uusmediatuotannon perusteet ja www-julkaisustrategiat · käyttäjä-skenario / palvelukuvaus ......
TRANSCRIPT
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 1/52
Uusmediatuotannon perusteet ja Www-julkaisustrategiat
Verkkojulkaisun konseptit, käytettävyys, saavutettavuus, käyttäjäskenariot
uusmediaprojektin hallinta ja ryhmätyömenetelmät
Marjo Mäenpää Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 2/52
Kurssin ohjelma:
Perjantai 31.1. klo 9-12Projektisuunnitelma, oman tuotannon käynnistäminenMarjo Mäenpää
Keskiviikko 29.1. klo 12-16Uuden median tekijänoikeudetja tuotanto-sopimuksetSamuli Simojoki, Borenius &Kemppinen
Maanantai 27.1. klo 9-12Uuden median projekti –teoria ja käytäntötuottaja Tarja Toikka
Perjantai 24.1 klo 9.-12 Yritysvierailu Everscreen, Meritullinkatu 11 C, Lassi Tolonen. Vierailua luotsaa Tarja Toikka –: [email protected]://www.everscreen.com -
Keskiviikko 22.1. klo 12.-16.00Uusmediatuotannon perusteet ja Www-julkaisustrategiatVerkkojulkaisun toimivat konseptit, käytettävyys, saavutettavuusskenariot käyttäjistäuusmediaprojektin hallinta ja ryhmätyömenetelmät – luento,Marjo Mäenpää
Maanantai 20.1. klo 9.-12Uusmediatuotannon perusteetuuden median tuotantoprosessi - Uuden median projekti ja tuottajan rooli– mitä, kenelle, miten –käytettävyys ja käyttäjän näkökulma– ideasta tuotteeksi, ryhmätyöMarjo Mäenpää
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 3/52
Skenario-esimerkki: Emolevy.com• Vuorovaikutteinen Emo-palvelu• Kohderyhmä: peruskoulun ala- ja yläasteikäiset lapset,• Käyttötilanteet ja tarpeet: Iltapäivisin, koulun jälkeen, kun
vanhemmat ovat työssä ja lapset tarvitsevat neuvoja jokapäiväisiin askareisiinsa
• Sisältö: Vuorovaikutteisia ohjeita ja neuvoja mm. helppotekoisiin välipaloihin, ensiapuun, linkitys verkko-oppimissivuille läksyjen tueksi, mahdollisuus pieniin verkko-ostoksiin – palveluun voi “tallentaa” verkkorahaa maksuvälineeksi mm. kotipizzapalvelua tai maksullisia pelisivujavarten (vrt. Veikkaus oy). Mahdollisuus sähköpostin ja tekstiviestin lähettämiseen valittuihin sähköpostiosoitteisiin ja gsm-numeoroihin
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 4/52
Käyttäjä-skenario / palvelukuvaus• Äiti <työssä>
Ennen työhön lähtöään Äiti tekee Emolevy.com –palveluun oman profiiin tyttärelleen Tuulille.Äiti kirjaa lomakkeeseen Tuulin käyttäjätiedot, iän, luokka-asteen, koulun kielivalinnat, ruoka-allergiat.Äiti kirjaa lomakkeeseen myös omat ja muiden läheisten sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot.Äiti siirtää omalta tililtään Sampo-pankista verkon kautta Emolevy.com –palvelussa olevaan Tuulin henkilökohtaiseen kukkaroon 20 euroa
• Riina <koulussa>Tavattavissa vain matkapuhlimen kautta
• Tuuli 12 v.<koululainen>Tulee koulusta ja avaa Emolevy-com –sivun tietokoneelta.Tuulin omalla sivulla on viesti Äidiltä: “Hei, olen kokouksessa koko päivän enkä voi vastata puheimeen, kirjoita viesti kun olettullut.”
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 5/52
Käyttäjä-skenario / palvelukuvausTuuli kirjoittaa Emolevy.com –sivulla olevaan
viestikenttään Äidille viestin, että on tullut jo kotiin – saman viestin hän laittaa myös Riinan osoitteeseen. Viesti menee sekä kummankin vastaanottajan sähköpostiosoitteeseen että kännykkään – koska Riina on vielä iltapäivähoidossa, hän saa viestin kännykkäänsä.
