työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijätTyöelämän teemapäivä 14.9.2011, Kokkolatiimipäällikkö Marianna Virtanen, PsT, [email protected]

mailto:[email protected]


Mitä ovat psykososiaaliset stressi-tekijät työssä?

• Psyykkiset tekijät

• epäselvät tavoitteet• liiallinen työmäärä tai liian

kova työtahti• vähäiset vaikuttamis-

mahdollisuudet• vähäiset kehittymis-

mahdollisuudet• jatkuvat keskeytykset ja

esteet • kohtuuton vastuu• olematon työstä saatu

palaute ja arvostus• epävarmuus

• Sosiaaliset tekijät

• yksintyöskentely• toimimaton yhteistyö• huono tiedonkulku • epäjohdonmukainen johtaminen• epätasa-arvoinen kohtelu• epäasiallinen kohtelu ja häirintä• kielteisiä tunteita herättävät

vuorovaikutustilanteet asiakas- ja potilastyössä


Työn hallinnan ja työn vaatimustensuhde: Karasekin työstressiteoria

TYÖN

HALLINTA

-monipuolisuus-päätösvalta-osallistumismahdollisuudet

TYÖN VAATIMUKSETPIENET SUURET

PIE

NI

SU

UR

I

passiivinenpaljon

kuormittava

aktiivinenvähänkuormittava

OPPIMINEN

KEHITTYMINEN

HAITALLINEN STRESSI

SAIRAUDEN RISKIKarasek, 1979

4

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus: Kunta-10 -tutkimus ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus

Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus

Oulu

VirratNokia

Turku

Valkeakoski

Vantaa

Espoo

Tampere

RaisioNaantali

Pohjois-Pohjanmaan shp

Pirkanmaan shp

Varsinais-Suomen shpHUS (Jorvi)

Vaasan shp

Kanta-Hämeen shp

10 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä yht. 20% kunta-alan työntekijöistä

-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 … -20

1. kysely (otos)K10: 6442 (67%)Sa: 9216 (73%)

2. kysely (kaikki)K10: 32 299 (67%)Sa: 16 299 (67%)

3. kysely (kaikki)K10: 32 322 (65%)Sa: 15 879 (69%)

Rekisteriaineistot:työpaikan piirteetrakenteelliset muutoksethyvinvointi ja terveys (sairaudet, eläkkeet, lääkkeet, kuolema*): Kela, ETK, THL, Tilastokeskus, Syöpärekisteri

Tiedonkeruussa yhdistyvät kysely- ja rekisteriaineistot

4. kysely K10:34 393 (69%)

5. kyselyK10: 38 727 (70%)Sa: 14 053 (72%)

Poislähteneiden kysely N=8780 (68%)

Kyselyjä

Poislähteneiden kysely N=16850 (65%)

*260 240 työntekijää, joilla ollut työsuhde (>1 pv) 1990/1996-2005

Poislähteneiden kysely


Työtoverien arvio =Yksikön keskiarvo – oma arvio

Oma arvio

Työstressin mittaaminenriippumattomasti

Sairausloma /työkyvyttömyys


1

1,421,54

2,27

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi

Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi työkyvyttömyys-eläkkeen ennustajana 4 v. seurannassa

Laine et al., J Epidemiol Community Health, 2009

*

TTL: Kunta-alan aineisto (n=25 000)

Vakioitu riski


Miksi Karasekin mallin mukainen työn hallinta voi pienentää työkyvyttömyyden riskiä?

• Palkitseva työ motivoi jatkamaan työssä, vaikka terveys olisi heikentynytkin

• Hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittymismahdollisuudet voivat suojata työstressin, esim. työmäärän haitoilta, koska hallinnan tunne lisääntyy

• -> työmäärää voi kontrolloida • -> työssä oppiminen tuottaa tyydytystä, jolloin suuret vaatimukset

eivät ole aina rasite

• Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta


Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin

Mahdollisuus vaikuttaa

• Työpäivän pituuteen

• Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan

• Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa

• Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa

• Työvuorojärjestelyihin

• Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin

• Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen


0

5

10

15

20

25

30

35

Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitä kuntatyöntekijöillä

alk

avu

us /

10

00

työvu

osi

Vahtera et al. 2010, Occup Environ Med


0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

TULE Mielenterveys Kasvaimet Sydänsairaudet Muut syyt

Miehet Naiset

Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine

*

Työaikojen hallinta ja työkyvyttömyys-eläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa

* *

21%48% 33%

ns ns *

31%

ns nsns ns

Hallinnan lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski

*


Miksi vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat pienentää työkyvyttömyyden riskiä?

• Auttaa jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt

• Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat suojata työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen)

• Helpottaa työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä

• Mahdollistaa työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän

• Voi olla merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta


Päätöksenteon oikeudenmukaisuuson myös psykososiaalinen tekijä työssä

Koko organisaation läpäisevät periaatteet• Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan?• Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen

periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)?

• Onko päätöksenteko puolueetonta?• Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon?• Ovatko päätökset korjattavissa?• Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja

onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat?Kohtelun oikeudenmukaisuus• Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja

niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin?

• Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen?


Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi…

• Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen • Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä• Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan• Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita• Protestoivat harvemmin työtehtävistään• Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen• Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa


Päätöksentekoperiaatteet ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset)

1,00 1,00 1,00 1,00

1,79

2,26

1,52

1,32

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

Heikentynytitsearvioitu terveys

Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

korkein neljännes

matalin neljännes

Riskisuhde/ odds ratio

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

Koettuoikeudenmukaisuus

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

*

*

**


Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset)

1,00 1,00 1,00 1,00

1,66

2,10

1,30

1,15

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

Heikentynytitsearvioitu terveys

Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

korkein neljännes

matalin neljännes

Riskisuhde/ odds ratio

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

Koettuoikeudenmukaisuus

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

*

*

* *


Pitkät työpäivät voivat johtaa sydäntautiin: Whitehall II –tutkimus Englannissa

• Pitkää päivää (>=11 tuntia) tekevät olivat useammin• miehiä• korkeammassa ammattiasemassa olevia• parisuhteessa olevia• A-tyyppisiä (kilpailuhenkisiä, kärsimättömiä, suorituskeskeisiä)

• Pitkää päivää tekevillä oli useammin• psyykkisiä oireita• lyhentynyt yöuni• runsasta alkoholin käyttöä• tupakointihistoria• matalampi HDL (ns. "hyvä") kolesterolipitoisuus

• Pitkää päivää tekevät raportoivat myös enemmän psyykkisiä vaatimuksia työssään

Virtanen et al. Eur Heart J 2010


Työpäivän pituus ja sydäntaudin ilmaantuminen: 11v. seuranta

0,50

0,70

0,90

1,10

1,30

1,50

1,70

1,90

Työtunnit

7-8910>=11

Sydäntauti= fataali/non-fataali infarkti tai angina pectoris

HR*=riski

*vakioitu 21 riskitekijää

1.00

1.04(0.78-1.38)

1.23(0.90-1.69)

1.56(1.11-2.19)

Virtanen et al. Eur Heart J 2010


Terveys 2000 –väestötutkimus: työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen eri sairauksissa (7 v. seuranta)

6,7

2,7

14,4

13,5

6,8

15,4

8,8

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

Ei sairauksia

Ahdistuneisuushäiriö

Masennustila

Alkoholin käyttöhäiriö

Useita mt-häiriöitä

Fyysinen sairaus

%

Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)


Terveys 2000: työkyvyttömyyseläkettä ennakoivat tekijät 7 vuoden seurannassa

Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)

2,7

3,3

1,4

3,6

2,9

5,3

12,3

9,3

2,2

2,7

2,6

4,5

10,0

1,7

2,2

1,3

2,8

2,3

3,5

8,9

6,8

1,9

2,1

1,8

2,9

7,1

0 2 4 6 8 10 12 14

Masennustila

Ahdistuneisuushäiriö

Alkoholin käyttöönliittyvä mt-häiriö

Useita mt-häiriöitä

Fyysinen sairaus

45-49 v.

50-54 v.

55-58 v.

Peruskoulu

Ei peruskoulua

Korkea työkuormitus

1-30 korvattuasairauslomapäivää

Yli 30 korvattuasairauslomapäivää

Riskisuhde

Omavaikutus

Yhteismalli*

*

*

*

*

**

*

*

*

*

**

*

*

*

*

*

*

*

*

*

(* = merkitsevä yhteys)


Johtopäätöksiä

• Keskeisiä psykososiaalisia tekijöitä työssä ovat työn vaatimukset, työn hallinta (vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet) sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuus

• Voimakkaimmin työkyvyttömyyttä ennustivat kliiniset tekijät (mm. terveydentila) ja sosio-demografiset tekijät

• Psykososiaalisilla tekijöillä näyttää kuitenkin olevan merkitystä sairastumisessa ja työkyvyttömyysprosessissa

psykososiaalisten työolojen kehittäminen osaksi työkyvyn tukemista

työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät

Documents