uudenmaan liiton julkaisuja b 40 - 2008 · · konsten som en självständig framställning av...

Uudenmaan liiton julkaisuja B 40 - 2008

Uudenmaan liitto

Uudenmaan kulttuuristrategia 2015

Uudenmaan kulttuuristrategia 2015 : 1

Uudenmaan liitto • 2008


2 : Uudenmaan kulttuuristrategia 2015

Uudenmaan liiton julkaisuja B 40 - 2008ISBN 978-952-448-252-3 ISSN 1236-6803 (sid.)ISBN 978-952-448-253-0 ISSN 1236-6803 (PDF)

Ulkoasu: BNL Euro RSCG

Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola

Kannen piirros: Arja-Leena Berg

Taitto ja piirrokset: Anni Levonen

Helsinki 2008

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingforspuh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Valokuvat:Kansi: Taiteiden yön Rock, rytmi ja rakkaus -konsertti Senaatintorilla 2008.

Sivu 5: Tuliryhmä Polte Katajanokalla elokuussa 2008.

Sivut 6-7 vasemmalta: Kaksitasolentokone marraskuussa 2007; Gotheborg-purjelaiva ohittaa Suomenlinnan kesäkuussa 2008.

Sivu 9: Kanavarannan kävelysillalla toukokuisena iltana 2008; Huilistit odottamassa esiintymisvuoroaan Kansallismuseon aulassa

Taiteiden yönä 2003.

Sivut 10-11 vasemmalta: UMO:n konsertti Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Savoy-teatterissa tammikuussa 2006;

lehmiä Uudellamaalla; Hangon Hauesuolen kaiverruksia, ”kivinen vieraskirja”.

Sivu 12: Tammisaaren kuvatuin katu syyskuussa 2008.

Sivut 14-15 vasemmalta: Kyltti Tammisaaressa; Senegalillaista musiikkia Huvilateltassa kesällä 2003; Lasitaiteilija työpajassaan

Suomenlinnassa.

Sivu 16: Helsingin juhlaviikkojen valokuvanäyttely ”1000 perhettä” Tokoinrannassa 2007.

Sivu 18: UMO:n konsertti Savoy-teatterissa tammikuussa 2006; Taiteiden yön Rock, rytmi ja rakkaus -konsertti Senaatintorilla 2008.

Sivu 20: Japanitapahtuma Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon taidekeskuksessa huhtikuussa 2007.

Sivut 22-23 vasemmalta: Fiskarsin näyttely kesällä 2003, soittajatyttö Kauppatorilla elokuussa 2003,

Käsityönäytös Päijät-Häme-tapahtumassa Senaatintorilla kesäkuussa 2003.

Sivu 25 ylhäältä: ”Maailma kylässä” - festivaalissa Helsingin Kaisaniemessä toukokuussa 2008; ”Maailman suurin kukkahymy”

Senaatintorilla 17.5.2008.

Sivut 26-27 vasemmalta: Sambakarnevaali Senaatintorilla kesäkuussa 2008; Tuusulan Taide- ja kulttuurikeskus Hyrylän vanhassa

kasarmirakennuksessa; Maisemamaalausta Hangon Varisniemen tykkipattereilla kesällä 2008.

Sivu 28: Taideopetusta Ateneumissa; Sofianpäivän juhla Sofiankadulla toukokuussa 2008.


Julkaisija(t)

Tiivistelmä

Raportin laatija

Avainsanat (asiasanat)


Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingforspuh. | tfn +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Nimeke

Sarjan nimeke

Sivuja Liitteitä

ISBN ISSN

Kieli, koko teos Yhteenveto

Huomautuksia

Kuvailulehti

Sarjanumero Julkaisuaika

Uudenmaan liitto


Uudenmaan liiton julkaisuja B

40 2008

28 0

978-952-448-252-3 (sid.), 978-952-448-253-0 (pdf ) 1236-6803

suomi ruotsi

Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi

Uudenmaan kulttuuristrategia tuo esiin, mitä kulttuuriala voi merkitä Uudellemaalle ja miten se voi luoda mahdollisuuksia Uudenmaan kehittämisessä.

Kulttuuri nähdään tässä strategiassa mahdollisuutena, jonka avulla voidaan vastata useisiin Uuttamaata kohtaaviin haastei-siin. Huomion kohteena ovat erityisesti kulttuurin taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset. Kulttuuriala on Uu-denmaan keskeinen menestystekijä, jota ei välttämättä osata tunnustaa, mutta joka tulisi nousta huomattavaan rooliin.

Strategiassa esitetyn vision mukaan

Vuonna 2015 Uusimaa viestii itsestään luovana ja monipuolisena kulttuurin kasvualustana, jossa luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä.

Kulttuuri vahvistaa suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä. Taide ja kulttuuri ovat osa yksilöiden hyvin-voinnin perustaa.

Vision toteuttamisessa korostuvat erityisesti seuraavat seikat

· Kulttuurin merkitys kansalaisten hyvinvoinnin kannalta · Kulttuurin merkitys alueen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta · Kulttuurin merkitys monikulttuurisuuden vahvistajana · Kulttuuri yritystoiminnan monipuolistajana ja työllistäjänä · Taide itsenäisenä luovuuden ilmaisuna · Uudenmaan kulttuuriympäristöjen merkitys

Tämä strategia on kirjoitettu niin kulttuurialan eri toimijoille kuin myös niille monille tahoille, jotka voisivat hyötyä mo-nin eri tavoin kulttuurialan mahdollisuuksista strategiassa esitetyn jäsennyksen mukaisesti. Kulttuuristrategia osoittaa, että kulttuuriala voi olla keskeinen osa maakunnan kehittämistä.

Taidehallinnon professori Timo Cantell, Sibelius-Akatemia

maakunta, taide, kulttuuri, Uusimaa, aluekehitys, aluepolitiikka, kaupunkipolitiikka, talous, hyvinvointi, kulttuuriteollisuus


Nylands förbund

Uudenmaan kulttuuristrategia 2015 (Nylands kulturstrategi 2015)

Nylands förbunds publikationer B

40 2008

28 0

978-952-448-252-3 (inb.), 978-952-448-253-0 (pdf ) 1236-6803

finska svenska

Nyckelord (ämnesord)

Övriga uppgifter

Författare

Referat

Rapporten är utarbetad av

Uudenmaan liitto | Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingforspuh. | tfn +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Publikation

Seriens namn

Seriens nummer Utgivningsdatum

Sidor Bilagor

ISBN ISSN

Språk Sammandrag

Presentationsblad

Publikationen finns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.fi

Nylands kulturstrategi presenterar vad kulturbranschen kan betyda för Nyland och hur den kan skapa möjligheter att utveckla Nyland.

Kulturen ses i denna strategi som en möjlighet med vilken man kan svara på flera utmaningar som möter Nyland. Uppmärksamhet ägnas speciellt åt kulturens ekonomiska, sociala och kulturella betydelser. Kulturbranschen utgör en central framgångsfaktor i Nyland, som man nödvändigtvis inte kan uppskatta, men som borde få en betydande roll.

Enligt visionen som framförs i strategin

År 2015 signalerar Nyland som ett kreativt och mångsidigt tillväxtunderlag för kulturen där affärsverksamheten, som grundar sig på ett kreativt kunnande, förstärker regionens näringsstruktur och sysselsättning.

