VAAJAKOSKEN K MARKET

URHEILUTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN

108 TONTTIA 2 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEITA.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 108 TONTTI 6 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEET.

Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila

23.2.2017

KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa Uimahallin naapurissa rajautuen Urheilutien sekä osittain Kakaravaara- kadun ja Leppävedentien väliin yhteen kortteliin. Suunnittelualueen laajuus on noin 0,8 hehtaaria.

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet MRL 5§

1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luominen

2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus 3. rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen 4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen 5. ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy 6. luonnonvarojen säästeliäs käyttö 7. yhdyskuntien toimivuus ja hyvä rakentaminen 8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus 9. elinkeinoelämän toimintaedellytykset 10. palvelujen saatavuus 11. liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen

toimintaedellytykset

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEET

12.1.2016 - 15.2.2016

KAAVAN LAATIMISEN PÄÄVAIHEET

ALOITUSVAIHE

LUONNOSVAIHE Kaupunkirakennelautakunta 15.12

Yleisötilaisuus 21.1

EHDOTUSVAIHE kaupunkirakennelautakunta

HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto

palaute OAS:sta

mielipide kaavaluonnoksesta

muistutus kaavaehdotuksesta

valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen

ehdotusvaihe nähtävillä

päätös hyväksymisestä

Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat

MILLOIN JA MITEN OSALLISTUTAAN

luonnosvaihe nähtävillä

vireilletulo

6.11.2015

14.2.2017 - 16.3.2017

KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavamuutosta hakivat NCC Rakennus Oy ja Ruokakesko Oy syksyllä 2015. NCC Rakennus Oy vetäytyi hankkeesta loppuvuodesta 2016 ja tilalle tuli Peab Oy. Kaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa alueelle 2 300 kerrosalaneliömetrin laajuinen vähittäiskaupan suuryksikkö päivittäistavaramyymälälle sekä kerrostaloasuntoja senioriasukkaille 4 700 kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeutta uudisrakentamiselle tulee 7 000 kerrosalaneliömetriä. Suunnittelualueella on Vaajakosken Liikekeskus Oy:n noin 1 000 kerrosalaneliömetrin laajuinen liikerakennus, joka puretaan pois. Perusteluna kaavamuutoshakemukselle on Vaajakosken keskustan asukkaiden toive saada päivittäistavarakauppa sekä senioriasuntoja keskustaan.

15.1.2016

Viistokuva suunnittelualueesta. Kesä 2015.

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osa keskustatoimintojen alakeskus (ca). Vaihemaakuntakaavassa määritellään Vaajakoskelle vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi 20 000 kerrosalaneliömetriä.

Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on merkitty aluekeskukseksi. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.

Asemakaavassa muutosalue on asuin-, liike ja – toimistorakennusten korttelialuetta (AL-6). Kaava on vahvistettu Lääninhallituksen päätöksellä 19.11.1984. Asemakaavan muutosalue osuu osittain valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) eli Vaajakosken teollisuusympäristön päälle.

Ote asemakaavan muutosluonnoksesta 27.11.2015.

Luonnosvaiheen havainnekuva tulevasta uudisrakennuskorttelista Urheilutien suunnasta katsottuna. Asuinkerrostalon lasitetut parvekkeet noudattavat Kakaravaara- kadun koordinaatistoa ja lipan päälle tulee terassiparvekkeet. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ASEMAKAAVALUONNOKSESTA SAATU PALAUTE 12.1.2016 - 15.2.2016

ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.1.2016 - 15.2.2016 ja siitä on saatu 6 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY- keskus, Keski-Suomen Museo, Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu, Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA- ryhmä, Keski-Suomen Liitto sekä Liikenne- ja viheralueet. Keski-Suomen Liitolla, Tilapalvelulla sekä Liikenne- ja viheralueilla ei ollut huomautettavaa. Mielipiteitä (5kpl) antoivat yksityishenkilöt sekä Osuuskauppa Keskimaa.

