TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

EU:n talous- politiikkaa

tehdään jatkossakin

kansallisesti. Sivut 26-27.

Kuluttajan- suojadirektiivikirkastaa EU:n

sisämarkkinoidenpelisääntöjä.

Sivut 28–29.

UPI:N JOHTAJA TEIJA TIILIKAINEN:

SUOMEN KANNATTAA

VAALIAKOKO EU:N

YHTENÄISYYTTÄ.Sivut 6-9.

3 | 2014

Muista äänestää eurovaaleissa!Ennakkoäänestys alkaa 14.5.

2 sttk 3 *2014 3 sttk 3 *2014

STTK-lehtiToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:järjestölehti39. vuosikerta

JulkaisijaSTTK ry

Päätoimittaja, toimitussihteeriMarja-Liisa Rajakangas

ToimitusKäyntiosoiteMikonkatu 8 A, 6. kerrosPostiosoitePL 421, 00100 Helsinki

Puhelin(09) 13 15 21

Telefax(09) 652 367

Internetwww.sttk.fi

E-MailSTTK:n toimiston henkilöstö:etunimi.sukunimi@sttk.fi

STTK-lehden posti:marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

IlmoituksetKaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus:toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen.

UlkoasuIlkka Eskola/Hansaprint Oy

PainopaikkaHANSAPRINT 2014 / STTK14_03Painos 40 000

Lehden paperiGalerieFine Silk 70g

Kannen kuvaUlkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.Kuva: Pekka Sipola

Ilmestymis- ja aineistoaikatauluNumero 4/2014Aineisto 2.6.2014Ilmestyy 16.6.2014

ISSN 1237-9921

2 Pääkirjoitus.

4 Nuorten kesäduunari-info palvelee koko kesän.

4 Lyhyesti

5 Tehotuotantoa vai luovaa työntekoa?

6 Teija Tiilikainen varoittaa euromaiden eriytymisestä. UPI:n johtaja uskoo äänestys- prosentin nousevan 50:een.

10 Antiikissa on nyt ostajan markkinat. Nopeita sijoitusvoittoja se ei tarjoa.

11 EU:n työelämäsääntelylle palkansaajien tuki.

12 Euroopan paras työelämä tehdään työpaikoilla. Isossa kuvassa työelämämme haaste on se, että paluuta entiseen ei ole.

14 Kipeitä päätöksiä vain arvausten varassa. VM:n laskelmat kestävyysvajeesta poikkeavat monen muun toimijan laskemista.

16 Työpaikkojen väkivalta saatava kuriin. Väkivalta on monella työpaikalla ikävää arkea.

18 Tapahtumista tuli iso työllistäjä. Tangomarkkinoita ei voi ulkoistaa Suomesta.

20 Työajan lyhentäminen ja töiden jakaminen ei sytytä. Työntekijät eivät kuitenkaan haluaisi leikata palkkoja, vaikka työaika lyhenisi.

22 Puhutaan syrjäytymisestä!

23 Työlounaalla.

24 STTK lyhyesti.

25 Löntagare, använd din röst.

25 Voi hyvin.

26 EU torjuu talouskriisejä budjettikurilla ja pankkiunionilla. Kansallinen päätöksenteko ei katoa mihinkään.

28 Kuluttajansuojadirektiivi kirkastaa sisämarkkinoiden pelisääntöjä. Uusi direktiivi astuu voimaan kesällä.

30 Kirjat.

31 Ristikko.

» Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa muutaman päivän päästä. On tunnettua, että eurovaalit eivät suomalaisia – eivätkä muidenkaan jäsenval-tioiden kansalaisia – kummemmin sykähdytä. Sekin tiedetään, että vaalien alla puhutaan mieluummin kansallisista kuin eurooppalaisista asioista.

Vaikka viime vaaleissa yli puolta osaa suomalaisista laiskotti ja he jättivät vaalit väliin, mepit valittiin ja he ovat olleet Suomen kellokkaita ja päättäjiä Euroopan parlamentissa. Nytkin valitaan 13 meppiä, äänestit Sinä tai et.

Suomi on Euroopan unionin jäsen ja melko monet asiat valuvat suomalaiseen politiikan tekoon Brysselin pöydistä. Siitä ei tarvitse pitää, mutta se kannattaa tiedostaa. Emme voi enää valita toisin: olemme jäseniä ja sillä siisti. Olemme myös rahaliiton jäseniä emmekä siitäkään pääse irti, vaikka talouskurjuuden heikoimpina hetkinä moni ehkä olisi halunnut.

Politiikassa vaikutetaan pelikentällä, ei katsomossa eikä herjoja sieltä heitte-lemällä. Jos nyt joku ehdokas tai hänen äänitorvensa väittää, että Euroopasta tai rahaliitosta voi erota, älkää uskoko. Ei voi. Ei näillä tiedoilla.

Eurooppa on kulttuuriensa ja jäsenvaltioidensa summa. Eri mailla on eri painotukset ja erilaiset tulokulmat yhteisiin asioihin. Niin Suomellakin. Parhaiten saamme äänemme vaalien jälkeen kuuluviin ja kantamme huomioiduksi, kun liittoudumme fiksusti ja olemme joustavia. Änkyröinnillä harvoin mitään aikaa saa, ainakaan kestävästi.

STTK, SAK ja Akava ovat kampanjoineet yhdessä eri puolilla Suomea. Ääniä Suomesta –kampanja on ensimmäinen yhteinen eurovaalien merkeissä. Toivotta-vasti kampanjointi, keskustelu ja ihmisten osallistaminen yhteiseen Eurooppaan näkyy myös äänestysprosentissa. Viimeksi tuo luku oli 40. Se on häpeällisen pieni, sillä se voisi olla melkein sata.

Päätetään, että luku ainakin paranee, vaikka ei sataan päästäisikään. Mutta se edellyttää, että uurnilla tavataan. (mlr) Finanssineuvos Martti Salmen haastattelu sivuilla 26-27.

Vihan päivät» On varmaan makuasia, kutsuuko Ukrainan tilannetta sodaksi, sisäl-lissodaksi vai miksi. Se tiedetään, että eri selkkauksissa, tuhotöissä ja tulipaloissa on kuollut paljon ihmisiä jo nyt. Eikä mikään taida estää uusia uhreja tulemasta.

Tavallisen ihmisen on aika vaikea pysyä perillä siitä, mitä Ukrainassa todella tapahtuu. Saati siitä, mikä on tapahtumien todellinen syy ja mikä seuraus. Kuka on täysin oikeassa ja kuka aivan väärässä? Toteen on näy-tetty vanha tieto, että sodan ensimmäinen uhri on totuus ja propaganda harppoo asiallisen tiedon edellä.

Talouspakotteilla ei paljon painoa ole silloin kun kansa alkaa napista ja tyytymättömyys etsii kanavaa purkautua. Jos se ei saa purkautua demo-kraattisesti, se purkautuu väkivalloin. Se siis on nyt nähty.

Miksi uskomme kuvia, joissa Putin lentää kurkiaurojen mukana ja painii karhun kanssa? Miksi kuvittelemme, että järki voittaa sodan ja kuo-leman pelon? Miksi historia ei opeta päättäjille ja kansalle mitään? (mlr)

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

EU:n talous- politiikkaa tehdään jatkossakin kansallisesti. Sivut 26-27.

Kuluttajan- suojadirektiivikirkastaa EU:n sisämarkkinoidenpelisääntöjä. Sivut 28–28.

UPI:N JOHTAJA TEIJA TIILIKAINEN:SUOMEN KANNATTAA VAALIAKOKO EU:N YHTENÄISYYTTÄ.

Sivut 6-9.

3 | 2014

Muista äänestää eurovaaleissa!Ennakkoäänestys alkaa 14.5.

Komissio puuttuu vain isoihin raameihin, esimerkiksi liian optimistiseen ennusteeseen talouskasvusta tai jos menopuoli uhkaa karata hallinnasta. Eri maiden hallituksen poliittisiin valintoihin ei puututa.

PÄÄKIRJOITUS

TAPETTI

SISÄLLYS

Eurooppa kutsuu – kuulevatko suomalaiset?

REMES

4 sttk 3 *2014 5 sttk 3 *2014

Tehotuotantoa vai luovaa työntekoa?» Tuottavuuden kasvu Suomessa on dramaattisesti pysäh-tynyt ja ideoita sen kohottamiseksi etsitään kuumeisesti. Työmarkkinapolitiikassa keskustelua hallitsevat tehosta-minen, työaikojen pidentäminen ja palkkakustannukset.

Palkansaajille tällaiset lääkkeet ovat karvaita ja voi kysyä, ovatko ne edes tehokkaita. Työelämän kehittä-minen on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle, vaikka olennaista on se, mitä hyvää ja uutta työtuntien aikana saadaan aikaiseksi.

Suomessa riittää kyllä paljon puhetta luovuudesta ja innovaatioista. Usein niiden ajatellaan olevan jotakin suurta ja häikäisevää – jotain, joka ei kosketa tavallisia työpaikkoja tai tavallisia palkansaajia.

Totuus on toisenlainen. Innovaatiot ovat usein pieniä ja arkisia asioita, esimerkiksi uusia toiminta- ja työskentely-tapoja tai tekniikan parempaa hyödyntämistä. Suuretkin ideat syntyvät usein tarkoittamatta - sivutuotteena tai muuten vain ohimennen.

Suomessa puhutaan kasvualoista, kuten peliteollisuu-desta ja cleantechistä. Onkin elintärkeää, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Ei kuitenkaan riitä, että meillä on joitakin huipputyöpaikkoja tai -aloja. Luovuutta ja uuden syntymistä tulee edistää kaikilla työpaikoilla ja joka tasolla. Ne eivät ole pelifirmojen, teknologiayritysten ja startupien yksinoikeus. Myös esimerkiksi julkisen sek-torin tuottavuuden parantaminen on pitkällä aikavälillä sen varassa, että toimintatavat kehittyvät.

Suomalaisella työelämällä on hyvät edellytykset hyö-dyntää luovuutta. Työvoimamme on hyvin koulutettua ja digitaalinen infrastruktuurimme on korkeaa tasoa. Olemme hyviä tasa-arvossa, eikä työkulttuurimme ole kovin hierarkista tai byrokraattista. Meillä on paljon mah-dollisuuksia myös joustaviin työaikoihin, kunhan niitä osattaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Edellytykset ovat hyvät, mutta näkyvätkö luovuuden ja uusiutumiskyvyn edistäminen työpaikkojen arjessa? STTK:n Toimihenkilöbarometrin mukaan yli puolet STTK-laisista on sitä mieltä, että työpaikan johto asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Tämä näkyy kiireenä, alimitoitettuina henkilöstöresursseina ja työntekijöiden vaikutusmahdol-lisuuksien vähäisyytenä.

Työntekijä on tuottava silloin, kun hän on motivoitunut ja jaksaa hyvin työssään. Liian pitkälle viritettynä tehokkuuden tavoittelu tappaa luovuuden ja uusiutumiskyvyn. Luovuus on muun muassa kykyä kehittää uusia ja epätavallisia ideoita ja etääntyä tavanomaisista ajatusmalleista. Se ei ole mahdollista, jos uusille ajatuksille ei ole aikaa eikä tilaa. Tämä taas on myrkkyä työpaikkojen tulevaisuudelle.

Minna HelleKirjoittaja on STTK:n edunvalvontajohtaja.

KOLUMNIminna.helle@sttk.fi

UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas

» Vappuna avautunut STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuorten kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Maksuton palvelu on kerännyt viime kesinä yli 500 yhteydenottoa.

Kymmenettä kesää toimiva kesäduunari-info on suunnattu nuorille, heidän vanhemmilleen ja työnantajille. Yhteyttä voi ottaa jo ennen työsuhteen alkua. Kysyä voi esimerkiksi palkois-ta, työvuoroista tai työsopimuksen laatimiseen liittyvistä seikoista.

Kesäduunarineuvoja Sini Siikström muis-tuttaa, että työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Työehtoihin liittyvät työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä epäselvät kohdat on syytä selvittää ennen nimen allekirjoitta-mista.

– Älä koskaan epäröi kysyä. Pidä myös huoli, että saat riittävän perehdytyksen työhösi. Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta esimerkiksi työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden toimintatavoista ja työturvallisuu-desta.

Perehdytyksessä työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän koulutustausta, ammatil-linen osaaminen ja työkokemus. Kunnon ohjaus vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia.

Myös ruotsiksi ja englanniksiKesäduunari-info on avoinna 29. elokuuta saakka. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi

Keskustelu käy myös Facebookissa osoittees-sa www.facebook.com/kesaduunari

Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista per-jantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Lisätiedot STTK:ssa: STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen, ulla.hyvonen@sttk.fi

Nuorten kesäduunari-info palvelee koko kesän

Tehy:Päättäjillä vastuu sosiaali- ja terveysalan ammattitaidosta

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on tyytyväinen siihen, että SOTE-ratkaisu saatiin aikaan. Uudistuksen tavoitteena on ollut nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantuminen.

Hallitus on aiemmin esittänyt rakennepoliittisessa ohjelmassaan kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämistä. Esitys on Tehyn mielestä ristiriitainen ja vastakkai-nen SOTE-uudistuksen kanssa. Laadukkaita palveluita pystytään tuottamaan, mikäli pidetään kiinni sosiaali- ja terveysalan ammatteja säätelevästä lainsäädännöstä, jonka tavoitteena on potilasturvallisuus ja hoidon laatu.

- Hallituksen ristiriitaiset esitykset koskettavat nimenomaan lähihoitajia, sillä taustal-la itää ajatus, että koulutettuja lähihoitajia voitaisiin korvata esimerkiksi pikakoulute-tuilla hoiva-avustajilla. Sosiaali- ja terveysalalle ollaan tuomassa vähemmän koulutet-tua työvoimaa, jolla ei ole eväitä potilaiden tilan tarkkailuun ja vaativiin hoitotoimenpi-teisiin, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström.

- SOTE-uudistuksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityishuomio ammattitaidon lisäksi hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin, jotta koulutettu väki saadaan pysymään alalla. Arviolta 30 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jo jättänyt alan.

- Päättäjillä on vastuu viisaista jatkopäätöksistä ja toivon, että SOTE-uudistuksen alkuperäinen tavoite eli potilaiden hoidon laadun parantaminen olisi tärkein tavoite. Kelpoisuusehtoisuuksista tinkiminen tai henkilöstön koulutustason madaltaminen eivät voi tulla kyseeseen, Nordström toteaa.

SuPer: Sote-uudistuksella voidaan vahvistaa lähipalveluita

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto odottaa sote-uudistuksen parantavan asiakkaan mahdollisuuksia saada tarvittavaa hoitoa ja palveluita ajoissa sekä työntekijöiden työssäjaksamista. Uudistus tarjoaa myös mahdollisuuden tehok-kaalle ennaltaehkäisevälle toiminnalle.

SuPer on jo pitkään todennut, että kuntien rahapula on tulevaisuuden suurin ongelma sote-palvelujen tuottamisessa. Rahoitus turvataan suurilla alueilla, jotka rahoittavat ja tuottavat palvelut. Päätös siitä, miten sote-toiminnot tuotetaan ja mitä ne sisältävät, on merkittävä asia asiakkaiden ja henkilöstön kannalta. Keskeistä uudis-tuksessa on, että lähipalveluita vahvistetaan.

SuPerin edustajisto pitää sote-uudistusta erinomaisena mahdollisuutena. Uu-distuksesta voi myös tulla suuri uhka. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen päätöksillä on keskeinen rooli siinä, millaiseksi uudistus kehittyy. Tähän mennessä on tehty vain suuntaa-antavia päätöksiä: sote-alueita on viisi, lisäksi on annettu alkusysäys yhteisvastuulliselle rahoitukselle. Palveluiden tuottamisessa on huomioitava myös miten tulevaisuudessa tarjotaan paras mahdollinen kokonaisuus. SuPerin edustajiston mukaan on oltava vähemmän hallintoa ja erilaisia tuotanto-organisaatioita. Säästyvät rahat on ohjattava lähipalveluiden varmistamiseen.

