Työtä ja kasvua kotimaisia vahvuuksia korostavalla

energiapolitiikalla

Raimo Lovio, ProfessoriAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSuomen Lähienergialiitto 15.5.2014

Kotimaisen edun näkökulma EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin

• Suomalaisten EU-keskustelua leimaa myytti siitä, että EU vaatii ilmastopolitiikan nimissä Suomelta paljon jollei mahdottomia

• Tosiasiassa on juuri Suomen edun mukaista toteuttaa hyvin 2020 tavoitteet ja vaatia kunnianhimoisempia tavoitteita vuodeksi 2030

• Miksi? Koska Suomessa – (1) työpaikkojen luomisen resepti on hukassa ja– (2) koska energia-alan cleantech on kehitettävissä todelliseksi

vahvuusalueeksi– (3) koska yritykset tarvitsevat kotimarkkinoita kasvualustaksi– (4) koska EU-säädökset luovat markkinoita Suomen viennille

Esimerkki kansallisesta tavoitteenasettelusta: Liikenteen biopolttoaineiden edistäminen: nestemäiset mm. puuhun ja jätteisiin pohjautuvat polttoaineet, biokaasu ja hybriditeknologiat (sähköautot)

Taloustilanne: Korkman, Pohjola ja Holmström 25.2.2014

”Käsillä oleva kriisi on osaltaan jopa vaikeampi kuin 1990-luvun lama, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa.”

Mahdollisuuksia

• Ulkomaille suuntautuva miljardikysyntä voidaan suunnata Suomeen.

• Valtava määrä suomalaisia resursseja jää nyt hyödyntämättä.

• Työpaikkoja kotimaisen tuotannon ja teknologiaviennin kautta

Lähienergialiiton kannanotto

• Uusiutuville energiamuodoille edelleen kansallisesti sitovat tavoitteet

• Energiatehokkuudelle myös tavoite, koska fossiilisten radikaali vähentäminen ei ole muuten mahdollista

• Yleinen päästötavoite pitäisi olla kunnianhimoisempi

• Tavoitteiden lisäksi konkreettisia toimenpiteitä, nyt!

EU:n 2030-tavoitteet

• Komission ehdotus: 40 % päästöt, uusiutuvat EU-tasoisesti 27 % ja ei energiatehokkuustavoitetta.

• Miksi päästövähennystavoite ja päästökauppa yksin ei riitä ohjauskeinoksi?– Päästökauppasektori ei kata kaikkea– Kauppakorkeakoulun prof. Matti Liskin mukaan sähkömarkkinoilla

päästöoikeuksien hinnan tulee olla tavattoman korkea ennen kuin se aiheuttaa muutoksia tuotantorakenteessa. Korkea hinta vähentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja rasittaisi kuluttajia.

– Uudet teknologiat vaativat kehittämistukea joka tapauksessa alkuvaiheessa muodossa tai toisessa (vrt. biopolttoaineiden jakeluvelvoite)

Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja CO2-päästöt 1990 – 2013* (Tilastokeskus 24.3.2014)

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen keskeiseksi osaksi

elvytyspolitiikkaa

• Siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista uusissa kohteissa ja energiaremontointi

• Älykäs energian käyttö ja verkot• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen

uusiutuvilla• Energiatodistusten parempi markkinointi

Uusiutuvat energiamuodot etenevät jo, mutta niitä voidaan vauhdittaa lisää

Puun ja öljyn, hiilen ja maakaasun käyttö energialähteinä 1960 - 2013* (TJ)

19601962

19641966

19681970

19721974

19761978

19801982

19841986

19881990

19921994

19961998

20002002

20042006

20082010

20120

100,000

200,000

300,000

400,000

500,000

600,000

ÖljyPuuHiiliMaakaasu

Vahvat investointisuunnitelmat selluntuotannon laajennukseen, puupohjaisten nestemäisten polttoaineiden tuotantoon ja metsähakkeen käyttöön CHP-tuotannossa

2013: 400 miljoonan euron investoinnit ilman isoja tukia

17

Visio:

2020

1 miljoona lämpöpumppua

8 TWh/a uusiutuvaa energiaa (RES) talon ympäriltä

markkinaehtoisesti

Kapasiteetin pitäisi noin 10-kertaistua vuoteen 2025 mennessä (tavoite tuulelle 9 TWh)

Joulukuussa 2013 tuulivoiman osuus ennätykselliset 1,8 % sähköstä

Passiivinen ja aktiivinen aurinkolämpö ja -sähkö

– Talojen parempi suunnittelu ja hybridiratkaisut

– Lämpökeräimet taloisssa tai kentillä

– Aurinkosähkön verkkoon saaminen helpoksi ja kohtuullisesti korvatuksi

ISOJA AURINKOSÄHKÖKOHTEITA

• Astrum-liikekeskus, Salo, teho: 322 kW

• ABB Oy, Helsinki: 181 kW • Lappeenrannan teknillinen yliopisto

LUT: 169,5 kW • Vaisala Oyj, Helsinki: 101 kW • Kauppakeskus Skanssi, Turku: 70 kW • Kiilto Oy, Lempäälä: 66 kW • Helsingin kaupungin ympäristökeskus:

60 kW • Espoon kaupungin varikko, Mankkaa:

55,2 kW • Vacon Oyj, Vaasa: 55 kW • Porin uimahalli: 52,50 kW

Biokaasua mm. liikenteeseen• Liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti Euroopassa vuoden 2012

lopussa oli noin 9 TWh/v. Vuonna 2012 jalostettua biokaasua tuotettiin noin 2,3-2,5 TWh, josta noin puolet käytettiin liikenteessä (Ruotsi johtava maa) ja puolet sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (Saksa johtava maa).

• Suomessa liikennebiokaasua tuotettiin vuonna 2012 viidessä jalostamossa yhteensä 4 GWh. Tankkauspaikkoja oli 18, joista 2 yksityisiä.

• Vuoden 2013 aikana julkisia tankkauspaikkoja on otettu Suomessa käyttöön neljä lisää, joten biokaasun tankkauspaikkoja oli joulukuussa 2013 yhteensä 22, joista 20 julkista. Niiden sijainnit löytyvät Suomen Biokaasuyhdistyksen tankkausasemakartastosta

Politiikan rooli

• Markkinahintaisen energian harha: infrastruktuuri, lupaprosessit, verot ja tuet, päästökauppa jne. vaikuttavat energiajärjestelmään -> puhtaasti markkinaehtoista energiaa hyvin vähän

• Muutos on jo käynnissä. Nykyistä politiikkaa voidaan selvästi parantaa.