työaika ja työaikajärjestelmät sak:laisilla työpaikoilla

SAK:n työolobArometri 2012

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT

sak:laisilla Työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 1

Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla

SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012.

Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun- naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koos-tumusta.

Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

3


Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

4

ISBN 978-951-714-279-3Painokarelia Oy 2012Kannen kuva: Kannen kuva Henrik Sorensen/Gorilla

5


Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 4Suomalainen työaika on Euroopan joustavin. Joustot lähtevät kuitenkin pääasiassa tuotannon tai työnantajan tarpeista. Työntekijän kannalta mielekkäitä joustoja on noin kolmanneksella SAK:laisista työpaikoista.

1. Valtaosalla vakituiset kokoaikaiset työsuhteet 5 SAK:laisten liittojen jäsenistä työskentelee 81 prosenttia vakituisessa työsuhteessa. Kokoaikatyötä tekee 85 prosenttia.

2. Vuoro- ja yötyö yleistä 7Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. SAK:laisilla aloilla lähes 40 prosenttia työntekijöistä tekee vuorotyötä ja yli 20 prosenttia yötyötä.

3. Enemmän vai vähemmän töitä? 823 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Osa-aikaisista enemmän töitä haluaisi 43 prosenttia.

4. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa? 953 prosenttia SAK:laisista valitsisi mieluummin palkankorotuksen kuin lisää vapaa-aikaa. Ne, joilla on töitä ja ansioita vähän, haluavat lisää töitä ja enemmän palkkaa.

5. Joustavuutta omien asioiden hoitamisessa työaikana 10SAK:laisista työntekijöistä 46 prosentilla on useimmiten mahdollisuus poistua työpaikalta kesken työpäivän hoitamaan tarvittaessa omia asioita.

6. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi harvinaista 10Noin puolella SAK:laisista on mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi. Vain yhdeksän prosenttia heistä teki niin vuonna 2011.

7. Puolet tekee ylitöitä 11SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin (52 %) kuin palkansaajat keskimäärin (48 %).

8. Työaikapankit edelleen harvinaisia 12Vain 16 prosentilla SAK:laisista työpaikoista on käytössä työaikapankin kaltainen järjestelmä.

9. Ketä työaikapankki hyödyttää? 13SAK:laisten luottamushenkilöiden mukaan työntekijät pelkäävät, että työaikapankin joustot hyödyttävät vain työnantajaa.

10. Työntekijän tarpeisiin vastaavat joustot lisäävät työtyytyväisyyttä 15Työaikapankin ja liukuvan työajan piirissä olevat SAK:laiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä työaikajärjestelmään.

6

työAiKA jA työAiKAjärjeStelmät SAK:lAiSillA työpAiKoillA

Useiden tutkimusten mukaan suomalainen työaika on joustavin koko Euroopas-sa. Työaikajoustot lähtevät kuitenkin useimmiten tuotannon tai työnantajan tar-peista eikä niinkään työntekijän.

Työnantajalähtöisiä joustoja ovat esimerkiksi ylityöt, vuoro- ja yötyö sekä vas-tentahtoinen osa-aikatyö. Työntekijän tarpeisiin vastaaviin työaikajoustoihin kuu-luvat muun muassa liukuva työaika, työaikatilit ja –pankit sekä mahdollisuus osa-aikatyöhön.

SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista läh-tevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa pitää lisätä. Kun työaika joustaa myös työntekijän tarpeiden mukaan, se lisää työn mielekkyyttä sekä auttaa jak-samaan työssä ja jatkamaan työelämässä pitempään.

”Haluaisimme päivittäiset liukumat työaikoihin, työnantajalle se ei tunnu sopivan.”

Mies, 53 v, teollisuus 1

1 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012

7

1. VAltAoSAllA VAKituiSet jA KoKo- AiKAiSet työSuhteet

Valtaosa SAK:laisista on vakituisessa kokoaikatyössä (72 %). Toiseksi yleisin työ-suhdemuoto on määräaikainen kokoaikatyö, jota tekee 13 prosenttia SAK:laisista.