Pro: Euroopan on uskottava jälleen itseensä

– Toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa päätetään EU:n tulevaisuudesta: kehitetäänkö unionia pääoman vai tavallisten ihmisten ehdoilla, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Rinteen mukaan maailmantalouden painopisteen siirtyminen Aasiaan ja kehit-tyviin talouksiin haastaa rakennemuutosta läpikäyvän Suomen lisäksi suurta osaa Eurooppaa. Vaalien yhteydessä on erityisen tärkeää keskustella siitä, mitä Euroopan hyvinvoinnin turvaaminen ja edelleen kehittäminen vaatii. Keskustelun keskiössä on oltava talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.

Rinteen mukaan eri tahoilla, poliittisilla puolueille ja vaikuttajille on toisistaan poikkeavia näkemyksiä niistä eväistä, joilla EU voi tulevaisuudessa menestyä. Näiden erojen taustalla on eturistiriitoja ja erilaisia analyyseja Euroopan mahdollisuuksista.

– Kansainvälisille yrityksille ja rahaeliitille EU on vain yksi tuotanto-, mark-kina- ja nautinta-alue muiden joukossa. Paikka, jossa tehdä ja kuluttaa rahaa. Ja kun tarve on, siirrytään muualle. Tavallisille ihmisille se on koti, työpaikka ja elinympäristö. Paikka, jossa pyritään elämään mahdollisimman hyvää, turval-lista ja vapaata elämää, Rinne kuvailee.

– Tämä johtaa hyvin erilaisiin tavoitteisiin EU:n kehittämisessä: ensimmäiset haluavat vain markkina-alueen jolla temmeltää, kansalaisten etu taas on vahva unioni, joka turvaa niin työntekijöiden oikeudet, kuin hyvinvointivaltioiden toimintaedellytykset.

– Eurooppalainen palkansaajaliike uskoo, että juuri laaja-alaiseen hyvinvoin-tiin ja osaamiseen perustuva tasa-arvoinen yhteiskunta luo EU:lle merkitsevää kilpailuetua. Toki tarvitsemme sen ajanmukaista ja tulevaisuuteen katsovaa kehittämistä.

Pardia: Yliopiston tukipalvelut luovat edellytykset tutkimukselle myös Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat kaikkia yliopiston tukipalveluja ja niissä työskenteleviä henkilöitä yliopistossa, korkeakouluilla ja laitoksilla. Neuvottelut koskevat noin 1 600 henkilöä Aalto-yliopiston 5 000 työntekijästä. Alustavien arvioiden mukaan vähennystarpeeksi arvioidaan 130 henkilöä.

Yliopiston tukipalveluissa työskentelevä henkilöstö luo edellytykset yliopiston tehokkaalle ja laadukkaalle tutkimus- ja opetustoiminnalle myös Aalto-yliopis-tossa, Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistuttaa.

Simolan mielestä tukitehtäviä ei tehosteta eikä prosesseja sujuvoiteta yksinomaan vähentämällä niissä työskentelevää henkilöstöä. Aalto-yliopiston pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua on jatkossa parannettava.

– Yhteistoimintamenettely on aina raskas prosessi siihen joutuvalle henkilös-tölle. Aalto-yliopiston yt-neuvotteluissa tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta irtisanomisilta vältytään, Simola edellyttää.

Nousu: Pankkien asiakkaat ja henkilökunta vain kulueriä

Nordea pankin henkilökuntaa edustavan Ammattiliitto Nousun edustajisto ei hyväksy pankin suunnitelmaa osakkeenomistajien omistaja-arvon maksimaa-lisesta kasvattamisesta asiakkaiden ja henkilökunnan kustannuksella.

Edustajisto pitää Nordean suunnittelemia tehostamistoimia lyhytnäköisinä. Kansainvälisillä yrityksillä ja niiden omistajilla ei ole isänmaata, ja omistajat ovat valmiita kaikin mahdollisin keinoin lisäämään voittojaan. Nousu perään-kuuluttaa julkista keskustelua yhteiskuntavastuusta ja pankkien velvollisuuksista osana yhteiskuntaa. Kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada pankki-palveluja ovat uhattuna.

Nousu oli STTK-laisena ammattiliittona hyväksymässä viime syksynä työlli-syys- ja kasvusopimusta, jossa työntekijät tyytyivät 20 euron palkankorotuksiin Suomen pelastamiseksi. Myös Suomen hallituksen keväällä 2013 päättämän yhteisöveron laskemisen tavoitteena oli tukea yritysten kilpailukykyä ja työlli-syyttä.

Samaan aikaan Nordean omistajat ja johto ovat kasvattaneet voittojaan. Nordea ei ole millään lailla sitoutunut työpaikkojen säilyttämiseen tai kasvua tukeviin toimiin. Edustajiston mielestä suomalaisia palkansaajia on petetty.

- Nyt Nordean on viimeistään osoitettava vastuutaan henkilöstöstä ja asiak-kaista, toteaa edustajiston puheenjohtaja Tuula Muukkonen.

»

TEIJA TIILIKAINEN VAROITTAA EUROMAIDEN ERIYTYMISESTÄ

7 sttk 1 *20146 sttk 1 * 2014

Euroopan talouskriisi on johtanut siihen, että euromaat pitävät tiiviisti yhtä, mutta muut jäsenmaat ovat jääneet ulkokehälle.

– Suomen täytyy pitää huolta yhteisen EU:n kehittämisestä. Olemme Euroopan reunalla ja Pohjoismaista ainoana euros-sa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen huomauttaa.

– Ilman yhteistyötä Tanskan ja Ruot-sin kanssa olemme vielä enemmän yksin. Siksikin meidän pitää pyrkiä kehittämään koko unionia.

8 sttk 3 *2014 9 sttk 3 *2014

» Rakkain paikka Euroopassa?– Eurooppalaisista suurkaupungeista Madrid on lähinnä sydäntäni. Se on sa-manaikaisesti tyylikäs ja lämmin. Eurooppalaisesta maaseudusta Etelä-Sak-sa, esimerkiksi Heidelberg tai Tübingen, jossa olen ollut vaihto-opettajana.

Mikä on parasta Euroopan unionissa?– Asennekasvatus. Nuoret sukupolvet oppivat ajattelemaan unionia yhtei-senä alueena. Ei niin, että ”me ja ne muut”. Minäkin olen kasvanut aikana, jolloin ”ne vieraat” olivat vähän pelottavia. En silti toivo, että asenneraja siirtyisi EU:n ulkorajoille.

Mikä on pahinta?– Pahinta on, että muu integraatio on edennyt, mutta demokratiakehitys on jäänyt vähemmälle. Siksi kansalaiset mieltävät, että EU on etäinen ja vieras. Kansalaisten osallisuustunne on heikko. Ajatellaan, että EU:sta tulee kaiken-laista, aivan kuin se ei olisi meidän vastuullamme ja vaikutuspiirissämme. Jokaisen tulisi voida tuntea, että hän on edustettuna unionissa kansalaisyh-teiskunnan, puolueiden tai poliittisten liikkeiden kautta.

Millaiseksi Suomi olisi kehittynyt EU:n ulkopuolella?– Suomi kokisi itsensä entistä pienemmäksi ja perifeerisemmäksi. Meillä ajatellaan, että olemme pieni pohjoinen maa. Tuo asenne tulee haastetuksi, kun olemme osa isoa unionia. Puhumme jo aika taitavasti eteläisestä Euroo-pasta yhteisenä naapuristona. Kun Ruotsikin on unionissa, olisimme ilman unionia kaukana valtakeskuksista ja aina yksin.

Veikkauksesi EU-vaalien äänestysprosentiksi?– Veikkaan, että näissä vaaleissa äänestysprosentit nousevat aika reippaasti sekä Suomessa että muualla EU:ssa. EU-tasolla päästään 50 prosenttiin. Suomen äänestysaktiivisuuden suhteen olen aika toiveikas… Veikkaan sa-maa, noin 50 prosenttia eli 10 prosenttiyksikköä viimekertaista korkeampaa aktiivisuutta.

KÄSI SYDÄMELLÄ»

Euroopan parlamentin viisivuotiskautta

ovat värittäneet talousongelmat. Ul-

kopoliittisen instituutin johtaja Teija

Tiilikainen arvioi, että seuraavalla kaudella

päästään jälleen kiinni muihinkin asioihin,

kuten demokratian lisäämiseen ja EU-kan-

salaisuuden rakentamiseen.

– Sosiaalista Eurooppaa ei ole kokonaan

pyyhkäisty pois agendalta. Komission esitys

EMU:n sosiaalisista indikaattoreista on jäänyt

kaiken talousuutisoinnin varjoon, Tiilikainen

kertoo.

Euromaiden kehitystä halutaan seurata

myös sosiaalisilla mittareilla.

– Euroopan neuvoston puheenjohtaja Her-

man Van Rompuy painotti EMU-kriteereistä

puhuessaan, että EMU:n kehittämisessä ei ole

kyse vain rahasta.

Periaatekeskustelua tarvittiinRaha ja talous ovat puhuttaneet Euroopan

unionia ja sen jäsenmaita pitkään ja perus-

teellisesti. Tiilikaisen mukaan se on ollut

tervehdyttävää.

Rakkain paikka Euroopassa?

* Te

ksti:

UP/

Bir

gitt

a Su

orsa

* K

uvat

: Pek

ka S

ipol

a

niille koitunut rangaistuksia. Nyt rikkomuksista

rangaistaan, ja rangaistuksista päästään päät-

tämään aiempaa helpommin.

Komission valta on kasvanut sen valvonta-

roolin myötä ja Euroopan Keskuspankin valta

on lisääntynyt.

– Vallan luovuttaminen ei ole helppoa, vaikka

Emussa jo sovittiin tietyistä pelisäännöistä.

Samanaikaisesti unionin sisään on syntynyt

uusi valtakeskittymä, euromaat. Yhteisvaluutan

maat ovat lisänneet yhteistyötä tiukemman val-

vonnankin takia.

– Talouskriisiin asti pyrittiin tiukasti valvomaan,

etteivät euromaat eriytyisi omaksi ryhmäkseen.

Nyt niillä on oma päätöksentekojärjestelmänsä

ja omat huippukokouksensa.

Tiilikaisen mukaan tässä on riskinsä, jos EU

halutaan pitää koossa.

– Paraikaa euromaat rakentavat pankkiunionia

ja vakausmekanismi on jo pystyssä. Velvoitteet

eriytyvät. Syntyy euromaiden unioni Euroopan

unionin sisään.

Onko se Suomen etu?

– On ja ei. Olemme riippuvaisia yhteisvaluutasta

ja sen poliittisesta hallinnoinnista, Tiilikainen

vastaa ja jatkaa:

–  Toisaalta Suomen linja on, ettei tule liian

vahvaa jakolinjaa. Meille tärkeät Ruotsi ja Tanska

eivät ole yhteisvaluutassa. Suomen intressi on

vaalia koko unionin yhtenäisyyttä, ettei sisäisiä

intressiklikkejä synny.

Turvallisuuspolitiikka otetaan tosissaanUnionin yhtenäisyys on Tiilikaisen mukaan

tarpeen siksikin, että ulkopoliittiset uhat ovat

kasvaneet. Ukrainan kriisiä edelsivät Pohjois-

Afrikan kansannousut ja Syyrian kriisi.

– Suomelle unionin kansainvälinen toiminta-

kyky on ensisijaisen tärkeää.

Yhteinen turvallisuuspolitiikka ja sen mah-

dollinen sisältö ovat nousseet uudella tavalla

EU:n keskusteluun.

Tiilikainen huomauttaa tilanteen muuttu-

neen, koska turvallisuusuhat ovat kasvaneet

nimenomaan EU:n rajoilla. Lisäksi Ukraina on

ollut mukana EU:n kumppanuusohjelmassa.

– Tällä kertaa kaikki ovat yhtä mieltä, että EU

tarvitsee yhteisen turvallisuuspolitiikan. Unioni on

heikko ja haavoittuva, jos se ei pysy yhtenäisenä.

Suhde Venäjään on ollut vaikea. Jäsenmai-

hin kuuluu entisiä neuvostotasavaltoja, entisiä

Varsovan liiton maita ja Venäjän historiallisia

kumppanimaita.

– Itä-Euroopan maat suhtautuvat kriittises-

ti Venäjään. Saksa ja Suomi ovat sovittelevia ja

riippuvaisia Venäjän energiasta. Nyt tilanne on

muuttunut ja kaikki haluavat yhteistä politiikkaa,

Tiilikainen huomauttaa.

– Kun joskus jälkeenpäin katsotaan Euroopan

unionin kehitystä 2010-luvulla, en hämmästyisi,

että tämä kokemus lisää EU:n yhtenäisyyttä ja

opettaa jäsenvaltioita kompromisseihin yhteisen

edun vuoksi.

– Jäsenmaat ovat joutuneet pohtimaan,

millaisesta unionista on oikein kyse ja missä

ovat keskinäisen yhteisvastuun rajat, Tiili-

kainen sanoo.

– Maastrichtin sopimuksen jälkeen näin

periaatteellista keskustelua ei ole käyty.

Ilman jämäkkää yhteistä johtamista jäsen-

valtioiden taloudet lähtivät eriytymään liiaksi.

–  Kriisi johti siihen, että EU:n piti vähän

ravistella itseään ja katsoa, mitä on jäänyt

tekemättä, Tiilikainen toteaa.

– Aiemmin luotettiin kunkin jäsenvaltion

kykyyn hoitaa omaa talouttaan. Kun talous-

kehitys alkoi eriytyä, huomattiin, että menes-

tyvienkin jäsenmaiden etu on pitää huolta

EU:n yhteisestä talouskehityksestä.

Jo liittymissopimuksessa jäsenvaltiolta

vaaditaan tiettyä talouskuria, mutta sen val-

vominen oli jäänyt hoitamatta. Huoli velkaan-

tumisesta ja julkisten talouksien alijäämästä

nousi vasta, kun hyvä talouskehitys taittui.

Jäsenvaltioiden budjettivalmistelun val-

vonta, tukipaketit ja niiden tiukat ehdot ovat

uusia keinoja pitää yhteinen EU ruodussa.

Tiilikainen tähdentää, että EU:n peruspe-

riaatteita ei ole muutettu. Kukin jäsenmaa

vastaa edelleen omasta taloudestaan, mutta

muut jäsenmaat voivat auttaa hädän tullen.

Euroryhmä nappasi valtaaYhteisiä ponnistuksia Euroopan talouden

kohentamiseksi oli tehty jo aiemmin, muun

muassa Lissabonin strategia ja Eurooppa 2020

-kilpailukykyohjelma.

–  Ongelma oli, että tavoitteet jäivät ylä-

tasolle. Jäsenmaissa hallitukset ajattelevat

omaa vaalimenestystään. On helpompi jättää

tekemättä jotain EU-tasolla sovittua, jollei ole

pakko, Tiilikainen hymähtää.

Nyt jäsenmaita pystytään ajamaan yhtei-

seen talouskuriin rangaistusten uhalla.

– Kun Ranska ja Saksa olivat vaikeuksissa

2005-2006, ne pystyivät junailemaan niin, ettei

10 sttk 3 *2014 11 sttk 3 *2014

EU:n työelämäsääntelylle palkansaajien tuki» Ay-liikkeen yhteisen Ääniä Suomesta –eurovaalikam-panjan tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista palkansaajista toivoisi EU:lta aktiivisempaa otetta työnte-kijöiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Palkansaajat haluaisivat Euroopan unionin tasoisella lainsäädännöllä määriteltävän kaikille työntekijöille vähimmäistasoiset työehdot ja irtisanomissuojan sekä enimmäistyöajan.

Vaikka vastaajat eivät pidä europarlamenttivaaleja yhtä mielenkiintoisina kuin esimerkiksi eduskuntavaaleja, vaikuttaa vaalien äänestysinto lupaavalta. 43 prosenttia vastaajista kertoo äänestävänsä varmasti ja 28 prosenttia vastaajista kertoo äänestävänsä todennäköisesti. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä ja korkeammilla koulutustasoilla äänestysinto on korkealla.

Europarlamenttivaaleissa suurempi osa vastaajista valitsee ehdokkaansa ehdokkaan henkilökohtaisten mielipiteiden (57 %) kuin ehdokkaan puoluetaustan (36 %) perusteella. Jopa 37 prosenttia vastaajista ei vielä tutkimuksen tekohetkellä tiennyt, minkä puolueen ehdokasta he aikovat äänestää.

