Vaaliekstra

2015

2

3

SISÄLLYSUUTIS-ANKKA VAALIEKSTRA 2015

4. Pääkirjoitus6. Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta8. Maailma oli valmis, sitten se muuttui – uuden työn Turku10. Yhdessä yrittäjyyden puolesta12. All we need is jobs14. Suomi kuntoon!16. Huono pössis!19. Suomi takaisin menestysuralle ja Varsinais-Suomi isänmaan kasvun kärkeen

4

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä lukija,arvoisa kumppani,

Näyttöpäätteesi tai mobiililaitteesi ruudulla komeilee uunituore Aurajoen nuorkauppakamarin Vaaliekstra. Kamarimme on poliittisesti sitoutumaton, mutta monella tapaa erilaisten projektiemme kautta muutoin yhteiskunnallisesti aktiivinen yhteisö etenkin omalla alueellaan ja kaikissa sidosryhmissä. Siksi halusimme kokeilla jotain uutta.

4

5

Yksi sidosryhmämme ovat alueemme tule-vat yhteiskunnalliset, uuden polven vaikut-tajat, joista osa ja kaikki tämän julkaisun mahdollistamiseen omalla panoksellaan vaikuttaneista henkilöistä ovat aikanaan tahollaan tehneet päätöksen asettua ehdol-le. Jäljen jättämistä yhteiskunnan kovaan pintaan ei olekaan tehty helpoksi.

Vaaliekstran sivuilla seitsemän uuden pol-ven varsinaissuomalaista vaikuttajaa eri edus-kuntapuolueista esittäytyvät valottaen omia näkemyksiään suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tilasta, haasteista ja mahdollisuuksis-ta, kotiseutua ja kunkin tärkeinä pitämiä asioita unohtamatta. Kaikki kir-joitukset ovat tekijöidensä näköisiä ja puoluekannasta riippumatta niitä yhdistää eteenpäin katsova ote. Ta-lous ja työllisyys ovat kaik-kien kirjoittajien suuren-nuslasin alla näkökulmien vaihdellessa, kuten hyvään poliittiseen keskusteluun kuuluukin. Veikkaankin, että television vaalilähe-tykset keräävät tänä vuon-na melkoiset katsojaluvut. Siinä määrin edessä olevat vaalit suomalaisia puhuttavat.

Olemme keskellä suurta muutosta, jolta Varsinais-Suomikaan ei ole säästynyt. Esi-merkiksi pitkään itseään odotuttaa antanut Turun telakkaratkaisu sai lopulta onnellisen päätöksen ja uutisten mukaan tilauskan-nan tasainen kasvu on monen palkansaa-jan lisäksi elvyttänyt seudun pk-yritysten toimintaa. Lähinaapurimme Salo on halli-tuksen toimesta nimetty äkillisen rakenne-muutoksen alueeksi Microsoftin ilmoitet-tua aikeistaan hankkia Nokian osakekanta syyskuussa 2013. Tarinan loppuosan tun-nemme. Ensi syksynä alkavan vaalikauden

2015–2019 eduskuntatyö ei useiden arvi-oiden mukaan tulekaan muodostumaan ”päiväkävelyksi puistossa”, päinvastoin.

Eräitä keskeisiä edessä olevia haasteita ovat mm. viennin kääntäminen kasvuun, valtiontalouden tasapainotus, velkakysy-myksen ratkaisu (elvytys; menoleikkauk-set ja veronkiristykset; aikataulu), kasvun edellytysten turvaaminen, kunta- ja palve-lurakenneuudistukset, eläke- ja koulutus-järjestelmien remontit, hyvinvointiyhteis-kunnan tukikysymyksiä koskevat ratkaisut, energia- ja ilmasto- sekä ympäristöön

liittyvät kysymykset, kasvava rakennusvelka ja aina suomalaisia paljon puhuttanut turvallisuus-politiikka (case Ukraina; Venäjä ja NATO-optio). Ja niin edelleen.

Kaikkia edellä mainit-tuja teemoja Vaaliekstra ei suinkaan käsittele – eikä sen ole tarkoituskaan. Sen sijaan julkaisu tarjo-aa välähdyksenomaisen läpileikkauksen yhden si-dosryhmämme, tarkem-min paikallisten päättä-jiemme, näkemyksistä ja

avaa lukijalleen varsinaissuomalaisen uuden päättäjäpolven ajattelutapaa.

Näillä sanoin haluankin toivottaa kai-kille menestyksekästä ja yhteiskunnallisesti aktiivista kevättä! Pyrin osaltani myötävai-kuttamaan siihen, että kamarimme hyvät keskusteluyhteydet sidosryhmiimme pysy-vät vahvoina jatkossakin. Antoisia lukuhet-kiä demokratian ritareiden ja ritarittarien ajatusten äärellä.

Kevätterveisin,Urho Blom, COM 2015

Julkaisu tarjoaa välähdyksenomaisen läpileikkauksen yhden sidosryhmämme näkemyksistä ja avaa varsinaissuomalaisen uuden päättäjäpolven ajattelutapaa.

6

Työttömiä on 360.000, joista pitkäaikais-työttömiä 130.000. Työvoiman ulkopuo-lella on lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Tammikussa 2015 työttömyysaste oli 8,8%.

Kaikkien tulee osallistua kykyjensä mu-kaan Suomen talouden nostoon. Hyvin-vointivaltion ylläpitäminen on mahdollista

vain korkean työllisyysasteen kautta niin, että työtä on tarjolla kaikille työkykyisille.

