Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta Uudelleenvalmistusta pidetään kierrätyksen "äärimmäisenä" muotona. Se on yksi tapa palauttaa käytetyt tuotteet tai komponentit käyttöön: ne puhdistetaan, puretaan, kunnostetaan ja kootaan uudelleen siten, että lopputulos on laadultaan vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen tuote, ja sille voidaan antaa vastaava takuu. Uudelleenvalmistus on yksi kiertotalouden muodoista. Kiertotalous merkitsee lineaarisen "ota, valmista, hävitä" -mallin korvaamista suljetulla prosessilla, jossa materiaali kiertää ja tuotteiden elinkaaret pitenevät ja mahdollisesti jatkuvat toisessa muodossa. Kiertotalous on luonteeltaan palauttava ja uudistava, ja se pyrkii jätteen minimointiin. Suomessa uudelleenvalmistusta tunnetaan varsin huonosti. Joissakin tapauksissa käytetään termiä "tehdaskunnostus". Tämän raportin tavoitteena on lisätä tietoisuutta uudelleenvalmistuksesta, sen hyödyistä, mahdollisuuksista, haasteista ja käytetyistä toteutusmuodoista, sekä kannustaa yrityksiä yhteistyöhön mm. eri toimialojen esimerkkien avulla.

ISBN 978-951-38-8210-5 (nid.) ISBN 978-951-38-8211-2 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Painettu) ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

VT

T T

EC

HN

OL

OG

Y 2

07

Uu

de

llee

nva

lmistu

s osa

na

kie

rtota

lou

tta

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

207

Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta Iris Karvonen | Kim Jansson | Saija Vatanen | Hannele Tonteri | Mikko Uoti | Helena Wessman-Jääskeläinen

VTT TECHNOLOGY 207

Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta

Iris Karvonen, Kim Jansson, Saija Vatanen, Hannele Tonteri, Mikko Uoti & Helena Wessman-Jääskeläinen

VTT

ISBN 978-951-38-8210-5 (nid.) ISBN 978-951-38-8211-2 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

VTT Technology 207

ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Painettu) ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Copyright © VTT 2015

JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER

VTT PL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) 02044 VTT Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7001

VTT PB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111, telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of Finland P.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) FI-02044 VTT, Finland Tel. +358 20 722 111, fax +358 20 722 7001

Grano Oy, Kuopio 2015

3

EsipuheTekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen -tutkimusohjelman tavoitteena onhakea uusia toimintamalleja, jotka parantavat merkittävästi materiaali-, resurssi- jaenergiatehokkuutta ja luovat talouden kestävää kasvua. Tämä raportti perustuututkimukseen, joka on tehty tämän tutkimusohjelman hankkeessa nimeltään Dema-NET (Dematerialization through New Models for Industrial Networking) – Teollisuu-den uudet toimintamallit materiaalitehokkuuden ja kestävän kilpailukyvyn edistäjinäv. 2012–2014. Hankkeen kolme tutkimusaluetta olivat uudelleenvalmistus, strategi-set ekoteolliset verkostot sekä kestävä kilpailukyky ja liiketoimintamallit.

Hanke toteutettiin kolmen tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Teknologian tutkimus-keskus VTT toimi hankkeen koordinaattorina ja vastasi uudelleenvalmistuksenosuudesta. Strategiset ekoteolliset verkostot -aihetta tutkittiin Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä, ja kestävät liiketoimintamallit oliLappeenrannan teknillisen yliopiston teema. Eri fokusalueiden välisessä yhteistyös-sä laadittiin kehityspolku kohti uusia toimintatapoja (Hämäläinen ym. 2014).

Projekti vietiin läpi yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen johtoryhmään kuului-vat edustajat John Deereltä, Fortumilta, Kemiralta, Martelalta, Pöyryltä, UPM:ltä jaValtralta sekä Teknologiateollisuudesta ja Tekesistä. Haluamme esittää kiitoksettuesta johtoryhmän jäsenille ja Tekesille.

Tämä raportti keskittyy yhteen projektin tutkimusalueeseen: teolliseen uudelleen-valmistukseen. Koska uudelleenvalmistusta ja sen mahdollisuuksia tunnetaan Suo-messa huonosti, tavoitteena on lisätä tietoisuutta toimintamallista sinänsä, sen hyö-dyistä ja mahdollisuuksista ja siten kannustaa yrityksiä ja muita osapuolia pohtimaanmahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin.

Espoossa 18.12.2014Tekijät

4

SisällysluetteloEsipuhe ................................................................................................................ 3

1. Johdanto ........................................................................................................ 6

2. Uudelleenvalmistus ja kiertotalous ................................................................ 7

2.1 Mitä uudelleenvalmistus on? ..................................................................... 72.2 Kiertotalous .............................................................................................. 82.3 Elinkaarinäkökulma ja vaihtoehtoja tuotteen loppukäytölle.......................... 9

3. Uudelleenvalmistuksen hyödyt ja ajurit ....................................................... 12

3.1 Talous – liiketoiminnalliset hyödyt ............................................................ 123.2 Ympäristöhyödyt ..................................................................................... 143.3 Uudelleenvalmistus ja yhteiskunnan hyödyt ............................................. 153.4 Ympäristölainsäädäntö ajurina ................................................................ 15

4. Uudelleenvalmistuksen tilanne .................................................................... 17

4.1 Suurimmat toimialat ................................................................................ 174.2 Uudelleenvalmistus USA:ssa .................................................................. 204.3 Uudelleenvalmistus Euroopassa ............................................................. 214.4 Uudelleenvalmistus Kiinassa ................................................................... 224.5 Esimerkkejä uudelleenvalmistuksesta teollisuudessa ............................... 22

5. Uudelleenvalmistuksen haasteet ................................................................. 25

5.1 Käytettyjen tuotteiden (uudelleenvalmistuksen aihioiden) keräily .............. 265.2 Uudelleenvalmistus (sisäinen prosessi) ................................................... 265.3 Uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntä.............................................. 275.4 Tietoisuuteen, johtamiseen ja yhteistyöhön liittyvät haasteet .................... 285.5 Lainsäädäntö ja IPR ............................................................................... 29

6. Uudelleenvalmistuksen käytännöt yrityksissä ............................................ 33

6.1 Uudelleenvalmistuksen prosessit............................................................. 336.1.1 Uudelleenvalmistuksen käänteinen logistiikka ............................... 346.1.2 Uudelleenvalmistuksen sisäinen prosessi ..................................... 356.1.3 Uudelleenvalmistuksesta asiakkaille – ulkoinen prosessi ............... 35

5

6.2 Uudelleenvalmistusjärjestelmän toimijat................................................... 366.3 Yhteistyö uudelleenvalmistuksessa ......................................................... 376.4 Uudelleenvalmistus ja palveluliiketoiminta ............................................... 416.5 Kannustimet ja hinnoittelu ....................................................................... 426.6 Uudelleenvalmistuksen kehittäminen ....................................................... 43

6.6.1 Uudelleenvalmistuksen sovellettavuus .......................................... 436.6.2 Suunnittelu uudelleenvalmistusta varten (Design for

remanufacturing) .......................................................................... 44

7. Uudelleenvalmistuksen kestävyyden arviointi ............................................ 45

7.1 Ympäristövaikutusten arviointi ................................................................. 457.2 Uudelleenvalmistuksen ympäristövaikutusten arviointi – esimerkkejä ....... 48

7.2.1 Esimerkkikomponentin arviointi materiaalien kautta ....................... 487.2.2 ICT-tuote ..................................................................................... 507.2.3 Moottori ja vaihdelaatikko ............................................................. 50

7.3 Ekotehokkuus ......................................................................................... 517.3.1 Uudelleenvalmistuksen ekotehokkuuden arviointi .......................... 52

7.4 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset .............................................. 527.4.1 Ajurit yhteiskunnan näkökulmasta ................................................. 527.4.2 Sosiaalisten vaikutusten arviointiperiaatteet .................................. 537.4.3 ISO 26000 ................................................................................... 547.4.4 GRI (Global Reporting Initiative) -indikaattorit ................................ 547.4.5 Sosiaaliset indikaattorit elinkaariarvioinnissa ................................. 557.4.6 Sosiaalisten vaikutusten raportointi – esimerkkejä

uudelleenvalmistuskonseptia hyödyntävien yritystenyritysvastuuraportoinnista ............................................................. 56

7.4.7 Haasteita sosiaalisten indikaattoreiden käytölle ............................. 57

8. Yhteenveto ................................................................................................... 58

Viitteet ................................................................................................................ 59

Liite A: Termit

Liite B: Uudelleenvalmistuksen esimerkkitapauksia

Liite C: Uudelleenvalmistuksen sovellettavuuden arviointimalli

TiivistelmäAbstract

6

1. Johdanto

Tämä raportti perustuu tutkimukseen, joka on tehty Tekesin Green Growth – Tiekestävään talouteen -tutkimusohjelman hankkeessa nimeltä DemaNET (Demate-rialization through New Models for Industrial Networking) – Teollisuuden uudettoimintamallit materiaalitehokkuuden ja kestävän kilpailukyvyn edistäjinä. Raporttikeskittyy projektin yhteen tutkimusalueeseen, uudelleenvalmistukseen.

Uudelleenvalmistus on yksi kiertotalouden toimintamalleista (Ellen McArthurFoundation 2012). Sitä voidaan pitää kierrätyksen ”äärimmäisenä” muotona: toi-mintamallissa käytetyt tuotteet käsitellään ja kunnostetaan teollisesti siten, ettäniiden laatu vastaa uusia tuotteita (Steinhilper 1998). Siirtyminen uudelleenvalmis-tukseen merkitsee fyysisten tuotteiden, niiden elinkaaren ja tuotanto- ja palvelujär-jestelmän radikaalia uudelleenajattelua. Kyse ei ole vain ”vihreästä toimitusketjus-ta”, vaan tuotekonseptien muuttamisesta pitkäikäisiksi ja uudistettaviksi sekä jat-kettua elinkaarta tukevan toimintajärjestelmän luomisesta.

Projektissa havaittiin, että uudelleenvalmistus tunnetaan Suomessa varsin huo-nosti. Tästä esimerkkinä alle puolet vastaajista tunsi käsitteen suomalaisille yrityk-sille suoritetussa kyselyssä. Tämän raportin tavoitteena onkin levittää tietoa yrityk-sille ja muille toimijoille siitä, mitä uudelleenvalmistus tarkoittaa, miten sitä yrityk-sissä jo nykyisin sovelletaan ja mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia se tarjoaa.

Luvussa 2 kuvataan tarkemmin uudelleenvalmistusta ja siihen liittyviä tuotteenelinkaaren loppuun liittyviä käsitteitä. Luvut 3–4 käyvät läpi uudelleenvalmistuksenhyötyjä ja ajureita sekä uudelleenvalmistuksen tilannetta maailmalla. Luvussa 5kuvataan uudelleenvalmistuksen toteutukseen liittyviä haasteita. Luku 6 kertoouudelleenvalmistuksen käytännöistä mm. prosessien ja toimijoiden näkökulmasta.Uudelleenvalmistuksen kestävyyden arvioinnin menetelmät eivät ole vakiintuneetja niitä pohditaan luvussa 7. Luku 8 on yhteenveto. Liitteissä esitetään lista käyte-tyistä termeistä, kuvaukset uudelleenvalmistuksen esimerkkitapauksista ja malli,jonka avulla yritys voi arvioida mahdollisuuksiaan uudelleenvalmistuksen hyödyn-tämiseen.

7

2. Uudelleenvalmistus ja kiertotalous

2.1 Mitä uudelleenvalmistus on?

Uudelleenvalmistus tarkoittaa teollista prosessia, jossa käytetyt tuotteet tai kom-ponentit palautetaan uutta vastaavaan tilaan. Uudelleenvalmistettu tuote tai kom-ponentti täyttää siten samat vaatimukset kuin uusi tuote sekä ulkonäön että suori-tuskyvyn suhteen, ja usein uudelleenvalmistetulle tuotteelle annetaankin takuu.Uudelleenvalmistettu tuote saatetaan myös päivittää vanhaa tuotetta paremmaksi.Teollisessa uudelleenvalmistuksessa tavoitteena ei ole kunnostaa tuotetta samallekäyttäjälle, vaan kerätä systemaattisesti takaisin elinkaaren loppuun tulleet tuot-teet, valmistaa ne uudelleen ja myydä uusille käyttäjille. Kaikki tuotteet eivät soviuudelleenvalmistukseen, ja käytetyn komponentin tulee olla kunnostettavissa.Tuotteen uudelleenvalmistettavuuteen voidaan vaikuttaa suunnittelulla.

Kirjallisuudesta löytyy useita uudelleenvalmistuksen määrittelyjä. Ne ovat melkosamankaltaisia ja pääviesti on, että uudelleenvalmistus on teollinen prosessi,jossa käytetty tuote tai komponentti palautetaan uutta vastaavaan tilaan. Englan-ninkieliselle termille ”Remanufacturing” käytetään suomenkielistä vastinetta uudel-leenvalmistus. Termi ei vielä ole kovin vakiintunut ja myös englanninkielistä termiäkäytetään Suomessa, samoin kuin lyhyempää nimeä ”Reman-tuote”. Myös termiä”tehdaskunnostus” näkee käytettävän samassa merkityksessä. Uudelleenvalmis-tettavasta tuotteesta/komponentista käytetään englannin kielessä termiä ”core”;suomenkielessä vastaavaa yksiselitteistä termiä ei ole määritelty. APRAn sanas-tossa (APRA Europe 2014) suomenkieliseksi termiksi ehdotetaan ”runko”, muttasitä ei juuri käytetä. Tässä raportissa puhutaan uudelleenvalmistettavista tuotteistatai uudelleenvalmistusaihioista.

Uudelleenvalmistuksen edut perustuvat siihen, että siinä voidaan säilyttää isoosa tuotteeseen panostetuista resursseista, sekä raaka-aineista ja energiasta ettämyös työstä. Vähentämällä kaatopaikalle menevää jätettä sekä raaka-aineen jaenergian käyttöä ja työvoimakustannuksia voidaan yhdistää kannattavuuden jakestävän kehityksen hyötyjä. Jopa 85 % uudelleenvalmistetun tuotteen painostasaadaan hyödynnettyä uudelleenvalmistusaihioista. Energian kulutus väheneetyypillisesti 50–85 %. (Lund 1984, Sundin & Lee 2011.)

Uudelleenvalmistukseen sopivat parhaiten niin kulutusta kuin aikaa hyvin kes-tävät tuotteet, ja toiminta onkin keskittynyt aloille, joissa tuotetaan kestokulutus-

8

hyödykkeitä. Uudelleenvalmistukselle otollisia ovat myös tuotteet, joilla on vakaaja ennustettava paluuvirta, kuten liisatut tuotteet.

Uudelleenvalmistus koostuu kahdesta toisistaan riippuvaisesta prosessista: si-säinen ja ulkoinen prosessi (kuva 1). Uudelleenvalmistuksessa tuote tyypillisestipuretaan, pestään, tarkastetaan, kunnostetaan, kootaan ja testataan. Näidensisäisen prosessin vaiheiden lisäksi tarvitaan ulkoisia vaiheita, kuten käytettyjentuotteiden tai komponenttien keräily asiakkailta erilaisia väyliä pitkin (käänteinentoimitusketju) ja uudelleenvalmistettujen tuotteiden myynti ja jakelu uusille asiak-kaille. Luvussa 6 on uudelleenvalmistusprosessien tarkemmat kuvaukset.

Kuva 1. Uudelleenvalmistuksen sisäinen ja ulkoinen prosessi.

2.2 Kiertotalous

Viime aikoina keskusteluun on noussut termi ”kiertotalous” (engl. ”circulareconomy”), joka tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hävittä-minen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotalous määritellään teolliseksijärjestelmäksi, joka on luonteeltaan palauttava ja uudistava, ei luonnonvarojakuluttava (EllenMcArthur Foundation 2012). Kiertotalous merkitsee lineaarisen”ota, valmista, hävitä” -mallin korvaamista suljetulla prosessilla, jossa materiaalikiertää ja tuotteiden elinkaaret pitenevät ja mahdollisesti jatkuvat toisessa muo-dossa. Kiertotaloudessa pyritään kohti tuotteen ikuista elinkaarta (kuva 2). Tuot-teiden pidennetyt käyttöiät, osien ja komponenttien laajamittainen kierrättäminen,jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen sekä korjauspalveluiden yleistyminen ovatesimerkkejä kiertotaloudelle tyypillisistä toimista. Uudelleenvalmistus on yksi kier-totalouden muodoista.

Työllisyyden, ympäristön ja ilmaston kannalta materiaalien tehokas hyödyntä-minen on järkevää jo nyt, ja kun raaka-aineiden hinnat nousevat, materiaalitehok-kuuden tarve kasvaa edelleen. Kiertotalous voidaan nähdä suurena mahdollisuu-tena, jonka avulla voidaan paitsi luoda kokonaan uutta liiketoimintaa myös varmis-taa raaka-aineiden saatavuus ja maltilliset valmistuskustannukset suomalaiselleteollisuudelle (YTP 2014). Sitran selvityksessä arvioidaan kiertotalouden vuosittai-seksi arvopotentiaaliksi Suomen taloudelle n. 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen2030 mennessä (Sitra 2014). Arviota voidaan pitää jonkinlaisena miniminä, koskasiihen on otettu mukaan neljän teollisuudenalan (konepajateollisuus, paperiteolli-suus, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus) sekä yksityisen kulutuksen jaka-

Uudelleenvalmistuksensisäinen prosessi

(tehtaan seinien sisällä)

AsiakasKäytetty tuote

(uudelleenvalmistusaihio)Uudelleenvalmistettu

tuote

Uusi tuoteKierrätys / jäte

Uudelleenvalmistuksenulkoinen prosessi

Käänteinentoimitusketju

Toimitus-ketju

Uudelleenvalmistuksenulkoinen prosessi

Kierrätys / jäte

9

mistalouden potentiaali, mutta ei muita sektoreita eikä mahdollisia uusia teknolo-gioita.

Kiertotaloudessa on kyse systeemitasoisesta ilmiöstä, jossa valmistetaan, oste-taan, lainataan ja vaihdetaan tuotteita ja palveluita uudella tavalla. Tuotteissakäytettävien komponenttien ja osien järjestelmällinen uudelleenkäyttö edellyttääkuitenkin perusinfrastruktuuria, kuten moderneja ICT-ratkaisuja, tuotestandardienja markkinapaikkojen kehittämistä, logistiikkaratkaisuja jne. Onnistunut systeemi-muutos vaatii aikaa sekä edellyttää yli rajojen menevää tehokasta ja uudenlaistayhteistyötä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan laajasti mukaan yritykset, asiakkaat japäätöksentekijät (Virolainen 2014).

Kuva 2. Kiertotalous.

2.3 Elinkaarinäkökulma ja vaihtoehtoja tuotteenloppukäytölle

Uudelleenvalmistusta voidaan pitää myös kierrätyksen äärimuotona. Kuvassa 3 onesitetty erilaisten elinkaaren lopun strategioiden hierarkia. Elinkaaren lopun vaih-toehdot on järjestetty sen mukaan, kuinka paljon resursseista saadaan hyödynne-tyksi uudelleen.

Siirtyminen ylöspäin kolmiossa on yleensä resurssitehokkuuden kannalta suosi-teltavaa. Uudelleenkäyttö on ekotehokkain elinkaaren lopun strategia, sillä siinä eikuluteta resursseja, energiaa tai materiaalia. Kunnostus on elinkaaren lopun stra-tegia, jossa tuote palautetaan toimintakuntoon, joka voi olla alhaisempi kuin uudentuotteen tai uudelleenvalmistetun tuotteen laatu. Kierrätyksessä tuotteen

Tuotteenvalmistus

Tuotteenkäyttö

1. Elinkaarenloppu

Materiaalienvalmistus

Viimeisenelinkaaren

loppu

Uud

elle

enva

lmis

tus,

kunn

ostu

s

Uud

elle

enkä

yttö

Resurssitluonnosta

Standardit:• SFS-EN ISO 14040 Elinkaariarviointi• SFS-EN ISO 14045 Ekotehokkuus• ISO/TR 14062 Ympäristömyötäinen

suunnittelu• SFS-EN ISO 14021, SFS-ISO 14025

Ympäristömerkit ja -selosteet

Tuottajan jätehuoltovastuu:• mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteet,

renkaat, ajoneuvot, pakkaukset,lehti- ja paperituotteet

Monimateriaalierottelu

Kaatopaikkamaksut nousevattulevaisuudessa• OngelmajäteEnergiahyödyntäminen

Loppusijoituskaatopaikalle

Energian hinta nouseeResurssiverotus

Energiatehokkuus

KestävyysLuotettavuus

Laajennettu tuotevastuu:• REACH direktiivi 2005/1907• VOC direktiivi 1999/13/EC• ErP 2009/125/EC

10

materiaali palautetaan käyttöön uusiintuotteisiin. Energiahyödyntämisessämateriaali poistuu kierrosta energiaksi.Poisto jätteeksi on vähiten suositeltumenetelmä.

Kuva 3. Elinkaaren lopun hierarkia(muokattu Sundin & Lee 2011).

6R-konsepti (engl. ”The 6R Concept”) on laajennus aiemmin tunnetusta 3R-konseptista. 6R:llä pyritään materiaalien tehokkaampaan käyttöön ja jatkohyödyn-tämiseen. Nimi 6R tulee englanninkielisistä sanoista, jotka kaikki alkavat kirjaimel-la “R”. 6R-konsepti sisältää aiemmat osiot yksinkertaistus (Reduce), uudelleen-käyttö (Reuse) ja kierrätys (Recycle) ja niiden rinnalla uudenaikaiset osiot palautus(Recover), uudelleensuunnittelu (Redesign) ja uudelleenvalmistus (Remanufactu-re) (Jaafar ym. 2007):

Yksinkertaistus (Reduce) viittaa toimintoon, jossa tuotteen suunnittelua yk-sinkertaistetaan, tavoitteena parantaa tuotteen ensimmäisen elinkaarenjälkeistä käyttöä.

Uudelleenkäyttö (Reuse) aiheuttaa pienimmän ympäristökuorman ja tehok-kaimman talouden johtuen rajoitetusta uudelleenkäsittelytarpeesta.

Kierrätys (Recycling) viittaa käytetyn materiaalin palauttamiseen valmistuk-seen. Tämä voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla riippuen tuotteen ra-kenteesta ja koostumuksesta esim. sulatus, silppuaminen, erottelu jne.Kierrätys edustaa ympäristön kannalta tehokkaampaa vaihtoehtoa kuinneitseellisen raaka-aineen käyttö.

Palautus (Recover) tarkoittaa tuotteen palautusta käyttöön ensimmäisenelinkaaren jälkeen.

Uudelleensuunnittelu (Redesign) on merkittävä askel elinkaaren lopun po-lulla. Uudelleensuunnittelu helpottaa elinkaaren jälkeistä käyttöä.

Uudelleenvalmistus (Remanufacture) viittaa tuotteen palauttamiseen uuttavastaavaan tilaan.

6R-konseptia voidaan käyttää tuotteen moninkertaisen elinkaaren toteuttamiseen,kuten kuvassa 4 havainnollistetaan. Pohjan kolme vaihetta, esivalmistus, valmis-tus sekä käyttö, muodostavat tuotteen ensimmäisen elinkaaren. Seuraavalla tasol-la uusi elinkaari toteutetaan esim. uudelleenvalmistuksen kautta toteuttamaanalkuperäistä funktiota tai uudelleensuunnittelun kautta uuteen käyttötarkoitukseen.Usein tuote voidaan valmistaa uudelleen useita kertoja. Kulloinkin käytetään 6R-konseptin parhaiten soveltuvia menetelmiä muokkaamaan tuotetta sopimaanseuraavaan elinkaareen. Tuotteen elinkaaren hallinnan järjestelmä PLM (Product

Kunnostus

Uudel-leenkäyttö

Uudelleenvalmistus

Kierrätys

Energiahyödyntäminen

Poisto jätteeksi

11

life-cycle management) on avainasemassa tarvittavan tuotetiedon keräykseen,tallentamiseen ja jakamiseen siirryttäessä seuraaviin elinkaaren vaiheisiin.

Kuva 4. Moninkertaisen elinkaaren toteutus 6R-konseptin avulla (muokattu Badur-deen ym. 2009).

ValmistusKäyttö

Esivalmistus

Uudelleensuunnittelu Uudelleenvalmistus

1:n Elinkaari

3-n:s Elinkaari

Uudelleenkäyttö

Kierrätys

2:n Elinkaari

Yksinkertaistus

12

3. Uudelleenvalmistuksen hyödyt ja ajurit

3.1 Talous – liiketoiminnalliset hyödyt

Uudelleenvalmistus kehittyi alun perin taloudellisten hyötyjen pohjalta eivätkäympäristöhyödyt olleet keskeisenä tavoitteena (ElKorchi & Millet 2014). Tämä on tilanne myösnykyisin: eurooppalaisille yrityksille v. 2013 teh-dyssä kyselyssä kasvu ja kannattavuus nousivatesiin yritysten keskeisinä ajureina uudelleenval-mistukseen (Guidat ym. 2014). Uudelleenvalmis-tetut tuotteet/komponentit myydään halvemmalla,mutta niistä on mahdollista saada suhteellisestisuurempi voitto (kuva 5, Steinhilper 2012). Yrityk-set voivat uudelleenvalmistuksen avulla myösvahvistaa olemassa olevia asiakassuhteitaan mm.jälkimarkkinoilla sekä päästä uusiin asiakasryhmiinja uusille markkinoille, koska usein uusille ja uudel-leenvalmistetuille tuotteille on omat markkinat.

Kuva 5. Uuden ja uudelleenvalmistetun tuotteen vertailu (Steinhilper 2012).

Uudelleenvalmistuksella voidaan päästä myös ns. win-win-win-tilanteeseen. Josliikevoitto, yrityksen politiikka ja ympäristötekijät pystytään yhdistämään, voi asia-kas saada laatutuotteen halvemmalla hinnalla, valmistajan valmistuskustannuksetvähenevät ja ympäristövaikutukset pienenevät (Östlin 2008). Uudelleenvalmistuk-sessa tuotetta on myös usein mahdollista päivittää alkuperäistä paremmaksi.

Kuten muitakin liiketoiminnan alueita, jotka tukevat tuotteiden käyttövaihetta,myös uudelleenvalmistustoimintaa pidetään vähemmän alttiina talouden vaihteluil-le kuin uusien tuotteiden valmistusta. Jos uudelleenvalmistettuja osia myydäänolemassa olevaan laitekantaan, liiketoimintaa syntyy, vaikkei tehdä uusia inves-tointeja. Lisäksi taloudellisen taantuman aikana uudelleenvalmistettujen tuotteidenhalvempi hinta voi tehdä niistä kiinnostavia.

13

Varaosat ja jälkimarkkinoiden suojelu

Uudelleenvalmistuksen ajurit voivat liittyä myös epäsuoriin taloudellisiin tekijöihin.Näitä voivat olla esim. käytettyjen tuotteiden markkinoiden suojaus ja tuotemerkinsuojelu.

Jälkimarkkinat ovat usein alkuperäisille valmistajille (OEM) erittäin kannattavaaliiketoimintaa, ja kilpailijat halutaankin pitää pois tältä markkina-alueelta. Kilpailijoi-ta voivat olla toisaalta itsenäisten valmistajien tuottamat varaosat, joilla ei olealkuperäistä tuotemerkkiä, tai itsenäiset uudelleenvalmistajat, jotka käyttävätOEM:n alun perin valmistamia komponentteja aihioinaan. OEM voi häiritä itsenäis-ten uudelleenvalmistajien tuloa markkinoille järjestämällä itse tehokkaan käytetty-jen tuotteiden/komponenttien keräilyn. Tämän tehostamiseksi uudesta komponen-tista voidaan antaa alennusta, jos vanha palautetaan. Näin uudelleenvalmis-tusaihiot ovat vaikeammin saatavissa ulkopuolisille. OEM:n omalla uudelleenval-mistuksella voidaan pitää alkuperäisten varaosien hankkijoina myös hintatietoisetasiakkaat, jotka kokevat OEM:n uudet varaosat liian kalliiksi ja voisivat muutoinhankkia ei-alkuperäisiä varaosia.

Jos tuote on ollut pitkään markkinoilla eikä sitä enää valmisteta, uudelleenval-mistettu komponentti voi olla ainoa vaihtoehto korvata rikkoutunut. OEM:llä onusein velvollisuus toimittaa tuotteiden varaosia tietty ajanjakso sen jälkeen, kuntuotanto on lopetettu. Uudelleenvalmistuksen avulla OEM voi lopettaa vanhojentuotelinjojen määrältään vähäisten uusien varaosien tuotannon. Tällöin uudelleen-valmistus voi tuoda merkittäviä säästöjä (Östlin 2008, Sundin 2004).

Palautetieto tuotteen suunnitteluun

Uudelleenvalmistuksen kautta voidaan saada palautetietoa tuotteiden käytöstäniiden suunnitteluun siitä, miten tuotteet toimivat käytön aikana ja erityisesti lä-hempänä elinkaaren loppua; takuun piirissä olevista ongelmista on saatu tietoa joaiemminkin. Havaittuja ongelmia voidaan välttää suunnittelumuutoksilla. Voidaanmyös kehittää tuotteita sopiviksi paremmin uudelleenvalmistukseen (design forremanufacturing).

Julkisuuskuva ja markkinointi

Yrityksen julkisuuskuvaa pidetään tärkeänä menestymisen kannalta. Hyvän julki-suuden rakentaminen voi viedä aikaa ja vaatia panostusta; toisaalta negatiivinenjulkisuus voi nopeasti tuhota maineen. Uudelleenvalmistus voi osaltaan rakentaayrityksen ”vihreää imagoa”, jota voidaan käyttää hyväksi markkinoinnissa.

Vaikka asiakkaat usein mainitsevatkin materiaali- ja energiatehokkuuden tär-keänä tavoitteenaan, tietoisuus uudelleenkäytön mahdollisuuksista rajoittuu useinmateriaalien kierrätykseen. Asiakkaat eivät yleensä osta uudelleenvalmistettujatuotteita ympäristöhyötyjen vuoksi, vaan useimmiten syynä on uusia tuotteitahalvempi hinta. Asiakkaiden välillä on kuitenkin tässä suhteessa eroja. Useinkäytettyjen tuotteiden vastaanotto tukee uusien tuotteiden myyntiä; asiakkaat eivät

14

ole halukkaita vain hylkäämään tuotteita jätteeksi. Samalla saadaan kokoon aihioi-ta uudelleenvalmistusta varten.

Hyvä julkisuuskuva vaatii korkeaa laatua, joten laadun säilyttäminen myös uu-delleenvalmistuksessa on oleellista. Tämä osaltaan rajoittaa alkuperäisten valmis-tajien avoimuutta itsenäisten uudelleenvalmistajien suhteen: OEM:t haluavat pitääuudelleenvalmistuksen omissa käsissään joko oman toiminnan tai sopimustoimit-tajien kautta. Pelkona on, että itsenäiset uudelleenvalmistajat eivät pysty pitämäänyllä riittävää laatua ja pilaavat alkuperäisen valmistajan maineen (Östlin 2008).Toisaalta on esitetty, että itsenäisellä uudelleenvalmistajalla ei ole oikeutta myydäuudelleenvalmistettuja osia OEM:n tuotemerkillä (Schulte-Braucks 2012).

3.2 Ympäristöhyödyt

Uudelleenvalmistuksella voidaan säästää materiaalia ja energiaa, kun tuotteeseenlaitetuista resursseista voidaan käyttää uudelleen suurempi osa kuin kierrätykses-sä. Lisäksi uudelleenvalmistuksen avulla voidaan vähentää jätteen määrää.Yleensä uudelleenvalmistuksen hyödyt liittyvät tuotteen jatkettuun käyttöön jakäytöstä poiston viivästymiseen ja siitä saataviin materiaali- ja energiasäästöihin.Yleisesti arvioidaan uudelleenvalmistuksen säästävän 50–85 % energiasta verrat-tuna uuden tuotteen valmistukseen (Lund 1985, Sundin & Lee 2011). Materiaalienosalta jatkettu käyttö vähentää jätteen määrää ja käytöstä poiston kustannuksiasekä vähentää luonnosta otettavien raaka-aineiden tarvetta. Kuvassa 6 on kuvattumateriaali- ja energiankulutuksen muutos kahdelle esimerkkikomponentille (Stein-hilper 2012).

Kuva 6. Materiaali- ja energiankulutus uudelle ja uudelleenvalmistetulle tuotteelle(Steinhilper 2012).

Uudelleenvalmistus ei kuitenkaan ole välttämättä ympäristön kannalta paras rat-kaisu. Aina ei esimerkiksi saada riittävää materiaali/energiasäästöä, tai uudelleen-valmistettujen tuotteiden mahdollisesti vanhakantainen teknologia aiheuttaaenemmän päästöjä kuin uudet tuotteet. Toisaalta uudelleenvalmistuksessa onusein myös mahdollista päivittää vanhaa teknologiaa vähäpäästöiseksi. Näintoimitaan esimerkiksi raskaiden koneiden uudelleenvalmistuksessa.

15

Uudelleenvalmistusta pohdittaessa olisikin hyödyllistä arvioida, miten paljon uu-delleenvalmistus tuo energian- ja materiaalin säästöjä (Steinhilper ym. 2011).Vaikka uudelleenvalmistusta on harjoitettu yli 20 vuotta, sen ympäristöhyödyistä,esimerkiksi verrattuna kierrätykseen, on toistaiseksi raportoitu varsin vähän eikävakiintunutta menetelmää arviointiin ole. Eniten on tarkasteltu uudelleenvalmistuk-sen tuomaa energian säästöä. Myös hiilijalanjälkeä on arvioitu. Keskeisenä haas-teena arvioinnissa on tiedon puute. Uudelleenvalmistuksen kestävyyden arviointiakäsitellään tarkemmin luvussa 7.

3.3 Uudelleenvalmistus ja yhteiskunnan hyödyt

Kaikissa teollisuusmaissa ollaan tietoisia tarpeesta säästää energiaa ja materiaa-leja. Raaka-aineiden saantiin tulevaisuudessa liittyy riskejä, kuten kriittisten mate-riaalien niukkuus, nousevat raaka-aineiden hinnat ja hintojen heilahtelu (EU 2011).On arvioitu, että siirtymällä kohti kiertotaloutta (jonka osaksi uudelleenvalmistuskuuluu) voidaan säästää materiaalikuluissa merkittävästi: EU-tasolla kiertotalou-della on saavutettavissa yli 600 miljardin dollarin vuotuinen säästö 2025 mennes-sä (Ellen McArthur Foundation 2012). Sitran arvio Suomen kiertotalouden mahdol-lisuuksista on 1,5–2,5 miljardia euroa vuodessa v. 2030 mennessä (Sitra 2014).Lisäksi nähdään, että siirtyminen resurssitehokkuuteen tuo paitsi lisääntynyttäkilpailukykyä ja tehokkuutta myös mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin.

Uudelleenvalmistus tuo hyötyä yrityksille ja asiakkaille, mutta myös yhteiskun-nalle. Yhteiskunnan tasolla puhutaan ”triple win” -hyödyistä: uudelleenvalmistuk-sella voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia, ympäristö- ja sosiaalisia hyötyjä(APSRG & APMG 2014).

Yhtenä etuna nähdään työllisyysvaikutukset. Uudelleenvalmistus vaatii tyypilli-sesti enemmän työvoimaa ja vähemmän energiaa ja materiaaleja verrattuna uusi-en tuotteiden valmistukseen. Uudelleenvalmistus voi luoda uusia, osaamista jakokemusta vaativia työpaikkoja. Tarvitaan kokonainen ”uudelleenvalmistusekosys-teemi”: varsinaisten uudelleenvalmistajien lisäksi mm. logistiikkatoimijoita, käytet-tyjen tuotteiden toimittajia, jakelijoita, markkinapaikkoja ja prosessia tukevia tieto-tekniikka-, laki ja konsultointipalveluita. USA:ssa arvioidaan uudelleenvalmistuk-sen olevan pääosin kotimaista työtä, joka toisin kuin kierrätys, ei tyypillisesti saayhteiskunnan tukea (Lund & Hauser 2010).

3.4 Ympäristölainsäädäntö ajurina

Ympäristölainsäädäntö ei nykyisin ota kantaa nimenomaan uudelleenvalmistuk-seen. Jo aiemmin mainitussa kyselyssä (Guidat ym. 2014) vain n. 5 % vastaajistailmoitti lainsäädännön noudattamisen uudelleenvalmistusta motivoivaksi tekijäksi.Kierrätystä lainsäädäntö on sen sijaan edistänyt. EU-tasolla siihen vaikuttaviadirektiivejä ovat esim. WEEE (EU directive on waste electrical and electronicequipment) ja ELV (EU directive on end-of-life vehicles). Myös Japanissa on ha-vaittu, että lainsäädännöllä on ollut merkitystä materiaalikierrätyksen edistämises-

16

sä, mutta ei riittävästi uudelleenvalmistuksen kannustajana (Matsumoto & Umeda2011). Kun kiertotalous, kriittiset materiaalit ja yritysvastuukysymykset sekä uudel-leenteollistaminen ovat EU-tasolla saamassa kasvavaa huomiota, voi lainsäädän-tö kehittyä myös selkeämmin edistämään uudelleenvalmistusta. Uudelleenvalmis-tus on jo tunnistettu osaksi kiertotaloutta, ja se esiintyy Euroopan komission 2014julkaisemassa tiedonannossa (kuva 7).

Kuva 7. Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa (Euroopan komissio 2014).

Euroopan lainsäädännössä asetetut tavoitteet ovat olleet keskeisiä tekijöitä jäte-huollon parantamisessa; niillä vauhditetaan innovointia kierrätyksessä ja uudel-leenkäytössä, rajoitetaan sijoittamista kaatopaikoille, vähennetään resurssienhävikkiä ja luodaan kannustimia käyttäytymisen muutoksille. Jätelainsäädännönpäätavoite on estää jätteen tuottaminen, edistää uudelleenkäyttöä ja estää jättei-den aiheuttamat haitat. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen on jätteen synnynvälttäminen. Kiertotalouden lähestymistavoissa jäte ”suunnitellaan pois”. Siihenliittyy tyypillisesti innovointia arvoketjun kaikissa vaiheissa sen sijaan, että keskityt-täisiin pelkästään ratkaisuihin tuotteen elinkaaren lopussa. Jos jätettä syntyy, sepitäisi käyttää uudelleen tai kierrättää. Kierrätys tulisi tehdä ensisijaisesti materiaa-lina ja vasta toissijaisesti energiaksi. Kaatopaikoille jätettä voi sijoittaa vain, josmuu ei ole taloudellisesti tai teknisesti mahdollista.

Yksi esimerkki lainsäädännön vaikutuksesta on mustepatruunojen uudelleen-valmistus. Mustepatruunat kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin ja WEEE-direktiivin piiriin. Siten niitä ei voi käsitellä tavanomaisina toimistotarvikkeina, jaasiakkaiden pitää kierrättää ne. Tämä on helpottanut käytettyjen tuotteiden kerä-ystä ja luonut siten mahdollisuuksia uudelleenvalmistukselle. Tarjoamalla asiak-kaille helppo ja maksuton kierrätyspalvelu on saatu aikaan myös uudelleenvalmis-tettujen kasettien myyntikanava (Östlin 2008).

17

4. Uudelleenvalmistuksen tilanne

4.1 Suurimmat toimialat

Uudelleenvalmistus ei ole uusi asia, vaan sitä on tehty jossain mittakaavassavuosikymmeniä. Tunnetuinta teollinen uudelleenvalmistus on autojen osille jatulostimille, ja muita keskeisiä toimialoja ovat koneteollisuus, kulkuneuvot, elektro-niikan komponentit ja toimistohuonekalut. Suomessa uudelleenvalmistus on termi-nä melko tuntematon. Suurimmat toimijat Suomessa ovat ulkomaalaisomistukses-sa olevat, työkoneteollisuuden yritykset. Suomen konepajateollisuudessa uudel-leenvalmistetaan mm. varaosia sekä huonekaluteollisuudessa toimistokalusteita.Vastaavaa toimintaa tehdään myös nimellä tehdaskunnostus tai uudistaminen.Kunnostettu tuote saatetaan palauttaa myös samalle asiakkaalle.

Konepajateollisuudessa tämä malli toimii parhaiten kevyissä työlaitteissa ja kul-jetuslaitteissa, mutta myös raskaammassa konepajateollisuudessa (Sitra 2014).Projektimuotoiset toimitukset ovat tyypillisiä Suomen konepajateollisuudelle. Asi-akkaat ovat usein kaukana ulkomailla, jopa valtamerien takana. Uudelleenvalmis-tusaihioiden palautus Suomeen muodostuu hankalaksi ja kalliiksi. Palvelu-, huolto-ja varaosaliiketoiminnan kasvaessa tulee tämäntyyppinen toiminta yleistymään.Sitra (2014) on arvioinut, että uudelleenvalmistuksen ja uudelleenkäytön toiminta-mallit tuovat konepajateollisuudelle varovaisesti arvioituna 300–450 miljoonan €vuosittaisen liikevaihtopotentiaalin.

Maailmanlaajuisesti merkittävimmät uudelleenvalmistuksen toimialat ovat auto-ja lentokoneteollisuus, teollisuuden laitteet, raskaat ajoneuvot sekä työkoneet.Uudelleenvalmistuksella on pisimmät perinteet autoteollisuudessa, ja alalla tapah-tuukin merkittävä osa kaikesta uudelleenvalmistuksesta. Euroopassa autoteolli-suuden osuus on vielä muuta maailmaa korostuneempi. Yhdysvalloissa raskasteollisuus ja laitteet (lentokoneet, teollisuuden laitteet, kuljetus, sotateollisuus) jaJapanissa kopiokoneet sekä muu elektroniikka muodostavat merkittävimmänosuuden. Taulukossa 1 esitetään suurimmat toimialat ja esimerkkituotteet Yhdys-valloissa vuonna 2011.

18

Taulukko 1. Suurimmat uudelleenvalmistuksen toimialat Yhdysvalloissa 2011(USITC 2012).

Toimiala Esimerkki-tuotteet

Reman-tuotan-

non arvo[M US$]

Kokopäivä-työntekijöitä

Reman-tuotannonarvo / ko-kopäivä-

työntekijät[k US$]

Reman-intensi-

teetti[%] *

Ilmailu Lentokoneenmoottorit,rungot

13 045 35 201 371 2,6

Raskaatajoneuvot

Diesel-moottorit, jarrut

7 771 20 870 372 3,8

Autonosat Käynnis-tysmoottorit,laturit

6 212 30 653 203 1,1

Koneet jalaitteet

Turbiinit,tuotannonlaitteet

5 795 26 843 216 1,0

Tietotekn.laitteet

Tulostimet,näytöt

2 682 15 442 174 0,4

Lääketiet.laitteet

Rtg-, tomo-grafialaitteet

1 463 4 117 355 0,5

Renkaat Auto- ja lento-konerenkaat

1 399 4 880 287 2,9

Kuluttaja-tuotteet

Kotital.koneet,matka-puhelimet

659 7 613 87 0,1

Muut Toimistokalus-teet, junakom-ponentit

3 974 33 890 117 1,3

* Uudelleenvalmistuksen intensiteetti tarkoittaa uudelleenvalmistettujen(Reman) -tuotteiden osuutta koko toimialan tuotteista, rahalla mitattuna.

Taulukosta voi todeta, että uudelleenvalmistuksen intensiteetti on kuitenkin vielävaatimatonta. Se edustaa parhaimmillaankin vain 2–3 %:a koko toimialan volyy-mista. Volyymi on kuitenkin ollut vahvassa kasvussa, kuten kuva 8 osoittaa. Tule-vaisuudessa nopein kasvu on ennustettu Kiinaan, jossa valtio tukee uudelleen-valmistusta erilaisten toimenpiteiden avulla, kuten lainsäädäntö, standardointi,tuontirajoitukset ja verotus.

19

Kuva 8. Uudelleenvalmistuksen ennustettu kasvu USA:ssa, Euroopassa ja Kiinas-sa (tuhat kokopäivätoimista työntekijää).

Autoteollisuuden komponenttien uudelleenvalmistus on noin kaksi kolmasosaakoko uudelleenvalmistuksen volyymistä. Tuhansien yritysten pääliiketoiminta tuleekäynnistysmoottorien, laturien ja muiden autonosien uudelleenvalmistuksesta. Onmyös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet käytettyjen autonosien keräilyyn. Yrityksetkeräävät eri lähteistä ja erimerkkisiä käytöstä poistettuja komponentteja ja varas-toivat ne. Komponentit toimitetaan erissä uudelleenvalmistusyrityksille. Tyypillisiäkomponentteja ovat käynnistysmoottorit, laturit, jarrut, kokonaiset moottorit, voi-mansiirto, vaihdelaatikot, ohjausservot, pumput ja elektroniset komponentit.

USA:ssa uudelleenvalmistusliiketoiminta on saavuttanut jopa 45–55 % markki-naosuuden varaosista tietyillä autoteollisuuden jälkimarkkinoilla. Riippuen osastatai yksiköstä luku saattaa nousta jopa lähelle 100 %:a. Esimerkiksi uudelleenval-mistetut käynnistysmoottorit ja laturit ovat saavuttaneet varalaitteiden 90 % mark-kinaosuuden riippumatta siitä, vaihdetaanko auton rikkoontunut laite Amerikassatai Euroopassa.

Autoteollisuuden uudelleenvalmistus on hyvin pirstoutunutta, ja suurin osa alantoimijoista on pieniä ja keskisuuria erikoistuneita yrityksiä. Alkuperäistuotteitavalmistavat yritykset ovat kuitenkin kappalemäärissä laskettuna merkittävimmättoimijat.

Muita toimialoja, joilla uudelleenvalmistusta käytetään aktiivisesti, ovat lento-koneteollisuuden moottorit ja lentokonerungot, työstökoneet ja teolliset robotit,sähkömoottorit, raha-automaatit, kopiokoneet ja niiden värikasetit, muut sähköisettuotteet, lääketieteen instrumentit ja toimistohuonekalut. Raskaita työkoneita,teollisuuden laitteita, moottoreita ja voimansiirron komponentteja valmistava Ca-terpillar on varmasti tunnetuin uudelleenvalmistaja. Toinen hyvin usein referoituesimerkki on Fuji Xerox, joka on levittänyt uudelleenvalmistuksen käytännössäkoko kopiokonetuotantoonsa. Yritys hyödyntää leasing-palveluna tarjottujen lait-teiden paluuvirran tehokkaasti.

20

Tuoteryhmät, joissa teknologinen kehitys on nopeaa, kuten matkapuhelimet jatietokoneet, eivät sovellu yhtä hyvin uudelleenvalmistukseen. Kuitenkin myös niitäuudelleenvalmistetaan.

4.2 Uudelleenvalmistus USA:ssa

Uudelleenvalmistus on USA:ssa hyvin vakiintunutta toimintaa, ja sitä tehdään ylisadalla toimialalla. Esimerkiksi yksi iso autoteollisuuden uudelleenvalmistaja mai-nostaa 45 erilaista tuotelinjaa. Kun huomioidaan yritysten koko ja lukumäärä,suurimmat toimialat ovat autojen osat, sähkömoottorit ja generaattorit, pumput,muuntajat, laservärikasetit, työstökoneet, renkaat, teolliset venttiilit sekä toimisto-huonekalut (Lund & Hauser 2010).

Uudelleenvalmistusta harjoitetaan kaikissa osavaltiossa, sekä pienissä ettäisoissa kaupungeissa. Pienet yritykset ovat lähellä omia markkinoita, kun taassuuremmat yritykset valitsevat sijoituspaikkansa työvoimakustannusten ja käytet-tyjen tuotteiden saatavuuden perusteella. Uudelleenvalmistus on Yhdysvalloissavahvasti kotimaista toimintaa. Vain harva yritys käyttää hyväkseen halvan työvoi-man maita kuten Meksikoa ja Kiinaa (Lund & Hauser 2010).

Yhdysvaltalaiset uudelleenvalmistuksen yritykset ovat tyypillisesti pieniä taikeskisuuria yrityksiä. Kehityssuunta on kuitenkin kohti suurempia yksikköjä, kunyritykset hakevat volyymietuja fuusioiden kautta. Lähes joka tuotekategoriassatyövoimakustannukset edustavat suurinta kustannuserää, kattaen noin 35–45 %kustannuksista. Keskimäärin alalla yli puolet koko työvoimasta luokitellaan koulu-tettuun työvoimaan ja vain noin 10 % on kouluttamatonta. Toimistohuonekalujenuudelleenvalmistus vaatii vähiten koulutettua työvoimaa, kun taas autonosien jasähkölaitteiden uudelleenvalmistus tarvitsee suhteellisesti eniten koulutettua työ-voimaa. Uudelleenvalmistuksen tilaa Pohjois-Amerikassa voidaan kuvata seuraa-vasti (Bücker 2012):

Pohjois-Amerikassa on maailman suurimmat uudelleenvalmistuksen mark-kinat.

Uudelleenvalmistus on hyväksytty markkinoilla halvempana ja uudenveroi-sen laatuisena vaihtoehtona uudelle tuotteelle.

Uudentyyppiset turbomoottorit luovat uudelleenvalmistukselle uusia mah-dollisuuksia johtuen päästöihin ja polttoainekustannuksiin kohdistuvistavaatimuksista.

21

4.3 Uudelleenvalmistus Euroopassa

Kuva 9. Uudelleenvalmistettuja autonosia Euroopassa (APRA Europe 2014).

Euroopassa uudelleenvalmistus on yleisintä autoteollisuudessa. Autonosien mark-kinat kasvavat nopeasti (kuva 9). Kysyntä ja markkinat eivät vielä ole kypsyneet jakasvavat edelleen, ja alalle odotetaan syntyvän uusia yrityksiä. Euroopan potenti-aaliksi arvioidaan noin 30 miljoonaa kappaletta vuosittain. Uudelleenvalmistettujenkäynnistysmoottorien ja laturien osalta markkinaosuudet ovat jo korkeat, kun taasmuiden tuotteiden kuten ilmastointilaitteiden osalta on olemassa iso potentiaalikasvuun (APRA Europe 2014).

Euroopan uudelleenvalmistusteollisuus muistuttaa monelta osin amerikkalaista.Euroopassa kohdataan paljolti samoja ongelmia ja haasteita, lisäksi globaalittoimittajat ovat yhteiset. Uudelleenvalmistettujen ja yhteensopivien värikasettienmarkkina-arvo on noin miljardi euroa vuosittain, ja se kasvaa nopeasti vastatennoin 23 %:a lasermusteen markkinoista ja 10 %:a mustesuihkumusteen markki-noista. (UKCRA 2012.) Lääketieteen ja kalliiden sairaalalaitteiden uudelleenval-mistus on kasvamassa.

Uudelleenvalmistuksen tilaa Euroopassa voidaan kuvata seuraavasti (Bücker2012):

Euroopassa on nopeasti kasvavat markkinat.

Euroopassa on tiheä alkuperäistuotteiden (OEM) verkosto.

Uudelleenvalmistettujen tuotteiden hyväksyntä on huomattavasti alhaisem-pi verrattuna Pohjois-Amerikkaan.

Euroopan johtava rooli ympäristöä parantavien toimenpiteiden käyttöön-otossa luo ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää myös uudelleenvalmis-tusteollisuutta menestyksekkäästi.

Euroopan talouden kriisi haittaa pk-yritysten kasvua uudelleenvalmis-tusalalla.

EU:ssa on säädöksiä, joiden tavoitteena on edistää tuotteiden uudelleenkäyttöä javähentää jätteen muodostumista, esim. ELV Directive (ajoneuvot) ja WEEE Direc-tive (sähkölaitteet).

22

4.4 Uudelleenvalmistus Kiinassa

Kiinassa ajoneuvoalan uudelleenvalmistus on vielä alkuvaiheessa. On kuitenkinodotettavissa, että paine sen suuntaan kasvaa, kun auton omistus yleistyy. Uudel-leenvalmistuksella on Kiinassa valtava potentiaali.

Ajoneuvoteollisuudessa tapahtuvan uudelleenvalmistuksen tilasta voidaan pää-tellä seuraavaa (Xiang & Ming 2011):

Uudelleenvalmistuksen määrätietoinen kehittäminen on tärkeä osatekijä,kun edistetään kestävää kehitystä Kiinan ajoneuvoteollisuudessa.

Laajennetun tuotevastuun (Extended Producer Responsibility EPR) sää-dökset ovat alustavasti voimassa. Kuitenkin niistä puuttuvat tarkat toi-meenpanon säännöt, menettelytavat ja standardit, joten niiden tarkentami-nen on vielä edessä.

Kiinassa ajoneuvojen valmistajat muodostavat myös uudelleenvalmistuk-sen rungon.

Uudelleenvalmistuksen tilaa Kiinassa voidaan kuvata seuraavasti (Bücker 2012): Kiina on ainoa iso valtio, jolla on uudelleenvalmistus sisällettynä poliittiseen

(viisivuotis)suunnitelmaan.

Resurssien säästämiseksi sekä päästöjen ja energiakulutuksen vähentä-miseksi Kiinan uudelleenvalmistusmarkkinat tulevat kasvamaan nopeam-min kuin missään muualla maailmassa.

Arvioidaan, että vuoteen 2015 mennessä Kiinassa uudelleenvalmistettujen moot-torien lukumäärä nousee 800 000 kappaleeseen ja käynnistysmoottorien ja laturi-en lukumäärä nousee 8 miljoonaan kappaleeseen. Lisäksi odotetaan, että konei-den ja laitteiden, kaivos- ja maatalouskoneiden ym. lukumäärä nousee yhteensä200 000 kappaleeseen ja että uudelleenvalmistuksen arvo nousee 50 RMB (6,5 €)miljardiin (Zhu 2014).

4.5 Esimerkkejä uudelleenvalmistuksesta teollisuudessa

Taulukkoon 2 on kerätty esimerkkejä yrityksistä, jotka tekevät uudelleenvalmistus-ta. Esimerkit on valittu niin, että ne antaisivat kattavan kuvan teollisesta uudel-leenvalmistuksesta. Kustakin esimerkistä annetaan kirjallisuusviite, josta löytyyenemmän tietoa. Osa esimerkeistä esiintyy kirjallisuudessa nimettöminä. Liittees-sä B on tarkemmat kuvaukset muutamista yrityksistä (Caterpillar, Xerox ja Wilk-hahn). Taulukossa OEM = Original Equipment Manufacturer (alkuperäinen valmis-taja), OER = Original Equipment Remanufacturer (alkuperäinen uudelleenvalmis-taja) ja IR = Independent Remanufacturer (itsenäinen uudelleenvalmistaja).

23

Taulukko 2. Esimerkkejä uudelleenvalmistajista.

YRITYSUUDELLEENVALMISTETTUTUOTE TYYPPI

KIRJALLI-SUUSVIITE

Ajoneuvo ja muukuljetus

Caterpillar Auto- ja kuorma-automoottorit,bensiini ja diesel

OEM Parker & Butler2007, Ridley2011, Gray &Charter 2007

Cummins OER Bensiinimoottoreita eri valmista-jilta (aikaisemmin VW-kuplanmoottorien uudelleenvalmistaja)

OEM / IR Sundin 2004

Scania CV AB Raskaiden kuorma-autojenpurku

OEM Sundin 2004

Perkins Engines Dieselmoottorit ja voimansiirto-laitteet panssariajoneuvoihin,siirrettävät generaattorit, laivojenkoneistot sekä rakennusteolli-suuden laitteet

OEM Gray & Charter2007

Volvo ConstructionEquipment

Dieselmoottorit OEM Sandvall &Stelin 2006

Ivor Searle Moottorit, vaihdelaatikot, sylinte-rikannet, ahtimet

IR IvorSearle2013

”Globaali holdingyh-tiö joka kattaa laajanliiketoiminta-alueen”

Moottorit ja isot komponentitlaivoihin ja autoihin

alihankkijaOEM-yrityksille

Priyono ym.2012

”Alkuperäisuudel-leenvalmistaja (OER)ajoneuvojen mootto-reille”

Autonmoottorit OER,OEMalihankkija)

Lam ym. 2000

”Kaksi autoteolli-suuden uudelleen-valmistajaa – OER jakaksi IR”

Autonmoottorit OER & IR Sherwood &Shu 2000

Sähkö ja elektroniikka

Xerox, Fuji Xerox Kopiokoneet, tulostimet, skan-nerit

OEM Kerr & Ryan2001, Matsu-moto & Umeda2011, Gray &Charter 2007

24

Eastman Kodak Kopiokoneet ja muut toimistolait-teet (design-for-reman-esimerkkejä)

OEM Shu & Flowers1999

Flextronics Täysi kirjo uudelleenvalmistuk-sen ja käänteisen logistiikanpalveluja; tulostimet, tabletit,matkapuhelimet, lääketieteenlaitteet, tietokoneet, monimut-kaiset tietoliikennelaitteet

IR / OEMalihankkija,esim.XeroxilleUSA:ssa

Gray & Charter2007

Kuluttajaelektroniikka /Kotitalouskoneet

Sony ComputerEntertainment Eu-rope,

Videopeli- ja multimediakonsolit OEM /Itsenäisetalihankkijat

Parker & Butler2007, Gray &Charter 2007

Fuji Film Kertakäyttökamerat OEM Sundin 2004,Matsumoto &Umeda 2011

Electrolux AB Mikroaaltouunit, jääkaapit,pesukoneet, liedet

OEM Sundin 2004,Lindahl ym.2006

Väri- ja mustekasetit

24 Hour Toner Servi-ces

Värikasetit IR Sundin 2004

MKG Clearprint (Laser) värikasetit IR Sundin 2004

Nashua CartridgeProducts

Värikasetit IR Shu & Flowers1999

Toimisto- ja kotihuo-nekalut

Wilkhahn Toimistotuolit ja kokouspöydät OEM CRR 2012a

Herman Miller Aeron toimistotuolit OEM CRR 2012b

Kentwood OfficeFurniture

Toimistotyöasemat, tuolit japöydät merkkitoimittajilta

IR CRR 2012c

Milliken Carpets Uudelleenvalmistetut (sovitetut)mattojärjestelmät

OEM Gray & Charter2007

Yleinen valmistus

Hanover Laitteita maakaasun tiivistämi-seen

Tuntematon Gray & Charter2007

25

5. Uudelleenvalmistuksen haasteet

Uudelleenvalmistuksen edistämiseksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset esteet jalöytää niihin ratkaisutavat. Kirjallisuudessa haasteet jaotellaan tavallisesti kolmeenryhmään uudelleenvalmistusprosessin keskeisten vaiheiden perusteella (Matsu-moto & Umeda 2011, Lundmark ym. 2009):

Käänteinen logistiikka (ulkoinen prosessi): Käytettyjen tuotteiden / kompo-nenttien saatavuuteen ja keräilyyn liittyvät haasteet. Uudelleenvalmistuk-sessa ”raaka-aineen” / aihioiden, käytettyjen komponenttien tai tuotteiden,riittävä saatavuus on yleensä vaikeammin hallittavissa kuin uusien tuottei-den valmistuksessa. Kuitenkin se on oleellinen ehto teolliselle uudelleen-valmistustoiminnalle.

Uudelleenvalmistuksen varsinaisiin valmistusprosesseihin ja uudelleenval-mistettavuuteen liittyvät haasteet. Uudelleenvalmistettavuus (sekä kustan-nusten että laadun osalta) riippuu tuotteesta ja siihen voidaan vaikuttaasuunnittelulla.

Uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntään ja jakeluun liittyvät haasteet.Asiakkaat eivät aina luota uudelleenvalmistettuihin tuotteisiin. Uudelleen-valmistetuille tuotteille on usein olemassa omat markkinat, jotka perustuvathalvempaan hintaan uusiin verrattuna. Toimintatavan laajentaminen vaatiiuudelleenvalmistettujen tuotteiden asiakashyväksynnän ja jopa houkuttele-vuuden lisäämistä.

Lisäksi on haasteita, jotka vaikuttavat kaikkiin uudelleenvalmistuksen vaiheisiin:

Tietoisuuteen, yhteistyöhön ja sen johtamiseen liittyvät haasteet: Toistai-seksi tietoisuus uudelleenvalmistuksen merkityksestä ja mahdollisuuksistaon vähäinen sekä teollisuudessa että yhteiskunnassa. Uudelleenvalmistuk-sen toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä, koska uudelleenvalmistusproses-sissa tarvitaan erilaisia osaamisia ja resursseja. Miten toimijat saadaan yh-teen, mistä löytyvät avainpelurit?

Lainsäädäntöön ja IPR-asioihin liittyvät ongelmat. Mitä tuotemerkille tapah-tuu uudelleenvalmistuksessa? Kuka vastaa laadusta?

26

Haasteita on tarkasteltu tarkemmin seuraavissa luvuissa sekä yhteenvetona tau-lukossa 3.

5.1 Käytettyjen tuotteiden (uudelleenvalmistuksen aihioiden)keräily

Uudelleenvalmistus voi kohdistua koko tuotteeseen tai sen komponentteihin. Teol-linen uudelleenvalmistus edellyttää, että saatavilla on riittävä määrä aihioita elikäytettyjä tuotteita tai komponentteja. Markkinan tulee olla riittävän suuri, jottavoidaan luoda paluulogistiikan järjestelmät, keräyskanavat ja verkostot asiakkai-den palveluun. Vaikka yritys olisikin aktiivinen uudelleenvalmistuksessa, se eivälttämättä pysty järjestämään uudelleenvalmistusta kaikilla markkina-alueillaan.Uudelleenvalmistettavien aihioiden keräilyn tulee olla helppoa ja kannustavaaasiakkaalle ja uudelleenvalmistajan kannalta kustannustehokasta. Suuria ja ras-kaita tuotteita ei useimmiten voi kuljettaa, joten niiden osalta tarvitaan joko paikal-linen uudelleenvalmistus tai komponenttitason (esim. varaosien) käsittely. Uudel-leenvalmistusaihioiden kunto ei saisi heiketä keräyksen ja kuljetuksen aikana.

Vaikka markkina-alue tarjoaisikin riittävän volyymin käytettyjä tuotteita, tuleemyös huolehtia siitä, että aihiot (cores) saadaan takaisin asiakkailta käytön jäl-keen. Tähän voidaan käyttää erilaisia keinoja, sopimuksia ja kannustimia, joita onkäsitelty luvussa 6.

Riittävän volyymin lisäksi haasteena on myös tasapainottaa aihioiden tarjonta jauudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntä (Lundmark ym. 2009, Östlin 2008,Matsumoto & Umeda 2011, Bennekrouf ym. 2012). Yritykset eivät yleensä pystyennustamaan ja säätelemään palautettujen tuotteiden määrää, laatua ja ajoitustaja (Ijomah 2002). Tarjonnan epävarmuuksia aiheuttavat mm. tuotteiden elinkaarenja käyttöiän vaihtelut, tuoteperheen elinkaaren vaihe, teknologisen kehityksennopeus ja käyttäjän käyttäytyminen (Lundmark ym. 2009). Liiallinen tarjonta kas-vattaa varastoja tai tuotteita joudutaan jopa poistamaan käytöstä; molemmat vaih-toehdot lisäävät kustannuksia. Liian monet erilaiset komponentit tai suuri määräerilaisia käytettyjen tuotteiden lähteitä lisäävät uudelleenvalmistussysteemin mo-nimutkaisuutta (Lundmark ym. 2009).

5.2 Uudelleenvalmistus (sisäinen prosessi)

Kaikkia tuotteita tai tuotteen osia ei ole järkevää tai mahdollista uudelleenvalmis-taa; toisaalta uudelleenvalmistettavuuteen voidaan vaikuttaa suunnittelulla. Tekni-set haasteet voivat olla liian suuria, voi olla vaikea varmistaa riittävä laatu uudel-leenvalmistuksen jälkeen, prosessi vie liikaa aikaa tai maksaa liikaa. Usein onvaikea tunnistaa, mille tuotteille uudelleenvalmistus on kannattavaa, toteuttamis-kelpoista ja kestävää/ekotehokasta (Östlin 2008). Keskeisiä vaadittavia ominai-suuksia ovat esimerkiksi, että tuotteen kunto ja kelpoisuus uudelleenvalmistuk-seen on tunnistettavissa, tuote on helposti hajotettavissa komponentteihin sekä

27

kulutuskestävyys ja käsiteltävyys (Sundin 2004). Hauser & Lund (2012) tunnista-vat seuraavat kriteerit tuotteen uudelleenvalmistettavuudelle:

Tuotteen/komponentin kunnon palauttamiseen on olemassa teknologia.

Tuote muodostuu standardeista palautettavista osista.

Uudelleenvalmistusaihion kustannus on pieni verrattuna säästöihin, jotkasaadaan aikaan sen uudelleenkäytön avulla.

Tuoteteknologia pysyy pääosiltaan samana vähintään yhden elinkaarenajan.

Uudelleenvalmistuksen määritelmän mukaan uudelleenvalmistetut tuotteet ovatuudenveroisia (Steinhilper 1998). Siten laadun hallinta on tärkeä asia. Riittävänlaadun määrittely on kuitenkin haastavaa; millaiset toleranssit ovat hyväksyttäviäja millaista testausta tarvitaan? Myös uudelleenvalmistettavien aihioiden kohdallajoudutaan analysoimaan laatua: olisi pystyttävä tunnistamaan, kelpaako käytettyosa uudelleenvalmistukseen. Ulkoinen vaikutelma ja ikä eivät aina kerro käytetynkomponentin laatua. Vaikka kaikki käytetyt tuotteet tai osat eivät sovellu uudel-leenvalmistukseen, uudelleenvalmistaja voi joutua ottamaan kaikki vastaan saa-vuttaakseen riittävän volyymin. Myös hyvitys voidaan joutua maksamaan jo ennenosien tarkastusta.

Kuten edellä mainittiin, uudelleenvalmistuksessa sekä uudelleenvalmistettavienaihioiden tarjonta että uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntä vaihtelee jatasapainoa on vaikea saavuttaa. Lisäongelmana on, että laadultaan eritasoisetkäytetyt osat vaativat erilaisia käsittelyaikoja ja erilaiset tuotevariaatiotja -sukupolvet voivat vaatia erilaisia työkaluja, purku- ja kokoonpanoprosesseja.Tämä vaikeuttaa uudelleenvalmistuksen tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta. Ver-rattuna uusien tuotteiden valmistukseen prosessi on vaikeammin hallittavissa.

Uudelleenvalmistuksen sosiaalisena hyötynä esitetään usein työpaikkojen, janimenomaan osaamista vaativien työpaikkojen luonti. Samalla osaaminen onmyös haaste: uudelleenvalmistuksen työntekijöillä pitäisi olla tietoa tuotteesta jasen historiasta. Käytännössä uudelleenvalmistus on paljolti kokemukseen perus-tuvaa, dokumentointia ei ole aina saatavilla.

5.3 Uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntä

Kaikki asiakkaat eivät luota uudelleenvalmistettuun laatuun tai eivät muuten hy-väksy uudelleenvalmistettuja tuotteita. Usein uudelleenvalmistettujen ja uusientuotteiden asiakaskunta ja jopa markkina-alue onkin erilainen, ja uudelleenvalmis-tus voi tarjota yritykselle mahdollisuuden asiakaskunnan laajentamiseen.

Uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntää on vaikea arvioida etukäteen. Tek-ninen kehitys ja uudet tuotesukupolvet voivat yhtäkkisesti pudottaa tarvetta. Toi-saalta joskus uusi tuotesukupolvi voi lisätä esim. uudelleenvalmistettujen varaosi-en kysyntää, jos niitä on saatavilla vain uudelleenvalmistuksen kautta (uusia eienää valmisteta).

28

Jotta asiakkaat voisivat hankkia uudelleenvalmistettuja tuotteita tai osia, heidänpitää olla yleisesti tietoisia tästä vaihtoehdosta. Yritykset ovat yleensä halukkaitatekemään vaihtoehdon näkyväksi, koska ne voivat samalla parantaa kuvaansayrityksenä, joka kiinnittää huomiota kestävään kehitykseen. Tarvitaan myös toimi-vat kauppapaikat tai muut jakelureitit, jotka asiakkaat löytävät.

5.4 Tietoisuuteen, johtamiseen ja yhteistyöhön liittyväthaasteet

Uudelleenvalmistus on yleisintä tietyillä teollisuuden alueilla, mutta niilläkin uudel-leenvalmistetun tuotannon osuus kaikesta tuotannosta on edelleen pieni. Esim.USA:ssa, jossa uudelleenvalmistus on yleisempää kuin Euroopassa, suurinkinteollisuudenalakohtainen uudelleenvalmistusprosentti oli v. 2012 vain 3,8 % (tau-lukko 1). Potentiaalia kasvulle on siten nähtävissä.

Yhtenä esteenä uudelleenvalmistuksen leviämiselle nähdäänkin, että uudel-leenvalmistuksen mahdollisuuksista ei tiedetä tai epäillään sen toteutuskelpoisuut-ta. Kysymyksiä herättävät mm. seuraavat asiat:

Onko tuote mahdollista uudelleenvalmistaa kustannustehokkaasti?

Miten voidaan pitää huolta, että uudelleenvalmistus ei vähennä uusien tuot-teiden myyntiä?

Miten uudelleenvalmistetut tuotteet pitäisi hinnoitella?

Hyväksyvätkö asiakkaat käytetyt ja uudelleenvalmistetut tuotteet?

Millaiset liiketoimintamallit tukisivat uudelleenvalmistusta?

Millä ehdoilla uudelleenvalmistus on kestävää ympäristön kannalta?

Uudelleenvalmistusjärjestelmä voidaan järjestää monella tavalla, mutta yleensäaina tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden ja yritysten kesken. Tämä aiheuttaa omathaasteensa. Jotta yhteistyö saadaan syntymään, tarvitaan jokin aloitteen ottavaosapuoli. Jos OEM (Original Equipment Manufacturer) on kiinnostunut uudelleen-valmistuksesta, se voi toimia verkoston rakentajana. Itse uudelleenvalmistus voi-daan sopimuksilla teettää yhteistyökumppanilla ja säilyttää uudelleenvalmistetuilletuotteille alkuperäinen tuotemerkki. Tällöin tavoitteena yleensä on pitää itsenäisetuudelleenvalmistajat poissa oman tuotteen markkinoilta. Haasteena voi olla estääkäytettyjen tuotteiden päätyminen kilpaileville itsenäisille uudelleenvalmistajille.Joissakin tapauksissa OEM ei ole itse kiinnostunut uudelleenvalmistuksesta, vaankokee sen rajoittavan uuden tuotteen myyntiä. Tällöin se voi haluta estää myösitsenäisten toimijoiden uudelleenvalmistuksen tuotteilleen tai niiden osille. OEM:nja itsenäisten uudelleenvalmistajien kilpailu voi rajoittaa uudelleenvalmistusta(Östlin 2008).

29

5.5 Lainsäädäntö ja IPR

Lainsäädäntö voi sekä asettaa esteitä että tukea uudelleenvalmistusta (Matsumo-to & Umeda 2011). Se vaikuttaa esim. seuraavilla tavoilla:

Lainsäädäntö voisi periaatteessa kannustaa tai pakottaa uudelleenvalmis-tukseen. Näin ei tällä hetkellä ole. Esim. Japanissa on todettu, että lain-säädäntö kyllä edistää kierrätystä, mutta ei uudelleenvalmistusta (Matsu-moto & Umeda 2011). Sama on todettu Suomessa toteutetusta kyselystä:suurin osa vastaajista ei kokenut lainsäädännön olevan merkittävä tekijäpäätöksenteossa uudelleenvalmistuksen suhteen (Karvonen ym. 2015).

Lainsäädäntö voi rajoittaa uudelleenvalmistusta. Esimerkiksi jotkin maatsallivat uudelleenvalmistettujen tuotteiden tuonnin, mutta eivät uudelleen-valmistusaihioiden vientiä.

Lainsäädäntö vaikuttaa IPR-oikeuksien (intellectual property rights) hallin-taan. Jos OEM itse valmistaa ja myy uudelleenvalmistettuja versioita omis-ta tuotteistaan, IPR ei aiheuta ongelmia. OEM voi myös antaa lisenssin so-pimusuudelleenvalmistajalle. Itsenäiset uudelleenvalmistajat sen sijaanhankkivat aihioikseen tuotteita, joita eivät ole itse suunnitelleet, kehittäneetja valmistaneet. Siten niillä ei ole IPR-oikeuksia. Alkuperäisvalmistajat(OEM) eivät ole halukkaita luovuttamaan itsenäisille toimijoille teknistä in-formaatiota, mikä voi aiheuttaa niille suuria kustannuksia (Ijomah 2002).

IPR-asiat vaativat eniten huomiota silloin, kun alkuperäinen valmistaja ei tee taihanki uudelleenvalmistusta. OEM:llä saattaa olla jopa mahdollisuus vastustaaomien tuotteidensa kaupallista uudelleenvalmistusta tavaramerkin tai patentinrikkomisen perusteella, koska osaa/tuotetta ei ainoastaan korjata, vaan uudelleen-valmistetaan. Tavaramerkin osalta itsenäisen uudelleenvalmistajan pitäisi merkitäoma tavaramerkkinsä uudelleenvalmistetulle tuotteelle, sen sijaan alkuperäisenvalmistajan tuotemerkin käyttö on kyseenalaista (Schulte-Braucks 2012).

Asiakas voi myös valittaa uudelleenvalmistajalle vahingoista, jos uudelleenval-mistettu tuote on viallinen. Tuotevastuu on yleensä uudelleenvalmistajalla, joka onmyynyt tuotteen, ellei voida todistaa, ettei se ole vastuussa puutteista. Todistus-taakka on uudelleenvalmistajalla. Siksi on tarpeen tehdä laatutarkistukset ja do-kumentoida ne (Schulte-Braucks 2012).

Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto uudelleenvalmistuksen haasteista.

30

Taulukko 3. Yhteenveto uudelleenvalmistuksen haasteista.

Uudelleenvalmistusaihioiden/runkojen (core) hankintaan liittyvät haasteetRiittävän volyymin saavuttaminen Teollinen uudelleenvalmistus edellyttää

riittävää käytettyjen, uudelleen-valmistukseen sopivien aihioiden saata-vuutta.

Epävarmuus uudelleenvalmistusaihi-oiden (core) saatavuudesta ja tar-peesta

Epätasapaino suhteessa kysyntään – eitarpeeksi aihioita kysynnän tyydyt-tämiseksi tai niitä kerääntyy liikaa ky-syntään nähden.

Ajoitus ja laatu vaihtelevat.

Uudelleenvalmistusaihioiden (core)hankinta ja keräily vaikeaa

Tehokas keräilyn järjestäminen hankalaa.

Yhteys asiakkaisiin haastavaa.

Sopivien väliorganisaatioiden puute uu-delleenvalmistajan ja asiakkaiden välillä.

Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita pa-lauttamaan käytettyjä tuotteita.

Asiakkaat eivät ole tietoisia palautus-mahdollisuudesta.

Asiakkaiden hajautuminen globaalisti Globaali asiakaskunta vaikeuttaa käytet-tyjen tuotteiden/komponenttien keräilyä.

Uudelleenvalmistusprosessiin liittyvät haasteetTuote ei uudelleenvalmistettavissa Tuotetyyppi vanhenee nopeasti eikä ole

päivitettävissä; uudelleenvalmistettutuote olisi vanhentunut.

Tuote liian suuri kuljetettavaksi uudel-leenvalmistukseen.

Uudelleenvalmistuksen kustannuksetliian korkeat

Epävarmuus kustannuksista.

Uudelleenvalmistettavien komponent-tien/tuotteiden laatu vaihtelee.

Uudelleenvalmistettavan osan hinta onpieni verrattuna uudelleenkäytön tuo-miin säästöihin.

Laadun varmistaminen Testispesifikaatioiden puute.

Tuotteen monet versiot.

31

Piensarjatuotteet, ainutlaatuisettuotteet

Vaikea standardoida.

Tuoteinformaation puute.

Uudelleenvalmistusta ei ole otettuhuomioon tuotteen suunnitellussa

Tuote vaikeasti jaettavissa osiin, ei mo-duuleita tai standardiosia.

Työkalut ja automaatio kehit-tymätöntä

Tarvitaan erityisiä työkaluja.

Uudelleenvalmistuksen osaprosessienautomatisointi hankalaa.

Uudelleenvalmistuksen tuotannonsuunnittelu ja ohjaus vaikeaa.

Käsiteltävien tuotteiden/komponenttienlaatu vaihtelee, jolloin tarvittavat resurs-sit myös vaihtelevat.

Uudelleenvalmistettujen tuotteiden kysyntään ja jakeluun liittyvät haasteet

Uudet tuotteet halpoja Ei kannusta asiakkaita hankkimaan uu-delleenvalmistettuja tai pitkäikäisiä tuot-teita.

Asiakkaat eivät luota/hyväksy uudel-leenvalmistettuja tuotteita.

Ei luoteta uudelleenvalmistettujen tuot-teiden laatuun.

Ei haluta käytetyn tuotteen leimaa.

Julkisissa hankinnoissa ei tunnistetauudelleenvalmistettuja tuotteita.

Uudelleenvalmistettujen tuotteidenhinnoittelu

Jos liian kallis, asiakkaat eivät osta; josliian halpa, tuotetta pidetään huonona.

Vaikutus uusien tuotteiden myyntiin Pelätään, että uusien tuotteiden myyntikärsii.

Asiakkaiden hajautuminen globaalisti Globaali asiakaskunta vaikeuttaa uudel-leenvalmistettujen tuotteiden myyntiä jajakelua.

Kysyntää vaikea ennustaa. Kysyntä ja uudelleenvalmistettavienosien/tuotteiden (core) saatavuus eivätole tasapainossa.

Paikallisten markkinoidenymmärtäminen

Eri maissa/alueilla erilaiset arvostuksetja asenteet.

Tietoisuuteen ja osaamiseen ja liittyvät haasteetTietoisuus uudelleenvalmistuksenmahdollisuuksista heikko

Kierrätys tunnetaan, mutta uudelleen-valmistus huonommin.

Ei tule esiin riittävästi esim. koulutuksessa.

32

Raaka-aineiden niukkuus ei tunnuvielä

Niukkuuden oletetaan olevan kaukanatulevaisuudessa.

Uudelleenvalmistusmenetelmienosaaminen

Dokumentaation ja ohjeiden puute.

Tuotetiedon ja eri tuoteversioiden hallinta.

Terminologia epäselvä Esim. uudelleenvalmistus, tehdas-kunnostus, runko (core) jne.

Yhteistyöhön liittyvät haasteetYhteistyökumppanien tarve Sopivia yrityksiä uudelleenvalmistuksen

eri tehtäviin voi olla vaikea löytää.

Kierrätyksessä toimivat yritykset eivätpysty yksin laajentamaan uudelleen-valmistukseen.

Yhteistyön pelisäännöt Yhteistyön ehdot ja niihin liittyvät epä-varmuudet vaikea hallita.

Tuotteen palvelutoimittajien saa-tavuus

Jos yritys ei itse kykene tarjoamaan tuo-tetta palveluna, voi olla vaikea löytääjokin muu yritys hoitamaan palveluaasiakkaalle.

Yhteistyö muiden kiertotaloudenjärjestelmien kanssa

Uudelleenvalmistus ei ole sisällä nykyi-sissä kierrätysjärjestelmissä.

Alueellinen yhteistyö uudelleenval-mistuksessa ei toimi

Nyt toimitaan paljon tuote-/yrityskohtaisesti; alueellisesti tai ala-kohtaisesti ei yhteistyötä.

Lainsäädäntöön liittyvät haasteetVientirajoitukset Esiintyy uudelleenvalmistusaihioiden/

runkojen (core) vientirajoituksia.

Kierrätystä koskevat direktiivit eivätkannusta uudelleenvalmistukseen

Uudelleenvalmistus ei näy ajoneuvo-direktiivissä (ELV).

IPR-oikeudet eivät ole selviä Tuotemerkin säilymisen ehdot uudel-leenvalmistetulla tuotteella epäselviä.

Paikallisten säädösten tunteminen Eri maissa/alueilla erilaisia säädöksiä.

33

6. Uudelleenvalmistuksen käytännöt yrityksissä

6.1 Uudelleenvalmistuksen prosessit

Uudelleenvalmistus voi kohdistua kokonaiseen tuotteeseen tai sen komponenttei-hin. Tuote-vaihtoehdossa käytetyt tuotteet kerätään asiakkailta, tuote puretaan,joitakin komponentteja kunnostetaan tai vaihdetaan uusiin, ja uudelleenvalmistettutuote myydään uusille asiakkaille. Tuotekohtainen uudelleenvalmistus voi kohdis-tua tietyn valmistajan tuotteisiin tai tiettyyn tuoteryhmään.

Uudelleenvalmistus koostuu kahdesta toisistaan riippuvaisesta pääprosessista:sisäinen ja ulkoinen prosessi (kuva 10). Sisäisellä prosessilla tarkoitetaan ”tehtaanseinien” sisällä tapahtuvaa toimintaa, varsinaista uudelleenvalmistusta. Ulkoinenprosessi hoitaa käytettyjen tuotteiden keräilyn ja kuljetukset asiakkailta (kääntei-nen toimitusketju) sekä uudelleenvalmistettujen tuotteiden toimitukset asiakkaille.Kuvan 10 vasemmalla puolella on käänteinen toimitusketju. Kun tuote on poistettukäytöstä asiakkaan luona, se uudelleenkäytetään, uudelleenvalmistetaan, kierräte-tään materiaaliksi tai viedään jätteeksi. Vain osa käytetyistä tuotteista voidaanuudelleenvalmistaa riippuen kunnosta. Aihion saapuessa uudelleenvalmistajallesisäinen uudelleenvalmistusprosessi voi alkaa. Kuvan oikeanpuoleinen prosessikäsittää logistisen ketjun uudelleenvalmistajalta asiakkaalle.

Kuva 10. Sisäinen ja ulkoinen prosessi.

Uudelleenvalmistuksensisäinen prosessi

Uudelleenvalmistuksenulkoinen prosessi

Uudelleenvalmistuksenulkoinen prosessi

Asiakas

Jäte

Toimitusketju

Uudelleenvalmistetuttuotteet

Käytetyt tuotteet(uudelleenvalmistusaihiot)

Käänteinen toimitusketju

Uudettuotteet

Vaihtoehtoinenkäyttö/ jäte

AIHIOIDENLÄHDE

LOPPU-KÄYTTÄJÄ

KÄYTETTYJENTUOTTEIDEN

KERÄYS JAVASTAANOTTO

UUDELLEENVALMISTUS

KULJETUS

VARASTOINTI

RAHOITUS JAPANTIT

TUOTE-SUUNNITTELUKIERRÄTYS

34

6.1.1 Uudelleenvalmistuksen käänteinen logistiikka

Käänteiseen toimitusketjuun kuuluu koordinointi ja hallinta, käytetyn materiaalin,osien ja tuotteiden fyysinen nouto ja toimitus uudelleenkäsittelyyn. Käänteinentoimitusketju eroaa monessa suhteessa perinteisestä toimitusketjusta. Eroaviapiirteitä ovat mm.:

epävarmuus palautuvien käytettyjen tuotteiden (uudelleen-valmistusaihioiden) lukumäärästä, laadusta ja ajoituksesta

aihioiden pakkaus on epästandardi ja puutteellinen

tarve purkaa tuote lähellä asiakasta kuljetuskustannuksien säästämiseksi

varaston hallinta on puutteellinen tai olematon

kuljetuksen nopeutta ei pidetä tärkeänä ominaisuutena.

Käänteiseen toimitusketjuun tulevien aihioiden alkuperä vaihtelee. Käytetyn tuot-teen hankintatapa riippuu uudelleenvalmistajan ja asiakkaan välisestä suhteesta(Östlin 2008):

Omistussuhde: uudelleenvalmistaja saa käytetyn tuotteen omistuksen kaut-ta. Tämä on tyypillistä palveluliiketoiminnassa, jossa asiakas ei omista tuo-tetta, vaan se on asiakkaalla vuokralla tai liisattuna.

Huoltosopimus. Tämä suhde perustuu huoltosopimukseen valmistajan jaasiakkaan välillä, sisältäen mm. uudelleenvalmistuksen.

Suora tilaus. Asiakas palauttaa käytetyn tuotteen, joka uudelleen-valmistetaan ja asiakas saa takaisin saman fyysisen tuotteen (edellytyksel-lä että sen uudelleenvalmistus on mahdollista).

Panttiin perustuva. Kun asiakas ostaa uudelleenvalmistetun tuotteen, hä-nen on palautettava samantapainen käytetty tuote tai maksettava pantti.Tätä käytetään paljon autoteollisuudessa.

Hyvitykseen perustuva. Kun asiakas palauttaa käytetyn tuotteen, hän onoikeutettu saamaan hyvityksen, joka vähennetään uudelleenvalmistetuntuotteen hinnasta.

Toimittajaan perustuva. Itsenäinen ”aihio-toimittaja” kerää käytettyjä tuottei-ta eri lähteistä. Aihiot myydään edelleen uudelleenvalmistajille.

Takaisinosto. Uudelleenvalmistaja ostaa tuotteen ”aihio-toimittajalta”, kutenloppukäyttäjältä, romuttamolta tai vastaavalta.

Vapaaehtoispohjainen. Asiakas tai ”aihio-toimittaja” antaa tuotteen korva-uksetta uudelleenvalmistajalle.

35

6.1.2 Uudelleenvalmistuksen sisäinen prosessi

Kuva 11 esittää uudelleenvalmistuksen sisäisen prosessin keskeisiä vaiheita.Tyypillisesti käytetty tuote puretaan, puhdistetaan, tarkastetaan, kunnostetaan,kootaan ja testataan. Aihion kelpoisuutta uudelleenvalmistukseen ja uudelleen-valmistuksen kustannuksia pyritään arvioimaan mahdollisimman aikaisessa vai-heessa. Tarkastusvaihe voi olla jo ennen purkua ja muutenkin järjestys voi vaih-della. Eri vaiheissa voidaan tarvita varastointia ja myös kuljetusta, jos vaiheita eisuoriteta samassa paikassa.

Kuva 11. Sisäinen prosessi.

Tuotteen purku ja puhdistus edustavat uudelleenvalmistuksen ”uusia” teknologioi-ta, joita ei yleensä esiinny muussa teollisuudessa. Teollisen mittakaavan saavut-tamiseksi niissä tarvitaan kehitystä ja innovaatioita. Purkuvaiheessa tuotteen osaterotetaan yksittäisiin kappaleisiin. Öljy, lika ja ruoste voivat hankaloittaa purkua.Osat identifioidaan, tarkastetaan ja arvioidaan, ovatko ne kelvollisia kunnostuk-seen. Automaatio on harvinaista.

Sisään tulevien uudelleenvalmistusaihioiden, keskeneräisen tuotannon ja val-miiden uudelleenvalmistettujen tuotteiden varastointi voidaan järjestää eri tavoin.Jos kysyntä on pientä verrattuna käytettyjen tuotteiden saatavuuteen, ei kaikkiasisään tulevia osia kannata kunnostaa. Sisään tulevat osat voidaan kerätä sopiviintuotantoeriin tehokasta teollista tuotantoa varten. Valmiiden uudelleenvalmistettujentuotteiden pakkaus, leimaaminen, myynti ja jakelu vaativat omia varastoratkaisuja.

6.1.3 Uudelleenvalmistuksesta asiakkaille – ulkoinen prosessi

Uudelleenvalmistetun tuotteen ulospäin (asiakkaalle) menevän logistisen ketjunpiirteet muistuttavat paljon tavanomaisen tuotteen toimitusketjua, sisältäen samatosapuolet ja systeemit.

On olemassa erilaisia kanavia jakaa uudelleenvalmistetut tuotteet asiakkaille.Tyypillisesti tuotteet eivät palaudu samalle asiakkaalle. Usein uudelleenvalmiste-tuille tuotteille on eri markkinat ja asiakkaat kuin uusille tuotteille. Tällöin uudel-leenvalmistetut tuotteet eivät kilpaile uusien kanssa, eivätkä syö niiden markkina-osuuksia. Seuraavassa on lueteltu mahdollisia kanavia, joita pitkin uudelleenval-mistettu tuote tai komponentti voi matkata loppukäyttäjälle:

Varaosakeskus. Uudelleenvalmistettu tuote toimitetaan varaosakeskuksenkautta, jossa se on myynnissä asiakkaille rinnakkain uusien tuotteiden jaosien kanssa. Keskuksessa on monen toimittajan tuotteita myynnissä ja

(Väli)varasto

SisääntulevatUudelleenvalmistus-

aihiot

Purku Pesu Tarkistus Kunnostus Kokoonpano Testaus

Uudelleenvalmistetuttuotteet

36

asiakkaat voivat valita haluamansa OEM:n tai uudelleenvalmistajan vali-koimasta. Toimitettaessa varaosia käytetyt osat voidaan samalla kerätäuudelleenvalmistusta varten. OEM voi tehdä tämän itse, tai käyttää apunahuoltopartnereita tai sopimusuudelleenvalmistajia.

Uudelleenvalmistusliike tai markkinapaikka. Uudelleenvalmistettu tuotemyydään erityisten liikkeiden tai markkinapaikkojen kautta. Markkinapaikatvoivat myös olla sähköisiä virtuaalimarkkinapaikkoja.

Korjaus tai huolto käyttäen uudelleenvalmistusosia. Huollon tai korjauksenaikana rikkoontunut tai elinkaarensa loppuun tullut osa korvataan uudel-leenvalmistetulla osalla. Huollon asiakas joko on tai ei ole tietoinen korvaa-van osan alkuperästä.

Uudelleenvalmistustuote palveluna. Palveluliiketoiminnassa asiakas ei vält-tämättä omista laitetta, jolla palvelu tuotetaan. Palveluntuottaja voi näinkäyttää edullisempaa uudelleenvalmistettua laitetta palvelun tuottamiseenasiakkaalle.

Osana uutta tuotetta. Uudelleenvalmistettu komponentti voi olla osana uut-ta tuotetta. Uuden tai käytetyn komponentin välillä ei tehdä eroa. Asiakas eitiedä, mitä osia tuote sisältää. Etuna on, että uudelleenvalmistettujen osientarjonnan ajoittuminen ei ole niin kriittistä, asiakas ei määrittele, missämäärin uudelleenvalmistettuja osia käytetään eikä myynnissä tarvitse ero-tella uusia ja uudelleenvalmistettuja tuotteita. Osa japanilaisista kopiokone-ja kameravalmistajista käyttää uudelleenvalmistettuja osia kaikissa tuot-teissaan, tekemättä mitään eroa uusien ja uudelleenvalmistettujen välillä(Matsumoto & Umeda 2011).

Takuutuotteena. Yhtenä erikoistapauksena voidaan nähdä takuupalautettu-jen tuotteiden uudelleenvalmistus. Tuotteet voivat palautua mm. virheen taikuljetusvaurioiden vuoksi (Lund & Hauser 2010). Myös vauriopelastukset,esim. tulipalo- tai vesivahingoista, voivat tuottaa aihioita uudelleenvalmis-tukseen. Uudelleenvalmistettu tuote voidaan toimittaa takuutapauksissakorvaavana tuotteena asiakkaalle.

6.2 Uudelleenvalmistusjärjestelmän toimijat

Uudelleenvalmistus sisältää vaiheita, joita ei ole uusien tuotteiden valmistuksessa,mutta toisaalta kaikkia uuden tuotteen valmistusvaiheita ei tarvita, koska uuteentuotteeseen laitettua työtä käytetään uudelleen. Lisävaiheita on sekä ulkoisissaettä sisäisissä prosesseissa. Ne liittyvät mm. käänteiseen logistiikkaan (käytettyjentuotteiden hankintaan ja keräilyyn) ja itse valmistusprosessin purku-, puhdistus- jatestausvaiheisiin.

Kuvassa 10 esitettiin erilaiset toiminnot, joita uudelleenvalmistuksessa tarvi-taan. Koska osa toiminnoista tulee suorittaa asiakasrajapinnassa, tarvitaan myösmarkkinoiden lähellä olevia toimijoita. Yksittäinen yritys harvemmin pystyy hoita-

37

maan koko prosessin. Usein hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksen yhteis-työkumppaneita, jolloin niiden toiminta voi laajentua uusiin tehtäviin, mm. käytetty-jen tuotteiden keruuseen asiakkailta. Uudelleenvalmistus voi kuitenkin vaatia myösosaamista ja kykyjä, joita ei löydy olemassa olevasta verkostosta. Tarvitaan esim.käytettyjen tuotteiden alkukarsintaa, puhdistuksen ja pinnoituksen erityistaitoja jatestauskapasiteettia ja -osaamista. Roolia voi löytyä tukkukauppiaille, kuljetus- javarastointipalveluille, huoltopartnereille sekä rahoittajille ja palveluntuottajille, jostuote tarjotaan palveluna asiakkaalle.

Uudelleenvalmistustoiminnot voidaan organisoida eri tavoilla. Tyypillisesti tun-nistetaan kolme pääluokkaa:

Tuotteen alkuperäinen valmistaja (OEM, Original Equipment Manufacturer)hoitaa itse uudelleenvalmistuksen.

Sopimusuudelleenvalmistus, jossa OEM hankkii uudelleenvalmistuksensopimuskumppanilta tai luovuttaa sopimuksella uudelleenvalmistuksen oi-keudet.

Itsenäinen uudelleenvalmistaja; käytetään myös nimitystä 3. osapuolenuudelleenvalmistus.

Käytettyjen tuotteiden keruu voi olla uudelleenvalmistavan partnerin käsissä taisen voivat suorittaa erityiset asiakasrajapinnan toimijat (esim. huol-to/kunnossapitoyritykset, kun uudelleenvalmistetaan varaosia). Vastaavasti tuot-teiden jakelu ja myynti takaisin asiakkaille voi mennä useita väyliä pitkin. Mm.autoteollisuudessa käytetään uudelleenvalmistettujen osien internet-markkinapaikkoja, esim. (http://www.rematecnews.com/Pages/marketplace.aspx).On myös erityisiä uudelleenvalmistettujen tuotteiden myyntipisteitä ja huoltopalve-lun asiakasyhteyksiä hyödynnetään.

6.3 Yhteistyö uudelleenvalmistuksessa

Kuten luvussa 5 todettiin, teollinen uudelleenvalmistus vaatii riittävää volyymiä,kustannustehokkuutta, joustavuutta ja laatua. Verrattuna uusien tuotteiden valmis-tukseen tarvitaan uusia osaamisia ja taitoja. Teollisuudessa tämän tyyppiset vaa-timukset ovat usein ajureina yritysten väliselle yhteistyölle (Kürümlüoglu ym.2005). Myös uudelleenvalmistuksessa voitaisiin ottaa mallia teollisuuden verkos-toista ja niiden kehittämisestä.

Yritysverkostoja voidaan tarkastella ja kehittää pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä jayhteistyön tavoitellun keston mukaan verkostot usein jaetaankin kahteen ryhmään(Kürümlüoglu ym. 2005):

Toisaalta on verkostoja, joissa kehitetään yhteistyötä pitkällä tähtäimellä,tavoitteena partnerien välinen luottamus ja verkostotoiminnan kaikinpuoli-nen tehokkuus ja joustavuus. Näitä pitkän tähtäimen verkostoja kutsutaanjoskus myös yhteistyön ”kasvatusympäristöiksi” (Camarinha-Matos ym.2008). Oleellista on verkostotoiminnan valmiuksien määrätietoinen kehit-täminen.

38

Toisena tyyppinä voidaan erottaa tiettyä tehtävää, esim. asiakastoimitusta taiprojektia varten pystytetty yhteistyökuvio. Tätä kutsutaan joskus virtuaalior-ganisaatioksi. Virtuaaliorganisaatio voidaan muodostaa sopivasta joukostaverkoston toimijoita, ja kun tehtävä on suoritettu, virtuaaliorganisaatio hajoaa.

Kuten aiemmin luvussa 5 kuvattiin, uudelleenvalmistusjärjestelmän yhtenä haastee-na on tasapainottaa ja hallita kysynnän ja tarjonnan vaihteluita. Uudelleenvalmistuk-sessa yhdistyy käänteinen ja perinteinen logistiikka ja sisäisten ja ulkoisten toimijoi-den päätöksiä pitäisi pystyä koordinoimaan, jotta epävarmuuksia saadaan vähennet-tyä (El Korchi & Millet 2014). Tarvitaan siis verkostoyhteistyön kehittämistä.

Yhteistoiminnan kehittäminen vaatii avaintoimijoilta pitkän tähtäimen sitoutumista,mutta verkosto voi kyllä elää ja osa toimijoista voi vaihtua ajan kuluessa. Projektiluon-teista, virtuaaliorganisaatiotyyppistä uudelleenvalmistusta voi esiintyä suurten inves-tointituotteiden kohdalla, jolloin uudelleenvalmistus voi olla projektiluonteista.

Uudelleenvalmistuksen verkostotyypit

Edellä kuvattiin jo uudelleenvalmistuksen organisoinnin kolme päätyyppiä sen mu-kaan, mikä osapuoli on päätoimijana eli hoitaa varsinaisen uudelleenvalmistuksen(OEM, sopimusuudelleenvalmistus, itsenäinen). Tämä ei tarkoita, että yksi yrityshoitaisi kaikki prosessin vaiheet, vaan tyypillisesti mukana on myös muita toimijoita.Keskeistä on, kenen käsissä verkoston hallinta on, kuka johtaa verkostoa. Verkostonjohtaja kokoaa muut toimijat prosessin toteuttamiseksi, luo myös paluulogistiikanjärjestelmät ja asiakasmyynnin kanavat, kehittää ja valvoo verkoston toimintaa.

OEM-uudelleenvalmistuksessa alkuperäinen valmistaja uudelleenvalmistaaomia käytettyjä tuotteitaan tai niiden komponentteja, esim. varaosia. Käytetyttuotteet tulevat mm. vaihdossa uusien tuotteiden myynnistä, huollos-ta/palvelukeskuksista, jälleenmyyjiltä tai asiakkailta/palveluntuottajilta vuokrasopi-musten (leasing) päättyessä. Ulkoisissa prosesseissa tarvitaan siten usein yhteis-työkumppaneita. Logistiikkaprosesseja voidaan myös osittain yhdistää uusientuotteiden logistiikan kanssa. Samoin uusien tuotteiden valmistusverkoston part-nerit voivat osallistua uudelleenvalmistukseen. Tällaista verkostoa voidaan kutsua”OEM-keskeiseksi uudelleenvalmistusverkostoksi”. OEM toimii verkoston johtaja-na ja pystyy näin pitämään huolta tuotemerkistä, varmistamaan laadun ja säilyttä-mään asiakassuhteet.

Sopimusuudelleenvalmistajien tapauksessa varsinainen uudelleenvalmistus onulkoistettu kumppanille, perustuen sopimukseen OEM:n ja yhteistyökumppaninvälillä. Tässäkin verkostossa OEM:llä on siis merkittävä rooli, ja sitä voidaankinpitää OEM-keskeisen verkoston alatyyppinä.

Itsenäiset uudelleenvalmistajat toimivat yleensä teollisuuden aloilla, joilla alku-peräinen valmistaja (OEM) ei ole vahvasti mukana asiakasrajapinnassa, etenkäänkäytön aikaisessa palvelussa, tai keskittyy uusien tuotteiden myyntiin. Uudelleen-valmistus kohdistuu yleensä usean valmistajan tuotteisiin valitulla teollisuudenalalla. Kyse voi olla komponenteista, joita voidaan käyttää suuressa joukossatuotteita tai keskitytään arvostetun tuotemerkin tuotteisiin, joilla on arvoa myös

39

käytettynä ja uudelleenvalmistettuna tuotteena. Käytetyt tuotteet hankitaan jokoomia kanavia pitkin asiakkailta tai ostamalla markkinoilta keräilyä harjoittaviltayrityksiltä. Yhteistyökumppaneita voi olla myös itse uudelleenvalmistuksessa,esim. purussa tai testauksessa. Usein tämäntyyppiset uudelleenvalmistajat toimi-vat määrätyllä teollisuuden alalla, johon ne voivat kehittää volyymiä ja kilpailuky-kyistä osaamista (esim. autoteollisuus). Voidaan puhua teollisuusalakohtaisistauudelleenvalmistuksen verkostoista.

Joissakin tapauksissa yksittäisen OEM:n volyymit eivät riitä uudelleenvalmis-tussysteemin luomiseen. Saman teollisuuden alan OEM-valmistajien yhteistyö,esimerkiksi yhteisten sopimusuudelleenvalmistajien kanssa voisi mahdollistaauudelleenvalmistuksen ja mahdollistaisi sitä kautta ehkä markkinoiden laajentami-sen uusiin asiakasryhmiin. Yhteinen paluulogistiikka kasvattaisi volyymiä ja pro-sessin tehokkuutta. Yhtenä vaihtoehtona on myös tehdä yhteistyötä ainoastaankäytettyjen tuotteiden keräilyssä, kuten on tehty mustepatruunoiden keräilyssä(Matsumoto & Umeda 2011). Samoja resursseja ja kumppaneita voidaan myöskäyttää itse uudelleenvalmistukseen, koska saman teollisuudenalan tuotteet voivathyödyntää samantyyppistä teknologiaa sisäisissä prosesseissa. Vaikka tämäOEM:ien välinen yhteistyö vaikuttaisikin houkuttelevalta, monet yritykset pitävätsitä mahdottomana keskinäisen kilpailun vuoksi tai koska pelätään tuotemerkinarvon tai markkina-aseman menettämistä.

Joissakin tapauksissa yhteistyö, joka perustuu samaan maantieteelliseen sijain-tiin, voisi olla hyödyllistä ja voidaan soveltaa paikallisia uudelleenvalmistusverkos-toja. Tästä on jo esimerkkejä raskaiden koneiden osalta, jossa esim. eri valmistaji-en raskaita kulkuneuvoja (kuorma-autoja, busseja jne.) uudelleenvalmistetaan jausein myös päivitetään mm. uusien päästösäännösten mukaisiksi. Kun uudelleen-valmistavat yritykset toimivat samassa kiinteistössä tai jopa samoissa tiloissa,puhutaan myös ”uudelleenvalmistuspuistoista”. Tällaisia on käynnissä ja kehitel-lään ainakin Brittein saarilla ja USA:ssa, mutta myös Kiinassa. Jos näin yhdistä-mällä voimat voidaan lisätä volyymiä, jotkut partnerit voivat erikoistua tiettyynuudelleenvalmistuksen vaiheeseen. Tätä auttaa myös toimintojen läheisyys, jolloinei tarvita kuljetuksia eri partnerien välillä kesken prosessin.

Yleisempänä terminä, myös Suomessa käytettynä, esiintyy ”ekoteollinen puis-to”, jolla yleensä viitataan jätteenkäsittelyyn liittyviin toimintoihin, joilla pyritäänvähentämään jätteeksi menevän materiaalin määrää ja saamaan taloudellistahyötyä jakamalla ja hyödyntämällä resursseja tehokkaasti. Osallistujina ovatyleensä yritysten lisäksi kunnat. Uudelleenvalmistustoiminnot soveltuisivat luonte-vasti osaksi ekoteollista puistoa.

Nykyisin puhutaan myös ”liiketoimintaekosysteemeistä” (Valkokari ym. 2014).Tätä käytetään kuvaamaan sitä, että yritysten yhteistyö muistuttaa biologisiaekosysteemeitä: eri toimijoilla on omat roolinsa systeemissä, ja ne ovat riippuvai-sia toisistaan. Usein liiketoimintaekosysteemi ymmärretään yritysverkostoja löy-hemmäksi järjestelmäksi. Toisaalta konseptilla on laajempi merkitys; se sisältäämyös asiakkaat ja viranomaiset ja muut liiketoimintaympäristön yritykset.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa organi-soida uudelleenvalmistustoiminnot, vaan mahdollisuuksia on monia (taulukko 4).

40

Vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin tuotetyypit, materiaalit, valmistuksen vaatimukset,maantieteellinen sijainti, yritysten koko ja verkostoituminen sekä asiakaskunta.Lähtökohdat ovat erilaiset, kun uudelleenvalmistetaan suuri määrä standardikom-ponentteja, kuin jos kohteena on pieni määrä kompleksisia tuotteita. Yhteistyö voikuitenkin auttaa voittamaan esteitä esim. käytettyjen tuotteiden keräilyssä, riittä-vän volyymin saavuttamisessa ja myös kysynnän ja tarjonnan tasapainottamises-sa. Se voi myös tukea tietämyksen ja kokemuksen keräämistä uudelleenvalmis-tuksesta ja sen käytännön valmistustavoista.

Taulukko 4. Uudelleenvalmistuksen verkostotyyppejä.

Verkostotyyppi Osallistujat Ajurit Asiakkaat

OEM-keskeinenuudelleenvalmistus-verkosto

Osittain samat partnerit kuinuusien tuotteiden valmistuk-sessa. Sopimus-uudelleenvalmistajat, huol-topartnerit, palveluntoimitta-jat, logistiikkatoimittajat.

OEM voi pitäähuolta tuote-merkistään,varmistaauudelleen-valmistettujentuotteidenlaadun jahallita asia-kassuhdetta.

OEM:n asiak-kaat. Loppu-käyttäjäthuoltopalvelu-jen kautta.Uusientuotteidenvalmistus.

Teollisuusalakoh-tainen uudelleen-valmistusverkosto

Itsenäiset uudelleenvalmis-tajat tietyllä tuotesegmentil-lä, esim. autoteollisuus.Käytettyjen tuotteiden keräi-lijät, romuttamot, tukkukaup-piaat, logistiikkatoimijat.

Volyyminkasvattaminenja tehokkuus,kun ei ollakiinni vainyhden valmis-tajan tuotteis-sa. Voidaankeskittyätiettyyn osaanprosessia.

Loppukäyttä-jät ja palvelu-yritykset.

Paikallinen uudel-leenvalmistus-verkosto.Uudelleenvalmistus-puistoEkoteollinen puisto

Saman maantieteellisenalueen yhteistyö. Partneritvoivat erikoistua tiettyynprosessivaiheeseen.Asiakasrajapinnan partnerit.Jätehuollon järjestäjät /kunnat.

Sijainti lähelläasiakkaita.Joustavayhteistyö jakuljetustenminimointi.

LoppukäyttäjätOEM:tKunnat.

Uudelleen-valmistuksenekosysteemi

Mukana uudelleenvalmis-tusprosessin toimijoita,mutta myös esim. asiakkai-ta, viranomaiset, tutkimus jakoulutus.

Tavoitteenajoustava jakehittyväjärjestelmä,johon helppoliittyä. Ky-synnän jatarjonnantasapainotta-minen.

Asiakkaat ovataktiivisiaosallistujia jamukana kehit-tämässä

41

6.4 Uudelleenvalmistus ja palveluliiketoiminta

Suositeltava tapa toteuttaa uudelleenvalmistusta on ottaa se osaksi palvelua asi-akkaalle. Tämän voi tehdä usealla tavalla. Monet asiakkaat näkevät käytettyjentuotteiden vastaanoton arvokkaana palveluna uusia tuotteita ostettaessa. Tämäpätee erityisesti paljon tilaa vieville tuotteille. Samalla saadaan kokoon aihioitauudelleenvalmistusta varten.

Tuotteiden tarjoaminen palveluna (liisaus) tai suorituskyvyn myynti fyysisentuotteen sijasta tukee uudelleenvalmistusprosessin rakentamista. Tällöin asiakasei omista tuotetta, vaan omistus säilyy palvelun tarjoajalla. Asiakkaat eivät olekiinnostuneita siitä, käytetäänkö tuotteissa käytettyjä ja uudelleenvalmistettaviaosia, vaan ainoastaan saadusta palvelusta ja suorituskyvystä. Liisaus tai yhteistyöliisausta harjoittavien yritysten kanssa tukee käytettyjen tuotteiden ja osien hallin-taa, auttaa riittävän määrän saavuttamisessa sekä vähentää toimitusten epävar-muutta. Samalla se tarjoaa reitin myös uudelleenvalmistettujen tuotteiden saami-seen markkinoille.

Palvelun myynnissä palvelun tarjoaja vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ostamafunktio (palvelu) toteutetaan. Liisauksessa asiakas tietää, minkä fyysisen tuotteenavulla palvelu toteutetaan. Tuotteen vuokraus on vielä läheisemmin yhdistettyfyysiseen tuotteeseen. Vuokraus, liisaus ja palvelun myynti -tapauksissa tuotettaei myydä asiakkaalle, vaan se jää toimittajan tai rahoittajan omaisuudeksi. Näinmyös toimittajalla on parempi kontrolli tuotteesta. Kuva 11 näyttää asteikolla eritavat toteuttaa asiakkaan toiminnalliset vaatimukset. Kun vuokra- tai leasingsopi-mus päättyy tai palveluntarjonta loppuu, on tuotteen omistajalla mahdollisuustarvittaessa kunnostaa ja uudelleenvalmistaa tuote, jotta se palvelisi paremmintulevia asiakkaita. Näin vuokrauksella, liisauksella ja palvelumyynnillä voidaankatsoa olevan kannustava vaikutus uudelleenvalmistukseen.

Kuva 12. Asteikko perinteisen tuotteen myynnistä palvelun myyntiin (muokattuSundin 2004).

Palvelun myynti pienentää epävarmuutta siitä, kuinka paljon aihioita ”saapuu”uudelleenvalmistukseen. Samoin palvelun myynti mahdollistaa tuotteen kunnonvalvonnan ja tarjoaa uudelleenvalmistukselle arvokasta käyttöinformaatiota. OEM-valmistajalle palvelun myynti helpottaa tuotetiedon ja käyttödatan saantia, ja setoteuttaa näin takaisinkytkennän käyttäjältä valmistajalle.

PerinteinenTuotteen Myynti

PalvelunMyynti

Vuokraus Leasing

42

6.5 Kannustimet ja hinnoittelu

Kannustimet käytettyjen tuotteiden keräilyyn

Käytettyjen tuotteiden/uudelleenvalmistusaihioiden saatavuus tulee järjestää kus-tannustehokkaalla järjestelmällä. Vaikka keräilytapoja ja -väyliä on useita, periaat-teessa keräilyn kustannukset aiheutuvat kolmesta päätekijästä: motivointi-, ilmoi-tus- ja kuljetuskustannuksista (Ghoreishi ym. 2011). Motivointikustannukset tar-koittavat käytännössä taloudellisia kannusteita asiakkaille käytettyjen tuotteidenluovuttamiseen. Ilmoituskustannuksiin sisältyvät kaikki toimet, joita tarvitaan, jottaasiakkaat tietävät mahdollisuudesta ja menettelystä käytettyjen tuotteiden palau-tukseen. Kuljetuskustannusten suuruus riippuu tuotteista, määristä ja asiakkaidenhajautuneisuudesta. Kuljetuskustannuksia voidaan pienentää, jos saadaan asia-kas osaltaan osallistumaan kuljetukseen, mutta tämä taas voi vaatia suurempiamotivointikustannuksia.

Yleisimmät strategiat asiakkaiden motivointiin käytettyjen tuotteiden palautuk-seen ovat seuraavat:

Käytetystä tuotteesta maksetaan käteishyvitys.

Asiakkaalle annetaan määrätty alennus samantyyppisen uuden tuotteenhinnasta, kun vanha palautetaan.

Tarjotaan prosenttialennus uusien tuotteiden ostoon.

Hyvitysten tai alennusten tason määrittely voi vaikuttaa sekä palautuksiin ettäuusien tuotteiden myyntiin. Jos korvaus riippuu tuotteen kunnosta ja iästä, se voikannustaa asiakkaita korvaamaan vanha tuotteensa uudella aikaisemmin. Suu-remmat rahalliset kannustimet voivat siten paitsi lisätä palautusten määrää, myösparantaa palautettujen tuotteiden keskimääräistä laatua (Ghoreishi ym. 2011).Vaikka määrän ja laadun nosto vaikuttaa positiivisesti kannattavuuteen, korkeam-mat kannustimet toisaalta lisäävät takaisinottokustannuksia, mikä puolestaanvähentää kannattavuutta. Samoin yleensä käteishyvitystä pidetään tehokkaampa-na kannustimena asiakkaille kuin alennusta uuden hinnasta. Hinnanalennuksellataas voidaan saavuttaa hyötyä uusien tuotteiden myynnissä. Alennusten vaikutusriippuu asiakastyypeistä (Ghoreishi ym. 2011):

Nykyiset asiakkaat, jotka aikovat ostaa tietyn tuotteen (alennuksen kanssatai ilman): Näille asiakkaille alennus tarkoittaa, että he vain maksavat vä-hemmän tuotteesta, jonka olisivat ostaneet joka tapauksessa.

Uudet asiakkaat, joita alennus motivoi palauttamaan käytetyn tuotteen jaostamaan uuden alennetulla hinnalla: Uuden tuotteen valinta voi riippuaalennuksen määrästä.

Asiakkaat, jotka palauttavat käytetyn tuotteen, mutta eivät jostakin syystäosta uutta, jolloin alennus jää saamatta.

43

Tässä tapauksessa motivointikustannuksiksi muodostuu kaikkien käytettyjen alen-nusten summa, josta vähennetään alennusten tuottaman ylimääräisen myynninperusteella saatava tulo.

Uudelleenvalmistettujen tuotteiden hinnoittelu

On yleisesti hyväksytty, että uudelleenvalmistettu tuote myydään halvemmallakuin uusi. Joissakin tapauksissa uudelleenvalmistetulle osalle annetaan myöspidempi takuu kuin uudelle. Tyypillisesti ajatellaan, että asiakkaat odottavat uudel-leenvalmistetun tuotteen olevan vähintään 25 % uutta halvempi (Ijomah 2002).

Hinnoittelu ei kuitenkaan välttämättä ole aivan yksinkertaista, ja usein joudu-taankin mm. kokeilujen kautta selvittämään asiakkaiden halukkuutta maksaa uu-delleenvalmistetuista tuotteista. On havaittu, että jos uudelleenvalmistetun tuot-teen hinta asetetaan liian matalaksi, osa kuluttajista olettaa, että tuote on huono-laatuinen, eikä hanki uudelleenvalmistettua tuotetta, minkä he taas voivat tehdä,jos hinta on hieman korkeampi (Ovchinnikov 2011). Jos yritys siis haluaa pitääuusien tuotteiden asiakaskunnan ja vain houkutella lisää hintatietoisia asiakkaita,voi olla edullista pitää hinta melko matalana. Hinnan nostaminen saattaa aiheuttaasen, että osa uusien tuotteiden ostajista siirtyy uusista uudelleenvalmistettuihintuotteisiin, kun taas asiakasskaalan alapäässä uudelleenvalmistettujen myyntivähenee.

Liiketoiminnan kannalta vaarana on siis myös uusien tuotteiden markkinoiden”kannibalisointi”, ts. että uudelleenvalmistetut tuotteet syövät uusien myyntiä.Tästä voidaan tunnistaa kolme päätyyppiä:

1. Uudelleenvalmistetut tuotteet syövät saman sukupolven uusien tuotteidenmarkkinoita.

2. Vanhemman sukupolven uudelleenvalmistetut tuotteet syövät uusientuotteiden markkinoita.

3. Kilpailijoiden markkinoiden valtaaminen (El Korchi & Millet 2014).

Näistä kahta ensimmäistä pidetään negatiivisena ja viimeistä positiivisena.Myös asiakasrajapinnan toimijat ja heidän saamansa hyöty voi vaikuttaa uusien

ja uudelleenvalmistettujen tuotteiden myyntiin. Jos esim. jälleenmyyjät saavatsuuremman voittomarginaalin uudelleenvalmistetuista tuotteista, he voivat suosianiitä suhteessa uusiin tuotteisiin (El Korchi & Millet 2014).

6.6 Uudelleenvalmistuksen kehittäminen

6.6.1 Uudelleenvalmistuksen sovellettavuus

Uudelleenvalmistuksen menestyvät esimerkkitapaukset voivat kannustaa yrityksiäuudelleenvalmistuksen kehittämiseen, mutta toteutustavat eivät ole suoraan kopi-oitavissa. Samankaltaiset ratkaisut voivat toimia samantyyppisillä tuotteilla, joillaon vastaavanlainen asiakaskunta ja toimintaympäristö. Toimintaa käynnistettäes-

44

sä ei kuitenkaan riitä, että ratkotaan yksittäisiä ongelmia, vaan tarvitaan kokonai-suuden systeemistä tarkastelua: onko saatavissa taloudellista ja ympäristöhyötyä,mitä asiakkaat odottavat (hinta, laatu, päivitettävyys), miten vältetään uusien tuot-teiden markkinoiden ”kannibalisointi”, miten tuote suunnitellaan uudelleenvalmis-tusta varten, miten pienennetään hankintakanavien epävarmuuksia (El Korchi &Millet 2014).

Uudelleenvalmistus ei sovi kaikille tuotteille ja komponenteille, vaikka sen käyt-tökelpoisuuteen voidaankin vaikuttaa tuotesuunnittelulla. Yrityksen kannalta kat-sottuna vaikuttavia tekijöitä ovat tuotteen materiaalit, ominaisuudet ja valmistus-menetelmät, jotka vaikuttavat uudelleenvalmistuksen kustannuksiin, sekä teknolo-gian mahdollinen vanheneminen ja riippuvaisuus trendeistä ja muodista. Uudel-leenvalmistuksen toteutettavuuteen vaikuttavat kuitenkin myös liiketoimintaympä-ristöön liittyvät tekijät, kuten markkinapotentiaali, markkinoiden sijainti, asiakastyy-pit ja liiketoimintamallit.

Liitteessä C on yrityksille tarkoitettu työkalu, jolla voidaan arvioida uudelleen-valmistuksen mahdollisuuksia. Sen avulla voidaan käydä yrityksen näkökulmastaläpi kysymyksiä liittyen uudelleenvalmistuksen kannattavuuteen, markkinapotenti-aaliin, tuotteen ominaisuuksiin ja tuotantoon sekä logistiikkaan. Työkalun avullavoidaan analysoida, mitkä tekijät ovat uudelleenvalmistuksen kannalta jo kunnos-sa ja mitä asioita pitäisi hoitaa kuntoon, jotta uudelleenvalmistus olisi mahdollista.Koska toimintaympäristö on koko ajan muutoksessa, voi tällä hetkellä toimimatto-malta vaikuttava toimintamalli kuitenkin tulla tulevaisuudessa kannattavaksi.

6.6.2 Suunnittelu uudelleenvalmistusta varten (Design forremanufacturing)

Kustannustehokkain ja kestävin ratkaisu on saavutettavissa, jos tuote erityisestisuunnitellaan uudelleenvalmistusta varten (design for remanufacturing). Tämätarkoittaa, että tuotteet ovat modulaarisia, ne on helppo purkaa ja kasata, valitaankestäviä materiaalilaatuja, osat ovat helpommin palautettavissa ja mahdollisimmanstandardoituja ja että uudelleenvalmistettuina tuotteet ovat helposti ja luotettavastitestattavissa. Nykyisin suunnittelua tehdään vain harvoissa tapauksissa nimen-omaan uudelleenvalmistusta varten, suunnittelijat eivät tunne uudelleenvalmistus-ta, eikä riittäviä ohjeita sitä varten ole olemassa (Hatcher ym. 2011). Sen sijaankokemusten perusteella tuotteisiin tehdään pieniä muutoksia, jotka lisäävät niidenuudelleenvalmistusmahdollisuuksia ja -kertoja.

45

7. Uudelleenvalmistuksen kestävyyden arviointi

Uudelleenvalmistuksen kestävyyttä on arvioitu alla olevan viitekehyksen mukai-sesti kolmella osa-alueella: ympäristövaikutusten, ekotehokkuuden ja sosiaalistenvaikutusten kannalta (kuva 13).

Kuva 13. Kestävyyden arvioinnin viitekehys.

7.1 Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arvioinnissa paljon käytetty menetelmä on elinkaariarviointi(Life Cycle Assessment, LCA), joka perustuu elinkaariajatteluun. Elinkaariajatte-lussa huomioidaan tuotteen koko elinkaari raaka-aineiden hankinnasta valmistuk-seen, jakeluun ja käyttöön tai kulutukseen. Elinkaari päättyy ns. loppukäsittelyvai-heeseen, joka voi sisältää uudelleenkäyttöä, kierrätystä, uudelleenvalmistusta,energiahyödyntämistä tai loppusijoitusta kaatopaikalle. Kuvassa 14 on esitettyelinkaariajattelun periaate.

Tuotteen suunnittelun alkuvaiheessa on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa senelinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin mm. materiaalivalinnoilla. Ympäristövai-kutusten vähentäminen jossain elinkaaren vaiheessa tai vaikutusluokassa ei saisilisätä ympäristövaikutuksia muualla. Esimerkiksi käyttövaiheen energian kulutuk-sen pienentäminen voi lisätä valmistuksessa kuluvien materiaalien määrää tailisätä energian kulutusta loppukäsittelyvaiheessa.

46

Kuva 14. Elinkaariajattelun periaate.

Euroopan komissio on julkaissut ympäristöjalanjälkeä (Environmental Footprinting)koskevia asiakirjoja, joiden tavoitteena on harmonisoida erilaisia laskentaan käy-tettyjä menetelmiä sekä ympäristöasioihin liittyvää tiedotusta. Asiaa on lähestyttysekä tuotteen (the Product Environmental Footprint, PEF) että organisaation (theOrganisation Environmental Footprint, OEF) näkökulmista huomioiden koko elin-kaari. Ympäristöjalanjälki perustuu olemassa oleviin, testattuihin ja paljon käytössäoleviin menetelmiin, standardeihin ja oppaisiin

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on useita vaiheita. Rajausten ja reunaehto-jen määrittely on tärkeä vaihe, ja sen aikana tehdyillä valinnoilla voi olla vaikutustakoko arvioinnin tuloksiin. Uudelleenvalmistuksen ympäristövaikutuksia on vertailtuns. perinteisen valmistuksen ympäristövaikutuksiin monilla eri tavoilla (Sundin &Lee 2011):

1. Valmistusvaiheen vertailu uudelleenvalmistusvaiheeseen. Tällöin keskity-tään tiukasti uudelleenvalmistuksen ja perinteisen valmistuksen eroihin.

2. Koko elinkaarien vertailu korvaamalla valmistusvaihe uudelleen-valmistuksella sisältäen palautusvaiheen. Tässä vertaillaan siis perintei-sellä tavalla valmistetun ja uudelleenvalmistetun tuotteen elinkaarta.

3. Tuotteen yhden perinteisen ja yhden uudelleenvalmistetun elinkaaren ver-tailu kahteen perinteiseen elinkaareen (tuote täytyy valmistaa ainakin yh-den kerran ennen kuin se voidaan uudelleenvalmistaa).

4. Uudelleenvalmistuskertojen lukumäärien vertailu.

Yksi suurimmista haasteista ympäristövaikutusten arvioinneissa on laadukkaan jariittävän yksityiskohtaisen lähtötiedon puuttuminen, ja tämä haaste koskee myösuudelleenvalmistuksen ympäristövaikutusten arviointeja. Arviointia varten tarvitaantietoa koko hankintaketjusta, ja sen toteuttaminen on usein työlästä. Uudelleen-

47

valmistuksen ympäristövaikutusten arviointeja on toteutettu useilla menetelmillä jarajauksilla ja toistaiseksi ei ole laajasti hyväksyttyä tapaa tehdä se. Uudelleenval-mistuksen ympäristövaikutusarvioinneissa paljon käytettyjä indikaattoreita ovatenergian kulutus, ilmastonmuutos ja resurssien käyttö.

Ilmastonmuutosvaikutus (puhutaan myös hiilijalanjäljestä) tarkoittaa tuotteenelinkaaren aikana vapautuneiden kasvihuonekaasujen määrää. Elinkaariarvioin-nissa voidaan keskittyä kasvihuonekaasuihin ja näiden laskelmien tuloksena onhiilijalanjälki. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksi-duuli. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina hallitustenvä-lisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Chan-ge) määrittelemien kertoimien avulla. Tämän jälkeen hiilidioksidiekvivalentit laske-taan yhteen ja voidaan raportoida hiilijalanjälkenä.

Taulukko 5. Kasvihuonekaasujen karakterisointikertoimia (IPCC 2007).

Päästö Karakterisointikerroin CO2eq. IPCC, GWP100

Hiilidioksidi, CO2 1

Metaani, CH4 25

Typpioksiduuli, N2O 298

HFCs, - 124–14800

SF6 22800

PFCs, - 7390–12200

Toisin kuin ilmastonmuutokselle, ei resurssien käytölle ole yleisesti hyväksyttyjäindikaattoreita tai karakterisointikertoimia. Resurssien kuluminen (depletion of abioticresources, ADP) voidaan jakaa kahteen osaan: ADP-elementit antimoni-ekvivalentteina (sisältää kaikki ei-uusiutuvat resurssit lukuun ottamatta fossiilisiapolttoaineita) ja ADP-fossiiliset polttoaineet yksikössä MJ. Myös mineraaliresurssienkulumisen (mineral resource depletion) vaikutusluokka on vielä kehitysvaiheessa.

Uudelleenvalmistusta on tehty teollisuudessa jo pitkän aikaa, kuitenkin uudel-leenvalmistuksen ympäristöhyödyistä on edelleen rajoitetusti tietoa tarjolla. Suurinosa raportoiduista uudelleenvalmistusta koskevista artikkeleista koskee taloudelli-sia hyötyjä. Sundin ja Lee (2011) ovat keränneet 12 uudelleenvalmistetun tuotteenympäristölaskelmat: kopiokone, tulostimen mustekasetti, pesukone, jääkaappi,dieselmoottori, polttoainesuutin, langaton kytkin, toimistokaluste, kertakäyttökame-ra, laturi, vaihdelaatikko ja matkapuhelin. Mustekasettitutkimus osoitti, että uudenmustekasetin tuotannon hiilijalanjälki on pienempi kuin uudelleenvalmistetun tuot-teen. Muissa tutkimuksissa uudelleenvalmistetut tuotteet aiheuttivat vähemmänympäristövaikutuksia kuin uudet tuotteet. Uudelleenvalmistuksen energiasäästö oli

48

pesukoneille 44 %, jääkaapeille 32 % ja astianpesukoneille 14 %. (Sundin & Lee2011.)

Uudelleenvalmistus on usein tehokkaampi loppukäsittelystrategia kuin kierrätys.Uudelleenvalmistuksella voidaan vähentää kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää,pienentää valmistuksen aikaista energian- ja materiaalien kulutusta. Komponentti-tasolla energiansäästö voi nousta jopa 90 %. Tuotteen sisältäessä jopa 85 %uudelleenvalmistettuja komponentteja laadun vastatessa uutta tuotetta, voidaansäästää jopa 50 % ja 80 % energiaa verrattuna uuteen tuotteeseen. Yhteenvetonavoidaan sanoa, että uudelleenvalmistuksella säästetään energiaa 20 % ja 80 %välillä. (Ridley 2011.) Toisaalta eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että uudelleen-valmistus ei aina säästä energiaa.

7.2 Uudelleenvalmistuksen ympäristövaikutusten arviointi –esimerkkejä

7.2.1 Esimerkkikomponentin arviointi materiaalien kautta

DemaNET-projektissa uudelleenvalmistuksen ympäristövaikutuksia arvioitiin kol-men materiaalin (alumiinin, teräksen ja ruostumattoman teräksen) kautta. Arvioin-nin tietolähteinä käytettiin seuraavia tahoja: European Aluminium Association,Worldsteel and World Stainless Steel. Elinkaariarviointimenetelmää sovellettiinkahteen elinkaareen (kuva 15):

A: perinteisesti valmistetun tuotteen elinkaari (= kahden uuden tuotteenelinkaari)

B: uudelleenvalmistetun tuotteen elinkaari (= yhden perinteisesti valmiste-tun ja yhden uudelleenvalmistetun tuotteen elinkaari).

Perinteisesti valmistetun ja uudelleenvalmistetun tuotteen käytöllä ja loppukäsitte-lyssä ei oletettu olevan eroa.

Kuva 15. Uudelleenvalmistetun tuotteen materiaalivirrat.

Materiaalit

Loppukäsittely

Käyttö

Valmistus

Materiaalit

Valmistus

Käyttö

Loppukäsittely

KaatopaikkaEnergiahyödyntäminenKierrätys Testaus

Kerääminen

Uudelleenkäyttö

Testaus

Kierrätys

Uudelleenvalmistus

Energiahyödyntäminen Kaatopaikka

PERINTEISESTI VALMISTETUNTUOTTEEN ELINKAARI UUDELLEENVALMISTETUN TUOTTEEN ELINKAARI

49

Seuraavissa kuvissa (16–18) on esitetty uudelleenvalmistuksen vaikutusta kasvi-huonekaasupäästöihin kolmen eri materiaalin kohdalla: alumiinilevy, teräs (kylmä-valssattu) ja ruostumaton teräs (304).

Kuva 16. Alumiinilevyn elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vertailu(primäärinen alumiini, oletuksena ettei sekundäärialumiinia voitaisi käyttää samas-sa tuotejärjestelmässä).

Kuva 17. Kylmävalssatun teräksen elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästö-jen vertailu (lopputuotteen kierrätysaste 95 %).

50

Kuva 18. Ruostumattoman teräksen (304 2B) elinkaaren aikaisten kasvihuone-kaasupäästöjen vertailu (lopputuotteen kierrätysaste 95 %).

7.2.2 ICT-tuote

Goldey julkaisi vuonna 2010 elinkaariarviointitutkimuksen, jossa vertailtiin kahtaperinteisesti valmistettua ICT-tuotteen elinkaarta kahteen elinkaareen, joista en-simmäisessä on perinteinen valmistus ja toisessa uudelleenvalmistus. Toiminnalli-sena yksikkönä oli käytetty kymmenen vuoden aikana langallisten ja langattomientuotteiden tuottamia palveluja. Tutkimuksen mukaan uudelleenvalmistuksellavoidaan vähentää materiaalien ja energian kulutusta. Uudelleenvalmistus vähensimerkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen määrää: kytkintuotteelle säästö oli 44 %ja tukiasemalle 30 % verrattuna perinteiseen valmistukseen (Goldey ym. 2010).

7.2.3 Moottori ja vaihdelaatikko

Daimler esitteli Remanufacturing Summit 2012 -tapahtumassa kuorma-autonmoottoria ja vaihdelaatikkoa koskevan tutkimuksen tuloksia (kuva 19, Kohler2012). Arvioidun moottorin paino oli 531 kg ja vaihdelaatikon paino 273 kg. Mo-lemmissa tuotteissa suurin osa painosta oli terästä ja rautamateriaaleja.

Daimlerin elinkaariarviointitutkimukset osoittivat, että moottorin uudelleenval-mistus vähentää ympäristövaikutuksia keskimäärin noin 50 % ja vastaavasti vaih-teiston valmistuksen ympäristövaikutuksia keskimäärin noin 70 %. Tutkimuksentulokset on esitetty vaikutusluokittain alla (GWP 100 = kasvihuonekaasupäästöt,ADP = abioottisten resurssien kuluminen, AP = happamoituminen, EP = rehevöi-tyminen, POCP = alailmakehän otsonin muodostuminen).

51

Kuva 19. Moottorin (vasemmalla) ja vaihdelaatikon (oikealla) valmistuksen ympä-ristövaikutusten vertailu (Kohler 2012).

7.3 Ekotehokkuus

Ekotehokkuudella arvioidaan tuotejärjestelmän ympäristösuorituskykyä suhteessatuotejärjestelmän arvoon. Ympäristösuorituskyky voi tarkoittaa esimerkiksi elinkaa-riarviointia soveltamalla laskettua hiilidioksidipäästöä. Tuotejärjestelmän arvosaattaa sisältää erilaisia arvonäkökohtia, kuten toiminnallisen, rahallisen tai esteet-tisen arvon.

Ekotehokkuuden arvioinnin standardoinnin tavoitteena oli kehittää yrityksilleympäristön hallinnan työkalu, jossa ympäristövaikutukset arvioidaan tuotejärjes-telmän arvon ohella. Ekotehokkuuden arviointi on kvantitatiivinen hallintatyökalu,jonka avulla on mahdollista tarkastella sekä tuotejärjestelmän elinkaaren aikaisiaympäristövaikutuksia että tuotejärjestelmän arvoa sidosryhmälle. Ekotehokkuudenkehittäminen on yhteistyötä ympäristöasioista vastuullisten, tutkimus- ja tuotekehi-tysvastaavien sekä käyttäjien/kuluttajien mieltymykset tuntevien asiantuntijoidenvälillä. Eri sidosryhmät voivat arvostaa samalta tuotejärjestelmältä erityyppisiäekotehokkuusasioita. Kuluttajalle tuotteen elinkaaren arvo on erilainen kuin valmis-tajalle.

52

Ekotehokkuuden määrittäminen on työkalu, jolla myötävaikutetaan parhaaseenlopputulokseen taloudellisten ja ympäristövaikutusten kannalta. Ekotehokkuus onsuhteellinen käsite, jolloin tuotejärjestelmän ekotehokkuus voi olla parempi taihuonompi kuin toisen vastaavan tuotejärjestelmän. Menetelmällä on monia yhtei-siä piirteitä elinkaariarvioinnin kanssa, kuten elinkaarinäkökulma, kokonaisvaltai-suus, toiminnallinen yksikkö, iteratiivinen luonne ja läpinäkyvyys.

7.3.1 Uudelleenvalmistuksen ekotehokkuuden arviointi

Uudelleenvalmistuksen on kerrottu vähentävän merkittävästi raaka-aineiden jaenergian kulutusta sekä jätteiden määrää. Kuitenkin uudelleenvalmistus asettaajärjestelmälle ylimääräisiä vaatimuksia, jotka on välillä unohdettu keskittyen vainympäristöhyötyihin. Uudelleenvalmistuksen toteutus voi vaatia ylimääräisiä pakka-uksia ja palautusjärjestelmän. Uudelleenvalmistusprosesseissa kuluu energiaa,vettä ja materiaaleja. Uudelleenvalmistuksen ympäristöhyötyjä arvioitaessa onvälttämätöntä tarkastella koko tuotejärjestelmän elinkaarta. Uudelleenvalmistuk-sen taloudellista tehokkuutta pidetään selkeänä ja tämän vuoksi on laajalti oletet-tu, että se olisi myös ekotehokasta. Kuitenkaan tätä ei ole vielä systemaattisestitutkittu. (Kerr & Ryan 2001.)

Kerr ja Ryan (2001) arvioivat kopiokoneiden ekotehokkuutta vertailemalla kah-den uudelleenvalmistetun ja perinteisesti valmistetun koneen ekotehokkuutta.Arvioinnissa selvitettiin myös kopiokoneen modulaarisuuden vaikutusta ekotehok-kuuteen. Käyttövaihe jätettiin vertailun ulkopuolelle, koska sen oletettiin olevansamanlainen. Ympäristömittareina käytettiin raaka-aineiden, energian ja vedenkulutusta, kaatopaikkajätteen määrää sekä kasvihuonekaasupäästöjen määrää.Ekotehokkuustutkimus osoitti, että uudelleenvalmistetun kopiokoneen ekotehok-kuus on parempi kuin perinteisesti valmistetun. Tulokset osoittivat myös, ettämodulaarisuuden huomioiminen suunnittelussa parantaa uudelleenvalmistetuntuotteen ekotehokkuutta. Tutkimuksessa havaittiin mm. seuraavien seikkojenvaikuttavan uudelleenvalmistuksen sopivuuteen: tuotesuunnittelu, tuotteen tila-vuus ja palautuvien tuotteiden kunto, kuljetusmatkat ja -kustannukset, uudelleen-valmistettujen tuotteiden arvo ja kysyntä, uudelleenvalmistuksen kustannuksetsuhteessa loppukäsittelyn kustannuksiin. (Kerr & Ryan 2001.)

7.4 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset

7.4.1 Ajurit yhteiskunnan näkökulmasta

Kestävän kehityksen vaikutukset uudelleenvalmistuksen osalta kohdistuvat pää-asiallisesti kaatopaikkajätteen määrään, energian ja primääriraaka-aineiden kulu-tukseen sekä työvoimakustannuksiin. Sosioekonominen vaikutus kasvaa, josuusia toimijoita/valmistajia liittyy palvelun tai tuotteen arvoketjuun, mikä parantaaalueellista työllisyyttä. Ympäristölainsäädännöllä voidaan vaikuttaa uudelleenval-

53

mistukseen esimerkiksi vaikuttamalla maankäyttöön, jätepolitiikkaan sekä päästö-rajoihin.

Yritysten kannalta yhteiskuntavastuuraportoinnin merkitys on kasvanut, sillä se-kä asiakkaat että kuluttajat tekevät valintojaan enenevässä määrin kestävän kehi-tyksen perusteella. GRI (Global Reporting Indicators) -raportoinnin ohjeistus sekäISO 26000 antavat suosituksia siitä, miten sosiaalisista indikaattoreista tulee ra-portoida. Tuotetakuuta voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä uudelleenvalmistetuntuotteen sosiaalisista indikaattoreista. Se kertoo, että tuotteen käyttövarmuusvastaa alkuperäistä. Toinen tärkeä sosiaalinen indikaattori on uudelleenvalmistus-konseptin vaikutus työllisyyteen ja sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen (Fatimah ym.2013).

