Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

2

Ilon kautta

YTHS:n mielenterveyspuoli Kuopiossa ruuhkautui ahdistuneista >>4-5Hätämajoituksen hoitaminen otettiin ISYY:ltä ja viskattiin takaisin >> 8-9

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

Marko Nyyssönen0504637535

marko.nyyssonen@isyy.fi

KansikuvaJarkko Kumpulainen

Alku ”Vaikka en koe olevani kaapissa niin tottakai vieraiden ihmisten kanssa joutuu miettimäänKohti vapautta

Se pieni muutos

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | |Uljaskaan ei halua poistua mukavuusalueeltaan. Samanmielisten kuplassa on kivaa.

Kuopion YTHS:n toimipis-teen psykologiset palve-lut ruuhkautuivat viime syksynä. Syys-lokakuussa yhteydenottoja oli yli 50

prosenttia enemmän edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna.

Kuopiossa ei lähdetä vielä erityisem-min arvailemaan tarkempia taustoja lisääntyneeseen avun tarpeeseen, mutta toimipisteen vastaava psykiatri Taina Tirri Ollikainen kertoo, että yleisimmät syyt mielenterveyspalveluiden pariin hakeutumiseen ovat ahdistuneisuus sekä opiskelua häiritsevät mielialaongelmat.

Sama viesti kantautuu Turusta. Myös siellä avunhakijoiden määrä on kasva-nut opiskelijoiden keskuudessa reilusti. Etelä-Suomen sanomille antamassaan haastattelussa Turun YTHS:n ylilääkäri Matti Keinänen arvelee syyn löytyvän epävarmasta tulevaisuudesta. Työnsaanti valmistumisen jälkeen on epävarmaa ja samalla niskaan huohottavat yhä lyhyem-mät opiskeluajat rajauksineen.

Keinäsen mukaan mielenterveysongel-mat usein kroonistuvat, jos jäävät ilman hoitoa. Vaarana on syrjäytyminen. Keinä-nen laskee psykoterapeutin tienaavan elä-mänsä palkan auttamalla kolmea opiskeli-jaa kiinni työelämään, koska syrjäytymisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat niin korkeat.

Masennus voi olla kaiken toiminta-kyvyn lamauttava tila. Mukavuusalueita käsittelevässä artikkelissa tässä lehdessä on lievempiin ahdistuksen muotoihin kiinnostava näkökulma. Sen mukaan mukavuusalueemme ulkopuolella on muutoksen luova tila, mutta sinne siirty-minen aiheuttaa ahdistusta. Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Kor-pela jopa väittää, että mukavuusalueen ylittäminen on ollut kaiken inhimillisen ja biologisen kehityksen edellytys.

Nimensä mukaan alue voi olla mukava, mutta samalla se sisältää myös rutiini-en puuduttavan toistuvuuden. Korpela kysyykin, mikä laukaisee astumaan ulos mukavuusalueelta? Usein laukaisija on turhautumisen tunne. Homma alkaa mais-tua puulta, toistaa itseään, asiasta alkaa kasvaa ulos. Mutta ennen kuin turhauma on saavuttanut leimahduspisteensä, muu-tosta edeltää ahdistus ja uuden pelko.

Kuten jutun kirjoittaja Saila Rönkkö toteaa, mukavuusalueelta poistumista voi harjoitella. Se voi olla vain uusi reitti kotiin. Pienikin muutos on muutos, jos nykytila ei miellytä.

Jarkko Kumpulainen

” Muutosta edeltää ahdistus ja uuden pelko

ROGER GUSTAFSSONHOMMAGE À . . .4.2.-10.5.2015

TULOSSA: Nyrjähdyksiä - suomalaista videotaidetta 27.2.-20.3.

Neljän koosteen sarja perjantaisin klo 14-15, vapaa pääsy!Neljän koosteen sarja perjantaisin klo 14-15, vapaa pääsy!

Kirkkok. 23, Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20Liput: 3-5 €, perjantaisin 14-16 vapaa pääsy

UEF on päättänyt olla Suomen pa-ras oppimisympäristö. Se edellyt-tää parempaa opetusta. Dekaanit kertovat mitä asialle tehdään.

Entinen lapsisotilas, pakolainen ja katulapsi kertoi tarinansa tutkijalle Etelä-Afrikassa. Toiveissa siintää Eurooppa.

Vuoden professori Maria Lähteenmäki kannustaa nuoria tutkijoita olemaan roh-keasti luovia, elämään ja matkustelemaan. Sillä tavoin syntyy hyvä tiede.

Pelikulttuuri on kehittynyt pisteeseen, jossa pelin ei enää tarvitse olla hauska. This War of Mine onnistuu siinä, mutta on silti koukuttava.

Makasiini otetaan Kuopiossa vihdoin kult-tuurikäyttöön. Kukaan ei vielä tiedä minkä-laista kaupunkikulttuuria se synnyttää. Se on tarkoituskin.

Mukavuusalueella on mukavaa, joten minkä ihmeen takia sieltä pitäisi tulla pois? Selvitimme syitä.

6-7 18-19

14-15

10-11

26-27

22-23

Sisällys | <3

2 3Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Mielenterveyspalvelujen tarvitsijat ruuh-kauttivat YTHS:n Kuopion toimipisteen syksyllä. YTHS:n psykologien hoidontar-vearviointiin tuli syys-lokakuussa yhtey-denottoja lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

”Vielä marraskuussa yhteydenot-toja oli tavanomaista enemmän. Jono kiireettömään hoitoon kasvoi, mutta kiireellinen hoito turvattiin kaikille joko omassa yksikössä, tai tarpeenmukai-sesti opiskelija ohjattiin erikoissairaan-hoitoon, kriisikeskukselle tai nuorten mielenterveyspalvelu Sihtiin”, YTHS:n

Kuopion toimipisteen vastaava psykiatri Taina Tirri-Ollikainen kertoo.

Pidemmällä aikajaksolla vuonna 2013 Kuopion kampuksen noin 5100 opiske-lijasta 6,4 prosentilla ja vuonna 2014 6,7 prosentilla opiskelijoista oli kontakti mielenterveyssektoriin.

”Eli pidemmällä aikajaksolla ei kuiten-kaan ole kyse 50 prosentin lisäyksestä”, Tirri-Ollikainen tarkentaa.

Lisääntyneiden yhteydenottojen ohella Kuopion YTHS:ta vaivasi myös työvoimapula, kun ainoan psykiatrin työ-panos oli pois käytöstä kolme kuukautta.

Henkilöstövaje on kuitenkin nyt paikattu ja tilanteen odotetaan normalisoituvan.

YTHS:lla ei ole vielä tarkkoja arvioita yhteydenottojen lisääntymisen syistä, koska viime syksyn tilastoja ei ole vielä tutkimatta. Tirri-Ollikaisen mielestä yh-teydenottojen syyt eivät ole kuitenkaan poikenneet vuoden takaisista ja yleisim-piä ovat yhä ahdistuneisuuteen liittyvät häiriöt sekä opiskelua häiritsevät mie-lialaongelmat. Tirri-Ollikainen epäilee myös yhteydenottokynnyksen laskeneen ja opiskelijoiden olevan paremmin perillä tarjolla olevista palveluista.

”Yhteydenottokynnyksen madaltu-minen on luonnollisesti hyvä asia. Myös uusien opiskelijoiden infoissa palvelut ovat olleet paremmin esillä.”

Kaikesta huolimatta Tirri-Ollikainen vakuuttaa YTHS:n pysyneen hoitota-kuussa. Kiireellistä hoitoa on ollut tarvit-taessa opiskelijoiden saatavilla.

”Hoidontarve on aina arvioitu yksilö-kohtaisesti. Kiireelliseen alkuarviointiin

ja alkuhoitoon voidaan vastata yleister-veydenhoidon puolella.

YTHS:n maksullisten palveluiden käyntimaksuja jouduttiin vuoden vaihteessa nostamaan valtion puoli-tettua tilavuokriin myöntämänsä tuen. Mielenterveyspalvelut pysyivät edelleen maksuttomina opiskelijalle.

Gallup Valentino, valentina!

1Uutinen #

UEF urut | avoimuutta perkele!

” Tällä hetkellä vain 35 prosenttia graduista julkaistaan verkossa. Jakamisen arvo olisi hyvä oppia jo opiskeluaikana.

YTHS:n mielenterveyssektori ruuhkautui syksyllä Kuopiossa

Kuopion opiskelijoiden keskuudessa psykologisen avun tar-ve ryöpsähti viime syksynä. Syys-lokakuun aikana yhteyden-ottoja oli jopa 50 prosenttia vuoden takaista enemmän. Jono-ja pidensi lisäksi hetkellinen työvoimapula. – Turkka Tuovinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Yliopiston kirjasto joutuu karsimaan muun ai-neiston hankkimista, jotta sillä olisi varaa maksaa muutaman suuren tieteellisen julkaisijan vaatimat hinnat. Esimerkiksi Elsevierin kaltaisten massii-visten julkaisijoiden valta alalla on niin suuri, että ne pystyvät käytännössä sanelemaan julkaisujensa hinnat. Tieteellisten aineistojen hinnat nouse-vat pahimmillaan lähes kymmenen prosenttia vuodessa.

”Tämä on koko 2000-luvun jatkunut tren-di. Aineistojen hinnat nousevat 7-9 prosenttia vuodessa. Kirjastolla menee e-aineistoihin noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, eli 80 prosenttia aineistobudjetistamme”, yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Kananen kertoo.

Jo seitsemän prosentin hintojen nousu tarkoit-taisi kirjastolle noin 140 000 euron lisäkustannuk-sia.

”Tälle vuodelle valitsimme maltillisesti kym-menen uutta lehteä. Kaikkiaan tilaamme noin 21 000 tieteellistä lehteä. Tämä tyydyttää yli 90 pro-senttia käyttäjistä. Tiedekunnat tuntuvat olevan kokonaisuuteen tyytyväisiä”, hän jatkaa.

Kananen kuitenkin muistuttaa, että tieteen ke-hittyessä myös uusia julkaisuja avataan koko ajan, joten kehityksen tahdissa pysyminen on haastavaa ja kallista. Yliopiston kaukopalvelu hankkii jonkin verran yksittäisiä artikkeleita, mutta koko julkai-sun tilaaminen on huomattavasti halvempaa.

”Nykytilanteessa artikkelin lukukerralle tulee hintaa yhdestä viiteen euroa. Yksittäisen artikke-lin ostaminen maksaa tyypillisesti 25–30 euroa.”

UEF ei ole yksin ongelman kanssa. Esimer-kiksi Harvardin yliopisto Yhdysvalloissa ilmoitti

vuonna 2012, ettei sillä ole varaa maksaa kustanta-jien vaatimia hintoja. Vertailun vuoksi Harvardin vuosibudjetti on yli kaksi ja puoli miljardia siinä missä valtio rahoitti kaikkia suomalaisia yliopisto-ja yhteensä samana vuonna 1,8 miljardia. Kysymys on merkittävä myös yliopistojen kilpailukyvyn kannalta, sillä julkaisujen saatavuus on tutkimuk-sen tekemisen elinehto.

”Aineistorahoituksen tilanne on meillä kohta-laisen hyvä ja hinnankorotusten vuoksi saimme nyt hiukan lisärahaakin. Pitää olla hyvin tyytyväi-nen, että tilanne ymmärretään yliopiston joh-dossa. Joillakin yliopistokirjastoilla Suomessa on todella suuria vaikeuksia säilyttää edes olemassa oleva aineistonsa”, Kananen sanoo.

Kananen kehuu myös suomalaista yhteistyötä hankinnoissa. Yliopistojen on helpompi hankkia aineistoja yhdessä kuin yksin.

Open access –julkaisemisesta toivotaan pelas-tajaa talousvaikeuksissa kituville yliopistokirjas-toille, ja Kananenkin toteaa, että OA-julkaisemi-nen kasvaa koko ajan. Hänen mukaansa etenkin nuorempi tutkijapolvi näkee siinä enemmän etuja kuin haittoja. Hän korostaa, että työtä asian eteen on silti tehtävä.

”Esimerkiksi gradut julkaistaan jo nyt kaikki-en saataville jos graduntekijä vain antaa siihen suostumuksensa. Tällä hetkellä vain 35 prosenttia graduista julkaistaan verkossa. Jakamisen arvo oli-si hyvä oppia jo opiskeluaikana. Lisäksi avoimuus saisi näkyä myös yliopiston strategiassa”, Kananen kehottaa.

Pasi Huttunen

Tiedejulkaisujen hinnat pakottavat kirjaston karsimaan aineistoaan

Esitykset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä ovat nostattaneet kovasanaista keskustelua. Opetusministeri Krista Kiuru on ilmoittanut, että yhdistämisestä tehdään selvitys kevään 2015 aikana. Opiskelijaliike tyrmää suunni-telman järjettömänä.

Kohun taustalta löytyy Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston viime marras-kuussa hyväksymä asiakirja, jossa esitetään, että korkeakoulujen yhteistyötä ja yhteisten organisaa-tioiden luomista rajoittavat lainsäädännön esteet poistetaan. Käytännössä siis mahdollistettaisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistä-minen.

SYL ja SAMOK muistuttavat, että korkeakou-lujärjestelmä on jo muutenkin ollut toistuvien uu-distusten kourissa koko kuluvan hallituskauden.

“Ammattikorkeakoululain uudistuksen muste on hädin tuskin kuivunut. Nyt pitäisi odottaa uudistuksien vaikutuksia ennen seuraavaan sel-vitykseen lähtemistä”, SAMOKin puheenjohtaja Joonas Peltonen puuskahtaa.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on myös kritisoinut suunnitelmia.

”Tätä hallituskautta on jäljellä noin 50 työpäi-vää. Vastuulliseen koulutuspolitiikkaan ei kuulu hetken mielijohteesta kiireellä tilatut selvitykset, jotta asiasta saataisiin pikainen päätös seuraavissa hallitusneuvotteluissa”, Tuhatkunnan puheenjoh-taja Daniel Lahti sanoo.

Pasi Huttunen

Opiskelijat tyrmäävät korkeakoulujen yhdistämissuunnitelmat

”Yhteydenottokynnyksen madaltuminen on luonnollisesti hyvä asia.

Mistä tunnet sä ystävän?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Turkka Tuovinen, Niina Turunen & Heidi Hänninen

Valpuri TiilikainenLastentarhanopettaja, 3.vsk.

- Henkilön, jonka kanssa voin hassutel-la ja olla täysin oma itseni, tunnistan ystäväkseni. Ystävän kanssa voi toteuttaa ne kaikista hölmöimmätkin ideat, niin hyvässä kuin pahassa.

Heli sinivuoriLastentarhanopettaja, 3.vsk.

- Todellisen ystävän seurassa ei tarvitse esittää mitään, vaan hänen luokseen voi mennä juuri sellaisena kuin on. Tosiys-tävän kanssa voi jakaa minkä tahansa asian.

KuopioMiikka LummelampiLääketiede, 5vsk.

- Hyvässä ystävässä tärkeintä on rehelli-syys ja avoinneisuus.

Mikko HyvärinenHammaslääketiede, 3.vsk.

- Rehellinen ja reilu jätkä. Lähtee aina kaljalle pyydettäessä.

Netta KivimäkiSuomen kieli, 6.vsk.

- Hyvä ystävä puhuu suoraan eikä hänen seurassaan tarvitse miettiä sanomisiaan liikaa. Jaksan kiinnostua hänen asioistaan ja päinvastoin. Arvostan ystävässä myös ajoissa olemista.

Karoliina HalonenMediakulttuuri ja viestintä, 2.vsk.

- Hyvä ystävä on läsnä sekä kuuntelee tosissaan kun hänelle puhuu. Ystävät ovat tärkeitä, koska he ovat kuin perhe, jonka voi itse valita.

4 5Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Hyvän opetuksen tärkeyteen ollaan heräi-lemässä myös Itä-Suomen yliopistossa. Aiemmin se on tiukasti yliopistorankingeja seuraavassa yliopistossa uhannut jäädä tutkimuksen kehittämisen varjoon, mutta nyt yliopisto on asettanut tavoitteekseen olla Suomen paras oppimisympäristö.

Sarkaa riittää. Opetuksen taso vaihtelee tiedekuntien ja laitosten sisällä voimak-kaasti. Luultavasti jokainen opiskelija osaa kertoa anekdootin ei-niin-säkenöivästä luennoitsijasta. Yliopiston tiedekuntien dekaaneille tehdyn kyselyn perusteella opetuksen parantamiseen kiinnitetään tiedekunnissa yhä enemmän huomiota.

”Kovia mittareita opetuksen tehokkuu-desta ovat opiskelijoiden valmistuminen tavoiteajassa ja läpimenoprosentti”, Ter-veystieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka Soininen toteaa.

Kumpikaan mainituista ei välttämättä kerro mitään opetuksen laadusta. Painoa laitetaankin opiskelijoilta saatuun palaut-teeseen. Se on kenties luotettavin keino saada tietoa opetuksen laadusta.

Kaikki neljä dekaania pitävät tiede-kuntiensa opetuksen tasoa keskimäärin hyvänä, vaikka myöntävät voimakkaan vaihtelun. Tiedekunnissa valmistellaan monenlaisia toimia opetuksen parantami-seksi.

”Merkittävä muutos on roolittamisen lisääminen opetus- ja tutkimushenki-löstön työtehtävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ei tarvitse samassa suhteessa kohdentaa työaikaansa tutkimukseen ja opetukseen”, Yhteiskun-tatieteiden ja kauppatieteiden tiedekun-nan dekaani Harri Siiskonen toteaa.

Siiskosen mukaan myös opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytoinnissa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomi-ota opetusosaamiseen. Soininen mainit-

see, että terveystieteissä aiotaan panostaa myös eri aloja yhdistävään opetukseen.

”Esimerkiksi lääkäri-, sairaanhoitaja- ja farmasiaopiskelijat ovat opetustilanteessa yhdessä ratkaisemassa kliinistä ongel-maa.”

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa aiotaan dekaani Jukka Jurvelinin mukaan tarttua ongelmaan kehittämällä opetusteknologiaa moni-muotoisemmaksi. Jurvelin painottaa myös henkilökunnan motivaation merkitystä.

Filosofi sen tiedekunnan dekaani Mark-ku Filppula kertoo, että tiedekunnassa keskitytään nyt ohjauksen kehittämiseen. Monialaisuuteen on Filppulan mukaan pa-nostettu myös fi losofi sessa tiedekunnassa.