Suomen suunta tulee olla vientivetoi-nen työllistävä kasvupolitiikka. SDP:een tavoitteena on vähintään kahden prosentin kasvua ensi vaalikauden loppuun mennes-sä. Julkisen talouden kestävyysvaje saadaan korjattua nostamalla kokonaistyöllisyysaste nykyisestä 67 prosentista 75 prosenttiin ensi vaalikauden loppuunmennessä. Työl-lisyysaste on korjattava pohjoismaiselle tasolle.

Julkinen valta on avainasemassa talouden uudistamisessa. Onnistuminen tavoitteissa vaatii tuekseen laajamittaista yhteistyö-tä eri toimijoiden välillä. Kilpailukykyä tulee parantaa kaikilla osa-alueilla, viennin pohjaa on laajennettava, julkisia ja yksityi-siä investointeja on edistettävä, yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytyksiä on

NELLI BARAN, SDP

Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta

Suomen talouden kasvu on hiipunut finansikriisin aikana. Valtion velka lähentelee sataa miljardia ja talouskasvu nollaa. Suomen talous on saatava kuntoon.

7

parannettava ja kansalaisten eriarvoisuutta on vähennettävä.

Julkisen sektorin koko on kasvanut viime vuosina suhteessa yksityiseen sektoriin yksityisen sektorin pienentymisen seurauk-sena. Julkisen talouden tasapainottaminen edel-lyttää kasvua ja korkeam-paa työllisyyttä. Näiden lisäksi tarvitaan myös oikeudenmukaisesti to-teutettuja rakenneuudis-tuksia ja sopeutustoimia. Merkittävät sopeutukset ovat välttämättömiä, mutta niiden on tultava voimaan asteittain. Liian nopea sopeutus jarruttaa kasvua ja heikentää työl-lisyyttä.

Suomi tarvitsee pitkän ja maltillisen palkkaratkaisun, joka parantaa kilpailuky-kyä ja tukee siten kasvun käynnistämistä. Kansalaisten ostovoima tulee turvata pieni- ja keskituloisille suunnatuilla veronke-vennyksillä. SDP:n linja on tasapainottaa julkista taloutta vaalikauden alussa kolmella miljardilla eurolla. Tästä kaksi miljardia sopeutetaan menoja alentamalla ja miljardi veroja korottamalla. Vaalikauden lopulla ta-sapainotetaan vielä miljardilla eurolla lisää, mikäli taloudellinen tilanne sitä vaatii.

Kasvun käynnistämiseksi tulee tukea uutta vientiä. Viennin esteitä tulee pur-kaa kustannuksia kasvattamatta. Julkisilla investoinneilla voidaan parantaa yritystoi-minnan edellytyksiä. Liikenne-, asunto- ja

Nelli BaranSDPBioinsinööriTurkuNettisivut: http://nellibaran.fi

i

Suomi tarvitsee pit-kän ja maltillisen palkkaratkaisun, joka parantaa kilpailukykyä ja tukee siten kasvun käynnistämistä.

maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvem-min yhteen. Ne tulevat muodostamaan toimivan kokonaisuuden tukemaan eheää yhdyskuntarakennetta ja työvoiman liik-kuvuutta. Tunnin juna Turusta Helsinkiin

ja Kasitien kunnostami-nen tulevat olemaan osa valtion infrastfruktuuri-investointeja.

Eduskuntavaalit ovat ovella. Kansalla on mahdollisuus vaikut-taa seuraavien neljän vuoden politiikkaan äänestämällä. Mikäli SDP työskentelee seu-raavat neljä vuotta hal-lituksessa, Suomen uusi talouspoliittinen suunta

muodostuu viennin kehittamisestä, uusista investoinneista, kotimaisten markkinoiden kasvusta, rakenneremontista, oikeuden-mukaisesta sopeutuksesta ja eri sektorei-den laajamittaisesta yhteistyöstä. Nyt on valinnan aika!

8

Vain kourallisen ihmisiä työllistävät yrityk-set voivat luoda skaalautuvan tuotteen, jolla luodaan satojen miljoonien liikevaihto. Ihmiset eivät enää kaipaa niitä tuotteita, jotka perinteisesti tuottivat paljon liike-

vaihtoa. Halu auton hankkimiseen on vähentynyt, kodin elektroniikka toivotaan mahdollisimman pienenä, Suomessa alkaa jo olla riittävästi huonekaluja ja paperia on kaikkialla yhä vähemmän. Automaatio ja robotiikka vievät ihmistyötä ja vapauttavat resursseja haastavampiin töihin kuin eri-näisten asioiden purkittamiseen ja kahvojen vääntöön.

Yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa sitä, että omistus ja tuotantokoneistot saattavat päätyä yhä pienemmän joukon haltuun. Toisaalta kehitys on myös menossa siihen, että pienillä artesaanihenkisillä, yhden tai kahden ihmisen, yrityksillä on riittävästi liikevaihtoa ja pienestä intohimotyöstä kas-vaa kannattavaa liiketoimintaa.

Suomen politiikka ja sääntely ei ole pysynyt kehityksen perässä. Lainsäädäntöä

Maailma oli valmis, sitten se muuttui – uuden työn Turku

KONSTA WEBER, VIHR.

Suomen ja Euroopan talous on monenmoisessa ristivedossa ja muutos on kiihtymässä koko ajan. Vanhat alat kaatuvat ja uusia tulee tilalle jatkuvasti, pienemmät ja ketterämmät kumoavat jättiläisiä kovenevaan tahtiin.

9

tehdään suuria yrityksiä kuunnellen. On korkea aika erottaa lakeja säätäessä pie-nemmät yritykset suurista. Freelancerit ja yksinyrittäjät tulisi ottaa huomioon entistä paremmin.