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 6/52
<Tuuli>
<Äiti>
<Riina>
Kirjoittaa viestin Shköposti / gsm -kenttään
Avaa emolevy.com
Valitsee:lähetä
viest
Valitsee viestin saajiksi Äiti, Riina
Lähettää viestin
Vastaanottaa viestin sähköpos-tina
Vastaa viestiin reply-komennolla
Vastaanottaa sms viestn
Lähettää sms viestinlukee Äidin sähköpostiviestin
Emolevy.com viestikentästä
lukee Riinan tekstiviestin Emolevy.com viestikentästä
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 7/52
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 8/52
Verkkotuotantoprojekti• Ideointi, ”missio”, sanoma, yleisö, talous, oikeudet, sopimukset,
työryhmä• Suunnittelu, käsikirjoitus, sisältö, rakenne, mediaelementit,
yhteydet, testaukset• Tuotanto, mitkä elementit lisäävät interaktiivisuutta, html, flash,
animointi, qtwr, koodaus, ohjelmointi, tietokannat, koostaminen ja päivitys
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 9/52
Käytettävyys• Yksinkertaiset, suorat reitit tiedon
äärelle, pois turhat ohjeet ja neuvot• Ryhmittele navigointitiloja >>• Anna palautetta• Ole tarkka, johdonmukainen, selkeä• Ole joustava, anna useita reittejä• Ole anteeksiantava
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 10/52
Käytettävyyden käsite
Tuotteen käytettävyys kertoo kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta tuottavasti, tehokkaasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä. ISO 9242-11(Irmeli Sinkkonen & al, Käytettävyyden psykologia, Edita 2002)
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 11/52
Käytettävyyden tavoitteet
• Tuottavuus: tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat tavoitteensa
• Tehokkuus: resurssit, jota tarvitaan tuotokseen suhteutettuna
• Tyytyväisyys: käytön miellyttävyys ja hyväksyntä(Irmeli Sinkkonen & al, Käytettävyyden psykologia, Edita 2002)
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 12/52
Esimerkkejä
• Saavutettava museo: Http://www.fng/hugo/ >• Saavutettava koulutus: Http://www.uiah.fi/elokuvantaju >• Organisatoorista saavutettavuutta: www.w3.org/WAI <• Suomalainen Internetin käyttäjätutkimuksia:
http://www.toy.fi/tuotteet/internet/inet3.htm > >• http://www.toy.fi/tuotteet/wtm/wtmresults.htm >>• Internetin häpeäpilkut:
http://www.iarchitect.com/shame.htm>>>>• Julkishallinto ja esteettömyys verkossa:
http://www.intermin.fi/suom/juna/esteettomyys.html >>• Pikakäytettävyystesti: http://www.cast.org/bobby/ >>
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 13/52
Uusmediaprojektin hallintakonseptisuunnittelu, projektisuunnittelu
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 14/52
1 Lähtökohdat
1.1 Tausta1.2 Lähtökohtakuvauksia ja käytettävissä
olevaa materiaalia ovat
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 15/52
2 Projektin kuvaus:
Tavoitteet, tulokset ja rajaus2.1 Projektin tavoitteet2.2 Luotavan palvelun kuvaus,
sisällölliset rajaukset2.2.1 Taustafilosofia2.2.4 Palvelun kulttuurinen
toimintaympäristö2.2.5. Benchmarking
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 16/52
2.2 Tekniset rajaukset2.4 Tulokset2.5 Tulosten hyväksyminen
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 17/52
3 PROJEKTIN ORGANISAATIO
3.1 Organisaatiokaavio ja nimetyt tekijät3.2 Työnajako ja vastuut3.3 Valtuudet
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 18/52
4.PROJEKTIN TEHTÄVÄT
4.1 Aloitusedellytykset4.2 Projektin tehtävät ja aikataulu4.2.1Teoreettinen taustatyö4.2.2 Palvelun toteutusvaihe4.2.3 Projektin taustatyö ja hallinnointi4.2. X Palvelun käytännön toteuttamisen