”Erityisopetuksen sisältöjä on integroi-tu yleiseen pedagogiikkaan. Eri opiskeli-jaryhmät, kuten erityisopettaja-, luokan-opettaja- ja aineenopettajaopiskelijat, on saatettu yhteen samoihin opiskeluryhmiin, mikä on merkittävä parannus nykyiseen eriytyneeseen malliin verrattuna.”

Esimerkiksi Oulun yliopistolla on käytössä omaopettaja-järjestelmä, jossa jokaiselle opiskelijalle nimetään omaopet-taja. Joillakin oppiaineilla Itä-Suomen yliopistossa on hiukan vastaavia opettaja-tuutoreita, mutta koko yliopiston kattavaa käytäntöä ei ole.

KampusToista tuntia jonossa

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Jenn

i Mero

vuo, teksti &

kuva

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

va

Kaikkein hulluin kirkko

JOENSUU Joensuun poikkitieteellisten After Ski –haalaribileiden ennakkolipunmyynti synnytti Carelialle aulan halki kiemurtelevan jonon. Häntäpää joutui välillä värjöttelemään ulkona saakka. Silti innokkaimmat jaksoivat jonottaa edullisempaa lippua ja 450 ensim-mäiselle luvattua haalarimerkkiä toista tuntia. Lisäksi lippupisteen arvonnassa saattoi tavoitella bileisiin omaa VIP-pöytää. Instagram-kilpailuun osallistuneet #jnshb-kuvat kavaltavat haalarikansan panostaneen asusteisiin teeman mukaisesti.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

JUUKA Antonio Gaudin Sagrada Familia Barcelonassa on suuruu-denhulluudessaan vaikuttava, mutta sen jäästä Juukaan tehty kopio vie alkuperäisestä voiton. Maailman korkein jäärakennelma on järjettömän kunnianhimoinen ja massiivinen operaatio, joka sulaa pois parin kuukauden päästä valmistumisestaan. Katedraalin ra-kentaminen aloitettiin joulukuun viimeisellä viikolla ja se valmistui maailmanennätyskorkeuteen tammikuun puolessa välissä. Yhdelle juukalaiselle katedraali maksoi 20 euroa. Avajaisia vietettiin 24. tammikuuta.

2Uutinen #

”Kaikkien ei tarvitse samassa suhteessa kohdentaa työaikaansa tutki-mukseen ja opetukseen

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

ISYY:n kannattaisi ottaa käyttöön yo-kunnan sisäinen valuutta, jotta jäsenmäärän vaihtelua voisi kompensoida painamalla itse lisää rahaa. Valuuttaa devalvoimalla voisi myös lisätä RAI-brändin ulkoista kysyntää. Itse ainakin ostaisin. t. Pienviljelijä Polvijär-veltä

Miksi parissa viime Uljaassa on artikkeli katkaistu poikki? Viimeksi tenttiinlukutavoista kertovassa jutussa jäi lausekin kesken. Olisin halunnut lukea loppuun.

Uljaan avustajapalaverit Joensuussa 16. helmikuuta klo 16.00ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla

Kuopiossa 18. lokakuuta klo 16.00 Lukemalla

Tykkää Uljaasta Facebookissa!-tiedottaa

UEF heräsi parantamaan opetuksen tasoa

Opetuksen parantaminen uhkasi jäädä tutkimusta painottavien yliopistorankingien jalkoihin, mutta nyt UEF aikoo kiriä Suomen parhaaksi oppimisympäristöksi. – Pasi Huttunen, teksti & kuva.

Dekaani Markku Filppulan fi losofi nen tiedekunta on hyvässä asemassa opetuksen suh-teen, sillä kasvatustieteet löytyvät sen oppiainetarjonnasta. Suurella osalla opetushenki-lökuntaa on pedagoginen koulutus. Muilta kolmelta tiedekunnalta tämä etu puuttuu.

Toimitus vastaa:Sori, meidän kämmi... Ohessa taiton reaktio lehden tultua painosta.

Graduntekijä piilosilla

Kyltymättömiä kuiskauksiatuhatlehtisiä teoksiakiviseinistä kaikuva kopina.Missä olet, inspiraatio? nak nak nak nakLehtiö pysyy silti tyhjänä.

Kädet pusertuvat kasvoihinaivolihas pullistelee maitohapoillaLehtiö pysyy silti tyhjänä.

Hälinä vaimenee vähitellen.»Kirjasto on suljettu.»Lehtiö livahtaa laukkuun.tsuzzurz, toivottaa lukko hyvästiksi.

Ja niin huokaisee inspiraatiopimeällä hyllylläsivujen välissä, puristuksissa.

Mustavalkoista Pikavisiitti

T a i v a a l l a k i n v a l k o i n e n h a n k i

Har- 20 maa-arpi- tilheä sen koivun lentää a i latva pakkasessa t p kaartaa u puuhun, pysähtyy u va- syömään siemeniä riksen pai- ja sitten non alla. kraa, viuhtoo Varis raakkuu. vikkelänäVaris raakkuu, kraa. parvenaLuminen maa ei vastaa. poi s.

Tammikuun kampaajalta

Valkaistut hiuksetdivetyoksidistarauduskoivuilla –talven huippumuodikkaatpakkasrastakampaukset

Itä-Suomen yliopisto uusii ilmeensä verkossa. Uudet sivut avataan maali-kuussa. Tavoitteena on ollut rakentaa

aiempaa näyttävämmät ja paremmin erikokoisille näytöille asettuvat sivut. ”Tämä on erityisen tärkeää opiskeli-

joille ja muille nuorille, jotka käyttävät paljon mobiililaitteita”, verkkovies-tinnän tuottaja Katja Mielonen toteaa.

Verkkosivujen ulkoasua on suunniteltu yhteistyössä mainostoimisto Nitro ID:n kanssa.

Yliopiston uudet verkkosivut pian auki

Kaula poikki

KUOPIO Jukka Isotalon 25 vuotta pullonpilkontaa -näyttely esittelee erilaisia lasipulloista valmistettuja käyttöesineitä sataman Galleria Kulmassa. Kuvan Kvantti-snapsilasit on tehty suomalaisesta virvoitusjuomapullosta ja lasitusliikkeen ylijäämälasista. Tunnistet-tavan muotokielensä vuoksi ehkä hieman vitsikkäiden ryyppylasien lisäksi, Isotalo on loihtinut kierrätyslasista muun muassa hentoja ja herkkiä juomalaseja, tarjoiluastioita ja vesipulloja. Näyttely on pystyssä 28. helmikuuta saakka.

Kyllä mie isyy sivulta ikävöin sitä punkkaria joka kerto kuinka voi huijata systeemiä. Se takas!

6 7Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Joensuun kampuksella, jossa hätäma-joituksen tarve on säännöllisesti suurin, on pyritty järjestämään uusien opiske-lijoiden tilapäismajoitusta monella eri tavalla. Aikaisemmin vastuu majoituksen järjestämisestä oli ylioppilaskunnalla, mutta 2013 tilalle astui Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammatikorkeakoulun sekä Joensuun kaupungin yhteistyössä palkkaama asuntokoordinaattori Marja Vento. Nyt vastuu on ainakin osittain

palaamassa takaisin ylioppilaskunnalle.”Järjestämistä on kokeiltu eri tavoin

ja siten pyritty löytämään paras mah-dollinen toimintamalli, jotta parhaiten pystyisimme opiskelijaa auttamaan”, toteaa yliopiston opinto- ja opetusjohtaja Tuula Heide.

Venton tehtävät ottaa vastaan ISYY:n tuutorointisihteeri Jarno Pitko, jonka on tarkoitus ottaa hätämajoitusjärjestelyt aikaisemman työnsä oheen kevään aika-

na. Kun hätämajoitukselle on tarvetta, Pitko tulee työskentelemään yliopiston tiloissa. Kaikkia osasia ei kuitenkaan ole lyöty vielä lukkoon.

”Tilapäismajoituksen järjestelykus-tannuksista käytävät neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tuutorointisihteeri hoitaa käytännön asiat, yhteistyökump-paneiden, eli asuntojen, osalta neuvotte-luita käydään myös parhaillaan”, Heide kertoo.

Muutokset tilapäismajoituksen järjestelyissä tulevat vaikuttamaan vain Joensuussa, jossa majoitukselle on selkeä tarve. Kuopion ja Savonlinnan kampuk-silla hätämajoituksesta sovitaan tarpeen vaatiessa Kuopaksen ja SAO:n kanssa kulloisenkin tilanteen mukaan.

Asuntopulaa ei ole onnistuttu Joen-suussa ratkaisemaan, mutta sentään joillakin mittareilla tarkasteltuna edistys-tä voidaan väittää tapahtuneen.

Vuonna 2008 yliopiston kanta oli vie-lä, ettei majoitus ole yliopiston tehtävä, ja ylioppilaskunta hoiti asiaa jäsenpal-velunaan ja omin varoin. Viitisen vuotta takaperin ylioppilaskunta sai yliopiston ja kaupungin mukaan rahoitukseen ilmoittamalla, ettei enää hoida asiaa, jos tukea ei löydy.

3Uutinen #

Hätämajoitus tuli taas ylioppilaskunnan syliin

Kroonistunut Joensuun joka syksyinen asuntopula ei ota oie-takseen, ja vaikka juhlapuheissa asuntotakuusta haaveillaan, ei ratkaisuja ole löydetty. Yliopiston, kaupungin ja amk:n yrityksen päätteeksi tilapäismajoituksen hoitaminen heitettiin takaisin ylioppilaskunnalle. -Anna Utriainen ja Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Jarno Pitko tulee keväällä vastaamaan tuutoroinnin lisäksi myös Joensuun hätämajoitusjärjestelyistä.

Antti SillanmäkiMusiikkitiede, 2.vsk.

” Tämä on meikäläisen onnenkynä. Ilman sitä en pääse tenteistä läpi. Kynä on palvellut minua koko yliopistotaipa-leen ajan. Ostin sen luultavasti Iso Myyn Suomalaisesta kirjakaupasta. Kynä sattui käteeni, kun olin menossa ensim-mäiseen kirjatenttiin. Se ei ole koskaan pettänyt minua, kunhan muistan pitää 0.7 millimetrin varalyijyjä mukana.

Lotta AavikkoErityispedagogiikka, 1.vsk.

” Kannan pinnejä aina mukanani. Vaihdan kampausta monesti päivässä, ja käytän pinnejä apuna. Poikaystäväni ei voi sietää pinnejä, sillä niitä löytyy kotoa kaikkialta. Äitinikään ei pidä tästä tavasta, sillä taskuun jääneet pinnit vahingoittavat pesukonetta. Jos ostan pinnejä kolmenkymmenen kappaleen pakkauksen, niistä ei ole viikon jälkeen jäljellä yhtään. En voisi elää ilman pinnejä.

Hanna MoisinenFarmasia, 2.vsk.

” Minun erottamaton esineeni on Apobase -perusvoide. Minulla on tosi kuivat kädet ja perusrasvaa tarvitsee jo senkin puolesta ja tämä on ihan parasta, vaikka ei tätä ihan mainospuheeksi haluaisi tehdä. Apobase on valintani vielä siitä syystä, kun tämä oli ilmaista. Ystäväni Enni oli saanut näitä esittely illasta hirveän kasan ja häneltä sitten saan näitä.

Ellinoora PajunenLuokanopettaja, 5.vsk.

” Ensimmäisenä tulee mieleen tämä lomapakko, se on minulla aina mukana-ni. En tykkää kantaa mukanani laukkua tai muutakaan ylimääräistä, mutta tämä lompakko on yleensä välttämätön. Olen hankkinut sen varmaankin joskus lukio-aikoina. Lompakossa säilytän tietenkin rahaa, opiskelijakorttia, maksukorttia ja kaiken maailman kanta-asiakaskortteja. Siellä on muutama kuva pikkuveljestä-ni, hänestä kun vielä saa lompakkoon sopivia koulukuvatarroja. Kerran tämä tupsahti koulun ruokalassa lautaselleni, jolla oli hernekeittoa. Jouduin putsai-lemaan sitä hyvän aikaa, ja se haisi silti melko kauan herneille. Kaikista hassuista

aromeista huolimatta se on minulle korvaamaton, sopivan pieni, ja olen kyllä äärimmäisen harmissani jos huomaan kaupan kassalla lompakon puuttuvan. Niinkin on käynyt!

Karoliina TamminenKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

” Minulla on aina tämä jo elämää nähnyt iPhone mukanani. Siinä on kaikki mitä tarvitsen pienessä koossa. Puhelimessa on minulle rakasta musiik-kia, ja kameralla tallennan tärkeimmät hetket. Minulla on ollut tämä puhelin jo 3 vuotta, joten muistoja on kertynyt paljon! Tarvittaessa puhelin pysyy myös vain laukussa, en pidä sitä jatkuvas-ti esillä. Puhelimessa on myös ainoa internetyhteys jonka omistan, se on sekin vuoksi korvaamaton. Puhelin on kokenut kovia, sillä olen pudottanut sen monesti. Lupasin hankkia uuden tämän vuoden aikana, mutta jos tämä vanha edelleen toimii, joudun ehkä rikkomaan lupauk-

seni. Se ei ole täydellinen enää, mutta uuden hankkiminen tuntuisi jotenkin väärältä. Uusi puhelin näyttäisi varmaan aika pian samanlaiselta, koska en ole aina niin tarkka näiden käsittelyssä!

Erottamaton esineeni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Max NiskanenKauppatiede, 3.vsk.

” Erottamaton esineeni on housut. Talvella on kylmä ja miksei kesälläkin. Kerran lähdin kotoa ilman housuja ja heti joutui putkaan. Putkassa ei ollut mitään muuta jännää kuin ne kaverit joita siellä tapasi. Yhä tavataan niiden kanssa aina välillä. Tilanne oli se, kun lähdin keskustaan kävelemään ja yh-dessä välissä huomasin, ettei ollutkaan housuja jalassa. Näin sitten maakunnan osuuskaupan lipun salossa ja sonnustau-duin siihen. Se ei kaikkien mielestä sitten ollutkaan ihan hyvä idea ja poliisisedät

kävi hakemassa. Nämä ei ole ne housut, jotka silloin jäi kotia.

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

”Järjestämistä on kokeiltu eri tavoin ja siten pyritty löytämään paras mahdollinen toimintamalli

8 9Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Ajassa

Turnitin, sähköinen nuuskija käy läpi kaikki Itä-Suomen yliopiston opinnäytteet huijausten varalta ensi vuodesta alkaen. Teknologian kehittyminen ja kulttuurin muutos on samaan aikaan tekemässä koko plagioinnin käsitteestä yhä hanka-lammin määriteltävää.

”Verkon muuttuminen interaktii-visemmaksi on luonut ympäristön, joka rohkaisee jakamaan tietoa ja ar-vostaa sen remiksaamista. Tässä ym-päristössä plagiointi on helpompaa ja alkuperäisyyden määrittäminen vaikeampaa”, todetaan Turnitinin tuottamassa erilaisten plagioinnin tapojen yleisyyttä kartoittavassa tutkimuksessa.

Plagioinnintunnistusjärjestelmät ovat korkeakoulumaailmassa tren-dikkäitä, eikä yliopisto uskottavuus-syistä voi olla käyttämättä jotakin niistä. UEF on valinnut Turnitin –nimisen plagiaatintunnistusjärjestel-män, joka toimii siten, että se vertaa

opinnäytteitä massiiviseen tekstitie-tokantaansa ja etsii yhtäläisyyksiä. Moodle-oppimisympäristöön yhdis-tetty Turnitin on vaivaton käyttää, mutta herää ilmiselvä kysymys: voiko sitä huijata?

Yrityksen puutteesta ei opiske-lijoita voi syyttää. Netistä löytyy runsaasti vinkkejä ja jopa youtube-videoita huijauskeinoista, joilla järjestelmän saa hyväksymään plagiaatin. On esimerkiksi laitettu jokaisen a-kirjaimen perään aal-toviiva ja ohjelmoitu makro, joka poistaa aaltoviivat kun opettaja avaa sen, mutta johon Turnitin ei reagoi. Turnitin torppasi yritteliäisyyden lisäämällä ohjelmaansa toiminnon, joka poistaa makrot tekstitiedos-toista eikä se enää hyväksy makrot sallivia tiedostomuotoja.

Tämä on vain yksi keino ja käy-tännössä kyse onkin Turnitinin ja opiskelijoiden välisestä loputtomasta kissa- ja hiirileikistä. Joku keksii au-

kon systeemissä ja kun yhtiö huomaa sen, se muokkaa algoritmiaan niin, että aukko tukitaan. En onnistunut löytämään toimivaa keinoa Turniti-nin huijaamiseen, mutta se ei tarkoi-ta, ettei sitä olisi. Huijauskeinoahan ei kannata paljastaa.

Turnitin ei poista vilppiä. Se vain tekee siitä asteen verran vaikeampaa. Se tunnistaa vain suoran kopioinnin, mutta jos tekstiä vaivautuu muokkaa-maan, on luultavasti kuivilla. Silloin voi toki miettiä, että jos siihen heittää lähdeviittauksen mukaan, ei se enää ole huijaus. Tor-verkosta löytyy myös pimeitä kauppiaita, jotka myyvät opinnäytteitä. Näitä tekstejä ei löydy Turnitinin tietokannoista.

Huijari löytää keinot, mutta kenties merkittävin plagiointia vähentävä seikka on se, että asioi-den oppiminen on nautinnollista ja hyödyllistä.

Huijareiden ja Turnitinin loputon kilpajuoksuVoiko Itä-Suomen yliopiston käyttämää plagiaatintunnistusjärjestelmää huijata? Opiskelijat löytävät kyllä keinoja, mutta ohjelman valmistaja tukkii ne yhtä nopeasti. – Pasi Huttunen, teksti

Maria Lähteenmäen valtteja tutkimus-työssä ovat olleet omaperäiset ja luovat metodit. Itä-Suomen yliopiston historian professori lähestyy kohdettaan kuin roo-lisuoritukseen valmistautuva näyttelijä: uusia asioita tulee kuulostella, haistella, maistella ja pyöritellä. Tutkijan työ on lähellä luovaa taidetta.