Nykyaikana työ on pilkkoutunut. Free-lancer-työt ja erinäisillä tavoilla itsensä-työllistäminen ovat yhä todennäköisempiä urapolkuja ihmisille. Välttämättä ei enää tarvitse tai voikaan tehdä viisipäiväistä viikkoa yhden työnantajan palveluksesssa, vaan toimeentulo tulee entistä useammista lähteistä. Oma tilanteeni on hyvin pitkälti samanlainen: teen töitä freelancerina, opis-kelen toista tutkintoa loppuun ja starttailen paria yritystä, joista molempiin rahaa me-nee ennenkuin tuottoa tulee ulos.

Toinen yritykseni tarjoaa freelancerina tekemääni kielen koulutusta yrityksille ja toisena projektina teemme tiimini kanssa älypuhelinsovelluksia. Molemmat alka-vat jo hahmottumaan, mutta toimeentulo tulee pääosin freelancerin töistä monista eri lähteistä. Rahaa ei ole liialti, mutta saman ajan kuvan hengessä kuin teen töitä, elän muutenkin. Tavaran tai materian hank-kiminen ei juuri kiinnosta, matkustellessa vain halvin tai ilmainen majoitusvaihtoehto kelpaa ja muutoinkin pyrin pitämään kulut kohtuullisina. Ulkosalla urheilu ja muut mukavat jutut eivät maksa paljoakaan. Pal-veluihin toki menee rahaa ja ravintoloissa ei kannata kursailla, mutta menköön.

Maailma on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että kukin voi tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Varsinais-Suomi ja Turku ovat mukana tässä kehityksessä. Turussa on vahva pien-yrittämisen ilmapiiri ja kasvavaa toimintaa monellakin saralla. Boost Turku tekee hyvää työtä nuorten startuppien kehittä-misessä. Kaupunki alkaa myös vihdoin heräämään muutokseen. Vanhimmat ja pahimmat änkyrät sekä hiilivoimaloiden

perään haikailijat alkavat työntää jo toista-kin jalkaansa vehreämmille nummille.

Uusi sukupolvi päättäjiä ja yritysmaail-man ihmisiä ottaa myös Turkua haltuun pikkuhiljaa. Nyt tarvitaan vain valtion tasolla lainsäädäntöä, joka tukee tätä uu-den työn ja yrittäjyyden nousua. Tarvitaan tasainen alusta ja perustoimeentulon turva, jolta ihmiset voivat ponnistaa kasvattamaan pienistä puroista suurempaa liiketoimin-taa. Tätä mahdollisuutta pitäisi tarjota yhä laajemmin. Ratkaisu haasteeseen olisi pe-rustulo. Perustulon avulla ihmisten energia vapautuisi luovaan toimintaan ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen.

Tarvitsemme pienyrittäjien ja kasvu-yrittäjien tukea. Tarvitsemme helpotusta työllistämiseen, erityisesti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on tehtävä helpoksi ja kannattavaksi, vaikka sivukuluja kompensoimalla. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen palveluja, suju-vaa tietojärjestelmää verotukseen ja kaik-kiin yritysten tekemiin ilmoituksiin.

Tarvitsemme tuen ja varojen ohjaamista uuteen pienyrittäjyyteen: TEKES ja muut pitää saada yhä enemmän rahoittamaan uutta pienyrittäjyyttä. Yrittäjien sosiaali-turva tulee laittaa kuosiin, ettei koko perhe tipahda tukiverkkojen ulkopuolelle, jos yksi yrittää.

Konsta WeberVihreätFM ja kohta KTM, freelancer, start up -yrittäjäNettisivut: http://www.konstaweber.fi

i

10

Eräät kurssikaverini sanoivat, että yrityksen perustaminen kuuluu vain niille, jotka eivät pääse Helsingin isoihin yrityksiin töihin. Minä taas olin unelmoinut pitkään oman yrityksen perustamisesta, joten ryhdyin toi-meen heti valmistuttuani. Hain kirjastosta teoksia yrittämisestä, sillä olin päättänyt tietää pienyrityksen perustamisesta kaiken tarpeellisen. Tiedän, että pääsin suhteellisen helpolla liikeidean suhteen, sillä olihan mi-nulla melko valmis ammatti ja halu ryhtyä oikeudenkäyntijuristiksi.

Omien kokemusteni myötä arvostan suomalaista yrittäjää aina vain enemmän. Suomi on yrityksille vaikea maa, jossa liiketaloutta ei arvosteta samaan tapaan kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Suomalainen yrittäjä on oikeasti ahkera työntekijä, eikä mikään jalat pöydällä ja sikarin suussaan pitävä hahmo.

Yksi perusongelma yhteiskunnassam-me on ollut vanhakantainen ajattelu, jossa tehdään vastakkainasettelua työntekijöiden ja yrittäjien välille. Tietynlaisia jännitteitä vallitsee yhteiskunnassa luonnostaan, mutta uskon meidän olevan hyvällä polulla näi-den jännitteiden minimoimiseksi. Yrittäjät tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät työ-paikkansa ja niinpä politiikkojen tärkeänä tehtävänä on luoda tasapainoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välille.

Vietin vuonna 2010 yhden lukukauden vaihto-oppilaana Thaimaassa ja tutustuin

Yhdessä yrittäjyyden puolesta

VILLE TAVIO, PS.

Kun valmistuin oikeus-tieteellisestä, en hakenut yhtäkään työpaikkaa. Halusin perustaa oman toimiston.

11

siellä varsin päinvastaiseen yhteiskuntaan, jossa voi helpommin harjoittaa liiketoi-mintaa valtion siihen puuttumatta. Joku saattaa huomauttaa, että Thaimaa on vähän alkukantainen ja sekasortoinen maa, mutta siitä huolimatta siellä kohtaa amerikkalais-tyylistä yritysvapausajattelua, josta voitai-siin ottaa ehkä meilläkin opiksi. Suomen lupaviranomaisten mielivaltaa kuvastaa hyvin noihin samoihin aikoihin tapahtunut kaarinalaisen pikkutyttö Marin leikkikios-kitoiminnan sulkeminen.

Käynnissä olevassa eduskuntavaalikam-pailussa tuntuu välillä kanssakilpailijoita seuratessa, että jokainen lupaa taas kaikkea hyvää kaikille. Inhimillisesti ajatellen tämä on varmasti ihan oikein, enkä tahdo lähteä nyt epäurheilijamaisesti kyseenalaistamaan kanssamaailmanparantajieni tarkoitusperiä. Sen sijaan pidän äärimmäisen tärkeänä, että hallituspuolueet löytävät vaalien jälkeen yh-teiset ydintavoitteet, joita lähdetään yhdessä edistämään.

Yhteiset ydintavoitteet liittyvät toivoak-seni yhtenäisemmän Suomen aikaansaa-miseen. On melko vähäpätöistä kinastella kuntaliitoksista tai terveydenhuoltomal-lista, mikäli kansantalouden tarvitsemat kulmakivet, kuten vientiteollisuus, epä-onnistuvat. Yritysten toimintaedellytysten edistämisellä, verotuksen keventämisellä ja ostovoiman parantamisella voitaisiin saada aikaan positiivisten asioiden kierre.

Ville TavioPerussuomalaisetOTMTurkuNettisivut: www.villetavio.fi

i

On melko vähäpätöistä kinastella kuntaliitoksista tai terveydenhuoltomallista, mikäli kansantalouden tarvitsemat kulmakivet, kuten vientiteollisuus, epäonnistuvat.

12

Työlainsäädännön on oltava joustava ja luotettava. Täydennyskouluttautumiselle ja elinikäiselle oppimiselle on oltava toimin-tasuunnitelma. Työmarkkinapolitiikka on tehokasta ja kannustavaa, ja lisäksi sosi-aaliturvajärjestelmä on sellainen, joka luo turvaa.

Euroopassa Tanska on oiva esimerkki joustavista työmarkkinoista. Keskeisimmät erot Tanskan ja Suomen työmarkkinoiden välillä liittyvät pääasiassa siihen, että Tans-kassa on merkittävästi korkeampi työttö-myyskorvaus ja joustavammat työsopimuk-set. Tanskassa panostetaan myös enemmän kouluttautumiseen ja aktiiviseen työmark-kinapolitiikkaan.

Työpaikkansa menettänyt tanskalainen saa työttömyyskorvausta, joka vastaa 90 prosenttia tämän palkasta, kun taas Suo-messa työttömyyskorvaus on 50-60 pro-senttia palkasta riippuen saajan tuloluokas-ta. Tanskassa työvoimatoimistot tukevat työtöntä työnhakijaa ja tälle tarjotaan mah-dollisuuksia lisäkouluttautumiseen. Tans-kalaiset kokevat vähemmän turvattomuut-ta, vaikka työehdot ovat joustavammat.

Suomessa yli 90 prosenttia uusista työ-

All we need is jobs

IDA SCHAUMAN, RKP

Moni puhuu työmarkkinoiden joustavuudesta kertomatta kuitenkaan mitä joustavuudella tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Työmarkkinoiden joustavuus perustuu neljään seikkaan.

13

paikoista syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pienelle yritykselle työntekijän palkkaaminen voi kuitenkin olla merkit-tävä riski. Moni yritys onkin ratkaissut työvoimapulansa turvautumalla alihanki-taan. Tämä pakottaa monia yrittäjyyteen, sen sijaan, että heidät palkattaisiin suoraan heidän palvelujaan tarvitsevaan yritykseen. Yrittäjyyteen on kannustettava, mutta lisääntyvä alihankinnan käyttö kuitenkin osoittaa järjestelmän puutteet.

Mitä tarvitaan? Neljä asiaa. Ensinnä-kin työttömyysturvaa on uudistettava ja työttömyysetuutta tulisi nostaa Tanskan mallin mukaan. Jotta työn tekeminen olisi aina kannattavaa, tulisi työttömyysetuuden progressiivisuutta vähentää. Osa-aikatyön vastaanottaminen ei saisi välittömästi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen, vaan osa-aikatyöllistetyn tulisi edelleen saada osittaista työttömyysetuutta.

Toiseksi tulisi panostaa täydennyskoulut-tamiseen. Tanskaan verrattuna Suomessa panostetaan vähemmän aikuiskoulutukseen ja jatko- ja täydennyskouluttamiseen. Talo-udellisen muutoksen, teknologisen kehi-tyksen ja toimialoilla tapahtuvien nopeiden muutosten johdosta tarvitaan joustavia tapoja täydennyskouluttautumiseen.

Kolmanneksi työehtojen tulisi olla jous-tavammat. Koeaikaa pidentämällä 6 kuu-kauteen ja irtisanomisaikaa lyhentämällä voisi alentaa uuden työntekijän palkkaa-misen riskiä. Työttömyysetuuden ollessa korkeampi ei irtisanominen johtaisi tulojen romahtamiseen, mikä puolestaan vähentäisi turvattomuutta.

