UKL-klusterista, päivääUutiskirje maanantai5.10.2009

tapahtumat

Teollisuusalan

kontaktointimatka Petroskoihin

7.–10.10.

Suvi Kaikkonen, Jykes, 020 771 5631

***

Learning Clusters -konferenssi

12.–16.10.

Jyväskylän Paviljongissa

www.learningclusters.com

***

Keksintöjen viikko

6.–8.11.

Viitasaaren Keskuskoululla

Marko Kinnunen, Witas

044 577 6385

www.witas.fi/keksintojenviikko

Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro

Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri

040 588 5930

pekka.matinaro@jykes.fi

Teollisuuden rakennemuutos tuo

sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Monien päähankkijoiden toimitus-

ten painopiste on siirtynyt Kiinaan

ja muihin Kaukoidän maihin,

jotka ovat maailmantalouden

kasvualueita. Samaan aikaan han-

kintoja on siirtynyt pois maakun-

nan yrityksiltä.

Järjestelmätoimittajat ja muut pk-

yritykset ovat suuren haasteen

edessä; miten löydetään uusia

kasvualueita ja pidetään samalla

kiinni vanhoista asiakkaista.

UKL-klusteri on hakenut tähän rat-

kaisuvaihtoehtoja, jotka tyydyt-

täisivät sekä päähankkijoiden

että niille toimittavien pk-yri-

tysten tarpeita. Päähankkijat halu-

avat isompia kokonaisuuksia,

joissa hyödynnetään Kaukoidän

hankintakanavan kustannusetu-

ja. Avainkysymys on, miten pk-

yritykset voivat olla mukana ke-

hityksessä? Miten keskisuoma-

laiset pk-yritykset voivat yhdis-

tää Kaukoidän hankintakanavan

edut, osaamisensa ja korkean

jalostusarvon työn?

Tämän asian ratkaisemiseksi

on mietitty yhdessä monia

ratkaisuvaihtoehtoja. Yksi vaihto-

ehto on käynnistää markkinaeh-

toisesti toimiva hankintayhtiö,

joka voisi hankintapalvelujen

lisäksi tarjota logistiikka- ja

suunnittelupalveluja. Sama yhtiö

voisi myöhemmin myydä maakun-

nan pk-yritysten osaamista isom-

pina kokonaisuuksina maailmalle.

Pallon heitti ilmaan,

Uuden strategiaryhmän

ensimmäinen kokous

lokakuussa. Ajankohta

selviää lähiaikoina.

KOKOUKSET

Keski-Suomen Foorumiin ja maa-

kuntaristeilylle osallistui viime vii-

konvaihteessa noin 1300 keski-

suomalaista maakunnan vaikut-

tajaa. Muiden mukana oli kehittä-

mispäällikkö Pekka Matinaro, jo-

ta mietitytti erityisesti Foorumis-

sa esiintyneen Technopolis Oyj:n

johtaja Keith Silverangin puheen-

vuoro.

Silverang esitti, että viiden vuoden

päästä Suomessa ei ole metsä-,

paperi- eikä muuta perinteistä teol-

lisuutta. Silverang pelotteli myös

vaarasta menettää high tech -ala

ulkomaille, esimerkiksi Intiaan, jos

suomalaiset eivät ole varuillaan.

”Olen samaa mieltä. Meidän suo-

malaisten on muutettava yritys-

kulttuuriamme, jotta voimme me-

nestyä globaalissa kilpailussa,

jossa isot yhtiöt ovat vahvempia

kuin pk-yritykset. Tässä on kuiten-

kin kyse ainoastaan koosta, sil-

lä pienet ja keskisuuret voivat ol-

la yhdessä kuin yksi iso yritys.”

”Tämä vaatii aitoa yhteistyötä,

jolloin verkoston yksittäisen yri-

tyksen ei tarvitse olla esillä. Lop-

puasiakkaat ovat kiinnostunei-

ta vain tuotteesta tai palvelusta,

jonka he saavat kilpailukykyi-

seen hintaan”, ehdottaa Matinaro

lääkkeeksi globalisaatioon.

Keski-Suomen Foorumissa puhui-

vat myös maakuntahallituksen pu-

heenjohtaja Helena Pihlajasaari,

elinkeinoministeri Mauri Pekkari-

nen, maakuntajohtaja Anita Mik-

konen, SAK:n puheenjohtaja Lau-

ri Ihalainen ja valtioneuvoston

kanslian ilmastopoliittinen asian-

tuntija Oras Tynkkynen. Puheet:

www.keskisuomi.fi

TCI Global Conference 2009 jär-

jestetään ensi viikolla Jyväskylän

Paviljongissa. Keski-Suomen kär-

kiklustereiden kehittämispäälliköt

Pekka Matinaro (UKL), Markku

Paananen (BEV) ja Jukka Vilppo-

la (KAS) osallistuvat kansainväli-

seen klusteriasiantuntijoiden kon-

ferenssiin omalla ohjelmalla.

Kehittämispäälliköt lähtevät maa-

nantaina 12. lokakuuta maakun-

takierrokselle 56 konferenssio-

sallistujan kanssa. Osallistujia on

muun muassa Mosambikista, Inti-

asta, Ruotsista, ja Australiasta.

Linja-auto vie kyytiläiset tutustu-

maan VTT:een, Keljonlahden voi-

malaitokseen, Saarijärven Bioe-

nergiakeskukseen, Ariterm Oy:

een, Saarijärven Kaukolämpö

Ltd:een ja Honkarakenteeseen.

”Haluamme esitellä vieraillemme,

millaista yhteistyötä julkiset toimi-

jat ja yritykset tekevät täällä

Keski-Suomessa”, kertoo Matin-

aro matkajärjestelyistä.

