ROSTRA 4/2000

4/2000

ROSTRA 4/2000

S ISÄLLYSSISÄLLYSSISÄLLYSSISÄLLYSSISÄLLYS1 Pääkirjoitus1 Pääkirjoitus1 Pääkirjoitus1 Pääkirjoitus1 Pääkirjoitus2 Puheenjohtajalta2 Puheenjohtajalta2 Puheenjohtajalta2 Puheenjohtajalta2 Puheenjohtajalta4 Symposion XL4 Symposion XL4 Symposion XL4 Symposion XL4 Symposion XL (extra large) (extra large) (extra large) (extra large) (extra large)6 Rostra 1982-846 Rostra 1982-846 Rostra 1982-846 Rostra 1982-846 Rostra 1982-849 Fragmenta Rostrorum9 Fragmenta Rostrorum9 Fragmenta Rostrorum9 Fragmenta Rostrorum9 Fragmenta Rostrorum

14 Ordo Symposianus14 Ordo Symposianus14 Ordo Symposianus14 Ordo Symposianus14 Ordo Symposianus21 Fuksisatoa21 Fuksisatoa21 Fuksisatoa21 Fuksisatoa21 Fuksisatoa24 Vesan keittiössä24 Vesan keittiössä24 Vesan keittiössä24 Vesan keittiössä24 Vesan keittiössä26 Ô pópoi ...26 Ô pópoi ...26 Ô pópoi ...26 Ô pópoi ...26 Ô pópoi ...29 Pikku-uutiset29 Pikku-uutiset29 Pikku-uutiset29 Pikku-uutiset29 Pikku-uutiset

Rostra 4/2000Rostra 4/2000Rostra 4/2000Rostra 4/2000Rostra 4/200031. vuosikerta, marraskuu 2000

Klassillisen filologian opiskelijayhdistysSymposion rySymposion rySymposion rySymposion rySymposion ry.Antiquitas, Porthania 4. krs.Yliopistonkatu 300014 Helsingin yliopisto

toimitus: Maija HolappaSaara KauppinenJanne NiemiRiku PartanenVesa Vahtikari

painos: 150 kpl;Limes, Helsinki

ISSN 0780-315XISSN 0780-315XISSN 0780-315XISSN 0780-315XISSN 0780-315X

Janne NiemiJanne NiemiJanne NiemiJanne NiemiJanne NiemiPäivi LammiPäivi LammiPäivi LammiPäivi LammiPäivi Lammi

Paavo CastrénPaavo CastrénPaavo CastrénPaavo CastrénPaavo Castrén

Antti ArjavaAntti ArjavaAntti ArjavaAntti ArjavaAntti Arjavatoim. Maija Holappatoim. Maija Holappatoim. Maija Holappatoim. Maija Holappatoim. Maija Holappa

ja Janne Niemija Janne Niemija Janne Niemija Janne Niemija Janne Niemitoim. Hanna Lieksotoim. Hanna Lieksotoim. Hanna Lieksotoim. Hanna Lieksotoim. Hanna Liekso

Riku PartanenRiku PartanenRiku PartanenRiku PartanenRiku PartanenVesa VahtikariVesa VahtikariVesa VahtikariVesa VahtikariVesa VahtikariHanna LieksoHanna LieksoHanna LieksoHanna LieksoHanna Liekso

Maija HolappaMaija HolappaMaija HolappaMaija HolappaMaija HolappaSaara KauppinenSaara KauppinenSaara KauppinenSaara KauppinenSaara Kauppinen

Hanna LieksoHanna LieksoHanna LieksoHanna LieksoHanna Liekso

ROSTRA 4/2000

PÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUS

1

Pyrimme tässä Rostran juhlanumerossa valottamaan useltaPyrimme tässä Rostran juhlanumerossa valottamaan useltaPyrimme tässä Rostran juhlanumerossa valottamaan useltaPyrimme tässä Rostran juhlanumerossa valottamaan useltaPyrimme tässä Rostran juhlanumerossa valottamaan useltakannalta Symposionin 40-vuotista taivalta. Tätä lehteä vartenkannalta Symposionin 40-vuotista taivalta. Tätä lehteä vartenkannalta Symposionin 40-vuotista taivalta. Tätä lehteä vartenkannalta Symposionin 40-vuotista taivalta. Tätä lehteä vartenkannalta Symposionin 40-vuotista taivalta. Tätä lehteä vartenprofessori Paavo Castrén ja dosentti Antti Arjava suostuivatprofessori Paavo Castrén ja dosentti Antti Arjava suostuivatprofessori Paavo Castrén ja dosentti Antti Arjava suostuivatprofessori Paavo Castrén ja dosentti Antti Arjava suostuivatprofessori Paavo Castrén ja dosentti Antti Arjava suostuivatystävällisesti muistelemaan Symposionin toimintaa ominaystävällisesti muistelemaan Symposionin toimintaa ominaystävällisesti muistelemaan Symposionin toimintaa ominaystävällisesti muistelemaan Symposionin toimintaa ominaystävällisesti muistelemaan Symposionin toimintaa ominaopiskeluaikoinaan. Lisäksi olemme poimineet joukon aine-opiskeluaikoinaan. Lisäksi olemme poimineet joukon aine-opiskeluaikoinaan. Lisäksi olemme poimineet joukon aine-opiskeluaikoinaan. Lisäksi olemme poimineet joukon aine-opiskeluaikoinaan. Lisäksi olemme poimineet joukon aine-järjestön toimintaa ja opiskelijaelämää heijastelevia sitaattejajärjestön toimintaa ja opiskelijaelämää heijastelevia sitaattejajärjestön toimintaa ja opiskelijaelämää heijastelevia sitaattejajärjestön toimintaa ja opiskelijaelämää heijastelevia sitaattejajärjestön toimintaa ja opiskelijaelämää heijastelevia sitaattejaRostrassa, joka muuten viettää 30-vuotisjuhliaan, vuosienRostrassa, joka muuten viettää 30-vuotisjuhliaan, vuosienRostrassa, joka muuten viettää 30-vuotisjuhliaan, vuosienRostrassa, joka muuten viettää 30-vuotisjuhliaan, vuosienRostrassa, joka muuten viettää 30-vuotisjuhliaan, vuosienvarrella julkaistuista kirjoituksista.varrella julkaistuista kirjoituksista.varrella julkaistuista kirjoituksista.varrella julkaistuista kirjoituksista.varrella julkaistuista kirjoituksista.

Perinteisessä paperilehdestä julkaistavat herkulliset aikalais-Perinteisessä paperilehdestä julkaistavat herkulliset aikalais-Perinteisessä paperilehdestä julkaistavat herkulliset aikalais-Perinteisessä paperilehdestä julkaistavat herkulliset aikalais-Perinteisessä paperilehdestä julkaistavat herkulliset aikalais-kuvaukset ovat tietenkin osia kokonaisuuksista. Siteeratutkuvaukset ovat tietenkin osia kokonaisuuksista. Siteeratutkuvaukset ovat tietenkin osia kokonaisuuksista. Siteeratutkuvaukset ovat tietenkin osia kokonaisuuksista. Siteeratutkuvaukset ovat tietenkin osia kokonaisuuksista. Siteeratutartikkelit ovat nähtävissä kokonaan Rostran verkkoversioonartikkelit ovat nähtävissä kokonaan Rostran verkkoversioonartikkelit ovat nähtävissä kokonaan Rostran verkkoversioonartikkelit ovat nähtävissä kokonaan Rostran verkkoversioonartikkelit ovat nähtävissä kokonaan Rostran verkkoversioonhttp://www.helsinki.fi/symposion/rostra/ pystytetyssähttp://www.helsinki.fi/symposion/rostra/ pystytetyssähttp://www.helsinki.fi/symposion/rostra/ pystytetyssähttp://www.helsinki.fi/symposion/rostra/ pystytetyssähttp://www.helsinki.fi/symposion/rostra/ pystytetyssäelektronisessa arkistossa. Ainakin aluksi arkistossa on vainelektronisessa arkistossa. Ainakin aluksi arkistossa on vainelektronisessa arkistossa. Ainakin aluksi arkistossa on vainelektronisessa arkistossa. Ainakin aluksi arkistossa on vainelektronisessa arkistossa. Ainakin aluksi arkistossa on vainpieniä osia Rostran 30:stä vuosikerrasta, nyt lainattujenpieniä osia Rostran 30:stä vuosikerrasta, nyt lainattujenpieniä osia Rostran 30:stä vuosikerrasta, nyt lainattujenpieniä osia Rostran 30:stä vuosikerrasta, nyt lainattujenpieniä osia Rostran 30:stä vuosikerrasta, nyt lainattujenkirjoituksen lisäksi mm. useamman eri henkilön Symposioninkirjoituksen lisäksi mm. useamman eri henkilön Symposioninkirjoituksen lisäksi mm. useamman eri henkilön Symposioninkirjoituksen lisäksi mm. useamman eri henkilön Symposioninkirjoituksen lisäksi mm. useamman eri henkilön Symposionin10-, ja 30-vuotisjuhlien yhteydessä kirjoittamia muisteloita.10-, ja 30-vuotisjuhlien yhteydessä kirjoittamia muisteloita.10-, ja 30-vuotisjuhlien yhteydessä kirjoittamia muisteloita.10-, ja 30-vuotisjuhlien yhteydessä kirjoittamia muisteloita.10-, ja 30-vuotisjuhlien yhteydessä kirjoittamia muisteloita.

Elektronisesta arkistosta ilmenee, että Paavo Castrén ansaitseeElektronisesta arkistosta ilmenee, että Paavo Castrén ansaitseeElektronisesta arkistosta ilmenee, että Paavo Castrén ansaitseeElektronisesta arkistosta ilmenee, että Paavo Castrén ansaitseeElektronisesta arkistosta ilmenee, että Paavo Castrén ansaitseeainakin epävirallisen Symposionin hovimuistelijan arvonimen.ainakin epävirallisen Symposionin hovimuistelijan arvonimen.ainakin epävirallisen Symposionin hovimuistelijan arvonimen.ainakin epävirallisen Symposionin hovimuistelijan arvonimen.ainakin epävirallisen Symposionin hovimuistelijan arvonimen.Mukisematta hän suostui muistelmapyyntöömme tälläkinMukisematta hän suostui muistelmapyyntöömme tälläkinMukisematta hän suostui muistelmapyyntöömme tälläkinMukisematta hän suostui muistelmapyyntöömme tälläkinMukisematta hän suostui muistelmapyyntöömme tälläkinkerralla, ja vasta myöhemmin meille vanhoja lehtiä lukiessakerralla, ja vasta myöhemmin meille vanhoja lehtiä lukiessakerralla, ja vasta myöhemmin meille vanhoja lehtiä lukiessakerralla, ja vasta myöhemmin meille vanhoja lehtiä lukiessakerralla, ja vasta myöhemmin meille vanhoja lehtiä lukiessaselvisi, ettei tämä suinkaan ollut ollenkaan ensimmäinen kerta.selvisi, ettei tämä suinkaan ollut ollenkaan ensimmäinen kerta.selvisi, ettei tämä suinkaan ollut ollenkaan ensimmäinen kerta.selvisi, ettei tämä suinkaan ollut ollenkaan ensimmäinen kerta.selvisi, ettei tämä suinkaan ollut ollenkaan ensimmäinen kerta.Todellisen ammattimiehen tunnistaa lukemalla kaikki eriTodellisen ammattimiehen tunnistaa lukemalla kaikki eriTodellisen ammattimiehen tunnistaa lukemalla kaikki eriTodellisen ammattimiehen tunnistaa lukemalla kaikki eriTodellisen ammattimiehen tunnistaa lukemalla kaikki eriaikoina tehdyt kirjoitukset: otsikko on pysynyt suurin piirteinaikoina tehdyt kirjoitukset: otsikko on pysynyt suurin piirteinaikoina tehdyt kirjoitukset: otsikko on pysynyt suurin piirteinaikoina tehdyt kirjoitukset: otsikko on pysynyt suurin piirteinaikoina tehdyt kirjoitukset: otsikko on pysynyt suurin piirteinsamana, mutta joka kerta on aiheeseen löytynyt uusia tuoreitasamana, mutta joka kerta on aiheeseen löytynyt uusia tuoreitasamana, mutta joka kerta on aiheeseen löytynyt uusia tuoreitasamana, mutta joka kerta on aiheeseen löytynyt uusia tuoreitasamana, mutta joka kerta on aiheeseen löytynyt uusia tuoreitanäkökulmia.näkökulmia.näkökulmia.näkökulmia.näkökulmia.

