Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen

Tuomo Alasoinituomo.alasoini(at)tekes.fi

Työelämän muutoksen luonteesta

Muutoksen ajureita:• kehittyvät teknologiat• globalisoituva ja palveluvaltaistuva talous• lisääntyvät ekotehokkuuden ja ympäristövastuullisuuden vaatimukset• ikääntyvä väestö• sukupolvisiirtymä• ihmisten lisääntyvä liikkuvuus yli rajojen• muutokset ihmisten arvoissa

Muutospaineet suodattuvat yhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden läpi saaden erilaisia ilmenemismuotoja eri maissa, eri toimialoilla, erilaisissa paikallisyhteisöissä ja organisaatioissa jne.

→ Ennustamattomuus, yllätyksellisyys ja moninaisuus kasvaa!

03-2013DM

Ennustamisen vaikeus: esimerkkinä digitaalitekniikka

Teknologisen kehityksen vauhtia on vaikea ennustaa: • kehityskulut eksponentiaalisia (eivät lineaarisia): ”shakkilautaeffekti” johtuen

mm. digitaaliteknologian halpenemisesta ja kehittyvien teknologioiden uudenlaisista yhdistelmävaikutuksista

• uudenlaiset skaalaedut (digitaalisen informaation levittämiskustannusten vähäisyys) ja verkottumisvaikutukset (mitä useampi sovellutuksen käyttäjä, sitä hyödyllisempi sovellutus on käyttäjälleen)

• asioiden ja ilmiöiden loputon yhdisteltävyys uusina innovatiivisina ratkaisuina (digitointi lisää radikaalisti yhdisteltävyyttä)

• investoinnit teknologisia innovaatioita täydentäviin innovaatioihin (koulutus, liiketoimintaprosessit, johtaminen, toimintojen ja töiden organisointi jne.)?

Teknologinen kehitys ei silti määrää sitä, miten työt muuttuvat:• työn muuttumiseen vaikuttavat monet muutkin ajurit (vrt. edellinen dia) • teknologian mahdollisuuksia voidaan hyödyntää moninaisin tavoin

(johtaminen, osaaminen, kulttuuri, arvostukset, valtasuhteet jne.)

Kokonaistuotannon kasvu Suomessa viime vuosina (Pohjola 2014)

Kokonaistuotanto kasvoi 30 % v. 1998-2013• Kasvusta 22 %-yksikköä tuli työn tuottavuuden kasvusta• Kasvusta 8 %-yksikköä tuli työn määrän lisääntymisestä (so. työhön

osallistuminen + työaikojen pituus)• Kokonaistuotanto oli v. 2013 samalla tasolla kuin v. 2006!

Työn tuottavuuden kasvu jakautui seuraavasti:• Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan: 2 %-yksikköä• Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin: 7 %-yksikköä• Toimialojen välinen rakennemuutos: 1 %-yksikkö• Innovaatiot (teknologiset, liiketoiminnalliset, organisatoriset yms.): 12 %-

yksikköä (tässä jatkossa entistäkin suurempi kasvupotentiaali!)

03-2013DM

Tietotekniikkaan perustuvan tuottavuuskasvun kaksi aaltoa

1. aalto 1990-luvulta alkaen: tuottavuuskasvu perustuu uusiin teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja prosessien virtaviivaistamisessa.

2. aalto: tuottavuuskasvu perustuu uusien teknologisten mahdollisuuksien vauhdittamiin liiketoiminnallisiin, organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka kohdistuvat mm. organisaatioiden yhteistyökykyyn, yhteistyösuhteisiin ja kulttuuriin liittyviin tekijöihin tavoitteenaan erityisesti vahvistaa positiivista asiakaskokemusta.

→ 2. aalto ratkaisee pelin!

1. aalto on kuitenkin vielä pahasti kesken!

Oxfordin yliopiston tutkijoiden (Frey & Osborne 2013) mukaan esim. Yhdysvaltojen työpaikoista on teknologisen kehityksen johdosta uhattuna 47 % lähimmän noin 20 vuoden aikana.

ETLAn tutkijoiden (Pajarinen & Rouvinen 2014) vastaava laskelma antaa Suomen osalta tulokseksi 36 %.