SAK:laisten liittojen jäsenistä neljä viidestä (81 %) on vakituisessa työsuhteessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee noin viidennes (19 %) SAK:n jäsen-kunnasta ja noin kaksi prosenttia on vuokratyöntekijöitä. Valtaosa (85 %) on ko-koaikaisessa työssä ja osa-aikaisia työntekijöitä on 12 prosenttia. Noin kolmella prosentilla SAK:laisista on jokin muu työaikajärjestely, esimerkiksi erikseen töihin kutsuttava.

SAK:laisten työaikamallit (%)

KokoaikatyöOsa-aikatyöMuu

12

3

85

SAK:laisten työsuhteet (%)

Vakituinen työsuhdeMääräaikainen työsuhde

19

81

SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit (%)

72

63

80

79

66

86

61

8

14

3

2

8

2

20

13

14

12

14

16

10

9

4

5

3

2

5

6

3

4

2

3

5

2

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Julkinen ala

Kuljetusala

Yksityinen palveluala

SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit

Vakituinen kokoaikatyö

Vakituinen osa-aikatyö

Määräaikainen kokoaikatyö

Määräaikainen osa-aikatyö

Muu

72

63

80

79

66

86

61

8

14

3

2

8

2

20

13

14

12

14

16

10

9

4

5

3

2

5

6

3

4

2

3

5

2

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Julkinen ala

Kuljetusala







Muu

72

63

80

79

66

86

61

8

14

3

2

8

2

20

13

14

12

14

16

10

9

4

5

3

2

5

6

3

4

2

3

5

2

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Julkinen ala

Kuljetusala







Muu

8

Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. SAK:laisista nai-sista noin viidennes (22 %) on määräaikaisessa työsuhteessa ja 19 prosenttia työs-kentelee osa-aikaisesti. Määräaikaisia työsuhteita on eniten julkisella sektorilla (25 %) ja osa-aikatyötä yksityisillä palvelualoilla (26 %).

Osa-aikatyö on Suomessa ylipäätään ja myös SAK:laisilla aloilla vähäisempää kuin Euroopassa yleensä. Eurooppalaisen työolotutkimuksen2 mukaan lähes nel-jännes työntekijöistä (24 %) tekee osa-aikatyötä – kun osa-aikatyö tarkoittaa vä-hemmän kuin 34 tuntia viikossa.

2 5th European Working Conditions Survey, 2010

81

78

85

83

89

75

83

19

22

15

17

11

25

17

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


SAK:laisten työsuhteet

Määräaikainen

Vakituinen

81

78

85

83

89

75

83

19

22

15

17

11

25

17

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


SAK:laisten työsuhteet

Määräaikainen

Vakituinen

SAK:laisten työsuhteet (%)

Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla (%)

85

76

92

92

94

82

69

12

19

5

5

3

13

26

3

5

2

2

3

4

4

0 20 40 60 80 100 120

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla

Kokoaikatyö

Osa-aikatyö

Muu

85

76

92

92

94

82

69

12

19

5

5

3

13

26

3

5

2

2

3

4

4

0 20 40 60 80 100 120

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla

Kokoaikatyö

Osa-aikatyö

Muu

9

2. Vuoro- jA yötyö yleiStä

Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroo-pan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä3.

Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliiken-ne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä.

SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vuo-rotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodi työtä (18 %) joka viides. Yötyö on kello 23–06 välisenä aikana tehtävää työtä.


Epäsäännölliset työajat SAK:laisilla työpaikoilla (%)

Yö- ja vuorotyö SAK:laisilla työpaikoilla (%)

39

22

18

15

40

13

20

9

39

29

16

21

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Vuorotyö

Yötyö

Jakso- tai periodityö

Matkatyö

Epäsäännölliset työajat SAK:laisilla työpaikoilla

Mies

Nainen

Yhteensä

39

40

39

38

48

30

47

22

13

29

26

37

16

16

0 10 20 30 40 50 60

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


Y ö - j a v u o r o t y ö S A K : l a i s i l l a t y ö p a i k o i l l a

Yötyö

Vuorotyö

YhteensäNainen

Yötyö

Mies

Vuorotyö

10

3. enemmän VAi Vähemmän töitä?

