uusimaa-kaava 2050 uudenmaan rakennesuunnitelma · 2019-10-10 · helsinki–turku...
TRANSCRIPT
![Page 1: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/1.jpg)
UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Helsingin seudun viherkehä
Ylimaakunnallinen viheryhteys
Muu maankäyttö
Logistiikan kehityskäytävät
Keskukset
Kansainvälinen lentoasema
Ydinalue
Kansainvälisesti merkittävät satamatja niiden meriyhteydet
1. vaiheen hankkeet
2. vaiheen hankkeet
3. vaiheen hankkeet
Joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävät
Joukkoliikennekäytävät, joihin ei liitymerkittäviä kehittämishankkeita
Ten-T -ydinverkon yhteys Tallinnaan
Kehysalue
Uusimaa-kaava 2050UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Uudenmaan liitto 2018Päivitetty 9/2019
![Page 2: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/2.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Rakennekaavasta rakennesuunnitelmaksi
Rakennekaava on muutettu valmisteluaineiston palautteen pohjalta aikaisempaa visiomaisemmaksi rakennesuunnitelmaksi.
Keskeiset muutokset rakennesuunnitelmaan:
1. Uudenmaan rakennesuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia
2. Uudenmaan rakennesuunnitelmalla ei ole määräyksiä
3. Liikenteen ja maankäytön kehityskäytävien toteutusjärjestys on lisätty
4. Karttaelementtien esitystapaa on kehitetty (mm. viherkehä, satamat)
i
![Page 3: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/3.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Rakennesuunnitelman lähtökohdatTavoitellaan kestävää kasvua
Uusimaa kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Maakunnan suurimpana haasteena onkin ratkaista, miten mahdollistetaan väestön ja työpaikkojen kasvu siten, että se toteutuu mahdollisimman kestävällä tavalla. Uudenmaan tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta vuonna 2035. Myös rakennesuunnitelma pyrkii vastaamaan tähän tavoitteeseen.
Kasvun hallinta edellyttää riittävästi kohtuuhintaisia ja monenlaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja, kestäviä liikkumis- ja energiaratkaisuja, uusia elinkeinoja sekä luonnon ja rakennetun ympäristön vetovoimatekijöiden turvaamista.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikenteen näkökulmasta tavoitteena on ennen kaikkea energiatarpeen vähentäminen. Viherrakenteella puolestaan on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen sekä ympäristön tuottokyvyn kannalta.
Rakennesuunnitelman taustalla on Uudenmaan rakennemallit 2050 -työ, jossa tarkasteltiin kolmea erilaista Uudenmaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityssuuntaa vuoteen 2050.
![Page 4: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/4.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Keskeinen sijainti kansainvälisesti ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostossa
Kansainvälisestä näkökulmasta Uusimaa sijaitsee kahden TEN-T -ydinverkkokäytävän risteyskohdassa. Suunnitellut Rail Baltica ja Tallinna-tunneli linkittäisivät Uudenmaan ja Suomen nykyistä vahvemmin pohjois–eteläsuuntaiseen Pohjanmeri–Itämeri TEN-T ydinverkkokäytävään.
Etelä-Suomen aluetta yhdistää viiden merkit-tävän kehityskäytävän verkosto. Neljä niistä kytkeytyy Uuteenmaahan ja pääkaupunkiseu-tuun ja suuntaa sieltä joko länteen, luotee-seen, koilliseen tai itään. Viides käytävä on kehämäinen.
Rakennesuunnitelman lähtökohdat
Turku
Tallinna
Tampere
HelsinkiSalo
Hämeen-linna Lahti
Kouvola
Kotka
HankoTammisaari
Karjaa
Lohja
VantaaKerava
Järvenpää
PorvooLoviisa
RiihimäkiHyvinkää
Pietari
Viipuri
Espoo
PoriSeinäjoki Jyväskylä
Mikkeli
MaantieRautatieTuleva rautatie
Kansainvälinen henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteys
Kansainvälinen lentoasemaHanko–Hyvinkää–PorvooHelsinki–Kotka
Helsinki–TurkuHelsinki–TampereHelsinki–Lahti–Kouvola
KEHITYSKÄYTÄVÄT
E18
E18
E12
E75
0 100 km50
UUSIMAA OSANA ETELÄ-SUOMEN KEHITYSKÄYTÄVÄVERKOSTOA
SCAN
DIN
AVIA
N MED
ITERRANEAN CORRIDOR
NORTH SEA - BALT
IC C
ORR
IDO
R
Koko Suomen kannalta merkittävä on erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen sekä Turun seutujen muodostama Etelä-Suomen kasvukolmio. Tämän kokonaisuuden sisäisten ja muualle Suomeen ulottuvien liikenneyhteyksien kehittäminen on tulevaisuudessa tärkeää.
![Page 5: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/5.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Rakennesuunnitelma kuvaa Uusimaa-kaavan isot linjat vuonna 2050
Rakennesuunnitelma
kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään tavoitetila Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050
toimii oikeusvaikutuksettomana seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona
pyrkii luomaan edellytyksiä vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntarakenteelle
osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voi sijoittua kestävästi. Lisäksi kartalla osoitetaan liikenne- ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit
periaatteet tarkentuvat seutujen vaihekaavoissa
![Page 6: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/6.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Uudenmaan rakennesuunnitelmaUUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Helsingin seudun viherkehä
Ylimaakunnallinen viheryhteys
Muu maankäyttö
Logistiikan kehityskäytävät
Keskukset
Kansainvälinen lentoasema
Ydinalue
Kansainvälisesti merkittävät satamatja niiden meriyhteydet
1. vaiheen hankkeet
2. vaiheen hankkeet
3. vaiheen hankkeet
Joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävät
Joukkoliikennekäytävät, joihin ei liitymerkittäviä kehittämishankkeita
Ten-T -ydinverkon yhteys Tallinnaan
Kehysalue
![Page 7: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/7.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Merkintä Kuvaus
Ydinalue
Kaupunkirakenteeltaan tiivis ja toiminnallisesti yhtenäinen joukkoliikenteen verkosto-kaupungin alue, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa kestävin liikkumismuodoin.