Suomessa on 300 000 työtöntä ja 60 000 avointa työpaikkaa. Tämä on rakenteelli-nen ongelma, joka osoittaa että työantajat ja työttömät eivät löydä toisiaan. Näiden yhteensovittamista tulisi tehostaa työ- ja elinkeinotoimistoissa. Akateemisen työttö-myyden ollessa ennätyskorkea tarvitsemme

uudenlaista osaamista auttaaksemme ihmi-siä löytämään uuden työpaikan ja työuran.

Tämän kriisin ratkaisemiseksi tarvitsem-me lisää työpaikkoja. Työmarkkinat ovat muuttuneet ja siksi järjestelmienkin pitää muuttua. On aktiivisen ja kannustavan työ-markkinapolitiikan aika. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja.

Ida SchaumanRKPRKP-nuorten puheenjohtajaTurkuVerkkosivut: http://idaschauman.fi/fi/

i

Yrittäjyyteen on kannus-tettava, mutta lisääntyvä alihankinnan käyttö kuitenkin osoittaa järjestelmän puutteet.

14

Vaikeat ajat edellyttävät uudenlaista poli-tiikan tekotapaa. Aika on ajanut nykyisten kaltaisten pitkien ja jäykkien hallitusohjel-mien ohitse. Keskusta esitti alkuvuodesta uudenlaisen, strategisen hallitusohjelma-

ehdotuksensa, jota teimme puoluejohdon porukalla intensiivisesti.

Perusteellisen pohdinnan jälkeen valit-simme viisi strategista tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Maam-me tilanne on niin vakava, että tilanteen oi-kaisemiseksi arvioimme tarvitsevan tämän ajan.

Ensimmäinen Keskustan tavoite vuodel-le 2025 on, että kodeissa voidaan hyvin ja hyvinvointierot kapenevat. Toisena tavoit-teena on, että Suomesta tulee luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristö-jen kärkimaa. Haluamme Suomen myös julkisen sektorin johtamisen mallimaaksi sekä biotalouden edelläkävijäksi. Viiden strategisen tavoitteen alle olemme määritel-leet hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan.

Tämän kaiken yläpuolella on visio Suo-mesta, johon luotamme pääsevän näiden

Suomi kuntoon!

ANNIKA SAARIKKO, KESK.

Suomi tarvitsee selkeän suun-nanmuutoksen. Huhtikuun eduskuntavaalit ovatkin linja-vaalit. Silloin päätetään, laite-taanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Uudistaminen vaatii rohkeutta, mutta luotan sinnik-kään työn palkitsevan.

15

strategisten tavoitteiden toteutuessa. Visio perustuu sille, että vuonna 2025 Suomi on korjattu yhdessä kuntoon. Vision alku on konkreettinen ja pyrkii osoittamaan hen-kisen tilan, jota tavoittelemme. Teemme kaikkemme, että suomalaiset vetävät yhtä köyttä. Välitämme toisistamme. Luotamme toinen toisiimme. Menestyvän ja hyvin-voivan maan peruskivenä on hyvä talous-politiikka. Kestävässä taloudenpidossa ih-miset tekevät työtä tietäen muu muassa, että eläkettä riittää maksettavaksi myös tulevaisuudessa.

Visiossamme velal-le elämiselle on laitettu piste. Voin jo nyt voi sanoa, että tämän tavoit-teen toteuttaminen ei tule olemaan helppoa. Kun maana kulutamme enem-män kuin tienaamme, lainaamme päivittäin rahaa tulevilta sukupolvilta. Valtion velka on kivunnut sadan miljardin euron tienoil-le. Näin ei voida jatkaa.

Suomen ongelmat eivät valitettavasti ole suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisia. Osa koskee julkisen hallinnon tuottavuutta, osa erityisesti työmarkkinoita - niiden jousta-vuutta ja kilpailukykyä. Kaiken taustalla on pitkäjänteinen tarve palkkamalttiin.

Ensi vaalikaudella vuosia kestänyt jahkailu rakenteellisissa uudistuksissa, kuten kuntien tehtävien karsinnasta ja sosiaali- ja terveys-palvelujen uudistamisessa maksaa meille täs-tä eteenpäin kipeitä päätöksi, myös säästöjä. On tärkeää, että tässä vakavassa tilanteessa seuraava hallitus asettaa realistiset talousta-voitteet ja noudattaa niitä.

Talouden nostamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi yrittäjyyden tieltä on raivat-tava turhia esteitä ja byrokratiaa. Keskusta on esittänyt vero-ohjelmassaan tulevalle vaalikaudelle toteutettavaksi joko 5 %:n

Annika SaarikkoKeskustaKansanedustajaTurkuNettisivut: http://nellibaran.fi

i

yrittäjävähennyksen tai jonkin muun vas-taavan kokoluokan veronkevennyksen henkilöyhtiöille sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajille. Lisäksi esitämme, että yritysten kasvun ja työllistämismahdol-lisuuksien vahvistamiseksi on luotava uusi varausjärjestelmä, joka mahdollistaa osan voi-tosta jättämisen varauksena yritykseen siten, että varaus on purettava esimerkiksi seuraa-van neljän vuoden aikana. Kokonaisuudes-

saan on välttämätöntä, että kokonaisveroastetta ei nykyisestä päästetä nosta-maan.

Nyt jos koskaan päät-täjiltä kysytään rohkeutta. Ja samalla lujaa luotta-musta siihen, että Suomi saadaan kyllä kuntoon. Politiikka ja yhteisten asi-oiden hoitaminen innos-

tavat minua valtavasti. Luotan myös siihen, että suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin. Suurin osa meistä haluaa, että Suomi jätetään tuleville sukupolville parem-massa kunnossa kuin se nyt on.

Suomen ongelmat eivät valitettavasti ole suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisia.

16

Tilastokeskuksen mukaan yksityiset inves-toinnit vähenivät viime vuonna 6,5 pro-senttia. Suomalaisten yritysten investoin-tiaste on viimeksi ollut tätä alhaisemmalla tasolla 90-luvun laman keskellä. Tämä siitä huolimatta, että lainarahaa on saatavilla

poikkeuksellisen halvalla, yhteisöveroa on alennettu tuntuvasti ja vuonna 2013 tehty palkkaratkaisu oli äärimaltillinen.

Pidemmän aikavälin tarkastelu paljas-taa, että työnantajien maksurasitusta on kevennetty myös työnantajien sosiaali-menojen maksuosuuden pienentämisellä sekä siirtämällä työnantajan Kela-maksu valtion maksettavaksi. Suomalaisen työn hintakaan ei ole niin kilpailukyvytön kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Suomea kalliimpi hinta yhdelle työtunnille on Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Luxem-burgissa, Ranskassa ja Hollannissa.

Missä sitten mättää? Miksi eivät yritykset hyödynnä tilaisuutta tehdä investointe-ja Suomeen valmiiksi alhaiseen hintaan? Vaasalaisen yrityksen edustajat vastasivat, että Suomen ongelma on “huono pössis”.

Huono pössis!

LI ANDERSSON, VAS.

Tällä viikolla kävin vierailulla vaasalaisessa metalli-alalla toimivassa keskisuuressa vientiyrityksessä. Keskustelimme muun muassa siitä, miksi yksityiset investoinnit loistavat poissaolollaan Suomessa.

17

Kukaan ei halua olla se yrittäjä, joka omalla riskillään lähtee katkaisemaan negatiivista kierrettä.

Kenties parempi termi huonolle pös-sikselle on kokonaiskysynnän puute. Kun näkymät ovat huonot ja vienti sekä koti-mainen kysyntä heikkoa, reagoivat firmat säästämällä. Tämä tapahtuu investointi-en lisäämiseen luoduista kannustimista huolimatta. Siksi kannustimet, eli vero-alennukset, maltilliset palkkaratkaisut ja maksukevennykset,eivät myöskään tule tilannetta ratkaisemaan. Nurinku-risesti ne murentavatkin julkispalveluiden rahoi-tuspohjaa entisestään ja siten lisäävätkin valtion velkaantumista.

Elvytyspolitiikan kautta valtio katkaisee negatii-visen kierteen tekemällä julkisia investointeja ja tätä kautta lisää talouden kokonaiskysyntää. Sen sijaan, että jäädään odot-tamaan joskus mahdolli-sesti tapahtuvaa käännettä parempaan, hyödynne-tään niitä finanssipoliit-tisia välineitä mitä valtion kaltaisella toi-mijalla on työllisyysasteen nostamiseksi. Tämä tarkoittaa lisärahoitusta muun mu-assa asuntotuotannolle, tie- ja raideverkos-tolle sekä kiinteistöjen peruskorjauksiin. Hyvin valitut elvytyshankkeet parantavat työllisyyttä ja nollakorkotilanteessa näiden kerrannaisvaikutus alentaa velkasuhdetta.

Suomessa tulee tehdä elinkeinopoliitti-nen strategia vientisektorille uusien alojen kasvun vauhdittamiseksi ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Suomen tulee myös ajaa elvyttävää talouspolitiikkaa

Euroopan tasolla, sillä euroalueen elpymi-nen on edellytys suomalaisen viennin elpy-miselle. Mitä Suomen ei missään nimessä kannata tehdä tilanteessa, jossa vienti on ongelmissa, on romuttaa kotimarkkinoiden toimivuutta ja lisätä työttömyyttä julkisten menojen leikkauksilla.

Valtakunnan tasolla tehtävillä talouspo-litiikan isoilla linjaratkaisuilla on luonnol-lisesti myös merkitystä Varsinais-Suomelle ja työllisyydelle alueellisesti. Maakunnan

vahvuutena on moni-puolinen elinkeinora-kenne ja vahvat toimijat niin meri-, lääke- kuin ruokateollisuuden osalta. Haasteina taas on alueen vetovoimaisuuden paran-taminen sekä korkeakou-lutetuille suunnattujen työpaikkojen liian vähäi-nen määrä.

Pk-yritysten kan-sainvälistymistä tuke-va elinkeinopolitiikka olisi kuitenkin suureksi hyödyksi maakunnassa toimiville yrityksille, joista moni toimii vien-tisektorilla joko suoraan

tai alihankkijana jo valmiiksi. Infrastruk-tuuria parantavat elvytyshankkeet voisivat Varsinais-Suomen kohdalla olla esimerkiksi kasitien parannustyön jatkaminen, sekä tunnin junayhteys Helsinkiin.

Tunnin juna edistää myös sellaista suuren mittakaavan ajattelua, jota Varsinais-Suo-meen tarvitaan alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Toteutuessaan se tekisi ny-kyistä helpommaksi ihmisille asua Turus-sa vaikka työpaikka sijaitsisikin muualla. Ennen kaikkea se helpottaisi työpaikkojen sijoittamista Turun seudulle. Se olisi myös

Näissä vaaleissa on korkea aika lopettaa julkisen sektorin mustamaalaaminen. Sen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin Suomen talouden ja työllisyyden suurim-paan ongelmaan.

18

ekologinen investointi, joka lisäisi raiteilla liikkumisen houkuttelevuutta. Varsinais-Suomessa kannattaisi myös ajatella suuresti ja panostaa kulttuurin ja taiteen asemaan nykyistä enemmän ja näkyvämmin. Sitä kautta hyödynnetään alueen mainetta elä-vän ja omaehtoisen kulttuurielämän kes-kuksena.

Näissä vaaleissa on korkea aika lopettaa julkisen sektorin mustamaalaaminen. Sen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin Suomen talouden ja työllisyyden suurimpaan on-gelmaan: yksityisen sektorin tuotannon pienentymiseen, syypäänä euroalueen taan-tuma ja vientiteollisuuden rakennemuutos.

Nämä ovat minun ehdotukseni parem-man pössiksen puolesta.

Li AnderssonVasemmistoliittoTurkuNettisivut: http://liandersson.fi

i

19

VILLE VALKONEN, KOK.

vähintään kahden prosentin kasvua. Ny-kyistä hyvinvointia ja elintasoa apea kasvu ei kykene kannattelemaan.

Synkistely ei ole koskaan auttanut ke-tään. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava: Suomella on vaara luisua keskitason maak-si, samaan sarjaan Etelä-Euroopan ja ehkä kehittyneimpien Etelä-Amerikan maiden kanssa.

Syitä tälle uhkaavalle näivetykselle on useita: ikääntyminen, globaali rakenne-muutos, investointien vähäisyys, korkea veroaste, jäykät työmarkkinat sekä kannus-tinloukut. Ikääntyminen lienee näistä syistä merkittävin. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän väkeä, kuin mitä sinne tulee. Tämä tietenkin vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Eräs syy on nopea raken-

Suomi takaisin menestysuralle jaVarsinais-Suomi isänmaan kasvun

kärkeen

Kaikille lienee selvää, että Suomi on valtavien haasteiden edessä. Olemme käymässä läpi pisintä rauhan ajan laskukautta150 vuoteen. Vielä suurempi ongelma on se, että kasvu-näkymät ovat kituliaat.

Suomen pankki arvioi talouskasvun jäävän keskimäärin yhteen prosenttiin seuraavi-en vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi työllisyyden merkittävä paraneminen edel-lyttäisi vanhan peukalosäännön mukaan

20

nemuutos erityisesti perinteisillä vahvoilla aloillamme metsä- ja elektroniikkateolli-suudessa. Näiltä aloilta on sulanut ennätyk-sellinen määrä investointeja ja työpaikkoja. Kaiken kaikkiaan Suomessa investoidaan nyt noin 10 prosenttia vähemmän kuin 2005. Reaali-investointiasteemme ei kos-kaan palautunut kunnolla edes 1990-luvun lamasta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös poikkeuksellisen suuresta julkises-ta sektoristamme näyttää muodostuneen eräänlainen kasvua haittaava taakka, sillä maailman korkeimpiin kuuluva veroas-teemme (vuonna 2015 arviolta 44,7 %) haittaa työntekoa ja yrittämistä. Myös työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan jäykät rakenteet ovat johtaneet pohjoismaisittain mata-laan työllisyysasteeseen. Ruotsissa töissä on 79,8 prosenttia työikäisistä, Suomessa vain 73,3 % (huom! Eurostatin tilas-tointimenetelmä eroaa Tilastokeskuksen mene-telmästä, jonka mukaan Suomen työllisyysaste on kausitasoitettuna noin 68,2 prosenttia). Suomes-sa ei aina kannata tehdä töitä. Työllistämistä hankaloittaa monimutkainen työlainsää-däntö ja palkanmuodostus, joka ei aina perustu avoimen sektorin kilpailukykyyn. Tietyssä mielessä myös innovaatioiden syn-nyn ja kaupallistamisen ongelmat voidaan nähdä syinä näivetykseen. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä ei jostain syystä tuota kaupallisia keksintöjä siinä määrin, kuin panostuksiin verrattuna olisi odotet-tavissa.

Ongelmia on siis monia. Mutta onko Suomesta puhti poissa pysyvästi, vai voim-meko valita toisin? Onko näivetys vää-

jäämätön? Mielestäni ei. Yllä mainituista näivetyksen syistä ainoastaan ikääntymistä emme voi muuttaa. Elinkeinoelämän uu-siutuminen, investointiympäristö, verotus, työmarkkinat ja sosiaaliturva ovat kaikki pitkälti omissa käsissämme. Sama pätee koulutukseen ja osittain myös innovaatioi-den syntyyn.

Nähdäkseni Suomella on kansakuntana valittavanaan kolme tietä: nykyinen jatkuva kituuttaminen, velkaelvytys tai rohkea uu-distuminen. Nykyisillä rakenteilla kituut-taminen ja näivettyminen jatkuu. Kasvu ei käynnisty kunnolla eikä Suomi menesty. Pikkuhiljaa luisumme maailman maiden

viiden kärjestä maailman viidenkymmenen kär-keen.

Mittava julkinen vel-kaelvytys helpottaa toki lyhyellä aikavälillä, mutta samat ongelmat odotta-vat Suomea sitten, kun elvytysrahat on käytetty. Loputtomasti velkaa ei myönnetä kenellekään. Velkaelvytyksen huo-noimpia puolia on se, että se peittää alleen ongel-mien vakavuuden, jolloin

uudistuminen on entistä vaikeampaa.Kolmas vaihtoehto on todeta tilanteen

vakavuus ja ryhtyä vaadittaviin uudis-tuksiin. Tämä tarkoittaa liiketoiminta- ja investointiympäristön, työmarkkinoiden, verojärjestelmän, sosiaaliturvan ja koulu-tusjärjestelmän uudistuksia. Se tarkoittaa myös julkisen talouden saneerausta.

Yritystoiminnan ja investointien edel-lytyksiä tulee parantaa tekemällä yritys-verotuksesta kannustavampi Viron mallin mukaisesti, purkamalla yritystoimintaa haittaavaa sääntelyä ja byrokratiaa, sujuvoit-tamalla lupakäytäntöjä ja pitämällä muun

Onko Suomesta puhti poissa pysyvästi, vai voimmeko valita toi-sin? Onko näivetys vääjäämätön? Mieles-täni ei.

21

muassa energia- ja logistiikkakustannukset kurissa. Työmarkkinat vaativat paikallis-ta sopimista ja joustavuutta muun muassa työaikalainsäädäntöön, määräaikaisuuksien edellytyksiin ja koeaikoihin. Vanhemmuu-den ja sairastamisen kustannukset tulee jakaa reilummin. Palkkamaltti on ehdoton edellytys tulevina vuosina rapautuneen hintakilpailukyvyn palauttamiseksi. Palkan-muodostuksen tulisi seurata avoimen sek-torin tuottavuuden kehitystä. Verotuksessa painopistettä tulee siirtää kulutus- ja hait-taveroihin eli työn ja yrittämisen verotusta alentaa tuntuvasti. Tämän rahoittamiseksi ja velkaantumisen lopettamiseksi julkiselta sektorilta tulee karsia menoja yhteensä noin seitsemän miljardia, ehkä enemmänkin. Myös julkista tuottavuutta on parannettava roimasti. Sosiaaliturvassa tulee purkaa esi-merkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan aiheuttamia kannustinloukkuja. Innovaatio-, tutkimus- ja korkeakoulutusjärjestelmäm-me tarvitsee voimavarojen keskittämistä, vahvempaa erikoistumista ja tiiviimpää työelämä- ja yritysmaailmayhteyttä. Näiden lisäksi Suomi tarvitsee suuren joukon muita toimia, jotka eivät yhteenkään kirjoitukseen mahdu. Tarvitaan kokonainen uudistamisen ja kokeilemisen kulttuuri kaikille yhteiskun-nan aloille.

Näillä uudistuksilla on mahdollisuus pa-lauttaa Suomi kasvu-uralle kilvoittelemaan tosissaan maailman parhaan maan tittelistä. On meistä kiinni, uskallammeko tehdä tarvittavat päätökset.

Varsinais-Suomella voi olla merkittä-vä rooli kasvun kärjessä. Meriteollisuus, maanviljely, bio- ja terveystieteet, mo-biiliosaaminen ja matkailu ovat maakun-tamme vahvuuksia. Niitä tulee kehittää edelleen. On uskallettava erikoistua. Varsi-nais-Suomen kannattaa edistää yhtenäisen työssäkäyntialueen syntyä Turku-Helsinki-Tampere –kolmioon. Maakunnan tulee

tehdä kaikki mahdollinen Tunnin junan rakentamisen vauhdittamiseksi ja Turku-Tampere –maantien parantamiseksi. Turun yliopisto tulee nostaa selvästi maan kak-kosmonialayliopistoksi kasvua tukemaan. Yliopiston tulee erikoistua selkeämmin ja vahvistaa erityisesti teknisten alojen tutki-musta ja opetusta. Alueen korkeakoulujen yhteistyötä tulee tiivistää. Varsinais-Suo-mesta voisi tulla ympäristönsuojelun edellä-kävijämaakunta, erityisesti maataloudessa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kääntää koko Suomi uuteen nousuun. Silloin myös Varsinais-Suomi menestyy!

Ville ValkonenKokoomusEduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeriPaimioNettisivut: http://villevalkonen.fi

i

22

Nyt käynnissä!

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämässä Tuottava Idea –kilpailussa etsitään uusia, korkein-taan 3 vuotta vanhoja, jo tuottavassa käytössä olevia innovatiivisia ideoita. Kilpailussa on kolme sarjaa: yritys-, yhteiskunta- ja palveluliiketoimintasarjat. Kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuot-teeseen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. Parhaat ideat palkitaan alueellisesti loppukesästä ja valtakunnallisesti loppuvuodesta Kauppakamari Forumissa.

Kilpailuhakemuksen voi jättää ennen 15.5.2015 osoitteessa www.tuottavaidea.fi. Voit myös ilmian-taa idean kamarillemme: Lähetä meille viesti, jossa kerrot organisaation nimen, yhteystiedot, sekä lyhyt kuvaus ideasta, jonka haluat ilmiantaa. Laita tiedot osoitteeseen: ilmiannaidea@gmail.com mahdollisimman pian tai viimeistään 4.5.2015 mennessä.

Lisätietoja:

www.tuottavaidea.fihttp://aurajokijc.fi/projektit/tuottava-idea/

Sanna Halttunen-Välimaaprojektipäällikkö/Aurajoen Nuorkauppakamarisanna.halttunenvalimaa@gmail.comp. 050 5828500

Aurajoen Nuorkauppakamari hakee yhteistyökumppaneidensa kanssa Tuottavia Ideoita alueeltaan. Jos sinulla on hyvä idea tai tiedät jonkin korkeintaan 3 vuotta vanhan, jo tuottavassa käytössä olevan innovatiivisen idean, osallistu kilpailuun tai ilmoita idea meille. Tulevaisuuden menestyjiä rakennetaan nyt ja me haluamme olla mukana auttamassa alueen yrityksiä ja ideoita menestymään.

Yhteistyössä

Tulevaisuuden menestyjiä rakennetaan nyt!