Lähes joka neljäs SAK:lainen (23 %) haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Jos valinnan mahdollisuus olisi, noin 14 prosenttia tekisi puolestaan vähemmän töitä vähemmällä palkalla, kun taas valtaosa (63%) valitsisi nykyisen työmääränsä.

Viimeisten vuosien aikana enemmän työtä haluavien osuus on selvästi lisään-tynyt ja vähemmän työtä haluavien vähentynyt. Samalla nykyiseen työaikaansa tyytyväisten osuus on hieman laskenut.

Nykytilanteeseen tyytyväisiä ovat etenkin ikääntyneet SAK:n jäsenet. Nuorista alle 31-vuotiaista kolmannes olisi valmis lisäämään työmäärää, jos palkka nousisi vastaavasti. Nämä enemmän työtä haluavat ovat etenkin määräaikaisessa työ-suhteessa olevia ja osa-aikatyöntekijöitä.

Vaikka selvästi useampi nainen kuin mies on osa-aikatyössä, ei sukupuolten vä-lillä ole lainkaan eroa työaikaa koskevassa kysymyksessä.

Enemmän vai vähemmän töitä? (%)

Enemmän vai vähemmän töitä? (%)

23

23

22

21

31

19

43

61

60

62

62

57

64

49

14

15

13

15

9

15

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Vakituinen

Määräaikainen

Kokoaikatyö

Osa-aikatyö tai muu

Enemmän vai vähemmän töitä?

Tekisi enemmän töitä

Tekisi saman verran töitä

Tekisi vähemmän töitä

23

23

22

21

31

19

43

61

60

62

62

57

64

49

14

15

13

15

9

15

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Vakituinen

Määräaikainen

Kokoaikatyö






23

23

22

21

31

19

43

61

60

62

62

57

64

49

14

15

13

15

9

15

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Vakituinen

Määräaikainen

Kokoaikatyö






23

23

22

21

31

19

43

61

60

62

62

57

64

49

14

15

13

15

9

15

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Vakituinen

Määräaikainen

Kokoaikatyö






22

24

17

30

63

61

62

58

13

14

18

10

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala






11

Eurooppalaisten työntekijöiden toiveisiin verrattuna SAK:laisten toiveet ovat juuri päinvastaisia. Eurooppalaisen työolotutkimuksen4 mukaan noin kolmannes (29%) eurooppalaisista haluaisi tehdä vähemmän töitä ja töiden määrää lisäisi 14 prosenttia. Lisää töitä tosin toivovat koko Euroopassa erityisesti osa-aikatyötä tekevät työntekijät kuten Suomessakin.

4. pAlKAnKorotuS VAi liSää VApAA-AiKAA?

Jos vaihtoehtona olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, niin niukka enemmistö SAK:laisista (53 %) valitsisi palkankorotuksen. Lisää vapaa-aikaa ha-luaisi 45 prosenttia.

Vapaa-aika houkuttaa etenkin ikääntyneitä jäseniä. Nuorista valtaosa ottaisi palkankorotuksen, vaikka tutkimusten mukaan vapaa-ajan arvostus on erittäin korkealla nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorille työ merkitsee sinällään vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle.


Lisää vapaa-aikaa vai palkankorotus? (%)

53

56

51

72

57

49

41

45

43

46

26

42

49

56

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Yhteensä

Nainen

Mies

30v tai alle

31-40v

41-50v

Yli 50v

Lisää vapaa-aikaa vai palkankorotus?

Lisää vapaa-aikaa

Palkankorotus

Valintatilanteessa naiset ottaisivat palkankorotuksen hieman useammin kuin miehet.