Hän pyrkii tavoittamaan ajan henkeä myös lukemalla esimerkiksi kaunokirjal-lisuutta ja kuuntelemalla sota-ajan iskel-miä. Sodankylästä kotoisin oleva tutkija on erikoistunut Pohjois-Euroopan, sodan sosiaalihistorian, 1800-ja 1900-luvun yhteiskuntahistoriaan ja naishistorian tutkimukseen.

”Kun hahmottelen sitä, mitä alan tutkia, niin mietin kokonaisuuden ensin ja teen mielessäni tiekarttoja. Usein käy niin, että polkuja löytyy useita ja ensi alkuun kokeilen eri vaihtoehtoja. Mutta kuitenkin se, minkä itse koen tärkeim-mäksi, nousee tutkimuksen punaiseksi langaksi. En välttämättä ajattele, mitä muut ajattelevat.”

Esimerkiksi vuonna 1999 ilmesty-nyt Jänkä-jääkäreitä ja parakkipiikoja avasi Lapin sodan sosiaalihistorian aivan uudella tavalla. Hän sai työstään myös Väinö Tannerin tunnustuspalkinnon.

”Minulla oli myös aluepoliittinen aspekti: Lappi luovutettiin kevyesti sotilas- ja valtiovallan toimesta saksalais-ten sotilasalueeksi. Helsinkiläiset eivät välttämättä hahmota kyseisiä alueita. Siksi asia herätti paljon keskustelua ja se avasi uuden tutkimusalueen. Ehkä siksi, että tulen toisesta todellisuudesta myös katson asioita eri tavalla. Se tulee tietenkin myös tutkimuksissani esille”, Lähteenmäki arvelee.

Lähteenmäki rantautui nuorena Hel-sinkiin ja työskenteli kaupungissa yli 20 vuotta, ja pääkaupunkiseudun erilainen elämänmeno antoi vertailupohjaa. Maan-tieteellinen liikkuminen onkin Lähteen-mäen mielestä äärimmäisen tärkeää.

”Pitää olla intohimoa ja todella kova tekemään töitä. Oikein pienviljelijämei-ninki. Liikkuvuus on äärimmäisen tärke-ää oman kehittymisen ja uusien ajatuk-sien kannalta. Jos viettää koko elämänsä

Joensuussa, niin ei kehity. Pitää lähteä ulkomaille toiseen yliopistoon ja kokeilla ideoita siellä.”

Valistuneisuudesta ja kansainväli-syydestäkin huolimatta käytännön karu todellisuus ja kova kilpailu pakottavat kuitenkin usein nuoret tutkijat tiettyyn muottiin omiin mieltymyksiin katsomat-ta.

”Vastikään väitelleet nuoret laskevat varman päälle ja tutkivat hyväksi havait-tuja aiheita. Rahoitusinstituutioiden tulisi tiedostaa tämä, jotta luovuus saa-taisiin paremmin esille. Meillä Suomessa todellakin osataan tehdä hyvää tutkimus-ta, eikä meillä ole mitään hävettävää.”

Lähteenmäki korostaakin juuri avara-katseisuutta ja uusia tuulia. Kunkin maan tiedepolitiikka kuitenkin määrää myös siitä, millaista tutkimustietoa saadaan.

”Rahoituspolitiikka on usein hieman vanhoillista. Tutkimuksessa lasketaan varman päälle, ja Suomessa saadaankin aikaan hyvää tutkimusta. Mutta onko se aidosti uutta, luovaa ja tulevaisuuteen katsovaa? Itse näen, että luovuuden korostaminen tutkimuksessa on tärkeää. Eihän uutta näkökulmaa löydä, ellei ole henkilönä luova”, hän muistuttaa.

Uudet, varsinkin kokeelliset ideat voi-vat kuitenkin joutua vastatuuleen, sillä asenteet ovat usein konservatiivisia, eikä

asenteiden muuttaminen ole helppoa.”On olemassa myös ääneen sanomat-

tomia aiheita, jotka eivät yksinkertaisesti saa rahoitusta, ja rahoitus suuntaa tutki-musta valtavasti. Vaikka esimerkiksi Suo-men Akatemia korostaa innovatiivisuut-

ta, niin jos sinne menee innovatiivisen paperin kanssa, niin rahaa ei saa. Näiden muurien murtaminen voi onnistua vain tutkijoiden yhteisvoimin. Yksittäinen tutkija on vain yhtenä nakertajana mui-den mukana”, Lähteenmäki toteaa.

Vuoden professori: ”rahoittajien kannustettava luovuuteen”Vuoden professoriksi valittu Maria Lähteenmäki on tehnyt tut-kimustyötä innovatiivisin menetelmin ja herättänyt teoksil-laan ja rohkeilla tulkinnoillaan laajaa keskustelua. Hän painot-taa monipuolisten näkökulmien tärkeyttä myös tulevaisuuden tutkimustyössä. – Tatu Lehto, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Syntynyt 1957 Sodankylässä.Filosofian kandidaatti 1984.Lisensiaatti 1990.Tohtori 1995.Assistenttina, yliassistenttina ja vt. professori-na Helsingin yliopistossa 1991–2001.Suomen Akatemian tutkija 2002–2009.Helsingin yliopiston Suomen historian pro-fessori 2009–2010.Vuodesta 2010 Itä-Suomen yliopiston Jutikkala-professori.Vuoden professori 2014.

Maria Terttu Lähteenmäki

Vapauden symboliksi muodostuneen viskin ympärillä elävä hieno kulttuuri on rakennet-tu sääntelyllä. 1900-luvun alussa Yhdisty-neessä kuningaskunnassa määriteltiin lailla, että skottiviskiksi saa kutsua vain yli kolme vuotta tammitynnyrissä kypsytettyä juomaa. Skottiviskille oli jo aiemmin luotu kysyntä maailmalla, mutta kolmen vuoden sääntö paransi tuotteen laatua niin paljon, että siitä tuli käytännössä normi länsimaissa, etenkin Yhdysvalloissa. Kun amerikkalainen tilaa viskiä, on ”scotch” edelleen se sana.

Amerikkalainen pyytää juuri sitä, koska Yhdysvaltain kieltolain (1920 – 1933) aikaan salakuljettajien oli vaivattominta saada käsiinsä juuri skottiviskiä, joten sitä rapakon takana sitten totuttiin salaa juomaan.

Kolmas kiehtova seikka on se, että verotus on näytel-

lyt tärkeää roolia viskin muodostumisessa arvostetuksi tuotteeksi. Siitä voi olla montaa mieltä, kuinka paljon alkoholiverotus vähen-tää alkoholiin liittyviä haittoja. On kuiten-kin aika selvää, että jos viskipullo maksaa vaikkapa 11 puntaa ja summasta seitsemän puntaa on veroa, niin verotus käytännössä määrittelee sen luksustuotteeksi. Kolmen punnan pullolla kehtaisi kyllä vetäistä per-seet olalle.

En minäkään sitä kaapistani löytyvää lähes kuudenkymmenen euron viskipulloa halua ryypätä vain känniin päästäkseni. Siihen löytyy halvempia juomia.

Sääntelyllä ja lainsäädännöllä on on-nistuttu hiukan vahingossa luomaan ala, joka on edelleen yksi Skotlannin talou-den kivijaloista. Alkoholilainsäädäntöjen historiasta löytyy tietenkin myös paljon epäonnistumisia. Yleisesti tunnettu seuraus kieltolakien säätämisestä on järjestäytyneen rikollisuuden voimakas lisääntyminen, mut-ta se vaihtelee, millaisia juomatottumuksia se kansalle opettaa. Suomessa opittiin kieltolain (1919–1932) aikaan juomaan salaa, nopeasti ja mahdollisimman väkeviä juomia.

Kysymys siitä tarvitaanko sääntelyä vai ei, on ideologinen, mutta sen hyödyistä ja haitoista ei ole yhtä totuutta. Edes somessa #viskigate-tägin alla.

Yle Areenalta ehtii vielä hetken ajan katsomaan kiehtovan historiadokumentin viskin historiasta.

Pasi Huttunen

”Kolmen punnan pullolla kehtaisi kyllä vetäistä perseet olalle

#Viskigaten nolo lässähdys

Kolumni | Whiskey

Tieteen avoimuus viedään uudelle ta-solle Peerage of Sciencessa, Jyväsky-län yliopistossa vuonna 2011 käynnis-tetyssä tieteellisen julkaisutoiminnan palvelussa. Yhtiö avasi palveluunsa ”Onymous”- nimisen toiminnon, jossa kirjoittajien, vertaisarvioijien ja toimittajien nimet näkyvät kaikille osapuolille.

Käytännössä kirjoittaja voi halu-tessaan asettaa käsikirjoituksensa vertaisarviointiprosessiin uudella, avoimella tavalla. Jokaisen prosessiin osallistuvan on suostuttava nimen-sä ja yhteystietojensa näkymiseen kaikille muille. Yksi syy uuden tavan

omaksumiseen on se, että monet tieteelliset julkaisut esimerkiksi lääketieteen alalla edellyttävät täyttä läpinäkyvyyttä.

”Tämä on monien avoimen tieteen kannattajien meiltä usein pyytämä vaihtoehto, ja odotan innolla kuinka yhteisö ottaa sen vastaan.”, Peerage of Sciencen perustaja ja yhtiön johta-ja Janne-Tuomas Seppänen sanoo.

”Tuleeko nimien avaamisesta normi, joka syrjäyttää nykyisen anonymiteetti-standardin? En tiedä, eikä minulla henkilökohtaisesti ole tässä asiassa voimakasta näkemystä”, hän jatkaa.

Seppäsen mukaan tarkoitus on mahdollistaa, ei vaatia tekemään asioita uudella tavalla.

”Tutkijat, arvioijat, toimittajat ja alan yritykset yhdessä päättävät mihin evoluutio kulkee”

Perinteistä käytäntöä kutsutaan nimellä kolmoissokko-menettely. Sii-nä kaikki osapuolet ovat anonyymeja.

”Anonyymilla vertaisarvioinnilla on edelleen vahvuutensa, ja useat tutkijat ja useat tieteelliset lehdet haluavat säilyttää anonymiteetin”, Janne Kotiaho, yksi Peerage of Sciencen perustajista lisää.

Vaihtoehto nimettömälle vertaisarvioinnilleJyväskyläläinen tieteen julkaisupalvelu tarjoaa perinteisen anonyymin vertaisarvi-oinnin rinnalle täysin avoimen vaihtoehdon. – Pasi Huttunen, teksti

http://areena.yle.fi/tv/2169440

Maria Lähteenmäki kritisoi nuoria tutkijoita varman päälle pelaamisesta.

10 11Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Monet korkeakouluopintonsa aloittavat nuoret muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoonsa ja joutuvat harkitsemaan vakuutusten ottoa. Tarkkaan euronsa laskevan opiskelijan kannattaa kuitenkin kilpailuttaa yhtiöiden tarjoukset ja miet-tiä tarkasti, millaisia vakuutuksia todella tarvitsee. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre kertoo että vakuutusten hinnoissa ja vakuutusehdoissa on eroja.

”Lisäksi kannattaa miettiä minkä turvan tason ostaa. Laajin ja kattavin täysarvovakuutus on kallein. Tärkeää on selvittää mitä vakuutus korvaa ja mitä ei.”

Vakuutusyhtiöiden nuorisopake-tit ovat Aarteen mukaan hinnoiteltu

lähtökohtaisesti muita edullisemmiksi. Opiskelija voi kuitenkin olla nuorempi tai vanhempi kuin alennettu nuorisohinta edellyttää.

”Vakuutukset ovat massatuote ja eri yhtiöillä on erilainen määritelmä nuori-solle. Lisäksi kannattaa huomioida, että jos vakuutuksen ostaa netistä tai kam-panjan aikana, saattaa saada alennusta. Lisäksi opiskelijajärjestön tai ammattilii-ton kautta saa usein alennusta vakuutuk-sen hintoihin”, kommentoi Aarre.

Esimerkiksi Joensuusta Joensuun Ellin opiskelija-asunnoista tunnetaan surullisia tarinoita erilaisista vahingois-ta, jotka ovat saattaneet pienituloisen asukkaan vaikeuksiin korvausvastuiden

kanssa. Aarre suositteleekin opiskelijalle kotivakuutuksen ottamista, riippumatta siitä asuuko omassa vai vuokra-asunnos-sa. Vakuutus suojaa irtaimiston lisäksi asunnon sisäpintoja, vakuutusehdoista kannattaa tarkistaa korvauspiirin laajuus. Hän vinkkaa täydentämään vakuutusta vastuu- ja oikeusturvaosilla.

”Vastuuvakuutus kattaa, jos aiheuttaa vahinkoja toiselle, joista vahingonkor-vauslain mukaan olisi vastuussa. Finen Hupsis-nuoren vakuuttajan tietopake-tissa on esimerkki, jossa vuokralainen kiinnittää poraamalla asunnossa seinään naulakkoa ja samalla tulee poranneeksi vesijohtoon. Vahinkoa aiheutuu vuokra-nantajalle ja taloyhtiölle. Ilman vastuuva-kuutusta lasku jää poraajan maksettavak-si. Vahingot olivat 30.000 euroa.”

Oikeusturvavakuutuksen Aarre kertoo mahdollistavan oikeusavun saamisen ammattilaiselta esim. riitatapauksissa.

”Tämän lisäksi itse suosittelisin yksityistapaturmavakuutusta ja matkus-

televalle opiskelijalle matkustajavakuu-tusta.”

Yksityistapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja ja lääkkeitä. Tapaturman ja korvauspiirin laajuus vaihtelee yhti-öittäin, joten tuotteiden vertailu on tämänkin vakuutuksen osalta tärkeää. Mira Aarre korostaa, että oman urheilula-jin kuuluminen korvauspiiriin on tärkeää tarkistaa.

Matkalla alkaneita sairauksia ja sattuneita tapaturmia korvaava matkus-tajavakuutus voi olla matkustelevalle opiskelijalle tarpeen.

”Matkatavarat voi vakuuttaa matkata-varavakuutuksella. Mikäli kotivakuutus on voimassa matkakohteessa, ei matka-tavaravakuutusta välttämättä tarvita. Kannattaa muistaa, että kotivakuutus-korvauksesta vähennetään omavastuu, matkatavaravakuutuksessa omavastuuta ei ole”, Aarre kertoo.

Kuinka paljon kannattaa riskeerata?

Nuorille tarjotaan valmiita vakuutuspaketteja, joita vertail-lessa tuoteselosteet on hyvä lukea tarkkaan. Kysy jos et ym-märrä. Vakuutusostoksilla huolehdit omasta edustasi vain itse. –Ira Luoto, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Kotivakuutuksen lisäksi vakuutusasiantuntija Mira Aarre suosittelee oikeusturvavakuutusta, joka mahdollistaa oikeusavun saamisen ammattilaiselta.

”Suomalaisen liikuntakulttuurin merkit-tävä muutos on 1980-luvulla käynnisty-nyt eriytyminen, jolla tarkoitetaan uusien liikuntamuotojen ja urheilulajien jatku-vaa lisääntymistä. Perinteiset urheilulajit ovat menettäneet entisenlaista asemaan-sa uusien lajien esiinmarssin myötä”, toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntaso-siologian professori Hannu Itkonen.

Professorin mukaan kyseessä on ruu-miinkulttuurin alati laajeneva tuotteis-taminen.

”Osa on kokonaan uutta ja osa on siinä mielessä retroa, että vanhoja liikkumisen muotoja jalostetaan uuteen formaattiin. Tässä mielessä esimerkiksi fitness-villi-tys pitää samanaikaisesti sisällään jotakin vanhaa mutta samalla myös hitusen uuttakin”, toteaa Itkonen.

Itkosen mukaan liikuntakulttuurissa tapahtuvat muutokset linkittyvät yhteis-kunnallisiin muutoksiin.

”Perinne ei määritä enää samalla tavoin liikunnan harrastamista, kuten ei muitakaan ihmisten kulttuurisia valin-toja. Osaltaan myös liikunnan yksityinen yrityssektori tuottaa jatkuvasti uutta tarjontaa niin välineinä kuin liikuntatilai-suuksina. Ne, joilla on erilaisia pääomia, voivat valita mieleisensä liikuntamuodon runsaasta tarjonnasta”, pohtii Itkonen.

Professorin mukaan harrastaminen on yksilöllistynyt erilaisten liikuntamah-dollisuuksien avartuessa. Kuntosalit ovat yksi esimerkki fyysisen toiminnan ti-loista, joihin yksilöllisesti orientoituneet liikkujat löytävät tiensä. Ryhmäpelaajat puolestaan ajautuvat suosiota kasvat-taneiden joukkuelajien pariin. Hyvä esimerkki tällaisesta lajista on salibandy.

”Laji alkoi sählynä ja opiskelijoiden palloiluna, ja on sittemmin muuttunut huippu-urheilun kaltaiseksi yleisölajiksi. Nykyisessä moniroolisuutta vaativassa yhteiskunnassa nimenomaisesti joukkue-lajit tarjoavat mahdollisuuksia roo-linotoille ja -leikeillekin”, kertoo Itkonen.

Suurin haaste liikuntakulttuurin piirissä liittyy kuitenkin väestön vahvaan jakautumiseen eri ääripäihin.

”Samalla tavoin kuin odotettavissa olevan eliniän odote on eri yhteiskunnal-lisissa asemissa olevilla ihmisillä sangen poikkeava, myös liikuntaharrastuneisuus jakaantuu vahvasti”, toteaa Itkonen.

Huomattavista eroista johtuen kaikilla ei ole samanvertaiset mahdollisuudet harrastaa haluamaansa liikuntaa. Erilai-set toimeentulohuolet sekä köyhyys joh-tavatkin vähentyneeseen liikkumiseen.

”Näin ollen tarvitaan vahvaa julkista liikuntahallintoa, jonka tehtävänä tulisi olla matalan kynnyksen liikuntamah-dollisuuksien luominen. Liikunnan peruspalveluista latuverkostoineen ja kuntoreitteineen, liikuntasaleineen ja ui-mahalleineen tulisi pitää huolta. Liikun-nan päätöksenteko olisikin miellettävä laaja-alaisemmin kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä lisääväksi hyvinvointi-politiikaksi”, pohtii Itkonen.

Hankaluuksia aiheuttaa myös väestön kiireinen elämäntapa.

”Uudessa, jatkuvassa liikkeessä ole-vassa yhteiskunnassa kalentereihin on aiempaa vaikeampi kirjata säännöllisyyt-tä ja jatkuvuutta vaativia menoja”, pohtii Itkonen.