Instituutiokeskustelusta sisältöihin EU näyttäytyy suomalaisille palkansaajaliikkeen jäse-nille vaikeasti ymmärrettävänä ja tehottomana, mutta sen sijaan jäsenet tunnistavat hyvin unionin tuomista hyödyistä matkustamisen helpottumisen ja työvoiman liikkuvuuden parantumisen.

Vastaajat toivovat europarlamentaarikkojen panostavan tulevaisuudessa enemmän sosiaali- ja terveysasioihin, työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä ym-päristöasioihin. Työelämän pelisääntöjen yhdenmukais-taminen saa vahvan tuen vastaajilta. Jopa 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla kaikkia jäsenmaita sitova, vähimmäistasoinen työntekijöiden irtisanomissuoja. Työaikadirektiivin uudistaminen työnte-kijöiden tarpeita paremmin vastaavaksi saa myös selkeän tuen. 62 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että EU:lla tulee olla yhtenäinen työaikalainsäädäntö, joka rajaa enimmäistyöajat.

Euroopan unionin harjoittamaan talouspolitiikkaan suhtaudutaan kaksijakoisesti. Vastaajista 36 prosenttia olisi valmis antamaan EU:lle laajemmat valtuudet puuttua jäsenmaiden talouspolitiikkaan ja 38 prosenttia vastaajista vastustaa ajatusta. Tiukempaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä EU:lta toivoi kuitenkin 45 prosenttia ja vain 23 prosenttia vastaajista vastusti.

Palkansaajaliikkeen yhteisen Ääniä Suomesta-kam-panjan toimeksiannosta Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Euro-parlamenttivaaleihin liittyen. Aihealueita olivat vaalit ja äänestyskäyttäytyminen, mielikuvat EU:sta ja EU:n päätöksenteosta, tyytyväisyys EU:hun ja sen politiik-kaan sekä työntekijöiden oikeudet EU:ssa.  Kyselyaika oli 17.3.- 2.4.2014. Yhteensä tutkimukseen osallistui 2 224 vastaajaa 26:sta eri ammattiliitosta.

Antiikkiin voi sijoittaa, mutta nopeita voittoja ei kannata odottaa. Jos sisustaa olohuoneensa antiikilla, saa paitsi tyy-liä, myös sijoituksen, jon-ka arvo voi nousta. Eikä antiikki ikinä tule täysin arvottomaksi.

Turkulainen antiikkikauppias Hans

Tritzschler sanoo, että antiikkikauppa

on kokenut viime vuosina mullistuksen.

Suuren muutoksen taustalla ovat trendit ja

internet. Antiikki on poissa muodista ja netin

ansiosta ala on alkanut muistuttaa rihkama-

kauppaa. Oma vaikutuksensa on ollut myös

vanhaan viittaavan vintagen suosion kasvulla.

– Sisustuslehdissä ja -ohjelmissa esiteltävät

kodit muistuttavat leikkaussaleja. Niistä on

kulttuuri hävinnyt, sanoo Tritzschler.

Kehitys on ajanut antiikkikauppiaat ahtaalle.

Suomesta antiikkikauppoja löytyy enää vain

Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Myös muu-

alla Euroopassa kehitys on kulkenut samaan

suuntaan.

– Ruotsissa, joka on perinteisesti ollut Eu-

roopan antiikin aarreaitta, ei oikeita antiik-

kikauppoja ole enää esimerkiksi Upsalassa

tai Södertäljessä.

Ei vain Suomen markkinoilleTritzschler tarkastelee asioita kauppiaan näkö-

kulmasta. Ostajan ja sijoittajan kannalta tilanne

on valoisampi. Pääsääntö sijoittamisessa on,

että se mikä menee alas, tulee myös ylös. Ja

silloin kannattaa ostaa, kun tavara on edullista.

Kauppiaskin myöntää, että näin on, ja että

antiikin arvo jollain aikavälillä vielä nousee.

Paljon antiikin hintakehityksestä kertoo,

että 30 vuotta sitten kustavilaisen lipaston sai

noin 50 000 markalla. Nyt se maksaa 7 000 – 8

000 euroa. Välillä sen hinta on tosin käynyt

korkeammalla.

Jos antiikkia hankkii sijoitusmielessä,

kannattaa ostaa vain huippulatua, kuten

1700-luvun hopeaa tai kustavilaisia tai roko-

kookauden huonekaluja. Antiikkiin sijoittajan

on Tritzschlerin mukaan syytä varautua myös

pitkäaikaiseen sijoitukseen. Lisäksi Suomen

pienten markkinoiden takia tavaran pitäisi

olla sellaista, että se kiinnostaa myös muualla

maailmassa.

– Etenkin antiik-

kia sijoitusmielessä

hankittaessa kannat-

taa käyttää ammatti-

laisen apua tai hankkia

esineet luotettavalta an-

tiikkikauppiaalta. Kaikki

vanha ei ole antiikkia, eikä kaikki antiikki ole

arvokasta. Aitona kustavilaisena myytävässä

lipastossa ei huonolla tuurilla ole muuta al-

kuperäistä kuin yksi jalka, sanoo Tritzschler

Mitä pidemmälle esine pystytään jäljit-

tämään, sen parempi. Arvoa nostaa se, jos

alkuperäinen valmistaja tiedetään. Silloin

kustavilaisen lipaston hinta lähtee noin 10

000 eurosta. Jos tekijää ei tiedetä, laskee läh-

töhinta puolella.

Siinä missä trendit vaikuttavat antiikki-

kauppaan ja antiikin hintaan, on alan sisäisillä

virtauksilla myös merkitystä. Kaksikymmentä

vuotta sitten kultakauden taiteilijoiden työt

olivat suosittuja. Nyt niiden arvo on suurim-

pia mestareita lukuun ottamatta laskenut

huomattavasti.

– Nyt suosittuja ovat Aallon ja Tyrellin

valaisimet. Kauankohan sitä kestää, pohtii

Tritzschler.

Hänen mukaansa on ”henkimaailman asi-

oita” mikä antiikin hintaan vaikuttaa.

* Te

ksti

ja k

uvat

: Art

o Jo

kela

Desing on huudossa

» Kotimaisella teollisella muotoilulla, desingillä, on kova kysyntä. Sen hinta on huutokauppajärjestäjä Bukowskin spe-sialistin Dan von Koskullin mukaan viimeisen kahdenkym-menen vuoden aikana noussut tasaisesti. Suomalainen desing kiinnostaa myös maailmalla.

von Koskullin mukaan esimerkiksi 1950- ja 1960-lukujen suurten nimien Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan lasiesi-neet ovat suosittuja, samoin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon valaisimet. Vanhemmista muotoilijoista esimerkiksi Gunnel Nymanin lasiesineet, valaisimet ja huonekalut ovat haluttuja.

– Desing-tuotteita ostetaan pääasiassa keräilymielessä ja niiden tuottaman mielihyvän takia. Ne todennäköisesti säi-lyttävät arvonsa, minkä lisäksi omistaja saa niistä käytännön hyödyn ja hyvän mielen, sanoo von Koskull.

Sijoituskohteena von Koskull pitää antiikkia tällä hetkellä parempana kuin desingia antiikin alhaisen hinnan takia. Hän uskoo, että antiikin arvo vielä nousee.

OSTAJAN MARKKINAT

Historian ja silmän kauneutta Hyvä sijoitusneuvo antiikkimarkkinoilla on, että jos tarvitsee tavaran,

pitää siitä ja siihen on varaa, niin se kannattaa ostaa. Antiikin arvoa voi

mitata myös käytettävyydellä sekä kulttuurisilla ja visuaalisilla arvoilla.

Sijoitusta voi ajatella myös oman olohuoneen kautta. Jos haluaa sisustaa

olohuoneensa antiikilla, 15 000 eurolla pääsee jo pitkälle. Tritzschlerin

mukaan sillä saa sohvan, pöydän, muutaman nojatuolin, lipaston ja pari

taulua seinälle. Kaupassa saa siis paitsi tyylikkäät kalusteet, myös option

siitä, että ostoksen arvo voi myös nousta. Ja melkoisen varmuuden siitä,

ettei se tule ikinä täysin arvottomaksi.

– Toisin kuin esimerkiksi Ikeasta hankitut huonekalut. Vuoden kuluttua

saat maksaa siitä, että joku ottaa ne vastaan.

Tritzschlerin mukaan vanhoissa huonekaluissa on sekin hyvä puoli,

että ne ovat täyspuuta ja tehty kestämään ja toimimaan.

– Kulumista on turha pelätä, sillä käytön jäljet kuuluvat vanhoihin

tavaroihin. Ja tarvittaessa etevä konservaattori voi tehdä paljon.

Hans Tritzschler on tuttu myös television

Antiikkia antiikkia -ohjelmasta. Hänestä

tavara muuttuu antiikiksi vasta noin 150

vuoden iässä. Monien mielestä antiikin

ikäraja on viisikymmentä vuotta.

Antiikissa on nyt

SIJOITTA-

MINEN

TUTUKSI

12 sttk 3 *2014 13 sttk 3 *2014

Mukaan haetaan uusia toimijoita

» Euroopan paras työelämä 2020 -hankkeen käynnisti viime vuoden alussa ydinryh-mä, johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantunti-jalaitos ja -yhdistys.

Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat tehneet yhteis-työlupauksen hankkeen kanssa.

Uudet toimijat tuntevat ja noudattavat toiminnoissaan valtioneuvostossa hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita. Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia työelä-män kehittämiseen.

Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia on tällä hetkellä 34.Työelämähankkeen johtajan Margita Klemetin mukaan toimijoiden määrä tulee

kasvamaan jo tänä vuonna.

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en

* Ku

va: J

arno

Mel

a

Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti uskoo, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, vaikka tällä hetkellä käydään jatkuvasti yt-neuvotteluja ja irtisanotaan ihmisiä.

–Maailma on muuttunut siitä,

kun Euroopan paras työelä-

mä -hakkeen tavoitteet kirjoi-

tettiin. Ei muutos ole tavoitetta pienentänyt.

Se on vahvistanut hankkeen tarpeellisuutta.

Kun menee huonosti, ei se tarkoita, että työ-

elämän kehittäminen lopetetaan.

Alueilla omat verkostotEuroopan paras työelämä 2020 hankkeen

käytännön työ tehdään työpaikoilla. Kleme-

tin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla,

joilla on työpaikkakontaktit ja kanavat tukea

työpaikkoja.

– Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota

toteuttamalla tehtäisiin menestyvä työpaikka

tai Euroopan paras työelämä. Se ei ole tässä se

punainen lanka. Jokaisella työpaikalla on oma

tilanteensa ja lähtötasonsa, Klemetti toteaa.

Hänen mukaansa jokaisella työpaikalla pi-

täisi miettiä omia vahvuuksia ja sitä, missä

olisi kehitettävää.

Euroopan parhaaseen työelämään pyri-

tään myös alueverkostojen työllä. Verkostot

toimivat 15 ELY-alueella. Niiden tavoitteena

on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva

yhteinen toimintatapa työelämäpalveluiden

parantamiseksi.

– Alueilla on ollut eri toimijoiden välillä

yhteistyötä tähänkin asti. Nyt yhteistyötä

katsotaan nimenomaan työelämästrategian

näkökulmasta ja etsitään samalla synergiaa.

Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehit-

tämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla

panostaa.

– Minä uskon vahvasti alueverkostojen toi-

mintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tunte-

vat alueensa tilanteen. Myös alueen toimijat

tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että

me hoidamme tämän ja te tuon.

Klemetti naurahtaa kysymykselle, onko

hankkeen pohjimmaisen tavoitteena, että

kaikki Suomen yritykset ja järjestöt tekisivät

yhteistyölupauksen.

– Yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa

palveluita ja tukea työpaikoille. Tavoite on se,

että yhteistyölupaukset johtaisivat kunkin

työpaikan omiin kehittämisohjelmiin.

On ennenkin selviydyttyHankkeen arvopajoissa on pohdittu suomalai-

sen työn tekemisen arvoja ja päädytty neljään:

luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja tarkoitus.

– Keskiössä on tarkoitus. Se antaa merki-

tyksen muille arvoille.

Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja

dynaamisuutta. Sinnikkyys taas tulee suo-

malaisesta sisusta, siitä, että ei anneta periksi,

vaan hoidetaan hommat.

Tällä hetkellä suomalainen työelämä luo-

kitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi.

– Meillä on todella hyvä perusta, joka liittyy

luottamukseen ja yhteistyöhön. Tällaista ei

muualta löydy, Klemetti korostaa.

Hän muistuttaa, että Suomessa on hyviä

esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista

selviytymisestä.

– Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas uusi

askel eteenpäin. Isossa kuvassa haasteena on,

Isossa kuvassa suomalaisen työelämän haaste Margita Klemetin mielestä on se, että emme voi palata

entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme.

Euroopan paras työelämä tehdään

työpaikoilla

että emme voi palata entiseen, vaan meidän

on tehtävä sellaista, missä on meidän tule-

vaisuutemme.

Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan

haasteista.

– Iso haaste on hankkeen suuruus, miten

pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan

suuntaan. Eikä tässä riitä, että vain kuljemme.

Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan.

Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti suostuu

myöntämään, että jos Euroopan paras työelä-

mä ei onnistu, kakkostilakin olisi ”aika hyvä”.

– Ykköstä kuitenkin tavoitellaan. Pitää ot-

taa käyttöön vahvuutemme ja miettiä asioi-

ta rohkeasti. Kun odotamme ja haluamme

muutosta, meidän täytyy tehdä jotakin eri

lailla kuin ennen.

14 sttk 3 *2014 15 sttk 3 *2014

* Te

ksti:

Mar

kku

Vuor

io

* Ku

va: L

ehti

kuva

Hallitusohjelmassa vaalikauden kes-

keisimmiksi tavoitteiksi listattiin

työllisyysasteen nostaminen 72

prosenttiin, työttömyysasteen painaminen

alle viiden prosentin ja valtion velan kansan-

tuoteosuuden kääntäminen laskuun.

Viime vuosien aikana julkisen talouden

tasapainottamistoimet ovat kuitenkin saa-

neet niin keskeisen aseman, että työllisyysta-

voitteet ovat jääneet pahasti niiden jalkoihin.

Harjoitettu talouspolitiikka on rakentunut

Hallitus on korottanut veroja ja leikannut julkisia menoja kestävyysvajeen nitistämi-seksi. Maaliskuun kehysriihessä säästöruuvi vedettiin entistä kireämmälle.

Kipeitä päätöksiä vain arvausten varassa

Voiko rahaministeriön kristallipalloon luottaa? Kestävyysvajelaskelmat ovat parhaassakin

tapauksessa vain valistuneita arvauksia, koska

ne rakentuvat kauas tulevaisuuteen ulottuville

ennusteille muun muassa väestönkasvusta,

talouden kasvuvauhdista ja siitä, miten väes-

tön vanheneminen vaikuttaa hoitomenojen

kasvuun.

Vajelaskelmien osumatarkkuudesta antaa

hyvän käsityksen se, että arviot Suomen kestä-

vyysvajeen koosta poikkeavat miljarditolkulla

toisistaan. EU:n komissio esimerkiksi veikkaa

vajeen 11 miljardiksi, elinkeinoelämän tutkimus-

laitos kahdeksi ja VM yhdeksäksi miljardiksi.

Tämän tyyppisiin laskuharjoituksiin liitty-

västä suuresta epävarmuudesta huolimatta

Suomen poliittinen eliitti valtamedioiden

tuella ovat hyväksyneet VM: n arviot kestä-

vyysvajeen suuruudesta lähes kiistattomana

tosiasiana.

Monien eturivin ekonomistien mukaan

VM:n laskelmat ovat erittäin puutteellisia.

Aalto-yliopiston professori Pertti Haapa-

ranta pitää niitä niin kelvottomasti laadit-

tuina, etteivät järkevät päätökset ole niiden

pohjalta mahdollisia. Hänen mukaansa VM:

n laskelmat aliarvioivat menoleikkausten ja

verojen korotusten talouskasvua ja työllisyyt-

tä heikentävän vaikutuksen ja liioittelevat

ylivelkaantumisen riskiä.

– Niiden yksi iso ongelma on se, että kaiken

oletetaan jatkuvan entisellään. Eli jos menot

ovat kasvaneet nopeasti kuten viime vuosien

aikana, niin kasvu jatkuu samalla tahdilla. Se

johtaa väistämättä siihen, että velka muuta-

man kymmenen vuoden kuluttua on kasvanut

aivan käsittämättömän suureksi.

Haaparanta mukaan epärealististen oletus-

ten varaan rakentuvissa laskelmissa valtion

velka näyttää paisuvan tuota pikaa niin valta-

vaksi, ettei julkisten menojen leikkaamiselle

näyttäisi olevan vaihtoehtoa.

– Tällaiset mekaaniset vajelaskelmat eivät

sinällään kerro mitään siitä, pitäisikö julkista

taloutta tasapainottaa menoja vähentämällä

vai veroja korottamalla.

Haaparannan mielestä VM: n laskelmissa

on sisään rakennettuna oletus, että vajetta

ei ole mahdollista paikata veroasetta nosta-

malla ja että sopeutustoimilla on kova kiire.

Haaparanta muistuttaa, että VM:n dokumen-

teissa vedotaan tutkimuksiin, joiden mukaan

julkisten menojen leikkaaminen voi jopa el-

vyttää taloutta.

- Nyt ministeriö itsekin myöntää, että julkis-

ten menojen leikkauksilla on ainakin lyhyellä

tähtäimellä kasvua heikentävä vaikutus.

Nurinkurista talouspolitiikkaaHaaparannan mielestä taloushistorian opet-

taa, että julkisten menojen talouskasvua leik-

kaavat kerroinvaikutukset ovat suuremmat

taantumassa kuin noususuhdanteessa.

– Tästä tulee se taloustieteellinen nyrkkisääntö,

että jos menoleikkauksia pitää tehdä, niihin

kannattaa ryhtyä vasta nousukaudella.

Haaparanta arvioi, että velaksi elvyttämien

saattaisi maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Nyt kun työttömiä on paljon, valtio saa lainaa

lähes ilmaiseksi. Hänen mukaansa Suomi kuu-

luu niiden maailman harvalukuisten maiden

joukkoon, joilla myös olisi varaa elvyttää.

– Vain kolmella rikkaalla maalla ei ole net-

tovelkaa lainkaan. Ne maat ovat Suomi Ruotsi

ja Norja.

Haaparannan mielestä maaliskuun ke-

hysriihessä päätettyihin menoleikkauksiin

ja verojen korotuksiin ei olisikaan ollut mitään

pakottaa tarvetta.

– Kun vientikysynnän nopeasta piristy-

misestä ei ole toivoa, tällaisilla hätiköidyillä

säästöpäätöksillä pahennetaan vain jo entuu-

destaan vaikeita talouden ongelmia.

Ylivelkaantumista viisasta varoaMyös Aalto- yliopiston taloustieteen profes-

sori Sixten Korkmanin mielestä VM:n kes-

tävyysvajelaskelmien kyseenalaistamiseen

on perusteet.

– Ainoa järkevä johtopäätös on se, että ne

ovat hyvin epävarmoja. Ei kai kukaan ole muuta

luullutkaan, Korkman toteaa.

Hänen mukaansa kestävyysvaje voi olla joko

selkeästi VM:n arvioita pienempi tai suurempi.

– Siksi en pidä suurena ongelmana sitä, että

hallitus on ripustautunut VM: n arvioon. Jos

teemme vähän liikaa sopeutustoimia, siitä ei

ole mitään haittaa.

Korkman painottaa, että hallitus on otta-

nut merkittäviä askeleita kestävyysvajeen

pienentämiseksi. Hänen mielestään ilman

niitä rahoitusmarkkinoiden luottamus Suo-

men kykyyn selviytyä veloistaan olisi myös

voinut pettää.

Elvyttävämpiä vyönkiristyksiäKorkmanin mukaan hallituksen kehysriihen

päätökset saattavat kuitenkin olla suhdanne-

tilanteeseen nähden liian tiukkoja.

– Sikäli kun sopeutustoimet kasvattavat

rakenteellista työttömyyttä, niillä voi olla pit-

käkestoisia kielteisiä vaikutuksia talouden

kehitykseen.

Korkmanin mielestä se ei kuitenkaan anna

perusteita talouspolitiikan linjan radikaaliin

muuttamiseen.

– Ymmärrän hyvin niitä, joiden mielestä

hallitus supistaa liikaa kotimaista kysyntää.

Itse olisin painottanut enemmän leikkauksia

ja tehnyt isomman kasvupaketin juuri näiden

kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi.

Korkmanin mielestä työllisyyskehitystä olisi

kannattanut vahvistaa pistämällä enemmän

paukkuja esimerkiksi päiväkotien, koulujen

ja sairaaloiden korjaamiseen.

– Tällaisten joka tapauksessa joskus tehtä-

viksi tulevien investointien aikaistaminen ei

lisäisi kestävyysvajetta, vaan se olisi menojen

järkevää ajoittamista.

Tuhdimman kasvupaketin vastapainoksi

Korkman olisi toivonut enemmän pysyviksi

tarkoitettuja leikkauksia tulonsiirtoihin ja jul-

kisiin palveluihin. Hänen mielestään Suomella

ei ole varaa nykytasoisen hyvinvointivaltioon

väestön vanhetessa, koska sen rahoittaminen

edellyttäisi verotuksen kiristämistä.

– En väitä että, on olemassa joku veroaste,

jota ei voi ylittää. Olen kuitenkin sitä mieltä,

että jos joku kuvittelee, että tämä kestävyysva-

je voidaan hoitaa veroja kiristämällä, niin kyllä

siinä tulee suuria ongelmia, Korkman linjaa.

Pohjoismainen malli - taakka vai valttiHaaparannan mielestä Pohjoismaiden viime

vuosikymmenien loistava menestys globaalis-

sa taloudessa näyttää viittaavan siihen, että

suuret investoinnit kansalaisten sosiaaliseen

turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen

luovat parhaat edellytykset talouskasvulle.

Toisin kuin julkisen sektorin hyvinvointivas-

tuun kaventamista vaativat tahot väittävät.

– Suomessa pitäisi käydä nyt avointa kes-

kustelua siitä, mikä on kansalaisten näkö-

kulmasta julkisen sektorin paras koko. VM:

n kestävyysvajearvioiden pohjalta tällaista

keskustelua ei ole mahdollista käydä.

Eri tahojen arviot Suomen kestävyysvajeesta

poikkeavat toisistaan miljarditolkulla. Valtiova-

rainministeriön arviot kestävyysvajeen suuruu-

desta otetaan pitkälti annettuina.

valtiovarainministeriön (VM) laatimiin kes-

tävyysvajelaskelmiin. Niiden mukaan valtion

nopea velkaantuminen ei johdu yksin laman

aiheuttamasta verotulojen romahduksesta ja

työttömyysmenojen kasvusta, vaan julkiseen

talouteen on syntynyt rakenteellinen alijäämä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ny-

kyisillä ”virityksillä” valtion ja kuntien tulot

jäävät pitkällä aikavälillä menoja pienemmiksi.

Siksi julkisen sektorin menoja on leikattava,

tuloja lisättävä ja uudistettava rakenteita.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuosittain 78 000 työntekijään käydään kiinni työpaikallaan ja noin 200 000:ta uhataan väkivallalla. Väkivaltaa ja sen uhkaa selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai huhti-kuun alussa valmiiksi selvityksen väkivallan uhan hallinnan keinoista.

Työpaikkojen väkivalta saatava kuriin

* Te

ksti:

UP/

Tiin

a Te

nkan

en

* Ku

va: L

ehti

kuva Työturvallisuuslain mukaan työnan-

taja on velvollinen kartoittamaan

työn riskit, joihin väkivallan uhka

kuuluu.

Työpaikkojen väkivaltaa ja sen uhkaa

selvittänyt työryhmä muistuttaa tästä

velvollisuudesta, mutta perää myös työn-

tekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista

osallistumista väkivallan uhan hallintaan.

- Tämän kevään aikana sovimme mah-

dollisimman pikaisesti jatkotoimenpi-

teistä. Konkreettisia parannuksia työ-

paikoilla ovat esimerkiksi ohjeistuksen

parantaminen ja osaamisen lisääminen,

työryhmän puheenjohtaja, johtaja Eija

Koivuranta sosiaali- ja terveysministeri-

östä toteaa.

 Myös lainsäädännön muutostarpeita

voidaan edelleen arvioida.

Työryhmässä ovat edustettuina sosiaali-

ja terveysministeriön lisäksi työmarkki-

najärjestöt, työsuojelun aluehallinto ja

Työterveyslaitos.

Työpaikkaselvitys keskeinen työkaluTyöryhmän mukaan turvallisuusjohta-

misessa ja väkivallan uhan hallinnassa on

suuria työpaikka- ja alakohtaisia eroja.

Pienillä työpaikoilla väkivaltaa esiintyy

enemmän, sillä niiden resurssit voivat

olla vähäiset ja tietämys heikkoa.

Selvityksen mukaan yksintyöskente-

ly, yö- ja iltavuoroissa työskentely sekä

asiakkaan etuuksien käsittely lisäävät

väkivallan uhkaa.

- Jos riskejä ei saada ennakoimalla ko-

konaan poistettua, täytyy keksiä keinot

riskien minimoimiseen, Koivuranta sanoo.

Työpaikkaselvitys on keskeinen työ-

väline väkivallan uhan tunnistamiseen.

Esimerkiksi Koivuranta ottaa sosiaalie-

tuuksia myöntävän työntekijän.

- Työtilojen järjestely, poistumistiet ja

hälytysmahdollisuus ovat keinoja työn-

tekijän turvallisuuden varmistamiseksi.

Vahtimestarin läsnäolo toimipisteessä

saattaa rauhoittaa asiakasta.

Avohuolto voi lisätä väkivaltaisuuttaJoka kolmas tehyläinen kohtaa työssään

väkivaltaa tai sen uhkaa toistuvasti, to-

teaa Tehyn työympäristöasiantuntija

Anna Kukka.

- Työväkivalta on kasvussa. Väkivallan

uhka on terveydenhoitoalalla keskimää-

räistä korkeampi.

Syyksi Kukka mainitsee muun muassa

laitoshoidosta avohuoltoon siirtymisen.

-  Terveydenhuollon palvelurakenne-

muutosten takia kotihoito on lisään-

tynyt, jolloin voidaan joutua yllättäviin

tilanteisiin, Kukka muistuttaa.

Aggressiivinen käyttäytyminen voi

liittyä terveydentilaan, esimerkiksi de-

mentiaan, aistivammaan tai mielenter-

veyshäiriöön. Toisaalta muistisairaiden

ja päihdeongelmaisten määrä lisääntyy.

Myös päihdeongelmaiset aiheuttavat

vaaratilanteita.

- Saatetaan keksiä hätätilanne. Ensi-

hoitajan tullessa paikalle hyökätään ja

viedään hoitolaukussa olevat lääkkeet.

Sairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla

on Kukan mukaan huomattu vartijoiden

riskin ottamista, Suhonen

toteaa.

Lisäksi kaksin työskentely

parantaa sekä poliisin että

asiakkaan oikeusturvaa.

Myöhäinen yksintyöskentely on riskiJohtava työmarkkinalakimies

Jonna Voima Julkis- ja yksityis-

alojen toimihenkilöliitto Jytys-

tä arvioi jäsenistön kokemien

väkivaltatapauksien jäävän alle

kymmeneen vuodessa. Suoras-

sa kontaktissa asiakkaisiin

työskentelevät joutuvat use-

ammin uhkailun ja väkivallan

kohteiksi.

-  Parin vuoden takainen

bussinkuljettajan pahoinpi-

tely Helsingin Elielinaukiolla

herätti laajaa keskustelua

työturvallisuudesta.

Tapauksen jälkeen keskustel-

tiin kuskien keinoista varautua

väkivallan uhkaan. Turvaoh-

jaamoita ehdotettiin asen-

nettavaksi myös vanhoihin

linja-autoihin, mutta ehdotus

kaatui kustannuskysymyksiin.

Samoin vartijoiden käyttö myö-

häisillä ajovuoroilla.

- Liikenneala on niin kilpail-

tua, että ylimääräisiin kustan-

nuksiin ei ole varaa.

Matkalipuntarkastajat jou-

tuvat myös usein uhkailun

kohteeksi.

- Aikaisempina vuosina tar-

kastajiin on käyty kiinni, mutta

nyt asiakas saattaa tönäistä

tarkastajaa paetessaan, Voima

arvioi.

Myös sosiaalihuollon tehtä-

vissä toimivat, kuten lastensuo-

jelu- ja vanhustenhuoltotyössä

työskentelevät kohtaavat vä-

kivallan uhkaa, samoin etuus-

käsittelijät.

- Henkinen väkivalta on näis-

sä tehtävissä tavallista, vaik-

ka onneksi tilanteet harvoin

kärjistyvät päällekarkauksiksi,

Voima summaa.

Hoidon päälle tappouhkaus

» Sairaanhoitaja S. Kotkasta saapui sovitusti tutun asiakkaan luokse kotikäynnille. Asiakas, 62-vuotias mies, oli mielenterveysongelmien takia sairaseläk-keellä ja tarvitsi säännöllistä kotisairaanhoitoa. Lääkkeiden perään kyseltäessä asiakas alkoi liikehtiä levottomasti ja nimitteli aggressiivisesti hoitajaa. Samalla asiakas suuntautui kohti keittiötä ja veitsite-linettä. Sairaanhoitaja katsoi turvallisemmaksi siirtyä ulko-ovelle.

Asiakas uhkasi lopulta tappaa sairaanhoitajan, jos tämä vielä näyttäisi naamaansa.

Vartijat rauhoittivat » Raitiovaununkuljettaja F. Helsingistä ei pysäkille pysähtyessään huomannut nuorta miestä, joka halusi nousta vaunuun. Hetkeä myöhemmin kuljettaja avasi oven muille matkustajille, jolloin nuori mies tuli valittamaan, että kuljettaja oli tahallisesti jättänyt avaamatta oven hänelle. Mies ryhtyi kovaan ääneen sättimään kuljettajaa tehostaen sanojaan hakkaamalla turvaohjaamon ikkunaa. Tilanne laajeni kuljettajan, nuoren miehen ja kahden kuljettajaa puolustaneen matkustajan käsirysyksi.

Kuljettaja soitti vartijat apuun, jotka saivat potkivan nuoren miehen raahattua ulos vaunusta.

rauhoittavan asiakkaita pelkällä läsnä-

olollaan.

- Turvallisuus on keskeinen työelämän

laatuun vaikuttava asia. Kaikkiin tilantei-

siin ei kuitenkaan voi varautua, Kukka

summaa.

Kuuluuko luotisade työnkuvaan?Poliisin kohtaaman väkivallan määrä on

noussut.

- Sitä ei kyetä ennalta estämään, vaikka

poliisin toimintataktiikka ja suojavarus-

teet ovat kehittyneetkin, puheenjohtaja

Yrjö Suhonen Suomen Poliisijärjestöjen

Liitto SPJL:stä kertoo.

- Väkivallan uhka otetaan huomioon

jo koulutuksessa. Mutta liiton näkökul-

masta väkivalta ei ole mikään ammatin

luontaisetu, Suhonen toteaa.

Esimerkkinä hän kertoo, miten valtio-

konttori ei katsonut poliisin olevan oikeu-

tettu korvauksiin henkisestä kivusta ja

särystä, vaikka joutui porraskäytävässä

luotisateeseen virantoimituksen aikana.

Poliisi selvisi tapauksesta haavoittumatta.

- Suomen itsenäisyyden aikana 129 po-

liisia on menettänyt henkensä virantoi-

mituksessa, Suhonen muistuttaa työn

riskeistä.

Kentällä työskentelevä poliisi kohtaa

useimmiten fyysistä väkivaltaa. Rikostut-

kijat puolestaan voivat joutua henkisen

painostuksen ja uhkausten kohteiksi.

Myös heidän perheitään voidaan uhata.

-  Kentällä poliisit tekevät työtä

kahden poliisimiehen partiossa.

Yksintyöskentely olisi turhaa

Työntekijöiden kohtaama aggressiivinen käyttäytymi-

nen voi liittyä terveydentilaan, esimerkiksi dementi-

aan, aistivammaan tai mielenterveyshäiriöön.

17 sttk 3 *201416 sttk 3 *2014

18 sttk 3 *2014 19 sttk 3 *2014

* Te

ksti:

Art

o Jo

kela

*

Kuva

: Pic

asa

P rojektitutkija Ari Karppinen Turun

kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä

sanoo olevansa yllättynyt tapahtu-

mien taloudellisista vaikutuksista ja ulot-

tuvuuksista. Karppinen on yhdessä Mervi

Luonilan kanssa kehittänyt mallia, jonka

avulla voidaan laskea tapahtumaklusteri-

en aluevaikutuksia. Toistaiseksi laskelmat

on tehty Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla

ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Turvallinen sijoitusKarppinen pitää tapahtumia hyvinä inves-

tointeina. Niiden kehittämiseen olisi viisasta

antaa myös yhteiskunnan tukirahaa.

– Jos teollisuuteen annetaan tutkimus- ja

kehittämisavustuksia, niin on aina riski, että

tuotanto siirtyy ulkomaille ja että hyödyn

korjaa ulkomainen omistaja. Paikallisiin ta-

pahtumiin sijoitetut rahat pysyvät ja tuottavat

omalla alueella, sanoo Karppinen.

Teollisuuteen verrattuna tapahtumien jär-

jestämisen riskit ovat pienet. Tapahtumia ei

voi esimerkiksi ulkoistaa halvan työvoiman

maihin. Vai miten esimerkiksi Tangomarkkinat

voitaisiin siirtää Seinäjoelta Kiinaan?

Tapahtumaklusterien tulonmuodostuksen

häiriöalttius on lisäksi selvästi pienempi kuin

Matkailu suurin hyötyjä

» Tapahtumaklusterin työllisyys-vaikutukset olivat vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla runsaat 6 000, Etelä-Pohjanmaalla noin 3 400 ja Satakunnassa 3 000 henki-lötyövuotta. Myös suhteessa teolli-suuteen matkailulla on kohtalaisen iso työllistävä merkitys. Satakun-nassa tapahtumien työllistävä vai-kutus on 17 prosenttia teollisuuden työllisyydestä. Etelä-Pohjanmaalla se on 26 ja Pohjois-Pohjanmaalla peräti 31 prosenttia.

Lähtökohdiltaan tapahtu-maklusteri on hyvä työllistäjä, sillä huomattava osa siinä liikkuvas-ta rahasta menee työvoiman palkkaamiseen. Tutkimuskohteissa tapahtumaklusteri työllistää liike-vaihtomiljoonaa kohden 8 – 12 henkilötyövuotta. Teollisuudessa miljoonan liikevaihdon työllistävä vaikutus on vain 2,6 – 3,6 henkilö-työvuotta.

Pohjois-Pohjanmaalla liike-vaihtoa klusterin sisällä syntyi noin 800, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa noin 300 miljoonaa euroa.

Suunnilleen joka toinen tapahtu-mien järjestämisessä liikkuva euro tulee alueen ulkopuolelta. Eniten tapahtumista hyötyy matkailuelin-keino, jonka osuus on tutkimuksen mukaan yli puolet koko potista. Kakkosena tulevat tapahtumatuo-tantoa palvelevat toimialat, kuten jätehuolto, koneiden ja laitteiden vuokraus ja tietoliikenne. Kolman-tena on paikallisia tapahtuman osallistujia palvelevat yritykset, ku-ten liikenne, kahvilat ja ravintolat. Vasta neljäntenä on itse tapahtu-man järjestäminen ja viidentenä erilaiset valmistavat toimialat, kuten painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistus.

Matkailu on myös suurin työllistäjä. Suunnilleen joka toinen työpaikka syntyy matkailualan yri-tyksiin. Toiseksi eniten työllistävät paikallisia tapahtumien osanottajia palvelevat yritykset. Kolmantena ovat tapahtumatuotantoa palve-levat yritykset ja vasta neljäntenä itse tapahtuman järjestäminen.

Tapahtumat ovat paitsi mukavia, myös taloudel-

lisesti merkittäviä ja hyviä työllistäjiä. Niihin syn-

tyvät työpaikat ovat usein myös vakaampia kuin

teollisuuden työpaikat, sillä tapahtumia ei voi

esimerkiksi ulkoista halvan työvoiman maihin.

Tapahtumat työllistävät, tuovat turisteja ja ovat vähemmän alttiita häiri-öille kuin teollisuus. Maa-ilmalla tapahtumatalous on vahvassa kasvussa. Suomi seuraa perässä.

Työpaikat pysyviä Ari Karppinen ei usko, että tapahtumatalous

olisi ratkaisu työttömyyteen. Onnistuessaan

tapahtumat voivat kuitenkin olla merkittäviä

työllistäjiä. Ja toisin kuin esimerkiksi teolli-

suudessa, tapahtumaklusterin työpaikat ovat

luonteeltaan pysyviä ja lisäksi kasvussa.

Satakunnassa tapahtumien yhteenlaskettu

liikevaihto oli noin 300 miljoonaa euroa ja työllis-

tävä vaikutus noin 3 000 henkilötyövuotta. Yksi

henkilötyövuosi syntyy esimerkiksi silloin, kun

neljä ihmistä on tehnyt töitä kolme kuukautta.

Tapahtumien ympärille syntyvien työpaikko-

jen ongelma on usein niiden sesonkiluonne.

Karppisen mukaan monilla paikkakunnilla

on kuitenkin jo ympärivuotiseen tapahtumien

järjestämiseen soveltuvia areenoita.

Tutkimuksessa tapahtumiksi on laskettu

laajimmillaan kaikki tapahtumat kuten Pori

Jazz, Seinäjoen Tangomarkkinat, Oulun Kärp-

pien pelit, juhannusjuhlat, museot ja teatterit.

Tapahtumaklusteriin luetaan itse tapahtuman

järjestäjien lisäksi tapahtumatuotantoa pal-

velevat yritykset sekä tapahtuman osallistujia

palvelevat toimijat kuten majoitus ja muut

tapahtuman osallistujille palveluja tarjoavat

yritykset.

Paikallisiin tapahtumiin sijoitetut rahat pysyvät ja tuottavat omalla alueella.

Miten esimerkiksi Tangomarkkinat voitaisiin siirtää Seinäjoelta Kiinaan?

teollisuuden. Tämä tarkoittaa, että siinä missä

teollisuudessa on usein vain yksi päätoimija,

jonka vaikeudet voivat ajaa alas koko tuotannon

ja tehtaan, tapahtumataloudessa on useita

toimijoita ja tukijalkoja, eivätkä yhden vaikeudet

uhkaa koko klusteria. Esimerkiksi Satakunnassa

tapahtumaklusterin sisäinen joustavuusindeksi

on 86 kertaa parempi kuin teollisuuden. Suo-

meksi se tarkoittaa, että se kestää 86 kertaa

enemmän häiriötä kuin teollisuus.

Karppinen lukee tapahtumien vahvuudeksi

myös sen, että tapahtumia voi järjestää ilman

isoja pääomia ja että pienestä tapahtumasta

voi kasvaa valtakunnallisesti merkittävä ta-

pahtuma. Toisaalta tapahtumiin liittyvässä

tulonmuodostuksessa on kehittämistä, koska

työn tuottavuus verrattuna teollisuuteen on

alhainen.

Tutkimus esittelymateriaaleineen on ladattavissa osoitteessa www.satamittari.fi.

Tapahtumista tuli iso työllistäjä

20 sttk 3 *2014 21 sttk 3 *2014

EI SYTYTÄTyöajan lyhentämisestä työllisyyden parantamiseksi myönnetään olevan itua, mutta toteutus koetaan hankalak-si. Ekonomistit eivät myöskään usko, että se helpottaisi työttömyyttä.

Työajan lyhentämiseen on usein tarjottu kuuden tunnin

työaikaa. Taloudellisesti sitä on perusteltu sillä, että niin

saataisiin tuotanto pyörimään kahdessa 6 tunnin vuorossa

12 tuntia. Tuotannollinen perustelu hupenee kuitenkin siihen, että

koneet saadaan jo nyt pyörimään keskeytymättömällä vuorotyöllä

ympäri vuorokauden.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Ilmakun-

nas pohtii, että ihmisten elämänlaadun ja työelämässä jaksamisen

kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos tyydyttäisiin vähän pienempään

palkkaan ja tehtäisiin vähän vähemmän töitä.

– En kuitenkaan usko, että näin käy. Pidän epätodennäköisenä,

että ihmiset suostuisivat tinkimään tuloistaan, pohtii Ilmakunnas.

Ilmakunnas ei usko, että edes lailla säädetty kuuden tunnin työ-

päivä synnyttäisi uusia työpaikkoja. Työt tehtäisiin hänen arvionsa

mukaan edelleen samalla porukalla, mutta ylitöitä tulisi enemmän.

Ehkä myös tuotanto laskisi. Työajan lyhentäminen johtaisi myös

palkkojen laskuun, millä olisi negatiivinen vaikutus kulutukseen ja

talouden kehitykseen.

– Pahimmassa tapauksessa työttömyys kasvaisi, arvioi Ilmakunnas.

Julkisella sektorilla työajan lyhentämisessä törmätään Ilmakun-

naksen mukaansa rahaan. Pitäisi palkata lisää henkilökuntaa. Se

taas nostaisi henkilöstökuluja ja johtaisi verotuksen kiristämiseen.

Lomautus jakaa työtIlmakunnas ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttavat, että

työn jakaminen on itse asiassa jo käytössä lomautusten yhteydessä.

Saksassa on paikallisesti sopimalla lyhennetty työaikaa irtisano-

misten välttämiseksi muun muassa Volkswagenin tehtailla. Sund

sanoo, että kyse on suomalaisia lomautuksia vastaavasta järjestelystä.

Ilmakunnas puolestaan muistuttaa, että kyse on ollut väliaikaisesta

järjestelystä. Normaaliin työaikaan on palattu heti kun se on ollut

mahdollista.

Ralf Sund on kuitenkin sitä mieltä, että periaatteessa työn jaka-

misessa olisi itua. Käytännön toteutus vain on vaikea. Ongelma on

esimerkiksi siinä, ettei työvoima ole tasalaatuista.

– Yhteiskunnan kannalta ja inhimillisesti olisi parempi, että sen

sijaan, että kolme henkilöä tekee 8 tunnin työpäivää ja yksi on työt-

tömänä, tekisivät kaikki neljä kuuden tunnin päivää. Meiltä puuttuu

tähän kuitenkin toimiva mekanismi, Sund sanoo.

Ilmakunnas uskoo, että tulevaisuudessa työaika lyhenee tuot-

tavuuden nousun myötä. Kehitys tuskin etenee tasaisesti kaikilla

aloilla. Todennäköisesti työaika lyhenee ensimmäisenä teollisuudessa.

Työajan lyhennyk-

sen autuuteen ei

uskota, sillä har-

vempi olisi työajan

lyhetessä valmis

tinkimään palkasta.

Professori: Auttaisi jaksamista ja työllistymistä

» Professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta (TTL) sanoo, että työajan lyhentäminen parantaisi työssä jaksamista, työ-hyvinvointia ja auttaisi jatkamaan työuria. Hän uskoo, että se lisäisi myös tehokkuutta ja voisi luoda uusia työpaikkoja.

Työhyvinvointia ja taloutta tutkineen Ahosen mukaan kansantalouden dynamiikan kannalta työajan lyhentämisen seuraukset riippuvat siitä, miten se näkyy palkoissa. Jos kokonaispalkkoja lasketaan työajan lyhenemisen suhtees-sa, syntyy tarvetta uusille työpaikoille. Jos taas palkkoja ei alenneta, syntyy parantuneen työhyvinvoinnin aiheuttamia taloudellisia hyötyjä, jotka ajan myötä voivat ilmetä myös parantuneena työllisyytenä.

– Työajan lyhentämiseen on useita eri malleja. Ansiotason lasku ei seuraa kaavamaisesti työajan lyhenemistä. Jos työai-kaa lyhennettäisiin 20 prosenttia, siitä ei seuraa automaatti-sesti palkan laskemista 20 prosentilla, Ahonen sanoo.

Kuuden tunnin työpäiväkään ei aina merkitse kahden työtunnin vähenemistä. Työaika on usein seitsemän ja puoli tuntia. Jos iltapäivän kahvitauko jätetään pitämättä, on to-dellinen työajan lyhennys Ahosen mukaan suunnilleen tunti.

Göteborgissa kokeillaan kuuden tunnin päivää

» Työajan lyhentäminen ei ole uusi ajatus. Esimerkiksi Ranskassa siirryttiin 2000-luvun alussa 35 viikkotunnin työ-aikaan. Professori Pekka Ilmakunnas kertoo, että työajan lyhentämisen ulkopuolelle jätettiin aluksi kustannussyistä julkinen sektori sekä pienet, alle 20 työntekijän yritykset. Samalla Ranskassa alennettiin myös työnantajamaksuja ja lisättiin yritysten mahdollisuuksia teettää ylitöitä.

– Ranskasta on saatu ristiriitaisia tuloksia työajan lyhentä-misen vaikutuksista työllisyyteen, sanoo Ilmakunnas.

Ruotsissa kuuden tunnin työaikaa on kokeiltu muun muassa Kiirunassa ja Södertäljessä. Uusin yritys on käynnis-tymässä Göteborgissa, jossa kokeillaan päivittäisen työajan lyhentämistä kahdeksasta kuuteen tuntiin. Kokeilu toteute-taan vanhustenhuollossa aluksi noin 20 hengen ryhmässä. Lyhyemmän työajan uskotaan auttavan työssä jaksamista ja vähentävän sairaslomia.

Göteborgin kaupunginhallituksen henkilöstöasioista vastaava jäsen, vänsterpartietin Mats Pilhemin mukaan kokeilu yritetään käynnistää jo kesällä. Se kestää puolesta vuodesta vuoteen.

– Uskon, että lyhyempi työaika tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan monella tavalla. Ennen kaikkea niin, että työntekijät jaksavat tehdä parempaa työtä kuuden tunnin työpäivässä. Sillä on vaikutuksia varmasti myös työllisyyteen, sanoo Pilhem.

Göteborgin kaupunginhallituksen

henkilöstöasioista vastaava jäsen Mats

Pilhem uskoo, että työajan lyhentäminen

vaikuttaa positiivisesti muun muassa

työhyvinvointiin ja työllisyyteen.

Työajan lyhentyminen ja töiden jakaminen

* Te

ksti:

Art

o Jo

kela

*

Kuva

: Leh

tiku

va

22 sttk 3 *2014 23 sttk 3 *2014

Maastotyöntekijä syö kesällä mökillä

TYÖ

-LO

UN

AA

LLA

» Metsäntutkimuslaitoksen maastotyöntekijöillä on kahdenlaisia työpäiviä.

Talvet istutaan työhuoneessa. Silloin Metlan Tikkurilan yksikössä työskentelevä Jouni Peräsaari analysoi satel-liittikuvia ja syö lounaan työpaikkaruokalassa kuten kuka tahansa toimistotyöntekijä.

Kesällä työ muuttuu. Metlalla on kaikkialla Suomessa koealoja, joilla maastotyöntekijät käyvät mittaamassa ja arvioimassa puita. Alat voivat sijaita missä tahansa, myös saarissa tai kaukana teistä.

Reissut kestävät viikon tai kaksi. Peräsaarella on tapa-na vuokrata apulaisensa kanssa matkojen ajaksi mökki.

- Jotkut tykkäävät bed & breakfast –tyyppisestä, jossa on valmis aamupala ja illalla käydään ulkona syömässä. Mutta minä suosin ehdottomasti mökkiä, jossa on ruuan-laittomahdollisuus.

Maastopäivien aamuina kuluu jugurttia ja mysliä. Metsässä Peräsaari pärjää yhdellä reilusti täytetyllä reis-sumiehellä, mutta illalla pitää syödä reilusti.

- Yleensä päivän pituus on noin kymmenen tuntia. Siitä autosta istumista on keskimäärin puolitoista tuntia. Loppu ollaan koko ajan metsässä. Kyllä illalla ruoka maistuu.

Maastossa törmää varmasti hyviin marjapaikkoihin. Tekeekö koskaan mieli pysähtyä poimimaan?

- Työtä tehdään metsässä tosi tehokaasti ja intensiivi-sesti. Ei siitä tulisi mitään, jos alkaisi vähän väliä poimia. Mutta jos koeala tulee paikkaan, jossa on tosi paljon marjoja, mittauksen jälkeen voidaan pitää muutaman minuutin tehokas marjansyöntitauko.

* Teksti ja kuva: Maria Mustranta

PUH

UTA

AN

!

Teks

ti: U

P/Ti

ina

Tenk

anen

* K

uva:

Jar

no M

ela

Syrjäytyminen leimaa

PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä.

- Syrjäytyneisyys on kuin kirosana, se leimaa. Jos nuori ei itse koe olevansa syrjäytynyt, onko hän sitä? Ulkopuolelta on vaikea mennä sanomaan ketään syrjäytyneeksi. Lastensuojelun raskaimmassa sarjassa työtä tekevänä toivon yhteiskuntaan lisää nuorta kannustavaa aikuisuutta, koulukodin ohjaaja Antti Heimonen, 38, pohtii.

» - Vaikka työskentelen lastensuojelun raskaassa sarjassa, emme työyhteisössämme puhu syrjäytyneisyydestä. Nuoret käyvät koulua ja me yritämme löytää ratkaisuja nuorten ongelmiin. Valtion koulukodeissa on yhteensä 170 oppilaspaikkaa. Meillä on 33 oppilaspaikkaa, pääsääntöisesti 12-17-vuotiaita nuoria. Itsenäistyvien nuorten palveluissa voi olla vanhempiakin. Toiset tulevat lastensuojelun piiriin ensimmäisen kerran 15-16-vuo-tiaina, toiset on otettu huostaan jo synnytyslaitokselta.

- Opetamme nuorille tavallista arkea, että päivällä valvotaan ja yöllä nukutaan. Opetellaan käymään pesulla. Jotkut eivät tänne tullessaan tiedä, miten hiukset pestään.

- On alkanut näkyä yli sukupolvien periytyvää laitoskierrettä. Lastensuojelun piirissä voi olla kolme sukupolvea, isoäiti, äiti ja lapsi. Kaikki ovat saattaneet olla jopa samassa laitoksessa. Kierteestä ei helposti pääse pois, sillä se on perheeltä opittu elämäntapa. Näiden perheiden asenteeseen ei välttämättä kuulu koulutukseen kannustaminen.

- Väkivallan uhka on koulukodissa jokapäiväistä. Jos nuori on vaaraksi itselleen ja muille, hänelle on osoitettava rajat kiinnipidolla ja ääritapauksessa eristämällä. Aikuinen kannustaa nuorta selvittämään ristiriidat puhumalla.

- Mitä nuorempana lapsi meille tulee, sen paremmin saadaan vaikutettua hänen elämäänsä. Aikaisempina vuosikymmeninä meille tulleet nuoret olivat tyypillisesti pikkurikollisia. Poi-kia, jotka hengailivat tyttöjen kanssa ja varastivat autoja. Nyt mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ja käytöshäiriöt ovat usein samassa paketissa. Keskustelemmekin työyhteisössä siitä, ovatko tällaiset tapaukset aina kasvatuksen keinoin autettavissa.

- Suurimmalla osalla on jatkuva mieliala- tai psyykenlääkitys. On poikkeuksellista, jos lääkitystä ei ole.

- Mielestäni syrjäytynyt on sellainen, joka ei tunne kuuluvansa minnekään. Elämää leimaa näköalattomuus eikä ole halua yrittää eteenpäin. He saattavat jäädä surkuttelemaan itseään, eivätkä ymmärrä, että voivat vaikuttaa oman elämänsä ratkaisuihin.

- Toivoisin, että entistä enemmän voitaisiin tehdä töitä pien-ryhmissä. Tosin joillekin mielenterveysongelmaisille ja tark-kaavaisuushäiriöisille jopa kolmen hengen ryhmäkin on liikaa.

- Jotta syrjäytymistä saataisiin vähennettyä, pitäisi päästä vaikuttamaan nuoreen mahdollisimman aikaisin. Nuori pitäisi saada hoksaamaan, että hän voi vaikuttaa elämäänsä. Toivoisin yhteisöllistä kylä kasvattaa -meininkiä, jolloin useampi aikuinen katsoisi nuoren perään. Laitoksia ei tarvita lisää, tarvitaan lisää vastuullisia aikuisia.

-  Terveiset työkavereille erityisenhuolenpidon yksikköön Jarruun!

Antti Heimonen

» Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto Stekan hallituksen jäsen sekä ay-aktiivi

» työskentelee valtion koulukodin ohjaajana Sairilan koulukodissa, Mikkelissä

» työuraa 15 vuotta

Kauppasopimus hyödyttäisi Suomen palkansaajia» Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen solmimista. TTIP-sopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership) hyödyttäisi taloudellisesti myös Suomea, sillä se kiihdyttäisi kaupankäyntiä ja kilpailua ja lisäisi tuottavuutta.

Sopimuksen voidaan odottaa tuovan työntekijöille nykyistä enemmän mielekkäitä, hyvin palkattuja töitä, parantavan kuluttajien ostovoimaa ja laajentavan tuotevalikoimaa.

TTIP-sopimus sisältää kaupan esteiden vähentämiseksi useita toimia, kuten tullien alennukset ja säätely-yhteistyötä. Lisäksi se loisi yhteisiä standardeja ja virtaviivaistaisi elinkeinotoiminnan lupame-nettelyjä.

EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö edistäisi yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Sopimus avaisi mahdollisuuden määrittää kauppapolitiikkaa nykyistä avoimemmaksi ja vastuullisem-maksi. Se myös toimisi todennäköisesti mallina tuleville kauppaso-pimuksille.

Toimiva malli tarvitaan– Sopimuksen kirjaukset investointisuojasta eivät saa kuitenkaan hankaloittaa uusien kansallisten lakien säätämistä. Energia-alan yhteistyö puolestaan hyödyttäisi EU-maita, kun ne voisivat lisätä kaasun tuontia USA:sta, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asian-tuntija Aleksi Kuusisto.

Sopimus vahvistaisi EU-maiden ja Yhdysvaltojen työntekijöiden asemaa globaalissa kilpailussa, koska se voisi tehostaa kansainvälis-ten työnormien noudattamista ulkopuolisissa maissa.

– On tärkeää luoda toimiva malli, joka myös edistää Kansainväli-sen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia kauppasopimuksissa, sanoo STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa.

Järjestöt korostavat, että niin neuvotteluiden kuin säätely-yhteis-työn on oltava avointa ja työntekijäjärjestöillä on oltava niissä vaiku-tusmahdollisuudet. Muutamat kansalaisjärjestöt ovat jo arvostelleet TTIP-sopimuksen valmistelua avoimuuden puutteesta.

– Suomen ja Ruotsin työntekijäjärjestöillä on myönteinen kanta sopimukseen – tietyin, selkein ehdoin. Hyvin neuvoteltu sopimus hyödyttäisi niin Suomen, muun EU:n kuin USA:n työntekijöitä, sanoo Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.

Työväkivaltaa torjuttava järeämmin keinoin» STTK, SAK ja Akava pitävät välttämättömänä sitä, että Suomessa otetaan käyttöön järeämmät keinot väkivallan ja sen uhan torjumi-seksi työelämässä. Tämä edellyttää, että lainsäädäntöä täydennetään antamalla yksityiskohtainen asetus väkivallan uhan torjumiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kommentoi tuoreeltaan väkivaltaa ja sen uhan torjuntaa työssä selvittäneen työryhmän ra-porttia ja lupasi kutsua keskeiset toimijat keskustelemaan jatkotoi-mista.

Pelkästään työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 78 000 työntekijää joutuu vuosittain kiinnikäymisen kohteeksi työpaikallaan ja noin 200 000:ta on uhattu väkivallalla.

- Fyysisen ja henkisen väkivallan uhka haittaa työntekoa päivittäin monilla työpaikoilla, useilla aloilla ja monenlaisissa työtehtävissä. Raportti kertoo jopa kuolemaan johtaneista tapauksista, työympäris-töasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta toteaa.

25 sttk 3 *201424 sttk 3 *2014

VO

IH

YVIN

Työttömien terveyspalveluja pitäisi parantaa

* Teksti: Maria Mustranta

» Työterveyslaitos vaatii, että työttömien asemaa ter-veydenhuollossa pitäisi parantaa. Lain mukaan työttömi-en tulisi saada terveysneuvontaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Käytännössä työikäisten terveydenhuol-lossa työttömät ovat kuitenkin huonommassa asemassa kuin työlliset, sanovat Työterveyslaitokseksen tutkijat.

Arviot perustuvat Kuopiossa vuonna 2008-2010 toteutettuun työttömien terveysneuvontakokeiluun, jonka tuloksia arvioitiin hiljattain Työelämän tutkimus –lehdessä.

Ongelmana oli erityisesti tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Sairauksien hoito saattaa katketa, kun työsuh-teen loppumisen myötä työntekijän suhde työterveys-huoltoon katkeaa. Terveystarkastuksiin ei mennä, koska niistä ei tiedoteta tarpeeksi.

Myös järjestelmän jäykkyys koetaan ongelmaksi. Palveluihin voi joutua jonottamaan monta kuukautta, vaikka apua tarvitsisi nopeasti.

Hankkeen loppuarviossa ehdotetaan erityisesti yhte-yksien tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

- Keskeistä on yhteistyö perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja työ- ja elinkeinotoimiston kesken. Organisaatioiden raja-aitoja tulee madaltaa, sanoo kou-lutussuunnittelija Kirsi Niiranen Työterveyslaitoksesta.

Arviossa ehdotetaan esimerkiksi työtötmien terveys-hoitajaa, joka olisi TE-toimiston, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteinen.

Tutkijat myös muistuttavat, että erityisesti haastavissa tapauksissa tarvitaan moniammatillista näkökulmaa. Usein vain yhden tahon keinoin ei voida ratkaista kaik-kia asiakkaan ongelmia.

Antti Palola:

Kotimaisella omistajuudella tärkeä rooli

» STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi, että Suomessa talouskriisi, teollisuuden raken-nemuutos ja väestön ikääntyminen luovat vielä pitkään paineita talous- ja yhteiskuntapolitiikalle.

- Kasvunäkymät ovat edelleen heikot ja Venäjän tilanne luo Suomen talouteen uutta epävarmuutta.

Palola totesi Perheyritysten Liiton tilaisuudessa työmarkkina-järjestöjen kantaneen vastuuta, jota siltä on vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa odotettu.

- Kasvu- ja työllisyyssopimus turvaa palkkamaltin ja työrauhan. Parhaillaan neuvotellaan eläkeuudistusta. Joka sanoo, että vastuuta ei ole kannettu, puhuu omiaan.

Jatkossa Suomen menestys ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevai-suus riippuu täysin siitä, investoidaanko Suomeen, syntyykö uusia työpaikkoja ja näin suomalaisille työtä. Myös julkisen sektorin toimintaedellytykset riippuvat työstä ja verotuloista.

- Nyt tarvitaan työmarkkinoiden, elinkeinoelämän ja politiikan toimijoiden yhteistä pöytää ja laajaa näkemystä siitä, mistä kasvu otetaan ja miten työt pidetään Suomessa. Kotimaisella omistajuu-della on tärkeä rooli työpaikkojen synnyttämisessä. Tarvitsemme nykyistä vahvempaa vuoropuhelua sen tahdon synnyttämiseksi, jolla Suomeen luodaan uusia työpaikkoja.

Yleissitovuus vähentää vastakkainasettelua» Suomen Yrittäjien raportissa arvioidaan, että yleissitovuuden perusteet ovat murentuneet ja yleissitovuus vaikuttaa vahingol-lisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä yleissitovuus päinvastoin suojelee työntekijöitä ja estää vääristyneen kilpailun yritysten välillä.

- Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa sitoutu-neisiin, ammattitaitoisiin, motivoituneisiin ja hyvin johdettuihin työntekijöihin. Yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkoja polkemalla tai muutoin työehdoista tinkimällä.

Purkamalla yleissitovuus vahvistettaisiin Palolan mielestä työelä-män vastakkainasettelua ja epävakaus työmarkkinoilla purkautuisi esimerkiksi työtaisteluina.

- Nämä yhdessä tekisivät Suomesta yrityksille epähoukuttelevan maan sijoittua, investoida ja menestyä. Tällainen toiminta olisi kovin lyhytnäköistä.

STTK pitää tarpeellisena lisätä joustoja työelämässä, mutta se on tehtävä harkitusti, hallitusti ja tasapuolisesti.

Palola ei myöskään näe tarvetta minimipalkkalainsäädännölle.- Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä huomioi alakohtaiset

erot ja erityistarpeet palkanmuodostuksessa. Järjestelmä on jopa joustavampi kuin lainsäädännön käyttö.

Leila Kostiainen:

Sote-ratkaisu on kestävä» STTK on tyytyväinen hallituksen yhteistyössä opposition kanssa tekemään ratkaisuun, jolla kaikkia suomalaisia koskevia sosiaali- ja ter-veyspalveluita uudistetaan. Pääsihteeri Leila Kostiaisen mielestä on perusteltua tehdä sote-ratkaisut riittävän suurten alueiden varaan.

- Integroidut, riittävän suurilla alueilla järjestettävät palvelut turvaavat parhaiten niiden laadun ja saatavuuden. Suuret alueet ovat myös kustannustehokkaita. Lähipalvelut voidaan turvata tarkoituksenmukaisella tavalla silloin, kun palvelujen järjestä-jätaho on suuri organisaatio.

STTK arvioi, että uudistus edellyttää vielä paljon valmistelua, mutta on arvokasta, että syntyvä ratkaisu on kestävä.

- Jatkuva rakenteiden myllertäminen vie aikaa itse työltä.STTK pitää tärkeänä henkilöstön aseman turvaamista ja tasa-

puolista kohtelua muutoksessa.- Uudistusta toteutettaessa on varmistettava, että koko henkilöstö

saa käyttää kaiken osaamisensa potilaiden ja asiakkaiden parhaak-si. Kaikkia henkilöstöryhmiä on aidosti kuultava ja henkilöstön edustajien kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä muutosprosesseissa, Kostiainen toteaa.

Riitta Työläjärvi:

Varhaiskasvatuslaki valmisteltava ripeästi

» Vaikeasta tehtävästä huolimatta varhais-kasvatuslakia valmistelleessa työryhmässä on STTK:n mielestä syntynyt hyvä esitys, josta pie-nin parannuksin saadaan pohja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden jatkokehittämiselle. Jatkovalmistelu on aikataulutettava ripeästi,

jotta uusi varhaiskasvatuslaki ehditään käsitellä ja hyväksyä vielä nykyisen eduskunnan aikana.

- Tiukka taloustilanne asettaa silti palvelujen uudistamiselle omat raaminsa, arvioi järjestöä työryhmässä edustanut sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.

Uusi lakiluonnos turvaa STTK:n arvion mukaan aiempaa pa-remmin lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiä asettamalla päiväkodeissa lasten ryhmäkoolle katon sekä vel-voittamalla poikkeustilanteissa nopeaan sijaisten hankintaan. Henkilöstörakenteen ja kelpoisuusehtojen osalta jatketaan ny-kyisillä kriteereillä, jotka turvaavat laadukkaat moniammatilliset palvelut lapsille ja perheille.

STTK toivoo lakiluonnokseen täsmennystä tukea tarvitsevien lasten palvelujen osalta.

- Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on tiivistet-tävä, ja tämä todetaan myös hallitusohjelmassa. Myös esimerkiksi lääkehoitoa hoitopäivän aikana tarvitsevien lasten palvelut on aina turvattava ja tässä vastuu kuuluu lähihoitajille, Työläjärvi korostaa.

Varhaiskasvatusta tarvitaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin, mutta myös tasa-arvoisten työmarkkinoiden edistämiseen.

- Varhaiskasvatuksessa syntyy pohja arvoille ja asenteille, jotka vaikuttavat tulevaisuuden tasa-arvokehitykseen. Siksi la-kiluonnokseen pitää lisätä oma pykälä tasa-arvosuunnittelusta.

STTKLYHYESTILöntagare, använd din röst» 60 procent av Finland teg år 2009. Löntagarna star-tade EU-valkampanj för att få folk till valurnorna.

I kampanjen Ääniä Suomesta är det första gången som hela den fackliga fronten deltar. Enligt kampanjchef Hanna Kuntsi finns det tre orsaker till den gemensamma EU-valkampanjen. År 2009 stannade valdeltagandet i EU-valet på futtiga 40,3 procent i Finland, arbetslivsteman kom inte fram i valdiskussionen och löntagarna var ännu latare än befolkningen i stort att rösta.

Fastän Finlands andel av de 751 platserna i europarla-mentet är endast 13, vill man i hemlandet göra allt man kan för att stärka arbetstagarens röst.

– De senaste fem åren har inte varit något triumftåg ur arbetstagarens synvinkel. Framsteg har inte gjorts och många ärenden är lagda på is. Vi har nu behov av att samla leden, komprimerar Kuntsi.

Därför vill man väcka löntagarna att rösta – för sin egen skull. Ääniä Suomesta-kampanjen är partipolitiskt obunden och enskilda kandidater stöds inte finansiellt.

Avreglering dagens ordEnligt PAM:s ordförande Ann Selin, som talade vid kam-panjöppningen i Helsingfors,verkar avreglering vara dagens ord i EU.

– Det är lätt att tänka att det är en bra grej, men vi är på löntagarsidan oroade för att man vill börja avregleringen från frågor som gäller arbetstagarna.

Vi är rädda för förvittring av arbetstagarnas minimiskydd och direkt social dumpning. Målet är att skyddet av arbets-kraften skulle anses lika viktigt som fri rörlighet.

Kampanjens mest betydande teser i EU är att trygga samma anställningsvillkor för alla i arbetslandet, minimi-nivå för uppsägningsskyddet och rätt till grupptalan på Europanivå.

Gemensamma bekymmer Pro är med i finansieringen av kampanjen via Industrins löntagare (TP).  Därtill arbetar Pros expert i närings- och miljöpolitikärenden Henrik Haapajärvi på kampanjbyrån under våren.

Enligt Haapajärvi var det lätt att finna kampanjteman som gäller alla löntagare.

– Samma orosmoln hittades med början från arbetstider och arbetarskydd. En betydande fråga är även om man i EU ska koncentrera sig på stöd av lantbruket eller med andra ord primärproduktion eller borde man gå vidare. Man kunde i synnerhet satsa på finansiering av forskning och till exempel på att höja livsmedelsindustrins förädlingsvärde, räknar han upp.

Webbsidorna: Ääniä SuomestaEuropaparlamentsvalet hålls söndag 25 maj. Förhandsröst-ningen i hemlandet sker 14–20.5 och utomlands 14–17.5.

Pro Nyheter/ Katri Kangas Översättning Susanne Paetau

Leht

ikuv

a

26 sttk 3 *2014 27 sttk 3 *2014

PES-to-PES

» PES-to-PES-dialogilla kehitetään jäsenmai-den työvoimapalveluja analysoimalla, keskus-telemalla ja toisilta oppimalla sekä yhteisissä tapaamisissa. Mukana ovat EU-maiden lisäsi Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi.

EU -LYHYESTI

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: P

ekka

Sip

ola

SANAKIRJA

EUR

OO

PPA

Epävarmuus syntyi, kun valkeni ettei tie-

detä. Ei tiedetty kriisimaiden pankkien

todellista tilannetta, eikä Välimeren

maiden julkisen talouden tilannetta.

Esimerkiksi Espanjan tapauksessa romah-

duksen aiheutti asuntokuplan synnyttämä

pankkikriisi. Kreikassa julkinen talous eli su-

ruttomasti yli varojensa.

Kumpikin tauti tarvitsee Salmen mukaan

EU torjuu talouskriisejä budjettikurilla ja pankkiunionilla

rata hallinnasta. Hallituksen poliit-

tisiin valintoihin ei puututa.

Jos komissio näkee ongelmia, se

voi pyytää maalta uutta budjetti-

esitystä.

– Se on jo kova toimenpide, eikä

sitä ole käytetty.

Komissio ei kuitenkaan voi pa-

kottaa jäsenmaata tekemään uutta

budjettiesitystä. Sanktiomenette-

lyihin voidaan mennä vasta jälki-

käteen, jos pelätyt uhkat todella

toteutuvat.

Pankkiunioniin sijoittajavastuu Pankkiunioni koostuu kolmesta

osasta, joista ensimmäinen on

pankkivalvonta. Suurten ylikan-

sallisten pankkien valvonnasta

vastaa Euroopan keskuspankki.

Pienempiä pankkeja valvotaan

kansallisesti.

Pankkiunionin toinen tukijalka

on niin sanottu resoluutiomeka-

nismi, jonka EU-parlamentti hy-

väksyi viime töikseen päättyneellä

istuntokaudella. Resoluutiomeka-

nismi säätelee menettelyt, joilla

elinkelvottomat pankit ajetaan alas

markkinoita pilaamasta. Pankki-

en alasajamiseen perustetaan 55

miljardin euron suuruinen reso-

luutiorahasto.

Resoluutiomekanismin piirissä

ovat vain euromaat, mutta muutkin

saavat siihen liittyä.

Pankkiunionin kolmannen tuki-

jalan muodostaa elvytys- ja kriisin-

hallintadirektiivi. Se kertoo, missä

järjestyksessä ja miten kustannuk-

set jaetaan.

Sijoittajavastuu toteutuu niin,

että selvitystilaan ajautuneen

pankin tappioista kärsivät ensin

pankin omistajat ja sen jälkeen pan-

kin liikkeelle laskemia velkakirjoja

ostaneet sijoittajat ja pankkien lai-

noittajat. Tallettajien talletussuoja

ulottuu 100 000 euroon asti.

Vasta tämän jälkeen tulevat

kansalliset pelastustoimet ja re-

soluutiorahasto.

– Aikaisemmin mentiin helpom-

min suoraan veronmaksajien kuk-

karolle, Salmi sanoo.

Palkansaajien kannalta Euroopan talouskriisin leviämisen keskeinen syy oli epävarmuus, sanoo finanssineuvos Martti Salmi.

toisesti Ecofinin alaisessa talous- ja rahoitus-

komiteassa. Ecofin on jäsenmaiden valtionva-

rainministereistä koostuva neuvosto.

EU tarkastaa vain päälinjatHuomiota kiinnitetään kahteen Euroopan

vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitteeseen.

Julkisen talouden alijäämä saa olla korkein-

taan 3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja

bruttovelka 60 prosenttia.

Mikäli isompia ongelmia ei ole, käsittely on

Salmen mukaan nopea ja tekninen.

Hän korostaa, ettei budjettikuri muuta

sitä, että talouspolitiikan päätökset tehdään

jatkossakin kansallisesti. Ainakin niin kauan

kuin pysytään sovituissa raameissa.

– Komissio puuttuu vain isoihin raameihin,

esimerkiksi liian optimistiseen ennusteeseen

talouskasvusta tai jos menopuoli uhkaa ka-

Kriisit eivät jää historiaan

» Kukaan ei voi kirkkain silmin uskotella, että talouskriisit siirtyisivät historiaan, kun EU:n ja euroalueen kriisinhallinta-mekanismit saadaan toimintaan.

- Talouksilla on ikävä taipumus ylikuumentua. Pankki-kriisejä on nähty paljon. Ei voi luvata, etteikö sellaisia tule jatkossakin joissakin jäsenmaissa, sanoo finanssineuvos Martti Salmi.

Nyt kuitenkin on luotu mekanismit, joilla vaikeudet koh-dataan. Olennaista Salmen mukaan on, että rakenteet ovat selkeät.

– Kun rakenteet ovat kunnossa, voidaan uskottavasti sitou-tua toimiin, joilla kriisin leviäminen estetään.

Tilanne oli olennaisesti toinen, kun Kreikka tuli neljä vuotta sitten potilaana pöytään. Jouduttiin pitkään pohti-maan, mitä pystyään tekemään ja mikä on esimerkiksi EU:n perussopimuksen nojalla mahdollista.

Palomuurit ovat Salmen mukaan huomattavan suuria ja uskottavia.

Vaikeuksiin joutuneiden maiden auttamiseen tarkoitettu Euroopan vakausmekanismi EVM on suuruudeltaan 500 miljardia euron, josta 50 miljardia euroa on kiinni Portugalin ja Kyproksen ohjelmissa. Varaa on siis vielä 450 miljardia euroa.

Sen riittävyys joutuisi Salmen mukaan äärirajoille, jos Ranskan tai Italian kokoisessa taloudessa tulisi mittava kriisi.

Italian valtionvelka on pitkälti yli 2 000 miljardia euroa. – Se sijaan esimerkiksi Hollannin kokoluokasta alaspäin

ongelmat pystytään hoitamaan tilanteessa kuin tilanteessa, Salmi uskoo.

omat lääkkeensä, jotta vastaavanlainen kulo

voidaan torjua tulevaisuudessa.

Pankkikriisejä torjutaan jatkossa pank-

kiunionilla.

Yli varojen elämisen estämiseksi EU:n jäsen-

maat alistuvat budjettikuriin. Erityistarkkai-

lussa ovat maat, joiden taloudessa on vakavia

vaikeuksia tai niiden uhka on näkyvissä.

Budjettikuri on jäsenmaiden talouspolitii-

kan koordinaatiota. Se tarkoittaa raportoin-

tivelvollisuutta ja valvontaa. Mukana valvon-

nassa ovat EU-komission lisäksi myös muut

jäsenmaat, Salmi korostaa.

Jäsenmaat toimittavat keskipitkän aika-

välin taloussuunnitelmansa ja budjettiesi-

tyksensä Brysseliin syynättäväksi. Komissio

tarkastaa taloussuunnitelmat ennen kansal-

listen budjettiesitysten laadintaa.

Budjettiesitykset käydään läpi komissiove-

Tasa-arvo edistyy hitaasti

» Miesten ja naisten palkoista uskalletaan puhua avoimesti, ja palkkaerot ovat tulleet näkyviksi. Myös naisten edustus yhtiöiden hallintoelimissä on kasvanut. Nämä jäivät plussapuolelle Euroopan komissio vuotuisessa tasa-arvoraportissa.

Naisten ja miesten palkkaero on yhä 16,4 prosenttia. Raportin mukaan samapalkkaisuuteen päästään nykykehityksellä 70 vuodessa.

Kiistaa muovikasseista

» Kevyiden muovikassien käyttöä aiotaan vä-hentää reilusti. Tavoitteena on, että vuoteen 2019 mennessä muovikassien käyttö olisi pudonnut 80 prosenttia vuoden 2010 tasosta.

Euroopan parlamentti hyväksyi äänin 539 - 51 mietinnön muovipussien käytön vähentämisestä.

Pakkaamattomat elintarvikkeet, esimerkiksi hedelmät, vihannekset ja makeiset, tulisi laittaa kierrätyspaperipusseihin tai biohajoaviin muovi-pusseihin.

Kauppa suhtautuu kieltoon ja mahdollisiin veroihin kielteisesti. Silti osassa EU-maita muo-vikasseja verotetaan jo erikseen. Lisäksi Italia on kieltänyt polyetyleenista tehdyt muovipussit ja -kassit kokonaan.

Kaksi uutta rahastoa

» Pakolaisten kotouttamiseen osoitetaan entistä enemmän EU-varoja. Rahoituskaudelle 2014 - 2020 perustetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Sen turvin jäsenmaiden toi-votaan ottavan entistä enemmän kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä.

Tukea voi hakea lisäksi lailliseen maahanmuut-toon, kolmansien maiden kansalaisten kotout-tamiseen ja maahanmuuttajien vapaaehtoiseen paluuseen ja palauttamiseen.

Varoja toimintaan on varattu yli 3 100 mil-joonaa. Hieman enemmän, liki 3 800 miljoonaa, varataan uuteen sisäisen turvallisuuden rahastoon.

Sisäisen turvallisuuden rahastosta valtaosa menee rajavalvonnan tehostamiseen ja viisumikäy-täntöjen uudistamiseen.

Suomen rahoitusosuus on arviolta 23 miljoonaa pakolaisrahastosta ja 53 miljoonaa sisäisen turval-lisuuden rahastosta.

EU:n budjettikuri

ei muuta sitä, että

talouspolitiikan

päätökset tehdään

jatkossakin kan-

sallisesti, vakuut-

taa finanssineuvos

Martti Salmi.

28 sttk 3 *2014 29 sttk 3 *2014

» Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin iso saavutus. Sillä haluttiin luoda rajaton alue, jolla tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien liikkuminen on vapaata. Mutta eivät 500 miljoonaa EU-kansalaista asiaa kovin läheiseksi koe.

Tavarat liikkuvat kyllä reippaasti. EU-maiden viennistä noin 60 prosenttia suuntau-tuu toisiin EU-maihin. Tšekissä ja Slovakiassa osuus on jopa 80 prosenttia, Britanniassa ja Kreikassa vain noin puolet.

Suomen viennistä meni viime vuonna 55 prosenttia EU-maihin. Osuus on itse asiassa samaa luokkaa kuin Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina ja välillä se jopa laski. Suomen ulkomaankauppaan EU-jäsenyydellä ei suoraan suuria vaikutuksia ole ollut.

Sisämarkkinakauppa on valtaosin yritysten välistä kauppaa. EU-kansalaiset eivät kovin paljoa tavaroita suoraan toisista maista osta. Verkkokaupan kasvu on tätä jonkin verran lisännyt, mutta siinäkin ihmiset luottavat yleensä vahvemmin kotimaisiin kauppiaisiin. Suomi on vähän poikkeus, sillä suomalaisen verkkokaupan kehitys on ollut hidasta.

Ulkomaiset kauppaketjut ovat sen sijaan voineet sijoittua muihin maihin entistä helpommin ja se näkyy meilläkin. Suomesta niitä ei ole riittänyt oikein vietäväksi kuin vähän Baltiaan.

Sisämarkkinoista huolimatta osa kansalaisten rajojen yli tekemistä ostoksista aiheut-taa lisäksi melkoista meteliä. Suuret hintaerot, joissa usein on mukana myös verotuksen vaikutuksia, tuottavat sen tapaista trafiikkia kuin esimerkiksi Suomen ja Viron välillä. Mutta eivät brititkään tyhjin käsin Belgiasta palaa.

Joidenkin vapaus tuli kalliiksiPalvelukaupassa on vähän samanlainen tilanne. Vaikka joku suomalainen saattaa käydä hammaslääkärissä Tallinnassa tai itävaltalainen korjauttaa autonsa Unkarissa, palvelukauppakin on pääasiassa yritysten välistä kauppaa.

Pääomien vapaasta liikkumisesta on viime vuosina koitunut enemmän harmia kuin hyötyä. Muille maille rahastamaan lähteneitä pankkeja piti pelastaa ottamalla velat val-tioiden kontolle ja nyt pankitkin ovat palailleet enemmän kotikonnuilleen. Suomalaisen asunnonostajan on muutenkin turha koettaa hakea asuntolainaa ulkomaisesta pankista, jos se ei toimi Suomessa.

Ihmisten vapaa liikkuminen tarkoitti sekin alun perin työvoiman vapaata liikkumista niin, että vanhaan siirtotyöläispe-rinteen mukaisesti yritykset voivat tarvitessaan hankkia työvoimaa muista maista. Nykyään kyse on enemmän todellisesta ihmis-ten liikkumisvapaudesta, joka Schengen-alueella toteutuu ilman viisumia ja passiakin. Valtaosa EU-kansalaisten ulkomaanmat-koista suuntautuukin johonkin toiseen EU-maahan.

Mutta tämäkin oikeus on laajetessaan alkanut herättää entistä enemmän kielteistä arvostelua. Työvoimankaan ei haluta liikkuvan liikaa. Vain pari prosenttia EU-kansalaisista tekee töitä rajan yli.

Kansalaisten Eurooppaan on vielä matkaa.

Suomi melkein kärjessä

» Suomi on kasvattanut asukasta kohti laskettua kansantuotettaan EU-jäsenyys-aikana vuoteen 2012 mennessä kolmanneksi eniten silloisten 15 jäsenmaan joukossa. Edellä ovat vain Irlanti ja Luxemburg. Tosin nousu Suomessa johtuu enemmänkin jäsenyyttä edeltä-neestä lamasta ja Nokiasta kuin EU-jäsenyydestä.

Rahat menevät silti

» Suomalaiset kotitaloudet maksavat nyt lainoistaan yli puolta pienempää korkoa kuin kymmenen vuotta sitten. Korkoihin menee kuitenkin vuodessa rahaa lähes eurolleen sama summa kuin silloinkin, sillä lainamäärä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi.

Pysyvät työsuhteet pysyvät

» Suomen EU-jäsenyyden alkaessa 1995 Suomessa oli vielä laman jäljiltä työttömänä yli 15 prosenttia työvoimasta, paljon enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2003 Suomen luku painui EU:n keskiarvon alapuolelle ja on viimeaikaisesta noususta huolimatta siellä pysynyt. Helmikuussa Suomessa oli työvoimasta työttömänä 9,1 prosenttia.

39,4 M2

» Suomalaisilla oli vuonna 2012 asunnoissaan asuinpinta-alaa keskimäärin 39,4 neliömetriä asukasta kohden. Yksin asuvilla tilaa oli keskimäärin 59 neliötä, mutta seitsemänhenkisillä ja suuremmilla asuntokunnilla vain 17 neliötä henkeä kohti.

Ei tämä ihan valmis vielä ole

Rajat ylittävä kaupan-käynti ei toimi odote-tulla tavalla EU:n sisä-markkinoilla. Euroo-pan unioni on asetta-nut tavoitteeksi, että 20 prosenttia kulutta-jista tekee hankintoja eurooppalaisilta etä-markkinoilta vuoteen 2015 mennessä.Nyt ollaan vasta 11 prosentissa.

Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen

yksikön johtaja Leena Lindström ei

usko tavoitteen toteutumiseen. Kasvua

kuitenkin odotetaan, kun EU:n kuluttajasuoja-

direktiivi astuu voimaan kesäkuun puolivälissä.

Sen pitäisi tehdä pelisäännöt selviksi ja häl-

ventää kaupan esteinä olevia epävarmuuksia.

– Kaikkien jäsenvaltioiden tulee viedä kulut-

tajan oikeuksia koskeva direktiivi kansalliseen

lainsäädäntöönsä 16. kesäkuuta mennessä.

Kyse on täysharmonisoinnista, eli kuluttaja-

suojan pelisäännöt ovat samat kaikissa EU:n

jäsenvaltioissa.

Kuluttajien lisäksi pelisääntöjen selkeyttä-

minen rohkaisee myös tavaran tai palvelun

tarjoajia laajentamaan toimintaansa EU-

markkinoilla. Kuluttajan ja yrittäjän ei tarvitse

jatkossa enää ihmetellä, minkä pelisääntöjen

mukaan missäkin maassa pelataan.

– Harmonisoinnin myötä poistuu oikeudel-

linen epävarmuus. Toimintaansa laajentavalla

yrityksellä on yksi huoli vähemmän.

Palautus ostajan kustannuksellaSuomen kuluttajasuojalainsäädäntöön direk-

tiivi ei tuo suuren suuria muutoksia. Suurin

koskee Lindströmin mukaan peruutusoikeutta

verkkokaupassa.

Suomalaisesta verkkokaupasta tavaran

palautus tapahtuu myyjän kustannuksella.

Kesäkuun puolivälin jälkeen kuluttaja maksaa

palautuskustannukset.

– Se merkitsee, että kuluttaja joutuu käyttä-

mään enemmän harkintaa tehdessään tilausta

verkkokaupasta.

– Homma ei enää toimi niin, että jättää he-

räteostoksena tilatun tavaran noutamatta. Tai

laittaa palautustavaran postin kuljetettavaksi.

Missä määrin tilanne todellisuudessa muut-

tuu, riippuu lopulta yrityksistä. Halutessaan ne

voivat jatkossakin ottaa vastuulleen erilaisia

kustannuksia, myös palautuskustannuksia.

Toinen muutos on kauppojen erilaisten

peruutusaikojen poistuminen tavarakaupassa.

Peruutusaika on jatkossa 14 vuorokautta koko

sisämarkkina-alueella.

Seuraava askel markkinoiden kehittämi-

sessä liittyy riitojen ratkaisuun. Suomessa

riitoja ratkotaan kuluttajariitalautakunnassa.

Vuoden 2016 alusta vastaavia elimiä pitäisi

olla jokaisessa EU- maassa.

– Jatkossa siirrytään myös entistä enem-

män verkkovälitteiseen riidanratkaisuun. Se

helpottaa ainakin verkkonatiivien toimintaa

kuluttajina verkossa, Lindström arvioi.

Islantilainen tulivuoriEuroopan kuluttajakeskus opastaa rajat ylittä-

vän kaupan kuluttajakysymyksissä ja avustaa

riitojen sovittelussa EU-alueella.

Suomen yksikkö toimii Kilpailu- ja kuluttaja-

viraston yhteydessä. Valituksia ja tiedusteluja

tulee Lindströmin mukaan parisen tuhatta

vuodessa. Pääosa valituksista koskee tavara-

kauppaa, mutta palveluiden osuus on nousussa.

Vuosi 2010 oli palveluja koskevien valitus-

ten buumi. Tulivuorenpurkaus Islannissa ja

sen levittämä tuhkapilvi aiheutti Euroopan

* Teksti: UP-uutispalvelu//Heikki LehtinenTALOUSTOLPPAKuluttajansuojadirektiivi kirkastaa

Sisämarkkinoiden pelisääntöjä

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: P

ekka

Sip

ola

ilmailuhistorian pahimman kriisin. Se pysäytti

Euroopan lentoliikenteen.

Kaaos lentokentillä aiheutti valitusten

tulvan ympäri Eurooppaa.

Islantilaisen tulivuoren ansiosta matkusta-

jien oikeudet tulivat kuluttajien tietoisuuteen

ja matkustamiseen liittyvät valitukset ovat

yhä edelleen hyvin yleisiä.

Ilmaista ei olekaanLindströmin kokemuksen mukaan aika har-

va kuluttaja valittaa kengistä, jotka hän on

ostanut lomamatkalta Lontoosta.

Tyypillisiä riita-asioita ovat verkkokauppaan

liittyvät ongelmat, kuten toimitusviivästykset

ja -virheet, tilaamattoman tavaran toimitus

ja kuljetusvauriot.

Facebookissa tai muualla netissä saattaa

törmätä uskomattomiin tarjouksiin. Lindströ-

min perusohje on, että jos tarjous kuulostaa

liian hyvältä ollakseen totta, se ei usein olekaan.

Ihmetuotteet ovat harvassa.

– Kyse on mainoskikkailusta, usein suora-

naisesta huijauksesta.

Tyyliin, että jos ostat kenkäparin, saat kol-

mannen kengän ilmaiseksi.

–  Meitä houkutellaan ja pistetään jopa

vähän halvalla.

Ilmaistarjouksiin liittyy Lindströmin mu-

kaan useimmiten sitoutuminen johonkin

aivan huomaamatta. Esimerkiksi johonkin

määräaikaiseen jäsenyyteen, joka maksaakin

yllättäen jopa satoja euroja.

– Usein on niin, että ilmaista ei olekaan. Jos

niin luulee, joutuu pettymään.

TUNNUSLUKU

TALO

US

Suomi on pärjännytKansantuote asukasta kohden,

ostovoima huomioituna, EU = 100

EurostatUP/HL

130

120

110

100-95 -00 -05 -10

Ruotsi

Suomi

– Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei usein olekaan, kuuluu kuluttajakeskuksen

johtajan Leena Lindströmin ohje.

30 sttk 3 *2014 31 sttk 3 *2014

Jos suomalaisella omista-jalla ja yrittäjällä menee hyvin, on todennäköistä, että myös suomalaisella palkansaajalla menee paremmin.

STTK:n puheenjohtajaAntti PalolaAamulehti 28.4.

Emme kerää jäsenmak-suja voidaksemme leikkiä pankkiiria.

STTK:n talousjohtajaErkki LavonsaloKaleva 23.4.

On turha väittää, että hoitajien määrällä ei olisi vaikutusta hoidon laatuun ja siten myös hoitajien työtyytyväisyyteen.

SuPerin puheenjohtajaSilja PaavolaHelsingin Sanomat 16.4.

Jokainen lakko on osoitus osapuolten epäonnistu-misesta. Lakkokeskustelu tuottaisi parempaa hedel-mää, kun huomio kiinni-tettäisiin myös lakkojen syihin, ei ainoastaan niiden seurauksiin.

STTK:n edunvalvontajohtajaMinna HelleKauppalehti 14.4.

Impivaaraan ei ole paluuta. Voimme edelleen hoitaa omat asiamme hyvin ja olla samalla avoin yhteiskunta, joka menestyy maailmalla.

Johdon neuvonantajaMikko MäenpääTurun Sanomat 11.4.

EU:n ja USA:n välisen kauppasopimuksen arvo on pitkälti siinä, että luodaan maailman suurin vapaakauppa-alue. En kauhean vahvasti usko numeroihin, joita siihen liittyy, mutta se luo tietynlaista kasvuboostia Euroopalle vahvistaen asemaamme suhteessa Aasiaan. Kääntöpuolena on, että jos neuvottelut epäonnistuvat, olemme aika yksin.

STTK:n kv-asioiden päällikköRisto KousaKansan Uutiset 11.4.

» Keitäs tyttö kahvia on katta-va katsaus suomalaisiin naispo-liitikkoihin ja mielenkiintoinen kertomus heidän tiestään poli-tiikkaan. Kirjassa esitellään 17 naispoliitikkoa, jotka edustavat

eri puolueita ja sukupolvia. Monet naisista ovat toimineet tienraivaajina ja esimerkinnäyttäjinä muille. Mukana on niin Suomen ensimmäinen naispääministeri kuin ensimmäinen ja toistaisek-si ainoa presidenttikin.

Kaikkia kirjan naisia yhdistää se, että he ovat älykkäitä ja ahkeria. He ovat tehneet uransa eteen paljon töitä ja joillekin naiseudesta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä ja joillekin taas päinvastoin. Kaikille sukupuolella on ollut merkitystä. Kirjassa tulee useaan otteeseen esille se, että vastaavassa tilanteessa olevien miesten kyvykkyyttä hoitaa tehtäviään ei samalla tavalla epäiltäisi. Eniten nämä epäilyt tuntuivat koh-distuvan uran ja äitiyden yhteensovittamiseen. Kirjassa todetaan useaan otteeseen, että isyyden ja uran yhteensovittamisen onnistumista on tuskin koskaan epäilty julkisuudessa.

Talvitie ei omien sanojensa mukaan pohdi

sitä, onko sukupuolella merkitystä politiikassa, vaan hänen lähtökohtansa on se, että sillä on merkitystä.

Kirjailijan alkuperäinen nimiehdotus oli Naisia politiikan portailla, joka viittaa kuului-san espanjalaisen ohjaajan Pedro Almodóvarin elokuvaan Naisia hermoromahduksen partaalla. Kovin paljon yhtäläisyyksiä en elokuvan kanssa löydä, kirjan naiset eivät ole tippaakaan hys-teerisiä eikä sitä ole liioin kirjan tunnelmakaan. Ainoastaan jotkut kertomuksien yksityiskohdat ovat huvittavia ja saavat joskus myös koomisia piirteitä.

Kirja suututtaa ja naurattaa, se herättää ihailua ja kunnioitusta. Se antaa kuvan naisesta poliitikon julkisivun takana ja kertoi ainakin minulle paljon sellaista, mitä en etukäteen tiennyt. Julkisuuden perusteella suureksi osaksi muotoutunut mielipiteeni monista kirjassa esiin-tyvistä henkilöistä muuttui, ja muutos tapahtui ehdottomasti positiiviseen suuntaan, kaikkien kohdalla.

Suosittelen kirjan lukemista kaikille poli-tiikasta ja yhteiskunnan sukupuolittumisesta kiinnostuneille. Sekä naisille että miehille.

TOISTEN JUTUTKIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva

STTK-krypto 3/2014

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille

mukana olleille!

Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 1/2014, samoin seuraavat voittajat:

Pirkko Perälä, KristiinankaupunkiRiitta Söderling, PoriLeena Martikainen, Jyväskylä

Jouluksi kotiin…

» …on hyvä tarjota kryptista ajanvietettä. Alku ei liene liian vaikea, joten neljä ensimmäis-tä numeron ja kirjaimen liittoa selviävät heti.

Voit ratkoa tämän myös netissä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä ja myös lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliai-kainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli neljätuhatta muuta ristikkoa, joita voi ratkoa huvikseen. Nyt kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi.

Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-11 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 3, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!

KRYPTON 1/2014 RATKAISU

Eveliina Talvitie: Keitäs tyttö kahviaWSOY 2013, 332 s.

Nicolas Barreau: Rakkausromaanin reseptiTammi 2013, 291 s. Suomentanut Veera Kaski

» Rakkausromaanin resepti on ranskalaisen Nicolas Barreaun ensimmäinen suomennettu romaani. Toivon, että niitä suomennetaan lisää. Tämä oli sellainen hyvän mielen kirja, ei miten-kään kovin korkealentoinen tai vakavasti otettava, mutta juuri sopivan kodikas, romanttinen ja mu-kava. Kirja, jota luki mielellään ja jonka parissa alkuvuoden pimeydestä johtuva ankeus väistyi.

Kirjan päähenkilöinä ovat 32-vuotias Aurélie, joka omistaa pienen ravintolan Pariisissa sekä kustannustoimittaja André, joka kirjan edetessä saattaa itsensä melkomoiseen liemeen.

Aurelién poikaystävä on jättänyt hänet ja lähte-nyt toisen naisen matkaan. Aurelié on surun mur-tama. Hän vaeltelee päämäärättä sateisen Pariisin kaduilla ja murehtii kohtaloaan. Sattumien kautta hän päätyy pieneen kirjakauppaan ja poimii hyl-lystä kirjan, joka muuttaa hänen elämänsä täysin. Kirja imaisee Aurelién mukaansa, sen lukeminen on kuin taikaa, kirja tuntuu olevan kuvaus hänen omasta elämästään. Kirjan tapahtumat sijoittuvat

hänen ravintolaansa ja kirjan päähenkilö muistut-taa häntä viimeistä piirtoa myöten, tällä on jopa samanlainen mekko.

Aurelié ihastuu kirjaan ikihyviksi ja päättää etsiä käsiinsä kirjailijan, brittiläisen Robert Mil-lerin, joka kustantamon mukaan elää hiljaiseloa Englannin maaseudulla ja välttelee julkisuutta. Aurelié on kuitenkin erittäin sinnikäs eikä luovuta helpolla. Hän on vakaasti päättänyt löytää salape-räisen kirjailijansa. Aurelién suureksi ärtymykseksi hän tuntuu kuitenkin törmäävän jokaisessa kään-teessä kirjan kustannustoimittajaan Andréhen, joka osoittautuu olevan hänen ja Robert Millerin välissä kuin muuri. Lopulta Aurelié kuitenkin tapaa kirjailijansa, mutta mikään ei ole sitä, mitä hän aluksi luuli.

Kirja on vähän naiivi ja tapahtumien seuraavat käänteet on helppo arvata. Tarina on kuitenkin suloinen ja kivalla tavalla huvittava. Tätä voi suositella rennoksi ja kevyeksi lukemiseksi ja kirja piristi kivasti kaamoksen keskellä.

Jouni Aaltonen, PoriMatti Matilainen, Myrskylä

Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.orgAmmattiliitto Pro www.proliitto.fiErityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fiJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fiKirkon alat www.kirkonalat.fiLiiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fiMeijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fiMETO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fiPalkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fiRakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fiSuomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fiSuomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fiSuomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fiSuomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fiSuomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fiTehy www.tehy.fiVakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi

Askel aikaa edelle.

www.sttk.fi