SAK:laisten joukossa käy selkeästi ilmi, että ne joilla on töitä ja ansioita vähän, haluaisivat lisää töitä ja enemmän palkkaa. Kun ansiot lisääntyvät iän ja kokemuk-sen myötä, myös niiden osuus kasvaa, jotka haluaisivat vähentää työmääräänsä ja valitsevat mieluummin vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen.

PalkankorotusLisää vapaa-aikaa

12

5. jouStAVuuttA omien ASioiden hoitAmiSeSSA työpäiVän AiKAnAArjen järjestämisen kannalta tärkeä kysymys on, voiko työntekijä poistua työpaikal-ta tarpeen vaatiessa hoitamaan omia asioitaan. Kaikista SAK:n jäsenistä valtaosalla eli noin neljällä viidestä on tällainen mahdollisuus käytettävissään ainakin satunnai-sesti. Aina tarpeen vaatiessa omia asioita hoitamaan pääsee noin neljännes. Asiat ovat tässä suhteessa selvästi huonommin naisilla kuin miehillä. Niiden osuus, joilla tätä mahdollisuutta ei ole lainkaan, on naisilla tuplasti suurempi kuin miehillä.

Teollisuus on tässä suhteessa työntekijän näkökulmasta selvästi joustavin. Yllät-täen muiden alojen väliset erot ovat pieniä, vaikka voisi olettaa että työn luon-teesta johtuva joustamattomuus olisi kuljetusalalla muita yleisempää. Kuitenkin joustavuus tässä suhteessa on julkisella alalla jopa vähäisempää kuin kuljetusalal-la – vaikka voisi olettaa, että jousto on julkisella alalla helpommin järjestettävissä.

6. lomArAhojen VAihtAminen VApAAKSi hArVinAiStAKahdella viidestä SAK:laisesta (42 %) on halutessaan mahdollisuus vaihtaa loma-rahat vapaaksi. Lähes yhtä suuri osa ilmoittaa, että mahdollisuutta ei ole ja yksi viidennes ei osaa sanoa.

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on SAK:laisilla työpaikoilla kuitenkin kohtalai-sen harvinaista. Vuoden 2011 lomarahoja oli osittain tai kokonaan vaihtanut hie-man vajaa kymmenesosa SAK:laisista. Vain hieman useampi suunnitteli vaihtamista vuonna 2012. Vaihtajat ja vaihtamista suunnittelevat ovat suurelta osin samoja hen-kilöitä – noin viisi prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on sekä vaihtanut rahoja vapaaksi edellisvuonna että suunnittelee tekevänsä niin tänä vuonna.

Onko mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi? (%)

42

45

39

40

45

39

49

40

36

43

43

36

42

32

18

19

18

17

19

19

20

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhteensä

Nainen

Mies

Teollisuus

Kuljetusala

Julkinen ala


Onko mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi?

Kyllä

Ei

Ei osaa sanoa

Ei osaa sanoaEiKyllä

13

Vapaa-ajan ostaminen voi monille olla houkutteleva ajatus, jota harkitaan, mutta josta kuitenkin usein käytännössä taloudellisista syistä luovutaan.

7. puolet teKee ylitöitä

Hieman yli puolet SAK:laisista (52 %) oli tehnyt haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana ylitöitä. Suurin osa on saanut ylitöistä korvauksen rahana. Il-man korvausta tehty ylityö ei kuitenkaan ole tuiki harvinaista, sillä noin seitsemän prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä oli sitä edellisen kahden kuukauden ai-kana tehnyt.

SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin kuin palkansaajat keskimäärin. TEM:n työolobarometrin mukaan 48 prosenttia suomalaisista teki vuonna 2010 ylitöitä. SAK:laisilla korvaukseton ylityö on kuitenkin selvästi harvinaisempaa (7 %) kuin kaikkien palkansaajien keskuudessa (12 %).