Samasta syystä seura- ja kansalaistoi-mintaa on entistä haastavampaa pitää

yllä.”Julkisen liikuntapolitiikan tulisi

myös – liikuntalain hengessä – luoda edellytyksiä liikunnan kansalaistoimin-

nalle. Urheilu- ja liikuntaseuratoimijoita olisi tuettava ja kannustettava heidän tärkeässä liikunnan edistämistyössään”, summaa Itkonen.

Liikuntakulttuuri murroksessa – Kuinka seuratoiminnan käy?Jatkuvassa liikkeessä olevat ihmiset eivät ehdi kiireiltään liikkua yhtä säännöllisesti kuin ennen. Kiivas elämänrytmi uhkaa myös toistaiseksi elinvoimaista kansalais- ja seura-toimintaa. Asiantuntija kysyy, löytyykö tulevaisuudessa va-paaehtoisia seuratoimintaan. – Mira Heiskanen, teksti & Joo-nas Pikkarainen, kuva

Liikuntapolitiikan tulisi Hannu Itkosen mukaan luoda edellytyksiä kansalaistoiminnalle.

Ajassa

12 13Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Mukavuusalu-een juuret ulottuvat vuoteen 1908, jolloin psykologit Robert M. Yerkes ja

John D. Dodson todistivat hiirikokeiden avulla, että suhteellisen mukavuuden tilassa suoritustila pysyy vakiona. Parhaan suoritustason aikaansaamiseksi tarvitaan suhteellisen ahdistuneisuuden tila, jossa stressitaso on hieman normaalia korkeam-pi. Tämä ahdistuksen paikka löytyy juuri oman mukavuusalueen ulkopuolelta.

Mukavuusalueen hylkäämiselle väite-tään olevan useita etuja, kuten luovuuden lisääntyminen tai muutokseen sopeu-tumisen helpottuminen. Oman muka-vuusalueensa rajat voi testata netissä. Whatismycomfortzone.comin käyttämä algoritmi on Australialaisen Deakinin yliopiston hyväksymä, eli pätevä tieteelli-sessä mielessä.

"Jos et olisi koskaan tehnyt mitään, mikä tekisi sinut hermostuneeksi, missä olisit nyt?", kysyy algoritmin kehittänyt Marcus Taylor Melbournen TED Talks tapahtumassa.

Marcus Taylor uskoo, että jo oman mukavuusalueensa testaaminen on tärkeä askel. "Jokainen teko saa alkunsa ideasta. Jos 10000 ihmistä omaksuu ajatuksen mukavuusalueeltaan poistumisesta, se voi olla mahtavien tekojen alku näille ihmisille."

Taylor on löytänyt vastauksista tren-dejä. Esimerkiksi miehillä on keskimäärin naisia isompi mukavuusalue. Mielenkiin-toisimpana Taylor pitää löydöstään, jonka mukaan mukavuusalueelta poistumisella

ja rahan ansaitsemisella on positiivinen korrelaatio.

"Huipputuloksen saaneet vastaajat olivat uskomattoman kiinnostavia, me-nestyviä ihmisiä – urheilijoita, yrittäjiä, oman alansa selkeitä menestyjiä. Heistä on tullut menestyneitä venyttämällä rajojaan, haastamalla itsensä, mukavuusalueeltaan poistumalla."

"Jos haluaa jotain mitä itsellä ei ole, täytyy tehdä jotain, mitä ei ole jo tehnyt", kiteyttää Taylor.

Yrittäjä Shane Allen tietää, millaista on kokea epävarmuutta.

"Menestyäkseen yrittäjänä täytyy tot-tua olemaan jatkuvasti poissa mukavuus-alueeltaan. Jokainen päivä on epävarma, jokainen myyntipuhe, tapaaminen tai tapahtuma on askel lähempänä menesty-mistä tai epäonnistumista."

Allen kannustaa yrittämään epäonnistu-misen pelosta huolimatta.

"Jättämällä mukavuusalueen ja epätie-toisuuden tunteet päivittäin auttaa nor-malisoimaan epävarmuuden tunteen sekä iskostamaan intohimon menestymiseen. Se auttaa eteenpäin, sadan epäonnistu-misen ohi ja saa onnistumisen tuntumaan vielä mahtavammalta."

Allenin mukaan ihmiset katsovat ylös-päin niitä, jotka ylittävät rajoja ja ottavat aitoja riskejä.

"On erittäin mahdollista, että vaikka kaiken jälkeen epäonnistuu, on ansioita moneen muunlaiseen menestykseen – ja sen takia riskin ottaminen kannattaa."

Historian ja maantieteiden laitoksen professori Jukka Korpelalle mukavuus-alueen ylittäminen on kaiken inhimillisen ja biologisen kehityksen edellytys.

"Mielestäni jo Darwin puhui tästä.

Kulttuurin osalta mui-noin Mikkelin Lyseon historian lehtori Heikki Palmén korosti, että kulttuuri ja keksinnöt eivät synny missään paratiisis-sa, jossa voi löhöillä palmun katveessa ja potkaista puun kylkeen saadakseen ruokaa tippumaan suuhunsa. Edistys edellyttää haasteita ja ne ovat aina ”mukavuusalueen ulkopuolella”, hän toteaa.

"Kaikki suuret historialliset käänteet, kuten vallankumoukset, ovat mukavuus-alueelta poistumisen tulosta", sanoo his-torian yliopistonlehtori Pieter Dhondt.

Joukkopakoon mukavuusalueelta tarvi-taan johtohahmoja

"Johtohahmot tarvitsevat syyn, mikä laukaisee astumaan ulos mukavuusalueel-ta. Se voi olla turhautumista tai epämiel-lyttävyyden tunteen kokemista. Eri tavalla toimivista tulee johtajia, joiden vakiinnu-tettua asemansa muut voivat seurata ja osallistua muutoksen tekemiseen."

On helpompaa mennä yhteisön muka-na, kuin toimia odottamattomalla tavalla

"Foucaultin normalisaation mukaan ihmisillä on taipumus normien seuraami-seen. Yleisö ei kyseenalaista vallitsevaa tilannetta, vaan jatkaa turhautumisestaan huolimatta", Dhondt kuvailee.

Dhondt on itsekin poistunut muka-vuusalueeltaan muutettuaan Belgiasta Suomeen.

"Turhauduin belgialaiseen koulutusjär-jestelmään", hän kertoo.

Historian professori Kimmo Kataja näkee asian eri valossa.

"Mukavuusalueelta joudutaan tah-donvastaisesti pois. Kokemus siitä, että vanhalla tavalla toimiminen ei enää käy päinsä aiheuttaa epämiellyttävän tunteen, kun ihminen pakotetaan toimimaan toisin kuin haluaisi tai kokisi järkeväksi."

Katajan mukaan elämme aikaa, jolloin suurin osa suomalaisista kokee joutu-neensa pois mukavuusalueeltaan.

"Muutos tuo epämukavuutta ja siksi elämme juuri nyt hyvin epämukavia aikoja."

Mukavuusalue on kuitenkin nimensä veroinen. Siellä siis kannattaakin olla, eikä sieltä kannata poistua pysyvästi. Uusien ja mielenkiintoisten asioiden muuttumista tympeän tavallisiksi kutsutaan hedonisti-seksi adaptaatioksi, eli tutummin uutuu-den viehätyksen katoamiseksi. Lopulta voi käydä niin, ettei arkisia asioita osaa enää arvostaa.

Mukavuusalueelta poistuminen ei siis välttämättä tarkoita benji-hyppyä tai kaljuksi ajelemista. Se voi olla uuden ruuan kokeilemista tai tuttuun paikkaan menemistä uutta reittiä pitkin. Olennaista ovat pienet askeleet, jotka tuovat sopivasti jännitystä elämään.

”Kaikki suuret historialliset käänteet, kuten vallankumoukset, ovat mukavuusalueelta poistumisen tulosta

Ulos mukavuusalueelta!

Mukavuusalueella on huono maine, mutta miksi sieltä muka pitäisi poistua? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus ja Jarkko Kumpu-lainen, kuva

14 15Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Ylioppilasteattereiden odo-tetaan olevan kokeellisia ja uudistushenkisiä, ja sitä ne usein ovatkin. Puheenjoh-tajat Aapo Halme Kuopion

ylioppilasteatterista, Janne Grönstrand Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansan-kynttilästä ja Netta Kivimäki Joensuun ylioppilasteatterista eivät silti halua aset-taa teattereita ylioppilasteatteri -loke-roon. ”Teatterit ovat yksilöitä. Kaikki on kiinni siitä porukasta”, Halme summaa.

Ylioppilasteatterit ovat ennen kaikkea harrastelijateattereita. Tarkoitus on tar-jota väylä rohkeaan tekemiseen. ”Ideana on, että innokkaat saavat mahdollisuu-den oppia tekemällä. Meillä opitaan yh-dessä ja opitaan nimenomaan tekemällä ”, Kivimäki kertoo.

Ylioppilasteatterit eivät panosta ainoastaan näyttelijäntyöhön vaan kaikki tehdään tuotannosta alkaen itse. Tämä erottaa ylioppilasteatterit muista harras-tajateattereista.

Kuopion ylioppilasteatterin tiedottaja ja useita vuosia toiminnassa mukana ollut Henna Eronen arvioi KYT:n omaa-van tietynlaisen maineen. ”Luulen, että katsojat odottavat näkevänsä nuorta ja energisellä otteella tehtyä teatteria. Me pyritään tuomaan oma, erilainen näkö-kulma tekemiseen”, hän kertoo.

Teattereiden sivistystehtävä ulottuu tekijöiden lisäksi katsojiin. Ylioppilas-teattereilla on mahdollisuus rikastuttaa teatterikenttää, kun näytelmää valittaes-sa ei tarvitse miettiä, mikä olisi taloudel-lisesti kannattavaa.

”Kun on vapaus tehdä mitä vaan, tulee tuotua ilmi omia mielipiteitä asioihin ”, Kivimäki sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että tätä nykyä ylioppilasteatterit valitse-vat ohjelmistoonsa harvemmin selkeästi vaikuttamaan pyrkiviä näytelmiä.

Ylioppilasteattereilla on mahdollisuus tehdä kokeilevaa, uudenlaista teatteria. Halme muistuttaa, ettei sivistystehtävä kuulu ainoastaan ylioppilasteattereille.

”Kaikilla teattereilla on – tai ainakin kai-killa teattereilla pitäisi olla tehtävänään sivistää ihmisiä ”, Halme sanoo.

Ylioppilasteattereiden akateeminen perinne ja kantaaottava maine rakentavat usein ennakko-odotuksia. Yli neljätoista vuotta Joensuun ylioppilasteatterissa vaikuttanut ja hallituksen tuotantovas-taavana toimiva Samu Heikinmatti ei halua ajatella, että odotukset ohjaisivat ylioppilasteattereiden tekemistä yhden-mukaisemmaksi.

”Ei ole olemassa mitään ylioppilaste-atterismia! Ylioppilasteatterin lavalla voi nähdä ihan mitä tahansa. SYTY – festa-reilla esityksiä arvioiva raati toivoo vuo-desta toiseen uudentuomista ja kokeile-mista. Mutta minua se olla alkanut viime vuosina ärsyttämään. Miksi sen pitäisi olla aina sitä?” Heikinmatti kysyy.

Halme uskoo, että ylioppilasteatte-rilaisten sukulaissieluisuus voi joskus näkyä toteutuksessa asti. ”Meillä voi olla samanlaisia lähtökohtia tehdä teatteria. Se ei välttämättä näy lavalla, mutta voi olla joskus nähtävissä. Meillä ylioppilas-teattereilla on ikään kuin sama otsikko, jonka alla toimimme”, Halme pohtii.

Kantaaottavuus ja modernius eivät toimi ylioppilasteatterin kriteereinä. Halme painottaa, että on esityskohtais-ta, mitä teatteritaiteella halutaan saada aikaan. ”Toisella esityksellä tavoitellaan yleisön viihdyttämistä ja toisella voidaan

pyrkiä mullistamaan käsitys maailmas-ta”, Halme sanoo.

Puheenjohtajat haluavat nähdä yliop-pilasteatterismin enemmin ihanteena yhdessä tekemiselle.

”Minä korostan aina sitä yhteisön merkitystä. Faktahan on, että me tehdään yhdessä muutakin kuin teatteria. Yliop-pilasteatteri on esimerkiksi koko minun ystäväpiiri!”, Kivimäki sanoo.

Kansankynttilän tämän vuoden näytelmän ohjannut Grönstrand pitää koko teatterin tekemisen lähtökohtana sitä, että yhteisö toimii hyvin yhteen. ”Tärkeintä on, että kaikki yrittävät hyväl-lä asenteella ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhdessä tehtävään juttuun, sillä siitä syntyy se mielekkyys työskentelyyn. Kunniaa ja glooriaa ei tällä toiminnalla haeta vaan tärkeintä on, mitä tämä ryhmä tästä saa”, hän lisää.

Grönstrand haaveilee nuoren Kansan-kynttilän verkostoituvan paremmin tulevaisuudessa.

”Olisi hienoa, jos esimerkiksi puvustus-puutteissa voisi turvautua Kuopioon tai Joensuuhun. Tai mikseipä voitaisi suun-nitella teemaltaan samanlaisia näytelmiä samaan aikaan esitettäviksi”, Grönstrand mietiskelee yhteistyön mahdollisuuksia.

Jokainen puheenjohtaja valittelee, että yhteistyö muiden kampuskaupun-kien ylioppilasteattereiden kanssa on jäänyt vähäiseksi.

”Varsinkin tämän 40 -vuotisjuhlavuo-den esitys- ja harjoitusaikataulut ovat tehneet yhteistyöstä mahdottoman to-teuttaa”, Kivimäki harmittelee. Jokaisen

teatterin omien kiireiden lisäksi, satojen kilometrien välimatkat verottavat yhteis-työtä tehokkaasti.

Joensuun ja Kuopion ylioppilaste-atterit ovat Suomen ylioppilasteatteri liitto SYTY:n jäseniä. Ylioppilasteatterin näkevät kattojärjestön tärkeänä teatterei-den yhdistävä tekijänä, jonka avulla pysyy kartalla siitä, mitä valtakunnallisella teatterikentällä tapahtuu.

”Festareilla nähdään mitä muut ovat tehneet ja saadaan näyttää mitä me ollaan saatu aikaiseksi. Siellä harrastetaan myös verkostoitumista, mikä mahdollistaa yhteistyön”, Kivimäki kertoo.

Ylioppilasteatterin lavalla voi nähdä mitä tahansaTämän päivän ylioppilasteatterismin lähtökohta on yhdessä te-keminen. Ylioppilasteatterit tekevät mitä tahtovat, alusta alkaen itse ja ilman kaupallisia paineita. Ylioppilasteatteriveteraani tyr-mää termin ylioppilasteatterismi. – Meri Parkkinen, teksti & Jarkko Kumpulainen ja Meri Parkkinen, kuvat

Ensimmäinen ylioppilasteatteri perustet-tiin Helsinkiin 1926 tehtävään mahdollistaa ”opiskelevan nuorison kokeellinen teatterin harrastaminen”.Ylioppilasteatteritoiminta oli poliittisimmil-laan 1960-luvulla, joka heijasteli ajan henkeä sekä sai vaikutteita Helsingin Ylioppilasteat-terin vahvasti vasemmistolaisesta linjasta. Joensuun ylioppilasteatteri on perustet-tu 1975, Kuopion ylioppilasteatteri 1977 ja Kansankynttilä 2010.Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry on toi-minut jäsenteattereidensa kattojärjestönä vuodesta 1998 lähtien. Liittoa edelsi vuonna 1968 perustettu Suomen ylioppilasteatterei-denliitto SYTL. SYTY:n jäsenteattereita on Suomessa neljätoista. Vuosittain järjestettävä festi-vaaliviikonloppu kerää teatterit yhteen jäsenkaupunkiin esittämään valtakunnallista ylioppilasteatterin kirjoa. Tänä keväänä festivaalikaupunkina on Vaasa. Vuonna 2016 festivaali-isäntänä toimii Kuopion ylioppilas-teatteri.Ylioppilasteatteritoiminta on teatterista riippuen ammattijohtoista tai kokonaan harrastepohjaista toimintaa. Teatterista riip-puen karsitaan toimintaan mukaan haluavia pääsykokein. Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa ovet halutaan pitää avoinna kaikille halukkaille teatterintekijöille. Nimestään huolimatta ylioppilasteatteri-toiminta on suunnattu myös muille kuin ainoastaan ylioppilaille tai yliopistossa opiskeleville.

Faktalaatikko

”Kaikilla teattereilla on – tai ainakin kaikilla teattereilla pitäisi olla, tehtävänään sivistää ihmisiä.

Kuopion ylioppilasteatterin väki touhuissaan. Kuvassa Anne Salmi (vas.), Aapo Halme, Ninni Juntunen ja Henna Eronen.

Joensuun ylioppilasteatterin puheenjohta-ja Netta Kivimäki.

Savonlinnan ylioppilasteatterin puheen-johtaja Janne Grönstrand.

17Uljas 2 | 13. 2. 201516 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Swahilinkielisen keskustelun iloinen poljento paljastaa miehet Kapkaupungin katuvili-nässä nopeasti ulkomaalaisiksi. Katukauppiaat ovat suojau-

tuneet auringolta telttansa varjoon ja väittelevät ompelutyönsä lomassa niin vilkkaasti, että saan hetken tutkia rauhas-sa myynnissä olevia laukkuja. Väittelyn ulkopuolella pysyttäytyvä pienikokoinen ja ujonoloinen katukauppias lähestyy minua ja pian huomaan olevani uuden laukun omistaja. Jäämme jutustelemaan kauppiaan kanssa, joka esittelee itsensä lempinimellä ”MD”. Lopulta hän toteaa: ”Ai! Sinä olet siis kirjoittaja. Kuule, mi-nulla olisikin sinulle yksi tarina kerrotta-vana…”

Etelä-Afrikan kaduilla jokaisella siir-tolaisella olisi tarinoita kerrottavanaan. Maanosan taloudellisiksi keskuksiksi muodostuneet Etelä-Afrikan suur-kaupungit ovat alati kasvavan kasainvä-lisen muuttoliikkeen kohteita. Tulijoita on ympäri Afrikan ja monet pakenevat köyhyyttä tai poliittisia levottomuuksia.