Uusia tärkeitä kehityskulkuja:• Voidaan automatisoida yhä enemmän myös monipuolista aistihavaintokykyä ja käden

taitoja vaativaa manuaalista työtä.• Voidaan automatisoida yhä enemmän myös ei-rutiinimaista, mutta ”ennustettavissa

olevaa”, asiantuntijatyötä (big data eli suuret järjestelemättömiä tietomassat, jotka ovat koottavissa verkon kautta).

03-2013DM

Big data ja ”kaiken internet” Data merkitsee ICT:n kehitykseen perustuvassa taloudessa samaa,

mitä öljy edelliselle, autoistumisen ja massatuotannon varaan perustuvalle taloudelle.

Digitaalisessa muodossa olevan datan määrän maailmassa arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina kahden vuoden välein.

Toistaiseksi vasta erittäin pieni osa erilaisesta fyysisiä objekteja koskevasta datasta on digitaalisessa muodossa.

Tämä datan saamisen digitaaliseen ja nykyistä paremmin järjesteltyyn muotoon sekä siirtymisen kohti ns. ”kaiken internetiä” (Internet of Everything) on ennakoitu olevan jatkossa yksi merkittävimmistä digitalisaatioon liittyvistä mullistuksista.

03-2013DM

Digitaalisten vs. muiden Suomen pk-yritysten uusiutuminen, % (Rikala 2015, pk-yritysbarometri kevät 2015)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Laajentanut toimintaa uusilletoimialoille

Ottanut käyttöön uusialiiketoimintamalleja

Laajentunut uusillemarkkinoille

Lanseeranut uusia tuotteita taipalveluita

Digitaaliset Muut

03-2013DM

Onko yrityksellä transformatiivinen strategia digitaalista murrosta varten? % (Accenture 2015)

0102030405060708090

100

Suomi Ruotsi Norja Tanska

Ajatus strategiasta

Johdolla yhteisestisovittu strategia

Laajasti kommunikoitukirjallinen ja virallinenstrategia

Ilman strategiaa digitalisaatio nähdään vain yksittäisten teknologioiden käyttöönottona ilman kykyä mieltää sitä koko liiketoiminnan uudistamisen välineeksi. Vaarana, että teknologia alkaa ohjata liikaa toimintaa. Tekee haavoittuvaksi alan digitaalisille mullistajille.

Millaiset työn ominaisuudet suojaavat teknologian syrjäyttämisvaikutuksilta? (Frey & Osborne 2013)

Pullonkaula Työn ominaisuus Kuvaus

Havaitseminen ja käsittely (kohtalainen pullonkaula)

Sorminäppäryys Kyky toteuttaa tarkasti koordinoituja sormien liikkeitä yhdellä tai molemmilla käsillä tarttumiseksi hyvin pieniin kohteisiin sekä niiden käsittelemiseksi tai kokoamiseksi

Kätevyyttä edellyttävät käden taidot

Kyky toteuttaa nopeita käsien liikkeitä kohteisiin tarttumiseksi sekä niiden käsittelemiseksi tai kokoamiseksi

Ahtaat työtilat ja hankalat työasennot

Kyky työskennellä ahtaissa tiloissa ja hankalissa asennoissa

Luova älykkyys (suuri pullonkaula)

Ainutlaatuisuus Kyky työstää omaperäisiä ja fiksuja ideoita erilaisiin tilanteisiin tai kehittää luovia tapoja ratkaista ongelmia

Taiteellisuus Kyky hallita teorioita ja tekniikoita, joita tarvitaan erilaisten taiteellisten elämysten tuottamiseen

Sosiaalinenälykkyys (suuri pullonkaula)

Sosiaalinen havainnointi Kyky tiedostaa toisten ihmisten reaktioita ja ymmärtää syitä niihin

Neuvottelu Kyky saattaa ihmisiä yhteen ja sovitella erilaisuuksia

Suostuttelu Kyky saada toiset ihmiset muuttamaan näkemyksiään tai käyttäytymistään

Toisten auttaminen ja toisista välittäminen

Kyky tuottaa toisille ihmisille terveydellistä, emotionaalista tai muuta henkilökohtaista hoitoa, hoivaa, tukea tai apua

03-2013DM

Mitä laskelmissa ei ole otettu huomioon?

Yritykset eivät tee teknologisia innovaatioita ensisijaisesti sen perusteella, mikä on teknologisesti mahdollista. Ne miettivät, miksi ne investoisivat uusiin teknologioihin, milloin teknologiset innovaatiot ovat myös taloudellisesti kannattavia, onko niillä riittävää osaamista tai voiko innovaatioihin sisältyä muita riskejä (esim. henkilöstön tai asiakkaiden vastustus).

Ihmiset eivät ole passiivisia sopeutujia tai teknologisen kehityksen ”uhreja”, vaan aktiivisia toimijoita yhteiskunnallisissa muutoksissa. He kehittävät osaamistaan ja työtään, he hankkivat lisäkoulutusta tai kouluttautuvat uudelleen, he vaihtavat työtään ja työpaikkaansa jne.

Laskelmat teknologian työtä syrjäyttävistä vaikutuksista perustuvat digitoinnin rooliin vain toimintaprosessien ja jopa kokonaisten arvoketjujen virtaviivaistamisessa. Samaan aikaan digitointi lisää merkittävällä tavalla asioiden ja ilmiöiden välistä yhdisteltävyyttä luoden näin edellytyksiä uudenlaiselle liiketoiminnalle ja liiketoimintamalleille (”toinen aalto”).

03-2013DM

Luovan tuhon erityispiirre digitaalisessa murroksessa!

”Tuho” kohdistuu ensisijaisesti työvaltaisiin aloihin ja toimintoihin, kun taas ”luonti” ei välttämättä

edellytä kovin suurta joukkoa työntekijöitä.

25.5.2016

Case Supercell

Mobiilipelijätti Supercell on kasvattanut liikevaihtoaan nopeasti maailmanlaajuisesti suosittujen peliensä kuten Clash of Clans ja Hay Day avulla. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuosina 2012–15 lähes 30-kertaiseksi. Samana aikana yrityksen henkilöstömäärä vain hieman yli

kolminkertaistui. Supercell sai vuonna 2015 aikaan 2,1 miljardin euron liikevaihdon

180 työntekijällä. Samaan liikevaihtoon päässeiden perinteisempien toimialojen

suomalaisten konsernien henkilöstömäärät liikkuvat tyypillisesti useissa tuhansissa.

03-2013DM

Miten organisoidaan automatisoidut toiminnot?

Digitalisaatio lisää merkittävästi sellaisten toimintojen määrää, jotka voidaan automatisoida.

Vain harvassa tapauksessa työtehtävät voidaan automatisoida kokonaan; tavallisesti automatisointi koskee vain yksittäisiä toimintoja.

Miten organisoidaan uudelleen jäljelle jäävät toiminnot ja prosessit sekä ajatellaan ne uudelleen siten, että tulevaisuudessa: • organisaatiot voivat täysimääräisesti hyödyntää uuden teknologian

mahdollisuuksia?• uusi teknologia tukee täysimääräisesti ihmisten mahdollisuuksia kehittää

ja hyödyntää osaamistaan työssä?

03-2013DM

Toisen aallon työelämästä

Johtaminen• Johtamisen periaatteiden tulee heijastaa vuorovaikutteisen internetin – so. toisen

aallon keskeisen teknologisen perustan – logiikkaa: yhteisöllisyys, läpinäkyvyys, vapaus, meritokraattisuus, avoimuus ja verkottunut yhteistyö (Hamel 2012).

Työn organisointi• hajautuneisuus (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan)• itseohjautuvuus (yksiköillä on merkittäviä vapausasteita toiminnassaan)• prosessisuuntautuneisuus (yksiköt vastaavat suurista prosessikokonaisuuksista)• asiakasohjautuvuus (yksiköt ohjautuvat asiakkaan arvonluonnin vaatimusten mukaisesti)• kehkeytyvyys (organisaatio elää ja kehittyy myös alhaalta käsin)• tiimimäisyys (päätösvaltaa käytetään ja vastuuta otetaan yhteisöllisesti)• verkostoituneisuus (yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia)• ketteryys (organisaatio kykenee rakenteellisiin muutoksiin ja uudistumaan)

Työtä tehdään…

entistä yksilöllisemmin koskien työehtoja työnteon tapoja työoloja

entistä hajautetummin erilaisissa paikoissa erilaisina aikoina erilaisissa verkostoissa vaihtelevin kokoonpanoin.

Työnteon tavat moninaistuvat niin ajan, paikan kuin yhteisöllisten muotojen osalta. Englanninkielessä tällaisia työnteon tapoja kutsutaan esimerkiksi käsitteellä ”new ways of working” (”uudet työnteon tavat”).

03-2013DM

Uudet työnteon tavat (1/2)

Työtä, jota tehdään mobiilia digitaalitekniikkaa hyödyntäen entistä moninaisemmin, hajautetummin ja yksilöllisemmin tavoin vaihtelevasti erilaisissa paikoissa, erilaisina aikoina sekä osana erilaisia yhteisöjä ja verkostoja.

Merkitsevät uudenlaisten työaikakulttuurien, työtilaratkaisujen ja työyhteisöllisten muotojen syntymistä. Uuden sukupolven työelämäinnovaatiot! • Toimistohubit• Yhteisölliset työtilat • Fablabit• Mikrotyö• Joukkoistaminen• Virtuaalitilat, -kokoukset ja -osallistuminen• Pop up -työpaikat

03-2013DM

Uudet työnteon tavat (2/2)

Pääasiallisena soveltamisalueena on tietotyö, jonka ydinsisältönä on tiedon vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen.

Merkitsevät työntekijälle parhaimmillaan mahdollisuutta:• ”tuunata” työtä• kokea työn imua• tasapainottaa työtä ja työn ulkopuolista elämää paremmin toisiinsa• vapautua perinteisistä työhön kohdistuneista valvonnan muodoista

03-2013DM

Virtuaalisen työnteon kehityksen kolme aaltoa (Johns & Gratton 2013)

1. aalto: työtehtävien ulkoistaminen erikoistuneille palvelutuottajille• Kohteena yritysten ydintoimintoihin ja -kompetensseihin kuulumattomat työtehtävät• Reaaliaikaisen kommunikaation välineenä sähköposti 2. aalto: oman henkilöstön mahdollisuus työskennellä erilaisina

aikoina ja erilaisissa paikoissa sekä itseohjautuvasti organisoituna• Reaaliaikaisen kommunikaation välineenä mobiili digitaalitekniikka ja pilvipalvelut

3. aalto: toimistohubien yleistyminen • Useita, tyypillisesti samoilla alueilla asuvia tietotyöntekijöitä yhteen kokoavia ja tätä

tarkoitusta varten suunniteltuja työtiloja• Estävät sosiaalista eristäytymistä ja voivat muodostua uudenlaisiksi ihmisten

sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden tarpeeseen vastaaviksi yhteisöiksi perinteisten työyhteisöjen rinnalla tai sijasta

• Voivat olla tärkeitä erilaisten osaamisten törmäytyspaikkoja, joiden avulla yritysten henkilöstö pystyy luomaan yrityksiä hyödyttäviä uusia verkostoja ja yhteistyösuhteita sekä kartuttamaan hiljaista tietoaan

03-2013DM

Yhteisölliset työtilat (coworking spaces)

Erilaisia vapaasti muodostuvia työtiloja, joissa työskentelee eri taustoista tuleva sekä usein tietovaltaisilla aloilla ja luovuutta edellyttävää työtä tekevä joukko ihmisiä. Ero toimistohubeihin: aktiivinen hakeutuminen, hyväksymiskynnys,

keskinäisapu ja mahdolliset yhteiset projektit → ovat arvo- ja normipohjaisia yhteisöjä Uudenlainen yhteisöllisyys, jolle ominaista

• yhteisöjen moninaisuus• rajojen liukuvuus• kohtaamisten satunnaisuus• yksilöllinen (työ)identiteetin rakentaminen Tietoja tällaisista tiloista löytyy esim. www.mushrooming.fi

http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/15_08_26_Tutkimuksia_4_Houni%26Ansio.pdf

03-2013DM

Fablabit Pienimuotoisia työpajoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yksilölliseen digitaaliseen

valmistukseen hyödyntämällä tietokoneohjattuja ja tietoverkkoihin kytkettyjä koneita ja laitteita. On ennakoitu, että pystyvät haastamaan perinteisesti organisoitua valmistavaa

teollisuutta suuren joustavuutensa, teknologisen kehityksen uusien mahdollisuuksien (esim. 3D-tulostus) sekä vuorovaikutteista internetiä, valmistamisen demokratisointia, paikallisuutta ja avointa innovaatioajattelua hyödyntävän ja korostavan uudenlaisen filosofiansa ansiosta. 3D-tulostuksen on ennustettu leviävän valmistusmenetelmänä nopeasti konseptien

kehittelyyn, ensivaiheen valmistukseen, personoituun valmistukseen ja piensarjatuotantoon. Fablabit ovat osa viime vuosina yleistynyttä ns. Makers Movement -liikettä

pienimuotoisen teollisen valmistuksen virvoittamiseksi digitaaliajan uusia teknologisia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Virallisesti rekisteröityjä fablabeja on 565. http://fablab.aalto.fi/site/ http://www.maklab.co.uk/home

03-2013DM

Joukkoistaminen

Työn teettämisen tapa, jossa työn teettäjä jakaa sähköisen verkon kautta kertaluonteisia työtehtäviä tai projekteja tai niitä koskevia tarjouksia tehtäväksi ihmisille, jotka eivät ole työsuhteessa työn teettäjään.

Crowdsourcing (joukkoistaminen)• laaja-alaisia tehtäviä tai projekteja• toteuttamiseen osallistuu joukko ihmisiä• aineellinen palkkio työn tekemisestä ei ole taattu tai ei ole työn tekemisen

pääasiallinen motiiviMicrosourcing (mikrotehtävöinti)

• kapeita, ositettuja tehtäviä• toteutuksesta vastaa yksi henkilö• aineellinen palkkio työn tekemisen motiivina

Joukkoistaminen innovaationa

Poikkeaa monista muista uusista teknologiavälitteisistä työnteon tavoista Euroopassa siinä, että Pohjoismaat EIVÄT ole kehityksen eturintamassa. Työn teettäjä ja työn tekijä eivät välttämättä kohtaa suoraan toisiaan

(välissä alustan ylläpitäjä). Työlainsäädäntö ei sääntele työn tekemisen tapoja, sillä kyse on itsensä

työllistäjistä tai vapaaehtoistyötä tekevistä. Mikään erityislainsäädäntö ei sääntele sähköisten alustojen toimintaa. Alustojen pitäjät voivat olla tähän erikoistuneita yrityksiä tai esimerkiksi

suuryrityksiä, jotka käyttävät alustoja uusien ideoiden tai rekrytointien kanavana. Alustojen ansaintamallit ja työn tekijöiden saamien korvausten perusteet

vaihtelevat suuresti. Kyse on Euroopassa suhteellisen uudesta ilmiöstä, jonka eri muodoista ja

levinneisyydestä ei ole tarkkaa käsitystä.

Työnteon tapojen ja ehtojen yksilöllistyminen

Työvoiman tarjonnan supistuminen• Yksilöllisillä ratkaisuilla voidaan alentaa kynnyksiä eri-ikäisten sekä työkyvyltään,

osaamiseltaan tai elämäntilanteeltaan erilaisissa asemissa olevien ihmisten osallistumista työelämään.

• Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien edustajista monet ovat halukkaita jatkamaan työelämässä vapaaehtoisesti – joko kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai tilapäisesti – heille sopivien ”yksilöllisten diilien” pohjalta virallisen eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

Työvoiman mosaiikkimaistuminen• Monikulttuurisuus ja Y-sukupolvi.

Työn subjektivoituminen• Onnistunut ja tuloksellisen työsuoritus riippuu yhä enemmän tekijästään ja tämän

motivaatiosta, sitoutumisesta ja koko persoonan peliin laittamisesta sitä mukaa, kun työ muuttuu tieto- ja palveluvaltaisemmaksi ja rutiinityötä automatisoidaan.

• Erityyppisissä tehtävissä joudutaan hakemaan erityyppisiä ratkaisuja, joilla voidaan luoda suotuisat edellytykset tuloksellisille työsuorituksille ja näin parantaa työn tuottavuutta.

• Yksilöllisyys merkitsee monissa tehtävissä lisääntyvää itseohjautuvuutta ja mahdollisuutta ”tuunata” työtään itselleen sekä elämäntilanteelleen ja -tyylilleen sopivaksi, mikä auttaa suojautumaan työn kuormittavilta vaikutuksilta lisäten hyvinvointia työssä ja työn imua.

Työvoiman jakautuminen eri sukupolviin Suomessa 1980–2030 (%) (pohjaluvut: Työvoima 2025 -raportti)

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Varhaisemmat sukupolvet (–1944)

50 27 9

Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien sukupolvi (1945–64) 49 56 54 39 17 2X-sukupolvi (1965–76) 1 17 26 28 27 19

Y-sukupolvi (1977–97) 11 32 48 51

Myöhäisemmät sukupolvet (1998–)

8 28

Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100

Y-sukupolvi työelämässä

• Ei kovin yhtenäinen arvoiltaan ja asenteiltaan.