Ei ylitöitä lainkaan 48 %Vain rahalla korvattua 23 %Vain vapaalla korvattua 15 %Vain ilman korvausta 3 %Sekä rahalla että vapaalla korvattua 8 %Sekä rahalla korvattua että ilman korvausta 2 %Sekä vapaalla korvattua että ilman korvausta 2 %

SAK:laisten tekemät ylityöt saadun korvauksen mukaan haastattelua edeltävän 2 kk aikana.

Ylitöiden tekeminen on Suomessa miesten keskuudessa yleensä ottaen yleisem-pää, mutta vastaavasti korvaukseton ylityö on naisilla tavallisempaa kuin miehillä. Tässä SAK:laiset poikkeavat muista palkansaajista, sillä heistä useammin ylitöitä ilman korvausta tekevät miehet.

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi

Vaihtanut 2011 (%)

Ei 2011Kyllä 2011Ei osaa sanoa 2011

Ei 2012Kyllä 2012Ei osaa sanoa 2012

3 9

88

Aikoo vaihtaa 2012 (%)10

80

11

14

Sukupuolten välisiä eroja, samoin kuin SAK:n ja kaikkien palkansaajien välistä eroa selittää töiden ja alojen vahva jakautuminen sukupuolen mukaan. Myös alo-jen sisältä löytyy suuria sukupuolieroja siinä, tehdäänkö ylityötä ylipäänsä – esi-merkiksi kuljetusalalla työskentelevistä miehistä 75 prosenttia on tehnyt ylitöitä viimeisen 2 kuukauden aikana, naisista vain 46 prosenttia.

8. työAiKApAnKit edelleen hArVinAiSiASuomalainen työaika on Euroopan joustavin. Eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan jopa 80 prosentilla suomalaisista työpaikoista on käytössä jonkinlaisia työaikajoustoja5. Työaikajoustot lähtevät Suomessa kuitenkin edelleen pääasias-sa tuotannon tai työnantajan tarpeista.

Työaikajoustot SAK:laisilla työpaikoilla (%)

Joustavat työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla (%)

16

15

69

Kiinteä työaikaLiukuva työaikaTyöaikapankki

Ei joustoa Liukuva työaika Työaikapankki

5 European Company Survey (ECS), 2009

Työntekijälähtöiset joustot, kuten liukuva työaika tai työaikapankin kaltaiset järjes-telmät eivät ole levinneet kovin laajasti SAK:laiseen kenttään. Valtaosalla (69 %) SAK:laisista on kiinteä työaika ja vain vajaalla kolmasosalla (31 %) jonkinlainen joustava työaikamalli.

Liukuva työaika on noin SAK:laisista noin 15 prosentilla ja työaikapankin kaltainen järjestelmä 16 prosentilla.

6972

67

6570

7674

7770

6559

1513

16

1815

139

1114

1721

161516

1715

1118

1116

1820

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

YhteensäNainen

Mies

TeollisuusJulkinen alaKuljetusala


1-910-49

50-249yli 250

Työpaikan koko

Joustavat työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla

Ei joustoa

Liukuva työaika

Työaikapankki

15

SAK:laisista aloista liukuva työaika tai työaikapankin kaltainen järjestelmä on kes-kimäärää hieman useammin käytössä teollisuudessa (35 %). Kuljetusalalla ei ym-märrettävistä syistä sovelleta liukuvaa työaikaa läheskään samassa määrin kuin teollisuudessa.

Joustavien työaikajärjestelmien piirissä on hieman muita useammin miehiä ja 31–40-vuotiaita. Ne ovat muita yleisempiä teollisuudessa ja julkisella alalla, ja sitä yleisempiä mitä suurempi yritys on.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuudet työaikajoustoi-hin ovat työntekijäammateissa huomattavasti pienemmät kuin toimihenkilöamma-teissa6. Yli puolet ylemmistä toimihenkilöistä (55 %) voi vaikuttaa työaikoihinsa joko erittäin tai melko paljon. Työntekijöistä näin sanoo alle viidennes (18 %).