Kehysalue
Vyöhyke, joka on vahvassa vuorovaikutuksessa ydinalueen kanssa ja jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa kestävin liikkumismuodoin.
Keskukset
Uudenmaan monipuolisimmat ja merkittävimmät keskukset.
Rakennesuunnitelma – kartan sisältö
Merkintä Kuvaus
Joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävät
Joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävät, joilla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulee tukea mm. uuden maankäytön sijoittamisella. Väreillä kuvataan hankkeiden suositeltua toteutusjärjestystä kehityskäytävillä
Joukkoliikennekäytävät, joihin ei liity merkittäviä kehittämishankkeita.
Logistiikan kehityskäytävät
Maantien ja/tai rautatien muodostamat kehityskäytävät, jotka ovat merkittäviä valtakunnallisten tai kansainvälisten kuljetusten kannalta.
TEN-T -ydinverkon yhteys Tallinnaan
TEN-T -ydinverkkokäytävän osuus, joka sijoittuu merialueelle Helsingin ja Tallinnan välille.
![Page 8: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/8.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Merkintä Kuvaus
Kansainvälinenlentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on varattu merkittävää kansainvälistä lentotoimintaa, muuta ilmailua sekä niihin liittyvää muuta toimintaa varten.
Kansainvälisestimerkittävät
satamat ja niiden meriyhteydet
Kohteet, joissa on kansainvälisesti merkittävää satamatoimintaa sekä siihen liittyvää muuta toimintaa.
Helsingin seudunviherkehä
Vyöhyke, jossa virkistyskysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi ja jonka viherrakenteeseen kohdistuu erityisiä käyttöpaineita.
Viherkehä sisältää virkistys- ja suojelualueita, vesialueita ja saaristoa sekä niiden välisiä yhteyksiä.
Rakennesuunnitelma – kartan sisältö
Merkintä Kuvaus
Ylimaakunnallinenviheryhteydet
Tärkeimmät ylimaakunnalliset viheryhteydet.
Muu maankäyttö
Pohjakartan kestävän kasvun vyöhykkeiden ulkopuolinen alue, jolla on maakunnallisia ja paikallisia asumisen, tuotannon ja viherrakenteen toimintoja.
![Page 9: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/9.jpg)
• Uusimaa-kaava 2050: Uudenmaan rakennesuunnitelma •
Uusimaa vuonna 2050
Kasvu kestäville vyöhykkeille Pääosa Uudenmaan kasvusta on sijoittunut kestävän kasvun vyöhykkeiden keskuksiin ja muille kestävin liikkumismuodoin hyvin saavutettaville alueille olemassa olevaa rakennetta tiivistäen ja täydentäen. Voimakkain kasvu on suuntautunut Uudenmaan ydinalueelle sekä sitä ympäröivälle kehysalueelle.
Elinvoimaisten keskusten verkostoMerkittävimmät ja monipuolisimmat keskukset kasvavat kukin omilla vetovoimatekijöidensä avulla. Keskusten elinvoima on kasvanut keskittämällä niihin kasvua ja palveluita.
Liikutaan kestävästi Uuden maankäytön avulla on tuettu joukkoliikenteen ja maankäytön merkittävimpiä kehityskäytäviä, jotka linkittävät kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset yhteen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Uudet asukkaat ja työpaikat joukkoliikenteen solmukohdissa tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Myös kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet ovat parantuneet tiivistämisen myötä keskustoissa ja taajamissa.
Hyvin saavutettava UusimaaUudenmaan valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus on parantunut suurten liikennehankkeiden, kuten Lentoradan, ESA-radan, Itäradan ja Tallinna-tunnelin sekä pääradan parantamisen myötä.
Kansainväliset ja valtakunnalliset kuljetusyhteydet toimivat liikenneverkon tärkeimpiin solmukohtiin eli satamiin ja lentoasemalle. Logistiikan kehityskäytävät yhdistävät Uudenmaan osaksi Suomen kuljetusverkostoa, ja käytäville sijoittuu työpaikkoja ja tuotantoa.
Vetovoimainen ympäristö Kestävän kasvun rinnalla on turvattu luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet sekä Uudenmaan sisällä että yli maakuntarajojen. Helsingin seudun viherkehällä vastataan kasvavaan virkistyskysyntään ja tuetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.
![Page 10: Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA · 2019-10-10 · Helsinki–Turku Helsinki–Tampere Helsinki–Lahti–Kouvola KEHITYSKÄYTÄVÄT E18 E18 E12 E75 0 50 100 km UUSIMAA](https://reader033.vdocuments.pub/reader033/viewer/2022042406/5f20a69909341421ba2e5e08/html5/thumbnails/10.jpg)
Uudenmaan liitto 2018Päivitetty 9/2019
Uudenmaan liitto // Nylands förbundHelsinki-Uusimaa Regional Council
Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi