uusi työelämä ja kilpailukyky

Uusi työelämä ja kilpailukyky

Timo Lindholm

2.11.2017

Havaintoja jo tapahtuneista muutoksista

Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 22.11.2017

✓ Suomesta on 30 vuodessa hävinnyt yli 600 000

perusasteen koulutustason työpaikkaa

✓ Osa-aikatyö on kaksinkertaistunut 15 vuodessa ja itsensä

työllistäminen sekä erilainen keikkatyö ovat yleistyneet

✓ Teknologia ja kilpailu ovat muovanneet ammatteja ja

toimenkuvia oleellisesti

✓ Osaamisen ja kannusteiden puute ovat heikentäneet työn

kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa

✓ Palkkatyön polarisaatio on edennyt, mutta sen vaikutus

tulonjakoon on ollut melko pieni

Muutama pelkistys työn muutoksesta


”VANHA TYÖ” ”UUSI TYÖ”

Kansallista Globaalia

Paikallaan pysyvää Liikkuvaa

Materiaalista Immateriaalista

Kollektiivista Yksilöllistä

Kasvotonta Henkilöitynyttä

Rutiinimaista Vaihtelevaa

Toistavaa Luovaa

Tarkasti säädeltyä Vähemmän säädeltyä


0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

2,2

2,4

2,6

2,8

75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

Tuottavuus

Työtuntien määrä

Lähde: Tilastokeskus

Indeksoitu: 1975 = 1

BKT

Aineellinen elintaso perustuu työn laatuun

Kilpailukyvyn monet osa-alueet


Työvoimakulut Tuottavuus Hinnat ja valuuttakurssit

Laatu Maine Myyntitaito

1. YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET

2. REAALINEN KILPAILUKYKY

3. MUITA MITTAREITA

▪ Muut kuin työhön liittyvät kustannukset

▪ Verotuksen ja muun sääntelyn toimivuus

Kilpailukyky yritysten näkökulmasta

2.11.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6

Laatu ja uudistuminen

Johtaminen ja myynti

Yritystalous ja

riskinkantokyky

Kilpailun ja rahoituksen

olosuhteet

Työn ja tuloksen

verotus

Työmarkkinoiden

toimivuus

Sisäisiä tekijöitä

Ulkoisia tekijöitä

Palkkatyö nykyisessä ja tulevassataloudessa


▪ Työn tulevaisuutta katsotaan liikaa menneisyydestä

ja nykytilanteesta lähtien

▪ Uuden teknologian hyödyntäminen vie aikaa ja tapahtuu

yrityksissä hyvin eri tahtiin

▪ Kohtaannon ongelmat ja työn polarisaatio ovat suurempi uhka

kuin palkkatyön määrän romahtaminen

▪ Osa työtä tekevistä on ”väärissä paikoissa” ja sen kustannukset

ovat yhä suurempia

▪ Palkkatyö ei häviä, ellei sitä vaikeuteta kankealla sääntelyllä ja

toimintaympäristöllä sekä ylihinnoittelulla

Osaamisen merkitys tiedetään, samoinriskinoton ja muutosvalmiuden


“Arvioi, kuinka merkityksellisiä

seuraavat ominaisuudet ovat

kymmenen vuoden kuluttua

työn saannin ja työelämässä

pysymisen kannalta.”

Lähde: Sitran työelämäkysely 2015

Perinteiset vahvuudet ovat arvokkaita,mutta paljon muutakin tarvitaan


Mitä työelämässä tarvittavia vahvuuksia sinulla on?

Lähde: Sitran työelämäkysely 2015

Suomen väestön rakenne: yksi elättää itsensä sekä kaksi muuta


KOKO VÄESTÖ 5,50 milj.

Työikäiset 3,60 milj.

Työvoima 2,70 milj.

Työlliset 2,40 milj.

Yritykset 1,75 milj.

Lapset ja eläkeläiset 1,90 milj.

Ei työvoimassa 0,90 milj.

Työttömät 0,30 milj.

Julkinen sektori 0,65 milj.

Pitkälle menevä polarisaatio leventäisituloeroja ja pudottaisi verokertymiä


1 998 364

< 20 t€16 % 7 %

2 478 504

20 – 75 t€67 %66 %

177 967

> 75 t€17 % 26 %

Tulonsaajien lukumäärät, tuloluokat

sekä osuudet veronalaisista tuloista

ja suorista veroista vuonna 2015

Pienituloiset

Laaja keskiluokka

Hyvätuloiset

Kilpailukyky on yhä enemmän osaamista

✓ Teknologia ja osaaminen luovat tuottavuuden ja kilpailukyvyn

✓ Tuottava työ syntyy ihmisen ja teknologian ”välissä”

✓ Oikein ymmärretty tuottavuus painottaa laatua, ei määrää

✓ Laatu ratkaisee, mutta työn määrä ei silti ole merkityksetön

✓ Vaatimusten rima työelämässä on noussut ja nousee lisää

✓ Epävarmuuden ja muutosten sieto on arvokas ominaisuus

✓ Teknologia ei auta, jos johtaminen ja työtavat ovat pielessä

✓ Toimiva työn markkina kanavoi osaamista oikeaan paikkaan

✓ Tarvittava uusi osaaminen lähtee aina yksilön motivaatiosta


uusi työelämä ja kilpailukyky

Business