ROSTRA 4/2000

2

PUHEENJOHTAJALTAPUHEENJOHTAJALTAPUHEENJOHTAJALTAPUHEENJOHTAJALTAPUHEENJOHTAJALTASymposion on saavuttanut ainejärjestölle kunnioitettavan 40 vuoden iänja oma kaksivuotinen rupeamani puheenjohtajana lähenee loppuaan. Itsel-läni on edessä totuttautuminen siihen, että kaikista asioista ei ole tarpeenolla perillä vaan vastuu siirtyy uudelle polvelle. Haluankin tässä tuodaesiin niitä näkemyksiä Symposionista, joita minulle on kolmen vuodenjäsenyyden ja kahden kauden puheenjohtajuuden myötä mieleen kirkastu-nut.

On ollut ilo nähdä, että ainejärjestöaktiivisuus on viime vuosina ollutvilkasta. Tuoreita kasvoja on liittynyt meidän symposionlaisten sekalaiseenseurakuntaan joka syksy ja se on tarjonnut mahdollisuuden tutustua useisiinuusiin ihmisiin. Hyvä yhteishenki on aina ollut Symposionin toiminnanperusta. On ääneensanomaton itsestäänselvyys, että kaikki tulevat kaikkienkanssa toimeen. Olemme erilaisia ja kenties erikoisiakin persoonia, muttameitä kaikkia yhdistää halu opiskella tätä myös erilaiseksi ja kentieserikoiseksikin miellettyä alaa. Yhteishenki onkin vahvuus, jota jokaisenmeistä tulee toimillaan vahvistaa, ei hajottaa.

Railakkaat juhlamme ovat olleet yksi yhteishengen luojista, muttaainejärjestötoiminta on muutakin kuin alituista bileilyä. Se on virallisemmantoimenkuvan lisäksi ennen kaikkea vastuun jakamista ja toisten huomioonottamista. Innostuksen lisäksi on oltava myös rutkasti viitseliäisyyttä janähtävä vaivaa. Itsekkyys ja päämääräinen oman edun tavoittelu eivätjärjestötoimintaan kuulu, eikä ensisijainen tarkoitus ole virkatittelinsaaminen CV:hen. Symposionin onni on, että jäsenet ymmärtävät tämän.

Symposionin kaltaisessa järjestössä rivijäsen ja hallituspaikalla istuva ovatkäytännössä samanarvoisessa asemassa. Jokaisen mielipiteellä onmerkitystä, vaikka kaikkia on mahdoton aina miellyttää. Symposionissatoiminta ei keskity pienen porukan puuhasteluun vaan avoimiin hallituksenkokouksiin, joissa päätökset viime kädessä tehdään. Osallistumallakokouksiin jokainen voi vaikuttaa. Tiedotustoiminta pyrkii saavuttamaanjokaisen jäsenen joko nettisivujen, sähköpostilistan, ilmoitustaulun taiRostran kautta. Yhtäläiseen avoimuuteen tulisi pyrkiä, jos järjestössäilmenee sisäisiä ongelmia. Vain rohkeasti epäkohdista keskustelemalla, eikäantamalla hiljainen hyväksyntä, voidaan välttää kärpästen kasvu härkäsiksi.

ROSTRA 4/2000

3

On hyvin ikävää kaikkien kannalta, jos vaikeneminen vaikeasta asiastakatsotaan välinpitämättömyydeksi ja vääryyden hyväksymiseksi.

On haikeaa luovuttaa puhenuija seuraajalle, mutta odotan innollarivijäsenyyttäni, sillä voin ottaa moniin asioihin vapaammin kantaa kuinpuheenjohtajana ollessani. Katse suuntautuu tulevaan ja edessä ovat uudetkujeet.

naamioituneena, Floralia ‘98naamioituneena, Floralia ‘98naamioituneena, Floralia ‘98naamioituneena, Floralia ‘98naamioituneena, Floralia ‘98

ROSTRA 4/2000

4

SYMPOSION XLSYMPOSION XLSYMPOSION XLSYMPOSION XLSYMPOSION XL(EXTRA LARGE!)(EXTRA LARGE!)(EXTRA LARGE!)(EXTRA LARGE!)(EXTRA LARGE!)

Parahin Rostran toimitus,

Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut Symposionin alkuvaiheista, muttatoivon, että en nyt suuremmin toista itseäni. Oman yhdistyksen suun-nitteleminen alkoi itse asiassa jo keväällä 1958, jolloin osa vanhemmistaopiskelijoistamme oli kurssilla Villa Lantessa. Tällöinhan yliopistonopiskelijakahvilassa oli pöytiinpalvelu, ja siellä oli tosi viihtyisää istuskellajoskus luennonkin ajan. Silloinhan opskelijoiden määrä oli voimakkaassanousussa ja kun numerus claususta ei ollut, tästä oli erilaisia seuraamuksia:kieliaineiden yhteinen yhdistys Lingua alaosastoineen ei enää tyydyttänytmeitä harvinaisempien kielten opiskelijoita. Sitäpaitsi latinan ottaminensivuaineeksi oli silloin hyvin tavallista ja opettajiksi aikoville edullista, jasiksi opiskelijamäärät latinan luennoilla olivat suuria. Ei ollut mitenkäänihmeellistä, että tekstiluennollakin saattoi olla lähes 100 kuulijaa.Suunnitelmat etenivät hiljalleen seuraavan lukuvuoden aikana, ja vuoden1959 aikana pidettiin lukuisia kokouksia, joissa käsiteltiin yhdistyksennimeä. Aktiivisimpia neuvottelijoita olivat Outi Leskinen (nyk. Aho),Maritta Sadeniemi (nyk. Pesonen), Pekka Pesonen, Seppo Heikinheimo,Antero Raevuori, Sakari Kaila, Per-Erik Öfverström, Lars Thelestam,Heikki Solin ja minä. Muitakin oli, mutta heidän nimiään ja aktiivisuuttaanen enää muista. Mahdollisina niminä tulivat esiin mm. Anceps (kreikka-latina) ja Anakoluutti (en tiedä miksi), kunnes sitten Edwin Linkomiehenprofessuuria hoitanut apul. prof. Päivö Oksala ehdotti Symposion-nimeä,joka hyväksyttiin vastustuksetta. Linkomiehen luokse rehtorin kansliaantehtiin jännittävä visiitti, jota varten meitä oli valmentanut ylioppilaskunnanpääsihteeri Jouni Veinio. Mukana olivat muistaakseni Klaus-KristerLohikoski, Unto Paananen, Heikki Solin ja minä. Rehtori suhtautuihankkeeseemme myönteisesti muistellen, että Klassillis-filologinenyhdistyskin oli aikoinaan perustettu samanlaiseksi opiskelijayhdistykseksimutta oli nyttemmin muuttunut herraseuraksi, jolla oli tapana istuaKämpissä kokousten jälkeen, eikä meillä oikein ollut asiaa eikä varaakaanmennä sinne. Säännöt tehtiin Linguan sääntöjen perusteella, ja rehtoriLinkomies hyväksyi ne keväällä 1960. Rekisteröity yhdistys Symposionistatuli vasta vähän myöhemmin.

ROSTRA 4/2000

5

Yhdistyksellä oli aluksi sekä inspehtori (Päivö Oksala) että varainspehtori(Jaakko Suolahti), joista varsinkin ensinmainittua saimme kiittää siitä, ettähän piiskasi kauan yhdistystä eteenpäin, myös alkuinnostuksen laannuttuaja aktiivisimpien jäsenten olessa poissa Rooman-kursseilla (esim. keväällä1961). Koska aktiivisimpien joukko oli iältään ja opinnoiltaan aika tasoissa,ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Unto Paananen, joka oli ainoahum. kand. tuossa joukossa. Minusta tuli varapuheenjohtaja ja seuraavapuheenjohtaja. Opintomatkoja alettiin tehdä heti: syksyllä 1960 prof.Oksalan johdolla Turun yliopistoon ja Åbo Akademiihin, joista ensim-mäisessä meidät otti vastaan prof. Paavo Numminen ja jälkimmäisessäitse Akademin rehtori prof. Rolf Westman. Seuraava matka tehtiin syksyllä1961 prof. Henrik Zilliacuksen johdolla Tukholman Medelhavsmuseetiinja Kööpehaminen antiikkimuseoihin. Helsingissä kokoonnuimme useintavallisesti osakuntien tiloihin juomaan viiniä ja syömään juustoa ja paton-kia ja kuulemaan lyhyitä esitelmiä tai musiikkiesityksiä, kunnes yhdistyksenjuhlakalenteri alkoi vakiintua vanhojen roomalaisten juhlien ympärille.

Minä valmistuin jo 1962 ja lähdin vielä samana syksynä kahdeksi vuodeksiRoomaan. Sinne Symposionin ensimmäinen kurssi saapui jo syksyllä 1963.Kurssia ohjasi instituutin johtajaksi tullut Jaakko Suolahti, ja minä toiminhänen assistenttinaan. Matkalla olleiden Maarit Vuorenjuuren (nyk.Kaimion), Matti Kilpiön sekä Asko ja Simo Parpolan mukaan kurssi oliaika vaikuttava. Siitä he voivat kuitenkin parhaiten kertoa itse.

Terveisin, Paavo Castrén

ROSTRA 4/2000

6

ROSTRA 1982-84ROSTRA 1982-84ROSTRA 1982-84ROSTRA 1982-84ROSTRA 1982-84Syksyllä 1981 olin juuri liittynyt Symposioniin. Vanhemmat opiskelijatvihjailivat epämääräisesti tulokkaille, että laitoksen Rooman-matkoihinmeritoitui vain toimimalla järjestön johtotehtävissä. Niinpä ystäväniHannele Söderholm-Johansson ja minä hyväuskoisina suunnittelimmeyleiskokousta varten taktiikan, kuinka hankkiudumme hallituksen vara-jäseniksi täysin oikeuksin ja olemattomin velvollisuuksin. Suureksiyllätykseksemme tulimme molemmat helposti valituiksi. Kampanjammemeni vielä sillä tavoin pitkäksi, että löysin itseni myös Rostran pää-toimittajan paikalta. Olin silloin opiskellut klassillista filologiaa osapuilleenkolme kuukautta.

Olin nähnyt yhden samana syksynä ilmestyneen Rostran, aikaisempianumeroita en koskaan lukenut. Aloitin siten lehden kokoamisen jokseenkinpuhtaalta pöydältä – ei niin että päätoimittajan pöytä koskaan senjälkeenkään olisi erityisesti notkunut, ainakaan tarjottuja kirjoituksia. Parisattumanvaraista sitaattia pääkirjoituksista: “Sympootikkojen kirjoi-tusinnolle voidaan hakea vertailukohdaksi Odysseuksen halu päästä Troijansotaan.” (I/82); “Jokaisen opiskelijalehden toimittaja tietää, että onkahdenlaisia ihmisiä: ensinnäkin niitä, jotka eivät tarvitse mitäänmaanitteluja tuodakseen nerokkaat mielipiteensä julki aina ja joka paikassa;toiseksi niitä, joilla ei ole koskaan mitään sanottavaa, ja vaikkapoikkeuksellisesti olisikin, häpeävät sitä niin syvästi, että varovat visustipaljastamasta salaisuuttaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat Rostranarvoisat lukijat. ... Joskus tuntuu, että klassillisen filologian opiskelijansilmään voi rauhassa työntää hehkuvan lyijykynänpään, ja hän vaintyytyväisenä kiittelee kestiystävyydestä.” (I/84). Sen verran edistystätapahtui, että ensimmäisen vuosikerran 45 tekstisivusta kirjoitin itse nimelläja nimimerkillä 70 prosenttia, kolmannen vuosikerran 69 sivusta enää 25prosenttia. Vaatimattomana voisin sanoa, että lehti siitä huolimatta kokoajan parani.

Ulkomaalaisesta Acta Diurna -lehdestä lainasin kannen logoon sudet.Ulkoasussa pyrittiin niin huoliteltuun ilmeeseen, kuin sen ajanmatkakirjoituskoneella pääsi. Varsinaisesta lehden linjasta ei tietenkäänvoinut puhua, kaikki julkaistiin, mitä tarjottiin. Sisältö oli suurelta osinsamaa kuin myöhemminkin: pakinoita, matkakertomuksia, parodioita,

ROSTRA 4/2000

7

opetusohjelmia. Nykyistä enemmän julkaistiin lyhyitä tutkielmia. Ne olivatkeveällä kynällä kirjoitettuja mutta käsittelivät todellisia antiikkiin liittyviäaiheita, kuten “Vatikaanin uuslatinasta”, “Antiikki ja Aku Ankka”,“Ammianus Marcellinus, De vitiis senatus populique Romani”, “Likainensielu puhtaassa ruumiissa - kirkkoisien naiskuvasta ja sen taustasta”. Onpajoukossa muutaman sivun katkelma kirjoittamastani (ja edelleenjulkaisemattomasta) historiallisesta romaanista. Tyypillisen vuosijuhlanesivalmisteluja taustoitetaan yksinäytöksisessä realistisessa tragi-komediassa “Sympootikot saturnaliajuhlilla”. Kahden suuren gallupintulokset julkaistiin tarkkoine analyyseineen. Esimerkiksi kysymykseen“Symposionin lehti Rostra on mielestäni a) erinomainen b) Suomen paraslehti c) Rostrassa on tiettyjä puutteita, jotka aion ensi vuonna päätoimit-tajana korjata d) Rostra on tarpeeton” kukaan ei vastannut vaihtoehdollad, ja varsin moni rasti vaihtoehdon a, tosin eräskin tarkensi sitä lisämääreellä“saunapuiden sytykkeeksi”. Vuoden 1984 viimeiseen numeroon saatiinmyytyä maksettu mainos, mutta siihen Rostran kaupallistaminen taisi jäädä.

Vilkkaampaa keskustelua ajankohtaisista aiheista syntyi sitkeän yrityksenjälkeen varsinaisesti vasta kolmantena toimitusvuotenani. Teemana oli niin-kin yllättävä aihe kuin opetus ja sen uudistaminen. Taas eräitä lainauksia:– “Aina silloin tällöin meitä yritetään rohkaista keskusteluun. Mikä onkiusallisempaa kuin luentosaliin leviävä pelästynyt hiljaisuus?” (A.Arjava);– “Miksi pitäisi keskustella, kun paljon hauskempi on istua omassa nurkassalukemassa?” (eräs opiskelija); – “Tässä on kaikki muu oikein ja hyvin,paitsi että tällainen opetusajattelu olisi levinnyt korkeakoulumaailmaanvasta viime vuosina ja olisi niin muodoin jotakin uusinta uutta. ... Itsellänion kuva kahdenlaisesta kauhuopiskelijasta luennolla...” (M.Kaimio);– “Antti kaipaa innovatiivisuutta ja opetuksellista kokeilevuutta. Ne ovatvalitettavasti kääntäen verrannolliset ikään nähden; myöhemmin ei enääjaksa innostua uudelleen lämmitetyistä vanhoista ideoista.” (S.Lilja);– “Minulla ei ole mitään ablatiivia vastaan, joka on tärkeä sijamuoto. ...Mutta jos ihmistä saa pakottaa pänttäämään kielioppia, miksi häntä ei saisitotuttaa käyttämään omia aivojaan? Vai osoittaako kokemus, että se onyliopistolle liian vaativa tehtävä?” (A.Arjava).

Maarit Kaimio myös huomautti, että tasan 10 vuotta aikaisemmin oli käytysaman sisältöinen keskustelukierros, mutta tätähän uudet opiskelijapolveteivät voi koskaan tietää, elleivät selaa Rostran vanhoja numeroita. Kunnyt luen vuoden 1984 keskustelua pienellä lisäkokemuksella, voisin aika

ROSTRA 4/2000

8

monissa asioissa kirjoittaa samoin kuin Maarit silloin. Omista kirjoituksis-tani löydän ehdotuksia, jotka olen sittemmin toteuttanut, ja toisia, jotkaolin autuaasti unohtanut. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, mutta eiläheskään kaikki.

Luoko jokainen opiskelijapolvi Rostran omaksi kuvakseen? Käsittääkseniei, sillä kirjoittajat muodostavat aina häviävän vähemmistön koko popu-laatiosta. Päätoimittajan on helpompi kirjoittaa jutut itse kuin rukoilla,uhkailla ja kiristää niitä toisilta. Kun homman alkaa oppia, onkin jo aikavaihtaa miehitystä. Tällä tavoin vanhojen Rostrien lukeminen havainnol-listaa päätoimittajien – ja yleisemminkin elämän – ikuista kiertokulkua.

Antti Arjava

Kirjoittaja seurustelee vilkaasti Kleopatran kanssa Lupercalia-juhlassa’83

ROSTRA 4/2000

9

»Kuten sanoin, nykyisenä hyödyn aikakautena humanisti (sic! sitähän kaikkiklassikot ovat) tekee epäviisaasti, jos yrittää kilpailla tuotantolaitostenproduktiviteetin kanssa. Mutta silti ei pitäisi langeta toiseen äärimmäisyyteen:turhuuden tunteen kanssa elämiseen, joka humanistin työssä ilmenee tarkoi-tuksettoman ja voimattoman henkisen askartelun muodossa»»Humanististen aineiden opiskelijat voidaan erittäin suurpiirteisesti jakaa kahteenpääryhmään, niihin, jotka opiskelevat valmistuakseen ammattiin, ja niihin, jotkaopiskelevat opiskellakseen»

Kirsti Simonsuuri latinankielisen tutkielman laadinnasta, Rostra 2/1970

»IHMISET, kirjoittakaa Rostraan. jotta siitä tulisi monipuolinen ja informatiivinenlehti. Muuten Rostraa voidaan käyttää vaikkapa yksipuolisen poliittisenpropagandan levittämiseen, kuten monille tiedekuntajärjestöjen (myös uusienkielten lukijoiden) lehdelle tahtoo käydä vallankin näin vaalien edellä»

Sirkka Vilén, Rostra 3/1971

»Johan myrkyn lykkäs, ajattelin, kun Symposion ry. pyysi kirjoitusta latinantulevaisuudesta koulussa. Onpa keksitty aihe, josta kukaan ei tiedä mitään.»

Tuulikki Elo arvioi peruskoulu-uudistuksen vaikutusta latinanopetukseen,Rostra 2/1974

»Aikamme merkittävimpiä Epilogus – tutkijoita on epäilemättä suomalainen Talvi-Mielikki Kymenkoski-Luustikka, FT, PhD, OTT h.c., LKT h.c., LuK, LèL,agronomi, kotitalousopettaja, joka valmistelee parhaillaan runoilijan teostenkokonaislaitosta.»

Outi Merisalo, Rostra 2/78

»Livius, tavanomainen hypokineettinen hymy huulillaan, tietää kyllä mistä puhuu,ja selkeästi hän sen sanookin: excudent alii spirantia mollius aera, mutta nykyajanRoomassa se tehdään suunnattoman valtavan paljon paremmin. Paras on kuitenkinteeskennellä vaatimatonta – ja harvoin kohtaa riehakkaampaa konjunktiivin käyttöäkuin tämä sim – se suorastaan pursuaa semanttis-kineettistä potentiaalienergiaa(uskomatonta, mutta taitava kirjailija pystyy siihenkin)».

Kirja-arvostelussa Talvi-Mielikki Kymenkoski-Luustikan ’Tite-Live: Patavinitéexpliquée I-IV’. Outi Merisalo, Rostra 2/79

FRAGMENTAFRAGMENTAFRAGMENTAFRAGMENTAFRAGMENTAROSTRORUM 1970-90ROSTRORUM 1970-90ROSTRORUM 1970-90ROSTRORUM 1970-90ROSTRORUM 1970-90

ROSTRA 4/2000

10

»Sen jälkeen kun Herodes oli lukenut erinomaisesti, vaikkakin prima vista, näytteenIliaan 13. kirjasta, Saarikoski luki oman käännöksensä. Salissa vallitsi pitkähiljaisuus.»

Pentti Saarikoski esitelmöi Klassikkojen päivillä 24.-25.2.1979. Rostra 2/79

»Italia, runoilijoiden maa, on kaikin puolin imponoiva.»»Myös oppaamme hymyili salaperäisesti, ja pettämättömällä vaistolla päättelimmehänen odottavan sopivaa tilaisuutta sulkea meidät hautaan karmeasti nauraen jahuutaen: ’Huu haa lupu avils XXIII!’»»Lasimainen katse fulguroi avoimesta ikkunasta: ’Ciao.’ Me teimme strategisensyrjähypyn viereiseen ravintolaan ja tilasimme äkkiä jäätelöä. Fulgurointi loppui,sillä on sentään joitakin universaaleja.»

Tunnelmia opintomatkalta. Rostra 4/79

»Toiseksi kirjastoon on saatava keskustelurauha. Tiukat vahtimestarit on kertakaikkiaan, etenkin perjantai-iltapäivisin, saatava aisoihin. On kummallista, etteivapaata mielipiteenvaihtoa sallita yleisissä tiloissa. Mikäli tämä ei käy päinsä, setietää suunnatonta rahanmenoa yhdistykselle, sillä siinä tapauksessa Symposionaikoo anoa konsistorilta 50 markan 20 pennin lisäavustusta yleisen kuiskaustieteenperuskurssin järjestämiseksi. Kurssin pitäjäksi on kaavailtu dos. I.S.O. Toopp’ia.»

Yleiskokouksessa 6.11. 1979 Symposionin puheenjohtajaksi valittu Eva Nyman(nyk. klass.filol. laitoksen amanuenssi E. Nyman-Kaarakka) visioi jämptisti

Outi Merisalon tekemässähaastattelussa Rostrassa 5/79.

»Poikkeuksellisen hyvin meille onsäilynyt kokoelma suositun kome-diakirjailija Spede Pasasen teoksia.Niissä kuvataan pikkutarkasti, useinhieman karrikoiden, mutta var-mastikin pääosin luotettavasti1970-luvun ihmisten elämää.Erityisesti saksalainen tutkimusnojaa lähes pelkästään Spede Pasa-sen näytelmiin suomalaisen kau-punkielämän kuvauksessa.»

Trinidad-Tobagon valtion-yliopiston Suomen historian

laitoksella keväällä 2982pidetystä esitelmästä ’Sellaista oli

elämä 1900-luvun Suomessa’.Rostra 1/82

ROSTRA 4/2000

11

»Peräti 2/3 sympootikoista lukee klassillisia kieliä vilpittömästä kiinnostuksesta,loput pragmaattisista syistä tai erehdyksen takia, ja vain 6% käsitti koko kysymyksenleikiksi (’haluan taata varman työpaikan’).»Gallupin tuloksista, Antti Arjava ja Hannele Söderholm-Johansson, Rostra 4/82

»Koko senaikainen historia ynnä muu tuntuu niin sekavalta, suunnilleen tähäntyyliin:’Kaupungit A ja B, jotka nyt olivat liittoutuneet kaupunkia D vastaan,joutuivat lykkäämään ratkaisevaa voimainmittelöä, sillä kaupungissa A sai mieletkääntymään puhuja X, jonka todistelun vakuuttamina soturit rynnistivät takaisinkotiin huutaen: ’Eläköön hyve, maine ja kotiruoka!’Tähän liittyen syntyi kuuluisaruno, jonka ’minä vain pankolla makasin’-aihetta ovat käyttäneet mm. Horatius jaCatullus. Tällä välin oli B:ssä vallan anastanut entisen tyrannin tyttärenpoika, jokasyrjäytettiin seuraavana tiistaina, sillä kaupungit A ja D olivat ehtineet liittoutua,mutta riitelivät rahavaroista…’»

Nimim. Pieni ja ymmärtämätön, Rostra 3-4/83

»Klassillisen kreikan opiskelu kasvattaa sinnikkyyttä ja henkistä laajuutta. Senvaikutuksesta ehkä johtuu, että olen viime aikoina huomannut sanovani joka välissä:’on selvää, että’. Jos kielenkäyttööni tarttuu toinen kirjan alkukappaleissa jauhettusanonta:’tule tänne ja katso’, en puhu enää koskaan mitään»

Nimim. Pieni ja ymmärtämätön, Rostra 3-4/83

»Olen onnellinen, kun voin istua luennolla ja yrittää ymmärtää, mitäpartisiippirakenne tietyssä lauseessa ilmaisee. Olen onnellinen, kun tiedän, ettenosaa juuri mitään. Joskus tekee hyvää aloittaa kaikki aivan alusta. Joskus tekeehyvää aloittaa aakkosista.»

’Erja’ kreikanopiskelusta Rostrassa 3-4/83

»Vieraileva dos. William Baskerville luennoi ensi vuonna Aristoteleen PoetiikanII kirjaa. Luento pidetään hepreaksi, jos enemmistö sitä toivoo.»

Ilmoitus, Rostra 1/1984

»Kirjassa ‘’Vaarallinen juhannus’ esitetään Muumipapan kirjoittamaaheksametrimittaista murhenäytelmää, jossa kaikki ovat tietysti sekavalla tavallasukua keskenään. Päästyäni kohtaan ‘oi mikä ilo on nähdä, sun pääsi kun pirstoiksipaukkuu…’ en enää ollut varma kumpaa oikeastaan luin, muumikirjaa vai Kansojenkirjallisuuden osaa 1.»

nimim. »Taas Yksi Typerä Nimimerkki» antiikin vaikutuksesta nykyaikaan,Rostra 2/1984

ROSTRA 4/2000

12

»18.9. Vergiliuksessa vasta oli väkeä. Mikä latinarenessanssi tämä on! Olinharmistunut, luulin, että ylikansoitetussa yliopistossa olisi sentään latinassarauhallista.»»23.9. Kaikkea ihminen tekee vapaaehtoisesti: istuu tuntikausia kovilla puupenkeilläja käänätää oodeja. Ei silti, ei oodeissa mitään vikaa ole.»»3.10. ‘Alterno terram quantiunt pede, dum gravis Syclopum…’, lausui joku tänäaamuna oodia. ‘Mitä?’, huusi Tiisala.»»5.1. Latinan lukeminen on kuin hiiri yrittäisi nakertaa pyramidin kulmaa.Ihmettelen, milloin saan Nepoksen ja Liviuksen kahlattua läpi. Kunpa lukisinatomifysiikkaa.»

»12.3. Eilen perustimme yhdistyksen.Koolla oli 19 aktivistia, mikä lukumääräillan mittaan pyöristyi 20:een. Tietystietupenkin nerot ystävineen in corpore,Heikinheimo, joukko tuntemattomiavanhuksia, muutama normaali cumun lukijaja pari pienoistiedemiestä, jotka opiskelevatsanskriittia.»»12.3. Mutta se oli hauskaa – oli oikeinhauskaa olla juuri perustamassa yhdistystä,tuntui kuin oltaisiin tehty historiaa – me 19perustimme tämän kukoistavan seuran, joka50 vuoden kuluttua kohottaa klassillistenkielten viljelyä ja Suomen tieteen tasoa.»

Nimettömänä pysyttelevä päiväkirjanpitäjä vuosilta 1959-60, Rostra 4/1984

»Vaikka ilman kieliopin apua emme tule toimeen, on torjuttava se harhakuva, ettäkirjailijoiden tekstit ovat hyvää oheismateriaalia opiskeltaessa kieliopintekijöidenmestariteoksia.»

Antti Arjava keskustelussa opetusmenetelmistä, Rostra 4/1984

»Ryhmässä ‘muu syy’ todettiin mm: ‘Haluan vain maata sohvalla ja lukea kreikkaa(en ymmärrä miksi)’»

Vastaus Symposion-gallupin kysymykseen klassillisen filologian opiskelusyistä,Rostra 1/1985

»Juhlissa vallitsevan hälytason hyväksyntä on kasvanut melkein kolmekymmentäprosenttiyksikköä. Tulos on kiistaton, tosin epäilemättä pettymys niille, joiden kuuloon vielä normaali»

Antti Arjava analysoi Symposion-gallupin tuloksia, Rostra 1/1985

»Olen latinan muoto- ja lauseopin harjoituksissa, ja armeijatunnelma on taastäydellinen. Sellainen on latinan kielen luonne, järkevä, navetanhajuinen. Tätä kunpuhui äidinkielenään, alkoi tehdä asiat ‘mos maiorum’ ja suunnitella kansojenhallitsemista. Kreikka on paljon hauskempaa leikkisyydessään, mutta ei sen luomailluusio kauaa kestä. Hymy hyytyy viimeistään kun yrittää mielessään taivuttaajotain eygeneestä, tai, jos haluaa oikein masentua, histeemiä ja hänen ilkeitä veljiään,titheemiä, didoomia ja deiknyymiä. (Nämä olivat verbejä nämä.)»

ROSTRA 4/2000

13

»Caesar lensi syrjään kun kimposin sohvalta lajittelamaan, taittelemaan jajärjestelemään muovipusseja. Tämä kiireellinen ja ehdottoman tärkeäkotitaloudellinen toimi piti minut poissa latinankirjojen äärestä koko loppupäivän»»Pääni on täynnä latinan tietoja, pienistä muistinyssäköistä purkautuu tarvitatessaverbien teemoja, 3. deklinaation substantiiveja jne. Jospa onnistuisin järjestämäänvillinä poukkoilevan kreikan kielen samanlaisiin nyssyköihin? Pääni on latinistinpää, mutta sydämeni on gresistin sydän.»

Päivi Myllykosken päiväkirjasta, Rostra 3/1987

»Esimerkiksi minun ensimmäinen luentoni oli Lucretiuksen kolmas kirja luentosaliXII:ssa ja se oli melkein täynnä, jo silloin -57 syksyllä.»

Paavo Castrén, Rostra 2/1990 »Symposion 30 vuotta»

»Silloin kun minä aloin lukea Catullusta, Päivö Oksala piti sitä luentoa vanhanpuolen luentosalissa XII, väitösluentosalissa, ja se oli niin täynnä, että siellä istuttiinikkunalaudoillakin.»

Ulla Hälvä-Nyberg, Rostra 2/1990 »Symposion 30 vuotta»

»Päivö Oksala piti sitä ja selitti siellä edessä latinan lauseoppia eikä kukaanymmärtänyt yhtään mitään, mutta meidän oli pakko olla siellä.»

Ulla Hälvä-Nyberg latinan lauseopin kurssista, Rostra 2/1990»Symposion 30 vuotta»

»Varsinkin Floralian jälkeen useina vuosina oli pakko kotiin tultua ruveta hetilukemaan seuraavaan kertauskuulusteluun, ja Antiquitaksessa saattoivat melunkeskellä nukkua vain väsyneimmät.»

Outi Merisalo, Rostra 2/1990 »Symposion 30 vuotta»

ROSTRA 4/2000

1960:pj Unto Paananenvpj Paavo Castrénsiht. Maritta Sadeniemiopintosiht. Heikki Solinrah.hoit. Sakari Kailavarajäsenet Outi Leskinen

Lars Thelestam

1961:pj Unto Paananen (kevät)

Paavo Castrén (syksy)vpj Lars Thelestamsiht. Sirpa Karumaopintosiht. Asko Parpola

(pro Heikki Solin)rah.hoit. Sakari Kailavarajäsenet Maarit Vuorenjuuri

Asko Parpola

ORDO SYMPOSIANVSORDO SYMPOSIANVSORDO SYMPOSIANVSORDO SYMPOSIANVSORDO SYMPOSIANVSSymposion r.y:n hallitukset 1960 - 2000Symposion r.y:n hallitukset 1960 - 2000Symposion r.y:n hallitukset 1960 - 2000Symposion r.y:n hallitukset 1960 - 2000Symposion r.y:n hallitukset 1960 - 2000

1962:pj Sakari Kailavpj Lars Thelestam

Auli Hakulinensiht. Auli Hakulinen

Sirpa Karumaopintosiht. Maarit Vuorenjuurirah.hoit. Marja-Leena Mattilavarajäsenet Outi Leskinen

Antero Raevuori

1963:pj Asko Parpolavpj Per-Erik Öfverströmsiht. Leena Saloopintosiht. Simo Parpolarah.hoit. Sisko Holmemäntä Marketta Nieminenvarajäsenet Soili Toivonen

Samuli Nuotio

14

ROSTRA 4/2000

1964:pj Samuli Nuotiovpj Matti Kilpiösiht. Maija Väisänenopintosiht. Simo Parpolarah.hoit. Reino Hussoemäntä Päivi Ansiovarajäsenet Jaakko Frösén

Esa Itkonen

1965:pj Esa Itkonenvpj Jussi Korhonensiht. Jaakko Frösénopintosiht. Jussi Korhonenrah.hoit. Reino Hussoemäntä Raija Luukkainenvarajäsenet Tuula Rauhala

Kari Ketola

1966:pj Kari Ketola (kevät)

Jaakko Frösén (syksy)vpj Jussi Korhonensiht Paavo Hohtiopintosiht. Jussi Korhonenrah.hoit. Reino Hussoemäntä Raili Mannonenvarajäsenet Hilkka Suutari

Jaakko Frösén

1967:pj Jorma Kaimiovpj Sisko Puttonensiht. Anne Helttulaopintosiht. Sirpa Castrénrah.hoit. Liisa Siivonenemäntä Liisa Väisänenvarajäsenet Raili Mannonen

Anders Ahlqvist

1968:pj Anders Ahlqvistvpj Anne Helttulasiht. Anneli Kuronenopintosiht. Kirsti Simonsuurirah.hoit. Reijo Pitkärantaemäntä Tellervo Taalikainenvarajäsenet Vesa Väätäjä

Hannu Riikonen

1969:pj Vesa Väätäjävpj Hannu Riikonensiht. Tellervo Taalikainenopintosiht. Anneli Kuronenrah.hoit. Martti Ahjoemäntä Kirsti Lahdelmavarajäsenet Tuulikki Elo

Erkki Auvinen

1970:pj Hannu Riikonenvpj Kirsti Simonsuurisiht. Anna-Leena Lampiopintosiht. Erkki Auvinenrah.hoit. Tuula Ranta-Pereemäntä Pirjo Koivistoinenvarajäsenet Pertti Rovamo

Hannu KumpulainenRostra Pirjo Koivistoinen,

Hannu Riikonenja Kirsti Simonsuuri

1971:pj Tuula Ranta-Perevpj Anna-Leena Lampisiht. Ulla Hälväopintosiht. Pertti Rovamorah.hoit. Vuokko Palonenemäntä Ritva Järvinenvarajäsenet Hannu Kumpulainen

Varpu Ranta-PereRostra Marjatta Karri,

PenttiArpola,Hannu Kumpulainen jaSirkka Vilén

1972:pj Ulla Nybergvpj Ritva Järvinensiht. Irma Vitikainenopintosiht. Hannu Kumpulainenrah.hoit. Eeva Viinijokiemäntä Riitta-Liisa Lindholmvarajäsenet Lauri Carlson

Sirkka VilénPentti Arpela(23.2.alkaen)

Rostra Lauri Carlson jaVuokko Palonen

15

ROSTRA 4/2000

16

1973:pj Ritva Järvinenvpj Olli Salomiessiht. Riitta-Liisa Lindholmopintosiht. Lauri Carlsonrah.hoit. Leena Pietiläemäntä Irma Vitikainenvarajäsenet Mirja Hyypiä

Markku MerirantaRostra Lauri Carlson,

Terttu Saastamoinenja Pirkka Siltari

1974:pj Olli Salomiesvpj Riitta-Liisa Lindholmsiht. Martti Leiwoopintosiht. Leena Pietilärah.hoit. Niila Outakoskiemäntä Marja-Liisa Matilainenvarajäsenet Virpi Seppälä

Toini RahtuRostra Lauri Carlson,

TerttuSaastamoinen,Olli Salomies ja PirkkaSiltari

1975:pj Martti Leiwovpj Niila Outakoskisiht. Riitta-Liisa Lindholmopintosiht. Marja-Liisaa Matilainenrah.hoit. Kristiina Lampinenisäntä Heikki Jauhiainenvarajäsenet Maija Laukkanen

Jukka SalmiRostra Olli Salomies,

Leena Pietilä jaVirpi Seppälä

1976:pj Heikki Jauhiainenvpj Pirkka Siltarisiht. Paula Hoveriopintosiht. Martti Leiworah.hoit. Martti Bergestademäntä Maija Kilantovarajäsenet Jaakko Aronen

Paula AlajärviRostra Pirkka Siltari

Floralia-iloa vuosimallia ’79

ROSTRA 4/2000

17

1977:pj Martti Bergestadvpj Jaakko Aronensiht. Maija Kilantoopintosiht. Irmeli Virtanenrah.hoit. Heikki Jauhiainenemäntä Paula Hoverivarajäsenet Hannu Kumpulainen

Kristiina LampinenRostra Jaakko Aronen

1978:pj Niilo Kokkarinenvpj Kati Näätsaarisiht. Varpu Kinnunenopintosiht. Taina Aelligrah.hoit. Päivi Saloemäntä Elina Suolahtivarajäsenet Jaakko Aronen

Mitro RepoRostra Jaakko Aronen,

Heikki Jauhiainenja Irmeli Virtanen

1979:pj Kati Näätsaarivpj Outi Merisalosiht. Seppo Seppäläopintosiht. Taina Aelligrah.hoit. Päivi Saloemäntä Varpu Kinnunenvarajäsenet Elina Suolahti

Mika KajavaRostra Niilo Kokkarinen ja

Outi Merisalo

1980:pj Eva Nymanvpj Outi Merisalosiht. Timo Auvinenopintosiht. Mika Kajavarah.hoit. Seppo Seppäläisäntä Heikki Kupiainenvarajäsenet Taina Jääskeläinen

Eeva LähdesmäkiRostra Niilo Kokkarinen,

Outi Merisaloja Erkki Sironen

1981:pj Eva Nymanvpj Robert Luthersiht. Asta Romunenopintosiht. Timo Sironenrah.hoit. Riikka Kankkunenisäntä Heikki Kupiainenvarajäsenet Tom Löfström

Timo AuvinenRostra Erkki Sironen ja

Timo Sironen

1982:pj Heikki Kupiainenvpj Timo Auvinensiht. Marja-Liisa Koivunenopintosiht. Tom Löfsrömrah.nhoit. Riikka Kankkunenemäntä Anja Korkalavarajäsenet Hannele Söderholm-

JohanssonAntti Arjava

Rostra Antti Arjava

1983:pj Hannele Söderholm-

Johanssonvpj. Antti Arjavasiht. Outi Karvonenopintosiht. Tiina Purolarah.hoit. Marja-Liisa Koivunenisäntä Tom Löfströmemäntä Sari Matterovarajäsenet Annuli Mattila

Petri NäräRostra Antti Arjava

1984:pj. Marja-Liisa Koivunenvpj. Outi Karvonensiht. Anneli Luhtalaopintosiht. Tiina Purolarah.hoit. Kirsti Pylkkänenemäntä Annuli Mattilaisäntä Raija Sarastivarajäsenet Heini Parko

Erja SalmenkiviRostra Antti Arjava ja

Mikko Myllykoski

ROSTRA 4/2000

18

1985:pj. Annuli Mattilavpj. Erja Salmenkivisiht. Petri Mäkeläinenopintosiht. Päivi Myllykoskirah.hoit. Harriet Lonkaemäntä Taina Hietanenisäntä Timo Surojeginvarajäsenet Heikki Rausmaa

Maija SimesRostra Jukka Tiusanen

1986:pj. Erja Salmenkivivpj. Petri Mäkeläinensiht. Taina Hietanenopintosiht. Päivi Myllykoskirah.hoit. Liisa Saviojaemäntä Marjo Lehtinenisäntä Heikki Rausmaavarajäsenet Pasi Kojola

Mariella HuttunenRostra Eero Auramo,

Annuli Mattila,Päivi Myllykoski,Heikki Rausmaaja Erja Salmenkivi

1987:pj. Erja Salmenkivivpj. Petri Mäkeläinensiht. Eero Auramoopintosiht. Marjo Lehtinenrah.hoit. Pasi Kojolaemäntä Marienne Tapanainenisäntä Sakari Pankkonenvarajäsenet Saara Koskinen

Pirjo RiiheläRostra Eero Auramo,

Pasi Kojola,Päivi Myllykoski jaHeikki Rausmaa

1988:pj. Marienne Tapanainenvpj. Marjaana Heinonensiht. Timo Hämäläinenrah.hoit. Sampo Vesterinenopintosiht. Sakari Pankkonenemäntä Sari Ihalainenisäntä Sari Kakkovarajäsenet Elina Jantunen

Maija KuusanmäkiRostra Virpi Andersson,

Eero Iloniemi,Marjo Lehtinen,Päivi Myllykoskija Pirjo Riihelä

1989:pj. Sari Kakkovpj. Sari Ihalainensiht. Timo Hämäläinenrah.hoit. Jan Vihonenopintosiht. Sakari Pankkonenemäntä Hanna Lieksoisäntä Pekka Tuomistovarajäsenet Päivi Kyngäs

Laura LahdensuuRostra Pasi Kojola,

Matti Mustonenja Mika Paakkanen

1990:pj. Jan Vihonenvpj. Matti Mustonen

ROSTRA 4/2000

19

siht. Päivi Kyngäsopintosiht. Pekka Tuomistorah.hoit. Hanna Lieksoemäntä Outi Soiniisäntä Mika Paakkinenvarajäsenet Otto Selén

Sami PaateroRostra Pasi Kojola,

Marjo Lehtinen,Matti Mustonen,Mika Paakkinenja Petri Saunio

1991:pj. Hanna Lieksovpj. Laura Lahdensuusiht. Erko Mikkolaopintosiht. Pekka Tuomistorah.hoit. Ari Saastamoinenemäntä Essi Miettinenisäntä Outi Soinivarajäsenet Nicola Nykopp

Anna SorkkalaRostra Laura Lahdensuu

ja Pekka Tuomisto

1992:pj. Nicola Nykoppvpj. Laura Lahdensuusiht. Mari Parviainenopintosiht. Hanna Lieksorah.hoit. Erko Mikkolaemäntä Mari Österholmisäntä Ari Saastamoinenvarajäsenet Petri Kallio

Jouna PyysaloRostra Laura Lahdensuu

ja Hanna Liekso

1993:pj. Nicola Nykoppvpj. Mari Österholmsiht. Mari Parviainenopintosiht. Hanna Lieksorah.hoit. Erko Mikkolaemäntä Pilvi-Sisko Saresmaaisäntä Petri Kalliovarajäsenet Säde Vainio

Ronny van der Ploeg

Rostra Hanna Liekso jaMari Österholm

1994:pj. Ronny van der Ploegvpj. Laura Lahdensuusihteeri Marja Vierrosopintosiht. Ari Saastamoinenrah.hoit. Anna Haeggström

(pro Pilvi-Sisko Saresmaa)emäntä Anna Haeggströmisäntä Samuli Vapaasalovarajäsenet Kristiina Leimu

Sini SusiRostra Hanna Liekso ja

Mari Österholm

1995:pj. Marja Vierrosvpj. Ari Saastamoinensihteeri Samuli Vapaasaloopintosiht. Hanna Lieksorahastonhoit. Anna Haeggströmemäntä Hilla Salovaaraisäntä Otto Talviovarajäsenet Ilkka Maukonen

Jaska KainulainenRostra Samuli Vapaasalo

Malja 35-vuotiaalle Symposionille!

ROSTRA 4/2000

20

1996:pj. Marja Vierrosvpj. Ilkka Maukonensihteeri Nina Heiskaopintosiht. Anna Haeggströmrah.hoit. Hilla Salovaaraemäntä Marja K. Torniainenisäntä Jaska Kainulainenvarajäsenet Jonna Huovinen

Jukka MölsäRostra Hanna Liekso,

Jukka Mölsä jaMarja K. Torniainen

1997:pj. Hilla Salovaaravpj. Ilkka Maukonensihteeri Jukka Tuominenopintosiht. Anne Jussilarah.hoit. Nina Heiskaemäntä Marja Oksanenisäntä Jukka Mölsävarajäsenet Tuuli Reijonen

Maria YlipahkalaRostra Hanna Liekso,

Marja K. Torniainen Marja Vierros ja Mikko Viljanen

1998:pj. Marja Oksanenvpj. Jukka Tuominensihteeri Tero Tulkkiopintosiht. Laura Tervonenrah.hoit. Anne Jussilaemäntä Maria Ylipahkalaisäntä Tuomas Siltalavarajäsenet Kirsi Nissinen

Sonja DahlgrénRostra Marja Vierros,

Marja K. Torniainen,Jukka Tuominen, Vesa

Vahtikari ja Hanna Liekso

Kleoparta kantotuoleineen AkateemisessaWartissa 1999

1999:pj. Päivi Lammivpj. Tuomas Siltalasiht. Sonja Dahlgrénopintosiht. Laura Tervonenrah.hoit. Jukka Tuominenemäntä Maria Ylipahkalaisäntä Ville Kontinenvarajäsenet Matias Buchholz

Laura NissinenRostra Riku Partanen,

Marja K. Torniainen,Jukka Tuominen,Vesa Vahtikari jaHanna Liekso

2000:pj. Päivi Lammivpj. Janne Niemisiht. Laura Nissinenopintosiht. Riku Partanenrah.hoit. Vesa Vahtikariemäntä Merja Elomaaisäntä Matias Buchholzvarajäsenet Sanna Kittelä

Tea PelkonenRostra Maija Holappa,

Saara Kauppinen,Janne Niemi,Riku Partanen jaVesa Vahtikari

ROSTRA 4/2000

21

RIKU JA FUKSITRIKU JA FUKSITRIKU JA FUKSITRIKU JA FUKSITRIKU JA FUKSITJokasyksyiseen tapaan olemmesaaneet keskuuteemme uusiaopiskelijoita. Varsin mukaviamonetkin, mutta kutenvuosisatainen akateeminen perinnevaatii, on ketut erotettava kanoista,fuksit fuskaajista.

Tämähän tapahtuu Symposioninkoke-muksen mukaan parhaitenmonimut-kaisen rastijärjestelmänavulla, jota läpikäydessään joutuupinnistämään henkisetvoimavaransa äärimmilleen. Kunvielä kielellis-älyllistä hahmotus-kykyä mittaaviin tehtäviin lisätääntajuntaa sumentavat piristeet, simu-loituu opiskelijaelämä läheskaikissa vivahteissaan tähänkypsyysnäytteeseen ja voidaanvarmistua, että kokeen läpäissythenkilö pystyy jatkossakintuottamaan lyhyessä ajassa,sosiaalisen elämän kärsimättälaadukasta tekstiä tieteen kaikiltaosa-alueilta.

Valitettavasti osa uuden uljaansuku-polven töistä oli hukkautunuttekstitradition jossain vaiheessajättämättä jälkeäkään, mutta siihentäytyy toisaalta klassillisen filologintottua. Käsikirjoitustenpaleografisten ongel-mien vuoksitoimittaja pidättää oikeuden

virheisiin. Alkuperäiskopiot olivatmyös osittain turmeltuneet jonkinpunertavan nesteen läikkymisenseurauksena, mikä vaikeutti oikeanlukutavan määrit-tämistä.

Runous tunnetusti punnitseetaiteellista hienoviritteisyyttä sekäasioitten kiteyt-tämistä oivalluksiin,joten se se oli erään fuksiaistemmerastin aiheena. Kokelaille annettiinvalmiiksi sanoja, jotka piti istuttaakokonaisuuteen siten, ettei sehämärrä antiikin esikuvaamukailevaa, mutta kuitenkinyksilöllistä visiota.

Muuten tehtävästä selviydyttiinhyvin-kin raffinoitunutta aistiaosoittaen, mutta paikoitellenhäiritsee hieman kömpelöadulaatio, on huomion herät-tämiseksi haluttu mahduttaamukaan kuuluisia nimiäsellaisissakin yhteyk-sissä, mihin neeivät sovi.

Markku, Tuomas, Jenni ja Laura:

Retoriikan / opettaja tuo raihna-selkäinen, / vuohellaratsastaja, / taassaapunut on, / lamppu luokannurkassa on / mut silti olo valoton /kautta Poseidonin / miks saarnaaHomerosta / keppi ei enää kestä,

ROSTRA 4/2000

22

nymfein / kanssa leikkimistä / - muahän jahtaa ! / palestralle johtaos muaoi tie / Hänen luokseen mut vie ! / -Kenkö!? / nuorukainen on tuo / munrenki - / maultaan kuin marenki ! /siis marenkihan on leivos.

Jari, Tuulia, Miika ja Outi:

Oi professori, laula maisterin-tutkinnosta, / viinistä javerenhimoisista miehistä, /juomanlaskijan työstä ja temppelin/ kuuman yöstä / Kuin sokea keisarijohtaa kansansa / harhaan, johdatameidät todelliseen / uneen. /pederastia: jostain muustamieluummin / kuulisin, kun istunpolvella vanhan / homon

Pyry, Maarit ja Kaitsu:

Omena, tuo sahramin tuoksuinen /violetin kilpikonnan käyttämä. /Peristyylisen kolossaalinen, /Commoduksen ja PeleuksennauttÂima, / - Ruosteinen sukka !Alati.

Riikka, Antti, Karoliina ja Kimmo:

Monotaurus heiluu kuin Salomies,/ Starkin “puhuessa” / seititlaskeutuvat / oranssin flatuksensaattelemana / ylle Castrénin kaljunkupolin, / joka loistaa kuin Danaen/ majakka, joka valaisee aamun, /jona Hälvä-Nybergin suustapursuaa mulsum-aspereita, /

kauheita kuin ilmestyskirjan / pedottai 3-deklinaatiot, Martti / Leiwonpäästä sinkoaa tähtiä / ja akuuttejaaksentteja kuin / Zeun kädestäsalamia. / Oõ Zeú, meè phróntize !Ave / Maria ! / Keskeistä onvanhempien / opiskelijoiden napaankiinnitetty / huomio...

Olennaisen totuuden paljastuttuafuksit olivatkin valmiita seuraavaankiperään kokeeseen: yksifuksiaistemme rasteista oliomistettu arkkitehtuurille. Nuortentutkijalupausten piti raunioidenpienoismallintamisen lisäksiasettaa valitsemansarakennustaiteen merkkiteoshistorialliseen ko•ntekstiinsa sekätieteellistä metodiikkaa noudattaenluonnehtia, miksi juuri tämä kohdeon aikaa uhmaten sykähdyttänytyhä uusia ja uusia oppineittensukupolvia.Kunnianhimoa fukseitamme eipuuttunut, lähes kaikki tarttuivatjohonkin antiikin aikanakinmysteerinä pysyneeseenmonumenttiin, jota vasta uusintutkimus on valottanut.

Koska emme toivomuksistahuolimatta pystyneet toteuttamaanjuhla-Rostraa kolmiulotteisena,pienoismallien jäännöksiä täytyykäydä ihmettelemässä laitoksemmenäyttelytiloissa, keittiön kaappienpäällä.

ROSTRA 4/2000

23

Kaitsu, Maarit ja Pyry:

Amfiteatrum AustralicusPincicusPerustettu 55 j.a.a. Claudiuksenvuotta aikaisemman Britannianvaltauksen kunniaksi.Rakennuttajana M. CunnusPincicus, legio II. Augustan legaatti(v. 54 j.a.a.). Amfiteatterissa järjestettiinlukemattomia näytöksiä kansanhuviksi, joissa monet, monet, siistodellakin monet viattomatpupujussit kuolivat. Vaikkaamfiteatteri ei koskaan kunnollavalmistunut, eikä siellä käynyt kuinne kaksi juoppoa Tiberin rannalta,myönsi keisari Cunnukselleoikeuden rakennuttaa patsaanitsestään amfiteatterin viereen.Tämä tunnetaan Pincicuksenratsastajapatsaana.

Riikka, Antti, Kimmo ja Karoliina:

Rikastunut vapautettu orja Q.Commodius rakennutti temppelinihailemansa Spartacuksenkunniaksi 200-luvulla. Keskenrakennustöiden hän kuitenkin löipaljon vetoa gladiaattoritaisteluissaja hävisi paljon rahaa. Työmieheteivät saaneet palkkaansa javihastuivat. He ristiinnaulitsivat jakivittivät Commodiuksen.Temppeli jäi siksi hiemanvinksahtaneeksi sekäkeskeneräiseksi.

Temppeli on siinä kunnossa kuinPaavo Castrén löysi sen. Temppelioli pahoin turmeltunut barbaarienjäljiltä. Pietari suuri ihaili temppeliäsuuresti.Kuvaukseen liitetystärekonstruktiopiirroksesta pistävät

ROSTRA 4/2000

VESAN KEITTIÖSSÄVESAN KEITTIÖSSÄVESAN KEITTIÖSSÄVESAN KEITTIÖSSÄVESAN KEITTIÖSSÄ

24

Hei! Tänään valmistamme juhla-ruokaa. Halvoistakin aineksista voivalmistaa todellisia herkkuja,kunhan asenne vain on oikea.Makkara, perunat ja maito ovathalpoja jokaisen opiskelijan saatavil-la olevia perusraaka-aineita.Calvados on toki vähän kalliimpaa,mutta sitä ei tänään kulukaanpaljon.

Mökkihöperön (hienompiranskalainen) makkarakastike

1 paketti lenkkimakkaraa1 sipuli3 rkl voita tai muuta rasvaa1 litra vettä1 lihaliemikuutioloraus (n. 5 cl) calvadostatoinen loraus kuohukermaaripaus suolaasamoin myös valkopippuria

Kuori ja pirstaloi sipuli. Siivuttelemakkara. Kuumenna paistinpannu le-vyllä. Sulata rasva pannulla ja heitäsipulisilppu sekaan. Freesaile. Lisäämakkarasiivut. Paistele ja kääntele.Heitä jauhot sekaan. Sekoittele ainek-sia pannulla. Kun jauhot ovat ruskis-tuneet ota pannu pois kuumalta levyltä.Anna jäähtyä minuutin verran ja lisääsitten vesi hyvin sekoittaen. Siirrä kat-tila taas kuumalle levylle ja lisäälihaliemikuutio. Anna kiehua hiljalleenparikymmentä minuuttia. Jos tuntuu,että kastike on liian ohutta, suurusta sitä.(Suurustettaessa vehnäjauhot sekoite-taan kylmään veteen ja seos kaadetaankastikkeen joukkoon. On myös olemas-sa valmiita suurusteita sekä ruskeille,että vaaleille kastikkeille.) Jos kastikeon liian paksua, ohenna sitä. Ruoan-laitto on huijausta, jossa vain lopputu-los ratkaisee. Keinoilla ei ole väliä.Kun kastike on kiehunut parikymmen-

ROSTRA 4/2000

25

tä minuuttia (suurustamisen jälkeen),mausta se suolalla ja pippurilla. Lisäälopuksi kastikkeeseen vielä loraus ker-maa ja noin 5 cl calvadosta. Juuricalvados tekee tästä kastikkeestahienomman ranskalaisen. Kiehauta.Kastike on valmista.

Perinteinen perunamuusi

noin 4-5 isoa perunaa ruokailijaakohdennoin 1 dl maitoa 4 perunaa kohdennoin 1 tl suolaa edellisten mausteeksinokare tai köntti voita omantunnonmukaan

Kuori perunat. Lohko ne pieniksilohkoiksi. Näin muusi valmistuu no-peammin. Keitä perunat kypsiksi isos-sa kattilassa riittävässä vedessä. Läm-mitä sillä välin maito kiehuvaksi toises-sa kattilassa. Kaada perunoiden keitin-vesi pois ja muusaa ne. Perinteinenmuusi muusataan perunanuijalla ja sii-hen saa aivan hyvin jäädä pieniä sattu-mia. Usko tai älä, mutta myös sähkö-vatkaimella on hyvä muusata perunat.Lisää maito ja suola perunamöy-hökseen. Maidon määrä on vain suun-taa antava, sillä toiset pitävät löy-semmästä ja toiset kiinteämmästämuusista. Älä siis lisää kaikkea maitoaheti kerralla. Tarkista suolaisuus ja li-sää muusiin vielä annos voita omanmaun mukaan.

Ruokajuomaksi Vesa suosittelee reiluasuomalaista piimää. Nykyään ruoka-kaupoissa on todella laajat valikoimatpiimää; jokainen löytää varmasti kokei-lemalla suosikki-piimänsä. Toki saajuoda myös vettä, olutta tai maitoa. Jäl-kiruoaksi valmistamme peltikakun. Sen

kanssa nautitaan kahvit ja calvadosta,jos sitä on vielä jäljellä.

Peltikakku

2 kpl munia150 g sulaa margariinia tai voita1,5 kkp sokeria3 kkp vehnäjauhoja2 tl vaniljasokeria2 tl leivinjauhetta1 kkp maitoareilu 1 rkl kaakaojauhetta“pelti”-päällyste1 pkt tomusokeria5,5 rkl kahvia1 rkl kaakaojauhetta4 rkl sulaa voita tai margariinia2 tl vaniljasokeria

Sekoita kakun kuivat aineet (kkp =kahvikupillinen). Lisää munat, maitoja sula rasva. Sekoita hyvin. Kaadaleivinpaperin päälle uunipellille jatasoita. (Tästä tulee noin vähän allesentin paksuinen kerros.) Paista kakunpohjaa 175 asteisessa uunissa noin 15minuuttia. Valmista sillä välin kakunpäällyste sekoittamalla kaikki päällys-teen ainekset tasaiseksi notkeaksiseokseksi. Päällysteestä tulee helpom-min tasainen, kun kahvi on kuumaa. Le-vitä kuuma päällyste kuuman kakunpäälle noin 2-3 millimetrin pak-suiseksikerrokseksi. Kun kakku jäähtyy, pääl-lyste kovettuu ja siihen tulee kiiltäväpinta. Leikkaa annospaloiksi ja nauti.Hyvää ruokahalua!

ROSTRA 4/2000

26

Voi veljet, missä lienet? –O Brother, Where Art Thou?

Helteisenä syyskuun lopun päivänä1937 kolme karkuria säntää pakoonpakkotyöstä Mississippin osavaltiontietyömaalta yli nuutuvien peltojen;hyvin suittu supliikkimies UlyssesEverett McGill (vuosien mittaan alatiparaneva George Clooney) on ottanutkahden vankitoverinsa Delmarin jaPeten kanssa hatkat. Näin alkaa vauh-dikkaasti ja kahleet kalisten pitkä, moni-vaiheinen ja osin surkuhupaisa matkakohti vapautta, onnea ja arvaamattomiarikkauksia. Suunnan sille antaa hetialkajaisiksi resinalla kulkeva sokeanäkijä: “You will find a fortune but notthe fortune you seek” – ja vastaaviavaeltavien miesten taivalta osaltaanavittavia rapsodihahmoja vastaan tuleejatkossakin. Vaan matkan varrella onvielä monta mutkaa, ja takaa-ajajatkulkevat aivan kintereillä. Koirilla kunon jotain aivan erityistä vainuttavana,ja karkulaisten on vaikea säilyttää etu-matkaansa.Monesti heidän onkin syytäyöpyä mielummin taivasalla leirinuoti-on kajossa vaikkapa satunnaisten pyl-väänpätkien keskellä kuin sisätiloissa.Täpärät pelastumiset kuuluvat myöskaverusten arkipäivään.

Vaikka aivan filmin alkuun ei olisikaanlaitettu paljastavaa sitaattia eivätkäesittelytiedotkaan asiaa mainitsisi, niinklassikolle olisi jo ilmiselvää, ettäOdysseiastahan tässä on kyse, ja kuinvarmemmaksi vakuudeksi elokuvan

tekijät, jo varsin maineikkaat Coeninveljekset, pudottelevat suhteellisenahkeraan Homeros-viitteitä: paikallisenyhdistetyn radioaseman ja levytys-studion johtajana hääräilee sokeamusiikintuntija, taustalla tärkeänä sivu-juonteena pyörivän kuvernöörivaalinennakkosuosikkina on näennäisenuudistusmielinen mies nimeltä HomerStokes – vastaehdokkaanaan vanhakonkari Menelaus “Pappy” O’Daniel(jolla on ainakin omien sanojensamukaan kirjaimellisesti puhtaat jauhotpussissa), ja kenenköhän rintakuvakoristaakaan hienon lounasravintolansalia? Katsojan on silti viisainta ollatuijottamatta liikaa siihen, miten tark-kaan elokuvan juoni seuraa pohja-vireenään etenevän eepoksen tarinaa.Sellaista käsittelyä kumpikaan niistä eiansaitse. Yhtymäkohtia on runsaasti,mutta ne ovat enimmäkseen varsinviitteellisiä, viihteellisiä ja sekoittuneita.

Tapahtumien liikkeellepanevana voi-mana on tietenkin raha (tosin vain peri-aatteessa), eli kiire ehtiä ryöstösaaliinkätköpaikalle ennen kuin uusi patoallasavataan, mutta lopullisena päämääränäon kuitenkin rakkaus, kuten kaikissahyvissä tarinoissa tavallisesti on.Odysseus-Everettin on ehdittävä ajoissamyös Pennynsä luo, sillä yksittäinenmutta sitäkin varteenotettavampi kosijakulkee jo kotipoluilla. Tapahtumia taasvie luontevasti eteenpäin ja samallakommentoi alueelle ja aikakaudelletyypillinen musiikki, bluegrass, deltablues ja gospel, usein peräti kantaen

Õ pÒpoiÕ pÒpoiÕ pÒpoiÕ pÒpoiÕ pÒpoi ...

ROSTRA 4/2000

27

muuten verraten hajanaista elokuvaakohtauksesta toiseen. Tapaleen ensim-mäinen turvapaikka osoittautuu vainkovin lyhytaikaiseksi. Washin ladonpiiritys voisi hyvinkin viitata Troijantuhoon. Kovin montaa hevosvoimaa eitunnu olevan siinä kulkuneuvossa, jokavie joukon läpi porttien. Poika ainakinkulkee modifioiduilla koturneilla –ehkäpä juuri se onkin kevyt vihjaustähän tragediaan. Pian tunnelma muut-tuu aivan toiseksi, kun metsän kaikuessahartaista sävelistä kolmikko kohtaavalkopukuiset rukoillen alas joen-rantaan vaeltavat lotofagi-baptistit, jatarjolla on ainakin osittainen sovituskorkeampien voimien kanssa. Muttasitähän ei toki ole pakko ottaa vastaan.

Karkulaisten joukkoon liittyy välistämuitakin kulkijoita, näistä merkittävim-pänä eräänlainen Orfeus-hahmo, mesta-rillinen musta muusikko Tommy (jotanäyttelevä Chris Thomas King on sellai-nen todellisuudessakin). Tämän kanssakolmikko levyttää pikarahastusmielessäväkevän bluegrass-kappaleen “I Am aMan of Constant Sorrow”– sen levytys-sessio onkin eräs elokuvan koho-kohdista – millä teolla on sittemminyllättävän ratkaiseva vaikutus miestenmyöhempiin vaiheisiin. Vaan mitenpitkälle laulu oikein kantaakaan, sepaljastuu varsinaisesti perillä suurissavaalipidoissa Pennyn häiden aattona.Tommy vaihtuu matkalla Georgeen,maanis-depressiiviseen gangsteriin,jolle hataran itsetunnon säilyttäminennäyttää olevan saalistakin tärkeämpi.Hänen kohdallaan voi myös ohimennentodeta, ettei laiduntavia lehmiä pidäammuskeleman; siitä kun seuraa aika-naan sähäkkä rangaistus. Todellinentapahtumien vedenjakaja on kuitenkin

se, kun miehet kohtaavat ihanan laulun(vartavasten tähän filmiin tehty kappale“Didn’t Leave Nobody But the Baby”)joelle houkuttelemina kolme hekumal-lista pyykkäriä; samaan kohtaukseen onnäin kätevästi yhdistetty niin seireenit,Kirke kuin Nausikaakin. Laulu, koti-polttoinen maissiviina ja päihdyttävänaisellisuus ovat vaarallinen yhdistel-mä, joten pian on yksi joukosta poissa.Vai muuttanut ehkä vain hahmoaan.Vaan tästäkin huolimatta matkaa on jat-kettava, nyt jo vakavammalla mielellä,kohti uusia vaivoja ja vastuksia, niistäpelottavimpana silmäpuoli raamattu-kauppias Big Dan Teague. Mutta pahasaa sentään aikanaan palkkansa jopaalkuperäistä eeppisemmällä tavalla.

