Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen

uudistaminen

– Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM

24.4.2013

Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

TEM konsernin tehtäväkenttä

Työtä vai työelämäosallisuutta? • N. 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, 40 000 halukas työskentelemään

vähintään osa-aikaisesti

• N. 25 000 uutta työkyvyttömyyseläkeläistä vuosittain, vain muutamia satoja jättää vuosittain eläkkeensä lepäämään

• Työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle edellisistä n. 6 000

• Työkyvyttömyyseläkkeellä ja työssä n. 6 000

• 10 000 – 15 000 työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta)

• Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun 2013 lopussa 292 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 34 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 10 300:lla.

• Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin tammikuun aikana 55 500, mikä on 4 400 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuussa avoinna 79 400 työpaikkaa, mikä on 6 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikoista täytettiin tammikuun aikana 32 700, joista 7 900 työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla.

Vammaiset, osatyökyiset ja pitkäaikaissairaat

ovat työvoimareservi

vs.

vammaisilla, osatyökyisillä ja

pitkäaikaissairailla on oikeus työtä tekemällä

turvata toimeentulonsa

5

Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste 2007-2047

2 200

2 300

2 400

2 500

2 600

2 700

2 800

2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047

Elinajanodotetta vastaava työurien kehitysPohjoismainen konvergoituminenIkä- ja sukupuolikohtaiset osallistumisasteet pysyvät v. 2006 tasolla

Tuhatta

Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä.

VNK Julkaisuja 1/2009 (22.1.2009)

Pitkäaikaissairaan tai vammaisen ongelmia kun pyrki työhön

Työvoiman kysyntä on tarjontaa vähäisempi

Kannattaako työ?

Yksilöllinen palvelutarve, mutta samaa palvelua kaikille ja toisaalta nähdään erityispalveluiden tarvetta liiankin herkästi (”Koska vammainen on vain työtä vailla?”)

Palvelua saa, mutta milloin

• ”kuntoutus tulee liian myöhään” ”pitää toimia heti työttömyyden alussa”

• ”kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista” ”ennen työtä pitää kokeilla”

Epäselvää kuka järjestää mitäkin ja mitä milloinkin

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun ratkaisut em. ongelmiin

1. Palveluverkko uudistetaan

vuoden 2013 alusta lukien jokaisen ELY-keskuksen alueella on yksi hallinnollinen TE-toimisto ja tarpeellinen määrä toimipaikkoja

2. Palvelumallin kehittäminen

asiakkuuksien hallinta uudistetaan - TE-toimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden vahvistamiseen

kaikkien asiakkaiden palvelut järjestetään palvelulinjoilla, joita ovat

• työnvälitys- ja yrityspalvelut

• osaamisen kehittämispalvelut

• tuetun työllistymisen palvelut

3. Palvelukanavien kehittäminen

palveluja tarjotaan monikanavaisesti – kasvokkain tapahtuva palvelu, puhelinpalvelu (ml. asiakaspalvelukeskus) ja verkkopalvelut (mm. virtuaalinen TE-toimisto)

4. Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen

Muutoksen tavoitteet

julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskeva lainsäädäntö selkeytyy

osa palveluista uudistuu sisällöllisesti

asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee

työ- ja elinkeinotoimistojen yrityspalvelu vahvistuu

Käsitteistä

• Osatyökykyiset, jotka saavat työkyvyttömyysetuutta ovat kokeneet vaikeuksia päästä TE-toimistojen asiakkaaksi -> laista poistettu työttömän määrittelystä työkykyisyyttä ja työkyvyttömyysetuuden saamista koskevat ehdot

o työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole päätoiminen opiskelija

• Käsite ”vajaakuntoinen”, jota vammaiset ja osatyökykyiset ovat pitäneet vanhanaikaisena ja loukkaavana, käsite poistettu laista

Palvelumalli

9

• TE-toimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan sekä

yrityslähtöisyyden vahvistamiseen

1. Työnvälitys ja yrityspalvelut

2. Osaamisen kehittämisen palvelut

3. Tuetun työllistymisen palvelut

• Yhdenvertaisuus

• Kaikki henkilöasiakkaat sijoitetaan palvelutarpeensa perusteella

johonkin kolmesta palvelulinjasta.

• Ei subjektiivista oikeutta johonkin palveluun, harkinnanvaraisuus,

lakisääteisten palvelujen ensisijaisuus

• Palvelumalli ei perustu erityispalveluihin tai asiakasryhmittäisiin

erillisyksiköihin (Normalisaatio-periaate) Ei erityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja

Uudistettu palveluvalikoima

Työnvälitys

Tieto- ja neuvontapalvelut

Osaamisen kehittämispalvelut

Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut

Asiantuntija-arvioinnit

Keskeiset muutokset

Koulutus ja valmennus

työvoimakoulutuksen profiilia selkeytetään

• työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillista koulutusta, kotoutumiskoulutusta (ml. perusopetus, lukio-opinnot ja kielikoulutus) ja aikuisten perusopetusta

• valmentava/ohjaava koulutus muutetaan työnhakuvalmennukseksi ja uravalmennukseksi

uravalmennuksella tuetaan ja ohjataan henkilöasiakasta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Valmennukseen voi sisältyä lyhytkestoista tutustumista työtehtäviin työpaikalla.

työhönvalmennuksen käyttömahdollisuus laajennetaan kaikkiin henkilöasiakkaisiin

Työkokeilu

• ei-työsuhteisen työn pelisääntöjen selkiyttämiseksi ja palvelun tavoitteiden kirkastamiseksi nykyiset työmarkkinatoimenpiteet yhdistettiin työkokeiluksi

• työkokeilun käyttötarkoitukset

• Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen

nuoret ja muut ammatillista koulutusta vailla olevat

alaa tai ammattia esim. rakennemuutostilanteessa tai terveydellisistä syistä vaihtavat

• Työmarkkinoille paluun tukeminen

Henkilöt, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi

päivittäisestä ja vuosittaisesta työaikasuojelusta säädetään lailla

Työnantajatuet

• Palkkatuen kestoa koskevaa säädöstä selkiytetty o Jos henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan

myöntää ajaksi, joka henkilön alentunut työkyky ja muut työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.

• Työolosuhteiden järjestelytuen säädöksiä selkiytetty o Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle,

jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä.

o Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua.

o Tukitasoa korotettu

o Toisen työntekijän antama avun korvaus tuntiperusteiseksi siten, että peruste syntyy apua antavan tosiasiallisesta avusta (riippumattomuus avustettavan työajasta)

Kaikki hyvin?

• säädökset ja palvelut muuttuivat – entäpä asenteet ja käytännöt

• Mahdolliset kielteiset seuraukset – jäävätkö jotkut vaille tarvitsemiaan palveluja, kun TE-hallinto ei enää ”paikkaa”

• Onko nykyinen järjestämismalli järkevin – kuntakokeilu, kehyspäätökset

• Muuta?