uudistuva innovaatiopolitiikka
DESCRIPTION
Tässä esityksessä hahmotellaan uutta innovaatiopolitiikkaa, joka lähtee verkottumisesta ja kestävistä ratkaisuista.TRANSCRIPT
Uudistuva innovaatiopolitiikka
Tekes 23.4.2014
Ph.D. Antti Hautamäki Professori emeritus
Konsultointi Kestävä Innovaatio
Kohti horisontaalista yhteiskuntaa • Vertikaaliset rakenteet heikkenevät ja menemme kohti horisontaalista
yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat tasavertaisia ja mahdollinen asema perustuu arvostukseen, ei asemaan (L.M.Friedman)
• Marina Gorbis: Amplified individuals—people empowered with technologies and connections to each other
• Syntyy emergenttejä (ennalta aavistamattomia) talouden, päätöksenteon, tutkimuksen, palvelujen ja demokratian rakenteita. Niiden hahmo ja tulokset ovat vielä epäselviä.
• Nähtävissä: • Verkottunut talous, lokaalisti ja globaalisti: arvoverkot • Kumppanuusmallit ja allianssit • Avoimet ja julkiset innovaatiot • Vertaistoiminta ja sosiaalinen media • Teknologian demokraattisuus
• Lawrence M. Friedman: The Horizontal Society, Yale University Press, 1999
• Marina Gorbis: The Nature of Future: Dispaches from the socialstructured world, Free Press 2013.
Talouden ekosysteemit
• Ekosysteemit ovat orgaanisia järjestelmiä, joiden elementit ruokkivat ja edellyttävät toisiaan mutta samalla kamppailevat elintilasta
• Hautamäki & Oksanen: Innovaatioiden ekosysteemi on innovaatioita synnyttävä, dynaaminen, vuorovaikutteinen verkosto
• Innovaatiopolitiikassa ekosysteemi-ajattelu on edelleen heikkoa (vrt. Inka-rahoitus)
Spontaanit innovaatiot
• Innovaatiot syntyvät yhä useammin yritysten ulkopuolella, epävirallisissa verkostoissa ja ekosysteemien sopukoissa.
• Niiden takana ovat luovat yksilöt ja heidän yhteisönsä. • Niillä ei useinkaan inspiroi taloudellinen voitto vaan
merkityksellisyys ja yhteisöllisyys. • Mutta ne johtavat myös uuteen liiketoimintaan (ml.
yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat). • Innovaatiopolitiikan toiminta- ja rahoitusmallit eivät kohtaa näitä
tulevaisuuden riippumattomia innovaattoreita • Joukkorahoitus merkittävä tulevaisuuden rahoitusmuoto
Ilkeät ongelmat
• Ilkeät ongelmat ovat haastavia, monimutkaisia ja monia toimijoita koskevia yhteisiä ongelmia:
• Ilmaston muutos, luonnonvarojen niukkuus, polarisaatio, kaupungistuminen, ruoka, terveys, vesi, oppiminen, turvallisuus jne.
• Ilkeiden ongelmien ratkaisuille on akuutti paikallinen ja planetaarinen tarve sekä kasvavat markkinat.
• Ilkeiden ongelmien ratkaisemisesta täytyy tehdä t&k&i-politiikkaa organisoiva prinsiippi:
• Uushumboldtilainen yliopisto: monitieteisyys ja ratkaisukeskeisyys • EU:n Horizon2020 ohjelma • Triple Helix –yhteistyö • Kehittyvien talouksien ”reverse innovation” ja ”frugal engineering”
Hautamäki & Ståhle (2012): Ristiriitainen tiedepolitiikkamme Hautamäki & Oksanen (2012): Suuntana innovatiokeskittymä
Digiajan innovaatiopolitiikka
• Digiajan innovaatiopolitiikkaa ei ole vielä määritelty! • Digitalisaatio on vasta kehityksensä alkutaipaleella (vrt. Castells:
informationalismi). • Informaatio on keskeinen voimavara. • Sosiaalisen median laajeneminen. • Esineiden internet ja teollinen internet. • Robotiikka ja työn automaatio. • Big data ja social physics. • Open data ja open science. • Innovaatioteknologia (innovaatioprosessia tehostavat
teknologiat).
D.Weinberger (2011): Too Big to Know.
Teknologian paluu
• Suomessa on oivallettu asiakaskeskeisyys (design, palvelut ym.) mutta laiminlyöty teknologian uudelleenarviointi
• Teknologia on mukana kaikissa innovaatioissa • Teknologia ei ole erillään ongelmien ratkaisuista vaan
kyseessä on co-evoluutio • teknologia <-> ratkaisut
• Teknologia kehittyy tilaisuuslokeroiden avautumisen kautta; teknologia synnyttää itse tilaisuuslokeroita (Brian Arthur: Teknologian luonne)
• Uudenlaisen teknologisen osaamisen turvaaminen
Innovaatiopolitiikan uusia toimintamalleja
• Kokeileva innovaatiotoiminta: • Uusien käytäntöjen luominen ja juurruttaminen • Kokeiluihin perustuva lainsäädäntö • Riskien ottaminen ja luottamus tekijöihin
• Ohjauksen sijaan hands-on osallistuminen • Nopeat ad-hoc rahoitusinstrumentit, jotka
reagoivat joustavasti aloitteisiin ja emergoituviin tarpeisiin vs. ohjelmien byrokraattisuus ja hitaus (siemenrahoitus)
Innovaatiopolitiikan muuttuva legitimaatio
• Innovaatiopolitiikka on jäämässä ajankohtaisten tehtävien
varjoon (elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ja kestävyysvaje dominoivat).
• Innovaatiopolitiikalta on odotettu vaikutuksia tuottavuuteen. Kilpailukyky edellyttää kuitenkin luovaa uudistumista.
• Innovaatiopolitiikan interventioita on perusteltu markkinapuutteilla. Tulevaisuudessa interventioiden tulisi kohdistua ”verkostopuutteiden” korjaamiseen.
• Laaja-alainen innovaatiopolitiikka on oikeasti yhteiskuntapolitiikkaa (julkinen hallinto, kansalaisyhteiskunta, hyvä elämä).
• Innovaatioissa on kysymys ratkaisuista emergoituviin ilkeisiin ongelmiin, joita ei voi jättää ratkaisematta ja joiden ratkaisuilla on valtava yhteiskunnallinen ja taloudellinen potentiaali.
Mitä uutta Piilaaksosta?
• From B2B to B2C: • Ihminen keskiössä: quantified self, terveys,
hyvinvointi, DNA:n hyödyntäminen • Kuluttaja on tärkeä: kuluttajasuuntautuneen
liiketoiminnan vallankumous (arki) • Cognitive computing: machine learning, big
data (IBM) • Wearable technology; kuluttajat, ammatit,
mobiilin uudet muodot (Google glasses) • VC: consumer markets, Apps; ei cleantech
Cognitive computing (IBM)
• Cognitive computing systems learn and interact naturally with people to extend what either humans or machine could do on their own. They help human experts make better decisions by penetrating the complexity of Big Data.
• Kognitiivinen laskenta yhdistää koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäen suurta dataa
• Uusi tekoäly ja robotiikka rakentuu ihminen-kone-vuorovaikutuksen ja työnjaon varaan
Innovaatiopolitiikan vaiheet
Mukaillen Hautamäki & Ståhle 2012 ja Niinikoski 2011
Innovaatiopolitiikan vaihe Uusi teema, käsite tai organisaatio
Kehkeytyminen (1985–1995) Teknologinen innovaatio Innovaatiojärjestelmä Tiede- ja teknologianeuvosto
Vakiintuminen (1995–2005) Palveluinnovaatiot, teollinen muotoilu Porterin klusterimalli teollisuuspolitiikassa Systeeminen innovaatiopolitiikka Globalisaation analyysi
Laajentuminen (2005–2010) Sosiaaliset innovaatiot, laaja-alainen innovaatiopolitiikka, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys Tutkimus- ja innovaationeuvosto Strategisen huippuosaamisen keskittymät Yliopistoreformi ja Aalto-yliopisto
Uudistuminen 2010-2020 Ekosysteemikeskeisyys Ilkeät ongelmat t&k&i-toiminnan jäsentelyperiaatteena Kokeileva uudistaminen Riippumattomat innovaattorit Digiajan ilmiöt (big data, robotit, teollinen internet, quantified-self) Verkostopuutteiden korjaaminen