LAUSUNNOT (LYHENNETTYINÄ) JA KAAVOITTAJAN VASTINEET Keski-Suomen ELY- keskus: Kaavamuutosalue sijoittuu Vaajakosken keskustaan, seututien 638 (Leppävedentie) varteen. Leppävedentie on vilkas seututie, missä keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat noin 5500 autoa. Urheiluntien liittymä on ruuhka-aikaan tukkoinen ja liittyminen Urheilutieltä Leppävedentielle, erityisesti kääntyminen vasempaan on vaikeaa. Kortteliin on osoitettu maanalaista pysäköintitilaa, johon ajo tapahtuu Urheilutieltä. Liittymä pysäköintihalliin on noin 35 metriä Leppäveden tien ja Urheilutien liittymästä. Liikenneselvityksen johtopäätöksenä on, että uusi maankäyttö ei vaikuta merkittävästi alueen liikenteen toimivuuteen. Leppävedentien suuntaisen liikenteen on ennustettu sujuvan hyvin, mutta katuverkolla Urheilutiellä, Huoltopolulla ja parkkihallissa jononpituuksien on ennustettu muodostuvan pitkiksi. Liikenneselvityksessä ei käy ilmi, millaiset järjestelyt pysäköintihalliin mennessä on oletettu olevan. On tärkeää, että kaavassa varmistetaan kaavamääräyksellä pysäköintihalliin ajon sujuvuus riittävän pitkillä odotustiloilla pysäköintihallin sisällä ennen puomeja. Näin turvataan se, että mahdollinen häiriö tai ruuhkatilanne ei aiheuta häiriötä Leppävedentien ja Urheilutien liittymässä.

Vastine: Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavoitus tilasi toisen liikenneselvityksen (Vaajakosken alueen kaavoitus. Liikennetarkastelut. Muistio 29.3.2016 Trafix) varmistaakseen, että Vaajakosken keskustan liikenteen toimivuudesta saadaan kattava kokonaiskuva. Selvityksen tuloksena saatiin laaja toimenpiteiden kirjo, jonka toteuttaminen vaatii lisää suunnittelua ja toteuttaminen ennen kaikkea rahaa. Kaavamuutoksen seurauksena välttämättömimpänä toimenpiteenä toteutetaan Urheilutien parantaminen Leppävedentien risteysalueella (kuva s. 53). Urheilutien toimivuutta parannetaan lisäämällä yksi kääntymiskaista oikealle Leppävedentielle kääntyville. Myös liikennevalojen rakentamiseen Leppävedentielle varaudutaan, mutta toistaiseksi niitä ei toteuteta. Liikennevalot kuitenkin parantaisivat liikenteen toimivuutta edelleen. Valo-ohjauksella pystyttäisiin varmistamaan se, että Leppävedentien jono ei yllä Vaajakosken kiertoliittymään (esim. ruuhkanpurkutoiminnot poikkeustilanteita varten). Pysäköintihallin sisäänajoluiskan paikka on kaavassa määrätty sekä liittymäkiellolla varmistettu, että se on riittävällä etäisyydellä Leppävedentien risteyksestä. Kaavamääräyksiä liittyen pysäköintihallin puomijärjestelyihin tai muuhun tekniseen toteutukseen ei ole laadittu, vaan Urheilutien lisäkaistan on katsottu olevan riittävä toimenpide. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä arvioidaan pysäköintihallin pohjaratkaisujen toimivuus liittyen esimerkiksi sisätilojen kaistajärjestelyihin.

Urheilutien toimivuutta parannetaan lisäämällä yksi kääntymiskaista oikealle Leppävedentielle kääntyville. Myös liikennevalojen rakentamiseen Leppävedentielle varaudutaan, mutta toistaiseksi niitä ei toteuteta.

Urheilutien nopeusrajoitus 40 km tunnissa

Keski-Suomen Museo: Asemakaavan muutosalueen sijainti osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä on huomioitava valtakunnallisten alueidenkäyttö tavoitteiden (VAT) mukaisella tavalla alueen suunnittelussa. Asemakaava ei suoraan vaaranna valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle sijoittuvia, olemassa olevia rakennuksia Kakaravaaran alueella. Muutokset kuitenkin vaikuttavat olennaisesti Vaajakosken keskusta-alueen kaupunkikuvaan sekä samalla sen historialliseen ilmeeseen. Asemakaavan oheisaineistossa on kunniakkaasti katsottu tulevaisuuteen asemakaavan liitteenä olevissa mallinnuskuvissa, joissa on esitetty tulevaisuuden kaupunkikuvallinen tilanne, kun naapurusten korttelit toteutuvat niitä koskevien uusien asemakaavojen mahdollistamalla tavalla. Kokonaisuuden kannalta Keski-Suomen museo pitää valitettavana, että pienimittakaavaisen asuinalueen osalta maisema muuttuu mittasuhteessa näin merkittävällä tavalla ilman maisemallista tai kaupunkirakenteellista siirtymävyöhykettä tontin koon ja toisaalta sille sijoitettavien pinta-alamassojen myötä. Keski-Suomen museo pitääkin erityisen tärkeänä asemakaavan yleismääräyksen viherrakentamista koskevia määräyksiä, joilla voidaan osittain pehmentää suurten massojen vaikutusta niitä ympäröivään ja osin mittakaavallisesti erilaiseen ympäristöön.

Vastine: Asuinkerrostalon sijoittuminen ja koordinaatisto on lainattu Kakaravaaran alueen pientaloilta. Tällä on pyritty liittämään uudisrakennus osaksi alueen vanhempaa vaikkakin selvästi pienempimittakaavaisempaa rakennuskantaa. Samalla se luo jatkuvuutta kaupunkikuvaan eri-ikäisten rakennusten historiallisten kerrostumien välille ja mahdollistaa Kakaravaara-kadun jatkamisen kevyenliikenteen yhteytenä kaavamuutosalueen halki Vaajakosken keskustan suuntaan. Piha- ja pysäköintikannen tulee mahdollistaa turvallinen kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Kakaravaara- kadulta Urheilutielle. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen on kaavamuutosalueelle valmistunut (20.5.2016) yleissuunnitelma, jossa pyritään viherrakentamisella pehmentämään suurten massojen vaikutusta niitä ympäröivään mittakaavallisesti erilaiseen ympäristöön. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys: ”Yleissuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpideohjeita tulee noudattaa tonttien ja ympäristön käsittelyssä.” Tavoitetta tukee myös liikerakennuksen pohjoispäätyyn kaavamääräysten mukaisesti rakennettava köynnösseinä.

Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA- ryhmä: Lyhytaikaiset vaikutukset Kyseisen asemakaavan alueen rakentaminen jakautuu pitkälle aikavälille. Alueen rakentaminen tuottaa positiivisia yritysvaikutuksia rakentamiseen osallistuville alihankkijoille. Rakentamisen aikaiset negatiiviset vaikutukset oletetaan jäävän pieniksi. Toimiviin liikenneyhteyksiin rakennusaikana on pyrittävä kiinnittämään erityistä huomiota. Kokonaisuudessaan hankkeen vaikutus alueelle on keskisuuri. Pitkäaikaiset vaikutukset Kaavaluonnoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle 2 300 kerrosalaneliömetrin laajuinen vähittäiskaupan suuryksikkö päivittäistavaramyymälälle sekä kerrostaloasuntoja senioriasukkaille. Positiivisena nähdään erityisesti autopaikkojen rakentaminen maan alle sekä huomion kiinnittäminen helppoihin kulkuyhteyksiin huomioiden seniorit. Lisäksi kaavaluonnoksella on positiivinen vaikutus alueen yhtenäistämisen kannalta asuinalueiden ja liike-elämän kannalta. Kaavaluonnoksen toivotaan tuovan alueelle pitkään odotettua uudistusta liike-elämälle ja asutukselle. Kaavaluonnos toteutuessaan nähdään positiivisesti merkittävänä liike-elämän kannalta. Vastine: Kaavamuutoksen toteuttamisen yhteydessä liikenneyhteyksiä parannetaan rakentamalla Urheilutielle Leppäveden suuntaan oikealle kääntyville lisäkaista.

MIELIPITEET (LYHENNETTYINÄ) JA KAAVOITTAJAN VASTINEET Yksityishenkilöt Yleisesti pidetään myönteisenä, että Vaajakosken keskusta-alueelle suunnitellaan kaupunkimaista rakentamista. Kaavamuutoshankkeen kielteisimpänä asiana nousee esiin tulevan asuinkerrostalon korkeus. Kuusikerroksinen kerrostalo koetaan mittakaavaltaan liian suureksi verrattuna Kakaravaara-kadun kaksikerroksisiin pientaloihin. Lisäksi sen pelätään varjostavan pahasti naapurustoa. Mielipiteiden antajien mukaan sopiva korkeus asuinkerrostalolle olisi kolme. Tulevan markettirakennuksen osalta huolet liittyvät tavaraliikenteen aiheuttamiin meluhaittoihin. Lisäksi liikenteen määrällisen kasvun pelätään heikentävän erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta.

Vastine: Asuinkerrostalon korkeus on ollut kaavoittajalle haasteellinen, koska mittakaavaero Kakaravaara-kadun pientaloihin on suuri. Tämän vuoksi tuleva asuinkerrostalo sijoittuu aivan Urheilutien varteen ja pientalojen puoleiselle sivulle on varattu tilaa istutettavalle alueen osalle sekä puuriville. Asuinkerrostalon sijoittuminen ja koordinaatisto on lainattu Kakaravaaran alueen pientaloilta, millä on pyritty liittämään uudisrakennus osaksi alueen vanhempaa vaikkakin selvästi pienempimittakaavaisempaa rakennuskantaa. Samalla pitää muistaa, että Urheilutie on Vaajakosken keskustan pääkatuja, minkä varrelle sijoittuvat esimerkiksi kirjasto, urheilustadion sekä tuleva uusi terveysasema. Koko Vaajakosken keskustaa ollaan kehittämässä kaupunkimaiseen suuntaan ja alueen ilme tulee muuttumaan lähivuosina merkittävästi. Siihen kokonaisuuteen ehdotettu asuinkerrostalo ja markettirakennus sopivat erinomaisesti. Tulevan uudisrakentamisen vaikutusta alueen naapuruston valon määrään tutkittiin varjostustutkielmalla, missä mallinnettiin varjojen muodostuminen maalis-, kesä- ja joulukuussa. Eniten vaikutusta kerrostalolla on aivan lähinaapurille, jonka pihalle varjo lankeaa enimmillään keväällä maaliskuussa noin klo 13–17 välisenä aikana. Syksyn osalta tilanne on samankaltainen. Kesällä varjovaikutus osuu välille klo 14–17. Joulukuussa uudisrakentaminen varjostaa kahta naapuritaloa. Muiden naapureiden osalta varjovaikutusta ei vuoden kierrossa merkittävästi ole ja muina kellonaikoina jos aurinko paistaa niin valoa on lähinaapureillakin.

Tulevan markettirakennuksen aiheuttamista meluhaitoista Urheilutien asemakaavamuutoksen meluselvitys (15.12.2016) toteaa seuraavaa: ”Kakaravaaran lähimpien asuinrakennusten melutasoon tai rakennusten julkisivuihin kohdistuvaan melutasoon liikerakennuksella ei ole merkitystä. Katolla olevien laitteiden melupäästö on liikenteeseen verrattuna merkityksetön eikä laitteiden tasainen humina yleensä erotu liikennemelun seasta. Yöaikainen huoltoliikenne voi aiheuttaa hetkittäisiä havaittavia meluhuippuja, mutta niiden vaikutus yöajan keskiäänitasoon jää merkityksettömäksi.” Melun aiheuttamat haitat ovat kuitenkin yksilöllisiä ja asemakaavassa on annettu määräys mahdollisen meluhaitan lieventämiseksi: ”Liikerakennuksen lastauslaituri tulee sijoittaa rakennuksen sisään siten, että eristerakenteet mahdollisimman tehokkaasti vähentävät huoltotoiminnoista aiheutuvaa ääntä alueen naapurustolle.” Näin pyritään minimoimaan tavaraliikenteen lastin purkamisesta aiheutuvaa hetkellistä melua. Kevyen liikenteen turvallisuus on huomioitu siten, että läpikulkuliikenne on edelleen kaavamuutosalueen läpi mahdollista pyörällä ja kävellen sekä Urheilutien saneerauksen yhteydessä lisätään yksi suojatie kadun yli.