Kulturen förstärker fördomsfrihet, kulturell mångfald och sammanhållning. Konst och kultur utgör en del av individernas välfärdsgrund.

I förverkligandet av visionen betonas speciellt följande faktorer:

· Kulturens betydelse med tanke på invånarnas välfärd · Kulturens betydelse med tanke på regionens konkurrenskraft och dragningskraft · Kulturens betydelse som förstärkare av kulturell mångfald · Kulturen som diversifierare av verksamheten och som sysselsättare · Konsten som en självständig framställning av kreativitet · Betydelsen av Nylands kulturmiljöer

Denna strategi har skrivits både för de olika aktörerna inom kulturbranschen och för de många sektorer som på flera olika sätt kunde ha nytta av kulturbranschens möjligheter enligt strategins disposition. Kulturstrategin visar att kulturbranschen kan utgöra en central del av utvecklandet av vårt landskap.

Professor Timo Cantell, Sibelius-Akademin

landskap, konst, kultur, Nyland, regionutveckling, regionpolitik, stadspolitik, ekonomi, välfärd, kulturindustri


Esipuhe 6

Visio 9

IAluksi 10

IIKulttuurialanmerkityksista 13 Kulttuuriala numeroina 13 Kulttuurin taloudelliset, sosiaaliset, luovat ja kulttuuriset merkitykset 14 Kulttuuriala osana aluekehitystä 15

IIIUudenmaankulttuuristrategiantavoitteet 17

IVKulttuuristrategiantoimenpide-ehdotukset 19 1. Taidepolitiikka 19 2. Kulttuuriteollisuuspolitiikka 21 3. Kulttuurinen alue- ja metropolipolitiikka 22 4. Kulttuuriympäristöpolitiikka 24

Yhteenveto 26

Uudenmaanliitonroolitkulttuuristrategiantoteutuksessa 28


Uudenmaan kulttuuristrategian tavoitteena on luoda näkemys siitä, miten kulttuuriset seikat voisivat monin eri tavoin tukea maakunnan kehittämistä. Tämä strategiatyö alkoi Uudenmaan liiton toimes-ta joulukuussa 2006 Uudenmaan kulttuuriasiain asiantuntijaryhmän työn käynnistyttyä. Asiantuntija-ryhmän työllä on merkittävä rooli sekä asiakirjan valmistumisessa, toteutuksessa että seurannassa.

Työryhmän puheenjohtajana toimii kaudella 2006-2009 Pekka Saarela Taideteollisesta korkeakou-lusta ja varapuheenjohtajana vuorineuvos Krister Ahlström. Asioiden esittelijänä toimii Uudenmaan liiton aluekehittämisen vastuualueen johtaja ja sihteerinä/johtajan varamiehenä toimii matkailu- ja kulttuurisihteeri. Työryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijajäseniä.

Muut työryhmän jäsenet edustavat kulttuurisektorin eri aloja seuraavasti:

kulttuuri-instituutiot johtaja Helena Hiilivirta, Kiint. oy Helsingin Musiikkitalo museot pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen, Suomen museoliitto ry kustannustoiminta/kirjallisuus liikkeenjohdon konsultti Jaakko Tapaninen ympäristösuunnittelu, arkkitehtuuri, kulttuuriympäristöt, kotiseututyö dosentti Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto monikulttuurisuus johtaja Johanna Maula, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskusyritys- ja yhteisöyhteistyö johtaja Ingmar Lindberg, Fiskars oy kuntapäättäjät kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Lohjan kaupunki näyttämötaide läänintaiteilija Matilda Sundström, Uudenmaan taidetoimikunta kuntien kulttuuritoiminta kulttuuriasiainjohtaja Mikael Karikoski, Järvenpään kaupunkikulttuurivienti, kulttuuriteollisuus Raoul Grünstein, Kulttuuritehdas Korjaamo lasten ja nuorten kulttuuri toiminnanjohtaja Timo Parkkonen, Lasten ja nuorten taidekeskus

Kulttuurin asema osana yhteiskunnallista kehitystä on viime aikoina korostunut. Terminä kulttuuri on moninainen viitaten erilaisiin asioihin jopa siinä määrin, että termistä on vaikea saada kunnollista otet-ta. Tämän strategian tavoitteena on jäsentää tilannetta Uudellamaalla ja pyrkiä tuottamaan sisältöjä ja keinoja ymmärtää kulttuurin mahdollisuuksia maakunnassa.

Viime aikoina niin kansallista kuin kansainvälistäkin huomiota ovat saaneet tulkinnat kulttuurista osana luovuus- ja innovaatiopolitiikkaa. Esimerkiksi opetusministeriö on tehnyt esityksen luovuuden,


osaamisen ja innovatiivisuuden politiikkaohjelmasta, jossa todetaan että innovatiivisuuden edistämi-nen ja innovaatioiden hyödyntäminen on jatkossa yhä tärkeämpää. Tällöin puhutaan kulttuurisesta, sosiaalisesta ja tuotannollisesta innovatiivisuudesta, jotka kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Uudenmaan kulttuuristrategia korostaa kulttuurin avaamia monia mahdollisuuksia ja niiden hyö-dyntämistä maakunnassa, jossa on suomalaisittain poikkeuksellista kulttuurista aktiivisuutta, tutki-musta ja liiketoimintaa. Strategian laadinnassa lähtökohtana on ollut maakunnan kaksikielisyys. Myös kulttuuristrategian toimeenpanossa painotetaan maakunnan kaksikielisyyttä ja monikulttuurisuutta.Kulttuuriharrastamisella on erityisen tärkeä merkitys Uudellemaalle hyvinvointitekijänä. Kuntien kult-tuurikasvatuksen ja -palveluiden laaja saatavuus on tulevaisuuden suuri haaste. Kirjastojen asema lähi-kulttuuripalvelukeskuksina tulee vakauttaa myös osana uusien asukkaiden paikallisidentiteetin vahvis-tamiseksi.

Myös kulttuuriympäristöt ovat sekä vetovoima-, kilpailu-, että taloudellinen tekijä ja voimavara alueelleen. Niiden hoitoa ja vaalimista, arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua tulee edistää johdon-mukaisesti. Uudenmaan monialainen ja voimakas kehittyminen asettaa erityisiä haasteita kulttuuristen ympäristötekijöiden huomioimiseksi myös alueelle uusia mahdollisuuksia avanneen kulttuurimatkai-lun päämäärätietoisessa edistämisessä.

Tätä strategiaa laadittaessa on tarkasteltu erilaisia yhteiskunnallisia muutosseikkoja, globalisaation asettamia haasteita ja vastaavia muutostekijöitä. Tarkoituksena on seuloa selkeä ja tiivis strategia vailla laajoja perusteluosia.

Kulttuuristrategia on kirjoitettu niin kulttuurialan eri tehtävissä toimiville, rahoitukseen ja vapaa-ehtoistyöhön osallistuville sekä myös niille, jotka eivät aivan ensimmäiseksi ajattele olevansa osa kult-tuurialan rakennetta.

Uudenmaankulttuuriasiainasiantuntijaryhmä Uudenmaanliitto

PekkaSaarela KristerAhlström PerttiRauhiopuheenjohtaja varapuheenjohtaja johtaja


Vuonna 2015 Uusimaa viestii itsestään luovana ja monipuolisena kulttuurin kasvualustana, jossa luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä. Kulttuuri vahvistaa suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä. Taide ja kulttuuri ovat osa yksilöiden hyvinvoinnin perustaa.


IMistä puhumme kun puhumme kulttuurista ja mistä puhumme kun puhumme kulttuuristrategi-asta? Eräiden laskelmien mukaan kulttuuri-termiä on esitetty ainakin toista tuhatta määritelmää ja sitä pidetään yhtenä hankalimmista käsitteistä.

Nykysuomen sanakirja sanoo seuraavaa:

kulttuuri1. harv. maan t. joidenkin kasvien viljely, hoito;

konkr. viljelmä, istutus2. päämerk.: ihmiskunnan, jnk kansan t. kan-

saryhmän tms. aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila t. aste kaikkine ilmiöineen, teknillinen, taloudelli-nen ja henkinen viljely;

3. ruumiillisten t. henkisten ominaisuuksien ja kykyjen kehittäminen t. kehittyneisyys; tai-teessa t. yl. jllak inhimillisen elämän alalla ilmenevä kehittyneisyys, hienostuneisuus, ta-pojen hienous, arvokkuus.

Nykysuomen sanakirja 1980. Lyhentämätön kan-sanpainos.

Uusimaa on kaksikielinen maakunta, jossa kult-tuuria harjoitetaan niin sen klassisessa merkityk-sessä maan viljelynä, kulttuurin ilmentyminä eri-laisina korkeatasoisina taiteina, kuin myös kult-tuurin uusimpina virtauksina luovuuden ja elin-voiman lähteinä.

Alueen kulttuuriset voimavarat ovat mittavat ja tässä strategiassa pyritään jäsentämään alueen kulttuurisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Uu-denmaan kulttuuristrategian tavoitteena on sel-keyttää ymmärrystä siitä, mitä vaikutuksia kult-tuuri voi Uudellemaalle tuottaa, ja miten tämän termin kautta avautuvia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Siksi tässä strategiassa toisaalta eriyte-tään kulttuurin eri merkitykset, toisaalta rakenne-taan niiden välisiä yhteyksiä.

Kulttuuri-terminmaaritelmasta

1700- ja 1800-luvuilla saksan kielessä kulttuuri tunnettiin sivilisaation synonyymina kuvaten yh-


täältä yleistä sivilisoitumis- tai kultivoitumispro-sessia ja toisaalta inhimillisen kehityksen etene-mistä. Kulttuuri on myös käsite, joka kuvaa intel-lektuaalisen ja taiteellisen aktiviteetin tuloksia ja työtä. Tämä on termin yleisin käyttö: kulttuuria on musiikki, kirjallisuus, maalaustaide ja kuvan-veisto, teatteri, elokuva jne., toisin sanoen jotain sellaista, jota on tapana kutsua taiteiksi.

Edellisten lisäksi kulttuuri-termillä viitataan usein myös laajempaan yhteyteen, tyypillisesti tiettyyn elämäntapaan; ihmisten, jonkin aikakauden, ryh-män tai koko ihmiskunnan elämäntapaan.

Viime vuosikymmeninä kulttuuri-termiin on tuo-tu uutta sisältöä keskustelemalla kulttuurin ta-loudellisista, sosiaalisista ja luovista merkityksistä. Kulttuuri-termi on siten liittynyt myös erilaisten välineellisten arvojen korostuminen siten, että eri-laisten kulttuuritoimien avulla voidaan kasvattaa

uusia elinkeinoja, tuottaa hyvinvointia ja nostaa imagollisesti joitain alueita tai kohteita.Edellisestä voi tiivistää, että varsin vakiintunut ta-pa ymmärtää termi kulttuuri on nähdä se

1) antropologisesti, elämäntapoihin liittyvänä laajana kokonaisuutena,

2) taiteina ja taidealojen toimintoina,3) osana elinkeinopolitiikkaa ja hyvinvoin-

tinäkökulmaa.

Tässä kulttuuristrategiassa keskitytään yksityis-kohtaisemmin erityisesti kahteen viimeksi mainit-tuun osa-alueeseen, mutta samalla on kyse myös siitä, millaista elämää ja elämäntapoja Uudella-maalla vietetään ja halutaan tavoitella.


II

1 Tilastotietojen lähteinä: The Economy of Culture in Europe 2006. http://ec.europa.eu/culture/eac/sources_info/studies/economy_en.html

Tilastokeskuksen kulttuuritilasto-aineistoa.http://www.stat.fi/til/klt/2005/klt_2005_2007-08-31_tie_001.html

Kulttuurialanumeroina

Vuonna 2004 kulttuurin ja luovien alojen sektorin taloudelliseksi arvoksi Euroopan unionin alueel-la on laskettu yhteensä 654 miljardiksi euroksi. Tämä tarkoittaa 2,6 prosentin osuutta koko EU:n taloudellisesta arvosta, mikä ylittää esimerkiksi au-toteollisuuden merkityksen. Kulttuurialan piirissä työskenteli 3,1 prosenttia EU:n työllisestä työvoi-masta ja ala kasvoi 12,3 prosenttia muuta taloutta enemmän. Alan merkitys ei ole kuitenkaan tasai-sesti jakautunut; on maita, joissa kulttuurin mer-kitys talouteen on huomattava ja niitä, joissa kult-tuurisektori on vielä suhteellisen kehittymätön.

Suomessa kulttuurialan merkitys on hieman EU:n keskiarvoa suurempi, sen liikevaihto vuonna 2005 oli yhteensä 13,6 miljardia euroa ja ala työllisti 62 000 henkilöä. Alan kasvu on huomattavasti no-peampaa kuin muilla sektoreilla.

Maan sisällä on suuria eroja ja tilanne Uudella-maalla on sikäli poikkeuksellinen, että kulttuuriala keskittyy nimenomaan tähän maakuntaan. Uudel-lamaalla sijaitsevat monet tärkeimmät julkiset tai-delaitokset, kaikki taideyliopistot ja monia muita taidealan ammattikoulutusta tarjoavia oppilaitok-

sia, huomattava osa kulttuuriteollisuuden kluste-rista sekä merkittävä määrä alaa tukevia palveluja. Juuri tähän maakuntaan keskittyvät suomalai-set kulttuurialan osaajat. He työskentelevät niin kaupungeissa kuin pienemmissä kunnissa ympäri maakuntaa, joskin pääkaupunkiseutu edustaa eri-tyistä keskittymää. Maakunnan kulttuuriosaamista leimaa vahva kaksikielisyys.

Kun suomalaisesta työllisestä työvoimasta työs-kentelee Uudellamaalla 29 prosenttia, kulttuu-rialan työvoimasta 51 prosenttia sijoittuu tähän maakuntaan. Vuonna 2005 kulttuurialan toimi-paikkoja sijaitsi Uudellamaalla 7 051, joissa työs-kenteli kaikkiaan 31 931 henkilöä. Tämä merkit-see, että suomalaisista alan toimipaikoista 43 ja työvoimasta 51 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla. Erityisen merkittävää on, että alan suomalaisesta liikevaihdosta kaksi kolmasosaa, eli 67 prosent-tia, tapahtuu nimenomaan Uudellamaalla. Vaikka toimipaikkojen tai työvoiman osuus ei juuri ole kasvanut viime vuosina, nimenomaan liikevaih-don valtakunnallinen osuus on lisääntynyt (vuon-na 2002: 62,2 %, 2003: 62,8 %, 2004: 64,2 %, 2005: 66,6 %)1.