Itsenäistymisen jälkeisenä aikana sa-teenkaarivaltioksi julistautuneessa Etelä-Afrikassa on tapahtunut lukuisia rajuja väkivalta-aaltoja mustia ulkomaalaisia, tai ulkomaalaisilta näyttäviä eteläafrikka-laisia kohtaan. Rasistisessa retoriikassa maahan saapuvia afrikkalaisia siirtolaisia kutsutaan termillä ”makwerekwere”, jonka katsotaan kuvaavaan heidän änkyttävää puhettaan. Hyökkääjinä ovat usein työväenluokkaiset tai työttömät mustat eteläafrikkalaiset, jotka näkevät makwerekwerejen vievän heiltä työllis-tymismahdollisuudet. Vaikka tulijoiden joukossa todella on ammattiin koulut-tautuneita, suuri osa etenkin laittomista siirtolaisista päätyy MD:n tavoin epävi-ralliseen katutalouteen.

Istumme hotellin aulaan, ja pai-nan nauhurin päälle. MD alkaa puhua huolitellulla englannilla yrittäen pysyä mahdollisimman tyynenä, mutta välillä kyynelehtien. Hän syntyi Burundista sotaa paenneille vanhemmille tansania-laisessa pakolaisleirissä yhtenä kym-menestä sisaruksesta 70-luvun lopulla. Hän ei ole varma iästään, sillä hänellä ei ole koskaan ollut passia tai syntymäto-distusta. Perhe palasi Burundiin, mutta 1990-luvun alussa hänen vanhempansa ja sisaruksensa tapettiin uudelleen syt-tyneessä sisällissodassa. MD kaapattiin

lapsisotilaaksi, mutta joukko-osaston ve-täytyessä Kongon sademetsään hän pääsi pakenemaan lapsiryhmän kanssa.

MD vietti seuraavat vuodet eri pa-kolaisjoukoissa jotka kulkivat Kongon, Sambian, Zimbabwen ja Botswanan läpi. Yhteistä kaikille oli tavoite Etelä-Afri-

kasta ja uudesta elämästä. Lopulta mies onnistui maksamaan salakuljettajille, jotka kuljettivat hänet Mosambikin ja Etelä-Afrikan rajan yli Krugerin kansal-lispuiston savannien kautta. Päädyttyään rahattomana rajakaupungin kaduille, hän kysyi apua ensimmäiseltä näkemältään

vastaantulijalta. Vuosienkin päästä hän muistaa vastauksen: ”Näytänkö minä sinusta joltain Jeesukselta?”

MD eli vuosia kaduilla ensin Johan-nesburgissa ja myöhemmin Kapkaupun-gissa. Käännekohta hänen elämäänsä tuli kun hänet pahoinpideltiin Kapkau-pungissa. Ohiajava iäkäs nainen huomasi hänet tajuttomana maassa. Pelastava enkeli vei hänet kotiinsa, hoiti haavoja, syötti ja lopulta maksoi hänelle ammatti-koulutuksen. MD opiskeli lopulta itsensä putkimieheksi ja perusti työkollektii-vin yhdessä muiden itäafrikkalaisten siirtolaisten kanssa. Yritys kuitenkin kaatui pian alkunsa jälkeen, kun heidän työkalunsa ja autonsa varastettiin. Tämä oli liikaa MD:lle, joka päätyi jälleen kadul-le ja huumekoukkuun. Nyt mies sanoo olleensa muutaman kuukauden kuivilla ja pyrkivänsä taas pois kadulta. ”Lainaisitko minulle hiukan rahaa niin, että voisin vuokrata työkaluja ja pääsisin takaisin töihin?” Kuunneltuani elämäntarinan ja nähtyäni miehen itkevän en osaa enää kieltäytyä.

En odota saavani rahojani takaisin, mutta muutaman kuukauden päästä, juu-ri ennen lähtöäni Kapkaupungista, puhe-limeeni tulee viesti. MD haluaa palauttaa lainaamansa rahat. Tavatessamme kerron hänelle, että minun puolestani hän voisi aivan hyvin pitää tuon 10 euroa vastaa-van summan. MD melkein loukkaantuu tarjouksesta. Pahinta hänen elämässään on kuulemma ollut se, että häntä ei ole koskaan nähty tasavertaisena, vaan aina vain kyvyttömänä tai autettavana.

Ojentaessaan rahat minulle, hän kertoo päätöksestään yrittää saada paikka yhdestä Eurooppaan matkalla olevista laivoista. Kapkaupungin teolli-suussataman liepeille on muodostunut kokonainen oma alakulttuurinsa MD:n kaltaisista katunuorista, jotka yrittävät kaikkensa ostaakseen laittoman paikan rahtiliikenteestä. ”Kyllä, tiedän, että se on melkein mahdotonta, mutta enhän minä tännekään voi jäädä. Minulla ei ole ketään. Mitä minä muka voisin tehdä?” Hyvästelemme, ja hän huikkaa perääni ”Ehkä näemme jonain päivänä Suomessa jos Jumala niin suo!”

KOHTI EUROOPPAAPaperittomat siirtolaiset ovat nousseet kuumaksi poliittiseksi aiheeksi Suomessa, mutta siirtolaisten asema puhuttelee myös päi-väntasaajan toisella puolella, jossa kaduilla seurataan tiiviisti kaikkia mahdollisia uutisia Euroopan kiristyvästä rajapolitiikasta. -Tuomas Järvenpää, teksti & kuva

Kirjoittaja työskentelee tohtorikoulutettavana Suo-

men Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa

“Nuorisomusiikin rooli sosiaalisten identiteettien ja

yhteisöjen luomisessa apartheidin jälkeisessä Etelä-

Afrikassa”

Normiin mahtuu vain kaksi

Maria, 29, elää polyamorises-sa suhteessa. Polyamo-risuus, eli

monisuhteisuus tarkoittaa sitä että ihmiset voivat olla samanai-kaisesti parisuhteessa useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Se sekoitetaan usein moniavioisuu-teen, jossa yhdellä henkilöllä on useita puolisoita.

Yhteiskunta rakentuu monogamisille suhteille ja siksi suhdekuvioista täytyy puhua aika varovaisesti uusien ihmisten seurassa.

”Se vaatii pelisilmää että näet kelle kertoa. Vaikka en koe olevani kaapissa niin tottakai vieraiden ihmisten kanssa joutuu miettimään mitä kertoa ja missä vaiheessa”, Maria kertoo.

Asian kummastelijoita tulee vastaan aika ajoin.

Jotkut polyamorikot priori-soivat kumppaninsa helpottaak-seen arkea. Kun yhden henkilön kanssa jakaa esimerkiksi asunnon ja lapset, niin voi herätä tarve nimetä toisaalla asuva kumppani ensisijaiseksi, jotta kaikki tunti-sivat itsensä yhtä tärkeiksi. Maria on myös kokenut priorisoinnin tarpeelliseksi.

”Sen hetkiselle tilanteelle ja käytännön asioiden toimimisen kannalta se on ollut sopivaa. Tällä hetkellä en halua luokitella ja pidän siitä, ettei minun tarvitse laittaa ihmisiä järjestykseen ja ettei suhdejärjestelmä ole niin hierarkinen”, hän selittää.

Polyamoria ei välttämättä eroa kovin paljoa monogaami-sen ihmisen sinkkuelämästä; yhtäaikaisia kumppaneita voi olla useita. Rehellisyyden on edellytys toimivalle polyamori-selle suhteelle. Maria ihmettelee suhtautumista pettämiseen monogamisissa suhteissa.

”Kolmiodraamat ja pettämi-nen ovat tuttuja, mutta niistä puuttuu rehellisyys. Ihmiset ymmärtävät että on mahdollis-ta olla kiinnostunut monesta ihmisestä ja että on normaalia jos esimerkiksi pikkujouluissa tapahtuu pettämistä. Sitä taas ei pidetä normaalina suhteessa, että lipsahduksen jälkeen kerrot kumppanille tapahtuneesta avoimesti ja tapahtunut hyväksy-tään”, hän päivittelee.

Kymmenkunta vuotta polya-morisissa suhteissa elänyt Maria

lukee itsensä heteroksi ja kertoo sen olevan syy polypalloiksi kutsuttuihin suhdekuvioihin. Suhteet ovat muodostaneet ketjuja, joihin kuuluvien ihmis-ten välillä on ollut ystävyyttä tai rakkautta. Oman rakkaan rakasta

jonka kanssa ei itse ole suhtees-sa kutsutaan meta-amoriksi. Heterokolmioon voi olla vaikeaa löytää kolmatta henkilöä. Silloin kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä joutuisivat jakamaan saman seksikumppanin.

Sanastoa

polyamoria: monisuhteisuus

monogamia: kahden ihmisen välinen, poissulkee toiset romanttiset ja seksuaaliset

suhteet

polygamia: avioliiton muoto, jossa yhdellä ihmisellä on useita samanaikaisia puolisoita

kolmio: kolme ihmistä joilla on suhde keskenään, he voivat olla heteroita tai bi-seksu-

aaleja. Sopimuksen mukaan heillä voi myös olla suhteen ulkopuolisia kumppaneita.

polypallo, tippaleipä: Useiden rakkaussuhteessa olevien ihmisten muodostama ketju

meta-amor: Oman kumppanin toinen rakas

ensisijainen kumppani: Tärkeimmäksi määritelty sen hetkisistä kumppaneista

Marialla on jo kymmenen vuoden ajan ollut poikaystäviä jotka ovat seurustelleet samaan aikaan muiden naisten kanssa. Ihmisten ennakkoluulot asiaa kohtaan tuskastuttavat. – Ira Luoto, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Lapsisotilaaksi aikoinaan kaapattu ja rankan tien kulkenut MD haluaa Eurooppaan. Etelä-Afrikasssa hänellä ei ole ketään.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

.net# Uljaat uudet nettisivut - avautuvat pian.

18 19Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Göran Ther-bornille eriarvoisuus on ihmisten sulke-mista mah-dollisuuksien ulkopuolelle.

”Köyhällä ei ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua samanlaiseen jokapäiväiseen elämään, mitä suurin osa ympäröivistä ihmisistä elää.”

Myös eliitti ja päätöksentekijät eriste-tään päätösten noudattajista.

”Mitä suurempi kuilu varakkaimman yhden prosentin ja loppujen 99 prosentin välillä on, sitä enemmän ihmisten yhteis-työ ja keskinäinen riippuvuus vääristyvät eliitin hyväksi.”

Therbornille talouskriisin synkimpiä seurauksia on sen synnyttämä työttömi-en sukupolvi.

”Työttömyys lisää kuolleisuutta, jopa työttömien miesten vaimojen on havaittu kuolevan ennenaikaisesti.”

Therbornin mukaan talouslama ja työttömyys ovat pahentaneet eriarvoi-suutta viime vuosina.

”Työttömyys vaikeuttaa eriarvoisuut-ta ratkaisevasti aiheuttamalla terveyden heikkenemistä ja ennenaikaisia kuolemia työttömien keskuudessa – todennäköi-sesti myös Suomessa.”

Taloudellinen eriarvoisuus aiheuttaa yhteiskunnan kahtiajakautumista, jolloin taloudelliset resurssit tuhlautuvat ja demokratia kaventuu.

”Resurssien eriarvoisuus jakaa yhteis-

kunnan rikkaisiin ja köyhiin, mikä näkyy kaupunkien polarisoitumisena, suljet-tuina yhteisöinä ja marginalisoituneina asuinalueina”, toteaa Therborn.

Eriarvoisuus keskittyy kaupunkeihin, minne asutuskin pian maailman ihmi-sistä.

”Eriarvoisuus aiheuttaa epäluot-tamusta, jolloin yhteiskunnassa on varauduttava turvatoimiin, mikä kuluttaa resursseja. ”

Eriarvoisuus aiheuttaa turvattomuut-ta.

”Maailman eriarvoisimmilla alueilla tehdään eniten murhia, kun kahtiajako tekee yhteiskunnista väkivaltaisempia.”

Köyhimmät ja vähiten koulutetut kärsivät muita enemmän myös pitkäai-kaissairauksista, kuten diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista.

”Suomalaisia ja norjalaisia tarkastelta-essa pelkän peruskoulun käyneet miehet

kärsivät pitkäaikaissairauksista 7-8 vuotta pitempään korkeakoulutettuihin verrattuna”, Therborn kuvaa.

Esimerkkiä terveyserojen jyrkkyy-destä eri asuinalueilla ei tarvitse hakea kaukaa.

”Ylemmän keskiluokan asuinalueella Tukholman esikaupungissa ruotsalais-miehet elävät noin 8,6 vuotta pidempään, kuin Pohjois-Ruotsissa työväenluokkai-sessa Pajalan maaseutukunnassa.”

Luokkayhteiskuntana tunnetussa Iso-Britanniassa erot ovat tätäkin suurem-mat.

”Lontoon Tottenham Greenin vähä-varaisten miesten elinajanodote on 17 vuotta lyhyempi, kuin Kensington-Chel-sean ylemmän keskiluokan miesasukkail-la. Ero on yhtä suuri, kuin Britannialla ja Myanmarilla”, Therborn havainnollistaa.

Työttömyys ja tuloerot vaikuttavat myös lasten hyvinvointiin. Amerik-kalainen unelma jää helposti pelkäksi unelmaksi. ”Köyhimpään viidennekseen kuuluvilla amerikkalaislapsilla on hyvin suuri todennäköisyys juuttua tulohie-rarkian pohjalle. 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että Yhdys-valloissa lasten terveys on sitä heikompi, mitä pienemmät vanhempien tulot ovat. Ruotsissa puolestaan on löydetty vahva korrelaatio vanhempien työttömyyden ja lasten heikon koulumenestyksen välillä”, Göran Therborn kertoo.

Therbornista kamppailu eriarvoisuut-ta vastaan vaatii kollektiivisia ponniste-luja.

”Yksittäiset kansalaiset voivat omak-sua tietoisesti tasa-arvoisen, yhteiskun-nan häviäjiä syrjimättömän asenteen, minkä avulla voidaan hyökätä snobismia ja ylimielisyyttä vastaan. Mutta yhteistyö organisaatioiden, liikkeiden ja poliittis-ten puolueiden muodossa on välttämät-tömyys.”

Therbornin mielestä rikkaiden pahek-suminen on kaikkein tehottomin tapa kannattaa tasa-arvoa.

”Eriarvoisuus vaikuttaa ihmisten elämään paljon syvällisemmin, kuin va-rallisuutta jakamalla. Ihmisten oikeutta kehittyä ja kukoistaa poljetaan monen-laisilla loukkauksilla ja keinotekoisilla esteillä. Siksi eriarvoisuuden tulisi henkilöityä Forbes –miljardöörin sijaan manchesterilaiseen eläkeläisrouvaan, jonka elinajanodote on 65-vuotiaana yhdeksän vuotta lyhyempi, kuin saman-ikäisellä chelsealaisrouvalla.”

EriarvoisuustappaaKöyhyys ja eriarvoisuus ly-hentävät elinikää kaikkial-la maailmassa. Cambridgen yliopiston sosiologian pro-fessorin Göran Therbornin mielestä yhteistyö on vält-tämättömyys kamppailussa eriarvoisuutta vastaan. - Saila Rönkkö, teksti & Jarkko Kum-pulainen, kuvitus

” Työttömyys lisää kuolleisuutta, jopa työttömien miesten vaimojen on havaittu kuolevan ennenaikaisesti.

if.fi 010 19 19 19

Joskus asiat eivät vain suju suun-nitelmien mukaan. Vaikka et itse aiheuttaisi vahinkoa, sen voi tehdä joku muu. Tai pelkkä sattuma. Silloin on hyvä olla asiakkaana vakuutusyhtiössä, jolta saa huip-puluokan korvauspalvelua. Ja joka ymmärtää, että vaikka sinä olisitkin huolellinen, huonolle tuurille ei kukaan mahda mitään.

Ole huoletta. ME AUTAMME.

LIITY OMISTAJAKSI JALIITY OMISTAJAKSI JA

SAAT HUIPPUEDUT

O M I S T A J A K S I . F I

L I I T Y V A I K K A H E T I !

Maisemakylpyläkäynti Koli Relax Spassa puoleen hintaan.

-50%

Ilmainen päivälippuKolin rinteisiin.

-100%-100%

Ilmainen autopesu ABC Siihtala, Outokumpu,

Kitee tai Prisma.

-100%

Ruoat ja juomat -50% Joensuun Torerosta,

Fransmannista, Amarillosta tai Rossoista. Max 4 h. seurue. Ei koske alkoholia.

-50%

Maksuton 30 min. käynti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan luona

PK Terveys Prismassa.

-100%-100%

Maksuton 30 min. käynti

-100%

10 € etuseteli PKO:n toimipaikkoihin.

-100%

10 € etuseteli Joensuun Sokokselle.

E T U S E T E L I

€

omistajaksi pääset maksamalla 100 euron osuusmaksusta vähintään 20 euroa. Loppuosan osuudest

E T U S E T E L I

E T U S E T E L I

E T U S E T E L I

omistajaksi pääset maksamalla 100 euron osuusmaksusta vähintään 20 euroa. Loppuosan osuudest

ET

US

ET

EL

I

omistajaksi pääset maksamalla 10

0 euron osuusmaksusta vähintään 20 euroa. Loppuosan osuudest

E T U S E T E L I

E T U S E T E L I

E T U S E T E L I

omistajaksi pääset maksamalla 100 euron osuusmaksusta vähintään 20 euroa. Loppuosan osuudest

ET

US

ET

EL

I

ET

US

ET

EL

I

ET

US

ET

EL

I

omistajaksi pääset maksamalla 10

0 euron osuusmaksusta vähintään 20 euroa. Loppuosan osuudest

ET

US

ET

EL

I

10 €

omist

ajaks

i pää

set m

aksa

mall

a 100 eu

ron

osuu

smak

sust

a väh

intää

n 20

euro

a. Lo

ppuo

san

osuu

dest

-100%-100%

Ilmainen majoitus Joensuun Sokos Hotel

Kimmelissä tai Vaakunassa. voim. viikonloppuisin.

Kaksi á la carte annosta yhden hinnalla

ABC-liikennemyymälöistä.