Niillä, joiden työpaikalla on jonkinlainen joustava työaikamalli, lähes joka toisen (45 %) päivittäinen työaika on kiinteä, mutta sen aloittaminen voi liukua. Lähes yhtä monella SAK:laisella (48 %) työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tekemällä tunteja sisään tai pitämällä säästöön kertyneitä tunteja va-paina. Etenkin yksityisillä palvelualoilla työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tavalla tai toisella.

Pääosin säästyneitä tunteja tai vapaita voidaan käyttää sopimalla yhdessä esimiehen kanssa. Valtaosin kertyneitä tunteja voi käyttää pitämällä kokonaisia vapaapäiviä.

9. Ketä työAiKApAnKKi hyödyttää?SAK:n luottamushenkilöpaneelissa7 ei löytynyt yhtä selkeää syytä siihen, miksi työaikapankin kaltaiset käytännöt eivät ole yleistyneet SAK:laisilla työpaikoilla. Lähes puolet luottamushenkilöistä ilmoitti, että yhtä usein järjestelmän käyttöön ottamista vastustavat niin työntekijät kuin työnantajatkin. Kolmannes luottamus-henkilöistä ei osannut sanoa, miksi on näin.

6 Työ ja terveys Suomessa 2009 7 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1 600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta.

16

Työntekijöiden epäilevään suhtautumiseen sen sijaan on selkeitä syitä. Niillä SAK:laisilla työpaikoilla, joilla työaikapankkia ei ole, suurin pelko on, että työaika-pankin joustot hyödyttävät ainoastaan työnantajaa. Näin kertoo lähes puolet (48 %) luottamushenkilöistä. Kolmannes ajattelee, että työajat muuttuvat nykyistä huo-nommiksi ja 17 prosenttia ei luota työaikapankkiasiassa työnantajaansa.

”Meillä työaikapankin vapaita pitää käyttää silloin kun työnantajalle sopii, esimerkiksi kovilla pakkasilla.”

Mies, 47 vuotta, yksityinen palveluala 8

8 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012

Kaksi viidestä (43%) pelkää myös sitä, että työaikapankin kaltaisessa järjestel-mässä ylityökorvaukset jäävät työntekijältä saamatta.

16

18

17

32

43

48

0 10 20 30 40 50 60

Ei osaa sanoa

Muu syy

Epäluo amus työnantajaan

Pelko työaikojen muu umisesta epämielly�ävämmiksi

Pelko ylityökorvausten mene ämisestä

Pelko, e�ä työaikapankin joustot hyödy�ävät vain työnantajaa

Miksi työntekijät eivät halua työaikapankkia?

Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012

Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012

Miksi työpaikalla ei ole työaikapankkia? (%)

11 11

22 21

35

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Työnantaja ei ole halunnut

Työntekijät eivät ole halunneet

Kumpikaan osapuoliei ole halunnut

Muu syy Ei osaa sanoa

M i k s i t y ö p a i k a l l a e i o l e t y ö a i k a p a n k k i a ?

Miksi työntekijät eivät halua työaikapankkia? (%)

17

”Työpisteessäni on ollut käytössä muutaman vuoden työaikapankkikokeilu. Se paransi työssä jaksamista, kun saatiin päivittäisen työajan ylittäneet 20 min ”hännät” kerättyä lomiin ja työntekijöitä oli läsnä riittävästi.”

Nainen, 52 v, julkinen ala 9

”Joustamisen tulisi toimia molemmin puolin, nykyään asia on liikaa työnan-tajan päätettävissä.”

Mies, 28 v, teollisuus 11

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä työmarkkinapoliittista ilmapiiriä kartoit-taneessa kyselyssä 10 kävi ilmi, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työaikajoustot ovat kaikkein merkittävin tekijä siihen, että työntekijä jaksaisi jat-kaa työelämässä mahdollisimman pitkään.

SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista läh-tevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työaikapankkijär-jestelmää pitäisikin kehittää joko sopimus- tai lakiteitse niin, että työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa lisätään.

”Työaikapankeista sovittaessa tärkeintä on, että henkilöstön ja työnanta-jan tarpeet kohtaavat. Sopimuksia voidaan tehdä hyvässä hengessä, mutta toteutusvaiheessa homma saattaa lähteä kulkemaan vain toista raidetta pitkin – ja useimmiten valitettavasti työnantajan raidetta.”

SAK:laisen teollisuusliiton sopimusvastaava

9 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 10 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto, kevät 2012 11 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012

10. työnteKijän tArpeiSiin VAStAAVAt jouStot liSääVät työtyytyVäiSyyttä

Ylivoimainen enemmistö SAK:laisista on vähintään melko tyytyväisiä nykyiseen työaikajärjestelmäänsä. Melko tyytyväisiä on 56 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä 35 prosenttia. Melko tyytymättömien osuus on seitsemän ja erittäin tyytymättö-mien alle kaksi prosenttia.

Tyytymättömimpiä työaikajärjestelmään ovat ne, jotka tekevät yötyötä. Melko tai erittäin tyytymättömien osuus yötyötä tekevien joukossa on kaksinkertainen (15 %) verrattuna muihin SAK:laisiin työntekijöihin.

18

Työaikapankkien ja liukuvan työajan piirissä olevat ovat selvästi tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin kiinteää työaikaa tekevät. Erittäin tyytyväisten osuus on heidän joukossaan jopa kaksinkertainen.

Työaikapankkilaiset pääsevät useimmiten itse vaikuttamaan siihen, milloin tun-teja kerrytetään säästöön. Vain 15 prosenttia ilmoittaa, että tunteja kerrytetään yleensä työnantajan aloitteesta. Työntekijöistä 47 prosenttia kertoo kerryttävän-sä tunteja omasta aloitteestaan ja kolmasosa (33 %) ilmoittaa, että tunteja kerry-tetään yhtä usein molempien aloitteesta.

Työntekijöiden vaikutusvalta on vielä vahvempi vapaiden pitämisen suhteen: vain kuusi prosenttia kertoo, että esimies määrää, milloin vapaat pidetään. Täysin oman harkintansa mukaan voi kertyneitä vapaita pitää 21 prosenttia SAK:laisista ja kaksi kolmesta sopii asiasta esimiehen kanssa. Kaikista työaikapankkilaisista valtaosa (87 %) voi pitää kertyneitä vapaita myös kokonaisina vapaapäivinä.

Miten vapaat pidetään? (%)

Selkeimmin tyytyväisyyttä työaikajärjestelmään selittävät työntekijän erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja se, onko työpaikalla käytössä joustava työaikajärjes-telmä. Mitä paremmat mahdollisuudet työntekijällä on poistua työpaikalta tarvit-taessa hoitamaan omia asioitaan, sitä todennäköisemmin hän on erittäin tyyty-väinen työaikajärjestelmään.

Vain pienellä vähemmistöllä joustava työaika näyttäytyy työnantajan sanelemana pakkona, jossa tunteja kerrytetään ja kulutetaan esimiehen käskyttäminä aikoina. Suurimmalla osalla kyse näyttää olevan aidosti arkielämää helpottavasta jousta-vuudesta, jonka käyttöön työntekijä voi itse vaikuttaa.

”Työaikajoustoilla on ollut positiivisia vaikutuksia. Kiireiseksi ja hektiseksi muuttuneessa työelämässä arvostetaan vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia pitää vapaata.”

Postialan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)

68

46

21

Työntekijän oman harkinnan mukaanSopimalla yhdessä esimiehen kanssaEsimies määrää, milloin vapaat pidetäänEi osaa sanoa


Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT

sak:laisilla Työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 1

Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla

SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012.

Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun- naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koos-tumusta.

Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

työaika ja työaikajärjestelmät sak:laisilla työpaikoilla

News & Politics