18 Uusiouutiset Vol. 23 (2012) 4

Piia Nordström, teksti ja kuvat

C irkulera-hankkeessa länsiuusmaalaiset Raasepori, Hanko, Inkoo ja Siuntio, jätehuoltoyhtiöt Rosk’n Roll ja Lassila

& Tikanoja sekä ammattikorkeakoulu Novia kokosivat voimansa rakennusjätteen käsittelyn parantamiseksi.

Vaikka osapuolet katsovat asiaa hiukan eri kanteilta, tavoite on yhteinen: parantaa pien-työmaiden rakennusjätteiden käsittelyä kaik-kien eduksi.

Rakennusalan pienyrittäjien tavoittaminen ympäristöviestein on haastavaa. Pelkän tiedo-tuksen sijaan hankkeessa lähdettiinkin tavoit-telemaan myös palvelujen parantamista.

Yrittäjät yllättivät hyvillä jätehuoltotaidoil-laan ja pohdinnan arvoisilla kehittämisehdo-tuksillaan. Cirkulera-hanke lähti olettamukses-ta, että rakennusyrittäjien tieto- ja taitotasossa on paljon parantamisen varaa, mitä tulee jäte-huollon osaamiseen. Olihan käsillä ongelmia; roskakokkoja, maastoon dumpattua jätettä. Selvisi kuitenkin, että yrittäjien taitoja on ali-arvioitu.

Yrittäjien parissa tehty haastattelututkimus ja neuvontakäynnit paljastivat, että yrittäjät kyllä tuntevat jätehuollon palvelut ja säännöt varsin hyvin. Syntyvät jätemäärät ovat jo pien-yrittäjienkin korjausrakennustoiminnassa niin suuria, että on selvää, että lusikka on otettava kauniiseen käteen ja perehdyttävä kunnolla jätehuoltopalveluihin.

Yrittäjän karkeat väärinkäytökset johtaisivat ennemmin tai myöhemmin maineen menettä-miseen. Toki riskinottajia ja hämäräperäisem-piä toimijoitakin aina löytyy.

Selvitystyö viittasikin kaiken kaikkiaan sii-hen, että rakennus- ja remontointitoiminnan amatöörit eli omatoimirakentajat ovat niitä,

Uusia jäteratkaisuja rakentajilleLänsiuusmaalaiset rakentajat ja purkajat ovat saaneet yhteistyö-hankkeessa uusia logistiikkapalveluja rakennusjätehuoltoon. Jätteetkulkevat esimerkiksi säkeissä, lajittelulavoilla ja jopa proomulla.

jotka helpoimmin tarttuvat tulitikkuaskiin ja öljykanisteriin. Omalla tontilla riski seuraa-muksista koetaan pieneksi ja tieto ympäris-töhaitoista on jokakodin remonttireiskoilla vähäisin.

Yrittäjien puutteet eivät ole tietopuolella, vaan ongelmana on motivaatio. Jätehuolto on työlästä. Oikein tehtynä se vie aikaa eli rahaa, jota on vaikea saada takaisin edes alentuneina jätemaksuina. Lajitellun jätteen kuljettaminen on haaste. Yhden ison lastin kuljetuksen jär-jestäminen onnistuu helpommin kuin monen pienen.

Työn TiLaaJaLLa vasTuu

Tiedotuskampanja suunnattiin alusta alkaen myös kiinteistönomistajille. Siinä painotettiin kiinteistönomistajan ja rakennuttajan roolia rakennustyön jätehuollon järjestämisessä.

Tilaajan tiedot rakentamisen jätehuollosta ovat usein kuitenkin vähäiset ja riski hairahtaa ”yllättävän edulliseen” tarjoukseen suuri, jos parempaa tietoa ei ole. Vastaavan työnjohtajan rooli on siksi seuraavaksi tärkein, hän vastaa toteutuksesta. Korjaus- ja purkuhankkeissa vastuu korostuu suurten jätemäärien vuoksi.

Aktiivisille rakennusalan toimijoille kohden-netun kampanjan ohella hankkeen tärkeä tiedo-tuskanava ovat olleet paikalliset sanomalehdet ja radiokanavat. Niiden kautta on mahdollisuus tavoittaa suuri yleisö ja kotiremontoijat. Han-ke teki keväällä 2011 yhteistyössä YLE Radio Vega Västnylandin kanssa kahdeksanosaisen ympäristöystävällisen rakentamisen radiosar-jan – ympäristöoppaan radiomuodossa. Sarja oli suosittu ja uusittiin Vegan valtakunnanka-navalla kesällä.

Hankkeen painotuotteet ”Jätepihin raken-tajan opas” ja ”Opas rakennuksen purkajalle” tuotettiin yhteistyössä rakennusalan yrittäjän

Mineraalivillajätettä syntyy pientaloprojektissa usein suuria määriä. Milloin yleistyy villajätteen hyötykäyttö?

19Uusiouutiset Vol. 23 (2012) 4

kanssa. Niiden näkökulma on siten jätehuollon asiakkaan. Purkuopas suunnattiin erityisesti kiinteistön omistajille ja rakennustyömaan jä-teopas omakotirakentajille ja pienyrittäjille. Oppaiden sisältämät vinkit ovat käyttökelpoi-sia, käytännönläheisiä neuvoja ja ne sisältävät myös kustannustietoa.

Hankekuntien edustan saariston jätekysy-myksiin haettiin talven aikana lisävalaistusta saaristorakentajien haastattelututkimuksella. Yrkeshögskolan Novian rakennusinsinööri-opiskelijan saaristorakentamisen jätehuoltoa käsitellyt lopputyö osoitti, että yrittäjien asen-teet ja jätehuoltotaidot ovat korjaantumaan päin ja yrittäjien suhtautuminen jätehuoltoon oli positiivista. Silti kaikilla haastatelluilla oli valitettavasti havaintoja karkeistakin väärin-käytöksistä.

uusia rakennusJäTepaLveLuJa aLueeLLe

Cirkulera-hanke panostaakin tulevana kesänä saariston jätehuollon valvontaan uudelleen ja nyt koko laajalla hankealueella. Jätteenpolton ympäristöhaitoista tiedetään nykypäivänä enemmän. Rakentamisen jätteet eivät ole enää kokonpolttoon sopivaa hirttä ja sahanpurua vaan sisältävät paljon kemikaaleja ja muoveja, jotka nuotiopoltossa vapauttavat ympäristöön pysyviä ja ravintoketjuissa rikastuvia ympäris-tömyrkkyjä, kuten dioksiinia. Tätä viestiä vie-dään saariston kiinteistönomistajille.

Mutta mikä neuvoksi, kun kunnallisen jä-tehuollon mahdollisuudet ovat rajalliset? Joka

kylässä ei ole järkevää ylläpitää jäteasemaa. Jätekuljetukset muodostuvat helposti pitkiksi. Yritysjäte ei ole kunnallisen jätehuollon vas-tuulla. Täydentäviä palveluja tarvitaan.

Cirkulera-hanke on tehnyt kovasti töitä län-siuusmaalaisten rakentajien palvelutarjonnan monipuolistamiseksi.

Hankekauden aikana alueen eri osissa ovat aloittaneet rakennusjätesäkkipalvelu Sortit, Kuusakosken Raksasäkki sekä Greenbag.

Myös paikallisen pienyrittäjän voimin on mahdollista kehittää oman alueen rakennus-jätepalveluja. Paikallisen tammisaarelaisen kul-jetusyritys Rehn F&P:n kanssa on suunniteltu irrotettavilla väliseinillä varustettua lajittelu-lavaa.

Kaiken kaikkiaan viisi yritystä on hankekau-den aikana kehittänyt uusia rakennusjätehuol-lon palveluita länsiuusmaalaisille.

Ja lisää on tulossa: hankkeen keräämä tie-to saariston jätehuollon tarpeista on saanut Kuusakosken liikkeelle. Ensi kesänä, kesäkuun ja heinäkuun viimeisinä viikonloppuina, In-koon ja Raaseporin saaristossa partioi raken-nusjäteproomu, joka kerää jätteet raksasäkeissä suoraan rantakiinteistöiltä.

ToiMiva JärJesTeLMä MoTivoi

Kuntien ja jätehuollon välinen yhteistyö on oi-kein hyvä lähtökohta tämäntyyppisen haasteen

ratkaisemiseksi. Intressi on yhteinen ja ohjaus-keinoja on.

Tiedon ja toivomusten vaihtaminen on su-junut Cirkulera-hankkeessa avoimesti, siitä hatunnosto osapuolille. Rakennus- ja ympä-ristövalvonnan yhteistyö ja tiedonvaihto on yhtälailla tärkeää, jotta ehdittäisiin reagoida esimerkiksi isoja jätemääriä synnyttäviin pur-kutöihin jo lupavaiheessa.

Rakennusyrittäjien henkilökohtainen neu-vonta on hankkeessa kerättyjen kokemusten mukaan tehokkain tapa vaikuttaa jätteiden kä-sittelyyn pientyömailla. Neuvonnan on oltava

Cirkulera tuotti Jätepihin rakentajan oppaan 2011. se on saatavilla osoitteessa web.novia.fi/cirkulera .

Cirkuleran hankkeessa löydettiin monia tapoja vähentää rakennusjätteen määrää ja edistää lajittelua rakennustyömailla.

rakennus- ja purkujäte on sekalaista ja sisältää monenlaista materiaalia kivestä ja tiilistä muoviin ja kartonkipakkauksiin.

20 Uusiouutiset Vol. 23 (2012) 4

aidosti hyödyllistä, jotta se saa aikaan muutosta.Rakentajien asiakkaiden ja kiinteistönomis-

tajien neuvonta sekä lupien valvonta puoles-taan pienentävät hämäräyrittäjien toiminta-mahdollisuuksia. Ammattitaitoisen purkuyrit-täjän kannattaa tehdä itsensä tutuksi kunnan rakennus- ja ympäristövalvonnan kanssa: hyvä yhteistyösuhde palkitsee puolin ja toisin, kun alalla on paljon hämärääkin liiketoimintaa.

Yrittäjien parissa tehdyn haastattelukyse-lyn perusteella rakennusjätteiden käsittelyn onnistumisen ratkaisevat jätteen hinnoittelu, vastaanoton jouhevuus ja aukioloajat. Toisin sanoen asiat onnistuvat, jos on kannattavam-paa tehdä enemmän jätehuollon eteen kuin vähemmän.

pienyriTTäJäT kaipaavaT paLveLuJa

Kunnallisesti ylläpidetyille jäteasemille saapu-vista jäte-eristä suurimmat kulkevat pienyrit-täjien käsien kautta. Rakennusalalla korjaus-toiminta kasvaa kaiken aikaa. Remonttijätteet, purkumateriaalit – suurimmat jäte-erät tulevat tulevaisuudessa sieltä. Ne eivät tule yksityisten pakettitalotyömailta.

Remonttijätteen suurimmat kerta-erät taas syntyvät esimerkiksi taloyhtiöiden saneerauk-sissa. Tällaisten kohteiden jätelajien ja -mää-rien ennakointi on mahdollista. Hankkeessa ideoitu yrittäjien motivointi jätehuollon suun-nitteluavun muodossa tai esimerkiksi ”kanta-asiakasalennusten” kautta ei kuitenkaan ole ongelmatonta kunnalliselle jäteyhtiölle.

LaJiTTeLuun kannusTava vasTaanoTTo

Maksupolitiikalla voidaan vaikuttaa lajittelu-tulokseen ja laki edellyttääkin, että maksuilla vaikutetaan jätteentuojien käyttäytymiseen mahdollisuuksien mukaan.

Yhä useampi jätehuoltoyhtiö ”palkitsee” la-jittelijan hinnoittelulla. Esimerkiksi Kiertoka-

pulan, Puhas Oy:n ja Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n hinnastossa lajiteltu ja lajittelematon ra-kennusjäte on hinnoiteltu erikseen siten, että rakennusjäte, josta on lajiteltu pois hyötykäyt-tökelpoinen materiaali, otetaan edullisemmin vastaan. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakiel-lon myötä lajittelusta tulee jatkossa välttämä-töntä.

Rakennusjätteen kohdalla on lisäksi edelleen ongelmana tulkinta kotitalous- ja yritysjätteen välillä. Kunnallisella jätehuollolla on rooli pal-veluja täydentävänä siellä, missä muuta palve-lua ei ole. Monilla alueilla kunnallinen jätehuol-to on yrittäjillekin ainoa vaihtoehto.

HuoMio vaaraLLisiin aineisiin

Yrittäjätapaamisissa on noussut esiin myös huoli rakennustoiminnassa syntyvien tervey-delle vaarallisten jätteiden (esimerkiksi asbes-ti, kemikaalit, pintakäsittelyaineet) käsittelyn ontumisesta pientyömailla. Vaarallisen jätteen vastaanottohinnat ovat yrittäjille varsin kor-keita, mikä kasvattaa väärinkäytösten riskiä.

Ympäristönsuojelun kannalta ajatellen vaa-rallisen jätteen vastaanotto ja hinnoittelu tulisi järjestää niin, että haitta-aineet ja -materiaalit saataisiin mahdollisimman tehokkaasti tal-teen, ilman korkeiden hintojen aiheuttamaa kynnystä.

Esimerkiksi kestopuun keräys on jo järjestet-ty toimivasti. Voisiko käsittelymaksun periä jo tuotteen hinnassa?

Mineraalivillaeristeet taas ovat esimerkki jä-telajista, jonka määrät ovat suuria, mutta jon-ka hyötykäyttö on käytännössä ratkaisematta – mikä on tuottajien vastuu siinä?

Asbesti taas on esimerkki materiaalista, joka tulisi ehdottomasti saada pois rakennuksistam-me ja pois myös rakennusjätteen joukosta. As-bestin vastaanottohinta on kuitenkin paikoin jopa puolet korkeampi kuin rakennusjätteen, jolloin on olemassa riski siitä, että lajittelu jää omantunnon varaan. Laki edellyttää kuitenkin,

että loppusijoitettavan jätteen vastaanottomak-sun on katettava loppusijoituksen kulut.

Cirkulera-hankkeessa on päädytty siihen johtopäätökseen, että pysyvimmät vaikutuk-set rakennusjäteongelmien ratkaisuun syntyvät luomalla yrittäjäystävällinen ja aidosti lajitte-luun rohkaiseva vastaanottoverkosto, jossa voi olla mukana sekä yksityisiä että kunnallisia yhtiöitä.

Jätelaista olisi myös pengottava esiin malli, jossa kunnallinenkin jäteyhtiö voisi halutes-saan kestävältä pohjalta kehittää yrittäjien kautta tulevan jätteen vastaanottoa. Sellaisen puutteessa kulkee moni jätekasa jatkossakin ympäristötarkastajan pöydän kautta.

saariston jätehuollon valvonta osoittautui tarpeelliseksi.

Mikä Projekt Cirkulera?e kuntien aloitteesta toteutettu, amk-

vetoinen tiedotushanke, jonka tavoit-teena edistää rakennusjätteen asian-mukaista käsittelyä ja lajittelua sekä ennaltaehkäistä ympäristöongelmia.

e Hankeaika: 2009–2012

e Hankevastuu: Yrkeshögskolan Novia, raasepori

e rahoitus: Leader/ eu:n maaseu-dun kehittämisrahasto Pomoväst ry:n kautta sekä julkinen ja yksityi-nen rahoitus. kokonaisbudjetti: 110 000 euroa.

e Hankekumppanit: Hangon, inkoon,raaseporin ja siuntion kaupungit/ kunnat, rosk’n roll, Lassila & tikan-oja, länsiuusmaalainen ammatti-korkeakoulu Yrkeshögskolan Novia.

e toteutettuja toimenpiteitä:i Laaja roskaantumisselvitysi kuljetuspalvelujen parantamineni aloite rakennusjätettä koskevien

jätehuoltomääräysten uudistami-seksi

i rakentamisen ympäristöopas radio-ohjelmaksi tuotettuna, yhteistyössä YLe vega

i Länsiuusmaalaisen pientalohank-keen jätehuollon seuranta (blogi)

i Yrittäjien toiveesta järjestetty asbestikoulutus

i saaristorakentamisen jätehuollon valvonta- ja tiedotuskampanja

i saariston jätteenkeräystempaus,kumppanina kuusakoski oy

i muiden toimijoiden rakentajille tarjoaman jäteneuvontamateriaa-lin kehittäminen

i sähköinen rakennustavaran kirpputori