Kaavamuutosalueen ja Kakaravaara- kadun raja. Oikealla lähin rajanaapuri, jonka pihaa varjostustutkielma erityisesti kuvaa.

Varjostustutkielma kerrostalon vaikutuksesta valoon keväällä maaliskuussa. Syksyn osalta tilanne on samankaltainen eli kerrostalon varjo lankeaa naapurin (punainen ympyrä) pihalle noin klo 13–17 välisenä aikana. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

Varjostustutkielma kerrostalon vaikutuksesta valoon kesällä kesäkuussa. Nyt kerrostalon varjo lankeaa naapurin pihalle (punainen ympyrä) noin klo 14–17 välisenä aikana paljon vähäisempänä. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ASEMAKAAVAEHDOTUS, NÄHTÄVILLÄ 14.2.-16.3.2017

Ote asemakaavan muutosehdotuksesta 10.5.2016. Asuinkerrostalon rakennusala on lähimmillään pohjoisen naapuritonttia runsaan viiden metrin (luonnos 4 metrin) etäisyydellä. Maanalaisen tilan rakentaminen on mahdollista tontin rajaan asti. Pihakannen korkeusasemaa on pudotettu 90 cm.

…asuinkerrostalon! Ympärivuorokautista hoivaa vaativat asukkaat ovat YS- kortteleissa. Itsenäiset hyväkuntoiset seniorit ovat kaavoittajan näkökulmasta tavallista asumista A

…kuten funkkistaloissa vanhassa ”kivikeskustassa”

…meluhaitan minimointi

…julkisivun maisemointi

…ohjaa asuntojen parvekeratkaisut pitkille sivuille ja pois Kakaravaaran puoleisesta päädystä

…ohjaa viherrakentamista eli pihojen suunnittelua

…yhteyttä keskustaan ei katkaista

…pihat tärkeitä!

…naapureiden talot pysyttävä kunnossa!

KAAVAN VAIKUTUKSET

VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, KAUPUNKIKUVAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutoksella ei ole suoraan rakenteellisia vaikutuksia vanhan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) eli Vaajakosken teollisuusympäristön arvokkaaksi luokiteltuun rakennuskantaan. Kuitenkin uudisrakentamisen toteutuessa muutos katunäkymissä on merkittävä. Mittakaavan muutos Kakaravaara- kadun puurakenteisiin kaksikerroksisiin asuinrakennuksiin on suuri, mutta Urheilutie on Vaajakosken ydinkeskustan pääkatuja. Tuleva Vaajakosken keskustan uudisrakentaminen hakee mittakaavansa Vaajakoskentien eteläpuolen funktionalistista tyylisuuntaa edustavista asuin- ja liikerakennuksista, jotka muodostavat Vaajakosken keskustan arvokkaimman rakennetun ympäristön. Täydennysrakentaminen suunnittelualueella eheyttää Vaajakosken kaupunkikuvaa ja liittää sen osaksi vanhan kivikeskustan rakennetta. Vaajakoskella on käynnistymässä koko keskustan kattava uudisrakentamisen vaihe, mikä alkaa uuden terveysaseman rakentamisella vuoden 2017 aikana. K-marketin korttelin rakentaminen olisi alkamassa vuonna 2018.

Vaajakosken keskustan ideatason mallinnus syksyltä 2015. Tavoitteena on ollut sopeuttaa uudisrakennukset vanhan kulttuuriympäristön funktionalistiseen arkkitehtuuriin ja luoda kaupunkiympäristöä, joka jatkaa arvokasta rakennettua perinnettä 2010- luvun keinovalikoimin niin, että arkkitehtuurin ihanteet ja esikuvat ovat tunnistettavissa arvokkaista naapurirakennuksista. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

Viistoilmakuva kaakon suunnasta Vaajakosken keskustan ideatason mallinnuksesta syksyltä 2015. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

…alin kerros kellari ei kerros vaikka onkin näkyvissä katutasossa

…alin kerros kellari ja tässä suunnassa pihakannen alla

Suunnitteluvaiheen havainnekuva Savonmäentie 1 ja 3. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen 20.2.2017.