-50%

Voimassa 22.2.2015 asti PKO:n myy-mälöissä ja osoitteessa: omistajaksi.fi. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan asiakas- omistajaksi pääset maksamalla 100 € osuusmaksusta vähintään 20 €. Loppu-osan osuudestasi voit kerryttää Bonuksilla tai maksaa 24 kk:n kuluessa.

mälöissä ja osoitteessa: omistajaksi.fi.

osan osuudestasi voit kerryttää Bonuksilla

Saat heti S-Etukortin

käyttöösi ja Bonuksen

kerryttäminen voi alkaa!

250€ETUJEN ARVO YLI

LIITY OMISTAJAKSI JALIITY OMISTAJAKSI JA

SAAT HUIPPUEDUTSAAT HUIPPUEDUT

Kaksi á la carte annosta yhden hinnalla

ABC-liikennemyymälöistä.

-50%

Saat heti S-Etukortin

käyttöösi ja Bonuksen

kerryttäminen voi alkaa!

250€ETUJEN ARVO YLI

LIITY OMISTAJAKSI JALIITY OMISTAJAKSI JA

20 21Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

KulttuuriKaupunkikulttuuri

Elokuva

Doc Lounge

Mäkihyppy

Poimintoja

Kuopion filosofien lukupiiri järjestää kevään aikana Filo-sofikahvila -tapahtumia Kaupungin kirjaston kahvilassa. Kevään teemana on talous ja omistus.

Vuoden aloitti Itä-Suomen yliopiston tutkijan Teppo Eskelisen alustuksella aiheesta yksityisomaisuus ja yhteisomaisuus. Seuraavaksi 17. helmikuuta vuorossa on Helsingin yliopiston dosentin Juhana Lemettin alustus Adam Smith ja moderni yhteiskunta , 10. maaliskuuta omistamisesta filosofisena ongelmana alustaa UEF:n yliopistonlehtori Markku Oksanen. 7. huhtikuuta alustusvuorossa on kääntäjä ja filosofian maisteri Anna Tuomikoski aiheesta velkaantunut ihminen. Alustetut keskustelutilaisuudet alkavat kello 17.

Tanssiteatteri Minimi tarjoilee tänä keväänä lounasta ja tanssia samassa paketissa. Kulttuurikeitot ovat perjan-taisin järjestettäviä lounaita, jossa nähdään kevään aika-na neljä Kuopiossa vierailevaa tanssiesitystä. Kevään lou-naat aloittaa perjantaina 13. helmikuuta helsinkiläisen As2wrists Dance Companyn Tango Noir, jossa yhdistyvät nykytanssi, argentiinalainen tango ja film noir. Lounaalla on tarjolla porkkana-kookoskeitto sekä inki-väärijugurttia ja maalaispatonkia. Kulttuurikeitot alkavat kello 12.00 ja kestävät tunnin. Pääsylippu ja lounas kahveineen maksaa yhteensä 15 euroa.

Huoneteatteri Satamankulmassa nähdään kevään aikana muun muassa peräkammarin poikia ja Kuopion ylioppi-lasteatteria. Helmikuu käynnistyy 14. päivä Jukka Kervi-sen, Tiina Naumasen ja Tapio Nykäsen Lihan Ikävällä.

19. helmikuuta nähdään Dostojevskin Idiootti yhden naisen monologina ja seuraavana päivänä Kulmaan saapuu demo-esitys Mikkelin teatterin Viikset -näytel-mästä, jossa harhaillaan Gogolin maailmassa. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala esittää 27. helmikuuta suomalaista kansanmusiikkia kahdella viisikielisellä viululla.

Lyhytelokuva Sijaton sielu nähdään säestettynä 11. maaliskuuta. Samassa yhteydessä avataan myös Kivimäen Lakkautettu kylä –soiva valokuvanäyttely.

Kuopion Ylioppilasteatterin vuoden ensimmäinen ja odotettu ensi-ilta nähdään Satamankulmassa 3. huhtikuu-ta. Näytelmä on Merja Revon Miisa tuu ikkunaan.

Filosofikahvila Kuopion kirjastolla

Tanssia keitolla

KYT:n ensi-ilta Satamankulmassa

Ohjaaja-käsikirjoittaja kaksikko Samuli Hahl ja Johannes Valkonen hakevat rahoitusta The Mate -toimintaelokuval-leen. Elokuva on syrjäytymistä ja harmaa-ta taloutta käsittelevä rikostarina.

”The Mate on outo combo, jossa on yhdistelty kasariactionia ja suomalaista huumoria. Tällaista ei ole ennen Suomes-sa tehty ”, Hahl kertoo.

Työryhmän tavoitteena on elokuvan kansainvälinen levitys. Hahlilla on vahva tunne, että The Mate -elokuvasta löytyy maailman valloitukseen vaadittavat elementit. ”Laadun on oltava eloku-vassa kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tarinan on oltava, totta kai, hyvä. Suomalaisesta huumorista on maailmalla

innostuttu ennenkin”, hän pohtii. Tammikuun lopussa julkistettiin The

Mate – toimintaelokuvan traileri. Tähän asti omakustanteisesti toteutettu pro-jekti hakee nyt rahoitusta käsikirjoitusta varten. Valmiilla trailerilla on helpompaa vakuuttaa rahoittavat tahot hyvästä ide-asta ja laadukkaasta toteutuksesta.

”Joukkorahoituksella tehdään nykypäivänä elokuvia paljon. Se on yksi mahdollisuus”, Samuli Hahl kertoo.

Elokuva ei sijoitu maantieteellisesti Itä-Suomeen, mutta projektin edetessä on paikallisuudesta tarkoitus pitää kiinni. "Ehdottomasti kuvaamme Joensuussa jos se on vain mahdollista kuvauspaikko-jen suhteen. Tähän asti olemme kuvan-

neet puoliksi Mikkelissä ja puoliksi täällä. Pohjois-Karjala on alueena sellainen että täällä on aikaisemminkin tehty hyvää elokuvaa”, Hahl tuumii.

Sosiaalinen media on ollut projektille tärkeä väylä saada näkyvyyttä. Ohjaaja toivoisi, että sosiaalinen media toimisi kanavana tekijöiden ja yleisön välillä.

”Siellä voi kommentoida suoraan tekijöil-le, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Me toivottaisiin, että ihmiset osallistuisivat enemmänkin kanssakäymiseen somessa, jotta saisimme palautetta”, Hahl sanoo.

Elokuvan kotisivut: www.thematemo-vie.com

The Mate hakee rahoitusta trailerillaKarelia-ammattikorkeakoululaisten Samuli Hahlin ja Johan-nes Valkosen opinnäytetyö kasvoi suunnitelmaksi toteuttaa kokopitkä toimintaelokuva. Se yhdistää 1980-luvun toimin-taelokuvaa hahmovetoiseen huumoriin. – Meri Parkkinen, teksti & Samuli Hahl, kuva

Elokuvaa roolittaessa Timo Lavikainen oli ensimmäisenä mielessä. Lavikaisen esittämä Rahikainen vastaa The Mate -elokuvan huumorista yhdessä aisaparinsa Tepon kanssa.

Kommandon, Kuopion kaupuginte-atterin kulttuuripoliittisen iskuryh-män kevään ohjelmassa on tarjolla taiteellista keskustelua. Luvassa on sarja keskustelutilaisuuksia, joista ensimmäisessä aiheena on luomisen tuska ja riemu. Keskustelemassa ovat nykytaiteilija-tanssija Johanna Tuuk-kanen, kirjailija Jouni Tossavainen ja näyttelijä Antti Launonen.

”Taidekentän monipuolinen ja vahva kolmikko keskustelee muun muassa taiteilijuudesta, siitä mikä tuottaa suurinta nautintoa ja mik-si. Millaisia ovat eri taiteenalojen luovat prosessit? Millaisia vastuksia taiteilijat taiteessa kohtaavat? Kenelle taidetta halutaan tehdä?” Komman-don taiteellinen suunnittelija Virpi Rautsiala hahmottelee.

Kaupunginteatterin ylälämpiössä 15. helmikuuta kello 12:30 järjestettävä noin tunnin mittainen tilaisuus on avoin kaikille.

Pasi Huttunen

Kommando keskusteluttaa

Johanna Tuukkanen

Keikkoja, teatteria, näyttelyjä, myy-jäisiä, opiskelijabileitä, kokouksia, klubeja ja oleskelua, mitä muuta? Kuopion vierasvenesatamaan on syntymässä uutta elämää, kun ravintola Kallamarinan rakennuk-sesta ja sen viereisestä makasiinista ollaan hahmottelemassa koko kaupungin kulttuurin, taiteen ja yhdessäolon keskittymää.

Tilat ovat hulppeat, paikka keskeinen ja ympäristö yhdistää kaupungintunnun sekä Kallaveden. Toiminnan taustalla on pitkän linjan kuopiolainen kulttuuriraken-taja Anja Lappi. Lapin filosofia on makasiinien tulevaisuuden suhteen aktivoiva. Ajatus on, että tarjolla olisi tila, johon jokainen voi tuoda tai ehdottaa ohjelmaa ja toimintaa. Silloin syntyisi uutta kulttuuria ja vireää kaupunkitilaa.

”Tilannehan on vakio, vaikka oli-si minkälainen kaupunki ja kaupun-kikulttuuri, niin ihmisistähän se on kiinni mitä siellä tapahtuu, ja miltä elo tuntuu. Varkaudessakin voi olla kivaa. Kuopiossakin voi olla kivaa. Mutta, jos se kiva tuodaan valmiina, niin se ei ole inspiroivaa, jos tekee itse, niin se on paljon hauskempaa”, Lappi kiteyttää.

Makasiinin toiminta käynnis-tyy toukokuussa ja jatkuu kesän. Syksylle on suunnitelmia tehdä toiminnasta ympärivuotista. Miten, sen Lappi pitää vielä yllätyksenä. Varmaa kuitenkin on, että alue on heräämässä ympärivuotiseen toimintaan.

Lappi kannustaa ihmisiä otta-maan aktiivisen roolin ja tuomaan tilaan toimintaa. Lappi-Hautamäen haaveissa toimintaa olisi kellon ympäri.

”Jos ajatellaan ensinnäkin kesää, niin eri kellonaikoihin täällä voisi olla erilaisia porukoita, päivällä perheitä, illalla nuoria aikuisia, eli erilaisia tiloja ja tilanteita. Varsi-nainen makasiinin lisäksi käytössä on iso sisäpiha, joka voisi olla loungetyyppinen oleskelupaik-ka, vähän kuten Korjaamon piha. Siellä on tuoleja, penkkejä ja alueita. Sisäpihalla on myös iso katos, johon mahtuu tarvittaessa myyntipöytiä, jos on jotain tuotteita, designia tai muotoilua, niin niitä voi myydä siellä”, Lappi maalailee.

Makasiinit ovat olleet jo parin kesän ajan jonkin asteisella käytöllä. Ideat ovat muhineet, mutta niiden toteuttaminen ottaa aikansa.

”Se on kuitenkin ollut alusta alkaen selvää, että tämmöinen ei synny yhden tai kahden toimijan vä-lillä, vaan mukaan tarvitaan isompi kööri. Jospa nyt olisi jo sen aika”, Lappi kiteyttää.

Vierasvenesatamassa elonmerkkejäTulliportinkadun Kallaveden puoleisessa päädyssä sijaitsee 100-vuotias ma-kasiini. Viereisen Ravintola Kallamarinan uudet yrittäjät ja kulttuurirakenta-ja Anja Lappi-Hautamäki yrittävät herätellä aluetta koko kaupunkikulttuurin ja yhteistoiminnan palvelukseen. Tavoitteena on ympärivuotinen toiminta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Anja Lappi kierrättää tällä kertaa Vierasvenesataman makasiineilla Kuopion konservatorion toimijoita, mietitään mahdollisuuksia järjestää tilassa kevään oppilaskonserttifestari.

Joukkorahoituskampanjan on joko jysäh-dettävä kunnolla syvälle tajuntoihin tai sitten sillä on oltava jo vakiintunut kysyn-tä. Aiheen on oltava yleisesti kiinnostava tai mielipiteitä jakava, tai sitten tekijällä on oltava tarpeeksi laaja ja tarpeeksi in-tohimoinen fanijoukko kukkaron nyörejä löysäämässä. Sattuma näyttelee merkittä-vää roolia.

Edesmennyt verkkolehti NRGM näyt-ti, että homma voi toimia. Sen kampanja yhden mahdollisimman laadukkaan print-tilehden rahoittamiseksi vuonna 2013 onnistui vaivatta. Ja tuskin kukaan voi unohtaa mäkikotkia tai lastensairaalaa.

Esimerkiksi homoikoni Tom of Fin-landista kertovan elokuvan joukkorahoi-tuskampanja herätti runsaasti huomiota, koska aihe on kuohuttava. Samoilla vesillä on kuopiolainen teatteriryhmä Neljäs soitto. Se pyrkii osin joukkorahoittamaan ruotsalaisen Jonas Gardellin kirjoitta-man, viime vuonna Tampereella kanta-esitetyn näytelmän Kaikki on kohta hyvin esitykset Satamankulmaan Kuopiossa.

”Se on kouriintuntuva tarina haasteis-ta, joita samaa sukupuolta oleva pariskun-

ta joutuu kohtaamaan ja käsittelemään yhteiskunnassa, jossa normisto hylkii heidän rakkauttaan ja kumppanuuttaan”, teosta kuvaillaan.

Tavoitteena on 8000 euroa. Minimita-voitteena on tuhat euroa ja kampanjassa aikaa jäljellä 46 päivää.

Joukkorahoituskampanjaansa val-mistelee myös joensuulainen popyhtye ?Verity. Bändi haluaa rahoittaa debyytti-pitkäsoittonsa 16. helmikuuta alkavalla kampanjalla. Tähän mennessä bändi on julkaissut kolme EP:tä, jotka ovat saaneet kriitikoiden hyväksynnän. Jotain päräyt-tävää kuitenkin tarvitaan, että kohtalaisen tuntematon bändi saa myös rahoittajat liikkeelle. Ehkä bändillä riittää tarpeeksi omistautuneita faneja tai ehkä heidän kampanjansa räjäyttää tiensä sydämiim-me.

Taiteellisten ja yhteiskunnallisten hankkeiden joukkorahoittaminen vakiin-tuu osaksi suomalaisten arkea. Siinä on niin tekijän kuin kuluttajan kannalta puo-lensa ja puolensa. Joukkorahoittaminen on lähes aina epävarma keino rahoittaa, joten sekä itselleen toimeentuloa toivova tekijä että teosta himoitseva kuluttaja roikkuvat löysässä hirressä tavallista pitempään. Toisaalta joukkorahoitus tuo vapautta ja mahdollisuuden vastata kysyntään suoraan ja konkreettisesti. Eikä osapuolten välissä ole mediatalojen, levy-yhtiöiden, kustantajien tai apurahan myöntäjien pimeyden imperiumia.

Kuka maksaisi kulttuurista?Joukkorahoitusmarkkinoilla kokeilevat niin kuopiolainen teatteri kuin joensuulainen bändi. Menestys on arpapeliä, joten kannattaa testata. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Pahkamäki, kuva

Kuopiolainen teatteriryhmä Neljäs soitto pyrkii hankkimaan osan näytelmänsä rahoi-tuksesta joukkorahoituksella. Aihe samaa sukupuolta olevan pariskunnan ja normien törmäyksestä on ajankohtainen.

Puijon maailmancup kisat tulevat taas 9.-10. maaliskuuta ja opiske-lijat ovat näkyvästi mukana. Opis-kelijat kisailevat lumenveistossa 9. maaliskuuta kello 16 alkaen. Kilpailuun osallistuneet saavat lipun Puijon kisoihin molemmiksi päiviksi. Voittaja pääsee lisäksi syömään Torniravintolaan.

Alueen oppilaitokset ja opiske-lijajärjestöt, ISYY mukaan lukien toteuttavat lisäksi hyväntekeväi-syyskampanjan, jossa oppilaitosten opiskelijat ja henkilökunta voivat ostaa kampanjalippuja. Niiden tuotosta 75 prosenttia lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

”Kampanja on Kuopiossa ensim-

mäinen laatuaan, jossa pääsylip-pujen ennakkomyynti on kytketty arvopohjaiseen tekemiseen”, Puijon kisojen tapahtumajohtaja Jarkko Ruhanen toteaa.

Kohteena on Nuorten Palvelut ry:n tukihenkilötoiminta. Lipun ostaneiden kesken arvotaan lisäksi kolme matkalahjakorttia.

Opiskelijat näkyvästi esillä Puijolla

Kymmenen vuoden HarhaTaideyhdistys Harha avaa kymmenvuotisjuhlanäyttelyn-sä Taidekeskus Ahjossa 27. helmikuuta. Ryhmänäyttely on saanut nimen Kymmenen vuotta Harhaa. Siihen osal-listuu 30 yhdistyksen jäsentä. Vuonna 2015 perustettu Harha kuvailee itseään ”yhteenliittymäksi taiteilijoita ja taiteen ystäviä, jotka haluavat tuoda esiin hämmentävää, tuoretta ja mielenkiintoista taidetta.”

Hanki parempaa luettavaa Loppuiko luettava, saitko lahjaksi paskan kirjan vai halu-atko vain eroon liiasta painolastista? Agoralla Joensuun kampuksella on viikolla kahdeksan kirjanvaihtopöytä, johon voi käydä lykkäämässä ylimääräiset kirjansa ja napata kiinnostavampaa tilalle. Kirjat vaihtoon Agoralla 16.-20. helmikuuta.

Kaikki eivät ehkä tiedä, että maa-ilman tuhoutuminen oli yhdeltä mieheltä vaaditun nopean ratkai-sun päässä vuonna 1983.

26. syyskuuta 1983 Neuvosto-liiton hälytysjärjestelmä huutaa: USA:n ydinisku on laukaistu. Everstiluutnantti Stanislav Petrov joutuu päättämään laukaistaan-

ko vastaisku, joka johtaisi koko maailman tuhoutumiseen. Petrov päättää, ettei laukaista ja hälytys osoittautuu vääräksi, kuten histori-aa tuntevat voivat päätellä.

Peter Anthonyn trillerihen-kinen dokumentti The Man Who Saved the World aloittaa Doc Lounge Joensuun kevätkauden 19.

helmikuuta kello 19.Kevään muita leffoja ovat The

Yes Men Are Revolting 19. maalis-kuuta, The Queen of Silence 16. huhtikuuta ja Derby Crazy Love 14. toukokuuta.

Pasi Huttunen

Mies, joka pelasti maailman

Joukkorahoitus

22 23Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Laulajakitaristi Anssi Neuvosen mukaan jokainen NEØV:n levy luo ympärilleen oman maailmansa, jossa kaikkien osa-alueiden pitää sopia yhteen. Esikoislevyllä Orange Morning tämä tarkoitti aamuteemaisuutta. Nyt 20.2 ilmestyvällä Dominiquella asia on monimutkaisempi.

”Dominique rakentuu tietynlaisen hahmon ympärille, kuten jo albumin kansi antaa ymmärtää. Albumi käsittelee esimerkiksi sitä, kuinka suuri osuus ta-voittamattomuudelle on rakkaudessa”, Anssi maalailee.

Vaikutteita tyyliinsä NEØV on am-mentanut monipuolisesti ympärimaail-man, mutta tärkeää on ollut oman jutun

tekeminen, ympäristö ja aitous.”Minä ja Samuli ollaan internet suku-

polven ihmisiä Juankoskelta ja kasvettu globaalien vaikutuksien alaisina kaukana isoista keskuksista. Ehkä tämä yhdistel-mä kuvaa myös musiikkiamme. Nuoruu-dessa kuunneltiin paljon brittipoppia: Oasista, Bluria ja Verveä. Niillä bändeillä oli tietynlainen logo ja yhtenäisyys. Me on haluttu olla omanlaisiamme, mutta samalla saada sellainen yhtenäisyys tekemiseen”, Anssi valaisee.

Vuosi 2014 oli NEØV:lle studiovuosi, jonka aikana luotiin uutta musiikkia, julkaistiin singlejä ja kuvattiin musiikki-videoita. Videoita ohjaamassa on ollut turkulainen Appu Jasu ja yhteistyö on

sujunut bändin mukaan kauniisti. ”Apun kanssa yhteistyö on tuntunut

luontevalta. Hänen jälkensä sopii meille hyvin. Musiikki tulee tietysti ensin, mut-ta visuaalinen ilme täydentää kokonai-suuden”, Samuli Neuvonen selventää.

”Nyt uusimman videon kuvauksissa tuli Kuopion Rikkaiden rinteillä lankake-rä kainalossa viiletettyä ja Appu vain sa-noi, että mene tuohon suuntaan. Pystyi luottamaan, että lopputuloksen voi itse allekirjoittaa.”, komppaa Anssi.

Uuden luominen ja kokeileminen on NEØV:lle tärkeää. Laketown -singlen musiikkivideoon sämplättiin arkistosta löydettyä kuvamateriaalia 1930 luvun Kuopiosta ja levyjulkaisu keikkaa ei halu-

ta soittaa perinteisellä rockklubilla, vaan tarjota kuulijalle uudenlainen kokonai-suus. Kino Kuvakukossa 27. helmikuuta järjestettävän julkaisukeikan toivotaan myös olevan klubikeikkaa konserttimai-sempi, ”elokuva konsertissa ja konsertti elokuvassa”.

”Halutaan viedä live-esiintymisemme ympäristöön, jossa ei olla aiemmin soi-tettu. Kuvakukko tarjoaa siihen mainiot puitteet.”, Samuli tunnelmoi.

”Vielä ei tarkkaan tiedä mitä se tulee olemaan, mutta samanlaista ei klubeilla koe.”, Anssi lupaa.

NEØV - jotakin vanhaa ja jotakin uutta

Itä-Suomalaiselle NEØV:lle visuaalisuus on tärkeä osa bändiä. NEØV julkaisee helmikuussa uuden levyn Dominique ja järjestää Kino Kuvakukossa levynjul-kaisuspektaakkelin 27. helmikuuta, jossa yhdistetään konserttia ja elokuvalli-suutta. – Turkka Tuovinen, teksti & Appu Jasu, kuva

Musiikki

25Uljas 2 | 13. 2. 201524 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Pelit

Siviilinä sodan jaloissaThis War of Mine laittaa pelaajan moraalin koetukselle. Epätavallinen sotapeli ei naurata, mutta koukuttaa. -Saila Rönkkö, teksti

This War of Minen maailma on tummanpuhuva, eikä pelaaminenkaan erityisen keveää viihdettä ole.

Joensuu • 17.-19.7.2015@ilosaarirockilosaarirock.fi

est. 1971

Ohjelma julki 13.2.ilosaarirock.fi \ fb.com/ilosaarirock

Ole tässä

This War of Mine on puolalai-sen Anomaly-peleistä tutun 11 Bit Studiosin epätavalli-

nen sotapeli, jossa pelinäkökulma on sodassa selviytyvien siviilien, ei sotilaiden. Pelissä siviilitoverit jakavat sodassa vaurioituneen asumuksen, jossa yrittävät pysyä hengissä. Päivät kuluvat kodin-kohennuspuuhissa rakentaen kerätyistä materiaaleista huone-kaluja sekä tarvikkeita ravinnon saantiin ja puolustautumiseen. Illan pimetessä on aika lähteä kaupungille metsästämään ruokaa, lääkkeitä ja osia rakentamista var-ten. Päivien edetessä peli kovenee. Tarvikkeiden hankkiminen on entistä vaikeampaa, on mentävä entistä vaarallisemmille alueille eikä vaihtokaupaksi kelpaa enää mikä tahansa. Viina ja tupakka ovat kovaa valuuttaa sodan runtelemas-sa kaupungissa. Keräilyretkeltä paluu jännittää, koska joskus asu-mukseen hyökkää ryöstelijöitä tai kotiin jääneille tapahtuu jokin muu odottamaton käänne.

Pelin edetessä ollaan jatkuvasti omantunnon kysymysten äärellä. Ottaisiko suojaa pyytävän asumaan

taloon, vaikka ruuasta on pulaa muutenkin. Ryöstäisikö mummon vai jättäisikö arvokkaat materiaalit sikseen. Pelaajana joutuu jatku-vasti punnitsemaan oman hyödyn tavoittelun ja hyvän omatunnon välillä. Pelihahmot eivät ole immuuneja ikäville tapahtumille. Väsymys, jatkuva nälkä ja edesotta-mukset voivat johtaa depressioon ja toimintakyvyn menetykseen.

Idea peliin saatiin konfl ikteista selviytyneiden kertomuksis-ta. "Toimitusjohtaja Grzegorz Miechowskiin teki vaikutuksen se, että emotionaalinen painolasti on fyysisiä haasteita pahempi taakka. Hänestä se oli hyvä peli-idea, mikäli aihetta käsiteltäisiin Pianisti-elo-kuvan tapaan vakavalla kunnioituk-sella. Pelin ei tarvitse olla hauska – se voi käsitellä vakavaa aihetta kun lähestymistapa on asianmu-kainen ja pelattavuus mukaansa-tempaava", pelisuunnittelija Pawel Miechowski kertoo.

Miechowskin mukaan aika on otollinen vakavahenkisille peleille. "Pelit ovat kasvaneen viime vuo-sikymmeninä aikuisuuteen. Pelit ovat luonnollinen väline tarinan-

kerrontaan, miksi pelien tulisi olla aina hauskoja ja olla käsittelemättä draamaa tai tragedioita? Vastaavia pelejä on olemassa ja tulee vielä lisää."

Erikoista pelissä on myös se, että siinä on mukana naisia ja lapsia. "Kun kyseessä ovat siviilit loukussa vallatussa kaupungissa, olisi irrationaalista ja kaukana todellisuudesta käyttää pelkkiä mieshahmoja", Miechowski toteaa.

Peli on saanut hyvän vastaan-oton. "Tuhansista pelaaja-arvoste-luista lähes kaikki ovat positiivisia. This War of Mine on ehdolla useille pelialan palkinnoille. Kaikkein tärkeimpänä olemme saaneet tukea useilta sotaveteraaneilta, jotka pitävät tätä hienona tapana käsitellä sota-aihetta", Miechowski luettelee.

Pelin viesti ei jää pelaajalta huo-maamatta. "Sota on helvettiä. Se voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa. Kun se tapahtuu, jou-tuu elämänsä kovimpaan testiin. Olet omillasi ja sinun on tehtävä kaikkesi itsesi, perheesi ja ystäviesi pelastamiseksi", Pawel Miechowski muistuttaa.

26 27Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

29Uljas 1 | 24. 1. 2014

Mies ja Nainen. Demonstraatioita perusasioista.

Kaksi tanssijaa, Tuomas Jun-tunen ja Reetta-Kaisa Iles fuusioituvat Mies ja Nainen

-esityksessä liikkeen, äänen ja hengi-tyksen kautta. Mieheksi ja naiseksi tai ihmiseksi ja ihmiseksi. Kuopion ensi-ilta tammikussa Sotkulla, esitteli elä-vän ja hengittävän sarjan kohtauksia, joiden sisällä mies ja nainen koettavat ymmärtää toisiaan ja itseään.

Alkuasetelmasta asti on selvää, että haussa on yhteinen rytmi ja sävel. Kahden ihmisen hitaasti muovautuva liike tuudittaa katsojan paikalleen ja rytmillisiin variaatioihin, jotka läpi esityksen hakevat muotoaan ja hitsaa-vat paria yhteen.

Nimestään huolimatta Mies ja Nainen keskittyy enimmäkseen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen

ja kommunikointiin, ei sukupuoleen tai sukupuoliroolien kauhtuneisim-piin kliseisiin. Teoksen lähtökohtana on Ileksen isovanhempien sodan-aikainen kirjeenvaihto ja kirjeistä säilynyt isoisän osuus. Niihin palataan fragmentinomaisesti vasta esityksen loppupuolella. Reilu puolituntinen kokoelma kohtauksia nostaa pöydälle ja penkille hentoja rakkauden ja kos-ketuksen hetkiä, vimmaista kohellus-ta ja orgastista ääntelyä. Ihmisyyden sävyt, koomisesta hulluudesta suruun ja alistamiseen käydään elävästi läpi.

Esitys johdattelee ajatusta kohti ihmisen perustarpeiden täyttymistä. Kuinka sovitella yhteen rakkauden ja vallan tarpeita missäkin olosuhteissa? Kun hengissä säilyminen on lähes varmuus ja ruokaa riittää, voi rauhassa

keskittyä toteuttamaan vähemmän akuutteja tarpeita. Ihminen etsii aina turvaa, läheisyyttä ja sitä puoliskoaan, jonka kanssa näitä tarpeita voi turvas-sa siirrellä vaakakupista toiseen. Tär-keintä on pysyä yhdessä ja liikkeessä.

Ileksen ja Juntusen yhteispeli on herkullista ja hulvatonta. Tuomas Juntunen on esiintyjänä omalaatuisen sekopäinen ilmestys. Herkkyys ja koomisuus yhdistyvät rakastettavalla tavalla. Supermiehen rooliasuun pää-tyvä mies, joka kirjaimellisesti tanssii päin seiniä - karjalanpiirakka suussa - ei voi jättää ketään kylmäksi. Iles on täynnä sitkeää herkkyyttä, mutta sa-malla irstasta ja orgaanista naiseutta, jonka tunnistaminen tuntuu aivoissa asti.

Sari Hakala

Ihmisten huijaaminen geopoliit-tisten ja taloudellisten tavoittei-den pelinappuloiksi on ikivanha

harrastus. Juri Nummelin tarjoilee viidenkymmenen vuoden mittaisen (1900-1950) pätkän suomalaista propa-gandaa toimittamassaan kirjaparissa Oikeiston vihapuhetta ja Vasemmiston vihapuhetta.

Suomalaisuus oli viime vuosisadan alussa konstruktiona tuore, mutta jo pahasti kahtiajakautunut. Kirjoista löytyy hyvin rajujakin vihanpurkauksia. Samalla tulee selväksi, kuinka vaikeaa vihapuheen määrittely on. Lainsää-däntö ei viime vuosisadan alkupuolella tuntenut eikä nykyisinkään tunne ter-miä vihapuhe. Oikeistoa käsittelevän kirjan tekstit asettuvat juutalais- ja ve-näläisvihansa vuoksi paremmin siihen, kuinka vihapuhe yleensä ymmärretään. Vasemmistoa käsittelevässä kirjassa on vähemmän tekstejä, jotka voi selkeästi määritellä vihapuheeksi.

Oikeisto-teos on kahdesta mukaan-satempaavampi. Monet kirjoittajista ovat akateemisempia ja harjaantu-neempia retorisiin koukkuihin kuin vasemmistolaiset. Lisäksi Suomen virallinen historiantulkinta on oikealle kallellaan, joten teoksesta löytyy enem-män kiinnekohtia siihen, mikä yleisesti määritellään suomalaiseksi. Joku voi tulkita provosoivaksi sen, että kirjaan on sisällytetty myös kaksi Mannerhei-min päiväkäskyä, mutta niiden mukana olo on perusteltu hyvin.

On kylmäävää lukea määrätietoista vihanlietsontaa venäläisiä kohtaan, kun se sekoittuu kaikille tuttuun edelleen

jokaisena itsenäisyyspäivänä toistu-vaan isänmaalliseen paatokseen. Vihan kohteena ovat nimenomaan venäläiset ihmisinä.

Oikeisto-kirjan kiinnostavinta antia on Ilmari Kiannon rajua tilitystä sisäl-tävä ”epiloogi” teokseensa Suomi suu-reksi – Viena vapaaksi (1918). Punaises-ta viivasta (1909) parhaiten tunnettu Kianto vaikuttaa opportunistiselta, hiukan kusipäiseltä, mutta kiehtovalta persoonalta. Sitä hän kaiketi olikin. Synkästä kontekstistaan huolimatta Lapuan liikkeen johtajana tunnetun Vihtori Kosolan kuvaukset uskonnol-lisista kokemuksistaan naurattavat. Ne kuulostavat lähinnä puhkeavalta skit-sofrenialta tai happotripiltä. Kirjan lo-pussa oleva Sensaatio Uutiset nimellä kulkenut outo Kekkosen herjaaminen on viihdyttävä pätkä, mutta sen yhteys kokonaisuuteen jää auki.

Vasemmisto-kirjan tekstit ovat sekavampia sekä sisällöllisesti että ko-konaisuutena. Monet ovat puuduttavaa luettavaa. Verenpainetta nostattavaa on silti lukea SKP:n Venäjän puolelta levittämiä kirjeitä, joissa annetaan yksi-tyiskohtaisia ohjeita terrori-iskujen to-teuttamiseen Suomessa. Yksi läpäisevä tekijä teksteissä on myös intohimoinen viha sosialidemokraatteja kohtaan. Irmari Rantamalan sekä Otto Ville Kuusisen tekstit ovat vasemmisto-teoksen parhaimmistoa.

Aikakauden jyrkästä vastakkain-asettelusta saa teoksista kiinnostavan kuvan, jota voi helposti peilata 2010-lu-vun vastakkainasetteluihin. Retoriikka ei ole juuri muuttunut. Neuvostoliiton

sortuminen on ajanut vanhan liiton äärivasemmiston marginaaliseksi, joten luokkasotaa lietsotaan tätä nykyä vähemmän. Oikeisto puhuu juutalais-ten sijaan muslimeista, mutta suhtau-tuminen venäläisiin on sama.

Kirjapari on suositeltavaa luettavaa yleissivistävyytensä vuoksi. Verkos-sa trollailua harrastaville sitä voi suositella myös siksi, että huomaisivat pyörittävänsä yhä uudestaan yli sata vuotta vanhoja läppiä.

Pasi Huttunen

Oikeiston viha tempaa paremmin mukaansa

Juri Nummelin (toim.): Oikeiston vihapu-

hetta. 1900-1950. Savukeidas, 2014, s.216

& Vasemmiston vihapuhetta. 1900-1950.

Savukeidas, 2014, s.226

Tanssi

Arviot ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku ISYY:n lihalla

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) täyt-tää pyöreät viisi vuotta. Virstanpylvästä juhliste-taan vuosijuhlien merkeissä lauantaina 14.3.2015 Taidemuseon yläkerrassa Joensuussa. Vuosijuhla on kaikkien Itä-Suomen yliopiston opis-kelijoiden yhteinen juhla, jossa syödään ja juodaan hyvin, pidetään puheita ja lauletaan akateemisen perinteen mukaisesti. ISYY järjestää vuosijuhlia yleensä joka toinen vuosi. Jokainen kampuskau-punki toimii vuorollaan juhlien isäntäkaupunkina, joten seuraavan kerran juhlat saapuvat Joensuu-hun vasta viiden vuoden päästä.Tänä vuonna vuosijuhlakortti maksaa ISYY:n jäsenille 55 - 65 €, muille 65- 75 €. Hinta on pidetty ennätysmäisen edullisena, jotta mahdollisimman moni jäsen voisi osallistua juhlaan.

TAPAHTUU Tapahtumat

”Toivomme juhlaan paljon riviopiskelijoita, järjestö- ja ylioppilaskunta-aktiiveja, railumne-ja, ylipiston henkilökuntaa, yhteistyökump-paneita sekä kaikkia, jotka haluavat juhlistaa ISYY:n viisivuotista elonpolkua”, ISYY:n hallituksen jäsen Heljä Hietala kertoo.Lauantai-illan jatkoille voivat osallistua myös ne, joilta varsinaiset vuosijuhlat jäävät välistä. Jatkoja varten järjestetään kuljetus Kuopios-ta ja Savonlinnasta, jos jäsenistö ja juhlavie-raat niin haluavat. Vuosijuhlien jälkeisenä aamuna sunnuntaina luvassa on perinteinen silliaamiainen Surakan baarissa.

Vuosijuhlille voi ilmoittautua ISYY:n nettisivu-jen kautta.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen.

ISYY täyttää 5 vuotta – luvassa kansanjuhlat

ISYY:n uusi hallitus aloitti toimintansa virallisesti tammikuussa. Tuomas Hiltunen on yksi hallituksen yhdeksästä jäsenes-tä. Hallitukseen hän haki tahdosta lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta vaikuttaa heitä koskeviin asioihin sekä parantaakseen ISYY:n tunnettuutta. Joensuun kampus-puheenjohtajan tehtävien lisäksi Tuomas vastaa ISYY:n eduskuntavaalikampanjasta. Pohjois-Karjalassa sekä kuntavaikuttami-sesta Joensuussa. – ISYY tekee suurta ja vaikuttavaa eduskuntavaalikampanjaa yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa ja ajaa itäsuomalaisille opiskelijoille tärkeitä alu-eellisia teemoja kontaktoimalla ehdokkaita ja valittuja kansanedustajia. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia ja tempauksia, jotta itäsuomalaisten opiskelijoiden ääni kuuluu seuraavassa hallitusohjelmassa sekä eduskunnassa, Tuomas kertoo. – Tämän ke-vään eduskuntavaalit vaikuttavat kaikkeen, mikä liittyy opiskelijoihin. Mitä aktiivisemmin opiskelijat äänestävät, sitä varmemmin saadaan turvattua meille kaikille tärkeät asiat, kuten maksuton koulutus, opintorahapainotteinen opintotuki, duaalimalli sekä YTHS. Siis olkaa aktiivisia, ottakaa selvää ja äänestäkää, Tuomas kannustaa.