Kehittämispäälliköt kutsuvat o-

san kierrokselle osallistuneista

tiistaiksi 13. lokakuuta Cluster

Loungeen. Se on kärkiklusterei-

den käyttöön tarkoitettu kohtaa-

mispaikka, jossa kehittämispääl-

liköt keskustelevat rauhassa

asiantuntijoiden kanssa ja hake-

vat sparrausta omaan työhönsä

yritysten kanssa.

”Toivon, että saisimme aikaan hy-

viä keskusteluja. Haluaisin tietää

erityisesti, mikä on seuraava kehi-

tystrendi konevalmistuksessa

massaräätälöinnin jälkeen.”

Yhteistyö on lääke globalisaatioon

Klusteriasintuntijat Jyväskylään

Uudistuvat koneet ja laitteet

-klusterissa toimivat metsä-

teollisuudelle ja energiate-

ollisuudelle koneita ja lait-

teita valmistavat yritykset

sekä ajoneuvoteollisuus.

UKL on yksi Keski-Suomen

kolmesta kärkikluste rista,

joiden kehittämiseen koh-

dennetaan suurin osa maa-

kunnan julkisista kehittä-

misvaroista. Muita kluste-

reita ovat Bioenergiasta

elinvoimaa ja Kehittyvä a-

suminen.

mikä ihmeen klusteri?

Julkaisemme UKL-uutiskir-

jeessä koneet ja laitteet

-alan keskisuomalaisia uu-

tisia. Ota yhteyttä: Mervi

Leinonen, 040 592 2304,

mervi.leinonen@keskisuomi.fi

WanteD

Puuta korjataan metsästä yhä e-

nemmän energianlähteeksi. Viita-

saarella toimiva Moisio Forest Oy

on kehittänyt työhön sopivan kor-

juukouran, jonka giljotiinimainen

terä kaataa puun. Koura viimeis-

telee työn syöttämällä puun läpi

terien, jotka karsivat oksat ja raas-

tavat puunpinnan rikki.

”Oksat tippuvat koneen eteen

vahvistamaan kulkuväylää. Kaar-

nan käsittely puolestaan nopeut-

taa puun kuivumista”, kuvailevat

veljekset Taneli ja Tuomas Moi-

sio kouran toimintaa.

Nuoret miehet työskentelevät

isänsä ja setänsä vuonna 1968 pe-

rustamassa yrityksessä. Alunpe-

rin yritys keskittyi metsän raivaa-

miseen maataloustraktoreilla.

1980-luvulla toiminta laajeni met-

säkonealan tuotekehityksen ja ko-

nepajatoiminnan pariin, kun Ju-

ha ja Jouko Moisio alkoivat

suunnitella ja valmistaa omaa har-

vesterikouraa. Tämä koura käsit-

teli sahatavaraa.

Erkoistuminen energiapuuhun

Vuosituhannen vaihteessa yritys

erikoistui kouriin, jotka korjaavat

puuta energianlähteeksi ja kui-

duksi paperiin. Tuotekehittelyn

tuloksena on syntynyt seitsemän

mallia.

”Energiapuun korjuu ei ollut tuol-

loin kovin yleistä, mutta asiak-

kaamme tarvitsi kouraa ja me suu-

nittelimme sellaisen. Erikoistuim-

me energiapuun kouriin ensim-

mäisten joukossa”, kertoo suun-

nittelupäällikkö Tuomas Moisio.

Kouria käyttävät metsäkoneura-

koitsijat ja johtavat metsäkone-

ja laitevalmistajat Suomessa ja

ulkomailla. Tuotannosta noin 40

prosenttia menee vientiin pääasi-

assa Pohjoismaihin ja Keski-Eu-

rooppaan. Kansainväliseen mark-

kinointiin on suunnitteilla lisä-

ponnisteluja.

Yritys valmistaa kouria tänä vuon-

na 50 kappaletta, kun aikaisem-

min vuositahti on ollut 30 kouraa.

”Kourien kysyntä on lisääntynyt

taantumasta huolimatta, sillä yhä

useammat lämpölaitokset tarvit-

sevat energiapuuta.”

Uusi tuontantohalli

Tulevina vuosina Moisio Forest Oy

voi moninkertaistaa tuotantonsa,

sillä yritys on hankkinut Viitasaa-

ren keskustan tuntumasta noin

2000 neliön kokoisen teollisuus-

hallin. Tuotanto siirtyy sinne, ja

nykyisessä 600 neliön kokoisessa

hallissa huolletaan omat metsä-

koneet ja asennetaan asiak-

kaiden kourat.

”Meillä on useampi metsäko-

ne, joita ajaa seitsemän kuskia.

Voimme testata kouria oikeas-

sa työympäristössä”, kertoo va-

ratoimitusjohtaja Taneli Moisio.

Moision perheen nuorin poi-

ka Petrus on suunnitellut, miten

tuotanto järjestetään uuteen hal-

liin. Loppuvuodeksi valmistuva

hallitila on samalla miehen tuo-

tantotekniikan insinöörin tutkin-

non lopputyö. Petrusta on kon-

sultoinut suunnittelussa Esa Tol-

vanen, joka on Uudistuvat ko-

neet ja laitteet -klusterin pohjoisen

Keski-Suomen projektipäällikkö.

www.moisioforest.com

Koura korjaa metsästä energiapuuta

Tuomas (vas.) ja Taneli Moisio tietävät, millainen on sopiva koura energiapuun korjuuseen.

Moisiot käyttävät ja kehittävät tuotteitaan aidossa koeympäristössä, metsässä.