7.4.2 Sosiaalisten vaikutusten arviointiperiaatteet

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SIA, Social Impact Assessment) perustuu yh-teiskunnallisella ja sosiaalisella tasolla tapahtuvien seurausvaikutusten analyysiin.Määritelmä pitää sisällään yhteisöjen elintavat, mukaan lukien hyvinvoinnin, kult-tuurin ja yhteiskunnalliset palvelut. Ympäristöasiat, kuten ilman ja veden laatuliittyvät kiinteästi sosiaalisiin vaikutuksiin. ”Hyvään” sosiaalisten vaikutusten arvi-ointiin kuuluu vastavuoroisuus. Arviointi tukee yhteiskunnan eri toimijoita ja lisääymmärrystä ja sopeutumista muutoksiin. Se auttaa vähentämään muutosten nega-tiivisia vaikutuksia ja auttaa hyödyntämään positiivisia vaikutuksia muutoksenelinkaaren eri vaiheissa. Paikallisten vaikutusten huomioiminen talouden kehittä-misessä parantaa sosiaalisten vaikutusten hyödynnettävyyttä kaikissa sidosryh-missä.

Vanclayn (2003) mukaan sosiaalinen vaikutusarviointi sisältää analyysin siitä,miten suunnitellut ja suunnittelemattomat, positiiviset ja negatiiviset vaikutuksettullaan ottamaan huomioon. Siinä tulee myös kuvata, mitä toimia (suunnitelmat,ehdotukset, ohjelmat, projektit) tullaan tarvitsemaan. Sosiaalisen vaikutusarvioin-nin periaatteen mukaisesti sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset ovatyhteydessä toisiinsa, mikä johtaa siihen, että muutos jollain tasolla johtaa väistä-mättä muutokseen toisessa. Tästä johtuen sosiaalista vaikutusarviointia pitääkehittää siten, että se pystyy ottamaan huomioon erilaiset vaikutusreitit ja mahdol-liset kumulatiiviset vaikutukset.

Sosiaalinen vaikutusarviointi SIA ei perustu elinkaariarviointiin eikä mihinkäänmuuhun ympäristöarviointimenetelmään. Arvoketjuun perustuvaa tarkastelua eiole kuitenkaan poissuljettu, joskaan sitä ei painoteta. Kyse on enemmän ymmär-ryksen lisäämisestä yleisellä tasolla arvioimalla, mitä tulee tehdä (ought-statements), arvioimalla toimia, jotka ovat käynnissä (is-statements), tai arvioimal-la tulevaa, mitä pitäisi tehdä (action statements). Sosiaalinen vaikutusarviointipyrkii vaikuttamaan suunnitellun toimenpiteen ympäristövaikutuksiin jo suunnitte-luvaiheessa, tunnistamaan keskeiset toimijat ja koordinoimaan sidosryhmien osal-listumista. Sen avulla voidaan myös profiloida perustietojen avulla ns. sosiaalinenperustaso (social profiling), jotta muutoksia ja tuloksia pystytään myöhemminevaluoimaan.

54

7.4.3 ISO 26000

ISO 26000 on kansainvälinen standardi, joka antaa ohjeita ja kertoo parhaistakäytännöistä, miten sosiaaliset vaikutukset määritellään. Tavoite on kannustaaorganisaatioita arvioimaan omaa kestävyyttään ja edistää ymmärrystä sosiaalisenvastuun alueella. Standardi perustuu kolmeen periaatteeseen: sosiaalinen vastuu,kestävä kehitys ja kansainvälisen toiminnan pelisäännöt. Samojen periaatteidenmukaan tulee sosiaalisen vastuun olla laskettavissa, läpinäkyvä ja noudattaasidosryhmien intressejä sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia. ISO 26000 on tarkoitettuorganisaatioille, jotka toimillaan edistävät kestävää kehitystä. Lisäksi ISO 26000kertoo, miten ja milloin pitää käyttää sosiaalisia indikaattoreita, esimerkiksi GRI(Global Reporting Initiative) -indikaattoreita.

ISO 26000 perustuu seitsemään periaatteeseen: Mitattavuus Läpinäkyvyys Eettinen toiminta Sidosryhmien huomioiminen Lainsäädännön huomioiminen Kansainvälisesti hyväksyttyjen toimintamallien noudattaminen Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Työllisyysasiat on otettu huomioon siten, että standardin fokus on työllisyydessä jatyöoloissa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä, työterveydessä ja henkilöstönkoulutuksessa. Ensisijaisesti tulee huomioida kansallinen lainsäädäntö, direktiivitja yleiset sopimukset, jotka koskevat työtä ja koulutusta. Eräs tärkeimmistä ISO26000 -kuntien ja yhteisöjen toimintaan liittyvistä asioista on yrityksen osallistumi-nen paikallisella tasolla työllisyyden edistämiseen monipuolistamalla taloudellistatoimintaa ja teknologiakehitystä. Yrityksen tulisi analysoida investointiensa ja tek-nologiakehityksensä vaikutuksia työllisyyteen ja mahdollisuuksiensa mukaan mak-simoida nämä vaikutukset. Yrityksen tulee arvioida toimiensa merkitys ISO26000:n keskeisiin aiheisiin. Vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa asianomaisiinsidosryhmiin ja kestävään kehitykseen. Se, mitä aihealueita ja missä järjestykses-sä niitä toteutetaan, on yritys- ja tapauskohtaista.

7.4.4 GRI (Global Reporting Initiative) -indikaattorit

Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin kehitetyt GRI-indikaattorit ovat laajaltikäytettyjä eri teollisuuden aloilla ja ne ovat mitattavia. Indikaattorit on luokiteltu eriaihealueille, kuten kunnalliset/yhteisölliset, julkishallinnolliset tai kilpailuun liittyvätindikaattorit. Yritys voi raportoida, miten se osallistuu julkisen toiminnan kehittämi-seen kuntatasolla tai miten se tukee poliittista puoluetta tai muuta vastaavaa insti-tutionaalista toimintaa kyseisessä maassa. GRI pitää sisällään lisäksi indikaatto-reita, jotka liittyvät työllisyyteen, työturvallisuuteen, koulutukseen ja ihmisoikeuksiin– GRI-indikaattoreiden avulla voi raportoida merkittävimmät investoinnit, alihankki-jat tai sopimuskumppanit, joihin liittyy sopimuksia koskien ihmisoikeuksia.

55

GRI:n periaatteiden mukaisesti yrityksen tulee raportoida niistä ohjelmista taiprosesseista, joiden avulla se aikoo huolehtia koulutetun työvoiman saannista, jakuinka suuri osuus työvoimasta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle alueellisellatasolla sekä suhteessa eri työtehtäviin. Työturvallisuuteen liittyen tulee vastaavallatasolla raportoida käytössä oleva ohjeistus, onnettomuudet ja työperäiset sairaudet.

7.4.5 Sosiaaliset indikaattorit elinkaariarvioinnissa

Sosiaalinen elinkaariarviointi (S-LCA) perustuu ISO 14044 -standardiin. Se onelinkaaritarkastelun uusin aihealue eikä vielä laajemmin käytössä. Kuten elinkaa-riarvioinnissa, on sosiaalisen elinkaariarvioinnin toiminnallisena yksikkönä (yksik-kö, jota kohti vaikutukset lasketaan) tuote ja laskentaan otetaan mukaan kokoarvoketju. Laskenta voi olla määrällinen tai laadullinen. Pääasiallisin haaste tällähetkellä on datan saatavuus ja laatu, erityisesti alueellisella tasolla. Sosiaalisessaelinkaariarvioinnissa pyritään arvoketjun ajalta analysoimaan potentiaalisia ongel-mia ja mahdollisia riskejä ja hakemaan niihin ratkaisuja. Tässä mielessä se eroaaympäristövaikutuksia mittaavasta elinkaariarvioinnista, jossa haetaan arvoketjunajalta suoraan mitattavaa suuretta, esim. suurinta energiankulutusta tai toksisiapäästöjä. Lehmannin ym. (2013) mukaan sosiaalisen elinkaariarvioinnin avullatulisi voida arvioida kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita (taloudelliset, ympäris-tö- ja sosiaaliset vaikutukset) suhteessa teknologioihin, jotta tulosten perusteellavoitaisiin valita kestävämpiä teknologiapolkuja.

Vaikka sosiaalinen elinkaariarviointi perustuu ISO 14044 -standardiin, se eroaastandardista jossain määrin. Sosiaalinen elinkaariarviointi pyrkii ottamaan huomi-oon sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset jokaisessa elinkaaren vaiheessa.Samoin paikalliset vaikutukset otetaan huomioon kaikilla arvoketju- tai tuotanto-prosessitasoilla. Maantieteellisellä tasolla sosiaalisia tai sosioekonomisia vaiku-tuksia voidaan tarkastella viidessä kategoriassa:

Työntekijät Paikallisyhteisötaso Yhteiskunnallinen taso (kansallinen, globaali) Kuluttajat (koko arvoketju) Arvoketjun eri toimijat

UNEP/SETAC-ohjeistuksen (UNEP 2009) mukaan sosiaaliset vaikutukset tuleeymmärtää sosiaalisten tekijöiden ja niiden suhteiden muutoksena, joka on tapah-tunut tuotannon, kulutuksen tai tuotannosta poistuvien tekijöiden seurauksena.Sosiaaliset vaikutukset voidaan yleisellä tasolla jakaa seuraavasti:

käyttäytyminen ja asenteet johtuen muutoksista päätöksenteko- ja toiminta-tasolla

sosioekonomiset prosessit, jotka vaikuttavat suoraan muutoksiin sosiaali-sissa vaikutuksissa

pääoma (inhimillinen, sosiaalinen, kulttuurinen): sosiaaliset vaikutukset liit-tyvät yksilöön, ryhmään, yhteisöön esimerkiksi koulutuksen kautta.

56

Sosiaalinen elinkaariarviointi eroaa yritysvastuuraportoinnista (Corporate Sus-tainability Reporting) ja sosiaalisesta vaikutusarvioinnista (Social Impact Assess-ment, SIA) siinä, että se perustuu tuotteen koko arvoketjuun. Toisin kuin CSR-työkalut, sosiaalinen elinkaariarviointi ottaa huomioon myös tuotteen käyttövai-heen ja käytöstä poistamisen eri vaihtoehdot.

7.4.6 Sosiaalisten vaikutusten raportointi – esimerkkejäuudelleenvalmistuskonseptia hyödyntävien yritystenyritysvastuuraportoinnista

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi esimerkkejä uudelleenvalmistuskonseptiahyödyntävistä yrityksistä ja siitä, miten sosiaalisista vaikutuksista on raportoituyritysvastuuraportoinnissa. Jotkin yritykset käyttävät GRI-indikaattoreita joko suo-raan tai soveltaen, jotkin ovat kehittäneet omia indikaattoreitaan. Yrityksistä Ca-terpillar tuo suoraan esille uudelleenvalmistuksen hyötyjä, muutamat yrityksistäpainottavat uudelleenkäytön ja kierrätyksen etuja.

John Deere: Kestävän kehityksen raportti vuodelta 2013 perustuu GRI-indikaattoreihin. Kaikki indikaattorit, oli niistä dataa tai ei, on systemaattisesti ra-portoitu ja kerrottu, miten ympäristö- ja sosiaalisia asioita ja työntekijöiden hyvin-vointia on parannettu raportointikaudella. Lisäksi on raportoitu miten John Deereon sitoutunut edistämään ympäristön kestävää kehitystä, turvallisuutta ja ammatil-lista kehitystä. Lisää tietoja:

http://www.deere.com/wps/dcom/en_US/corporate/our_company/citizenship/citizenship_landing.page -nettisivulla sekä myös Global Citizenship Report.

Daimler: CSR-raportin 2012/2013 mukaan Daimler on tukenut seuraavia osa-alueita liittyen sosiaalisiin vaikutuksiin:

Tiede, teknologia, ympäristö Taide ja kulttuuri Koulutus Hyväntekeväisyys, yhteisölliset hankkeet Poliittinen dialogi

Daimler on ilmoittanut lähiaikoina tekevänsä sidosryhmätutkimuksen, jonka tulos-ten avulla yritys tulee parantamaan sosiaalista raportointiaan.

Kodak: Kodak on julkaissut kestävän kehityksen raportin 2012, jossa raportoidaansosiaalisesta, tuotekohtaisesta ja toiminnallisesta vastuullisuudesta. Sosiaalisenvastuullisuuden tavoitteena on sekä lisätä työturvallisuutta että parantaa työnteki-jöiden osaamista Kodakin kestävän kehityksen periaatteista ja siitä, mihin yritys onsitoutunut.

Caterpillar. Caterpillar on kehittänyt yrityksen omat ”kriittiset menestystekijät”(Critical Success Factors), jotka perustuvat kestävän kehityksen huomioimiseen

57

kaikissa liiketoimintayksiköissä ja niiden jokapäiväisessä toiminnassa. Sosiaalinenkestävyys on määritelty siten, että se saavutetaan toimimalla parhaiden käytäntö-jen mukaisesti, jotta työntekijöiden ymmärrys kestävästä kehityksestä ja sen mer-kityksestä kasvaisi. Uudelleenvalmistuksen vaikutukset on tunnistettu ja raportoituseuraavasti (suora lainaus englanninkielisestä raportista Caterpillar, 2012a):

“Remanufacture/rebuild options can preserve most of the embedded energyand materials invested in the original production of equipment and components.Reuse/recycle strategies also can be effective measures for keeping valuablematerials, energy and/or water by-products in the caterpillar value chain and out ofcostly waste streams. Treatment/control options for waste and emissions canreduce associated environmental impacts and may be necessary when moreefficient measures are not feasible. These options tend to be less desirable thanwaste avoidance or reuse/recycling options, because most treatments and con-trols add significant costs and complexity to the production and/or operation ofproducts, services and solutions. As a last resort, disposal/discharge of wasteand/or emissions in an appropriate and lawful manner may be considered ac-ceptable.”

Uudelleenvalmistus on otettu huomioon myös Caterpillarin yritysstrategiassa.Suurimmat hyödyt kestävän kehityksen kannalta ovat jätteen määrän ja päästöjenvähentyminen tehokkuuden ja laatuparametrien kehittyessä. Seuraavaksi tärkeim-pänä yritys näkee uudelleenvalmistuksen avulla rakennettujen komponenttienmerkityksen energian ja materiaalikulutuksen pienentäjänä. Uudelleenkäyttö jajätteen sekä sivutuotteiden kierrätys vähentävät merkittävästi energiankulutusta jajätteenmuodostusta. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna yrityksen strategianon katsottu parantaneen taloudellista hyvinvointia, turvallisuutta ja ympäristön tilaasekä tuoneen hyötyjä paitsi alueellisesti myös yksilötasolla.

Valtra: Valtra ei tee CSR-raporttia, mutta sen sijaan yritys julkaisee tuotekohtaisiateknisiä raportteja, joissa tarkastellaan myös ekotehokkuutta ja materiaalien uudel-leenkäyttöä. Sosiaalisia indikaattoreita ei ole käytetty raportoinnissa.

7.4.7 Haasteita sosiaalisten indikaattoreiden käytölle

Uudelleenvalmistuksen sosiaalisten vaikutusten raportointiin on olemassa useitaeri työkaluja. Vain harva yritys kuitenkaan käyttää niitä tai raportoi säännöllisestisosiaalisista vaikutuksista yritysvastuuraportissaan. Caterpillar on niitä harvojayrityksiä, jotka ovat määritelleet uudelleenvalmistuksen yhtenä yrityksen menestys-tekijöistä ja on ottanut sen mukaan osaksi yrityksen kestävän kehityksen hallintaa.

Resurssien kestävä käyttö yhdistää sosiaaliset ja ympäristöindikaattorit. Tästäsyystä uudelleenvalmistussektorille pitäisi määritellä tarkoitukseen sopivat tuote-ja prosessitason indikaattorit.

58

8. Yhteenveto

Uudelleenvalmistus on osa kiertotaloutta, ja se voidaan nähdä kierrätyksen ”ää-rimmäisenä” muotona: siinä käytetään uudelleen suurempi osa tuotteeseen taikomponenttiin sitoutuneista panoksista (materiaalit, energia, työ) kuin kierrätyk-sessä (Ellen McArthur Foundation 2012). Uudelleenvalmistuksen avulla säästyyluonnon raaka-aineita, materiaaleja ja energiaa, ja sen avulla voidaan vähentääjätteitä ja kaatopaikkoihin tarvittavaa maa-alaa. Riippuen tuoteketjusta tuotteenosat pysyvät pidempään pois sulatuksesta ja kierrätyksestä. Näin voidaan säästäämm. fossiilisia polttoaineita ja energiankulutusta. Uudelleenvalmistuksen ansiostatuotteen elinikä pitenee ja tuotteelle saadaan useampia käyttökertoja vaihtamallaosa tuotteen komponenteista. Samalla säästyy raaka-aineita ja valmistuksen ai-kaiset päästöt, kuten energiantuotannosta ja kulutuksesta johtuvat kasvihuone-kaasut, pienenevät. Uudelleenvalmistus siirtää panoksia materiaaleista ihmistyö-voiman käyttöön ja voi siten tuottaa teollisia työpaikkoja.

Kuluttajien ympäristötietoisuus voi edistää uudelleenvalmistusta, mutta nykyisinkuluttajat eivät juuri tiedä siitä. Keskeisenä tekijänä asiakkaiden päätöksenteossasuhteessa uudelleenvalmistettuihin tuotteisiin vaikuttaa tällä hetkellä tuotteenhinta. Parhaimmillaan uudelleenvalmistuksella saadaan aikaan ”win-win-win”-tilanne: valmistaja voi saada lisää tuloa ja kannattavaa liiketoimintaa, asiakas saatuotteet halvemmalla hinnalla ja laatutakuulla ja luonnon resursseja käytetäänvähemmän.

Vaikka uudelleenvalmistusta on tehty jo vuosikymmeniä jossakin muodossa, jajoillakin aloilla (kuten autoteollisuudessa) sillä on jo vahva perusta, on sen osuuställä hetkellä parhaimmillaankin murto-osa uusien tuotteiden/komponenttien tuo-tannosta. Potentiaalia uudelleenvalmistuksen laajentumiselle siten on. Suomessauudelleenvalmistuskäsitettä ei juuri tunneta. Sen sijaan kiertotalous ja yritystensymbioosit ovat nousseet viime aikoina vahvasti julkisuuteen ja kehittämisen koh-teiksi. Uudelleenvalmistus voitaisiin ottaa selkeästi mukaan kiertotalouden kehit-tämiseen. Osana kiertotaloutta voitaisiin tunnistaa sen mahdollisuuksia, luodaedellytyksiä, aktivoida toimijoita ja tehdä kokeiluja sekä arvioida soveltuvuutta jaetuja verrattuna esim. kierrätykseen. Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan kui-tenkin muutoksia myös tuotteiden suunnittelussa ja asiakkaiden asenteissa sekäyhteiskunnan kannustusta. Näitä toimenpiteitä on tarkasteltu tarkemmin Kehitys-polku kohti uusia toimintatapoja -raportissa (Hämäläinen ym. 2014).

59

ViitteetAPSRG and APMG at Policy Connect 2014. Triple Win: The Economic, Social and

Environmental Case for Remanufacturing. London December 2014.http://www.policyconnect.org.uk/apsrg/sites/site_apsrg/files/report/535/fieldreportdownload/triplewin-thesocialeconomicandenvironmentalcaseforremanufacturing.pdf

APRA Europe 2014. APRA. Available: http://www.apra.org/About/Reman.asp,http://www.apra-europe.org/main.php?target=remanufacturing.

Ashton, W. 2008. Understanding the organization of industrial ecosystems. Asocial network approach. Journal of Industrial Ecology 12(1), 34–51.

Badurdeen, F., Iyengar, D., Goldsby, T. J., Metta, H., Gupta, S., Jawahir, I. S.2009. Extending total life-cycle thinking to sustainable supply chain de-sign. Int. J. Product Lifecycle Management, Vol. 4, Nos. 1/2/3, pp. 49–67.

Bennekrouf, M., Mtalaa, W., Boudhari, F., Sari, Z. 2012. A Generic Model for net-work design including remanufacturing activities. International Workshopon Green Supply Chain, GSC 2012, June 21–22, 2012, Arras, France.

Bücker, C. 2012. A SME View to the remanufacturing Business-trends, Challeng-es & Critical Impacts. Reman Summit 2012, Bayreuth, 03–04 September2012.

Camarinha-Matos, L. M., Afsarmanesh, H., Ollus, M. (eds.) 2008. Methods andTools for Collaborative Networked Organizations. Springer, New York.

Caterpillar 2012a. Sustainability Report 2012. High Tech, High Value. Caterpillarcompany website. http://www.caterpillar.com/.

Caterpillar 2012b. Caterpillar Remanufacturing website. http://www.caterpillar.com/sustainability/remanufacturing.

Chertow, M. R. 2000. Industrial symbiosis: Literature and taxonomy. Annual Re-views of Energy and the Environment 25, 313–337.

CRR 2012a. Wilkhahn case study. CRR Centre for Remanufacturing and Reuse.http://www.remanufacturing.org.uk/pdf/crr_wilkhahn_report.pdf (Accessed5.12.2014)

CRR 2012b. Herman Miller case study. CRR Centre for Remanufacturing and Reuse.http://www.remanufacturing.org.uk/pdf/crr_hermann_miller_report.pdf.

60

CRR 2012c. Kentwood Office Furniture case study. CRR Centre for Remanufac-turingand Reuse. http://www.remanufacturing.org.uk/pdf/crr_kentwood_report.pdf.

Ebner, D., Baumgartner, R. J. 2006. The relationship between Sustainable Devel-opment and Corporate Social Responsibility. Corporate ResponsibilityResearch Conference 4.–5.9.2006, Dublin, Ireland.

El Korchi, A., Millet, D. 2014. Conditions of emergence of OEM’s reverse supplyChains. Journal of Remanufacturing 2014, 4:3, 17 p.

Ellen MacArthur Foundation 2012. Towards a circular economy. Economic andbusiness rationale for an accelerated transition. 98 p.

EU 2011. Communication from the Commission to the European Parliament, theCouncil, the European Economic and Social Committee and the Commit-tee of the Regions. Roadmap to a Resource Efficient Europe. COM(2011) 571 final.

Euroopan komissio 2014. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvos-tolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kohtikiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. Komission tiedonanto COM (2014)398 final.

Fatimah, Y., Biswas, W, Mazhar, I. and Islam, M., 2013. Sustainable manufactur-ing for Indonesian small- and medium-sized enterprises (SMEs): thecase of remanufacture alternators. Journal of Remanufacturing; 2013,3:6

Ghoreishi N., Jakiela M. J., Nekouzadeh, A. 2011. A Cost Model for Optimizing theTake Back Phase of Used Product Recovery. Journal of Remanufactur-ing 2011, 1:1 (5 July 2011).

Goldey, C. et al. 2010. Life cycle assessment of the environmental benefits ofremanufactured telecommunications product within a “green” supplychain. Presented at the “IEEE International Symposium on SustainableSystems and Technology”, Washington D.C., May 17–19, 2010.

Gray, C., Charter, M. 2007. Remanufacturing and Product Design: Designing for the7th Generation. Centre for Sustainable Design, Farnham, Surrey, UK.

Guidat, T., Uoti, M., Tonteri, H., Määttä, T. 2014. A classification of Remanufactur-ing Networks in Europe and Their Influence on New Entrants. 12th Glob-al Conference on Sustainable Manufacturing. 22.–24.9.2014 Malaysia.

Hatcher, G. D., Ijomah, W. L., Windmill, J. F. C. 2011. Design for Remanufacture:a Literature Review and Future Research Needs. Journal of Cleaner

61

Production, Volume 19, Issues 17–18, November–December 2011, pp.2004–2014, ISSN 0959-6526.

Hauser & Lund 2012. Remanufacturing An American Resource. Available:http://www.bu.edu/reman/RemanSlides.pdf.

Hämäläinen, S., Karvonen, I., Laukkanen, M. (toim.) 2014. Teollisuuden uudetverkostomaiset toimintamallit materiaalitehokkuuden ja kestävän kilpailu-kyvyn edistäjinä – Kehityspolku kohti uusia toimintatapoja. Jyväskylänyliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä. 89 s.http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6026-1.

Ijomah, W. L. 2002. A model-based definition of the generic remanufacturing busi-ness process. A thesis submitted to the University of Plymouth in partialfulfilment for the degree of Doctor of Philosophy. Plymouth BusinessSchool.

IPCC 2007. 2007 IPCC Fourth Assessment Report (AR4) by Working Group 1(WG1).

IvorSearle 2013. http://www.ivorsearle.co.uk/index.htm

Jaafar, I. H., Venkatachalam, A., Joshi, K., Ungureanu, C., De Silva, N., Rouch,K. E., Dillon Jr., O. W., Jawahir, I. S. 2007. Product Design for Sustaina-bility: A New Assessment Methodology and Case Studies. Environmen-tally Conscious Mechanical Design.

Karvonen, I., Jansson, K., Tonteri, H., Vatanen, S., Uoti, M. 2015. EnhancingRemanufacturing – Networks and Sustainability (to be published).

Kerr, W., Ryan, C. 2001. Eco-efficiency gains from remanufacturing: A case studyof photocopier remanufacturing at Fuji Xerox Australia, Journal of Clean-er Production, Vol. 9 (1), Feb 2001, pp. 75–81, ISSN 0959-6526.

Kohler, H. 2012. The Contribution of Remanufacturing to Resource Efficiency –Activities at Mercedes-Benz. Presented in World RemanufacturingSummit 3.9.2012, Bayreuth, Germany.

Kürümlüoglu, M., Nostdal, R., Karvonen, I. 2005. Base concepts, in Camarinha-Matos, L., Afsarmanesh, H., Ollus, M. (edit.), Virtual organizations. Sys-tems and Practices, Springer-Verlag. 2005; 11–28.

Lam, A., Sherwood, M., Shu, L. 2000. FMEA-Based Design for RemanufactureUsing Automotive-Remanufacturer Data. Department of Mechanical andIndustrial Engineering University of Toronto, Toronto.

62

Lehmann, A., Zschieschang, E., Traverso, M. ym. 2013. Social aspects for sus-tainability assessment of technologies – challenges for social life cycleassessment (SLCA). Int J Life Cycle Assess 18:1581–1592. doi:10.1007/s11367-013-0594-0

Lindahl, M., Sundin, E., Östlin, J. 2006. Environmental Issues within the Remanu-facturing Industry. Proceedings of 13th CIRP International Conference onLife Cycle Engineering, Leuven, May 31 – June 02, 2006, pp. 447–452.

Lund, R. 1985. Remanufacturing: The Experience of the United States and Impli-cations for Developing Countries. World Bank, Washington DC.

Lund & Hauser 2010. Remanufacturing – An American perspective. 5th Internation-al Conference on Responsive Manufacturing – Green Manufacturing(ICRM 2010) Ningbo, China, 11–13 Jan. 2010. ISBN: 978-1-84919-199-9.

Lundmark, P., Sundin, E., Björkman, M. 2009. Industrial Challenges within theRemanufacturing System. Proceedings of Swedish Production Symposi-um 2009, Stockholm, Sweden, pp. 132–138.

Matsumoto, M., Umeda, Y. 2011. An analysis of remanufacturing practices inJapan. Journal of Remanufacturing 2011, 1:2.http://www.journalofremanufacturing.com/content/1/1/2 11 p.

Ovchinnikov, A. 2011. Revenue and Cost management for Remanufactured Prod-ucts 2011. Production and Operations Management, Vol. 20, No. 6,2011, pp. 824–840.

Panapanaan, V.M., Linnanen, L., Karvonen, M.-M., Phan, V.T. 2003. Roadmap-ping Corporate Social Responsibility in Finnish Companies. Journal ofBusiness Ethics 44(2–3), 133–148.

Parker, D., Butler, P. 2007. An introduction to remanufacturing. Centre of remanu-facturing and Reuse. 66773 UK. 15 p.http://www.remanufacturing.org.uk/pdf/reman_primer.pdf.

Priyono, A., Bititci, U. M., Ijomah, W. I. 2012. Balancing Supply and Demand inReverse Supply Chain: A Case Study in Remanufacturing Company. In:Design for Innovative Value Towards a Sustainable Society. In Proceed-ings of EcoDesign 2011: 7th International Symposium on Environmental-ly Conscious Design and Inverse Manufacturing. Editors: Matsumoto, M.,Umeda, Y., Masui, K., Fukushige, S. Springer. Pp. 707–713. ISBN 978-94-007-3010-6.

Ridley, S. J. 2011. Improving the Efficiency of the Remanufacture of ComplexMechanical Assemblies with Robust Inspection of Core Units. In: Design

63

for Innovative Value Towards a Sustainable Society. Proceedings ofEcoDesign 2011: 7th International Symposium on Environmentally Con-scious Design and Inverse Manufacturing. Editors: Matsumoto, M.,Umeda, Y., Masui, K., Fukushige, S. Springer. Pp. 547–551. ISBN 978-94-007-3010-6.

Sandvall, F., Stelin, C. 2006. The Remanufacturing Offer; A Case Study of VolvoConstruction Equipment Implementing and Expanding Reman in Russia.Stockholm University, School of Business, Bachelor thesis 2006.

Schulte-Braucks 2012. Remanufacturing vs. Trademarks, Patents and ProductLiability. World Remanufacturing Summit 2012, Bayreuth, Germany.

Scott, J. T. 2008. Managing the New Frontiers – An Introduction to the Fundamen-tals. Management Education Services. Panama City, Florida (USA), pp.302–304. ISBN 978-0-9818-2600-4.

Sherwood, M., Shu, L. 2000. Supporting design for remanufacture through waste-Stream analysis of automotive remanufacturers. Annals of the CIRP 49(1), pp. 87–90.

Shu, L., Flowers, W. 1999. Application of a design-for remanufacture Frameworkto the Selection of product life-cycle and joining methods. Robotics andComputer Integrated Manufacturing 15, pp. 179–190.

Sitra 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 84. Sitra,Helsinki.

Steinhilper, R. 1998. Remanufacturing the Ultimate Form of Recycling. FraunhoferIPB Verlag, D-70569 Stuttgart. 108 p. ISBN 3-8167-5216-0.

Steinhilper, R. ym. 2011. Increasing energy efficiency by remanufacturing andreengineering. Proceedings of EcoDesign 2011 International Symposi-um. Pp. 540–545.

Steinhilper, R. 2012. Remanufacturing – the View from Europe. World Remanu-facturing Summit 2012, Bayreuth, Germany.

Sundin, E. 2004. Product and Process Design for Successful Remanufacturing, inProduction Systems, Dissertation No. 906, Department of MechanicalEngineering. Linköping University, Linköping, Sweden.

Sundin, E., Lee, H. M. 2011. In what way is remanufacturing good for the envi-ronment? Proceedings of EcoDesign 2011 International Symposium. Pp.551–556.

64

UKCRA 2012. (The United Kingdom Cartridge Remanufacturing Association.)Available: http://www.ukcra.com/

UNEP 2009. Guidelines for social Life Cycle Assessment of Products. UnitedNations Environment Program. ISBN: 978-92-807-3021-0.http://www.unep.org/pdf/DTIE_PDFS/DTIx1164xPA-guidelines_sLCA.pdf

USITC 2012. Remanufactured Goods: An Overview of the U.S. and Global Indus-tries, Markets, and Trade. Investigation No. 332–525, Publication 4356,October 2012.

Valkokari, K., Salminen, J., Rajala, A., Koskela, M., Kaunisto, K., Apilo, T. (toim.)2014. Ekosysteemit ja verkostojen parviäly. Tulevaisuuden liiketoiminnansuuntaviivoja. VTT Technology 152. VTT, Espoo. 106 s. ISBN 978-951-38-8089-7. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T152.pdf

Vanclay, F. 2003. International Principles for Social Impact Assessment. ImpactAssessment & Project Appraisal, 21(1), 5–11.http://dx.doi.org/10.3152/147154603781766491

Virolainen, A. 2014. Kiertotalous on markkinalähtöistä. Elinkeinoelämän keskusliit-to EK, Helsinki. Available: http://ek.fi.

WCED World Commission on Environment and Development 1987. Our CommonFuture. Oxford University Press, Oxford.

Xerox 2012. Company website. http://www.xerox.com/.

Xiang, W., Ming, C. M. 2011. Implementing extended producer responsibility:vehicle remanufacturing in China. Journal of Cleaner Production 19(2011) 680–686.

YTP 2014. Kohti kiertotaloutta – askeleita Suomen menestykselle. Ympäristöteol-lisuus ja -palvelut. YTP ry, Helsinki. Saatavana: www.ytpliitto.fi.

Zhu, J. 2014. China Reman Market & Policy Environment. 3rd Annual World Re-manufacturing Summit Rochester, NY, USA 25–26 September, 2014.

Östlin, J. 2008. On Remanufacturing Systems – Analysing and Managing MaterialFlows and Remanufacturing Processes. Linköping Studies in Scienceand Technology, Thesis No. 1192 Department of Mechanical Engineer-ing. Linköping University, Sweden.

A1

Liite A: Termit

Alkuperäinen valmistaja Original Equipment Manu-facturer (OEM)

Alkuperäinen laitevalmistaja taialkuperäinen osavalmistaja elikomponenttivalmistaja

Alkuperäinen uudelleen-valmistaja

Original Equipment Re-manufacturer (OER)

Alkuperäinen valmistaja uudelleen-valmistajana

APRA Automotive Parts Reman-ufacturers Association

Auton osien uudelleenvalmistustaharjoittavien yritysten yhteistyöjär-jestö

Dematerialisaatio Dematerialization Materiaaleja, energiaa ja resursse-ja säästävä toiminta

Ekoteollinen verkosto Eco-industrial network Teollinen verkosto, joka edistäädematerialisaatiota teollisuudenalojen välisessä molempia osapuo-lia hyödyttävässä yhteistyössä.

Elinkaariarviointi Life cycle assessment Tuotteen tai palvelun koko elinkaa-ren aikaisten ympäristövaikutuksi-en arvioimista raaka-aineen han-kinnasta loppukäsittelyvaiheeseen.

IPR Intellectual PropertyRights

Immateriaalioikeudet (tekijänoikeu-det ja teollisoikeudet)

Kestävä kehitys Sustainable development ”Kestävä kehitys on kehitystä, jokatyydyttää nykyhetken tarpeet vie-mättä tulevilta sukupolvilta mahdol-lisuutta tyydyttää omat tarpeensa”(WCED 1987).

Kiertotalous Circular economy Teollinen järjestelmä, joka suunni-tellaan palauttavaksi ja uudistavak-si; ei perustu kulutukseen vaanpalauttavaan käyttöön (EllenMcArthur Foundation 2012)

Käänteinen logistiikka Reverse logistics Prosessi, jossa käytetty tuotepalautetaan käyttäjältä uudelleen-valmistukseen (käänteinen verrat-tuna jakeluprosessiin).

Materiaalikierrätys Recycling Käytettyjen tuotteiden tai jätteidenkeräys ja käsittely siten, että niitävoidaan käyttää raaka-aineena taimateriaalina uusien tuotteidenvalmistuksessa.

Materiaalitehokkuus Material efficiency Materiaalien hyödyntämistä siten,että mahdollisimman pienillä pa-noksilla saadaan tuotettua kilpailu-kykyisiä tavaroita ja palveluja.

ReMaTec The International TradeFair for Remanufacturing

Vuosittain Amsterdamissa järjestet-tävä uudelleenvalmistuksen kan-sainvälinen messu.http://www.rematec.comPohjois-Amerikassa järjestetäänvastaava Big R/ReMaTec USA.

A2

www.bigrrematecusa.comReMaTec julkaisee myös ReMa-TecNews julkaisua, joka on saata-villa sähköisesti osoitteesta:http://www.rematecnews.com/

Resurssitehokkuus Resource efficiency Resurssitehokkuus tarkoittaamaapallon rajoitettujen resurssienkäyttämistä kestävällä tavallasamalla kun minimoidaan ympäris-töön kohdistuvat vaikutukset.

Riippumaton uudelleen-valmistaja

Independent Remanufac-turer (IR)

Uudelleenvalmistaa tuotteita taikomponentteja, jotka ovat alunperin toisen yrityksen valmistamia;ei ole suoraan liitettävissä alkupe-räiseen tuote- tai laitevalmistajaan.Toisinaan kutsutaan myös kol-mannen osapuolen uudelleen-valmistajaksi.

Sopimusuudelleen-valmistaja

Contracted Remanufac-turer (CR)

Tarjoaa alkuperäiselle valmistajalleuudelleenvalmistuspalveluita elitoimii uudelleenvalmistuksen ali-hankkijana.

Suunnittelu uudelleen-valmistusta varten

Design for Remanufactur-ing (DFRem)

Tuotteen suunnittelu siten, että sesopii uudelleenvalmistukseen

Tehdaskunnostus Refurbishing Käytetään uudelleenvalmistuksensynonyyminä – viitataan siihen,että kunnostus tapahtuu tehdas-olosuhteissa.

Teollinen symbioosi Industrial symbiosis Yritysten välinen yhteistyömuoto,jossa yritykset vaihtavat keskenäänresursseja, kuten jätteitä tai sivuvir-toja, energiaa ja palveluita siten,että yhden yrityksen jäte/sivuvirtavoi olla toisen yrityksen raaka-aine.(Ashton 2008, Chertow 2000)

Tuottajavastuu Extended producer re-sponsibility (EPR)

Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteidenvalmistajien ja maahantuojienvelvollisuutta järjestää tuotteidenjätehuolto kustannuksellaan, kuntuotteet poistetaan käytöstä.

Uudelleenvalmistettuosa

Remanufactured part Uudelleenvalmistettu osa täyttäävähintään alkuperäisen tuotteenominaisuudet, se on valmistettuolemassa olevasta osasta (core)käyttäen standardoituja teollisiaprosesseja. Uudelleenvalmistetulleosalle annetaan vähintään samatakuu kuin uudelle osalle.

Uudelleenvalmistus Remanufacturing ”Uutta vastaavien tuotteiden val-mistaminen käytetyistä tuotteistatai komponenteista.” ”Prosessi,jossa ei-toimiva, hylätty tai vaih-dossa saatu tuote palautetaan

A3

uutta vastaavaan kuntoon.”

Uudelleenvalmistus-aihio/runko

Core Uudelleenvalmistukseen tulevakäytetty tuote tai komponentti.Joskus käytetään myös termiä”kuori”(https://www.deere.fi/fi_FI/parts/reman_parts_components/cores/cores.page?)

WEEE Waste of electric andelectronic equipment

Sähkö- ja elektroniikkajäte

Ympäristöjalanjälki Product EnvironmentalFootprint, PEFOrganisation Environmen-tal Footprint, OEF

Ympäristöjalanjäljessä huomioi-daan koko elinkaari ja se voidaanmäärittää tuotteen tai organisaationnäkökulmasta. Ympäristöjalanjälkiperustuu olemassa oleviin, testat-tuihin ja paljon käytössä oleviinmenetelmiin, standardeihin jaoppaisiin.

Yritysvastuu Corporate responsibility Yritysvastuu, jonka osa-alueita ovatyrityksen taloudellinen (corporateeconomic responsibility), sosiaali-nen (corporate social responsibility)sekä ekologinen (corporate ecolo-gical responsibility) vastuu, on osakestävää liiketoimintaa (Panapa-naan ym. 2003, Ebner & Baum-gartner 2006).

B1

Liite B: Uudelleenvalmistuksenesimerkkitapauksia

Esimerkkitapaus – Caterpillar

Caterpillar Inc. (Caterpillar, CAT) on rakennus- ja kaivoskoneiden, diesel- ja maa-kaasumoottorien, teollisten kaasuturbiinien ja diesel-sähköveturien maailmansuurin uudelleenvalmistaja. Yritys tuottaa myös palveluja Cat Financial, CaterpillarRemanufacturing Services, Cat Logistics and Progress Rail -yritysten kautta.Yritys toimii kahdella sektorilla: kone ja sähköjärjestelmä- sekä rahoituspalvelut-tuotteet. (Caterpillar 2012a.)

Taulukko B1. Caterpillar-perustietoja ja uudelleenvalmistuksen esimerkkiku-vausyhteenveto.

Nimi Caterpillar

Liiketoiminta-alue Ajoneuvot ja muu kuljetuskalusto / raskas koneisto

Avainlukuja Perustettu 1925.Liikevaihto: n. 60 miljardia USD (2011)Työntekijät maailmanlaajuisesti: 150 765 (2012)Läsnä yli 500 paikassa maailmanlaajuisesti

Tuotteet Puskutraktorit, kaivinkoneet, tiehöylät, maansiirtokoneet,kuormaajat, diesel- ja maakaasumoottorit sekä kaasu-turbiinitUseat muut valmistajat käyttävät CAT-moottoreita jajärjestelmiä omissa tuotteissa.

Tuotemerkit Anchor Coupling, AsiaTrak, Balderson, Barber-Greene,CAT, CAT Financial, CAT Reman, Cat Rental Store, E-Ject, FG Wilson, Hindustan, MaK, MWM, Olympian,Perkins, Prentice, Progress Rail, Shandong EngineeringMachinery Co. Ltd (SEM), Solar Turbines, Turbomach, jaTurner Powertrain Systems.

Uudelleenvalmistetuttuotteet

CAT-uudelleenvalmistuksen erilaiset tuoteryhmät ovatmoottorit, akselistot, alustat ja hydrauliikka-moottorit, moottoriosat, kampiakselit, lohkot, sylinterikan-net, polttoainesuuttimet, turboahtimet, käynnistysmootto-rit, laturit, vaihteistot, voimansiirto, erilaiset asiakastuot-teet ja uudelleenvalmistusaihiot

Sijainti Pääkonttori Peoria, Illinois, USA.Uudelleenvalmistuslaitoksia USA:ssa, Meksikossa,Euroopassa, Kiinassa ja Singaporessa

Viitteet www.caterpillar.com, www.cat.com, Parker and Butler2007, Ridley 2011, Scott 2008

B2

Liiketoiminnan tila ja perustelut uudelleenvalmistukselle

Vuonna 1972 Caterpillar valittiin dieselmoottoritoimittajaksi Fordin uuteen jakelu-autoon. Tämä oli läpimurto uudelle liiketoiminta-alueelle, kun CAT aikaisemmin olivalmistanut raskaita maansiirtokoneita ja rakennustyömaan laitteita. Säilyttääk-seen suhteet uusiin asiakkaisiin ja pysyäkseen kilpailukykyisenä CAT aloitti kokei-lut, jossa uudelleenvalmistettiin käytettyjä kuorma-auton moottoreita ja yritys avasiuuden uudelleenvalmistuslaitoksen lähellä pääkonttoria. Perusteluna oli pitääkustannukset alhaisina ja kasvattaa tietämyspohjaa samaan tapaan kuin kilpailijatjo tekevät – kyky toimittaa korkealaatuisia ja silti edullisia vaihtomoottoreita maan-tiekuorma-autoille. (Scott 2008, Parker & Butler 2007.)

Kymmenen vuotta aloituksen jälkeen jo lupaava uudelleenvalmistusliiketoimintasiirrettiin Missisippiin ja muutama vuosi myöhemmin se sai seuraa uudesta laitok-sesta maantieteellisesti lähellä (Scott 2008). Siitä saakka uudelleenvalmistus onmoninkertaistunut ja toiminnasta on tullut maailmanlaajuista. CATilla on nyt 17laitosta Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Omien tuotteiden ja komponenttienuudelleenvalmistuksen lisäksi CAT myös tarjoaa uudelleenvalmistuspalvelujakolmansille osapuolille. CAT on myös hankkinut omistukseensa Progress Railin,joka tarjoaa uudelleenvalmistuspalveluja rautatieteollisuudelle. (Parker & Butler2007.)

CATin uudelleenvalmistuksen numeroita (Caterpillar 2012b): Yritys kierrättää vuosittain keskimäärin yli 65 tuhatta tonnia elinkaarensa

loppuun tulleita metallisia komponentteja.

CAT uudelleenvalmistaa koko tuotevalikoimansa – noin 6000 tuotetta, si-sältäen moottoreita, hydrauliikkaa, akselistot, polttoainejärjestelmät ja joparenkaita.

CAT:illa on maailmanlaajuisesti 17 laitosta, jotka tarjoavat kattavan uudel-leenvalmistuspalvelun.

Reman-tuotteilla on uutta vastaava suorituskyky, luotettavuus ja takuu.

Uudelleenvalmistettujen osien saatavuus suoraan antaa asiakkaille lisäävaihtoehtoja korjaus- ja huoltotoiminnassa.

Uudelleenvalmistusprosessi vaatii 85–95 %vähemmän energiaa ja materi-aalia kuin vastaavan uuden komponentin valmistus vaatii.

Uudelleenvalmistuksen hyödyt, sekä CATille että sen asiakkaille, on havainnollis-tettu alla olevassa kuvassa.

B3

Kuva B1. Liiketoimintahyödyt asiakkaalle ja CATille (Parker & Butler 2007).

Koska CAT on menestyksellisesti toteuttanut uudelleenvalmistuksen osana nor-maalia liiketoimintaa, yritys on myös pystynyt myymään uudelleenvalmistuksenpalveluja kolmansille osapuolille. Palvelut sisältävät sekä fyysisten tuotteidenuudelleenvalmistuksen muille OEM:ille että uudelleenvalmistuksen konsultointipal-velut. Tästä on syntynyt huomattavaa uutta liiketoimintaa yritykselle. (Parker &Butler 2007, Caterpillar 2012b.)

Haasteet ja opetukset

Eräs CATin päähaasteista on ollut varmistaa, että käytetyt tuotteet (uudelleenval-mistusaihiot) palautetaan nimenomaan CATille sen sijaan, että kolmas osapuolikunnostaisi ne. Tavoitteena on pitää yllä tuotemerkin laatukuvaa ja varmistaa, ettävaihto-osat ovat korkealaatuisia ja tehty käyttäen oikeita teknisiä spesifikaatioita jatestausmenetelmiä. Varmistaakseen palautukset CAT käyttää panttijärjestelmää,joka takaa käytetylle tuotteelle paremman hinnan verrattuna markkinahintaan,joten asiakkaalla on vahva kannustin palauttaa aihio CATille (Scott 2008, Parker& Butler 2007).

CAT-uudelleenvalmistetuille tuotteille annetaan ”uutta vastaavat” takuut, joihinsisältyvät kaikki uutta tuotetta vastaavat luotettavuus- ja suorituskykytakuut jahuoltotuki. Tiukalla laadunvarmistuksella varmistetaan, että uudelleenvalmistetuntuotteen käyttökokemus on ongelmatonta. Tämä auttaa vakuuttamaan asiakkaatuudelleenvalmistettujen tuotteiden laadusta.

CATissa on havaittu, että tuotteita voidaan uudelleenvalmistaa kaksi tai kolmekertaa enemmän, kun ne suunnitellaan ja valmistetaan uudelleenvalmistukseensopiviksi. Vaikka alkukustannukset tuotannossa ovat korkeammat, yritys arvioi,että loppupäässä saadaan parempi kate paremman laadun kautta, kun tuotettapystytään valmistamaan uudelleen monta kertaa (Scott 2008).

B4

Esimerkkitapaus – Xerox

Xerox Corporation on amerikkalainen monikansallinen asiakirjanhallintaa tekeväyritys, joka tuottaa ja myy laajan valikoiman väri- ja musta-valkotulostimia, moni-toimijärjestelmiä, valokopiokoneita, digitaalisia tuotantopainatuksen koneita janäihin liittyvää konsultointia ja tarvikkeita (Xerox 2012).

Fuji Xerox

Fuji Xerox on yhteisyritys (joint venture) japanilaisen valokuvausalan yrityksen FujiPhoto Film Co. ja Xerox Corporation kanssa. Alun perin yritys perustettiin 196250/50-kumppanuudella, mutta Fuji Photo Film on hankkinut 75 % osuuden vuonna2001.

Yritys kehittää, valmistaa ja myy valokopio- ja asiakirjanhallintaan liittyviä tuot-teita ja palveluja Aasian- ja Tyynenmeren alueella. Yritys oli ensin vain RankXerox -tuotteiden jakelija, mutta ryhtyi tutkimaan ja kehittämään omia valoko-piokoneita ja palveluja. Ensimmäiset tuotteet julkaistiin 1973. Tänään yritys onvastuussa useiden väritulostimien tuotekehityksestä ja valmistuksesta, jotka myy-dään Xerox Corporation kautta (Xerox 2012).

Taulukko B2. Xerox-perustietoja ja uudelleenvalmistuksen yhteenveto.

Nimi Xerox / Fuji Xerox

Liiketoiminta-alue Valokopio- ja asiakirjanhallintaan liittyviä tuotteita ja palvelu-ja

Avainlukuja Xerox Corporation perustettu 1906, Fuji Xerox 1962Liikevaihto: n. 23 miljardia USD (2011)Työntekijät maailmanlaajuisesti: 139 650 (2011)Läsnä yli 160 maassa

Tuotteet Väri- ja musta-valkotulostimia, monitoimijärjestelmiä, valo-kopiokoneita, digitaalisia tuotantopainatuksen koneita janäihin liittyvää konsultointia ja tarvikkeita

Tuotemerkit Xerox, Fuji Xerox

Uudelleenvalmistetut tuotteet Kopiokoneet, tulostimet ja skannerit

Sijainti Pääkonttori Norwalk, Connecticut, USA. Fuji Xerox pääkontto-ri Tokyo, Japan.Uudelleenvalmistus USAssa, UKssa, Alankomaissa, Australias-sa, Meksikossa, Brasiliassa ja Japanissa.

References Kerr & Ryan 2001, Matsumoto & Umeda 2011, Gray & Char-ter 2007

B5

Liiketoiminnan tila ja perustelut uudelleenvalmistukselle

Xerox ja Fuji Xerox on yksi eniten tutkittu ja raportoitu uudelleenvalmistuksenesimerkki. Alun perin yritys aloitti käytettyjen tuotteiden keruun ja palautuksenvuonna 1962. Uudelleenvalmistuksen järjestelmää alettiin kehittää 1980-luvunloppupuolella ja se otettiin käytäntöön vuonna 1991, tavoitteena optimoida uudel-leenvalmistuksen kannattavuus (Kerr & Ryan 2001, Xerox 2012).

Nykyisin Xeroxilla on uudelleenvalmistusohjelmia käytetyille valokopiokoneille,tulostimille ja skannereille sekä väri- ja mustekaseteille maailmanlaajuisesti. Uu-delleenvalmistus tapahtuu USA:ssa, Euroopassa, Australiassa, Meksikossa, Bra-siliassa ja Japanissa. Uudelleenvalmistuksen kautta Xerox on pystynyt saavutta-maan isoja säästöjä raaka-aine- ja kaatopaikkakustannuksissa. Uudelleenvalmis-tus on myös ollut hyvä väline kirkastaa yrityksen kuvaa ympäristötietoisena yrityk-senä (Kerr & Ryan 2001).

On väitetty, että Xerox on ollut menestyksellinen, koska yrityksen tuotteet ovatjäreitä, isoja, helposti purettavia, ja uudelleenvalmistettuina arvokkaita. Kuitenkiniso osa menestyksestä perustuu huomattaviin investointeihin, jotka on tehty uu-delleenvalmistusprosessiin ja sen liittämiseen yrityksen koko liiketoimintastrategi-aan (Kerr & Ryan 2001, Gray & Charter 2007).

Esimerkkitapaus – Wilkhahn

Wilkhahn on perheyritys, joka tarjoaa korkealuokkaisia toimistoratkaisuja kokousti-loihin, yksittäisiin työpisteisiin sekä epämuodolliseen kanssakäyntiin. Sen tuote-merkki on maailmanlaajuisesti tunnettu. Yritys on omaksunut kestävän suunnitte-lun arvot 1960-luvulta kehittämällä pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita sekä suunnitte-lemalla myös tuotteen elinkaarenloppua varten.

Wilkhahnin lähestymistapa uudelleenvalmistukseen on hieman oikeaoppisuu-desta poikkeava; uudelleenvalmistetut tuotteet palautetaan usein samalle asiak-kaalle eikä niitä korvata identtisellä uudelleenvalmistetulla tuotteella.

Taulukko B3. Wilkhahnin perustietoja ja uudelleenvalmistuksen yhteenveto.

Nimi Wilkhahn

Liiketoiminta-alue (Korkealuokkaiset) toimistohuonekalut

Avainlukuja Perustettu 1907Työntekijät maailmanlaajuisesti yli 600Läsnä kaikissa maanosissa, 50% työvoimasta Saksan ulkopuolel-la.

Tuotteet Korkealuokkaisia toimistoratkaisuja kokoustiloihin, yksittäisiintyöpisteisiin sekä epämuodolliseen kanssakäyntiin. Tuolit,pöydät, järjestelmät, nojatuolit, penkit yms.

B6

Tuotemerkit Wilkhahn

Uudelleenvalmistetut tuotteet Pääosin toimistotuolit ja kokoushuoneiden pöydät.

Sijainti Pääkonttori Bad Münder, SaksaUudelleenvalmistustoimintojen sijainti ei ole tiedossa.

Viitteet CRR 2012a, www.wilkhahn.com

C1

Liite C: Uudelleenvalmistuksen sovellettavuudenarviointimalli

VOISIKO YRITYKSENI UUDELLEENVALMISTAA?

1. Johdanto

Tämän arviointimallin tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukityökaluna yrityk-sille, jotka arvioivat mahdollisuuksia tuotteidensa uudelleenvalmistuksen suhteen.Mallissa arvioidaan aluksi uudelleenvalmistuksen soveltuvuutta yrityksen liiketoi-mintaan kannattavuuden ja markkinapotentiaalin kautta, ja sitten yksittäisen tuot-teen soveltuvuutta uudelleenvalmistettavaksi. Soveltuvuutta arvioidaan sekä tuot-teen ominaisuuksien, tuotannon, että logistiikan suhteen. Tuotteella tässä yhtey-dessä tarkoitetaan sitä tuotetta, osakokonaisuutta tai komponenttia, jonka uudel-leenvalmistamista harkitaan. Tämä tuote voi siis olla vain lopputuotteen kompo-nentti.

Arviointi suoritetaan ryhmiteltyjen väittämien kautta, punnitsemalla eri asioidentoteutumista oman yrityksen kohdalla.

Jos KYLLÄ-sarakkeessa on enemmän rasteja, voidaan olettaa, että uudel-leenvalmistuksen soveltamisessa on olemassa liiketoimintapotentiaalia.

Jos EI-sarakkeessa on enemmän rasteja, voidaan olettaa, että uudelleen-valmistukseen liittyy merkittäviä haasteita. Tämä ei kuitenkaan välttämättätarkoita sitä, että sitä ei voitaisi tehdä kannattavasti.

Jos EN TIEDÄ -sarakkeessa on rasteja, liittyy asiaan kuitenkin epävar-muustekijöitä.

Jos jokin väittämä ei toteudu, se tarkoittaa sitä, että asia pitää hoitaa kuntoon jasille on olemassa jokin kustannus. Yrityksen tulisi tutkia ja selvittää tätä eteenpäinja pohtia, onko kustannus järkevällä tasolla.

Väittämät perustuvat yrityshaastatteluihin, Euroopan laajuisen uudelleenvalmis-tuskyselyn tuloksiin sekä kirjallisuuslähteisiin.

Käytetyt termit avattuina

Uudelleenvalmistus: Uutta vastaavien tuotteiden valmistaminen käytetyistä tuot-teista ja komponenteista.

Runko/core: Elinkaarensa lopussa olevan ja käytöstä poistetun tuotteen se osa,joka käytetään uudelleenvalmistettavan tuotteen aihiona. Esim. polttomoottoreitauudelleen valmistettaessa tämä on moottorin lohko. Englanniksi tästä käytetääntermiä ”core”. Suomen kielessä vastaavaa vakiintunutta termiä ei ole, yleisestikäytetään englanninkielistä termiä tai termejä ”runko”, ”aihio” tai ”ydintuote”.

C2

2. Kannattavuus

Näiden väittämien avulla pyritään arvioimaan kokonaismotivaatiota uudelleenval-mistuksen ja siihen ryhtymisen taustalla. Väittämien avulla voidaan tehdä päätel-miä uudelleenvalmistuksen kannattavuudesta.

Kyllä Entiedä

Ei

Uudelleenvalmistuksella on mahdollista saavuttaa kustan-nussäästöjä

Uudelleenvalmistuksen avulla voidaan saavuttaa tai sillä pyri-tään saavuttamaan kustannussäästöjä.

Uudelleenvalmistetuilla tuotteilla voidaan kasvattaa koko-naismyyntimääriä

Uudelleenvalmistetuilla tuotteilla voidaan kasvattaa kokonais-myyntimääriä. Uusien ja uudelleenvalmistettujen tuotteidenmarkkinat ovat (ainakin osittain) erilliset.

Uudelleenvalmistetuilla tuotteilla voidaan luoda uusi markki-nasegmentti

Uudelleenvalmistetuilla tuotteilla voidaan vastata nykyisenasiakaskunnan ulkopuolella olevien asiakkaiden kysyntään.

Kyllä Entiedä

Ei

Uudelleenvalmistuksen päälle voi rakentua uusi liiketoiminta-strategia

Uudelleenvalmistus on strateginen päätös, johon koko yritys onsitoutunut.

Muut yritykset toimivat jo kannattavasti markkinoilla, markkinatovat olemassa

Kolmas osapuoli toimii jo markkinoilla ja sen toiminta on kannatta-vaa tai syö omaa kannattavuutta.

Väittämistä kolme ensimmäistä liittyy yleisesti liiketoiminnan laajentamisen ja senkannattavuuden arviointiin. Kannattavuus voi perustua kulujen leikkaamiseen,myyntimäärien kasvattamiseen tai uusille markkinoille tunkeutumiseen. Jonkinnäistä tekijöistä täytyy toteutua liiketoiminnan kannattavuutta arvioitaessa. Vaikkaedellä mainitut tekijät olisivat enemmän tai vähemmän epävarmoja, voi uudelleen-

C3

valmistus olla strategisesti tehty linjaus. Kannattavuutta voidaan arvioida vertaa-malla muiden yritysten toimintaan.

3. Markkinapotentiaali

Näiden väittämien avulla pyritään löytämään sellaisia tekijöitä yrityksen liiketoi-minnasta, liiketoimintamallista ja -ympäristöstä, jotka toimivat yleisinä mahdollista-jina kannattavalle uudelleenvalmistukseen pohjautuvalle liiketoiminnalle.

3.1 Nykyinen liiketoiminta

Näiden väittämien avulla arvioidaan nykyisen liiketoiminnan – liiketoimintamallin ja-strategian – tarjoamia mahdollisuuksia uudelleenvalmistukselle.

Kyllä Entiedä

Ei

Tavoitteena on tarjoaman laajentaminen uusilla tuotteilla

Uusille asiakasryhmille halutaan tarjota edullisempia tai ympäris-töä vähemmän kuormittavia tuotteita, tai erilaista tuote-palvelukonseptia.

Tuotteet myydään palveluna asiakkaille

Tuotteet myydään palvelusopimusten (leasing, vuokra-us/kapasiteetti, toiminnallisuus) kautta asiakkaille ja ne palautuvatsopimuksen päättymisen jälkeen takaisin yritykselle.

Tuotteet palautuvat elinkaarensa lopussa takaisin valmistavalleyritykselle

Uusien tuotteiden myynnissä otetaan vastaan vaihtolaitteita taiyrityksellä on lainsäädännöllinen tai muu velvoite ottaa käytetyttuotteet vastaan, hoitaa niiden kierrätys jne.

3.2 Asiakkaat

Näiden väittämien avulla arvioidaan asiakaskentän suhtautumista uudelleenval-mistukseen sekä tunnistetaan heikkoja signaaleita markkinatarpeen suhteen.

Kyllä Entiedä

Ei

Asiakaskunnassa on tarvetta uudelleenvalmistetuille tuotteille

Asiakkaat tai muut sidosryhmät ovat esittäneet (tuotesuunnitte-luun, myyntiin tai jälkimarkkinointiin) tarpeen uudelleenvalmistet-taville tuotteille. Tämä kysyntä voi olla välillistä ja voi kohdistua

C4

mm. halvempiin varaosiin, kokonaisiin vaihto-osiin tai komponent-teihin (nopeampi asennettavuus).

Tavoitteena on tuotemerkin, tunnettuuden ja maineen suojele-minen

Uudelleenvalmistustoiminnassa voi olla taustalla halu pitää jälki-markkinat omassa hallinnassa. On havaittavissa sellaista kilpailuakunnostuksessa, korjaamisessa, varaosissa tai jopa tuotteidenuudelleenvalmistuksessa, jolla voi olla negatiivinen vaikutus tuo-temerkkiin ja laatumielikuviin.

Asiakas hyväksyy uudelleenvalmistetun tuotteen

Asiakaskunta on valmis ostamaan uudelleenvalmistetun tuotteen,eikä yleisessä ilmapiirissä sitä nähdä huomattavasti uutta tuotettaheikompana vaihtoehtona. Pitää myös sisällään sekä hinta-, ettäympäristötietoisuuden.

3.3 Markkinat

Näiden väittämien avulla tunnistetaan markkinoiden toiminnasta sellaisia tekijöitä,joilla on useimmiten vaikutusta kannattavuuteen. Uudelleenvalmistettava tuote eisaa viedä uuden tuotteen katteita tai markkinoita, toisaalta kovasti kilpailluillemarkkinoille on vaikea tunkeutua kannattavasti.

Kyllä Entiedä

Ei

Käytetyillä ja uusilla tuotteilla on erilliset markkinat

Asiakaskunta ja markkinat ovat selvästi erilliset uusille ja käytetyilletuotteille, eikä niiden kysyntä ole vahvassa riippuvuussuhteessatoisiinsa.

Uudelleenvalmistetuille tuotteille on olemassa olevat markkinat

Kolmas osapuoli tai muut yrityksestä riippumattomat tahot tarjoa-vat uudelleenvalmistettuja tai tehdaskunnostettuja osia, jotkasyövät yrityksen uusien tuotteiden markkinoita. Tämä kertoomarkkinoiden olemassaolosta.

Uudelleenvalmistettavien tuotteiden markkinat eivät ole vahvas-ti kilpaillut

Kolmas osapuoli tai muut yrityksestä riippumattomat tahot tarjoa-vat uudelleenvalmistettuja tai tehdaskunnostettuja osia, muttaniiden ei nähdä kilpailevan uusien tuotteiden kanssa.

C5

3.4 Muuta huomioitavaa

Uudelleenvalmistukseen liittyy lisäksi tiettyjä ominaispiirteitä, jotka vaikuttavatmyös markkinapotentiaaliin. Nämä ovat ratkaistavissa olevia asioita, mutta ratkai-sun kannattavuutta on syytä arvioida. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi:

Uusien, uudelleenvalmistettujen tai käytettyjen tuotteiden markkinoiden ky-syntä on vaikeasti ennustettavaa. Tuotteiden myyntimäärät ovat vähäisiä jayhden tuotteen merkittävyys suuri.

Käytöstä poistuvien tuotteiden tarjonta on voimakkaasti vaihtelevaa ja vai-keasti ennustettavaa. Tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä ja tuotteita parannel-laan tai muutetaan usein elinkaaren aikana. Käytöstä poisto ei seuraamitään tiettyä kaavaa.

Lainsäädännöllä on markkinoiden toimimisen kannalta rajoittavia vaikutuk-sia.

Yrityksen valmiudet uudelleenvalmistukseen: varastoresurssit, teknologiatja osaaminen

Vihreiden arvojen näkyminen yrityksen toiminnassa: sisäinen tahtotila,markkinointi, päätöksenteko

4. Tuote ja tuotanto

Tässä osiossa on tarkoitus arvioida tuotteen, sen tuotantoprosessin ja suunnitte-luperiaatteiden soveltuvuutta uudelleenvalmistukseen sekä tunnistaa asioita, joi-den osalta tuotantoprosessiin on tarvetta tehdä muutoksia.

4.1 Tuoterakenne ja suunnittelu

Näiden väittämien avulla pyritään arvioimaan tuotteen ja sen suunnitteluperiaattei-den soveltumista uudelleenvalmistukseen ja sen asettamiin vaatimuksiin, tekni-sestä näkökulmasta.

Kyllä Entiedä

Ei

Tuote on suunniteltu niin, että se on (helposti) purettavissa

Tuotteessa ei ole käytetty kokoonpanotekniikoita tai materiaaleja,jotka merkittävästi hankaloittavat sen purkua ennen uudelleen-valmistusta.

Tuote on modulaarinen, konfiguroitava tai standardituote

Modulaarisessa tuotteessa on usein kokoonpanoteknisistä syistärakenteita, jotka helpottavat myös purkua. Riittää myös, jos tuote

C6

on helposti modularisoitavissa.

Tuote on suunniteltu elinkaarikustannusten näkökulmasta

Tuotteen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen toinenelinkaari. Materiaaleissa on työstövaraa jne.

Tuotteissa toiminnallisuus nähdään muotoilua tärkeämpänä

Uudelleenvalmistus soveltuu huonommin tuotteisiin, joissa onmuotoilullisesti nopea muutosvauhti. Ei kuitenkaan poissulkevatekijä.

Tuotteeseen ei liity poikkeavan korkeita turvallisuusvaatimuksia

Korkean turvallisuusvaatimusten tuotteissa uudelleenvalmistettuaei yleensä pidetä uutta tuotetta vastaavana vaan sen täytyy erik-seen vastata vaatimuksiin.

Uudelleenvalmistetut tuotteet ovat useimmiten tyypiltään vakiintuneita, pitkäänmarkkinoilla olleita ja sellaisia, joihin ei kohdistu erilaisia muotivirtauksia. Vaikkapäätuote olisikin nopeasti muuttuva, saattaa jokin komponenteista täyttää edellämainitut ehdot.

Koska tuote pitää yleensä purkaa osiksi ennen uudelleenvalmistusta, on helpol-la purettavuudella suuri merkitys koko prosessin tehokkuuden kannalta. Modulaa-riset tuotteet on usein suunniteltu siten, että eri komponenttien kokoonpano suori-tetaan myöhäisessä vaiheessa ja tiettyjen vakiintuneiden rajapintojen kautta, täl-löin myös purku helpottuu.

4.2 Toimitus- ja tarjontaketju

Näiden väittämien avulla pyritään arvioimaan tuotteen valmistamiseen liittyväntoimitus- ja tarjontaketjun soveltuminen uudelleenvalmistukseen.

C7

Kyllä Entiedä

Ei

Yksi toimija valmistaa tuotteen tai komponentin

Valmistus ei ole sopimusvalmistajan vastuulla, eikä tuotteenvalmistuksen eri vaiheita tehdä eri yrityksissä (ei koske ns. stan-dardiosia). Myös alkuperäiset tuote- ja kokoonpanospesifikaatiotovat yrityksen käytettävissä.

Uudelleenvalmistettu tuote sopii asiakkaan spesifikaatioihin

Tuote täyttää asiakkaan vaatimukset esim. lujuuden, puhtausvaa-timusten ja muiden reunaehtojen osalta.

Uusien tuotteiden valmistuksen ja myynnin sekä jälkimarkki-noinnin välillä on luonnollinen yhteys, yrityksellä on yksi yhtei-nen liiketoimintamalli

Uudelleenvalmistus ja uustuotanto pitäisi sisältyä samaan liiketoi-mintamalliin, jotta niillä on sama tavoite eikä osaoptimointiaesiinny.

Tuotteen uudelleenvalmistus ei vaadi kallista ja monimutkaistatarkistusprosessia

Joidenkin tuotteiden kohdalla tarkistamiseen ja testaamiseenennen uudelleenvalmistusta liittyy korkeita kustannuksia ja epä-varmuuksia.

Uudelleenvalmistus tehdään usein pienempien volyymien, erilaisen tuottoraken-teen ja kasvupotentiaalin takia jälkimarkkinoinnin alla tuotannon sijaan. Tämäasettaa tiettyjä vaatimuksia uusien tuotteiden valmistuksen sekä uudelleenvalmis-tuksen organisoinnin osalta. Hyvin pitkälle verkottunut tuotantomalli ei usein sovel-lu uudelleenvalmistukseen. Tieto, osaaminen ja resurssit ovat tällöin jakaantuneetusean toimijan välille. Liian vahvasti eriytetyt organisaatiot tai osastot saattavatjohtaa siihen, että tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa ei osata huomioidauudelleenvalmistuksen vaatimuksia.

4.3 Tuotteen ominaisuudet

Näiden väittämien avulla pyritään arvioimaan tuotteen muiden ominaisuuksien taiominaispiirteiden soveltuminen uudelleenvalmistukseen.

Kyllä En Ei

C8

tiedä

Tuotteen kierrätysarvo on riittävän suuri

Tuotteessa on käytetty arvokkaita erikoismateriaaleja, tuotteenvalmistamiseen on käytetty paljon työtä tai suuri energiamäärä.Tämä kertoo, että tuote soveltuu johonkin 6R-strategiaan, esim.uudelleenvalmistus.

Tuotteen jäännösarvo (markkina-arvo) on suuri elinkaaren lopus-sa

Korkea jäännösarvo elinkaaren lopussa on yleinen mahdollistajajollekin 6R-strategialle. Uudelleenvalmistettavuuteen vaikuttaamyös tuotteen elinkaaren pituus (riittävän lyhyt) ja vanhentuvuus.

Tuotteen käytöstä poisto on ympäristöä kuormittavaa (prosessi,materiaalit jne.)

Jos tuotetta ei valmisteta uudelleen, on sen käytöstä poisto ympä-ristöä kuormittava prosessi. Tämä kertoo, että tuote soveltuujohonkin 6R-strategiaan, esim. uudelleenvalmistus.

Tuotteeseen liittyy merkittäviä IPR oikeuksia

Immateriaalioikeuksien suojaaminen (kolmansien osapuolientoiminnan rajoittaminen) toimii usein lisäkannustimena uudelleen-valmistukseen.

Tuotteen elinkaaren pituus on huonosti ennustettavissa

Tuotteen elinkaaren pituus on huonosti ennustettavissa, tietoasiitä ei ole tai se vaihtelee merkittävästi.

Tuote on ollut pitkään markkinoilla

Uudelleenvalmistettaviksi parhaiten sopivat kypsät ja vakiintuneettuotteet, jotka ovat olleet useamman vuoden markkinoilla. Pitkäänmarkkinoilla olo tarkoittaa toisaalta myös, että osa tuotteista on josaavuttanut elinkaarensa pään ja aihioita uudelleenvalmistukseenon paremmin saatavilla.

4.4 Muuta huomioitavaa

Lait ja säädökset tukevat uudelleenvalmistustoimintaa

Onko tuotteen/markkinoiden muutosvauhti nopea (muotituotteet, nopeateknologinen muutos, materiaalien nopea kehittyminen)?

Tuotevariaatio, materiaalivariaatio (perustuote sama, paljon variaatioita)

C9

Sisäinen (johto, keskijohto, työntekijät) ymmärrys termistä ”uudelleenval-mistus”

5. Sisäinen ja ulkoinen logistiikka

Logistiikka on merkittävä osa menestyvää uudelleenvalmistusta hyödyntävääliiketoimintaa. Erityisesti usein korostuu paluulogistiikan ja markkinoilta tehokkaastiuudelleen tuotantoon palaavien käytöstä poistettujen tuotteiden keruun tehokkuus.Pelkkä tehokas paluulogistiikka ei kuitenkaan takaa vielä menestystä, vaan asiaatulee tarkastella kokonaisvaltaisemmin.

5.1 Liiketoimintamalli

Myös uudelleenvalmistus lähtee liikkeelle liiketoimintamallista. Moni uudelleen-valmistusta kannattavasti toteuttavista yrityksistä tarjoaa tuotteitansa palveluina.Tästä on tunnistettavissa useita hyötyjä. Kun tuote myydään suoritusperusteisestipalveluna, on yleensä paremmin tiedossa missä ja millaisessa kunnossa markki-noilla käytössä olevat tuotteet ovat ja milloin ne ovat tulossa elinkaarensa päähäntai kannattaa vaihtaa uusiin. Tämä lisää kokonaisuuden ennustettavuutta merkit-tävästi.

Palvelupohjaisissa liiketoimintamalleissa myös paluukanava on usein olemas-sa, tämän soveltuvuus uudelleenvalmistukseen on kuitenkin tapauskohtaista.

Kyllä Entiedä

Ei

Tuotteiden palautus sisältyy liiketoimintamalliin (leasing, vuok-raus, palvelusopimukset).

Käytetyt tuotteet kootaan ja kerätään jo markkinoilta, ja tähänpalautusten hallintaan on olemassa oleva logistinen järjestelmä.

5.2 Markkinat

Näiden väittämien avulla arvioidaan markkinoiden asettamia rajoituksia tai mah-dollistajia. Sijainti ja hajanaisuus, sekä myyntimäärät vaikuttavat oleellisesti käy-töstä poistettujen tuotteiden keräämiseen markkinoilta. Suuri fyysinen koko sekäerilaiset tulli- ja rajamuodollisuudet voivat olla konkreettisia esteitä.

Kyllä Entiedä

Ei

Tuotteiden markkinat ovat (maantieteellisesti) rajatut ja sijaitse-vat logistisesti hyvien yhteyksien päässä tuotannosta.

Asiakkaat ovat kohtuullisen etäisyyden päässä. Tällä on usein

C10

merkittävä merkitys logistiikkakuluille.

Tuotteiden myyntimäärät ovat merkittäviä kaikilla niillä markki-noilla, missä niitä myydään.

Tarkoitus arvioida mahdollisten kuori-tuotteiden palautustenmäärää, tuotteen elinkaaren pituus myös otettava huomioon.

Tuotteiden keruuta ei rajoita tullit tai muut rajamuodollisuudet /rajoitukset.

Myös käytettyjä tuotteita, vaikka olisivatkin jo käytöstä poistettuja,koskevat usein tulli- ja muut rajamuodollisuudet. On olemassamaita, joista ei pysty kannattavasti tuomaan kuori-tuotteita, vaanuudelleenvalmistuksen ainoa mahdollisuus on toteuttaa se suo-raan kohdemarkkinoilla.

5.3 Logistiikka

Näiden väittämien avulla arvioidaan tuotteeseen liittyvää toimitusketjua sekä jake-lulogistiikkaa, sisältäen kuljettamisen ja varastoinnin. Uudelleenvalmistuksen eri-tyispiirteenä on paluulogistiikan järjestäminen, joka on monesti todettu haasteelli-seksi tehtäväksi.

Kyllä Entiedä

Ei

Tuotteen fyysinen koko ei rajoita kuljettamista / siirtämistä.

Kookkaiden tai hankalan muotoisten tuotteiden kuljettamiseenliittyy haasteita. Varsinkin jos kelpaavuus uudelleenvalmistukseenon epäselvä, muodostuu tämä merkittäväksi riskiksi.

Käytöstä poistettujen kuori-tuotteiden varastointi aiheuttaasuuria kustannuksia

Kustannuksia voivat aiheuttaa tarjonnan epätasaisuus sekä epä-varmuustekijät EOL tuotteen laadussa ja määrissä, jolloin tuotteetpitää kuljettaa tehtaalle tarkistettavaksi.

Olemassa olevat myynti- ja jakelukanavat ovat hyödynnettävissämyös uudelleenvalmistetuille tuotteille

Jakelu- ja myyntikanavat, jotka on suunniteltu uusien tuotteidenlähtökohdista, eivät välttämättä suoraan sovellu uudelleenvalmis-tettaville tuotteille. Tuoteryhmillä voi olla mm. täysin erillisetasiakaskunnat.

Yrityksellä on tehokas paluulogistiikan järjestelmä, jolla käytöstäpoistuneet tuotteet voidaan kerätä markkinoilta.

C11

Tai sellainen on mahdollista helposti rakentaa. Palautukset eivätaiheuta suuria lisäkustannuksia.

5.4 Muuta huomioitavaa

Sen lisäksi, että on luotu puitteet tehokkaalle käytöstä poistettujen tuotteiden ke-räämiselle markkinoilta, on usein luotava myös jonkinlainen kannustinjärjestelmä,jonka avulla kannustetaan tuotteita palauttamaan. Tämä järjestelmä ja sen toteutusvaihtelee merkittävästi alan ja tuotteiden mukaan, mutta voi koostua mm. panttienkäytöstä, erilaisten rahoitusinstrumenttien tarjoamisesta ja/tai palvelutarjonnasta.

Julkaisun sarja ja numero

VTT Technology 207

Nimeke Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta Tekijä(t) Iris Karvonen, Kim Jansson, Saija Vatanen, Hannele Tonteri, Mikko Uoti & Helena

Wessman-Jääskeläinen

Tiivistelmä Kiertotalous ja uudelleenvalmistus yhtenä sen esiintymismuotona tähtäävät materiaalitehokkuuden parantamiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kasvu, epävakaat raaka-aineiden hinnat, niukkenevat kriittiset materiaalit ja jätemäärän kasvu aiheuttavat haasteita yrityksille ja yhteiskunnalle. Kiertotalous merkitsee lineaarisen "ota, valmista, hävitä" -mallin korvaamista suljetulla prosessilla, jossa materiaali kiertää ja tuotteiden elinkaaret pitenevät ja mahdollisesti jatkuvat toisessa muodossa. Kiertotalous on luonteeltaan palauttava ja uudistava, ja se pyrkii jätteen minimointiin. Jätteestä tulee selkeämmin osa toisen systeemin raaka-ainetta. Uudelleenvalmistus on yksi tapa palauttaa käytetyt tuotteet tai komponentit käyttöön: ne puhdistetaan, puretaan, kunnostetaan ja kootaan uudelleen siten, että lopputulos on laadultaan vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen tuote, ja sille voidaan antaa vastaava takuu. Uudelleenvalmistusta pidetään kierrätyksen "äärimmäisenä" muotona. Tämän raportin tavoitteena on lisätä tietoisuutta uudelleenvalmistuksesta, sen mahdollisuuksista ja käytetyistä toteutusmuodoista. Suomessa uudelleenvalmistus tunnetaan varsin huonosti, vaikka teollisen mittakaavan toimintaa on jonkin verran käynnissä mm. työkoneille ja toimistohuonekaluille. Maailmalla uudelleenvalmistus on kehittyneintä auto- ja lentokoneteollisuudessa, teollisuuden laitteille, raskaille ajoneuvoille ja työkoneille, mutta myös elektroniikkateollisuuden tuotteita ja toimistohuonekaluja uudelleenvalmistetaan. Toimintamallin käynnistys vaatii paitsi teknisen valmistusprosessin, myös käytettyjen tuotteiden keräilyn (käänteisen logistiikan) ja uudelleenvalmistettujen tuotteiden asiakaskanavien kehittämistä. Näihin liittyy monia haasteita, mm. uudelleenvalmistuksen aihioiden eli käytettyjen tuotteiden tai komponenttien riittävyys, kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen ja asiakkaiden hyväksynnän saavuttaminen. Kokonaisprosessi vaatii yleensä erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista, ja uudelleenvalmistuksen pisimmälle kehittyneillä aloilla toimiikin yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet johonkin prosessin vaiheeseen. Uudelleenvalmistusprosessin ja -järjestelmän kehittäminen vaatii yhteistyötä ja systeemistä lähestymistapaa, jossa tarkastellaan sekä tuotetta ja prosesseja että liiketoimintamallia ja asiakasnäkökulmaa eikä ratkota ainoastaan irrallisia ongelmia.

ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-8210-5 (nid.) ISBN 978-951-38-8211-2 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Painettu) ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Julkaisuaika Helmikuu 2015

Kieli Suomi, englanninkielinen tiivistelmä

Sivumäärä 64 s. + liitt. 21 s.

Projektin nimi DemaNET

Rahoittajat Tekes & VTT

Avainsanat Uudelleenvalmistus, kiertotalous, materiaalitehokkuus

Julkaisija VTT PL 1000, 02044 VTT, puh. 020 722 111

Series title and number

VTT Technology 207

Title Remanufacturing – efficient model of circular economy

Author(s) Iris Karvonen, Kim Jansson, Saija Vatanen, Hannele Tonteri, Mikko Uoti & Helena Wessman-Jääskeläinen

Abstract Circular economy and remanufacturing as one form aim for material efficiency. Increased use of natural resources, volatile raw material prices, scarce critical materials and increased amount of waste cause challenges to companies and the society. Circular economy means replacing the linear "take, make, dispose" model with a closed process. Remanufacturing is one way of returning used products or components to use: they are cleaned, disassembled, recovered and reassembled to a "like-new" condition. Remanufacturing is often considered as an ultimate form of recycling. It is most developed in automotive and aerospace industry, industrial equipment, heavy duty vehicles, but also in electronic and furniture industry. The objective of this report is to increase the awareness of remanufacturing in Finland and to encourage companies to rethink their business, products and processes. Remanufacturing is not known well in Finland even if there are some companies active in it. The report describes the remanufacturing benefits, processes and forms and reviews challenges, solutions and collaboration forms in remanufacturing. Also the assessment of sustainabilty for remanufacturing is discussed.

ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-8210-5 (Soft back ed.) ISBN 978-951-38-8211-2 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Print) ISSN 2242-122X (Online)

Date February 2015

Language Finnish, English abstract

Pages 64 p. + app. 21 p.

Name of the project DemaNET

Commissioned by Tekes & VTT

Keywords Remanufacturing, circular economy, sustainability

Publisher VTT Technical Research Centre of Finland P.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland, Tel. 020 722 111

Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta Uudelleenvalmistusta pidetään kierrätyksen "äärimmäisenä" muotona. Se on yksi tapa palauttaa käytetyt tuotteet tai komponentit käyttöön: ne puhdistetaan, puretaan, kunnostetaan ja kootaan uudelleen siten, että lopputulos on laadultaan vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen tuote, ja sille voidaan antaa vastaava takuu. Uudelleenvalmistus on yksi kiertotalouden muodoista. Kiertotalous merkitsee lineaarisen "ota, valmista, hävitä" -mallin korvaamista suljetulla prosessilla, jossa materiaali kiertää ja tuotteiden elinkaaret pitenevät ja mahdollisesti jatkuvat toisessa muodossa. Kiertotalous on luonteeltaan palauttava ja uudistava, ja se pyrkii jätteen minimointiin. Suomessa uudelleenvalmistusta tunnetaan varsin huonosti. Joissakin tapauksissa käytetään termiä "tehdaskunnostus". Tämän raportin tavoitteena on lisätä tietoisuutta uudelleenvalmistuksesta, sen hyödyistä, mahdollisuuksista, haasteista ja käytetyistä toteutusmuodoista, sekä kannustaa yrityksiä yhteistyöhön mm. eri toimialojen esimerkkien avulla.

ISBN 978-951-38-8210-5 (nid.) ISBN 978-951-38-8211-2 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Painettu) ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

VT

T T

EC

HN

OL

OG

Y 2

07

Uu

de

llee

nva

lmistu

s osa

na

kie

rtota

lou

tta

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

207

Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta Iris Karvonen | Kim Jansson | Saija Vatanen | Hannele Tonteri | Mikko Uoti | Helena Wessman-Jääskeläinen