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukau-sittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja

Tuomas Hiltunen.

Kuka: ISYY:n hallituksen 1. varapu-

heenjohtaja ja Joensuun kampuspu-

heenjohtaja Tuomas Hiltunen.

Mitä: Vastaa ISYY:n näkyvyydestä, toi-

minnasta sekä aine- ja kampusjärjes-

töyhteistyöstä Joensuun kampuksella.

Vapaa-ajalla opiskelee 3. vuosikurssia

matematiikkaa.

Missä: Pääosin Joensuussa.

Tuomas Hiltunen

Kaikki kampukset19.1.- 17.2. Tuutorihaku17.2. Liikuntailtapäivä – ISYY:n kampustoimistot auki klo 10–129.2. - 3.3. Tuutorien täydennyshaku2. - 6.3. Kaikki ISYY:n kampustoimistot kiinni 14.3. ISYY:n vuosijuhlat (Joensuu)

Joensuu:14.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali klo. 16, Joensuu Areena15.2. ESN Joensuu laskiaistapahtuma kaikille ISYY:n jäsenille Kirkonmäessä klo 12.17.2. Liikuntailtapäivän jatkot @Kerubi ja @Ilona11.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, Auditorio C2/Carelia

Kuopio: 6.2. Helmikuun hengailuilta klo 18.00 Lukema20.2. Erasmus in Schools-info21.-27.2. ESN KISA trip to Levi24.2. Winterfest klo 12.00, Savilahti/Kampusalue, jatkot Puikkarissa10.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, Auditorio SN200/Snellmania10.3. Mäkihypyn Maailmancup, Puijo15.-17.3. ESN KISA: Pirates of the Baltic Sea risteily Tukholmaan

Savonlinna:19.2. Voi Hyvin - opiskelijoiden hyvinvointipäivä 2. krs aulassa klo 10–14 11.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, kokoushuone B304/päärakennuksen laajennusosa(videoyhteys)17.3. Mauttomat-bileet

Yliopisto on julkista tehtävää hoitavana viran-omaisena velvollinen noudattamaan henkilötie-tolakia. Henkilötietolain mukaan viranomaisen on henkilötietoja käsiteltäessä oltava linjakas ja toimien oikeassa suhteessa asian suuruuteen. Henkilön yksityiselämää koskevan arkaluontei-sen tiedon levittäminen on ankarasti kiellettyä. Henkilötietolain mukaan myös arvosanat ovat yksilöitäviä henkilötietoja. Tietosuojavaltuutetun ratkaisu (370/41/2004) linjaa, että opintosuorituksen arvosanat ovat julkisia, sillä opetuksen antaminen ja täten opin-tosuoritusten arviointi on osa yliopiston julkista tehtävää. Näin ollen tenttitukokset voidaan julkistaa nimellä. Opintosuoritukset itsessään eivät kuitenkaan ole julkisia, eikä kenenkään tenttivastausta tai muuta vastaavaa voi laittaa julkisesti nähtäväksi. Edellä mainittu pätee myös opinnäytetöiden arviointiin. Hylätyn arvosanan saaneiden tenttitulokset sen sijaan määritellään yksityiselämää koskevaksi ar-kaluonteiseksi tiedoksi, joten hylätyn arvosanan saaneen tulosta ei pidä laittaa ilmoitustaululle nähtäville. Tietosuojavaltuutettu katsoo myös päätökses-sään, että arvostelun tulokset voidaan julkistaa myös jotenkin muuten kuin nimellä. Täten

Ovatko tenttitulokset julkisia, eli voiko opettaja laittaa ilmoitustaulul-le kaikkien kurssille osallistuneiden tenttitulokset?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkki-si osoitteeseen koso@isyy.fi. Nuori, rohkea ja vaikuttava -

ISYY

tulosten ilmoittamisessa voidaan käyttää myös jotain muuta yksilöitävää tapaa kuten oppilaitoksen sisäistä opiskelijanumeroa. Tulos on kuitenkin ilmoitettava niin, etteivät nimi ja opiskelijanumero ole yhdistettävissä. UEF:n tutkintosäännön mukaan ilmoitustau-lulle tulee toimittaa tieto opintosuorituksen arvosanajakaumasta, hyväksyttyjen ja hylättyjen lukumäärä ja tieto siitä, miten ja missä opiskelijalla on mahdollisuus tutustua opintosuorituksen arviointiin.

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

On olemassa ihmisiä, jotka van-novat että eivät tule koskaan hankkimaan älypuhelinta. Mietin kauan, miksi se kuulostaa niin tutulta kunnes keksin: rakas

mummoni jaksoi vannoa kymmenien vuosien ajan, ettei tule koskaan hankkimaan pankki-korttia. Tilikirja riittää, ja kerran kuussa men-nään pankkiin, ja rahat talletetaan piirongin laatikkoon. On toiminut 93 vuotta, ja toimii kuulemma edelleen.

He ovat moderneja kylähulluja, joista kasvaa hyvää vauhtia tulevaisuuden tilikirja-ihmisiä. Pakkomielle hämmästyttää aina uudestaan. ”Ei kun minä haluan tekstiviestieni maksimi-merkkimäärän olevan sen 160, se on riittänyt ennenkin ja saa riittää jatkossakin”. Lapsille ei osteta kännyköitä koska ei tarvittu silloinkaan, kun hiihdettiin polvihousuissa sata kilometriä kouluun.

Ei ole sattumaa, että samat metusalemit kuuntelevat puhkiviilattuja vinyylilevyjään ja brassailevat sillä, etteivät ole Facebookissa. Jos luovatkin tilin, se tehdään vain, että päästään halveksimaan miljardia muuta käyttäjää. He luovat omia old school-sivustojaan ja tykkäi-levät silloin, kun joku sanoo että ennen kaikki oli paremmin. Digiajan metusalemi ei omista cd-soitinta, mutta c-kasetti on toistaiseksi vielä katu-uskottava.

Metusalemit näkevät kehityksen pyörästä hyppäämisen ainoana keinona herättää huomi-ota. Heidän vanhempansa olivat varmasti niitä, jotka viimeiseen asti kamppailivat digibokseja ja kännyköitä vastaan ja luovuttivat lankapuhe-limensa vasta kun TeliaSonera vetäisi kaapelit

irti.Heidän

vanhem-pansa kirjoitte-

levat Karjalaisen tekstiviesti-palstalle katkeria viestejä siitä, että Joulu alkaa jo lokakuussa ja kuinka Napakymppi pitäisi saada taas televisi-oon. Hannu Karpon karvalakkia kaivataan, ja vihataan vieläkin Anna-Kaisa Hermusta. Hei-dän jälkeläisensä puolestaan halveksuvat Vain Elämää-formaattia ja osoittavat siksi mieltään perjantai–iltaisin kuuntelemalla gramofoneis-taan Willie Nelsonia.

Olisi kaikille osapuolille reilua, että näille perustettaisiin oma kommuuni jonnekin Ve-näjän rajan läheisyyteen hylätylle nuorisoseu-rantalolle. He voisivat lisääntyä keskenään ja lakata häiritsemästä normaaleja ihmisiä. Siellä olisi tilaa temmeltää luonnossa, sähköttömässä mökissä ja älypuhelinten tavoittamattomissa. Heille syntyisi lapsia joilla ei olisi astmaa eikä allergioita, ja joita täysimetettäisiin armeijaan saakka. Ilmastonmuutoskin olisi vain Vihreiden keksimä salaliitto.

Olisi ihan reilua, että näitä kehittyvästä teknologiasta kieltäytyjiä hoidettaisiin esimer-kiksi sairaaloissa menneiden vuosikymmenten malliin, ja apteekistakin saisi lääkkeeksi vain morfiinia tai haulikon.

Anna-Maria Tenhu

”Apteekistakin saisi lääkkeeksi vain morfiinia tai haulikon

Digiajan metusalemit

Kolumni | CAPS LOCK

28 29Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Mikä brittikirjallisuuden klassikko sai syntyideansa Genevejärven rannalla, jossa kirjailijan perhe ystävineen vietti kesää? Yksi seurueen lordeista ilmoitti, että jokai-sen tulisi kertoa tarina ajan kuluksi. Näin tehtiin. Kirjai-lija oli kiinnostunut luonnontieteistä ja sai vaikutteita

hypnoosista, sähköopista ja galvanismista. Kahdella viimeisellä on suuri merkitys teoksen henkilöhahmon synnyn kannalta. Romaa-nia voidaan tarkastella synnytystarinana ja moraliteettina, jossa esiintyy nimetön henkilö. Tämä on kuitenkin yksi kirjallisuushis-torian kuuluisimmista. Hänen ”synnyttäjä” pakenee vastuutaan luomisesta ja sen seurauksista. Teos loppuu Pohjoisnavalle ja sen alaotsikko on Uusi Prometheus.

1) Bram Stokerin Dracula. X) Arthur Conan Doylen Baskervillen koira. 2) Mary Shelleyn Frankenstein.

Mikä tuote valittiin muutama viikkonen sitten Englannissa peribrittiläisimmäksi elintarvikkeeksi ku-luttajatutkimuksessa? Tosin sitä valmistetaan nykyään Hollannissa ja sen omistaa amerikkalainen elintarvi-kejätti Heinz. Se sisältää mm. eksoottisia hedelmiä,

mallasviinietikkaa, taateleita ja tamarindia. Aineksia ajasta jolloin Rule Britannia oli muutakin kuin isänmaallinen laulu. Sen kehit-täjänä pidetään F.C. Gartonia, joka rekisteröi nimen vuonna 1895. Tarinan mukaan hän kuuli, että sitä käytettiin eräässä rakennuk-sessa – brittiläisyyden symbolissa, joka päätyi sen etikettiin.

1) HP-kastike. X) Worchester-kastike. 2) Colman´s sinappi.

Kenelle muusikolle myönnettiin Knight Commander of the Order of the British Empire-arvonimi vuon-na 1986? Hän ei kuitenkaan ole kansainyhteisöön kuuluvan maan kansalainen, joten hän ei voi käyttää Sir-titteliä nimensä yhteydessä. Virheellinen nimitys

esiintyykin usein mediassa. Vuonna 1984 hän kirjoitti ja sävel-si kappaleen, joka on yksi maan kaikkien aikojen myydyimpiä singlejä. Levyn kaikki tuotot kanavoitiin hyväntekeväisyyteen. Seuraavana vuonna hän järjesti jotain maailmanlaajuisesti suurta usealla mantereella.

1) Cliff Richard. X) Bob Geldof. 2) Elton John.

Erään englantilaisen pojan isän oletetaan kaatu-neen rintamalla ja vaimo bongaa uuden miehen. Isä kuitenkin palaa sotavankeudesta ja kolaa miehen. Poika näkee murhan ja vanhemmat ilmoittavat hänelle, ettei hän kuullut ja nähnyt mitään eikä saa

lärppiä tapahtuneesta. Poika vajoaa katatonian tilaan. Hänestä tulee kuuro-mykkä-sokea, ja hän joutuu myöhemmin sukulais-tensa raiskaamaksi ja kiduttamaksi. Pojan ydinosaamisalueeseen kuuluu yliluonnollinen fl ipperinpeluu, jonka avulla hän nousee jonniisortin Messiaaksi. Nimeä ooppera.

1) Procol Harum: Kenny. X) The Rolling Stones: Sammy. 2) The Who: Tommy.

Kenestä kirjoitettiin New York Timesissa vuonna 1939: ”Briteillä on kolme arvokasta ja uniikkia instituutiota, joita meillä ei ole Amerikassa, Magna Carta, Towerin silta ja _________”? Tekstissä mainittu henkilö muutti pysyvästi Amerikkaan samana vuonna ja teki seitse-

män vuoden työsopimuksen. Aikaisemmin – erään työn pohjalta – häntä oli verrattu Igor Stravisnkyyn ja Paul Cezanneen. Erään kaskun mukaan muuan tullivirkailija tarkasteli epäluuloisesti hänen passiaan, jossa hänen ammatikseen oli ilmoitettu tuottaja. ”Mitä te tuotatte?”, kuului kysymys. Vastaus oli: ”Kananlihaa.”

1) Agatha Christie. X) Alfred Hitchcock. 2) Christopher Lee.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32

Sanna Hukkanen | Korpi

Solon ja antiikin demokratian synty

Kerta-annos

Länsimainen demokratia syntyi antiikin Kreikassa. Klassisissa lähteissä Solonia pidetään yhtenä antiikin demokratian

kantaisistä. Lainsäätäjänä toiminut Solon vaikutti Ateenassa noin 600 vuotta ennen ajan laskumme alkua. Hänet kutsuttiin auttamaan ateenalaisia, koska kaupunkivaltio oli ajautunut sisällissodan partaalle. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä oli kasvanut suureksi. Kaikkein köyhimmät joutuivat myymään itsensä tai lapsensa orjiksi.

Koska yhteiskunnallinen kriisi oli kärjistymäs-sä avoimeksi konfl iktiksi, Solon teki yhteiskunnal-lisia uudistuksia, joilla oli merkittävä jälkivaikutus. Vain rikkaalla eliitillä oli aikaisemmin mahdolli-suus edustaa itseään oikeudessa ja kansankokouk-sissa. Solon myönsi kaikille vapaille kansalaisille oikeuden vedota tuomioistuimiin, äänestää kansankokouksissa ja vaikuttaa virkamiesten va-lintaan. Näiden uudistusten ansiosta ateenalaiset eivät kokeneet olevansa enää alistettuja.

Kirjoittamassaan elegiarunossa Solon kertoo, että hänen tavoitteenaan oli varmistaa, että oikeus on tavalliselle kansalle ja rikkaille yhtäläinen. Runossa hän asettuu oikeuden kilven kanssa sei-somaan yhteiskunnallisen konfl iktin osapuolten väliin. Kansalle hän palauttaa menetetyn itsear-vostuksen ja suojelee rikkaita vääryyksiltä. Näiden tekijöiden Solon uskoi takaavan yhteiskuntarau-han ja estävän ääri-ilmiöiden leviämisen.

Koska ajatus siitä, että oikeuden tulisi palvella yhteiskunnan kaikkien osapuolten etuja, oli uusi, Solon joutui pilkan kohteeksi. Solonin lakien pilkattiin olevan kuin hämähäkinverkko, johon vähäpätöiset hyönteiset jäävät kiinni, mutta jonka

mahtavat halutessaan rikkovat. Solon puolustau-tui tätä kritiikkiä vastaan vertaamalla oikeutta yhteiseen sopimukseen, joka hyödyttää kaikkia yhteiskunnan osapuolia.

Koska Solon ei toiminut kansan odottamalla tavalla, hänen toimiinsa suhtauduttiin ristiriitai-sesti. Köyhimmät olivat odottaneet, että maa-omaisuus jaetaan tasan. Rikkaimmat taas olivat menettäneet omaisuutta, koska eivät voineet orjuuttaa köyhiä. Näin syntyi yhteiskunnallinen tilanne, jossa kukaan ei ollut äärimmäiset köyhä eikä kukaan voinut rikastua muita sortamalla. Silti kukaan ei näyttänyt olevan tähän tilanteeseen tyytyväinen.

Koska kansan keskuuteen oli levinnyt tyyty-mättömyyttä, Peisistratos onnistui nousemaan Ateenan tyranniksi. Solon yritti paljastaa tyrannin juonet, mutta ei onnistunut saamaan kansan-joukkoja puolelleen. Pettyneenä Solon muutti pois Ateenasta. Vasta pari sataa vuotta näiden tapahtumien jälkeen, Solonin uudistuksia osattiin arvostaa. Aristoteles kertoo Solonin vapauttaneen ateenalaiset orjuudesta ja saattaneen demokratian voimaan.

Edellä kuvailemani tarina on peräisin Plu-tarkhoksen kirjoittamasta Kuuluisien miesten elämänkertoja-teoksesta. Valitettavasti se ei ole valikoitunut niiden tarinoiden joukkoon, joita teoksesta on suomennettu. Kertomuksen historiallisuutta on epäilty. Silti sen voidaan katsoa paljastavan jotakin perustavaa länsimaisen demokratian olemuksesta.

Tomi Hämäläinen

30 31Uljas 2 | 13. 2. 2015 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 X

www.finlandicemarathon.com

Ilotulitus perjantaina 20.2 klo 20

18.-21.2.2015

Satamatorin luistinradalla lauantaina 21.2. yleisöluistelu ja DJ Nite Ice Show

Ke 18.2. klo 9-14 Koululaisluistelut

To 19.2. klo 9-14 Koululaisluistelutklo 14-16 Rata harjoituskäytössä

Pe 20.2. klo 18-21 Kuutamoluistelu ja ilotulitus

La 21.2.klo 7:00 Luistelu 200 km klo 8:00 Luistelu 100 km, Potkukelkkailu 50 kmklo 9:00 Luistelu 50 km klo 10:00 Luistelu 25 kmklo 11:00 Luistelu 12,5 km (ilman sauvoja)klo 12:00 Luistelu 12,5 km apu-ja toimintavälinein klo 12:00 Sauvaluistelu 25 km ja 50 kmklo 12-14 Lasten Minimarathonklo 20 Skater’s Night -palkintojenjako Puikkarissa

www.snellmankesayliopisto.fipuh. 044 746 2840 | asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi

KESÄLUKUKAUSI 2015

RAFLAAMO.FIOMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä.

Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ERIKOISKAHVIT

–10 %

OPISKELIJABUFFA

750À LA CARTE -ANNOS

–10 %

PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 %

PANNUPIZZAT

10 € /KPL

LASKUN LOPPUSUMMASTA

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT

RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ

VELOITUKSETTA

32 Uljas 2 | 13. 2. 2015