työaikataulu
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 19/52
5. PROJEKTIN BUDJETTI
• 5.1 Kustannukset• 5.2 Rahoitus• 5.3Yhteistyökumppaneiden kartoitus
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 20/52
6. PROJEKTINHALLINTA
• 6.1 Projektisuunnitelman hallinta• 6.2 Yhteydenpito ja seuranta• 6.2.1 Yhteydenpito• 6.2.2 Kokoukset• 6.2.2.1 Suunnittelukokoukset:
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 21/52
Palvelukonsepti
• 6.2.2.2 Työtehtävien suorittamiseen liittyvät tapaamiset
• 6.3 Kokoonpanon hallinta• 6.4 Alihankinnat
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 22/52
7. RISKIT
S WO T
Weaknesses - heikkoudet
Threats - uhat
nopeavisuaalinenuniversaaliselkeäyksilö/ryhmäei vaadi työkalujasuuntaa ajattelua ratkaisuihin
ylimalkainenkirjataan itsestään selvyyksiä
käsittelee vain yhtä asiaapyrkii keinotekoiseen tasapainoon
on hyvin maskuliininenkäsitteenä kulunmut
unohdetaan muut jaoittelumenetelmättehdään nopeasti, eli pinnallisestivoi muodostua itsetarkoitukseksi
selkeys saattaa yksinkertaistaakoska ei työkalua, arkistoitavuus saataa
muodostua ongelmaksisaataa johtaa väkinäisiin lauseisiin
siihen voisi liittää lisäselvityksiäkun itsestään selvyydet on kirjattu niistä päästäänMindnappäämällä swotit tulevat joustavammaksivisuaalisilla swottipohjilla voidaan pehmentääkäsitteen tunnettuus takaa jatkuvuuden
Strenghts - vahvuudetOpportunities - mahdollisuudet
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 23/52
8. TYÖSKENTELYTAVAT
8.1 Työskentelyvälineet, -menetelmät ja standardit
8.2 Projektityöympäristö8.3 Projektiin liittyvä koulutus8.4 Tiedotus
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 25/52
Miten ja miksi rekrytoidaan tiimiin uusi jäsen, miten tiimimuodostetaan?
Kun palkkaat jonkun, tarvitset:syyn, miksi palkata lisää työvoimaa, miksi perustaa uusi virka
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 26/52
Toimenkuvaus
• Kirjallinen työn kuvaus• Oikea ihminen oikeaan paikkaan oikeaa
työtä tekemään• Selventää työnjakoa ja työryhmän
välistä yhteistyötä
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 27/52
General Requirements• Titteli / job title• Tehtävän kuvaus / position summary• Lähin esimies / immediate supervisor• Välittömien raporttinen määrä/ Number of direct reports• Erityis- vs minimivaatimukset / minimum vs. specific
requirements• Kouluts, työkokemus yms. edellytykset / education, training and
certification requirement• Vaadittava kokemus / experience necessary• Matkustus / travel• Palkka / salary
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 28/52
Päätökseen vaikuttaa• Kuinka suuren osa budjetista työ vie• Mitä säännöllisiä raportteja tai yksilöllisiä esityksiä työhön
kuuluu• Millä työn onnistumista mitataan – aikataulu, suoritusaika,
vasteaika, yksittäiseen toimintaa• Käytetty aika jne• Vuorovaikutustaidot- ja tarpeet• Mitä dokumentaatiota työhön tarvitaan• Turvallisuusmääräykset• Mitä muita tulevia tai käynnissä olevia projekteja on• Systeemin, sovellustem , ohejlmien vaatimukset päivitykset,
kehittäminen, käyttöönotto• Työn koordinointi muiden yksikköjen tai tiimin jäsenten kesken
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 29/52
Paljonko painaa kokemus?• Projektityöstä• Eri kokoisista toimintaympäristöistä• Useista paikoista• Teollisuuden alasta – julkaisu, tuotanto,
markkinointi, mainonta, kulutushyödykkeet, asiakasprojektit “multiplattform”
• Työn sisältö• Yksilö vs. tiimityöskentely
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 30/52
Kuinka paljon voi tarjota/pyytää palkkaa?
http://www.rekaksois.com/research_artikkeli.html/id/313http.//www.salary.comhttp://www.tekcheck.com/http://www.wagweb.com/
Marjo Mäenpää, 2003 [email protected] 31/52
Työn hinta - mitä yritys/freelancerlaskuttaa asiakkaalta?• Tuntihinnat olivat usein välillä 67-100 e (400-
600 mk )• Pääkaupunkiseudulla hinnat olivat
pääsääntöisesti 100-151 e (600-900 mk)• Konseptisuunnittelu 76-200 e (450-1220 mk)• Graafinen suunnittelu 76-151 e (450-900 mk).• Projektijohto 100-151 e (600-900 mk)• Java-ohjelmointi 84-143 e (500-850 mk)• HTML-koostaminen 67-117 e (400-700 mk)
Brainstorm• Brainstormilla eli aivoriihellä tarkoitetaan pienryhmän
formaalia ongelmanratkaisusessiota. Brainstorm eiole varsinainen tekniikka vaan sessio jossa käytetään useita tekniikoita
– Sessiolla on vetäjä ja sihteeri– Sessioon osallistuu 4-12 henkeä– Aikataulu on tiukka ja
ennaltamäärätty– Yhdistellään yksilö-, pari- ja
ryhmätekniikoita– Varmistetaan häiriötön aktiivinen
luovat tila ja tilanne– Ideoinnin tulokset tulee purkaa ja
käsitellä myöhemmin
• määrä tuottaa laatua• kaikki ideat kirjataan• ideointia pitkitetään, arviointia
viivytetään• kritiikkiä ei esitetä• parennellaan ja yhdistellään
toisten ideoita• toisto sallitaan• aivoriihessä ei juuri keskustella
“Esikuvilta oppiminen”Benchmarking• Benchmarking on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi tuotteiden, palvelujen ja
prosessien suorituskyvyn mittaamiseksi ja analysoimiseksi sekä vertailemiseksi tunnistettuihin parhaisiin käytäntöihin ja käytettäväksi oman liiketoiminnan kehittämisessä.
– Nöyryys - ehkä joku on maksanut oppirahat– Valinta - valitse esikuvasi huolella– Rehellisyys - käsittele esikuvaasi ja omaa organisaatiotasi/tuotettasi
objektiivisesti– Jatkuvuus - vaatii säännöllistä seurantaa– Paranna - etsi menestyksen malli, tunnista omat heikkoutesi ja voimasi, ja
käytä niitä parantaaksesi mallia– Nopeus– Terve järki
“Six Thinking Hats”Edward de Bono
Publisher: Little, Brown and CompanyKuusi hattua• Ryhmätyön apun käytetään “kuutta eri hattua” suuntaamaan ajattelua
eri suuntiin• Kannustaa “rinnakkaisprosessointiin”• Kannustaa laajakatseisuuteen• Irrottaa persoonan ajatteluroolista
White - facts, figures, and objective information Red - emotions and feelings Black - logical negative thoughts Yellow - positive constructive thoughts Green - creativity and new ideas Blue - control of the other hats and thinking steps
Roolikortit• Luovassa suunnittelussa voidaan käyttää ennalta tehtyjä kysymyskortteja, joissa
asiaa lähestytään eri roolien kautta– Sijoittaja– Asiakas– Kilpailija– Tekijä– Lapsi– Opettaja– Pappi– Tiedemies– Kärsimätön– Hölmö– Jne.
Tutkimusmatkailija, taiteilijatuomari, soturi Whack on the Side of the Head:
How You Can Be More Creativeby Roger von Oech
http://www.kinecomm.com/java_example2/CreativeWhackPack.html
• Kysymyskortteina tutuksi tullut roolimenetelmä• Tutkittavaa asiaa katsotaan neljän eri roolin kautta
– Tutkimusmatkailija• Mikä vielä on tutkimatta?• Missä kukaan ei ole käynyt?