Kulttuurintaloudelliset,sosiaaliset,luovatjakulttuurisetmerkitykset

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset nousivat kes-kusteluun pari vuosikymmentä sitten, kun osoi-tettiin, että kulttuurialan toiminnalla on huomat-tavia taloudellisia merkityksiä, se on merkittävä työllistäjä ja sillä on suuri kasvupotentiaali. 2000-luvulla vastaava keskustelu on käyty luovan talou-den merkityksistä.

Kulttuurin taloudelliset merkitykset ovat korostu-neet myös osana alueellista kehitystä. Tunnettuja kulttuurisektorin sovelluskohteita Euroopassa ovat muun muassa Glasgown kulttuurikaupunkipro-jekti vuonna 1990 sekä Bilbaon Guggenheim-museon avaaminen vuonna 1997. Molemmissa tapauksissa kulttuurin katsotaan tuoneen kaupun-geille ja ympäröiville alueille paljon positiivista imagoa ja myös huomattavia taloudellisia hyötyjä. Kulttuurimatkailun ennustetaankin nousevan yhä tärkeämmäksi osaksi matkailukenttää ja tässä suh-teessa Uusimaa on erinomaisessa asemassa.

Paitsi taloudellisena tekijänä, kulttuurisektori voi toimia myös sosiaalipoliittisesti tärkeänä tekijänä, kuten syrjäytyneisyyttä helpottavana ja erilaisuut-ta tulkitsevana vaikuttajana. Yhteys kulttuurin ja sosiaalipolitiikan välillä on tunnustettu viime vuosina, joskaan tämän vuorovaikutuksen suhtei-ta ja merkityksiä ei tunneta kovin hyvin. Voidaan puhua esimerkiksi yhteisöjä tukevasta tai muus-

ta niin yksilöitä kuin yhteisöjäkin kannustavasta kulttuurin sosiaalisesta vaikutuksesta.

Tässä on nähtävissä vahvoja yhteyksiä myös hy-vinvointiosaamisen kasvattamiseen, jossa kulttuu-rialalla voi olla arvaamattoman paljon merkitystä. Samaan keskusteluun liittyvät myös kulttuurin terveysvaikutukset, sillä tutkimukset osoittavat, että kansalaisten osallistuminen kulttuuriharras-tuksiin niin passiivisina vastaanottajina kuin aktii-visina tekijöinä tuottaa hyvinvointia, joka näkyy myös parantuneena kansanterveytenä.

On tunnustettua, että kulttuurisektori tuottaa luovuuden keskittymiä ja kulttuurialan työntekijät hakeutuvat toistensa lähettyville. Tällä on puoles-taan heijastusvaikutuksia muihin kaupungissa si-jaitseviin toimintoihin niin tuotannossa, kulutuk-sessa kuin imagonrakentamisessakin. Luovuuden onkin todettu olevan keskeinen menestystekijä eri paikkakunnille. Tässä nähdään jälleen kulttuurin, paikan ja talouden välinen yhteys.

Voidaan väittää, että tietyn paikan estetiikka, sen kulttuurin monipuolisuus ja syvyys, vaikut-taa aivan yhtä olennaisesti jonkin paikkakunnan taloudelliseen tai teolliseen ilmapiiriin kuin mikä tahansa muu tekijä. Luovuudella on jatkossa kes-keinen vaikutus kaupunkien menestystekijänä, aktiivisuus kulttuurialalla generoi luovuutta myös muualle yhteiskunnan toimintoihin ja luova ilma-


piiri voi parhaimmillaan levitä laajalti niin yksityi-selle kuin julkisellekin sektorille.

2000-luvulla kulttuurin innovatiivinen rooli on korostunut osana elinkeinopolitiikkaa ja tämä strategia pyrkii löytämään vastauksia näihin mah-dollisuuksiin.

Erilaisista merkityksistä keskusteltaessa on samalla kuitenkin muistettava kulttuurialan omalakinen, etsivä, rajoja rikkova, kriittinen, kyseenalaistava ja innovoiva merkitys, joka viittaa erityisesti kulttuu-rin merkitykseen taiteina. Tilaa on annettava myös sellaiselle kulttuuriselle toiminnalle, joka on vapaa välineellisistä vaikutuksista.

Yhteenvetona edellisestä voi todeta, että pohjois-maisen kulttuuripolitiikan perinteen keskeiset teki-jät, hyvinvointivaltion kautta toteutettavat kulttuu-rin demokratisointi ja kulttuuridemokratia, ovat osin jääneet sivuun. Nyt markkinat ovat osin kor-vanneet tämän näkemyksen. Toisaalta nämä tekijät ovat nousseet esille hieman uudelleen tulkittuina kulttuurin sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden korostumisen myötä. Nämä erilaiset näkemykset elävät jatkuvana osana kulttuuripolitiikkaa.

Kulttuurialaosanaaluekehitysta

Eurooppalaisen kulttuuripolitiikan lasketaan alka-neen toinen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla.

Varhaisvaiheissa vallitsi varsin elitistinen ja konser-vatiivinen käsitys erilaisista hierarkioista ”vakavan” ja ”populaarin” välillä, jossa painopiste perinteiden suojelussa. Kulttuuri-termi viittasi lähinnä taitei-siin. Viimeistään 1960-luvulla käsitys kulttuurista laajeni kattamaan laveammin ihmisten elämänta-poihin liittyviä seikkoja, maahanmuuttajia alettiin huomioida ja populaaria kulttuuria ymmärtää.

Kenties tärkein kulttuuripoliittinen muutos ta-pahtui 1980-luvulla, kun kulttuurin taloudellisia merkityksiä alettiin tutkia ja korostaa. Näin näkö-kulmaksi tuli osin myös kulttuurin välineellinen merkitys, eli kulttuurialan tuottamat taloudelliset hyödyt. Vähitellen avautui myös näkemys kult-tuurin merkityksistä maiden, alueiden ja paikka-kuntien imagon ja hyvinvointiulottuvuuden tu-kijana. Kulttuurista tuli näin ollen keskeinen osa aluekehitystä.

Parina viime vuosikymmenenä käsitys kulttuuris-ta on edelleen laventunut, kun on alettu puhua kulttuuriteollisuudesta ja luovasta alasta uusin pai-notuksin. Jälkiteollisen yhteiskunnan tulevaisuus kirjataan nyt kulttuurisin termein, mikä näkyy niin elinkeinostrategioissa kuin innovatiivisuus-keskusteluissa.

Uudellamaalla ollaan tämä keskustelun ytimes-sä Suomessa, sillä juuri tässä maakunnassa näkyy kulttuuripoliittisen toiminnan koko kirjo sekä sen avaamat tulevaisuuden mahdollisuudet.


Kulttuuripolitiikan kehityksen voi tiivistää siten, että on eroteltava kolmenlaista näkemystä tai poli-tiikkaa siitä, mitä tehdään. Nämä ovat

· taidepolitiikka · kulttuuriteollisuuspolitiikka · kulttuurinen alue- ja metropolipolitiikka.

