Matkakertomus  

Samuli Satopää ­ Työssäoppimassa Ranskassa 3 viikkoa   

Olen kolmannen vuoden datanomi­opiskelija. Olin työssäoppimassa Ranskassa 3 viikkoa 3.4. ­ 23.4.2016. Suoritin viimeisen työssäoppimisjakson puoliksi Ranskassa ja puoliksi 

Suomessa. Työssäoppimispaikkaa alettiin etsimään jo syyskuussa 2015. Tein CV:n englanniksi ja 

lähetin sen Suvi Mikkilälle. Työssäoppimisjakso toteutettiin Erasmus+ hankkeen kautta. Sain valita, mihin maahan haluaisin mennä. Vaihtoehtoina olivat mm. Norja, Pohjois­Irlanti, Italia, 

Ranska ja Itävalta. Lopulta päädyin Ranskaan. Ennen lähtöä suoritin kolmen viikon työssäoppimisjakson Kuntien Tiera Oy:ssä Suomessa. 

 Lähdin Ranskaan kahden sähköopiskelijan kanssa, Eemelin ja Laurin. Lento sujui mukavasti. Eemelin ja Laurin luokanvalvoja tuli saattamaan meidät Ranskaan asti. 

Lentokentällä tapasimme Lynne Bentleyn, joka oli yhteistyökoulumme kansainvälisyysvastaava. Ensitöiksemme ostimme 75 euroa maksavan matkakortin, jolla sai 

käyttää kaikkia julkisia kulkuvälineitä kuukauden ajan. Tämän jälkeen Lynne ja hänen ystävänsä ajoivat meidät Pariisin keskustaan, jossa meitä odotti kolme turisti­alan opiskelijaa 

yhteistyökoulustamme.  

Ranskassa majoituimme Arpajonin kaupungissa Résidence Océane asuntolaan. Se  oli todella uusi ja siisti. Huoneistoon kuului mm. sänky, suihku, keittiö astioineen, mikroineen ja 

jääkaappeineen, lattialämmitys ja TV. Rautatieasemalta asunnolle oli noin 1,5 km:n kävelymatka. Asuntola on tarkoitettu pääsääntöisesti autoilijoiden yöpymispaikaksi.Myös 

alue asuntolan ympärillä oli myös rakennettu lähivuosina. Aivan vierestä löytyi mm. eläinlääkäri, ranskalaisen hampurilaisketjun Quick ravintola ja italialainen ravintola. 

 

 Résidence Océane ­ http://www.location­arpajon.fr/  

Ranskassa meistä piti huolta yhteistyökoulumme Faculté Des Métiers de l'Essonne ulkomaan koordinaattori Lynne Bentley. Hän esimerkiksi vei meidät joka aamu 

työpaikoillemme autolla, mutta jouduimme itse tulemaan takaisin julkisilla kulkuvälineillä.  

 Lynne Bentley 

 Lynne opetti meille paikallista ajokulttuuria. Esimerkiksi tiehidasteista ei välitetä, vaan 

annetaan mennä vaan, kaasu pohjaan! Myöskään nopeusrajoituksista ei juurikaan välitetä. Ranskassa useimmat autot ovat lommolla. Omalla autolla ei ainakaan kannata mennä 

Pariisiin keskustaan. Meininki on siellä hyvin paljon erilainen kuin Helsingissä.          

Työpaikkani oli yhteistyökoulumme Faculté Des Métiers de l'Essonne IT­tiimissä. Siinä työskenteli 7 ihmistä, melkein jokainen oli eri kulttuurista, mutta sitä ei huomannut 

työpaikkakäyttäytymisessä. Ohjaajani oli Iso­Britanniasta kotoisin oleva David Parkes. Hän puhui todella sujuvaa englantia, vaikka oli asunut Ranskassa jo noin 40 vuotta. Muut IT­tiimin jäsenet eivät 

juurikaan puhuneet englantia, vain yksi osasi hieman. Työtehtäviini kuului mm. opettajien auttaminen tietoteknisissä ongelmissa, vikojen etsintää 

tietokoneista, Windows 7:n päivittämistä Windows 10:een, ja raudan vaihtamista.  

 Ohjaajani, David Parkes 

 

 Koulun ilmoitusnäytöllä meidät toivotettiin tervetulleeksi 

Meille oli myös järjestetty neljä “opastettua retkeä” Pariisin ympäristöön. Oppaina toimivat Faculté Des Métiers de l'Essonnen turisti­alan opiskelijat. 

 Ensimmäisenä päivänä 3.4 kävimme katsomassa Sacré­Coeur:in katolista kirkkoa ja 

kiertelimme ympäri Pariisia. 

 Sacré­Coeur:in katolinen kirkko 

 Lauantaina 9.4 kävimme Pariisin maanalaisissa katakombeissa, Louvren sisäpihalla ja 

Seinen jokiristeilyllä  

 Katakombi 

Lauantaina 16.4 kävimme Eiffel tornissa ja Champs Elysées pääkadulla, mikä johtaa mm. Riemukaaren luokse. 

 

 Eiffel­tornilla 

 

 Näkymä Eiffel tornista oli hieno. Kuva 2. kerroksesta 

 

 Kuva 3. kerroksesta 

Eiffel­tornin jälkeen menimme Champs Elysées kadulle. Kadulla on paljon erilaisia kauppoja autokaupoista vaatekauppoihin. Myös elokuvateatteri löytyy. 

 

 Champs Elysées ­ Riemukaari 

 Sunnuntaina 17.4 kävimme Pompidou­keskuksessa ja kävelyllä Pariisin keskustassa. 

 Pompidou­keskus oli taidemuseo. Sinne kuljettiin rakennuksen sivussa olevalla putkella. 

 Pompidou­keskus 

 

 Pariisin keskipiste, sijaitsee Notre Damen edessä. 

Kävin myös Laurin ja Eemelin kanssa Disneylandissa ja Versaillesin palatsissa. Kävin myös yksin kiertelemässä Pariisin keskustaa muutamaan otteeseen. 

 Disneyland oli hieno paikka. Kaikki laitteet, rakennukset ym oli tehty todella tarkasti ja 

hienosti. Pariisin Disneyland on ainoa Disneyland Euroopassa. Periaatteessa Disneyland on todella iso huvipuisto minkä laitteet ja “nähtävyydet” on tehty Disney teeman mukaisesti. 

Pariisin Disneyland koostuu kahdesta osasta. Disneyland Parkista ja Walt Disney Studiosta. Näiden kahden puiston ohella löytyy myös Disneyn lomakeskus kauppoineen ja 

hotelleineen. Näimme Disneylandissa myös kuuluisan Disney paraatin.  

 Disneyland 

 

 Disneyland Park:in sisäänkäynti 

Versaillesin palatsissa kävimme kolmistaan. Alunperin meidän piti käydä Versaillesin Palatsissa oppaiden kanssa, mutta he sanoivat, että paikka olisi “overbooked”, mitä se ei voi olla, paikka on valtava, joten päätimme käydä siellä itse. Paikka koostuu itse palatsista ja todella isosta puutarhasta. Palatsin seinät ja katot ovat koristeltu isoilla ja tarkasti tehdyillä maalauksilla. Löysimme jonkun Ranskalaisen puhelimen puutarhan penkiltä. Omistaja soitti 

puhelimeen ja saimme palautettua puhelimen omistajalleen.  

 Versailles Palatsin puutarha 

 

 Versailles Palatsin sisäänkäynti 

 

 Louvren Apple Store. Kävin näyttämässä Apple Watch:iani, josta hajosi näyttö matkan 

aikana. 

  

Toiseksi viimeisenä päivänä minä, Eemeli, Lauri, Lynne  ohjaajamme ja koulun johto kokoonnuimme syömään koulun opiskelijoiden pitämään ravintolaan. Ravintola oli yhdessä koulurakennuksessa. Meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateria. Syömisen jälkeen koulun 

johtaja piti pienimuotoisen puheen ja antoi meille koulun “mainoskassin”, josta löytyy koulun logolla varustettuja tavaroita mm. sateenvarjo, parkkikiekko ja muistitikku. 

 

 

 Yhteiskuva koko porukasta 

 Yhteistyökoulumme Facebook päivitys meistä: 

https://www.facebook.com/fdme91/posts/971453179602898?pnref=story  

Yhteistyökoulullamme on kolme toimipistettä. Evry, Massy ja Bondoufle. Itse pääsin käymään Evryssä ja Massyssä. 

 Suomessa opiskelijat ovat tottuneet hyvin toimiviin tietokoneisiin, mutta 

yhteistyökoulussamme asia on aivan erilainen. Siellä uusimmat tietokoneet ovat vuodelta 2004­2006. Minulle kerrottiin, että koulu on ollut kovalla säästökuurilla vuodesta 2012 eikä vieläkään ole tarpeeksi rahaa ostaa kouluun uutta rautaa. Ohjaajani David on palkattu pitämään näitä vanhoja tietokoneita toimintakunnossa. Tietokoneita on yhteensä (Evry + 

Massy + Bondoufle) noin 750 kappaletta. Toimipisteiden välillä kulkee valokuitukaapeli, mikä on vuokrattu France Telecomilta. Kouluissa on myös tablet­tietokoneita, joita opettajat ja 

oppilaat saavat käyttää työskentelyyn.  

Kouluruoka oli parempaa Ranskassa kuin Suomessa. Siihen kuului aina pääruoka, erillinen salaattipöytä ja jälkiruoka. Ruokalasta löytyi myös virvoitusjuomia täytettyjä leipiä ym. 

 Kuvia Evryn toimipisteen konesalista: 

 

 Sormenjälkitunnistus konesaliin 

 Konesali. Kytkimiä, servereitä ja 2 x UPS 

 

 Vanhoja palvelimia (alhaalla), kytkin ja palomuuri 

 Niin sanottu “jakohuone”. Jakohuoneita oli joka rakennuksessa muutama 

 Evryn toimipisteellä opetetaan: 

­ Täydennyskoulutusta ­ Turismia ­ Myyntiä 

­ Sihteeröintiä ­ Ravintola­alaa ­ Kampaamo­alaa 

­ Autoalaa ­ Sähköalaa 

 Massyn toimipisteellä opetetaan: 

­ IT­alaa ­ Johtamista 

­ Rahoitusta ja kirjanpitoa  

Bondouflen toimipisteellä opetetaan Teollisuus­alaa  

 Evryn toimipisteen sisäpiha 

 

 Joka viikko meillä oli eri oppaat. Kuvassa Rindre (oikealla) ja Maëlie (vasemmalla) 

Kuva on Seinen jokiristeilyltä  

Työssäoppimisjakso Ranskassa oli todella mukava, suosittelen lähtemään, jos vain on mahdollisuus. Itse lähtisin uudestaan! Opin paljon Ranskalaisesta kulttuurista mukaan lukien 

työkulttuurista. Ranska on paljon erilaisempi kuin Suomi. Ranskassa on todella paljon maahanmuuttajia. Opin myös hieman uutta työskennellessäni IT­osastolla, esimerkiksi miten 

he ovat rakentaneet verkkonsa ja miten sitä ylläpidetään ja erityisesti miten erilaisiin tietoteknisiin ongelmiin suhtaudutaan. Huomasin myös, että tietoliikenneyhteydet ovat 

suurimmaksi osaksi todella hitaita.  

Matkan aikana tapahtui myös muutama ongelma. Palatessani kerran asuntolaan vähän ennen kello 11:sta huoneeni avaimet päättivät lakata toimimasta. Avaimissa oleva RFID­siru oli mennyt sekaisin kaupoissa olevista varashälyttimistä (Varashälyttimet hälyttivät melkein joka kerta, kun menin ostoksille kauppoihin, hälytyksen aiheuttajana olivat huonekortit, jotka olivat lompakossani. Vartijan kanssa ihmettelimme, mikä aiheutti hälytyksen ja selvisi, että huoneeni avaimet aiheuttivat sen. Vartija laitti korttini monta kertaa hälyttimen viereen, mikä 

“putsasi” korttien tiedot). Toinen ongelma oli junien kanssa. Oppaamme kertoivat, että juuri tähän aikaan aina 

vuodesta rautateitä huolletaan, eivätkä kaikki linjat toimineet. Moneen otteeseen kävi niin, että juna ei enää kulkenutkaan Arpajonin asemalle asti illalla. Ainoaksi vaihtoehdoksi tuli etsiä bussireitti. Kerran saavuin takaisin asuntolalle vasta kellon yhden aikoihin yöllä. Esimerkkisi bussi meidän asuntolalle kulki vain kerran tunnissa ja vain aamuisin ja 

iltapäivällä. Bussi ei kulkenut lainkaan illalla ja päivällä. Myös asuntolan suihku yllätti pari kertaa, kun tulikin vain kylmää vettä, eikä asuntolan 

henkilökunta osannut puhua englantia. Google kääntäjällä sain onneksi asiat selvitettyä, kun käänsin suomesta ranskaksi. 

 

 Penkillä istuva mies yritti kaiketi tehdä itsemurhan junan alle, mutta se estettiin. Juna seisoi 

asemalla 20 minuuttia.  

Ranskassa saa myydä alkoholituotteita ruokakaupoissa, toisin kuin Suomessa. Myös jotkin ruokatuotteet olivat halvempia, kuin Suomessa. Esimerkiksi Lidlissä 2 Litran vesipullo 

maksoi 0,17 euroa ja 0,75 litran kuohuviinipullo 1,29 euroa. Täytetty kolmioleipä maksoi 0,75 euroa. 

Asuntolamme lähistöllä oli myös SPAR:in logolla varustettu kauppa. Kauppa ei kyllä oikeasti ollut SPAR. Suomessa ei voi nähdä tällaisia “feikki” kauppoja. Ranskassa ruokakaupat eivät 

saa myydä tupakkaa, vaan tupakka on ostettava erillisestä tupakkakaupasta. Meidän lähistöllä olevasta “SPAR”­kaupasta kuitenkin myytiin laittomasti tupakkaa tiskin alta. 

 

 Alkoholijuomia paikallisessa Lidlissä 

Palatessani Suomeen osaan nyt arvostaa Suomea eri tavalla ennen kuin lähdin. Suomessa kaikki saavat apua, jos tarvitsevat eikä Suomesta löydy slummi­alueita, niin kuin Ranskasta. Tylsää matkan aikana ei tullut kertaakaan, vaan tekemistä riitti koko ajan. Kolme viikkoa 

kului todella nopeasti, olisin mieluusti ollut pidempäänkin!  

Yhteistyökoulumme nettisivusto: http://www.essonne.fac­metiers.fr/    

Samuli Satopää Tieto­ ja viestintätekniikka, Datanomi DT13L