– Taiteilija• What if?• Is there rules to break?
– Tuomari• Kyseenalaistaminen, kritiikki• Faktat
– Soturi• Miten tämä viedään läpi?
"Mind Training" by Tony Buzan http://mindman.com/Mindmap
• Mindmappiä käytetään ajattelun ja muistiinpanojen apuvälineenä• Miellekartan muodostaa keskuselementti ja siitä haarautuvat oksat
Korttiseinät• Usemmissa luovan ryhmätyön menetelmissä ideoinnin tulokset
kiinnitetään seinällä arvioitavaksi ja järjestettäväksi• Ideat voidaan esittää yksi per lappu jolloin niiden järjestäminen on
helppoa• Käytä paksua tussia• Ideoita voidaan myös priorisoida antamalla jokaiselle osallistujalle tietty
määrä “plus - minus - mielenkiintoinen” -merkkejä
SWOTnopeavisuaalinenuniversaaliselkeäyksilö/ryhmäei vaadi työkalujasuuntaa ajattelua ratkaisuihin
ylimalkainenkirjataan itsestään selvyyksiä
käsittelee vain yhtä asiaapyrkii keinotekoiseen tasapainoon
on hyvin maskuliininenkäsitteenä kulunmut
siihen voisi liittää lisäselvityksiäkun itsestään selvyydet on kirjattu niistä päästäänMindnappäämällä swotit tulevat joustavammaksivisuaalisilla swottipohjilla voidaan pehmentääkäsitteen tunnettuus takaa jatkuvuuden
unohdetaan muut jaoittelumenetelmät
tehdään nopeasti, eli pinnallisestivoi muodostua itsetarkoitukseksi
selkeys saattaa yksinkertaistaakoska ei työkalua, arkistoitavuus
saataa muodostua ongelmaksisaataa johtaa väkinäisiin lauseisiin
S WO T
Strengths - Vahvuudet
Opportunities - Mahdollisuudet
Weaknesses - Heikkoudet
Threats - uhat
Aivoriihisession järjestelyt• Kerää tiimi kokoon hyvissä ajoin (2vk)• Kerro mistä on kyse, motivoi, jaa materiaalia, tarkista aikataulut• Viikonloppusessio on paras;
Perjantai-iltana siirrytään mielenkiintoiseen ja syrjäiseen paikkaan, tutustutaan toisiin osallistujiin, annetaan yksi esitehtävä hautumaan yönajaksi, aikaisin nukkumaan
• Lauantai aloitetaan aamiaisella ja liikunnalla, päivän valoaika käytetään ideointiin ja illalla irrottaudutaan aiheesta. Yöksi jälleen pohdintatehtävä
• Sunnuntaiaamupäivä käytetään saatujen ideoiden arviointiin ja jatkotyöskentelyn suunnitteluun
• Ennen jatkosessiota kaikille jaetaan yhteenveto edellisestä, lisämateriaalia ja itsenäinen kehitystehtävä
• Jatkosessio pitää olla kahden viikon sisällä
Tiimi• Sessiossa on hyvä olla 4-12 osallistujaa• Tilannetta johdattelee vetäjä• Vetäjä ei yleensä osallistu varsinaiseen ideointiin
“Kerro lisä䔓Vastaako tämä mitä kirjoitin sitä mitä sanoit”“Onko kenelläkään jatkoideaa tähän”“Miten toisin tämän voisi tehdä”
• Vetäjä vastaa siitä ettäi kukaan ryhmässä dominoi• Prosessia kirjaa sihteeri• Asiantuntijat on hyvä pitää erillään, ja he puhuvat vain kysyttäessä• Kaikki tittelit ja arvoasetelmat pitää poistaa
Tila• Älä pidä sessiota tutussa tilassa• Varmista häiriöttömyys (puhelimet, aikataulut)• Valitse iso tila, varaa pientiimitiloja, ja levähdystiloja• Tee tilasta mielenkiintoinen• Pidä tila viileänä• Korkea pöytä ja baarijakkarat aktivoivat• Varaa virvokkeita (mansikoita, eksoottisia drinkkejä) ja musiikkia• Varaa paljon seinäpintaa tai liikuteltavia tauluja• Mukaan isoja papereita, tusseja, teippiä, PostIt-lappuja, sanelukone
Lämmittely• Lämmittelyn tehtävät
– Irti Ritualismista -vapaudutaan normeista ja säännöistä, kyseenalaistetaan– Irti menneisyydestä -kuvitellaan tulevaisuutta, ja ongelmaa ratkaistuna– Irti yhdenmukaisuudesta -tuotetaan omaperäisiä ja outojakin ratkaisuja– Irti epäitsenäisyydestä -osallistutaan käyttämällä omia unelmia, tunteita– Irti tunteettomuudesta -korostetaan empatiaa ja yhdessä tekemistä– Irti vihamielisyydestä -irrottaudutaan arkipersoonasta, samaistutaan rooleihin– Irti itsetietoisuudesta -rikotaan sosiaalisia normeja, ideoita ei allekirjoiteta– Irti vetäytymisestä -suhtaudutaan aidommin ja läheisemmin itseen, toisiin ja
ryhmään• Suunnittele lämmittely (30-60 min) niin että mahdollisimmn moni ylläolevista
toteutuu
Rytmitys• Sessio tulee pilkkoa erikokoisiksi ja toisistaan poikkeaviksi tilanteiksi• Vetäjällä tulee olla takataskussa valmiin nippu keinoja joilla tilanne
voidaan katkaista, jännitettä nostaa tai laskea• Rytmityksessä kannattaa vaihella usein ryhmäkokoa (yksilö - pari -
pientiimi) ja -koostumusta• Rytmituksellä on tärkeä tehtävä aistien virittämisessä ja virkeystilan
ylläpitämisessä• Mikäli sama tiimi brainstormaa usein yhdessä, tulee rytmitystehtäviä
vaihdella
Rytmitystehtäviä• Puheenvuorojen kierrättäminen
– ujot ja hiljaisetkin rohkaistaa, dominantit saavat väistyä• Kategorian vaihtaminen
– kun ideointi alkaa tyrehtymään laajennetaan tai siirretään ideoinnin kohdetta• Lisäinformaation hakeminen
– ideointi katkaistaan hetkeksi ja osallistujat syventyvät materiaaliin• Vaihetaan roolia
– Roolin taakse on helppo kätkeytyä, “miten lapsi tämän näkisi?”• Henkilökohtainen analogia
– Kuvittele/näyttele olevast ideoinnin kohde• Metaforien käyttö
– “Entä jos tässä olisikin kyseessä taistelu?” -politiikka, hilavitkutin...
Rytmitystehtäviä 2• Erikokoisten ryhmien vuorottelu
– yksilö ideointia, parityönä ideoiden jatkotyöstöä, ryhmässä arviointia• Ideoiden selittäminen
– selittämällä ideaansa naapurille saattaa “rivien välistä” ponnataa uusia• Huonoin mahdollinen idea
– huonojen ideoiden keksiminen on aina hauskaa, ja niinden kautta saadaan valoa ongelmaan
• Hauskin tai hulluin idea– ryhmän kokoonpanosta riippuen näistä voi tulla melko karskeja, ilmapiiriä
keventäviä vitsejä• Idea lööppinä• Pakoitettu hiljaisuus• Ryhmä ideoi ideointiprosessin läpivientiä
Rytmitystehtäviä 3• Hajut
– Hajuihin liittyy yleensä runsaasti mielleyhtymiä, jotka saattavat avat uusia ajattelunpolkuja
• Äänet– Kuten haju myös äänet. Musiikilla voidaan ohjailla ryhmän valmiustasoa
• Maut• Kuvat• Esineet• Kollaasi• Liikkuminen• Näytteleminen• Kilpailut
Rytmitystehtäviä - tauko• Vitsituokio -vetäjällä tulee olla aian pari takataskussa• Piirustuskilpailu -vasen käsi, nopeus, sormivärit…• Tanssituokio -pogoaminen laukaiseen varmasti jännitykset• Taukovoimistelu• Musiikkituokio• Rentoutusharjoitus -suggesio ON tehokas!• Huutokuoro• Muovailuhetki• Mielikuvamatka• Hartiahieronta• Lenkki talon ympäri• Jokin lapsuuden leikki -hyppynaru, kirkonrotta, hippa...
20 / 80Jatkotyöstö• Ideointisessio ei koskaan pääty ensimmäisen session jälkeen• Ideat kerätään ryhmitellään, kirjataan, jatkotyöstetään, arvioidaan,
jatkotyöstetään, keskustellaan…• Käytäntö on osoittanut;
– Ryhmässä tyhmistyy, session suursuosikki ideat maistuvat puulta viikon sisällä
– 20% jatkotyöstöä parantaa lopputulemaa 80%– evaluointi ja kritiikki kannattaa aina irroittaa ideoinnista– kritiikki ei saisi koskaan kohdistua idean esittäjään– jatkotyöskentelyssä ideat ovat “isättömiä”
Siis EI -”Pekan idea voitti…”• Varaudu aina pariin lyhyeeseen jatkosessioon koko tiimin kanssa• Suurin työ voidaan tehdä yksilötehtävinä• Pura ja arvio myös ideointiprosessi!
PikaLOR1. Tavoite
– Mikä on tyytymättömyyttä aiheuttava tilanne?2. Tosiasiat
– Vastaa peruskysymyksiin mitä, missä… (5xm+k)3. Ongelma
– Kirjoita ongelmalauseke, 5xmiksi/miten, MTV4. Ideat
– Kirjaa ensimmäiset ideat, kysy “tämä on yksi tapa tehdä mitä”– Etsi muita tapoja, vaihtoehtoja– Muuntele saamiasi ideoita (HEKOTIKO)– Keksi hulluin ja huonoin idea
5. Ratkaisut– Arvioi ja luokittele ideat muutaman kriteerinavulla (tähditys, matriisi)– Poimi parhaat
6. Toteutus– parantele ideaa, tee sille toimintasuunnitelma ja hyväksytä
Lisätietoa:• Paras ja ajantasaisin tuntemani lähdeluettelo (kirjat, web, cd) löytyy osoitteesta
http://www.ozemail.com.au/~caveman/Creative/Books/index.html• Luettelo on osa Creative Web -palvelua, joka on muutenkin tutustumisen arvoinen• Suomeksi löytyy myös jotain (niitä kun ei ole Creative Webissä)
– Achté, K. 1984. Luovuus – Bergström, Matti 1997. Mustat ja valkeat leikit. Leikki, kaaos ja järjestys aivoissa. Juva: WSOY. – Bohm, D. & Peat, D. 1992. Tiede, järjestys ja luovuus. Helsinki: Gaudeamus. – Bono, Edward de. Kuusi ajatteluhattua, Mark Kustannus, 1990– Bono, Edward de. Minäolen oikeassa, sinäväärässä.– Bono, Edward de. Uusi tapa ajatella,WSOY, 1973– Haapasalo, L. 1994. Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu – Haavikko, R. - Ruth, J.E. 1984. Luovuuden ulottuvuudet – Hakanen, T. 1980. Luovuus ja sen ohjaaminen – Hayakawa: Ajattelun ja toiminnan kieli.– Heikkinen, J. 1981. Luovan ongelmaratkaisun didaktiikkaa – Helin, Kari. Kehitämme innovoimaa– Kehitä luovuuttasi. 1995 – Korhonen, Liisa 1993. Ryhmämuunnelmia oppimiseen. Teoksessa Kajanto, A. (toim.) Aikuisten
oppimisen uudet muodot. Vapaan sivistystyön 34. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerrus. – Kuitunen, Hannu. 1997. Luovan ongelmanratkaisun menetelmät ja prosessi.– Saariluoma, P. 1990. Taitavan ajattelun psykologiaa – Sahlberg, Meisalo, Lavonen & Kolari 1993. Luova ongelmanratkaisu koulussa. – Weiss, D.H. 1990. Ratkaise ongelma luovasti – Virkkala, V. 1994. Luova ongelmanratkaisu