• Suuri osa turvallisuushakuisia sopeutujia.− Hakevat itselleen identiteettiä ja elämälleen ennustettavuutta perinteisistä

asioista kuten koulutuksesta, ammatista ja työstä.− Tärkeitä asioita mm. yhdessä tekeminen, kokemusten jakaminen,

nopeatempoinen vuorovaikutus, pelillisyys, molemminpuolinen joustavuus ja jaettu johtajuus.

• Radikaaleimmat näkemykset työn ”velvollisuusetiikan” murtumisesta koskevat ainakin Suomessa lähinnä vain osaa koulutetuimmista nuorista.

• Suomalainen Y-sukupolvi kuuluu digitaalisiin pioneereihin.

03-2013DM

Persoonasta irtaantunut vs. persoonaan integroitunut työ

Irtaantunut työ Pakotettua Sirpaleista Pakkotahtista Välineellistä Mieletöntä, merkityksetöntä ja

hallitsematonta Negatiivisesti kuormittavaa =

voimavaroja kuluttavaa Sisällöllisesti köyhää Sosiaalisesti eristävää Yhteisöistä syrjäyttävää Identiteettiä ja itsetuntoa

rapauttavaa

Integroitunut työ Omaehtoisiin valintoihin perustuvaa Kokonaisvaltaista Itseohjautuvaa Elämyksellistä Mielekästä, merkityksellistä ja

hallittavaa Positiivisesti kuormittavaa =

voimavaroja uusintavaa Sisällöllisesti rikasta Verkostoivaa Yhteisöihin integroivaa Identiteettiä ja itsetuntoa

rakentavaa

Kuusi uuden työn keskeistä trendiä ja kehityshaastetta

03-2013DM

1. Työn merkityksellisyydestä tulee tärkeämpi onnistuneen työsuorituksen edellytys sekä

hyvinvoinnin lähde tieto- ja palveluvaltaistuvassa työssä.

→ kehityshaaste:

tee työstä tekijälleen merkityksellistä ja mielekästä.

03-2013DM

2. Oppiminen muuttuu ubiikiksi. Työn ja muun elämän väliset ajalliset ja fyysiset rajat hälvenevät. Sama koskee oppimista.

Tietovaltaistunut ajattelutyö on jatkuvaa oppimista.

→ kehityshaaste:

tee työstä ja työympäristöstä sellaista, että se tukee mahdollisimman hyvin tekijänsä oppimista.

03-2013DM

3. Työroolit ajatellaan uusiksi. Perinteinen ohjaava esimiestyö korvautuu valmennuksella

sekä työntekijöiden, tiimien ja verkostojen jaetulla johtajuudella ja itseohjautuvuudella.

→ kehityshaaste:

jaa johtajuutta ja tue itseohjautuvuutta.

03-2013DM

4. Ihmisen ja teknologian ominaisuuksien toisiaan täydentävyydestä tulee tärkeämpi prosessien

suunnittelun periaate ja ”seurustelusta” älykkään koneen kanssa osa työtä.

→ kehityshaaste:

edistä työntekijöiden kykyä luovaan ja sosiaaliseen älykkyyteen sekä uudenlaiseen

”teknososialisuuteen”.

03-2013DM

5. Työn subjektivoituminen johtaa yksilöllisempiin ratkaisuihin työnteon tavoissa/ehdoissa, jotta

ihminen voisi hallita elämäänsä ja työn kuormitusta sekä pitää yllä työn imua.

→ kehityshaaste:

mieti, voisiko yksilöllisillä työnteon tapoja ja ehtoja koskevilla ratkaisuilla edistää

samanaikaisesti toiminnan tuloksellisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia.

03-2013DM

6. Työnteon tapojen lisääntyvä hajautuneisuus koskien paikkoja, aikoja ja yhteisöllisiä muotoja

murentaa perinteisiä työyhteisöjä, mutta synnyttää kirjavan joukon uusyhteisöjä.

→ kehityshaaste:

tunnista uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja, edistää niiden kehittymistä ja hyödynnä niitä

systemaattisesti.

03-2013DM