Taidepolitiikka on nähtävä Uudenmaan kulttuu-ripalvelujen perustavana ytimenä, tekijänä, joka ei aina herätä suuria otsikoita, mutta jota kautta arkipäiväinen laaja ja korkeatasoinen kulttuurin tarjonta ja harrastus kiteytyvät. Tähän politiik-kaan lasketaan esimerkiksi taiteen perusopetus, harrastusmahdollisuuksien ylläpito, taidelaitosten toimintaedellytysten kehittäminen jne. Tämän toimintalohkon turvaaminen ja kehittäminen ta-kaa kulttuurialan ruohonjuuritason jatkuvuuden ja uusien lahjakkuuksien nousun. Kyse on siis ole-massa olevan monipuolisen rakenteen ylläpidosta ja kehittämisestä.

Kulttuuriteollisuus- sekä kulttuurinen alue- ja metropolipolitiikka liittyvät läheisemmin kult-tuurin kautta tavoitettavien välineellisten hyöty-jen saamiseen. Vaikuttaminen esimerkiksi luovan toimialan kehitykseen on osa kulttuuriteollisuus-politiikkaa. Kaupungin ulkopolitiikan, markki-noinnin, suurtapahtumatuotannon tai eri kuntien ja kaupunginosien profiilin kohottaminen voidaan puolestaan liittää kulttuurisen maakuntapolitii-kan tehtävään. Tämä on luonteeltaan enemmän mielikuviin ja elämäntapoihin vaikuttamista, joka sivuaa myös väestörakenteen muutosta, maahan-muuttajia ja maassamuuttajia.

Tässä strategiassa korostetaan, että Uudenmaan kulttuurialan kehitys tulee strategisesti eriyttää si-ten, että jokaista näitä kolmea teemaa lähestytään omalakisena kokonaisuutenaan, mutta samalla vahvistetaan niiden välisiä luontaisia yhteyksiä.


Kulttuuristrategiassa korostetaan kulttuurin moni-naisia merkityksiä seuraavista lähtökohdista:

· Kulttuurin merkitys kansalaisten hyvinvoinnin kannalta · Kulttuurin merkitys alueen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta · Kulttuurin merkitys monikulttuurisuuden vahvistajana · Kulttuuri yritystoiminnan monipuolistajana ja työllistäjänä · Taide itsenäisenä luovuuden ilmaisuna

Kuinka näihin haasteisiin voidaan vastata kulttuu-ristrategian puitteissa? On syytä eritellä tämä jako seuraavasti:

1.Taidepolitiikka

· Taide itsenäisenä luovuuden ilmaisuna (kulttuuriset merkitykset)

2.Kulttuuriteollisuuspolitiikka

· Kulttuuri yritystoiminnan monipuolistajana ja työllistäjänä (taloudelliset merkitykset)

3.Kulttuurinenalue-ja

metropolipolitiikka

· Kulttuurin merkitys kansalaisten hyvinvoinnin kannalta · Kulttuurin merkitys alueen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta · Kulttuurin merkitys monikulttuurisuuden vahvistajana (sosiaaliset ja luovat merkitykset)

Näiden lisäksi voidaan esille nostaa rakennet-tuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvän ulottuvuuden. Siinä missä edelliset kolme teema-aluetta edustavat välittömästi toimeenpantavia dynaamisia kehittämisen kohteita, kulttuuriym-päristö näyttäytyy sukupolvien ja vuosisatojen yli jatkuvana kehityksenä, jossa prosessit ovat pitkiä. Kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tärkeä osa kulttuuripoliittista tulevaisuusnäkemystä. Niinpä edelliseen kolmeen teemaan lisätään vielä yksi.

4. Kulttuuriymparistopolitiikka

· Aineellisen ympäristön tulevaisuuden vaaliminen

III


Kustakin edellä mainitusta teemasta on tehtävä omat erilliset tavoitteet ja toimintaohjeet, sillä esi-merkiksi taidepolitiikan tulevaisuus rakentuu eri tavoin kuin kulttuuriteollisuuspolitiikan.

Tärkeä havainto on se, että Uusimaa muodostaa sellaisen kulttuurialan keskittymän, jossa nimen-omaan eri toimijoiden ja eri politiikkalohkolla toi-mivien välillä on kehitettävissä ainutlaatuisia ver-kostoja. Luovia ratkaisuja on saavutettavissa erityi-sesti hyvinvointiosaamisen alalla, maahanmuutta-jakysymyksiin vastaamisessa, uusien asuinalueiden integraation tukemisessa, uusien liiketoimintamal-lien kehittämisessä.

Teemojen väliset yhteydet rakennetaan siten, että vision mukaisesti Uusimaa viestii itsestään luovana ja monipuolisena kulttuurin kasvualustana, jossa luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta vah-vistaa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä.

Tässä strategiassa kulttuuri nähdään Uudellamaal-la suurena mahdollisuutena, joka kattaa laajan toi-

mintojen kirjon niin ruohonjuuritason vapaaeh-toistoiminnasta kulttuuriteollisuuden ja kulttuuri-politiikan tasolle asti. Kulttuurilla voi samalla olla merkitystä yksittäisille uusmaalaisille kun koko maakunnan tasolla – ja paljon tätä laajemminkin. Strategiassa kulttuuri ymmärretään samalla niin, että sen omalakinen, autonominen, asema tun-nustetaan ja tälle annetaan tilaan, mutta hyödyn-netään myös siihen sitoutuvaa instrumentaalista merkitystä. Kulttuuri saa ja sen tulee olla osa yh-teiskunnallista kehitystä.

Tämä strategia on kirjoitettu niin kulttuurialan eri toimijoille kuin myös niille monille tahoille, jot-ka voisivat hyötyä monin eri tavoin kulttuurialan mahdollisuuksista strategiassa esitetyn jäsennyksen mukaisesti. Kulttuuristrategia osoittaa, että kulttuuriala voi olla keskeinen osa maakunnan kehittämistä.


IV1.Taidepolitiikka

Taidepolitiikan tarkoituksen on turvata kulttuu-risen harrastustoiminnan ja kulttuurilaitosten toimintaedellytykset. Tavoitteeksi asetetaan, että kulttuurinen tarjonta ja alan harrastus- ja osallis-tumismahdollisuudet ovat maan kärkiluokkaa Uu-dellamaalla. Tämän toteuttamiseksi kuntien väli-nen yhteistyö avaa suuria mahdollisuuksia. Tässä osiossa kulttuurin omalakinen merkitys korostuu.

Toimenpide-ehdotuksia: Kulttuurilaitokset kunniaanAlueella sijaitseviin kulttuurilaitoksiin kiinnittyy runsaasti asiantuntemusta sekä symbolisia ja alu-een identiteettiin liittyviä merkityksiä. Kulttuuri-laitosten sitoutuminen osaksi maakunnallista yh-teistyötä palvelee aluetta monipuolisesti, sillä ne voivat olla parhaimmillaan johtavia maakunnalli-sia yhteistyön vetureita. Tätä toimintaa tulee edis-tää ja nähdä se suurena mahdollisuutena.

Kulttuurilaitoksilta on toisaalta lupa odottaa uu-distumista ja uusia avauksia. Tämä voi tapahtua erilaisten yhteistyömuotojen lisäksi esimerkiksi

yleisötyön kehittymisessä, oman taiteenalan tun-netuksi tekemisessä, oman toiminnan merkitysten tutkimisessa ja välittämisessä maakuntaan.