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Näkymä Urheilutieltä suunnittelualueelle kaakon suuntaan. Vasemmalla näkyy Vaajakosken Liikekeskus Oy:n noin 1 000 kerrosalaneliömetrin laajuinen liikerakennus, joka puretaan uudisrakentamisen myötä. Tontin kaakkoiskulmalla on pieni pala kaupunkimetsää, minkä paikalle nousee tuleva markettirakennus.

MELUVAIKUTUKSET Merkittävin melulähde suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on tieliikenne. Liikerakennuksen pistemäiset päästölähteet eivät aiheuta merkittävää melua ympäristöön. Pääosin suunnittelualueelta lähtevä liikennemelu leviää laajahkolle alueelle suunnitellusta liikerakennuksesta itään ja kaakkoon. Rakennettavalla liikerakennuksella, sen laitteilla tai toiminnoilla ei ole havaittavaa vaikutusta. Tulosten tarkastelussa merkittävimpänä huomioidaan yöaikaiset ohjearvot, jotka ovat päiväaikaisia melun ohjearvoja tiukempia. Yöaikaisia ohjearvoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että uusilla vakituisen asumisen alueilla yöaikainen ohjearvo on tiukempi kuin vanhoilla asuinalueilla (vakituisen asumisen alueella 50/45 dB). 45–50 dB melualue yltää noin 22 m Urheilutien keskilinjasta suunnitellun asuinrakennuksen piha-alueelle. Tehdyn meluselvityksen mukaan suunnitellun asuinrakennuksen Urheilutien puoleiseen päätyyn ei tulisi rakentaa parvekkeita ensimmäiseen kerrokseen. Ylempiin kerroksiin sekä luoteen ja kaakon puoleisille seinustoille voi rakentaa lasitetut parvekkeet. Rakennuksen äänieristyksen on oltava päivämelutilanteen mukaan 31 dB ja yömelutilanteen mukaan 29 dB. Suunnitellun asuinrakennuksen osalta päivämelutaso on siis merkitsevin ja määrää äänieristyksen vaatimuksen. Kakaravaaran lähimpien asuinrakennusten melutasoon tai rakennusten julkisivuihin kohdistuvaan melutasoon liikerakennuksella ei ole merkitystä. Katolla olevien laitteiden melupäästö on liikenteeseen verrattuna merkityksetön eikä laitteiden tasainen humina yleensä erotu liikennemelun seasta. Yöaikainen huoltoliikenne voi aiheuttaa hetkittäisiä havaittavia meluhuippuja, mutta niiden vaikutus yöajan keskiäänitasoon jää merkityksettömäksi.

VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Vaajakosken liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan aikana vielä tyydyttävä. Urheilutien ja Leppävedentien risteyksessä Urheilutien tulosuunta ei kuitenkaan enää kestä kovin paljoa enempää liikennettä ilman toimenpiteitä. VT4:lle Jyväskylään liityttäessä on jonkin verran ongelmia Haapaniemen ja Vaajavirranrannan suuntaisliittymässä. Vaajakosken kiertoliittymä on kuormittunut, mutta toimii vielä tyydyttävästi. Vaajakoskentien tulosuunnalla viivytykset voivat olla pitkät. Uusien kaavojen liikennekuorma painottuu Vaajavirranrantaan, Haapaniemeen ja -lahteen sekä Urheilutien varren päivittäistavarakaupan kortteliin. Muilta osin kaava-alueiden tuottama lisäliikenne jää suhteellisen vähäiseksi. Iltaruuhkan liikenne lisääntyy tarkastelualueella noin 4 000 ajon/h:sta noin 5 000 ajon/h:on. Valtaosa lisäliikenteestä kulkee Vaajakosken kiertoliittymän kautta. Kaavojen tuoma lisäliikenne heikentää liikenteen sujuvuutta. Ongelmallisinta on se, että Vaajakosken kiertoliittymän liikennemäärät lähestyvät kapasiteetin rajoja ja välityskyky voi ajoittain ylittyä. Välityskyky uhkaa loppua ensimmäisenä Vaajakoskentien tulosuunnalla. Toisaalta VT4:n pääsuuntien välityskyky riittää kuitenkin vielä. Vaajakosken kiertoliittymän toimivuuden parantaminen ei onnistu ilman merkittäviä toimenpiteitä. Urheilutien pään välityskyky voi ylittyä liikenteen kasvaessa kaavahankkeiden jälkeen, mutta tämä on vältettävissä Urheilutien ja Leppävedentien risteyksen valo-ohjauksella. Valo-ohjauksen yhteydessä kannattaa toteuttaa Urheilutien päähän oikealle kääntyvien ryhmittymiskaista. Normaalin kolmihaaraisen valo-ohjatun risteyksen toimivuus on tyydyttävä eivätkä jonot häiritse esimerkiksi Vaajakosken kiertoliittymää. Tarkemman suunnittelun yhteydessä kannattaa tutkia myös mahdollisuudet Leppäveden suunnasta oikealle kääntyvälle ryhmittymiskaistalle, vaikka alikulkusilta saattaa estää sen järkevän toteutuksen.

Kaavoituksen jälkeisessä tilanteessa Konttisentien liikenne kasvaa selvästi. VT4:lle Jyväskylän suuntaan liittymisen sujuvuus riippuu siitä, kuinka suuri osa VT4:n liikenteestä käyttää Konttisentien kohdalla VT4:n oikean puoleista kaistaa ja kuinka hyvin autoilijat uskaltavat kääntyä oikealle kaistalle samalla, kun vasenta kaistaa lähestyy auto. Konttisentien kannalta suotuisan kaistajakauman kannalta olisi parempi avata VT4:n toinen kaista pääkaistan oikealle puolelle (nykyään vasemmalla puolella) tai tuoda Konttisentien liittyvä suunta omana kaistanaan VT4:n toiseksi kaistaksi. Toimenpiteen tarvetta ja toteutustapaa kannattaa arvioida maastohavaintojen ja VT4:n mahdollisten muiden suunnitelmien suhteen. Muilta osin liikenteen toimivuus Vaajakoskentiellä ja Urheilutiellä on tyydyttävä, jos Vaajakosken kiertoliittymän jonojen heijastusvaikutusta ei oteta huomioon. Tuloksissa on huomioitava se, että kaava-alueiden tuottaman lisäliikenteen on oletettu olevan kokonaan tarkastelualueen ulkopuolista, mikä kasvattaa arvioitua kokonaisliikennettä tarkastelualueella. Todellisuudessa osa lisäliikenteestä tulee olemaan kaava-alueiden välistä. Liikennemäärien kasvaessa iltaruuhkan ongelmaksi jää kuitenkin joka tapauksessa suuri Vaajakoskentien ja/tai Leppävedentien suunnasta kiertoliittymän kautta VT4:lle Kuopiontien/Helsingin suuntaan pyrkivä liikenne, jonka sujuvuuden parantaminen ei onnistu pienin toimenpitein.