Matka päättyy kaupunkiin nimeltäIthaca (joka oikeastikin löytyy Missis-sippistä) vain päivää ennen määrä-aikojen laukeamista. Everettin kotiin-paluu ei ole helppo eikä häntä sinneoikeastaan edes kaivattaisi - sen tekeeerityisen selväksi seitsemän tyttärenyksinhuoltajuuteen kyllästynyt Penny.Sen enempää vetoomuksista kuinvoiman- tai sivistyssanojen (mm. pater-familias ja progeny) käytöstäkään eitunnu olevan apua. Samalla kuitenkinselviävät kadonneiden tovereiden tuka-lat olinpaikat, joten yöllisten pelastus-operaatioiden aikana solmitaan taasmonta irtainta juonenpäätä yhteen.Ristinpolttajaisia metsässä viettävälläpaikallisella Ku Klux Klaanilla on tässäyhteydessä kunnia esittää laistrygonienosa, ja myös kyklooppitarina saadaansoveliaaseen päätökseen.Näin on neljänmiehen kokoonpano ZZtopmaisiintekopartoihin naamioituneena jälleenvalmiina viimeiseen uskaliaaseenyritykseen kääntää kaikki taas hyväksi,

ROSTRA 4/2000

mikä johtaakin suosikkiehdokkaankansalaispäivillisiksi naamioidussavaalitilaisuudessa jopa toivottua parem-paan lopputulokseen. Vaan kohtalollaon tarjota vielä parikin lain ja valjastet-tavien luonnonvoimien suomaa yllätys-käännettä, jotka saavat jopa sivistyneenEverettin skeptisen elämänasenteenmurenemaan, ennenkuin miesten jasokean näkijän tiet vielä kerran riste-ävät.

Voi veljet, missä lienet? -elokuvanperustarina on toki yhtä vanha kuinlänsimainen kirjallisuus, onhan seninspiraatio ammennettu sentään Home-roksen 2 700 vuotta vanhasta runoel-masta, joka kaikkien harharetkitari-noiden kantateoksena asettaa samaanohjaavat kehykset myös tälle kertomuk-selle. Todellinen runoilijan vapausonkin antaa tilaa aiheelle myös perin-nettä uudelleen tulkiten. Niinpä ainavälillä saattaa viitteiden ja ristiviitteidensokkelossa joutua hämilleen mitämikäkin milloinkin oikein merkitsi,mutta lopputuloksena on silti hienoi-sesta sekavuudesta huolimatta etenkinloistavan kuva- ja äänimaailman kan-nattelemana varsin nautittava elokuva.

Voi veljet, missä lienet? - Matka ilmankarttaa. Seikkailu ilman määränpäätä.Kaverukset ilman päätä ja häntää.O Brother, Where Art Thou? - They havea plan, but not a clue.

ohjaus : Joel Coenkäsikirjoitus : Homeroksen aiheen pohjaltaEthan ja Joel Coen

rooleissa :George Clooney .... Ulysses Everett McGillJohn Turturro .... Pete HogwallopTim Blake Nelson .... Delmar O’DonnelCharles Durning .... kuvernööri Menelaus

“Pappy” O’DanielJohn Goodman .... Big Dan TeagueMichael Badalucco .... George NelsonHolly Hunter .... Penny Wharvey McGillStephen Root .... Radio Station ManChris Thomas King .... Tommy JohnsonWayne Duvall .... Homer StokesDaniel von Bargen .... sheriffi CooleyJ.R. HorneBrian Reddy .... Pappyn avustajatFrank Collison .... Wash HogwallopDel Pentecost .... Junior O’DanielEd Gale .... pikkumiesRay McKinnon .... Vernon T. WaldripLee Weaver .... sokea näkijäMia TateChristy TaylorMusetta Vander .... seireenitGeorgia Rae RainerMarianna BrelandLindsey MillerNatalie Shedd .... Wharvey gal

USA, Universal & Touchstone Pictures 20001h 46min / K-14

linkkejä:http://studio.go.com/movies/obrother/index.htmlhttp://us.imdb.com/Gallery?0190590h t t p : / / w w w. c i n e m a . c o m / g a l l e r y /item.phtml?ID=3800http://www.obrothermusic.com

28

ROSTRA 4/2000

PIKKU-UUTISIAPIKKU-UUTISIAPIKKU-UUTISIAPIKKU-UUTISIAPIKKU-UUTISIA

29

Senaatintorilla nähtiin toukokuun 11.päivänä ensimmäinen triumfikulkuevuosisatoihin, kun Symposion otti osaaAkateemisen Warttin sukkulaviestiin.Päivä oli niin tulinen, että ”keisarilla”oli ongelmia hallita togansa liepeet.

Keväistä Floralia-juhlaa Symposioninopiskelijat juhlivat 12.5. Alina-salissa.Juhlien teemaksi tänä vuonna oli valittuiloinen 80-luku. Upeasti pukeutuneistajuhlijoista puolueeton raati palkitsimielestään parhaiten pukeutuneet. ErkkiSironen palkittiin upeasta kravaatista jaPäivi Lammi sai kunniamaininnan. 80-luvun hevariksi pukeutunut VilleKontinen palkittiin parhaasta asusta. Iltakuitenkin kulminoitui Flora-neidonvalitsemiseen. Tänä vuonnavalitsijaraati totesi Maria Ylipahkalantäyttävän parhaiten Flora-neidonsaappaat. Rostra onnittelee Mariaa!!!

Keväällä kaikkia antiikin ihailijoitavillitsi elokuvateattereissa pyörinytGladiator. Elokuvaa kiitettiin ja hiemankritisoitiinkin, mutta yhteen ääneenkaikki ihastelivat senspektaakkelimaisia taisteluita. 22.5.KinoSymposion kokoontui suurellajoukolla Kino Palatsiin nauttimaanelokuvasta. Näytöksen jälkeentuntemuksia kertailtiin Molly Malonesravintolassa.

Kuluvan kevään aikana kotoisenyliopistomme kaikki tiedekunnat pitivätpromootionsa; näistä suurin ja kauneinoli luonnollisestikin perinteikkäänfilosofisen tiedekunnan promootio 1.–4.6., jossa oma alma materimme prof.

Maarit Kaimio suoritti tyylillä jakunniakkaasti Suomen yliopistojenhistoriassa ensimmäisen naispuolisenpromoottorin tehtävän. Näidenjuhlapäivien aikana varsin monetklassikotkin saivat laakerinsa jamiekkansa.

Anna ’Pompe’ Hægströmin ja JussiJacobssonin häät pidettiin kesäisenälauantaina 17.6. Aluksi oli tietenkinvihkiminen klassikolle soveliaastiOlaus Petrin kirkossa Minervankadulla,mistä siirryttiin ruusunlehtisateenkeskeltä Katajanokan Kasinolleilakoimaan. Vieraita oli pitkin ja poikinpohjoismaita, ja osa onnitteluistasuoritettiin tanssien kreikkalaisittain.

5.7. kesätentin jälkeen symposionlaisiakokoontui totutusti pienellekesäpiknikille Kaivopuistoon. Aurinkopaistoi ja linnut lauloivat opiskelijoideniloksi, ainoa ikävä asia oli hiemankostea nurmikko.

Kansainvälinen myöhäis- javulgaarilatinan kongressi järjestettiinTieteiden talolla 29.8.–2.9. Lukuisienkansainvälisten tutkijakuuluisuuksisenjoukossa esiintyivät myös Martti Leiwo(Greek or Latin, or something inbetween – The Jews of Venusia), HillaSalovaara (Composing Letters: SomeAspects of P.Mich. 467–481), HeikkiSolin (Berenikê › Veronica); sekä SeppoHeikkinen (Bede’s De arte metrica).

Uusien ja vanhojen opiskelijoidentutustumisiltaa vietettiin Symposioninsyksyn ensimmäisen kokouksen

ROSTRA 4/2000yhteydessä 30.9. ravintola Kluuvissa.Paikalla oli odotetusti niin uusia kuinvanhojakin opiskelijoita.

Syksyn suuri ilouutinen oli kunvarapuheenjohtajamme Janne Niemipääti vaihtaa siviilisäätyäänpujottamalla sormuksen morsiamensaIlona Saastamoisen sormeen syyskuun30. päivänä Espoonlahden kirkossa.Jupperin yhteistuvalla järjestettiinkotoisa häävastaanotto, jossa mm.morsiamen kuorolaiset lauloivatuunituoreelle hääparille. Lämpimätonnittelut Jannelle ja Ilonalle!!!

Ludi Romani -juhlaa vietettiinperinteisesti fuksien viihdyttämänä12.10. Alina-salissa.Ohjelmanumeroitaan fuksit hioivattavan mukaan erinäisiä Helsinginravintoloita kiertäen. Ilta oli makoisa javiihdyttävä, mistä kiitos järjestäjille.

Suklaakerho kuuleman mukaankokoontui Anne Jussilan ja Pentu-kissankotona Pasilan suunnalla sateisenamarraskuun 7. päivänä. Tilaisuudessaoli mm. syöty suklaata. TulevistaSuklaakerhon kokoontumisista voikuulla kuullopuheena tai tarkailemallalaitoksen tutuksi tullutta ilmoitustaulua.

Symposionin syksyinen yleiskokouskokoontui marraskuun 9. päivänä BarManalassa. Kokouksen kulkuun voi taastutustua ilmoitustaululla taiSymposionin webbi-sivuilla. UusiSymposionin hallitus valittiin jatehtävät jakaantuivat seuraavasti: pj.Laura Nissinen, vpj. Janne Niemi, siht.Tea Pelkonen, opintosiht. MaijaHolappa, rah.hoit. Linda Tuominen,emäntä Outi Kaltio, isäntä Matias

Buchholz, varajäsenet LauraPatrikainen ja Kimmo Kovanen.Samalla valittiin myös Rostran uusitoimituskunta ja tähän vastuulliseentehtävään suostumuksensa antoivat:Maija Holappa, Kai Juntunen, SaaraKauppinen, Janne Niemi, Riku Partanenja Vesa Vahtikari.Virallisemmanosuuden jälkeen FM Hilla Salovaaraluennoi aiheesta Sotilaita, kirjureita jasairaanhuonoa latinaa.

7.11. 2000 juhlittiin konsistorinlaitoksellemme myöntämää 250 000markan suuruista laadukkaan toiminnankannustuspalkintoa. Juhlat olivatlaitoksen tiloissa. Tarjolla oli kahvia,kakkua ja shampanjaa.