Varsinkin taidekoulutusta tarjoavien laitosten tuli-si kehittää osallisuuttaan nykyistä aktiivisemmin ja laajemmin ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Miten ne voisivat viedä taiteenharrastajia esimer-kiksi sairaaloihin, hoitolaitoksiin, kauppakeskuk-siin ja kaduille?

Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminenYhdistysten toiminta kulttuurin alalla on Uudel-lamaalla hyvin aktiivista. Erilaiset kulttuuriyhdis-tykset, paikallisyhdistykset, myös esimerkiksi ur-heiluseurat, ovat monissa kunnissa yhä tärkeäm-piä kulttuuriharrastusten ja -tarjonnan tarjoajia. Maakuntatasolla on löydettävä keinoja yhdistys-toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Tä-tä varten tarvitaan laajaa positiivista näkemystä ja kokemusten jakamista yli hallinnollisten ja kunta-rajojen. Kulttuuriyhdistykset ja kansalaistoiminta on nähtävä merkittävänä voimavarana, ei kuntien keinona rahastaa tai korvata budjettivajetta.


Toiminta- ja tilakysymykset kuntoonAlueella ammatikseen taiteita harjoittavien toi-mintaedellytykset on turvattava. Kuntien on arvi-oitava omien koulujensa tai muiden tilojen vuok-raperusteet ja tukikeinot sellaisiksi, että ammatti-laisilla ja erilaisilla harrastusyhdistyksillä on riittä-vät mahdollisuudet toimia näissä tiloissa. Varsin pienin muutoksin saatetaan joko estää toimintaa tai sitten avata mahdollisuuksia. Tässä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä. Yhdistysten toimin-taedellytysten turvaaminen tältä osin on ensiarvoi-sen tärkeää.

Kulttuuriharrastamisen tukeminenTaide ja kulttuuri nähdään kansalaisten perusoi-keuksina ja kansalaisten omaehtoinen kulttuurin harrastaminen edistää hyvinvointia, yhteisöllisyyt-tä, luovuutta, tuleepa osasta myös ammattitaiteili-joita. Taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitos-ten toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin huomioiden taiteen soveltavat käyttömahdollisuu-det. Oppilaitokset ovat hieman vastaavassa ase-massa kuin suuret taidelaitokset, jolloin ne voivat olla omalta osaltaan kehittämässä uusmaalaista hy-vinvointia kulttuurisin keinoin. Tässä työssä alu-eella sijaitsevat neljä taideyliopistoa sekä useat am-mattikorkeakoulut, jotka tarjoavat alaan liittyvää koulutusta, ovat avainasemassa.

2.Kulttuuriteollisuus- politiikka

Kulttuuriteollisuuspolitiikan linjan kautta luo-daan läheiset yhteydet Uudenmaan elinkeinopo-litiikkaan ja pyritään tuomaan kulttuurialan eri-tyiskysymykset esille. Kulttuurin merkitys luovien ajatusten ja innovaatioiden tekemisessä nostetaan keskiöön.

Kulttuurin merkitys Uudenmaan kehityksen me-nestystekijänä tunnustetaan jo nyt ja sitä kehite-tään systemaattisesti. Erilaisten luovuusteemojen korostuminen, kulttuurisektorin yritystoiminnan mahdollisuuksien avaaminen ja kulttuurialan liike-toiminnan keskittyminen nimenomaan Uudelle-maalle tekee kulttuurisektorista keskeisen tulevai-

suusvaikuttajan. Yhdeksi kysymykseksi nousee se, kuinka pääkaupunkiseudun vahva kulttuurikluste-ri voisi hyödyttää läheisemmin muuta Uuttamaata ja verkottua näiden toimijoiden kanssa.

Tämä vaatii myös kulttuuriteollisuuden paris-sa toimivien yritysten uudelleenorientaatiota. Ta-voitteena on nostaa kulttuuriala ja siihen sitoutu-va moninainen luovuus keskeiseksi Uudenmaan elinkeinopolitiikan vahvuudeksi ja tulevaisuuste-ki-jäksi. Samalla kehitetään kulttuurialan yritysten kehittymis- ja kasvumahdollisuuksia Uudellamaal-la ja liitetään kulttuuriset seikat keskeiseksi osaksi Uudenmaan matkailuhankkeita.

Toimenpide-ehdotuksia:

Kulttuuri tärkeäksi osaksi Uudenmaan elinkeinopolitiikkaaMaan pääkaupunki Helsinki on sitonut kulttuuri-osaamisen tärkeäksi osaksi elinkeinopolitiikkaan-sa. Muunkin Uudenmaan on mahdollista päästä mukaan tähän kehitykseen, sillä alueella sijaitsevat lähes kaikki toimialan keskeisimmät tekijät ja vai-kuttajat. Helsingin ja pääkaupunkiseudun kult-tuuriklusterin säteily muun Uudenmaan kehityk-seen on alueen tulevaisuuden yksi kulmakivi.

Korkeakouluyhteistyö mahdollisuutenaUudellamaalla sijaitsevien kulttuurialan opintoja tarjoavien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kulttuurialan tutkimusta tulee toteuttaa läheisessä yhteistyössä alueen kulttuuriteollisuustoimijoiden kanssa. Hyöty yhteistyöstä on kaikille korvaama-ton, mutta toistaiseksi vielä osin kehittymätön.

Kulttuurimatkailun esiinnousuEräiden väitteiden mukaan matkailu on maail-man suurin toimiala. Uusimaa ei menesty massa-turismin markkinoilla, eikä sen tällä alueella tar-vitsekaan menestyä, mutta sillä on mahdollisuuk-sia keskittää voimansa kulttuurimatkailun kehit-tämiseen. Helsingin Design District tai Fiskarsin Ruukin käsityöläis- ja taiteilijayhdyskunta ovat esimerkkejä sellaisista paikkaan sidotuista kulttuu-riteollisuuden tuotteistamishankkeista, joita tulee


kehittää lisää. Erityisryhmille suunnatut kampan-jat, Uudenmaan erityispiirteiden ja kulttuuripe-rinnön korostaminen, mahdollistaa uusien mat-kailupalvelujen kehittämisen ja samalla alueen mielenkiinnon lisäämiseen.

Mahdollisuus onnistua – ja epäonnistuaTavoiteltaessa onnistuneita hankkeita ja tuottei-ta, on tärkeää avata uusia uria, jolloin riskinotot ja jopa ns. epäonnistumiset ovat mahdollisia. Tulee avata väyliä, joita kautta erilaiset rohkeat kokeilut, linjavedot ja avaukset tulevat mahdollisiksi. Tässä erityisesti alueen korkeakoulut voivat tarjota tilai-suuksia tällaiseen toimintaan.

3.Kulttuurinenalue-ja metropolipolitiikka

Luovat ja aikaansaavat ihmiset tarvitsevat ympä-rilleen ympäristön, jonka he kokevat positiivisella tavalla kehittäväksi, haastavaksi ja virikkeelliseksi. Uusimaa tarjoaa nimenomaan tällaisen ympäris-tön, joka parhaimmillaan heijastelee luovaa voi-maa eri toimialojen ylitse.

Kulttuurinen alue- ja metropolipolitiikka yhdes-sä kulttuuriteollisuuspolitiikan kanssa nostaa esiin kulttuuriin sitoutuvat välineelliset arvot, toisin sanoen keinot ottaa esiin kulttuurisektoriin si-toutuneesta taloudellisten, sosiaalisten ja luovien

merkitysten kirjosta tekijöitä, joita kautta alueen taloutta, imagoa ja identiteettiä voidaan kehit-tää. Samalla on mahdollista edistää kansalaisten hyvinvointia ja vastata erilaisiin haasteisiin, kuten etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden erityiskysy-myksiin. Tässä osiossa kulttuuri ymmärretään eri-tyisesti elämäntapoina. Tämän toimintalinjan tavoitteena on edistää pää-kaupunkiseudun kuntien ja muun Uudenmaan välistä kulttuurista yhteistyötä. Tärkeä kysymys on, kuinka pääkaupunkiseudun kunnat voisivat säteillä positiivista vaikutusta muuhun maakun-taan, kuinka muu maakunta voisi edesauttaa pää-kaupunkiseudun kulttuurialan toimijoita. Samal-la nostetaan korkeatasoiset kulttuuriset palvelut keskeiseksi osaksi alueen imagopolitiikkaa. Kult-tuurihankkeiden määrällisesti ja ajallisesti riittävää rahoitusta ja niiden kohdentamismahdollisuuksia on kehitettävä aktiivisesti yhteistyössä eri rahoitta-jatahojen kesken ja pyrittävä vähintään maakunta-tasolla uusiin, kulttuurin laajaa kehittämistä tuke-viin ratkaisuihin sekä niistä tiedottamiseen.


Etninen ja kulttuurinen moninaisuus esiinKulttuurikenttä tarjoaa loistavan mahdollisuuden keskustella ja välittää näkemyksiä eri kulttuurisis-ta taustoista lähtöisin olevien yksilöiden ja ryhmi-en välillä. Erilaisten kulttuurilaitosten, -yhdistys-


ten ja -toimijoiden avulla voidaan osaltaan kehit-tää syvempää ymmärrystä erilaisista kulttuurisen moninaisuuden näkemyksistä ja tavoista sekä lisätä osallistumisen mahdollisuuksia. Kulttuuriala tulisi nähdä Uudellamaalla etnisen ja kulttuurisen moni-naisuustyön keskeiseksi väyläksi. Paikalliskulttuu-rien ja -historian tutkimuksen merkitys on Uudel-lemaalle erityisen voimakasta. Uudet tutkimustu-lokset luovat pohjan uudelle maakunnan historian kirjoitukselle.

Ruotsinkielinen UusimaaMonet kansallisesti keskeiset ruotsinkieliset kult-tuurilaitokset ja -toiminnot sijaitsevat Uudella-maalla. Näiden toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää kaksikielisen Uudenmaan tulevaisuuden turvaamiseksi. Kulttuurialan toimijat ovat tämän työn keskeinen väylä.

Kulttuurisen moninaisuuden turvaaminenTaidelaitoksilla ja erityisesti oppilaitoksilla on vas-tuullaan kulttuurisen moninaisuuden turvaami-nen. Globaalit markkinat saattavat omalta osaltaan olla vahvistamassa kulttuurista yhdenmukaisuut-ta. Väylä ei-kaupallisiin, alakulttuureihin välittyy usein erilaisten kulttuuriyhdistysten ja -toimijoi-den kautta. Taiteen perusopetuksen valtionosuuk-sien laajentaminen kattamaan yleisen oppimäärän opetusta vahvistaa kulttuurista osaamista ja luo-vuutta.

Paikallisidentiteetti nousuun - yhteisöllisyys esiinKulttuurin merkitys yhteisöllisyyden ja paikallis-identiteetin luojana, ylläpitäjänä ja uudistajana on tärkeä. Kulttuuri voi toimia sekä omalakisena ta-voitteena että väylänä yhteisöllisyys- ja identiteet-titavoitteiden saavuttamiseen. Kulttuurialan mer-kitys ja mahdollisuudet saattavat kuitenkin jäädä liiaksi taka-alalle ja huomaamatta, siksi sen vaikutus yhteisöllisyyskysymyksissä tulee huomioida. Mat-kailullista yhteistyötä museoiden, taidemuseoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden sekä matkailuelin-keinon kesken tiivistetään koko Uudenmaan alu-eella sekä kulttuurielämysten tuotteistamiseksi että elämysmatkailun kehittämiseksi taiteen prosessien avulla.

Erinomaiset Uudellamaalla tehdyt esimerkit kult-tuurisesta nuorisotyöstä, varttuneiden ihmisten parissa tehdyistä kulttuurihankkeista tai vaikkapa taidetta sairaaloihin -projekteista toimivat kannus-timina vastaavan toiminnan tukemiselle ja organi-soimiselle eri puolilla Uuttamaata. Paikallisidenti-teetin rakentamisessa kulttuurin ja kulttuuriperin-nön mahdollisuudet on tunnustettava ja otettava käyttöön. Tämä edellyttää kulttuurialan toimijoi-den uudelleenorientaatiota, ja samalla eri sektoreil-la toimivien kulttuuriin suuntautuvan yhteistyön lisäystä.


Yksi suuri kysymys Uudenmaan alueella on se, kuinka erilaiset kulttuuriset toiminnot ja ilmenty-vät löytävät itselleen paikan. Erilaiset yhdistykset, erityisesti kotiseutuyhdistykset, edistävät keskei-sellä tavalla uusmaalaisen paikallisidentiteetin syn-tymistä ja vahvistumista. Samalla on huomioita-va, että kaikki toiminta ei kanavoidu yhdistysten kautta. Tällaisen toiminnan mahdollistaminen ja ymmärtäminen on myös tärkeää.

Kulttuurista hyvinvointia ja elämänlaatuaPuhuttaessa hyvistä asuinympäristöistä, var-sin arkiset ja jokapäiväiset asiat saattavat koros-tua. Mahdollisuus harrastaa, liikkua, olla turvas-sa, osallistua, elää monipuolista elämään nousevat esiin. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kannus-tetaan kulttuurialan toimijoita uusiin alue- ja kau-punkipoliittisiin elämänlaatua kehittäviin inno-vaatioihin ja varaudutaan niiden toteuttamiseen. Kulttuurialan toimijoiden mahdollisuus tuottaa hyvinvointia tunnustetaan ja sille avataan mahdol-lisuuksia toteutua. Mahdollisuus saada kulttuu-ripalveluita sekä suomen- että ruotsinkielellä tur-vataan. Yhteisöllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä tulee tehostaa vahvimmin syrjäytymisriskissä ole-vien ryhmien tavoittamiseksi; näitä ovat mm. va-jaakuntoiset, ikääntyvät ja heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat.

Muuttajien UusimaaUusimaa on niin maassa- kuin maahanmuuttajien suurta vastaanottoaluetta. Maakunnassa tulisi olla jäsentyneet keinot toivottaa uudet asukkaat terve-tulleiksi. Kulttuuripalveluiden korostaminen tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää. On myös huo-mioitava, että vaikka uusi asukas ei käyttäisikään kaikkia tarjolla olevia kulttuuripalveluja, jo niiden olemassaolo lisää alueen houkuttelevuutta ja viih-tyvyyttä.

Kulttuurin yhteisöllinen merkitysEdellä kuvatut toimenpide-ehdotukset korostavat kulttuurin yhteisöllisiä merkityksiä. Koska tavoi-teltavat kohderyhmät ovat hyvin heterogeenisia, keinojenkin tulee huomioida tämä moninaisuus ja monet avautuvat mahdollisuudet. Kulttuuri, jos

mikä alue, pystyy nostamaan esiin luovia ja ennen kokemattomia rohkeita ratkaisuja. Kulttuurialan toimijoilta voi suorastaan edellyttää rajojen rikko-mista ja kyseenalaistamista.

4.Kulttuuriymparisto- politiikka

Uusimaa, sen ympäristö ja maisemat muuntuvat jatkuvasti vilkkaan rakentamisen ja väestön lisään-tymisen myötä. Maakunnassa olevien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja kehittäminen on merkittävää pitkälinjaisessa asuinympäristöjen vaalimisessa ja kehittämisessä. Tässä toimintalin-jassa kiinnitetään huomiota aiemmilta sukupolvil-ta perittyihin kulttuuriympäristöihin, aineellisen kulttuuriin ja niiden merkitykseen.


Kulttuuriympäristön hoito ja vaaliminenOlemassa olevia kulttuuriympäristöjä tulee vaalia siten, että ne toisaalta säilyttävät ominaispiirtei-tään ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia uusille käyttötavoille. Ympäristöjä ei siten tule nähdä ai-noastaan säilyttämisen näkökulmasta, vaan myös uusien tulkintojen viitekehyksessä. Tässä strategi-assa esitettyjä näkemyksiä voi hyvin soveltaa myös kulttuuriympäristöihin.

Kulttuuriympäristöt kilpailutekijänäHyvin hoidetut kyläyhteisöt, asuinalueet, arkiset aherruksen näyttämöt ovat hyvin tärkeitä pidet-täessä Uuttamaata ja sen eri osia houkuttelevana asumisen, työn ja vapaa-ajan kohteina. Kulttuuri-ympäristöt on nähtävä Uudellamaalla merkittävä-nä kilpailutekijänä.


Uudenmaan kulttuuristrategian visio on seuraava:

Vuonna 2015 Uusimaa viestii itsestään luovana ja monipuolisena kulttuurin kasvualustana, jossa luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta vah-vistaa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä.

Kulttuuri vahvistaa suvaitsevaisuutta, monikult-tuurisuutta ja yhteisöllisyyttä. Taide ja kulttuuri ovat osa yksilöiden hyvinvoinnin perustaa.

Tämä visio on ohjannut laatimaan Uudenmaan kulttuuristrategiaa siten, että kulttuuri nähdään maakunnan keskeisenä kehittämistekijänä. Uusi-maa on jo nyt kulttuurialalla maan johtava maa-kunta, johon alan työpaikat, työvoima kuin liike-vaihtokin keskittyvät valtakunnallisesti. Tämän vahvuuden tunnistaminen ja sen hyödyntäminen monin eri tavoin on kirjattu osaksi tätä strategiaa.Termi kulttuuri on varsin vaikeasti määriteltävissä,

siksi tässä strategiassa tätä termiä on käsitelty sen eri merkitysten kautta. Näin korostuu näkemys kulttuurista (1) elämäntapoihin liittyvänä laajana kokonaisuutena, (2) taiteina ja taidealojen toimin-toina, (3) osana elinkeinopolitiikkaa ja hyvinvoin-tinäkökulmaa.

Näistä johdetaan erilaiset toimintalinjat maakun-nalliseen kulttuuristrategiaan. Erikseen puhutaan taidepolitiikasta, kulttuuriteollisuuspolitiikasta se-kä kulttuurisesta alue- ja metropolipolitiikasta. Jo-kaiselle näille esitetään keskeiset toimintalinjat ja painopisteet. Lisäksi korostetaan kulttuuriympä-ristöjen merkitystä.

Esiin nostettujen teemojen kautta esitetään ehdo-tuksia siitä, kuinka Uudellamaalla voidaan kult-tuuristrategian avulla vastata tässä esitetyn visi-on mukaisiin kysymyksiin alueen kilpailukyvystä, imagosta, monikulttuurisuudesta ja yhteisöllisyy-destä.


Kulttuuristrategialuonnokseenlausunnonantaneet:

KunnatEspoo 28.05.2008 kulttuurilautakuntaHanko 28.05.2008 kaupunginjohtaja Helsinki 03.06.2008 kaupunginhallitus/ kulttuuri- ja kirjastolautakunta/taidemuseo/kaupunginorkesteriHyvinkää 03.06.2008 kaupunginhallitus/ kulttuurilautakuntaInkoo 03.06.2008 Ingå kommun bildningsnämnden Järvenpää 28.05.2008 kulttuurilautakuntaKarjaa 28.05.2008 kulttuuritoimi Karjalohja 29.05.2008 kunnanhallitus Karkkila 05.06.2008 sivistyslautakunta Kerava 30.04.2008 kulttuuritoimiKirkkonummi 05.06.2008 kunnanhallitus/ kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Mäntsälä 05.06.2008 kunnanhallitusSammatti 21.05.2008 kunnanhallitus Tuusula 11.06.2008 kunnanhallitus/ kulttuurilautakunta Vihti 30.05.2008 kunnanhallitus/ kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta

Muutlausujat Uudenmaan taidetoimikunta 30.05.2008 Stadia Ammattikorkeakoulu 28.05.2008


Määritelmä on kirjattu 25.08.2008 erillisen selvitystyöryhmän pohjalta.

Työryhmän jäsenet ovat olleet puheenjohtaja Pekka Saarela, varapuheenjohtaja Krister Ahlström,Georg Dolivo, Hanna-Maria Grandell, Jaakko Tapaninen, Pekka Timonen, Timo Parkkonen,Pertti Rauhio sekä sihteerinä Tarja Haili.

Strateginenrooli: • Kulttuuri alueen kehittämisen elementtinä • Metropolipolitiikka • Kulttuurisen ekosysteemin tunnistaminen; metropolialueen keskuksen ja sen eri vyöhykkeiden välisen yhteistyön tiivistämisen ja erikoistumisen vahvistaminen Taktinen/poliittinenrooli: • Alueen kulttuurin edunvalvonta kansallisella tasolla • Kansainvälinen yhteistyö

Toiminnallinenrooli: • Kulttuuritoimijoiden verkottaminen • Aktiivinen toimija innostamaan alueen tekijöitä • Maakunnallisen kulttuuritiedon kokoaminen, tuottaminen ja jalostaminen • Tiedotus- ja koulutustoiminta alueen päättäjille ja kulttuuritoimijoille • Maakunnan kulttuurirakenteiden selvittäminen ja niiden kehityksen tukeminen konsultoimalla, koordinoinnilla ja suoralla tuella • Kulttuuriklinikka; apu kulttuuritoimijoille viranomaismenettelyissä, rahoituksessa ja verkostoitumisessa

Uudenmaanliitonroolitkulttuuristrategiantoteutuksessa

ISBN 978-952-448-252-3 ISSN 1236-6803 (sid.)ISBN 978-952-448-253-0 ISSN 1236-6803 (PDF)


Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors | Finlandpuh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Uudenm

aan kulttuuristrateg ia 2015 B 40 - 2008

uudenmaan liiton julkaisuja b 40 - 2008 · · konsten som en självständig framställning av...

Documents