VAIKUTUKSET NAAPURIKIINTEISTÖJEN ARVOON Yleinen näkemys uudisrakentamisen vaikutuksesta naapuruston arvoon on rakennusalalla että vanhojen kiinteistöjen arvo lopulta nousee uudisrakentamisen myötä. Tietenkään ei voi yleistää ja tapauskohtaisia eroja löytyy. Alla linkki mielenkiintoiseen TTY:n tutkimukseen aiheesta kerrostaloasuntojen osalta, mikä näyttäisi tukevan arvonnousuteoriaa. Uusien asuinkerrostalojen rakentaminen nostaa lähellä sijaitsevien omistusasuntojen kauppahintoja, selviää Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa analysoitiin noin 27 000 kerrostaloasunnon kauppatietoja pääkaupunkiseudulta vuosina 2009–2014. http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/mediatiedotteet/uudisrakennuksilla-suotuisa-vaikutus-lahiston-vanhojen-kerrostaloasuntojen-hintoihin-x157029c2 ”Keskimääräinen hintavaikutus ei ole kovin suuri, mutta se on selvästi havaittavissa. Voisi ajatella, että tämä tieto hälventäisi kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyviä ennakkoluuloja. Toisin kuin alueiden asukkaat usein ajattelevat, kehittämisestä on heille selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Sen sijaan kehityksen ulkopuolelle jättäytyminen lisää alueen riskiä ajautua taantuvaan kehitykseen, pohtii Kurvinen”

Tietoa löytyy

http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/916

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on ensimmäisiä luonnoksia päivättynä 17.4.2013. Senioriasuminen on kahdeksan kerrosta korkeassa tornissa ja liikerakennus tontin koillisreunalla. Ratkaisu ei ole kaupunkikuvallisesti paras mahdollinen ja liikerakennus sulkee Kakaravaara- kadun muusta keskustan kaupunkirakenteesta liikenteellisesti ja visuaalisesti. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on ensimmäisiä luonnoksia päivättynä 17.4.2013. Senioriasuminen on kahdessa eri tornissa ja liikerakennus tontin kaakkoisreunalla. Kahdeksan kerroksinen torni on liian korkea Urheilutien alapäähän. Ratkaisu ei ole kaupunkikuvallisesti paras mahdollinen ja liikerakennus sulkee Kakaravaara- kadun muusta keskustan kaupunkirakenteesta liikenteellisesti ja visuaalisesti. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on luonnos päivättynä 15.7.2014. Senioriasuminen on kahdessa eri lamellitalossa tontin kaakkoisreunalla ja kahdeksan kerroksinen kerrostalo on edelleen liian korkea Urheilutien alapäähän. Ratkaisu ei ole kaupunkikuvallisesti paras mahdollinen ja liikerakennus sulkee tässäkin versiossa Kakaravaara- kadun muusta keskustan kaupunkirakenteesta liikenteellisesti ja visuaalisesti. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on luonnos päivättynä 15.7.2014. Senioriasuminen on kahdessa eri tornissa tontin luoteisreunalla ja myös seitsemän kerroksinen kerrostalo on liian korkea Urheilutien varteen. Liikerakennus on tässä versiossa sijoittunut suhteessa Kakaravaara- katuun aikaisempia luonnosversioita huomattavasti paremmin. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on luonnos päivättynä 28.8.2014. Senioriasuminen on lamellitalossa tontin kaakkoisreunalla ja tässäkin versiossa seitsemän kerrosta on liikaa Urheilutien varteen. Liikerakennus on tässä versiossa sijoittunut tontin luoteisreunalle, mutta Kakaravaara- katu säilyttää yhteytensä Vaajakosken keskustaan. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on luonnos päivättynä 4.10.2015. Senioriasuminen on yhdessä lamellitalossa tontin luoteisreunalla ja liikerakennus on löytänyt paikkansa tontin kaakkoisreunalta. Asuinkerrostalon muotoilu on keskeneräinen ja kerroksia liikaa, mutta ajatus yhdestä lamellitalosta vaikuttaa toimivalta ja pysäköintimitoitus saadaan ratkaistua tällä mallilla omalla tontilla. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.

ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA

Kuvassa on luonnos päivättynä 4.10.2015. Senioriasuminen on yhdessä lamellitalossa tontin luoteisreunalla ja liikerakennus on löytänyt paikkansa tontin kaakkoisreunalta. Asuinkerrostalon muotoilu huomioi Kakaravaa- kadun koordinaatiston ja mahdollistaa jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden matkan jatkumisen keskustan suuntaan kadun päättyessä. Kerroskorkeus kuusi on maltillinen suhteessa naapurustoon, kun sijainti on Vaajakosken keskustassa. Kaavaluonnosta lähdettiin laatimaan tämän suunnitelman perusteella. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy.