valtra team - valtra traktorit - menestykseen · 2018. 5. 3. · hankki uuden valtra valmet 6400...

menestykseen

Valtra Valmetin asiakaslehti • 1/2000

www.valtra.fi2

Valtra Valmetin asiakaslehti

PäätoimittajaArto Tiitinen

[email protected]

ToimitustiimiVisa Vilkuna

[email protected]

Hannele Kinnunen

[email protected]

Valtra Oy Ab:n viestintäverkko

JulkaisijaValtra Oy Ab

PL 200, 40101 Jyväskylä

puh. 014-549 111

fax 014-5491 685

UlkoasuViherjuuren Ilme Oy

LayoutSalpausselän Kirjapaino Oy 2000/7947

PainopaikkaAlprint, Rahola

KansikuvaAdvertising-Pro Ltd.

IlmoituksetAdvertising-Pro Ltd.

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus ........................................... 3

Rovaniemi – Helsinki ........................... 4

High Grade -alueen perunaa ................ 6

HiTech ja turbiinikytkin ovat etukuor-maintyössä lyömätön yhdistelmä ......... 8

Valtran tie Suomen laatupalkintoon ... 10

Asiakastilausjärjestelmä 10 vuotta .... 12

Yli kolmesataa traktorikauppaatakana ................................................... 13

Hevosia ja hevosvoimia ...................... 14

HiTech ................................................ 16

Soukan Huolto Oy haki Valtrastatehoa isojen alueiden hoitotöihin ....... 19

Hyvä huolto pitää koneen iskussa ...... 20

Taivaan sinessä eivät huolet paina ..... 22

Valtra Valmet -traktoreitaBrasiliassa jo 40 vuotta ...................... 24

Konetyöt rikastuttavatemännän elämää ................................. 26

Veri vetää porokilpailuihin ................. 28

Polvi lepää ja työ joutuu .................... 29

Bitit pomottavat hevosvoimia ............ 30

Traktorin ohjaamon ilmansuodatin .... 33

Vääntöä kuin pienessä kylässä ........... 34

Suon kaasut puhuttavat ...................... 36

Valtra Valmet on maailmanmerkki ..... 38

Mäki-Tiuralla jyllää nytValtra Valmet 160 HiTech .................. 40

Raution Laurin ja Valmet 565:nyhteistä taivalta jo reilut 30 vuotta ..... 42

Miljoonien munien maatila ................ 46

Harvennus kannattaa .......................... 48

Traktorinajo on vaativaa ..................... 50

www.valtra.fi ...................................... 51

Näppärä pellolla ja lumitöissä ............ 52

Kaaresuvannon lumetlinkulla jänkhälle ................................ 54

Huoltoyrittäjä hoitaa myösakuutit tapaukset ................................ 56

Erikoismiehiä Mäntsälästä ................. 57

Målmedvetet arbete för attutveckla lantbruket ............................. 58

Uudet Valtra Valmet -myyjätpalveluksessasi ................................... 60

Valtra-voiteluaineetHiTech-malleissa ................................ 62

Valtran palvelutiimit .......................... 64

Tietojen luovutus:TietoEnator Oyj

Osoitelähde:AKE, AjoneuvohallintokeskusPL 108, 00531 HELSINKI, (09) 774 731

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Valtra Team ilmestyy ruotsinkielisenä Landbygdens Folk -lehden välissä tämänkevään aikana.

Svenskspråkig Valtra Team publiceras som bilaga i Landbygdens Folk under våren 2000.

3Valtra Team • 1/00

Pääkirjoitus

Suomalainen traktori tulee miehen ikään

ensi vuonna. Valtra Valmetin viittä vuosi-

kymmentä on värittänyt vahva kansainvä-

listyminen. Yhdeksänvuotiaana Valmet

meni Brasiliaan ja seuraava suuri kansain-

välistymisen askel oli Volvo-traktoreiden

osto vuonna 1979. Yhdeksänkymmentälu-

vulla lähes jokaiseen maahan Euroopassa

perustettiin omat myyntiyhtiöt.

Markkinaosuutemme on kasvanut jo lä-

hes kahdeksaan prosenttiin Euroopassa.

Kotimaassaan Valtra Valmet on tasaisen

varmasti kasvanut ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi sekä

kappaleissa että palvelun laadussa mitattuna. Uusia Valtra

Valmeteja myytiin 90-luvulla lähes 18 000 ja vaihtotraktorei-

ta lähes 29 000 kappaletta. Vuosikymmenen päättyessä mark-

kinaosuutemme oli yli 44 prosenttia.

Tänä päivänä Suomessa valmistettavista traktoreista menee

80 prosenttia vientiin. Valtra Valmet on tuttu maailmanmerk-

ki 75 maassa. Tämä voimakas kansainvälistyminen luo van-

kan pohjan toiminnan ja tuotteiden kehittämiselle tulevaisuu-

dessa.

Suomalainen tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen tunnetaan

maailmalla. Traktorin käyttäjille tuttuna osoituksena tästä on

Valtra Valmet HiTech –mallisto. Tämän ympäri maailman

kiitosta saaneen malliston kehittämiseen panostettiin yli 30

miljoonaa markkaa. Viimeisimpänä suomalaisen osaamisen

todisteena esittelimme S-malliston yli 200 hevosvoiman

luokkaan. Mallisto tulee sarjatuotantoon vuoden 2001 aika-

na. Tämän uutuusmallin kehittämiseen käytämme arviolta

75 miljoonaa markkaa. Valtran tuotekehitys yhteistyökump-

paneineen työllistää 250 ihmistä, joista 200 tekee työtään

Suomessa.

Hyvät yhteistyökumppanit

Vuonna 1992 Valtralla tehtiin päätös, jolla

päästiin entistä lähemmäksi työnantajia.

Oman traktoritehtaan suoramyyntiin siir-

tyminen mahdollisti traktoreiden kehittä-

misen suoran ja välittömän palautteen

pohjalta. Asiakastilaukseen perustuvan

tehokkaan suoramyynnin ansiosta Suo-

messa myydään tänä päivänä Euroopan

edullisimpia traktoreita. Toinen näkyvä

osoitus yhteistyöllä saavutetusta kehityk-

sestä on Tasavallan Presidentin Valtralle

luovuttama Suomen laatupalkinto 1999.

Kun hankit Valtra Valmetin, et osta pelkkää traktoria. Kaup-

paan kuuluu luonnollisena osana Valtran tehtaan kouluttama

asiantunteva ja ammattitaitoinen palvelutiimi. Traktori- ja

varaosamyynti yhdessä huoltopalvelun kanssa ovat tukenasi

kaikissa Valtra Valmetiin liittyvissä asioissa. Täyden palvelun

Valtra-palvelukeskuksissa toimivat tiimit ottavat vastuun

siitä, että saat parhaan mahdollisen ja ainoastaan Valtra Val-

meteihin erikoistuneen palvelun nopeasti, luotettavasti ja

vahvalla ammattitaidolla. Palvelutiimi varmistaa, että Valtra

Valmetisi pyörät pyörivät päivästä päivään ja vuodesta toi-

seen tehokkaasti ja tuottavasti.

Valtra seuraa tarkkaavaisesti markkinoiden muutoksia. Kau-

pankäyntitavat alkaneella vuosituhannella tulevat varmasti

muuttumaan, sillä Suomi on tietoyhteiskuntana maailman

eturivissä. Internetin ja matkapuhelimien käyttö on huippulu-

kemissa ja kasvaa edelleen nopeasti. Tästä syystä Valtra ke-

hittää voimakkaasti asiakasta hyödyttäviä palveluja interne-

tissä. Uusilla ja interaktiivisilla sivuillamme, www.valtra.fi,

on jo tuhansia rekisteröityneitä käyttäjiä. Meidän Valtramme

antaa sinulle voimaa menestykseen. Se on yhteistyötä sinun

ja yrityksesi parhaaksi.

Arto TiitinenMarkkinointijohtaja

www.valtra.fi4

Täyden palvelun traktoritalot,etäisyyttä reilut 800 kilometriä.Palvelualttius samalla, korkealla tasolla

kummassakin. Asiakkaiden kanssatehdyn yhteistyön hedelmät näkyvätuusina toimitiloina sekä hyvällä tasolla

olevana asiakastyytyväisyytenä.

Maailman pohjoisin Valtra Valmetin pal-velukeskus muutti uusiin tiloihin Rova-niemen eteläpuoleiseen Alakorkalonkaupunginosaan viime kesänä. Syksylläpidetyissä avajaisissa useampikin yhteis-työkumppani kehui, että ”nythän tämänäyttää sellaiselta kuin markkinajohtajal-le kuuluukin.”.

Napapiirin tuntumassa

Rovaniemen palvelukeskus on koko maas-sakin ainutlaatuinen, sillä saman katon altalöytyvät niin Valtra Valmetin maatalous- jaurakointitraktorit, Valmet-metsäkoneetsekä ammattitaitoinen huolto molempiin

merkkeihin. Tämän lisäksi myymälässäon runsas valikoima pienkoneita ja niinpävoidaan luvata, että Rovaniemen pisteestälöytyy ratkaisu ruohon korren katkaisustaLapin tiukkasyisen petäjän kellistämiseen.

– Onhan ne välimatkat pitkänlaisettäällä Lapissa. Kauimmaiselle tilalle Uts-joelle tulee matkaa reilut 500 km suun-taansa. Mutta puhelimellahan niitä asioitatäälläpäin on totuttu hoitelemaan ja luotta-mus pelaa, kertoo traktorimyyjä Esko Tor-vinen useamman kymmenen vuoden koke-muksella.

Varaosat ja pienkoneet ovat MarkkuHaapalaisen ja Teemu Saajon vastuulla.Isot metsäkoneen osat yhtä hyvin kuinmoottorisahojen pienet hilut löytyvät am-mattilaisen ottein todella nopeasti.

– Tietokonepohjainen varaston hallintahelpottaa työtä melkoisesti. Koneelta nä-kee myös muiden palvelukeskusten varas-tot, jos joku sattuisi kyselemään harvinai-sempaa tuotetta, kertoilee MarkkuAutomasterista.

Kehä Kolmosen varrella

Vajaat tuhat kilometriä etelään ja olem-mekin melko lähellä tammikuun lopullaavattua Valtra Valmetin Vantaan palvelu-keskusta. Syyt muuttoon olivat pitkällesamat kuin pohjoisessakin: asiakkaathalusivat nykyaikaisempia tiloja parempi-en liikenneyhteyksien varteen.

– Tämähän on loistava paikka. Vaih-tokoneet näkyvät Suomen vilkkaimminliikennöidylle tielle, sisälle mahtuu uusiakoneita ja tähän on todella helppo osata,innostuu traktorimyyjä Antti Janhonenkehumaan uusia Juhanilantien toimitiloja.

Vantaan palvelukeskuksen 12 am-mattilaista takaavat sen, että Valtra Val-metin traktorikseen hankkinut kumppanisaa asiantuntevaa palvelua.

– Meidän traktoirmyynnistä melkoi-nen osa menee urakointiin. Valtra Val-metin runko-ohjattu HiTech City onmelkoisen näppärä ja tehokas peli puh-taanapidossa ja kunnallisteknisissä töis-sä. Ahtaampiin paikkoihin taasen löytyy

Valtra Valmetin palvelukeskukset Rovaniemellä ja Vantaalla

Maailman pohjoisin

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

ja Suomen eteläisin

Mauno Alaraudanjoki (vas)Rovaniemen maalaiskunnanOikaraisesta miettii traktorimyyjäEsko Torvisen kanssa mitäs muutakuin traktorikauppaa.


erityinen matala malli, jolla pääsee vai-vatta matalistakin alikulkutunneleista,tietää traktorimyyjä Toni Helén kertoa.

Ei koskaan yksin

Valtra Valmetin 38 palvelukeskusta jalisäksi noin 100 huoltopistettä yhdessäreilun 350 ammattilaisen kanssa muo-dostavat sellaisen verkon, johon onhelppo luottaa. Yhdessä asiakkaiden

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

Kuv

a : J

ukka

Vir

tane

n

Antti Janhonen (vas) ja Toni Helénvastaavat traktorimyynnistä Vantaauudessa palvelukeskuksessa.

kanssa palvelukeskuksia ja toimintaakehittämällä on luotu maan kattavinpalveluorganisaatio. Valitessaan ValtraValmetin suomalainen traktorinomistajavoi luottavaisin mielin keskittyä olen-naisimpiin eli työn ja tuloksen tekemi-

seen. Olipa työmaa suurkaupungissa taisuolla, pellolla tai metsässä, apu on puhe-linsoiton päässä.

Valtra Valmet on edennyt maailmanviidenneksi suurimmaksi traktorinval-mistajaksi herkällä korvalla. Yhteistyö-kumppania kuunnellaan ja hänen toi-veensa otetaan tosissaan. Sama tahtijatkuu tulevaisuudessakin, sillä vain yh-teistyöllä ja kumppanuudella on mahdol-lista saavuttaa asetetut päämäärät.

Visa Vilkuna

Valtra Valmet NH Case JD MF Zetor Muut0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2063

787

391455

413

273 287

583

216130 126

7325 20

KokonaismarkkinatTammi/1999 yht. 1052 kplTammi/2000 yht. 1173 kpl

Ero -99/2000 +121 kpl+10,3%

1-12/1999 01/2000Traktoreiden kokonaismarkkinat kasvoi-vat Suomessa vuoden 2000 ensimmäis-ten neljän viikon aikana reilut 10 % ver-rattuna vuoden –99 vastaavaan jaksoon.

Huomattavaa on se, että ensimmäi-sen neljän viikon aikana rekisteröitiin583 kpl Valtra Valmet –traktoreita, mikäon enemmän kuin Casen, JD:n, MF:n jaZetorin koko vuoden 1999 rekisteröinti-määrät. Odotamme mielenkiinnolla,millä viikolla suomalainen traktori ohit-taa New Hollandin vuoden –99 rekiste-röintimäärän.

Traktorirekisteröinnit1-12/1999 ja tammikuu 2000

www.valtra.fi6

– Kuution laatikot ovat näppäriäkäsitellä ja peruna säilyy niissähyvin.

High Grade -alueen perunaakuorittuna, pussitettuna, pestynä, turvetettuna …

Tyrnävän kunnan Ojakylässä ruokape-runaa viljelevä Pekka Vähänen tietää,mitä kumppanuus ja luotettavuus

merkitsevät nykyaikaisessa yritystoi-minnassa. Ruokaperunaa Oulunmarkettiin toimittaessaan tuotteita

ostavaan yhteistyökumppaniin onvoitava luottaa aivan samalla tavallakuin tilalle vaikkapa koneita myyvän

kauppiaankin sanaan.

– Puikulaa, Pitoa, Sabinaa, Van Goghia,Rosamundaa ja valikoima muuttuu kokoajan. Yhdellä tai kahdella lajikkeella eienää ruokaperunasopimuksia saa. Vali-koimassa on oltava perunaa jokaiseenkäyttötarkoitukseen, valottaa Pekka Vä-hänen sopimustuottajan arkea.

Kovat vaatimukset

Maailman pohjoisin huippupuhdas peru-nantuotantoalue eli High Grade -aluevaatii viljelijöiltä poikkeuksellista tark-kuutta ja ammattitaitoa.

– Minunkin tulee joka vuosi hankkiaE3-luokkainen perunan siemen siemen-perunan tuottajalta. Pääasiallisesti Sie-

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna


menperunakeskuksen kanssa olen kaup-paa tehnyt.

Kovat vaatimukset aiheuttavat myösväistämättömiä kustannuksia. Pari kol-mekin tonnia kolmisen markkaa kiloltamaksavaa siemenperunaa 25 hehtaarillevuosittain merkitsee melkoista liikevaih-toa. Mutta onhan E3-luokan siemen sit-ten taatusti valiotavaraa.

Vähäsen tilalla on tuotettu ruokape-runaa jo parinkymmenen vuoden ajan.Isännyyden Pekka sai vuonna 1992.Multavat hienohietamaat ovat kaikkisäätösalaojissa ja talouskeskuksen ympä-rillä. Reilun 50 hehtaarin kokonaisalastapuolet on viljalla ja toinen puoli perunal-la kolmen vuoden jaksoissa. Tällainenvuoroviljely antaa Pekka Vähäsen mu-kaan oivallisen perustan kestävälle vilje-lylle.

Kotimaisuus kunniaan

Kotimainen elintarviketuotanto on luon-nollisesti Pekan sydäntä lähellä. Mitäpäsitä ulkoa tuomaan, jos kerran kotikul-milta löytyy yhtä hyvää ja usein paljonparempaakin.

– Harkitenhan minä näitä konekaup-poja teen. Ihan hiljattain ostin Valmet905 kyntö- ja äestyshommiin. Tosi vähänajettu ja siisti peli, kaikin puolin loisto-kuntoinen veturi. Ei minun kannattanutuutta isoa ostaa, sillä käyttötunteja kyntöja äestystyössä tulee sen verran vähän.

Mutta etukuormaajatraktoriksi Pekkahankki uuden Valtra Valmet 6400 -mal-lin. Kuution laatikoissa säilöttävä perunaja lannoitteiden käsittely antavat sen

– Moneen malliin meidän varastostaperunaa kauppojen hyllyille lähtee.Mutta yli puolen miljoonan kilonvarastosta sitä kyllä riittääkin,kertoo Pekka.

– Talvinen harrastus numero yksi onmoottorikelkkailu. Tyrnävänseudulla kelkkakerhot ovat PekkaVähäsen mukaan tehneet hyväätyötä virallisten ajoreittiensuunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

verran käyttötunteja vuoden mittaan, ettäuusi kone puoltaa paikkaansa.

Huolto on tässä ihan lähellä, Valtranlaatu on hyvä ja sitten tämä kaikinpuoli-nen sujuvuus kanssakäymisessä ovatmelkoisia tekijöitä valitessani traktoriatilalleni. Kumppanuuden varaan raken-nettu yritystoiminta vapauttaa viljelijänitse viljelyhommiin. Mielessä ei pyörikoko ajan mahdolliset uhkakuvat; toimii-kohan se, mitenkähän huollon kanssamahtaa pelata….

Joka päivä perunaa

– Meiltä lähtee lähes joka päivä jonkin-lainen lasti perunaa Oulun herkkusuille.Kesäisin vien uutta ja vanhaa rinnanjonkun aikaa.

Vähäsen perunavarastoon mahtuunoin 600 000 kiloa perunaa. Automati-soitu jäähdytyslaitteisto pitää varastonlämmön tasaisena celsiusasteen kym-menyksen tarkkuudella. Säännöllisinväliajoin sisäinen tuuletin pyöräyttääilmamassan sekaisin, jotta reilun viisimetriä korkean varaston katonrajassaolisi sama lämpötila kuin lattiallakin.

– Laatuperunalla sopimustuottajapärjää, mutta joka vuosi markkinoilletulee sopimuksettomia tuottajia, jotkasitten polkumyynnillä tunkevat tavaranmarkkinoille hinnalla millä tahansa. Jalaatukin tahtoo villeillä markkinoijilla

olla vähän sitä sun tätä, murehtii PekkaVähänen.

Laatutavaran hinnasta käydään mo-nesti perusteetonta väittelyä. Hankinta-hinnalla mitattuna laatutavara ei voi ollaedullisinta. Kun pitkällä tähtäimellä laa-dun rinnalle pannaan kumppanuudenmukanaan tuomat arvot, kuten toimitus-varmuus, turvallisuus sekä kotimaisuusvaakakuppiin, havaitaan kotimaisen tuot-teen olevan ylivoimaisesti edullisin ko-konaistaloudellisessa tarkastelussa.

– Kyllä jatkuvuus ja turvallisuus ovatyritystoiminnan yksi tärkeimpiä kulma-kiviä, muistuttaa ruokaperunan viljelijäPekka Vähänen lopuksi.

Visa Vilkuna

www.valtra.fi8

HiTech ja turbiinikytkin ovat

Etukuormaintyössälyömätön yhdistelmä– Kyllä mun suositus on, että laittakaaturbiinikytkin, kun ostatte HiTech-traktorin, maanviljelijäurakoitsija Reijo

Junnila Laitilasta sanoo vakaasti.Hänelle turbiinikytkin on tuttu joedellisestä Valtra Valmetista; uusin malli

on joka suhteessa uusinta traktoritek-niikkaa oleva sataheppainen HiTech.

Sanojensa vakuudeksi Junnilanäyttää ajamalla, miten peh-meästi Valtra Valmet lähteeliikkeelle kytkimeen koskemattaja miten vaihteiden vaihtumisen vauh-din kasvaessa huomaa vain näytöstä. Py-sähtyminen risteykseen käy pelkällä jar-rupolkimella, liikkeelle lähtö onhöyhenen kevyt.

Ja miten helppoa onkaan hivuttautuahitaasti ja tarkasti trukkihaarukoidenkanssa perunalaatikon alle. Eteen-taakse-vaihdot, joita etukuormaintyössä tarvi-taan paljon, tehdään myös ilman kytkintä,ilman vaivaa, ilman vaihteiston napinaa.Neljänkymmenen tonnin perunalastinsiirtäminen varaston lattialta rekkaan käytunnissa, lisäveloituksista hitaan kuorma-uksen takia ei tarvitse murehtia.

On helppo ymmärtää Junnilaa. KunHiTechin ja turbiinikytkimen makuun onkerran päässyt, vanhaan ei enää palaa, eivaikka maksettaisiin.

Junnila viljelee Laitilassa 48 hehtaa-rin peltoalaa. Siitä perunaa on 11 – 12hehtaaria. Pääosa on tärkkelysperunaa,osa varhaisperunaa. Loppualalla kasvaamallasohraa. Sopimuskumppanina sekätärkkelysperunassa että mallasohrassa onRaisio.

Urakointi on teiden aurausta ja kun-nossapitoa sekä kivien poistoa pelloiltaKivikarhulla. Omalta turvesuolta nouseelisäksi vuosittain 100 – 200 kuutiota tur-vetta omaan ja naapurien tarpeeseen.

Metsää on 79 hehtaaria. Sinne uudellaHiTechillä ei kuitenkaan ole asiaa. Met-sävarustus on vanhemmassa Valmet705:ssa.

Mukavuutta lumitöihin

Kohmeinen traktori, kylmä ohjaamo jahuono näkyvyys ovat monelle lumitöitätekevälle traktorimiehelle vieläkin arkea.Junnila on ajatellut asiat toisin.

Kun mies saapuu aamulla töihin,Valtra Valmet odottaa sekä kone että

ohjaamo lämpimänä. Ilmajousitet-tu, lämmitettävä istuin pitää

huolta ristiselän kunnosta.Näyttö näyttää, onko trak-torissa kaikki ok.

– Tämä on hyvän pen-kin ansiosta erinomaisen

Kuv

a: P

aavo

Tuo

vine

n

9

Valtra TeamNews

Valtra Team •1/00

Moottorin ja mekaanisen kytkimen välis-sä olevan turbiinikytkimen periaate onyksinkertainen. Kytkimessä on kaksipyörää, juoksupyörä ja pumppupyörä janiiden välissä öljy. Öljy välittää pyörimi-sen pyörältä toiselle. Mekaanista välitys-tä turbiinikytkimessä ei ole lainkaan.

Voimanulosotto on riippumaton tur-biinikytkimestä. Ulosoton voimansiirto-linja ei kulje turbiinikytkimen kautta.

Turbiinikytkimellä on kaksi isoaetua. Ensinnäkin se on huoltovapaa. Toi-nen etu on kytkimen ajoon tuoma muka-vuus ja tarkkuus. Pehmeät liikkeelleläh-döt, työkoneiden kytkemiset millimetrintarkasti ja tarkkuusajot etukuormaimentai muun työvälineen kanssa ovat turbii-nikytkimen avulla kokonaan eri sarjassakuin mekaanisella kytkimellä. Ja kaikkivain jarrupoljinta käyttäen kuten auto-maattivaihteisissa autoissa.

Ensimmäisen vuoden nurmi säilyyehjänä, kun turbiinikytkimen pehmeäveto ei riko nurmen pintaa. Lumen aura-uksessa lumet voi nostaa pehmeästi pen-kalle auraa nostamalla. Traktori ei sam-mu eikä ryntäile, vaan ottaa kuuliaisestivastaan kuljettajan ohjeet.

Turbiinikytkin ei ole momentin-muunnin eikä se syö maantieajossa teho-ja kuten muunnin. Ja kun turbiinikytkinei kasvata momenttia, traktori ei myös-kään koskaan sammu vahingossa.

Traktorin vaihdossa turbiinikytkintekee käyttäjälleen vielä yhden palveluk-sen: turbiinikytkimelliset koneet eivätole pelkästään haluttuja, ne ovat himot-tuja – ja hinta on sen mukainen.

Paavo Tuovinen

Turbiinikytkinmuuttaa traktorin

luonteen

Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to

hyvä hytti isollekin (190 cm) miehelle. Janäyttö on hieno laite, Junnila sanoo tyyty-väisenä.

Myös matkamittari ja sähkötoiminenkäsijarru saavat mieheltä kiitosta.

Lumi pöllyää auran ympärillä, muttanäkyvyys on hyvä kunnollisten valojenansiosta. Automaatti huolehtii itsenäisestivaihteista. Traktori tottelee miestä kuinajatus. On helppo seurata myös muitatiellä liikkuvia. Turvallista ja mukavaa,juuri sellaista, mitä ammattimiehen työnpitää ollakin.

– Etuvalot ovat aurauksessa tosi hy-vät, Junnila kiittelee.

Etukuormain merkitsee usein epäta-saista ajoa ja pomppivaa traktoria. ValtraValmet -kuormaimen tehokas heilahduk-sen vaimennus on vienyt pomput histori-aan. Sama juttu myös neliteräisen aurankanssa, heilahduksen vaimennus on myösnostolaitteessa.

Kun vaihtamisessa tarvitsee huolehtiavain suunnanvaihdosta eteen/taakse eikäkytkinpoljinta tarvitse käyttää ollenkaan,on etukuormaimen tehokkaaseen käyttöönhelppo keskittyä. Turbiinikytkin myössäästää voimansiirtoa ja pahoistakin pai-

koista pääsee turbiinikytkimen avullapehmeästi liikkeelle.

Vaihteiston saa nappia painamallamyös käsikäyttöiseksi. Auto-asennossatietokone huolehtii vaihtamisesta täysinitsenäisesti. Kuljettaja valitsee vain nope-usalueen, joka voi turbiinikytkintä käytet-täessä olla usein suurin mahdollinen.Vaihteiston voi myös ohjelmoida käyttä-mään suurempaa tai pienempää nopeuttataaksepäin ajossa.

– En tiedä, tarvittaisiinko manuaali-asentoa lainkaan. Tuntuu, että automaatti-nen järjestelmä toimii niin hyvin, ettäkäsivalintaista vaihtoehtoa ei tarvittaisiollenkaan, Junnila sanoo.

Junnilan etukuormainvarustukseenkuuluu lumikauhan lisäksi 500 litran maa-kauha, kivitalikko ja trukkipiikit. Pika-kiinnitteiset varusteet on helppo vaihtaa.

– Etukuormain on tosi monikäyttöinentyökalu ja se helpottaa töitä paljon. Mi-nulla se on traktorissa aina mukana. Esi-merkiksi kivien keruussa sillä on nättinapata ylisuuret kivet mukaan, Junnilasanoo.

Paavo Tuovinen

Kun etukuormaintyöhön haetaantehoa, tuottavuutta ja tarkkuutta,tarvitaan hyvä kuski, turbiini-kytkimellinen Valtra Valmet HiTechja työhön sopiva kuormain. Kuvassane ovat kaikki kohdallaan.Esimerkiksi 40 tonnia tärkkelys-perunaa siirtyy tarvittaessa rekanlavalle tunnissa.

Suunnanvaihtovipu (punapäinenvipu) on Junnilalla ohjauspyöränoikealla puolella, koska vasen käsihoitaa kuormaimen toiminnot.Oikealla oleva digitaalinäyttönäyttää ajossa vaihteen jaajonopuden. Liikkeelle lähdettäessänäytössä näkyvät vaihde jaulkolämpötila.

Kuv

a: R

eijo

Jun

nila

9

www.valtra.fi10

Kuv

a : V

a ltr

a n a

rkis

to

Vuonna 1991 tehtaan tuotannostalähes 60 prosenttia meni Suomeen.Kun kotimarkkinat putosivat samaan

aikaan 12 000 traktorista 2 500 kpltasolle, olimme kovan saneerauksenedessä. Väki väheni kaikissa toimin-

noissa puoleen ja totesimme, ettemmepysty tekemään kaikkia töitä entiseentapaan. Työ on tehtävä laadukkaammin

ja kerralla valmiiksi. Aloitimme laatujär-jestelmän rakentamisen.

Varastossamme oli yli 2 000 traktoriaeikä asiakkaan tilaama traktori koskaanollut uusi tai sopivasti varusteltu. Asia-kasohjattu tuotanto oli traktorimaailmas-sa uutta ja erikoista, me suomalaisetteimme historiaa ja muutimme pelinsääntöjä. Kilpailukykymme varmista-miseksi alensimme kaikki palkkojamme8 - 22 %.

Oma suoramyynti tehtaalta 1992

Myyntiverkot olivat kovan paineen allamarkkinoiden romahdettua. Kynnysoman suoramyynnin aloittamiselle olimatala ja se tuki uutta strategiaa valmis-taa traktorit asiakkaiden tilausten mu-kaan. Pääsimme lähelle työnantajiammeja ymmärrys traktorinkäyttäjien tarpeistatuotteitamme ja toimintaamme kohtaantuli suoraan tehtaalle.

Markkinaosuutemme lähti kasvuunja pohdimme, miten asiakkaat kokevattuotteemme ja palvelumme kentällä.Aloimme systemaattisesti mitata asia-kastyytyväisyyttä ja erinomainen palautemyynnin, varaosien ja huollon toimin-nasta toi uutta perustaa palvelun kehittä-miselle.

Teimme lujasti työtä niin kotimaanmyynnissä kuin viennissäkin teemalla”kerralla valmista”. 90-luvun alkupuolel-

la kansainvälisessä kilpailussaEnglannin puolustusministeriö ilmoitti,että he tilaavat traktorit siltä valmistajal-ta, jolla on ISO 9001-sertifikaatti. Mesuomalaiset teimme historiaa olemallaensimmäinen traktorivalmistaja maail-massa, joka sai ISO 9001 -sertifikaatin.Olemalla ensimmäinen saimme Englan-nin puolustusministeriöltä tilauksen,jonka arvo oli noin 6 miljoonaa mark-kaa. Asiakassuhde on kehittynyt kump-panuudeksi ja tänään teemme useanvuoden toimitussopimuksia puolustus-ministeriön kanssa.

Vienti alkoi kasvaa, samoin markki-naosuus kotimarkkinoilla. Tarvitsimmemittarit ja välineet, joilla voisimme arvi-oida toimintamme tasoa. Valitsimmetähän Amerikan laatupalkintokriteerit,joilla kannustettiin yhdysvaltalaisia yri-tyksiä kehittämään toiminnan ja tuottei-den laatua kilpailussa japanilaisia tuot-teita vastaan.

Henkilöstön tyytyväisyys -mittaus 1994

Kohtasimme asiakkaitamme kentällä jatehtaalla päivittäin. Pohdiskelimme, ovat-ko palvelumme ja vierailujen aikana ta-pahtuvat kanssakäymiset ystävällisiä.Aloimme mitata oman henkilöstömmetyytyväisyyttä ja motivaatiota ja saimmepaljon palautetta ja toiveita toiminnankehittämiseksi.

Olimme asettaneet tavoitteeksemmeviennin osuuden nostamisen 80%:iinvuonna 2000.

Asiakastyytyväisyysmittauksissa huo-masimme potentiaalia olevan kentän pal-velun laadussa. Olimme aloittaneet kentänlaatujärjestelmän rakentamisen ratkaise-maan edellä mainittuja ongelmia. SaimmeISO 9002 -sertifikaatin Itä-Suomen alu-eelle vuonna 1996. Hyvien kokemustenvakuuttamana jatkoimme laatujärjestel-män rakentamista alueilla ja vuorossaoli Etelä-Suomen alue 1997 ja vuottamyöhemmin olimme ensimmäisenäkonekauppana Suomessa ISO 9002-laatusertifikaatin piirissä.

Laatujärjestelmään panostaminen ontuonut tulosta, esimerkiksi henkilöstönmäärä kotimaan myyntiverkostossa onkasvanut 1992 alkaen 8 % ja samalla jak-solla liikevaihto on noussut 106 %. Sa-maan aikaan asiakkaidemme tyytyväisyystoimintamme tasoon on noussut kärkita-solle Suomessa.

Päätös toimintojen kehittämisestäISO 14001 pohjalta 1997

Ympäristön huomioonottaminen kilpai-lutekijänä alkoi nousta arvoon yhdek-sänkymmentä luvun puolenvälin jäl-keen. Valtran tavoitteena on saavuttaaISO 14001 -ympäristösertifikaatti2000-luvun alussa.

Sopimushuoltoverkon laadukas toi-minta huomattiin merkittävästi lisäävän

Valtran tieSuomen laatupalkintoon


asiakastyytyväisyyttä ja tuovan arvoatraktoreiden käyttäjille. Jokaisen sopi-mushuollon luona käytiin arvioimassatoiminnan taso, mahdolliset kehityskoh-teet ja järjestettiin laatukoulutus 1998.

Kesällä 1996 käynnistettiin hanke,jonka tavoitteena oli hankkia ISO 9001-tai ISO 9002 -laatusertifikaatti Valtranosatoimittajalle. Helmikuussa 1999 neljäl-letoista suomalaiselle osatoimittajalleluovutettiin ISO 9000 -sertifikaatti. Tähänhankkeeseen osallistuneisiin yrityksiin oliprojektin aikana syntynyt 400 uutta työ-paikkaa.

Sertifikaatin luovutti luokituslaitosDet Norske Veritasin edustaja Aila Vakila.Hän totesi: – Tämä on ainutkertainentapahtuma Suomessa. Te tulette näyttä-mään mallia muulle teollisuudelle.

Jotta saimme virallisen ryhmän arvi-oimaan toimintaamme, muutimme ame-rikkalaiset kuvaukset Suomen laatupal-

Suomen laatupalkinto on huomattava huomionosoitus. Palkinnon luovuttiTasavallan Presidentti Martti Ahtisaari 11.11.1999 Finlandia-talossa. Palkinnonvastaanottivat Valtran toimitusjohtaja Jouko Tukiainen ja laatujohtaja Ritva Utukka.

Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to

Aikaisemmin Suomen laatupalkinnonovat voittaneet mm.

Siemens OyOy L M Ericsson AbABB Service OyOy IBM AbNokia Mobile PhonesOy Shell Ab

kintokriteerien mukaisiksi. Tavoitteena olihakea Suomen laatupalkintoa vuonna1999. Keväällä 1999 totesimme olevam-me valmiit ja aloitimme 60-sivuisen hake-muksen kirjoittamisen kuvaamaan toimin-taamme ja sen tasoa.

Suomen laatupalkinnon voittaja 1999

Syksyllä seitsemänhenkinen arviointiraativieraili tehtaalla kaksi päivää tutkien,vastasiko toimintamme taso sitä, mitäolimme kirjallisessa kuvauksessammekertoneet. Kun Tasavallan Presidentti11.11.1999 luovutti Valtran toimitusjohta-ja Jouko Tukiaiselle Suomen laatupalkin-non, pystyimme toteamaan, että olemmeolleet yhdeksänkymmentäluvulla oikeallatiellä kehittäessämme toimintaamme yh-dessä asiakkaidemme ja yhteistyökump-paneidemme kanssa.

Arto Tiitinen

www.valtra.fi12

vierailun aikana. Illalla virkistyttiin Peu-rungan kylpylähotellissa saunomisen,uinnin ja juhlapäivällisen merkeissä.Toisena päivänä viisi traktoria otettiinvastaan taputuksin, ja samalla nämä mer-kittävät kunniavieraat kutsuttiin asiakas-tilausjärjestelmän 20-vuotisjuhliin kym-menen vuoden kuluttua.

Ismo Engelberg

Asiakastilausjärjestelmä 10 vuotta

Kuv

a : V

a ltr

a n a

rkis

to

Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to

Viime syksynä tuli täyteen tasan 10vuotta siitä kun Valtran traktoritehdas

otti käyttöön ns. asiakastilaus-järjestelmän. Sen kunniaksi kutsuttiinsilloiset järjestelmän ensimmäiset

asiakkaat juhlimaan merkkipäivää.

Uudesta toimintatavasta oli valmetlaistenkeskuudessa alettu puhua 1980-luvunpuolivälissä, jolloin myyntipiirit tilasivattraktorit tehtaalta vielä puolen vuodenennakkotilauksina. Traktorit valmistet-tiin tuolloin varastoon ja sieltä niitä otet-tiin varusteltavaksi sitä mukaa kun kaup-pa tehtiin. Erittäin harvinaista oli, jostraktori sellaisenaan sopi asiakkaalle.

Traktoreita asiakkaan tarpeen mukaan

16.09.1989 pidettyä asiakastilausjärjes-telmän suunnittelukokousta voidaan pi-tää lähtölaukauksena järjestelmän käyt-töönotolle. Vuonna 1992 siirryttiinlopullisesti nykyiseen tuotantotapaan elitraktoreita valmistetaan ainoastaan asi-akkaiden tilausten mukaan. Järjestelmäntukirankana ovat hyvin koulutetut myy-jät, jotka osaavat tarkasti selvittää asiak-kaalleen eri varusteiden ominaisuudet jakokoavat asiakkaan kanssa yhdessä juurihänen tarpeisiinsa sopivan traktorin.Asiakas toimii tässä järjestelmässä kokotuotantotoiminnan liikkeellepanevanavoimana. Järjestelmä on tuonut asiak-kaan ja kaikki tuotantoketjuun osallistu-vat tahot käytännössä lähemmäksi toisi-aan. Siitä on tullut myös tärkeäkilpailuetu, jota muut valmistajat vastaaloittelevat.

Pilottiasiakkaat tehtaalla

Silloisessa Kouvolan piirissä tehtiinkymmenen vuotta sitten uraa uurtavaatyötä, kun pistettiin pystyyn kampanja,jossa traktori myytiin asiakkaille etukä-teen tietyn päivän tuotantoon. Kampan-jan tuloksena myytiin kaikkiaan 19 trak-toria, joiden omistajat kutsuttiin tehtaalletutustumaan Valmetin traktoritoimintoi-hin ja katsomaan oman traktorinsa ko-koonpanoa. Seuraavana päivänä he sai-vat käyttäjäkoulutuksen ja diplomit, kunvalmiit traktorit juhlallisesti luovutettiin.Palattuaan omaan myyntipisteeseensä,upouudet traktorit odottivat siellä heitäjo siisteissä riveissä!

Oli koskettavaa nähdä tämä samajoukko tasan kymmenen vuotta myö-hemmin juhlistamassa asiakastilausjär-jestelmän alkamista. Joillakin muutamaelämän mukanaan tuoma viiva oli tullutkasvoihin ja joillakin vyötärö ehkä hie-man tukevoitunut. Se ei tahtia haitannut,vaan ilmeet olivat iloiset ja odottavat 31asiakkaan purkautuessa bussista traktori-tehtaan pihalle. Ohjelma oli täsmälleensama kuin tuolloin kymmenen vuottasitten, ja tälläkin kertaa viidellä asiak-kaalla oli oma traktori valmistumassa

Lähes samat ihmiset kuin kymmenenvuotta sitten kävivät traktoritehtaalla15.11.1999. Osa tutustui omantraktorinsa valmistukseen, osa olikymmenen vuotta sitten niidenensimmäisten joukossa, jotka ostivattraktorinsa asiakastilausjärjestelmällä.

Oman traktorin valmistuminen onkiinnostava ja mieleenpainuva juttu.Eija-Liisa ja Antti Koivulan traktorioli vierailupäivänä joloppukokoonpanossa.

Kaupanteon yhteydessä myyjä jaasiakas käyvät yhdessä läpi tilantarpeet ja räätälöivät juuri niihinsopivan traktorin varusteineen.Samalla sovitaan myös tutustumisestaoman traktorin valmistukseen.

Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to


Kun Tiina Paunonen aloitti Valtra

Valmetin traktorimyyjänä vuonna 1996,moni saattoi epäillä kuviota: nainenvahvasti miehisenä pidetylle alalle.

Mitä siitäkin tulee!

Mutta Tiina ei antanut mielikuvien han-kaloittaa työtään. Vanhempien myyjienja huoltopuolen vahvalla opastuksella janeuvonnalla hän pääsi varsin pian sisääntraktorimaailmaan. Ja olivathan traktoritentuudestaan kohtalaisen tuttuja anttola-laiselle emännälle.

On ilo palvella

– Työni on todella mukavaa. Viljelijöi-den ja urakoitsijoiden kanssa touhutessa-ni tunnen olevani omalla alalla. Asiak-kaani ovat suhtautuneet minuun erittäinhyvin ja yhteisymmärrys löytyy vaikeuk-sitta, kertoo Tiina.

Nelisen vuotta traktorimyynnissä,reilun 50 prosentin markkinaosuus omal-

la alueella ja yli 300 myytyä traktoriaovat vankka osoitus, että Tiina pitäätyöstään. Se on osoitus myös siitä, ettäalueen viljelijät ja urakoitsijat pitävätTiinan tavasta tehdä luottamuksellistatraktorikauppaa.

– Kun meille tuli reilu vuosi sittenuusi HiTech-malli, keräsin kymmenenostoaikeissa olevaa ihmistä pikkubussiin.Tutustuminen uuteen malliin oli senverran vakuuttavaa, että sain loppujenlopuksi tehdä traktorikaupat jokaisenheidän kanssaan, muistelee Tiina tulok-sekasta tempaustaan.

Vaihtelevuutta löytyy

Tiina kertoo mielellään juttuja matkois-taan alueellaan, johon on uusina kuntinaliitetty Mikkeli ja Hirvensalmi. Kauim-maiselle tilalle tulee Mikkelin palvelu-keskuksesta matkaa reilusti yli sata kilo-metriä suuntaansa ja matkan varrella onpari lossikyytiäkin.

Yli kolmesataa traktorikauppaa takana

Luottamuksestase lähtee

– Kerran minä jäin vahingossa Niini-saareen kauppareissullani. Olivathan nesiitä lossin remontista radiossa ilmoitta-neet, mutta en ollut sitä kuullut. Muuta-man tunnin odottelun jälkeen lossikuskiarmahti minut ja ajoi ylimääräisen vuo-ron maihin.

Vaihtokoneen oikean hinnan arvioi-minen on traktorikauppiaan työn perus-kivi. Tiinan mukaan sitä ei koskaan saaosumaan sataprosenttisesti nappiin, mut-ta tiimityöllä ja asioista avoimesti puhu-malla kullekin koneelle löytyy molempiatyydyttävä päivän hinta.

– Hyvä huolto, korkea laatu ja koti-maisuus ovat ne perusteet, joilla minälähden traktorikauppaa rakentamaan.Monikäyttöisyys ja hyvä jälleenmyynti-arvo ovat myös erittäin tärkeitä seikkojapäädyttäessä Valtra Valmetiin, luetteleeTiina Paunonen myyntiargumenttejaan.

Karjatilan emännyys traktorikauppi-aan työn ohella ei ole paras mahdollinenyhdistelmä. Osittain tästä syystä Pauno-set ovat luopumassa karjasta ja siirtyvätjatkossa luomuviljelijöiksi.

– Niin ja harrastuksista sen verran,että kolmesti viikossa käyn pelaamassalentopalloa, laskettelemassa käymmeperheen kanssa melko usein ja sitten mevaellamme syksyisin Lapin maisemissa,lopettaa traktorikauppias Tiina Paunonen.

Visa Vilkuna

Kuv

a : T

e em

u Pa

kari

nen

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen

www.valtra.fi14

Harjun oppimiskeskuksen vetonaulojaovat hevoset – ratsut ja ravurit. Siellä

jylläävät myös hevosvoimat 18 maata-loustraktorin voimalla. Perinteikäsmaatalousalan oppilaitos itärajan

tuntumassa Virolahdella aloitti koulu-tustyön vuonna 1889, mutta maatalou-den edelläkävijänä Harjun Hovi tunnet-

tiin jo aikaisemmin.

Rehtori Olavi Ropponen mainitsee kaksimaatalouden edistysaskelta, joihin Har-jun Hovi vaikutti jo 150 vuotta sitten.1840-luvulla maatilan pellolla tehtiin

salaojitustöitä; laskettiin maahan Suo-men ensimmäiset tiiliset salaojaputket.

Toinen historiaan jäänyt uudistustehtiin myös samalla vuosikymmenellä.Silloin Suomeen tuotiin Skotlannistaensimmäiset ayrshire-rotuiset lehmätlypsykarjakantaa parantamaan. Tuonti-erästä kaksi lehmää ja yksi sonni päätyi-vät tuolloin Harjun Hovin navettaan.Lypsykarjaperinne jatkuu Harjun oppi-miskeskuksessa edelleen; vasta perus-korjatussa kivinavetassa on 50 lypsävää.

Olavi Ropponen kertoo, että Harjuunliittyy myös koulutushistoriaa. Vuonna1857 tilan maille perustettu kansakouluoli toinen kunnallinen kansakoulu kokomaassa.

Tuoreemmasta Suomen historiastakertoo maan turvaksi 60 vuotta sittenrakennettu Salpalinja, joka kulkee Har-

jun oppimiskeskuksen maiden halki.Puolustuslinjan tarkoituksena oli pysäyt-tää vihollisen eteneminen, mutta niinpitkälle joukot eivät ennen rauhan solmi-mista päässeet.

Maatalous- ja puutarhaopetusta

Harjun oppimiskeskus antaa opetusta,joka tähtää maatilatalouden tai puutarha-talouden perustutkintoon. Oppimiskes-kus on erikoistunut mm. hevostalouteen.Se kuuluu opetusohjelmaan silloin, kunopiskelija valitsee maatilatalouden pe-rustutkinnon suuntautumisvaihtoehdoksilaajat hevostalousopinnot. Harjun talleis-sa elää kuutisenkymmentä ratsua ja ra-vuria.

Rehtori Olavi Ropposen mukaanhevoset ovat olleet vetävä valinta. Har-juun ei ole tarvinnut houkutella opiskeli-joita, sillä 60 aloituspaikkaan on viimeaikoina ollut nelisensataa hakijaa. Oppi-laat valitaan todistusten ja haastattelujenperusteella.

Hevosiaja hevosvoimia

Hevostenhoito kiinnostaa nykyajannuoria. Harjun Oppimiskeskuksessaopetuskäytössä on sekä ratsuja ettäravihevosia.

Komeat rakennukset kertovat HarjunHovin mahtavasta menneisyydestä.Parhaimmillaan tilalla oli maata yli6 000 hehtaaria.

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen


– Laajoista hevostalousopinnoistasaa hevosenhoitajan pätevyyden ravi- jaratsutalleille. Ala kiinnostaa etenkin nai-sia, sillä lähes kaikki opiskelijat ovattyttöjä. Harjussa on 190 koulutuspaikkaaja opiskelijoita noin 80 paikkakunnalta.

Harjun oppimiskeskuksessa voi suo-rittaa mm. maaseutuyrittäjätutkinnon.Lisäksi voi osallistua karjatalouden taimaaseutumatkailuyrittäjän ammattitut-kintoon valmistavaan koulutukseen jataimistomestarin erikoisammattitutkin-toon valmistavaan koulutukseen. Amma-tillisen perustutkinnon ohella Harjussavoi suorittaa myös lukion ja kirjoittaaylioppilaaksi. Lisäksi oppimiskeskukses-sa järjestetään monenlaista ammatillistakurssitoimintaa sekä noin neljä kuukaut-ta kestäviä venäjän kielen kursseja.

– Tällä hetkellä menee hyvin, muttasilti ei pidä jämähtää paikalleen. Alanoppilaitostenkin on syytä pohtia, mitenmaataloudesta vähenevät työpaikat saa-daan jollakin tavalla korvattua, OlaviRopponen pohtii.

Hänen mielestään mahdollisuuksia onesimerkiksi maaseutumatkailussa. Oppi-miskeskus on mukana kehittämässä alu-een matkailuyrittämistä, ja Harju itsekintoimii matkailualalla järjestämällä sekämajoitusta että ohjelmapalveluja.

Itärajan läheisyyttä voidaan myöshyödyntää sekä matkailussa että muussayritystoiminnassa. Oppimiskeskuksellaon ollut yhteistyötä Leningradin alueenmaatalousoppilaitosten kanssa, ja tulevai-suudessa sitä on tarkoitus vielä tiivistää.

Nurmiviljely voimakasta

Harjun Oppimiskeskuksen käytössä onmaata yhteensä 880 hehtaaria, josta onpeltoa180 ja metsää sekä muuta maata700 hehtaaria. Kasvihuoneissa on katet-tua tuotantoalaa 4 000 neliötä. Koskanavetta on täynnä lehmiä ja talleissarouskuttavat hevoset, viljely painottuunurmitalouteen.

Nykyajan nurmiviljelyssä kalustojoutuu kovalle koetukselle; raskaat työ-koneet vaativat vetopeliltä voimaa javääntöä. Harjun oppimiskeskus on pää-tynyt traktorivalinnoissaan Valmeteihinja Valtra Valmeteihin. Niitä on käytössäeri vuosilta 17, tuoreimpia ovat äskettäinhankitut kaksi HiTech-sarjan traktoria.Itänaapurin läheisyydestä muistuttaayksi Belarus.

Koulutilalla traktorin on sovelluttavasekä opetukseen että varsinaiseen maata-loustyöhön. Peltoja ei viljellä malliksi,vaan ihan oikeasti. Tilanhoitaja OssiHauhia sanoo, että hyvässä opetustrakto-rissa on lisäksi tilava ohjaamo. Sinne onopetustilanteessa mahduttava sekä oppi-laan että opettajan.

– Turvallisuuteen on myös kiinnitet-tävä paljon huomiota. Se on erittäin tär-keä tekijä, kun traktoria valitaan sekätyö- että opetuskäyttöön.

Oppimiskeskus on osakeyhtiö

Harjun Oppimiskeskuksessa on viimevuosina eletty muutoksen vuosia. Valtio-neuvosto päätti 1990-luvun alkuvuosinaluopua ammatillisten oppilaitosten yllä-pidosta. Niille piti hankkia uudet omista-jat, ja yleensä ne päätyivät kuntayhty-mille. Harjusta tehtiin osakeyhtiö.

Oppimiskeskuksen osakkaita ovatKymenlaakson kuntakuutoset Kotka,Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Vehkalahtija Virolahti sekä MaataloustuottajainKymenlaakson liitto, Kauppapuutarhalii-ton Kymenlaakson piiri, Kymen-Karja-

lan hevosjalostusliitto, Kymenlaaksonmaaseutukeskus ja MaataloustuottajainVirolahden yhdistys.

Oppimiskeskuksen hallituksen pu-heenjohtajan Leo Uskin mukaan muutoson ollut rankka, mutta siihen on sopeu-duttu sekä taloudellisesti että asenteelli-sesti.

– Osakeyhtiön toiminnasta on syn-nyttävä taloudellista tulosta. Siinä ononnistuttu, vaikka ensimmäisinä vuosinaon tehty myös tuntuvia investointeja.Navetan peruskorjaukseen kului kaksimiljoonaa ja koneiden hankintaan käyte-tään vuosittain suuria summia, Leo Uskisanoo. Parhaillaan Harjuun rakennetaanpaikallisen energiayhtiön kanssa maa-kaasuvoimalaa.

Rehtori Olavi Ropposen mielestäliikeyrityksenä toimiminen ei ole maata-lousalan oppilaitokselle yhtään vierasajatus. Ennenkin koulutilalta on myytymaitoa meijeriin ja lihaa teurastamoon.Puutarhasta saatavat myyntitulotkin nou-sevat vuosittain pariin miljoonaan mark-kaan.

– Koko maataloudessa on ympyräsulkeutunut 100 – 150 vuodessa. Silloinesimerkiksi Harjun Hovissa oli meijeri,saha, mylly, panimo ja viinatislaamo.Nykyisinkin maatalousyrityksiltä vaadi-taan monipuolisuutta, ja siinä myös kou-lutuksen on pysyttävä mukana.

Teemu Pakarinen

Tilanhoitaja Ossi Hauhia (vas),rehtori Olavi Ropponen jahallituksen puheenjohtaja Leo Uskiluottavat sekä hevosiin ettähevosvoimiin. Kumpiakin käytetäänHarjun Oppimiskeskuksessa.

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen

www.valtra.fi16

HiTech

ch -mallisto Esittelyssä 2000-luvun korkean teknologian Valtra Valmet HiTech -mallisto Esittelyssä 2000

Valtra Valmetiltamiellyttävää voimanhallintaaja ehdotonta turvallisuutta

Aires-ilmajousitus on tunteetonlämpötiloille. Kesähelle taitulipalopakkanen,tasonsäätöautomatiikalla varustettuAires toimii moitteettomasti.

Valtra Valmetin HiTech-mallistossa työn

tekemisen mukavuus ja yksinkertai-suus yhdistyvät ainutlaatuisesti.HiTech-traktori on ajajan yksilöllinen

työkone, jonka toimintoja on helppomuokata mieleisekseen. HiTech ontämän vuosituhannen tuottava ja

tehokas traktori.

HiTechissa kaikki turha työskentelyähankaloittava puuhailu on karsittu pois.Kuljettaja voi keskittyä olennaiseen, mu-kavasti ja tehokkaasti. Valtra ValmetinHiTech-voimansiirto tuo uudenlaista mu-kavuutta traktorityöskentelyyn. Nopea jatarkka suunnanvaihto ohjauspyörän allaolevalla helppokäyttöisellä vivulla onerinomainen ominaisuus töissä, joissavaihdetaan jatkuvasti suuntaa. Suuntavaihtuu korkeillakin kierroksilla renkaansutimatta. Siitä pitää huolen HiTechinälykäs voimanhallintajärjestelmä.


yssä 2000-luvun korkean teknologian Valtra Valmet HiTech -mallisto Esittelyssä 2000-luvun korkean

kytkeytymisen pehmeästi työkoneen vaa-timasta tehosta riippumatta. Tämä ominai-suus vähentää voimansiirtoon ja työkonei-siin kohdistuvia rasituksia ja pidentääolennaisesti nivelakselien ikää.

Tartu turvallisuuteen

Uusi merkittävä turvallisuustekijä onsuunnanvaihtovivussa oleva hydraulinenkäsijarru.

Traktorin saa käynnistetyksi vain P-asennossa eli seisontajarrun ollessa pääl-lä. Mikäli kuljettaja unohtaa kytkeä käsi-jarrun sammutettuaan moottorin, kytkeeHiTech käsijarrun automaattisesti päälle.

HiTechien millintarkan Autocontrol-nostolaitteen nostovoima on 5,6 tai 7 ton-nia.

Autocontrolin merkittävin ominaisuuson vakiona oleva aktiivinen heilahduksenvaimennus, jolloin nostolaitteessa olevaraskas työkone ei heiluta traktoria. Nosto-laite nostaa ja laskee työkonetta ajoreitinepätasaisuuksien mukaan. Heilahduksenvaimennus vähentää siirto- tai päisteajos-sa traktoriin ja työkoneeseen kohdistuvaarasitusta oleellisesti.

Tarkkaile toimintoja

Ohjaamon oikeassa etupilarissa olevaselkeä näyttöruutu kertoo kaiken tarpeelli-sen HiTechillä ajamisesta. Näytön ylä-osassa näkyy ajosuunta, käsijarrun tila japäällä oleva tai mahdollisesti ohjelmoituPowershift-vaihteen porras kumpaankinajosuuntaan.

Näytön keskiosasta selviää Delta Po-wershiftin portaan numeron ja koneenautomatiikan ehdotus vaihtaa päävaihdet-ta suuremmalle tai pienemmälle. Keski-osassa näkyy myös pikavaihdeautomatii-kan vaihtoehdot; Auto 1 tai Auto 2 elipelto- tai maantieajo.

Näytön alaosa on diagnostiikkalohko,joka ilmoittaa voimanoton tilan, ulkoläm-pötilan ja traktorin nopeuden.

Valtra Valmet on ohjaamoergonomianedelläkävijä. Se on kehittänyt ohjaamostaentistä viihtyisämmän ja turvallisemman.Istuimen kääntömahdollisuus taaksepäinsäästää traktorin käyttäjän selkää. Uudes-sa Forest-ohjaamossa katon takaosassa on

HiTech-malleissa onvakiovarusteena vaihdevipujennupissa kytkimen hallintapainike.Helppokäyttöisellä HiShiftilläkytkinpolkimen käyttö jää läheskokonaan pois.

HiTechin hallintavivun voiottaa joko oikealle taivasemmalle puolellerattipylvästä. Tämä valintaon mahdollista vain ValtraValmetissa.

Ohjaamon oikeassaetupilarissa olevasta näytöstäselviää kaikki tarpeellinenHiTechin toiminnasta.

Muokkaa mieleiseksesi

HiTech-vaihteistosta (36 eteen/36 taakse)löytyy taatusti sopiva nopeus kaikkiinkuviteltavissa oleviin töihin. Suunnan-vaihdon ja Delta Powershiftin toimintojenhelppokäyttöisellä esiohjelmoinnilla saa-daan lisätyksi työn tuottavuutta. HiTechis-sa on mahdollista valita sopivin DeltaPowershift -porras eteenpäin ja jokin toi-nen nopeus taaksepäin. Käsikäytön jaohjelmoidun asennon lisäksi kuljettajallaon valittavana kaksi automaattista pika-vaihdeohjelmaa joko pelto- tai maantie-ajoon.

HiTech-malleissa on vakiovarusteenavaihdevipujen nupissa kytkimen hallinta-painike. Helppokäyttöisen HiShiftin ansi-

osta ei kytkinpoljinta välttämättätarvita ollenkaan. Poljinta voikäyttää esimerkiksi työko-neita kytkettäessä ja turvalli-suussyistä kytkinpoljinta onpainettava käynnistettäessä.

HiTech valvoo myösvoiman ulosoton kytkeyty-mistä. Proportionaalivent-tiilit säätävät voimanoton

www.valtra.fi18

ja puhdistaa koneita ilmasuihkulla. Aireson parhaimmillaan kynnetyllä pellollaajettaessa ja kaikenlaisessa tieajossa mah-dollistaen entistä nopeamman siirtoajon.

Valtra Valmetit voidaan varustaa teh-dasasenteisella etunostolaitteella ja voi-manotolla. HiTech-malleissa etunostolait-teen nostovoima on 3 tai 3,5 tonnia ja sevoidaan varustaa heilahduksenvaimennuk-sella.

HiTech-traktoriin voidaan valita myösjäreä ajovoimanotto, jonka avulla perä-vaunut kulkevat vaikeassakin maastossa.Ajovoimanotto on suunniteltu raskaaseenmaastoajoon hitailla nopeuksilla.

Noin puolet Valtra Valmeteista toimi-tetaan asiakkaille etukuormaajalla varus-tettuna.

Mittavasta kuormainvalikoimasta löy-tyy varmasti sopiva kuormain olipa trak-torissasi 60 tai 200 hevosvoimaa.

Valtra Valmet HiTech -malliston kor-kealaatuiseen traktoriteknologiaan onmahdollista tutustua asiantuntevan myyn-tipalvelun avustuksella. Lisätietoja saapuhelinnumerosta 014 - 549 111.

Visa Vilkuna

kolme polykarbonaatti-ikkunaa, yksi taak-sepäin ja kaksi sivuille. Ikkunoiden huur-teenpoisto on hoidettu tehokkaasti. Fo-rest-ohjaamon saa 100 - 200 hv:nmalleihin.

Ymmärrä ympäristöäsi

Valtra Valmet HiTech -malleissa käyte-tään uusia niin sanottuja vihreitä mootto-reita, joissa pakokaasupäästöjä on alen-nettu uusien EU-määräysten mukaisiksi.E-sarjan moottoreissa on kaksi välijääh-dytettyä mallia. Nämä moottorit kulutta-vat vähemmän polttoainetta sekä vääntä-vät enemmän pienemmillä kierroksilla.Tätä Valtra Valmeteista tuttua niin sanot-tua Permatorque-ominaisuutta on edelleenhiottu ja parannettu HiTech-mallistossa.

Valtra Valmet käynnistyy moitteetto-masti myös pakkasella. Koska moottorion tehty traktorikäyttöön, perusrakentees-sa löytyy ainutlaatuisia ominaisuuksia.Yksi kestävyyttä olennaisesti lisäävä omi-naisuus on sylinteriputken tukeminenmyös keskeltä.

Pehmeätoimisen turbiinikytkimentekniset ominaisuudet ovat monien trakto-

rinkäyttäjien tiedossa. Kytkin on kuluma-ton, koska luisto tapahtuu öljytäytteisessäturbiinissa. Toinen tärkeä ominaisuus onpehmeä liikkeellelähtö pyörän sutimattailman työkoneiden ja voimansiirron turhiaiskumaisia kuormituksia. Erityisesti etu-kuormaajatyössä turbiinikytkimen loista-vat ominaisuudet tulevat korostetustiesiin.

Räätälöi koneesi

Työn tehokkuutta lisää kuusisylinteriseenHiTech-sarjaan kehitetty kaikissa lämpöti-loissa toimiva Aires-ilmajousitus sekäautomaattinen tasonsäädin. Aires-mallienpaineilmakompressorilla voidaan hoitaamyös perävaunun jarruja, täyttää renkaita

Avattavalle keulalle osaa antaa arvoapölyisissä ja roskaisissa töissä, joissajäähdyttäjiä joutuu puhdistamaanuseamman kerran päivässä.

Valtra Valmetin monipuolisuusnäkyy ohjaamossakin. Kuljettajapystyy vaivatta kääntämään penkkiä180 astetta. TwinTrac elitaakseajolaite tekee Valtra Valmetistatodellisen monitoimikoneen. Kaikkitarvittavat hallintalaitteet ovattaaksepäin ajettaessakin kädenulottuvilla ja näkökenttä on taatustiesteetön.

Kuvat: Valtran arkisto


– Tämä on lyömätön vehje. Turhanpäi-väinen hinkkaaminen pikkuvehkeillä

isoilla pihoilla jäi pois, kehaiseehuoltotyönjohtaja Pertti Ruokangastuliterän Valtra Valmet 700:n ja lisäsii-

vellisen tehokauhan yhdistelmääSoukan Huolto Oy:n pihassa Espoossa.

Soukan Huolto hoitaa lähes sadan isontaloyhtiön kiinteistönhoitotyöt Soukassaja osassa Kivenlahtea. Neljänkymmenenhengen porukka hoitaa myös kiinteistö-jen siivoukset ja korjaustyöt. Pihakalus-toon kuuluu uuden Valtra Valmetin lisäk-si toinenkin Valmet, josta ei uuttaostettaessa hennottu luopua, vaikka mit-tarissa on toistakymmentätuhatta tuntia.

Valtrassa on matala ohjaamo ja mata-lat 13.6R24-renkaat. Näin traktori mah-tuu hyvin liikkumaan puiden alla raapi-matta oksia Soukan rehevistä jaarvokkaista pihapuista. Neliveto ja nas-tat renkaissa takaavat, että kone meneekelillä kuin kelillä sinne, minne käske-tään eikä ala horjahdella pihoilla pelti-kaunottarien suuntaan.

Jukka Kopra on ehtinyt herkutellauudella Valtra Valmetilla parinsadantunnin verran. Hän harmittelee heti, ettäSoukan pihoissa ei ole tammikuun puoli-välissä lunta, jotta hän olisi päässyt näyt-tämään, miten hyvin leveä kauha toimii.

– Teho riittää tässä hyvin myös lumi-en työntöön, Kopra sanoo. Ihmekö tuo,konepellin alla jyllää 70 hevosvoimanturboahdettu moottori. Pikkunäppärissäpihakoneissa sellaisesta ei voi uneksia-kaan.

Kopra antaa tehon lisäksi kiitostalämpimästä, hiljaisesta ja tilavasta ohjaa-mosta, hyvästä näkyvyydestä ja hyvistävaloista. Kun kuljettaja istuu pyrykeleil-lä ohjaamossa 15 tunnin päiviä, ratinkääntö sujuu huomattavasti rattoisamminkunnon olosuhteissa.

Käsijarrun sijainti alhaalla, ulosotonvivun sijainti liian kaukana ja hydrauli-liitäntöjen sijoittaminen keskelle kuor-maimen etupalkkia saavat moitteita.

Haalari rasvaantuu helposti, kun letkujakiinnittäessä joutuu nojaamaan kuormai-men sivuun. Pankaas pojat kattoon nä-mäkin asiat kuntoon, on miehen viesti.

HiShift eli nappikytkin saa kiitoksetvarauksella, että ahtaissa paikoissa onparas turvautua jalkakytkimeen. Mieles-sä kangastelee turbiinikytkin ja sen tuo-ma mukavuus.

Ruokangas kehaisee Valtra Valmetinvaloja Kopraa suorasukaisemmin. – Täs-sä hommassa pitää olla hyvät valot. Täs-sä ne ovat kyllä ehdottomasti pihakonei-den parhaat. Toinen asia, missä ValtraValmet on hänen mukaansa ylivoimainenykkönen, on huolto. Soukan Huollonperiaatteena on tehdä öljynvaihdot jamuut rutiinityöt itse ja teettää isommathuollot merkkihuoltajalla. Systeemi onpelannut hyvin vanhan Valmetin kanssaja siihen saa uusikin heppa tottua.

Vuodessa Valtra Valmetiin kertyneetunteja 700 - 1 000. Käyttö on ympäri-vuotista. Talvella lumenaurausta ja -kuormausta, hiekoituksia ja hiekansiir-

Tehoa isojen alueiden hoitotöihinSoukan Huolto Oy haki Valtrasta

Matala neliveto Valtra Valmet 700 -traktori, Valtra-kuormain jalisäsiivellinen Rote-kauha. Siinä onJukka Kopran kova yhdistelmälumen siirtoon Soukan pihoilla.Tammikuun helteillä kauhassa olimenossa sepeliä hiekoituslaatikoihin.

Keskusvoitelu tulee tästä lähtienkaikkiin uusiin koneisiin.– Rasvaukset eivät enää unohdu eikäniistä tarvitse huolehtia, vaikkakonetta käyttäisivätkin välillä erikuljettajat, Pertti Ruokangaskehaisee keskusvoitelua.

toa, keväällä harjausta ja syksyllä sii-vousta ja lehtien keruuta.

– Tätä pitää pystyä käyttämään ym-päri vuoden. Työvälineistä pitää ollakaikki mahdolliset, Ruokangas sanoo.

Paavo Tuovinen

Kuv

a : P

a avo

Tuo

vine

n

Kuv

a: P

aavo

Tuo

vine

n

www.valtra.fi20

Parkanon Kuivasjoen maisemissa

lypsykarjatilaa jo parikymmentä vuottavoimakkaasti kehittänyt Juhani Hirvelätietää ennakoivan huollon tärkeyden.

– Olipa kyse sitten koneista tai muusta-kin omaisuudesta, huollolla ja hyvälläennakoinnilla vältytään ikäviltä yllätyk-

siltä. Kunnossa olevilla vehkeillähomma käy ja sitten kun vaihdon hetkijoskus koittaa, hyväkuntoisesta

koneesta saa aina paremman hyvityk-sen, miettii Juhani.

80-luvun alussa seitsemän peltohehtaarintilalla aloittanut ja nyt vajaata sataa heh-taaria viljelevä yrittäjä tietää, mistä pu-huu. Voimakkaassa kehityksessä valinto-jen on osuttava oikeaan. Jo pelkästääntraktoreiden valinta on yksi tärkeä osate-kijä menestymisessä.

Kotimainen on turvallisempi

Juhani Hirvelä erämiehenä tietää, ettävanha sanalasku ”Ei kannata lähteä mer-ta edemmäs kalaan”, pitää erinomaisestipaikkansa tämän päivän maataloudessa-kin. Kuluttajat haluavat kotimaastaanpuhtaita ja turvallisia elintarvikkeitalautaselleen. Vastaavasti valistunut suo-malainen viljelijä tekee hankintansa ko-timaasta aina, kun se on mahdollista.Vasta kokemuksen kautta yrittäjä ym-märtää kokonaistaloudellisuuden. Muu-taman tonnin edullisempi hankintahintasaattaa tiettyjä yrittäjiä houkuttaakin,mutta viimeistään silloin, kun hän jääyksin osaa ulkomailta odottavan koneen-sa kanssa, sanoille kumppanuus ja koko-naistaloudellisuus alkaa löytyä ymmär-rystä.

Hyvä huoltopitää koneen iskussa

Yhdessä eteenpäin

Juhanin mukaan Valtran traktorimyyjän,huoltoyrittäjän ja viljelijän välille muo-dostuva luottamuksellinen suhde on erit-täin arvokas. Aikaa ja arvailuja ja sitäkautta selvää rahaakin säästyy lujasti,kun jokainen yhteistyökumppani voiluottaa toisen sanaan.

– Tällainen luottamuksellinen kump-panuus ei toki hetkessä synny, mutta kunhomma pelaa, niin se sitten lämmittääsenkin edestä, tietää Juhani.

Hirvelän tilan kaikki traktorit onhankittu uutena. Näin koneen historiantietää aukottomasti ja moitteettomastahuollosta saa parhaimman hyödyn.

– Uudesta tulee äkkiä käytetty, muttakäytetystä ei taitavakaan saa uutta, in-nostuu Juhani veistelemään traktorihan-kinnoistaan.

– On minulla kokemusta ulkomaalai-sistakin traktoreista ja useammasta erimerkistäkin, tunnustaa Juhani ja lisääsamaan hengenvetoon, etteivät koke-mukset totta vie olleet rohkaisevia.

Varsin pian Juhani Hirvelä tajusi, ettäkoneisiin on pystyttävä luottamaan sata-prosenttisesti. Kiireisenä sesonkiaikanaei kertakaikkiaan voida jäädä odottele-maan jotain osaa viikkokausiksi. Pääty-minen kotimaiseen Valtra Valmetiin va-pautti Juhanin koneiden kestävyys- jahuoltomurheista. Nykyinen Valmetienkvartetti on palvellut odotusten mukai-sesti, koneet ovat kestäneet ja huolto onpelannut moitteettomasti.

– Kun jokaikinen aamu on hypättävätraktorin pukille, niin siinä ei auta pak-kasmittareita kurkkia. Pyry tai pakkanen,aina olen Valtra Valmetin kanssa aska-reistani selvinnyt.

Lietekärryn vedossa Mega 8400 onmahtava peli. K

uva:

Vis

a V

ilku

na


Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to

Rehunteko hoituu omalla kalustollajuuri haluttuun aikaan ja tuorerehun laatupysyy korkeana. Hirvelän 35-päisen lyp-sykarjan keskituotos on jo pitempäänollut 8 000 kilon paremmalla puolella.Mielenkiintoisena ja ammattitaitoa vaati-vana alueena Hirvelät ovat harjoittaneethiehojen kasvatusta. Hyväsukuisilla jaterveillä eläimillä on ollut mukavasti ky-syntää ympäri Suomen. Hirvelän karja ontäysin kotovaraisessa ruokinnassa. Koti-pellon vilja litistetään kuivana valssimyl-lyssä ja tottakai itse puintikin hoidetaankotimaisella puimurilla.

Järeä vetäjä Valtra Valmet 8400 Mega

Juhani Hirvelä meni ja astui Valtra Valme-tien Mega-sarjaan hankkimalla tilalleenväkivahvaksi vetäjäksi Valtra Valmetin8400 mallin. Tämä raskaassa urakointi-työssä soilla ja vainioilla testattu ja luotet-tavaksi havaittu 140-hevosvoimainen kuu-sisylinterinen traktori tulee palvelemaan

Vanhimpaan, vuoden 1988 malliseenValmet 705:een, on ehtinyt tulla reilut7 000 tuntia. Melkoinen osa tunneista ontullut Juhanin aiemmin harjoittamastapuutavaranajosta metsässä. Valtran 6400Mezzo on liikahtanut pari tuhatta tuntia javuonna 1997 hankittu 465-mallikin onehtinyt palvella Hirvelän tilalla reiluntuhannen tunnin verran.

Leveillä renkailla varustettu ValtraValmet 465 on yli neljä kuukautta vuodes-sa valjastettuna kelasilppurin eteen. Kol-me isoa kuormaa niittorehua uppoaa päi-vittäin yli satapäisen nautakarjantarpeisiin.

Sisäruokintakaudelle tehtävä siirapillasäilöttävä pyöröpaalirehu on 705:n ja6400:n ”heiniä”. Mezzo niittää ja siirteleepaaleja etukuormaajassaan ja 705 paalaaja käärii. Kalusto ja kuskit joutuvat mel-koisen koville, sillä noin 40 hehtaarinnurmialalta kerätään parhaimpina kesinäkolmekin satoa.

Hirvelän tilan raskaimmissa muokkaus-töissä ja ison lietekärryn vedossa.

– Kyselihän se Järvenpään Rainerituota 705:ta vaihtoonkin tässä 8400:nkaupassa. Mutta minä kysyin Raineriltavastaan, että milläs minä tuorerehun paa-laan ja käärin, jos sinä minulta traktorinviet. No suora kauppahan siitä sitten to-tuttuun tapaan kehkeytyi, kertoilee JuhaniHirvelä leppoisesti.

Juhani Hirvelä tiivistää yhteistyönValtran kanssa pariin lauseeseen.

– Mukavampia ja kestävämpiä koneitakuin ulkomaiset, ja kumppanuus Valtrankanssa tosiaan pelaa. Mitäpä sitä uloskurkkimaan, jos kotimaasta löytyy parem-pia, summaa Juhani Hirvelä yli parinkym-menen vuoden traktorikokemuksensa.

Visa Vilkuna

Juhani Hirvelän Valtra Valmet -määrä onkuvanottohetkestä lisääntynyt yhdellä 140-hevosvoimaisella traktorilla.– Tosi hyvin olen kotimaisen traktori-kaartin kanssa pärjännyt, summaa Juhani.

www.valtra.fi22

Kautta aikojen ihminen on halunnut irtimaan pinnasta, karistaa tomut jalois-taan. Lentokoneillahan homma hoituu,

mutta varjoliidossa maasta loikataanirti ja tuuli pyyhkii tomut sananmukai-sesti töppösistä.

Kalajokinen maanviljelijä Eero Rahkoon harrastanut varjoliitoa jo useammanvuoden ajan. Lentotunteja on kertynyt jaerilaisten koulutusten ja kurssien kauttahänen opetuksellaan on useampi ihmi-nen noussut taivaan sineen. Mukaan var-joliidon vapauttavaan maailmaan pääseeneljän päivän teorian hyväksyttävästiläpäistyään. Tämän jälkeen seuraa 40koululentoa opettajan valvonnassa.PP2–luokan liitäjä voi sitten itsenäisestilennellä liitimellä. Opettelua ja haastettariittää moniksi vuosiksi eteenpäin. Eri-laisilla lisäkursseilla tasoa pystyy nosta-maan aina opettajaksi saakka.

Sopii kaikille

Vaikka varjoliito näyttää äkkiseltään hui-malle ja vain teräsmiehille ja –naisillesoveliaalta lajilta, tyrmää Eero Rahkomoiset ajatukset.

– Ihan tavallisen terveille ihmisilletarkoitettu laji tämä on. Jos muutamanjuoksuaskeleen pystyy hinauksen alkuvai-heessa ottamaan, niin loppu onkin sittenhelpompaa, valottaa Eero.

Varjoliidon alkuperämaissa liikkeellelähdetään vuoren rinteeltä, mutta Härmänmatalat maastot ovat pakottaneet harrasta-jat kekseliäisyyteen. Yleisin tapa lähteäSuomessa lentoon varjoliitimellä on hi-naus joko autolla tai moottorikelkalla.Muutaman sadan metrin mittaisella köy-dellä lentäjä hinataan taivaalle etsimäännousevia ilmavirtauksia. Parhaimmillaanlento voi kestää tuntejakin, mutta tämävaatii lentäjältä jo melkoista asiantunte-musta nostojen löytämisessä.

Hinauksessa naru kiertää taittopyöränkautta hinausajoneuvon vetokoukkuun.Näin hinaaja näkee koko ajan taivaallenousevan ihmisen ajosuunnassaan. Veto-koukkuun on yhdistetty vielä hinauspun-tari, mikä näyttää hinausvoimaa. Mikälihinausvoima kasvaa liian suureksi, hinaa-ja hidastaa vetoa ja päinvastoin.

– Ylivieskan kentältä minut hinattiin500 metriin ja niin mukavasti nosteitalöytyi, että vajaat kuusi tuntia taivaalla

pysyin. Ja lentomatkaakin tuli reilusti yli60 kilometriä, muistelee Eero Rahkoerästä kesäistä lentoaan.

Turvallista liitoa

Varjoliidin koostuu siivestä, punoksista javaljaista. Itse siipi on nailonia tai polyes-teriä ja siinä on jopa 60 tunnelia. Tunnelinsisälle virtaavan ilman paine jäykistääsiiven. Tunnelien takaosaan yhdistetyilläohjauspunoksilla siiven takareunaa pysty-tään taittamaan, jolloin varjo kääntyyhaluttuun suuntaan. Siiven ja valjasosanvälissä on 20 – 40 kantopunosta. Valjais-sa on tukeva istuin, kaksi reisihihnaa jarintahihna. Koko komeus voidaan pakataisoksi repuksi ja se painaa vajaat pari-kymmentä kiloa.

– Eihän tämä mikään hirvittävän ylei-nen harrastus vielä ole. Mutta koko ajanväkeä tulee lisää ja melkoisesti varjoliito-hommissa tapaa maanviljelijöitäkin, tietäälypsykarjatilan isännyyttä hoitava EeroRahko kertoa.

Hyvän varjon liitosuhde on 6 – 7 paik-keilla, mikä merkitsee sitä, että sadanmetrin korkeudesta tyvenellä ilmalla pää-see liitämään reilun puolen kilometrin

eivät huolet paina

Taivaan sinessä

Kuvat: Visa Vilkuna

23

Valtra TeamNews

Valtra Team •1/00

Opettaja Eero Rahko kiinnittäähinausköyden lentäjän vyötärölläolevaan pikalukitussalpaan ja ottaayhteyden radiopuhelimellahinausautoon.”Valmis – aja” -ilmoituksellaseikkailu taivaan sineen voi alkaa.K

uva:

Vis

a V

ilku

na

päähän. Tuulet ja liitäjän paino vaikutta-vat melkoisesti näihin ominaisuuksiin.

– Ei tämä varjoliito mitenkään kallisharrastus ole. Muutaman tonnin kurssillasaa jo lentää melkoisesti ja kerhojen var-joja saa vuokrata edullisesti. Tietenkin joshankkii oman liitimen, täytyy taskussaolla toistakymmentä tuhatta markkaa,opastaa Eero.

Oli miten oli, varjoliitäjä irtaantuuarjesta ja sen huolista täydellisesti. Aivansama kestääkö liito kymmenen minuuttiavai muutamia tunteja. Eikä sekään vaikutanautintoon, lähteekö yläilmoihin suoma-laiselta korpikentältä autohinauksella vaiVälimeren lomakohteen lähettyviltä ole-valta vuorenrinteeltä.

Visa Vilkuna

20MYYDYINTÄ

1. Valtra Valmet 900-4 4 90 493

2. Valtra Valmet 6400 4 95 449

3. NH TS 100 4 90 197

4. Valtra Valmet 6550 4 100 142

5. Valtra Valmet 6850 4 120 140

6. Valtra Valmet 700-4 4 70 137

7. Valtra Valmet 6800 4 115 120

8. JD 6410 4 103 115

9. MF 4255 4 95 112

10. Valtra Valmet 800-4 4 80 104

11. JD 6310 4 100 94

12. Valtra Valmet 8400 6 140 90

13. Case IH CX 90A 4 90 90

14. Valtra Valmet 8550 6 160 82

15. NH TL 90 4 90 81

16. Valtra Valmet 8150 6 125 73

17. NH TS 115 6 115 73

18. Zetor 7341 4 79 72

19. Fiat 100-90 6 100 72

20. Case IH CX80A 4 96 63

Tietolähde: Ajoneuvohallintokeskus

Myy

ty (k

pl)

Teho

(hv)

Sylin

teril

uku

traktorimerkkiä1 – 12 / 1999

Keltaisen varjon liitäjä saapuumaahan lennoltaan ja punaisenvarjon seikkailija valmistautuulähtöön.

www.valtra.fi24

Valtra Valmet traktoreita Brasiliassa jo 40 vuotta

Jyväskylän Tourulan miehet olivatmelkoisia yrittäjiä. Saatuaan diesel-mallin Valmet 33 D:n valmistukseen he

aloittivat vientiponnistelut, kohteina olieksoottisia maita kuten Kiina, Espanjaja Brasilia.

Viennin alkaessa vetää Brasilian valtiopäätti siirtyä kotimaisiin traktoreihin jajulisti tarjouskilpailun maailman trakto-rintekijöille. Valmetin projektisuunnitel-maa pidettiin kokoluokkansa parhaana.São Paulon lähistölle nousi suomalainentraktoritehdas, joka aloitti toimintansajoulukuussa 1960. Yhtiö viettää 40-vuo-tisjuhliaan tänä vuonna.

Tähän mennessä yhtiö on valmista-nut Brasiliassa noin 290 000 Valmet- taiValtra Valmet -traktoria ja yhtiöllä onvakaa asema maan toiseksi eniten ostet-tuna traktorimerkkinä. Brasilian talou-teen kuuluvat suuret heilahtelut. Aikoi-naan inflaatio oli kovaa ja taas toisaaltaolemme kuulleet, että rahan hinta elikorko on korkea.

– Toiminta Brasiliassa vaatii jousta-vuutta ja nopeita päätöksiä, sanoo Valtrado Brasilin toimitusjohtaja Jouko Tom-mila, joka on ottanut yhtiön ohjat käsiin-sä vuoden 2000 alussa. – Vaikka olenollut traktoreita lähellä olevassa diesel-moottoriteollisuudessa liki 30 vuotta,täytyy täällä opetella uusia asioita. Esi-merkiksi kilpailu rahoituksen tarjoami-sesta on kovaa.

Valtran imago Brasiliassa on hyvä.Se mielletään kotimaiseksi traktoriksi.Aikanaan herätti suurta keskustelua, kun

Kuv

a: V

altr

an a

rkis

to

Valmet- ja Valtra Valmet –traktoreitaon valmistettu Brasiliassa noin290 000 kappaletta.Suomalaismerkki ymmärretäänBrasiliassa maan omaksi traktoriksi.


rakkaan keltaisen värin rinnalle tuli asia-kastilausjärjestelmän mukana neljä muu-ta väriä.

Toiminnan alkaessa Valmet ei saanutlupaa oman moottorinsa valmistukseen.Moottoriksi valittiin paras paikallinenmoottori, saksalaisperäinen MWM.Säännökset höllenivät vuonna 1993,jolloin Valmet-moottorien toimituksetalkoivat koemielessä. Vuonna 1994 oltiinniin pitkällä, että omien moottoreidenkokoonpano ja koekäyttö aloitettiin Bra-silian tehtaan tiloissa. Tällä hetkelläkaikki yli 85 hv:n tehoiset Valtra Valme-tit on varustettu omilla Sisudiesel-moot-toreilla.

Tehtaalla on tehty runsaasti inves-tointeja. Tehtaan siisteys ja järjestys ve-tää vertoja sisartehtaalleen Suolahdessa.Brasiliasta viedään Valtra Valmeteja mil-tei kaikkiin Latinalaisen Amerikan mai-hin, myös Kuubaan, joka on uusi alue-valtaus.

Valtra do Brasilin tehtaat jatuotantokoneisto ovat hyvässäkunnossa. Työmoraali on korkea jatehdas toimii ISO 9001-laatustandardin mukaisesti.

Sisudiesel-moottoreiden kokoonpanoja koekäyttö on traktoritehtaanyhteydessä. Suomesta kokoonpanoontoimitetaan mm. sylinterilohkot ja-kannet.

Tehdas sijaitsee strategisesti mielen-kiintoisella alueella. Tällä hetkellä Brasi-lian viljelykelpoisesta alueesta on vasta12 % viljelyssä. Kasvunvaraa siis riittää.Tähän ei ole suinkaan laskettu Amazo-naksen sademetsiä, joiden suojeluunBrasilia on sitoutumassa. Brasilian mer-

kitys ruoan tuottajana nousee, kun maa-ilman väkiluku kasvaa.

Valtra do Brasil on hyvä esimerkkisuomalaisesta rämäpäisyydestä, jolla onsaatu isoja asioita aikaan maailmalla.

Hannu Niskanen

Kuv

at: V

altr

an a

rkis

toK

uva:

Val

tran

ark

isto

www.valtra.fi26

Ylistaron Untamalan kylässä lypsykarja-tilan emäntänä kymmenkunta vuottaollut Kristiina Ikola on erittäin tyytyväi-

nen, että hän pikkutyttönä kotitilallaanYlihärmässä sai tehdä traktoritöitäsiinä missä hänen veljensäkin.

– Kyllä se oli helpompi tulla tilalle emän-näksi, kun tiesi, että konehommatkinluonnistuvat vanhalla rutiinilla. Siinä olijotenkin sellainen turvallisempi olo, kunvieraaseen pitäjään ja taloon tuli, muiste-lee Kristiina emännänuransa alkua.

Kristiina Ikolan ja Heikki Koivusalonhoitamalla Harjun tilalla ei töitä luokitellaisännän tai emännän töihin. Toki töiden

Konetyöt rikastuttavatYlistarolainen Kristiina Ikola on vakuuttunut, että

emännän elämää

Kärryssä tilavuutta noin 13 kuutiota,pellin alla 140 ripeää hevosta jaratin takana Kristiina Ikola YlistaronUntamalasta.

tekemisessä omat mieltymyksensä onolemassa, mutta pääasiallisesti hommathoidetaan periaatteella kumpi kerkiää.

Kristiinan mieluisimmat traktorityötovat äestys sekä kyntö ja lietteenajo.

– On se kuulkaa mahtava, kun minäkeväällä avaan 5,5 metrisen äkeen ja an-nan Valmet 8400:lle kenkää. Se meinaakääntyä aivan nautinnon puolelle, silläsen verran rutkasti pellin alta hevosialöytyy, innostuu Kristiina kevättöidenhuumastaan kertomaan.

Juuri konetöistä Kristiina kertoo löy-tävänsä vastapainoa ja vaihtelevuutta arki-siin navetta- ja kotiaskareisiin.

Naudoista leipä

Harjun tilan navetassa on noin 60 nautaa,joista lypsyssä on vajaat puolet. Tilankaikki vasikat kasvatetaan kotona jokolypsylehmiksi tai lihaksi. Koko karja onkotovaraisessa rehustuksessa ja joutaaparehuviljaa hyvinä vuosina jonkin verranmyyntiinkin.

Kristiina Ikola innostuu kehumaanesikuivatun säilörehua oikein estoitta.

– Meillä tehtiin esikuivattua nyt en-simmäistä vuotta ja kyllä me Heikin kans-sa olemme myönteisesti yllättyneitä. Leh-mät syövät esikuivattua todella paljon jasehän näkyy sitten heti maitotankissa.Tavalliseen kelasilppurilla tehtyyn re-

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna


huun verrattuna varastointi ja käsittelykinovat huomattavasti helpompia. Rehukak-ku vaan kuormalavalle ja siitä talikollalehmien eteen.

Väkirehun jaossa käytetään kotimaistakattokiskolla kulkevaa automaattia, jokaannostelee väkirehut ja tiivisteet jokaisenlehmän eteen. Harjun lehmien keskituotoson 8 000 kilon paikkeilla, mikä täysinkotovaraisella rehulla on melkoisen hyvä.Emännän kertoman mukaan keskituotostasaadaan vielä jonkin verran ylöspäin ja-lostustyöllä. Tuotoksen ja lehmien tervey-den välillä kannattaa olla tarkkana, sillähuipputuottoiset lehmät tuppaavat ole-maan melkoisen herkkiä tuotantoeläimiä.

Maitotalouden ohella Heikki ajaakalkkia omalle tilalle ja naapurille, jokamyös levittää sen, minkä Heikki Vimpe-listä saa ajetuksi. Tänäkin vuonna Heikkion hakenut 8400:llaan jo 360 tonnia val-koista voimaa Ylistaron peltojen happa-muuden kuritukseen.

– Parhaimpina päivinä olen noutanutkaksikin kuormaa, vaikka matkaa yhdellereissulle tulee likemmäs 200 kilometriä.Vakaa ja voimakas traktori jämerän kär-ryn kanssa muodostavat hyvän yhdistel-män maantielle.

Tämän lisäksi urakoidaan kylälle vuo-den mittaan noin 500 kuution verran virt-san levitystä.

Suunta selvillä

Kristiinalla ja Heikillä on tilan kehittämi-sen suuntaviivat melkoisen selkeästi piir-rettynä. Hitaasti kiiruhtaen ja tarkastiharkiten investoidaan vain tuottavaan,aivan sama oliko kyse kylvökoneen vaih-dosta vai lisämaan hankinnasta.

Peltoalaa kasvatetaan, mikäli se koh-tuudella järjestyy. Vuokramaitakin onsaatu jonkun verran ja lisää on luvissa.Hiljattain tilalle on saatu vuokrattua pel-toa muutamia lohkoja jopa 10 vuodensopimuksella. Tällaisen sopimuksen jäl-keen peltojen perusparannukseenkin us-kaltaa ryhtyä eri ponnekkaasti kuin vuo-den ja parin sopimuksissa.

– Meillä on lohkot melko lailla yhdes-sä nipussa. Alle neljän kilometrin sisäänne mahtuvat yhtä vaille kaikki. Siinä liete-lanta leviää, kun ei aika kulu tien päällä,kertoo Kristiina ”omista töistään”.

Ensi kesän suunnitelmissa on kone-hallin rakentaminen. Arvokkaat koneet onhyvä saada suojaan ja onpa sitä sittenhuoltohommiakin mukavampi tehdä, kunon asianmukaiset hallitilat omassa pihas-sa. Toinen suunnitteilla oleva isompi in-vestointi on 20 kuution lietekärryn han-kinta. Isolla kärryllä ei sitten pellollementäisikään, vaan levityskärry täytettäi-siin tiellä seisovasta kuljetuskärrystä.Ainakin pari etua Kristiinan ja Heikinmieleen järjestelystä tuli: tiet ja pihatpysyisivät puhtaampina ja levitys onnis-tuisi peltoja liiemmälti tallaamatta.

Yhdessä eteenpäin

Kun Harjun tilan työt hoidetaan yhdessä,on luontevaa, että isäntäparilla on yhteisiäharrastuksiakin.

– Me ollaan Heikin kanssa innokkaitalenkkeilijöitä. Etenkin talvi-iltaisin käve-lemme pitkiäkin lenkkejä, tunnustaa Kris-tiina

– Niin ja onhan minulla ihan omakinharrastus. Kovin innokkaasti minä kevättäja vesien sulamista odottelen, että pääsenHirvijärvelle päästelemään pienellä moot-toriveneelläni.

Samaan hengenvetoon Kristiina kui-tenkin jatkaa harrastavansa myös mattojenkutomista, leipomista ynnä muuta sisä-hommaa.

– Pane siihen vielä, että tämä Valmet8400 on kuin tehty emännän käteen. Hal-lintalaitteet löytyvät kurottelematta. Nos-tolaite pelaa millilleen eikä traktori tienpäälläkään vemputa, vaan se menee. Kau-anhan tämän hankintaa mietittiin, muttamieluisapa siitä sitten tulikin, kertoo mel-ko monella traktorimerkillä ja mallillatöitä tehnyt Kristiina Ikola lopuksi.

Visa Vilkuna

Väkirehu menee automaatista jaesikuivattu tuorerehu ontalikkohommaa, kertoo Kristiina.

Kasvatamme kaikki vasikat itselle.Jalostustyö vaatii lehmävasikoidenpuolellekin valinnanvaraa, jottatoivottuun lopputulokseenpäästäisiin.

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

www.valtra.fi28

– Olihan minulla kymmenisen vuottapaussia porokisoihin osallistumisessa,

mutta kun se koko ajan pyöri mielessä,niin aloitin homman muutama vuosisitten uudestaan, kertoilee Ali Pätsi

komean palkintorivistön tuottaneestaharrastuksestaan.

Hyvän ajokkaan löytäminen ei Alin mu-kaan olekaan aivan helppoa, sillä vainsilloin tällöin vastaan tulee rakenteeltaanja luonteeltaan sopiva yksilö. Kun ajokason valittu, sitä täytyy vielä treenata mel-koisesti.

– Moottorikelkalla kun huristelenviittäkymppiä, niin siinä se poro juokseerinnalla kuin tyhjää vain ja vaikuttaa tosiinnostuneelle kovasta vauhdista.

Porokisat ajetaan kilometrin mittai-sella pisaran muotoisella radalla. Kuskion suksihinauksessa poron perässä. Kunlenkki kestää nopeimmilla poroilla sel-

laiset minuutin ja 15 sekuntia, niin suk-simieheltäkin kysytään melkoista taitoa.

Akanlahden paliskunta

Ali Pätsi toimii 1200 lukuporon palis-kunnassa, jossa poromiehiä on tätä ny-kyä vajaat 40. Poronhoitotyössä on sel-vät vuodenaikojen mukaiset jaksot.Vapulta alkava ja kesäkuun alkuun päät-tyvä vasominen saa pisteen i:n päälle,kun vasat merkataan erotuspaikalla ju-hannusviikolla. Tämän jälkeen tokkasaa laiduntaa luonnossa aina syystalvestaalkavaa teurastukseen asti.

– Nopeasti se poro hyvänä kesänäkasvaa. Syntyessään 2 – 3 kiloinen vasaon syysteurastuksessa helposti saavutta-nut tuollaisen 30 kilon ruhopainon,muistelee Ali viime kesän hyvää kasvua.

Talven lujittaessa otettaan pohjoises-ta luonnosta porot kerääntyvät mielel-lään kotinurkille odottelemaan tarharuo-kinnan alkamista. Tammikuun suvet jasitä seuranneet pakkaset kovettivat lu-

Posiolaisen Ali Pätsin

Veri vetääporokilpailuihin

men poron koparalle liian kovaksi jatämän takia Haaralan tilan pihassa onmelkoisesti paliskunnan poroja.

Pyöröpaalista tuorerehua

Porojen tarharuokinnassa käytetään ai-van tavallista pyöröpaalattua tuorerehua.Tämän lisäksi tokalle annetaan hiemanohra-kaura -litistettä ja leikemelassia.

– Kyllähän siinä kaikki litisteet jatäysrehut jäisivät koskemattomiksi, josvain saapusalla olisi oikeaa jäkälää. Mut-ta vain lauman kokoamiseen ja ajokkai-den herkuksi raaskimme käytää säkitet-tyä jäkälää, tunnustaa Ali.

Viime kesänä Pätsit hankkivat naapu-rin kanssa porukassa pyöröpaalausko-neet. Yhdessä rehunteko käy ja kun kum-mallakin on porojen lisäksi myöslypsykarjaa, paaleja pitää tehdä melkoi-sesti.

– Täällä pohjoisessa kun leipänsähankkii, niin sitä tulee ajatelleeksi koti-maisuutta, luotettavuutta ja turvallisuut-takin eri kantilta. Tämän takia minä olenjo vuodesta 84 alkaen ollut Valmetinmiehiä. Tuossa syystalvesta teimmeLämsän Juhanin kanssa kaupat uudestanelivetoisesta Valtran 700 -mallista. Kyl-lä se vaan eri hienolle tuntuu takapotkui-sen 405 jälkeen, filosofoi Ali Pätsi syr-jäisellä alueella erityiseen arvoonnousevaa kumppanuutta.

Visa Vilkuna

Leena ja Ali Pätsi muuttivat PosiolleRaahesta 70-luvun puolivälissä. Työporojen ja lehmien parissapuhtaassa luonnossa on antanutsisältöä elämään.

– Konekauppa on luottamus-kauppaa, jos mikä. Ja se on mukava,kun myyjä ottaa yhteyttä muutenkinkuin kaupantekomielessä, kertoo AliPätsi (vas) puhuessaan traktorimyyjäJuhani Lämsän kanssa.

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna


Hollolan Miekkiössä mallasohraa jarypsiä reilun 60 hehtaarin alalla

viljelevä Pekka Aaltonen hankki ValtraValmet 125 HiTechin heti vuodenalussa, kun malli tuli markkinoille. Nyt

traktoriin on tullut jo mukavasti yli 500käyttötuntia, eikä Pekkaa ole kauppakaduttanut.

– Vuotuisesta noin 1400 tunnin traktori-työstä varmasti tuhat tuntia tulee ura-koinnista. Jokimaan raviradan lumityötja puhtaanapito sekä Lahden kaupunginkatujen lumenauraus ovat sellaista työtä,missä kytkimestä riippumattomalle täys-hydrauliselle suunnanvaihdolle osaaantaa arvoa, kertoilee Pekka Aaltonen.

Viljanviljelyn ohella jo parikymmen-tä vuotta urakointia tehneenä Aaltonentietää, minkälainen traktori on sopivin.Monipuolisena ja voimakkaana traktori-na Valtra Valmet 125 on kotonaan niinpellolla, etukuormaajatyössä kuin alue-auran työnnössäkin.

Ja säkit nousee

– Maatilan hommissa etukuormaajallasuursäkkien käsittely hoituu näppärästi.Toinen suuri homma on Jokimaan ravira-dan talleilta saatavan hevosenlannankuormaus ja kompostointi. Minä haenjoka viikko 20 kuution kärryllisen hevo-

Polvi lepää ja työ joutuu

Kuv

a : J

uic e

Sun

e ll

Kuv

a: J

uice

Sun

ell

senlantaa pellon päähän kompostoitu-maan. Parin kolmen vuoden päästä tava-ra on valmista levitettäväksi. Fosforiakompostissa on jonkun verran, muttatyppeä ei juuri nimeksikään. Varsinainenhyöty kompostimassasta saadaan hu-muksen lisääntymisen myötä. – Saapanähdä mihin homma direktiivien mukaanmenee, sillä vaatimuksena olisi betoni-pohjainen kompostointiauma joka pellonpäähän, ja sellaiseen investointiin ei kyl-lä kannata lähteä, arvioi Pekka Aaltonen.

Turvallisuus taattu

Valmeteja on totuttu näkemään Aaltosentilalla aiemminkin. Varmatoiminen jakäteenkäyvä traktori on Pekan mieleen.Huolto ja varaosien saatavuus on erittäintärkeä seikka traktorin valinnassa ja koti-maiseen merkkiin on pystynyt luotta-maan. Sanat ja teot ovat menneet niinmyynnillä kuin huollollakin nappiin.

Reilun vuoden kokemuksella PekkaAaltonen on tyytyväinen 125 hevosvoi-maiseen kuusisylinteriseen Valtra Valme-tiinsa. HiTech-voimanhallintajärjestelmäon toiminut enemmän kuin hyvin. Äly-

käs valvontajärjestelmä hoitaa niin vaih-teen ja pikavaihteen kuin voiman ulos-oton kytkennänkin aina yhtä pehmeästi.Aivan sama onko pakkanen vai helle taiajetaanko nupilla vai raskasta lastia vetäen.

Yhtenä melkoisena valttina on pidet-tävä Valtra Valmetin monipuolisuutta jasoveltuvuutta mitä moninaisimpiin töi-hin. Toinen tärkeä seikka on osittainValtra Valmetin monipuolisuudesta joh-tuva hyvä jälleenmyyntiarvoa. Tunnetus-ta ja hyvin huolletusta kotimaisesta ko-neesta saa vaihdossa uuteen ihanmukavasti. Muutaman vuoden väleintehty vaihtokauppa ei nosta isommastivälirahaakaan.

Visa Vilkuna

– Etukuormaaja on tosimonipuolinen kampe traktorissa.Sille keksii koko ajan uutta käyttöämaataloudessa ja urakoinnissa.

www.valtra.fi30

Tulevaisuudessa bitit komentavattraktorin hevosvoimia, eikä siinähevosten kannata kuin nöyrtyä. Biteillä

muun muassa kiristetään kuluneenkoneen välyksiä, nostetaan tehoja,asetetaan polttoainesyöttöä oikeille

uomilleen ja justeerataan kytkimen jahydrauliikan toimintoja vastaamaanerilaisten työkoneiden tarpeita. Tämä

kaikki tehdään työssään peuhaavaantraktoriin internetin välityksellä,kaukana koneen käyttöpaikasta.

Kuulostaa kaukaiselta tulevaisuuskuval-ta, mutta Valtralla se on totisinta totta joparin vuoden päästä, silloin kaiken onpelattava kuten S-sarjan esittelyissä onluvattu.

Valtran tuotekehityskeskuksessa Jy-väskylässä uskotaan tietotekniikan mah-tiin. Valtran tuotekehitysporukka on in-noissaan, jälleen Suomea viedään, tiesmonettako kertaa maailman kartalle, nythuipputelematiikan siivittämällä trakto-rilla.

Jaospäällikkö Pekka HuuskonenValtralta kertoo, että muutaman vuodentakainen idea ensimmäisestä CareTelistalähti samaan aikaan sekä traktorimyyn-nin- ja markkinoinnin että huollon toivo-muksista. Heidän lähtökohtinaan olitietysti se, että asiakas on kaikissa rat-kaisuissa tärkein ja se, miten voimmepalvella heitä paremmin kuin muut trak-torivalmistajat.

– Traktorikäyttäjälle on oleellista, ettäkoneelle ei tule seisokkeja eikä menetetäkorjausten takia työaikaa. Traktorille onsaatu CareTelillä lisää toiminnallista luo-tettavuutta. Tähän pyritään myös ennakoi-valla huollolla, mutta siinäkään ei pystytähuomaamaan ja estämään kaikkien viko-jen syntymistä ennakolta.

Valtran S-sarjassa

Bitit pomottavathevosvoimia

– S-sarja muuttaa koko traktorintoimintojen hallintajärjestelmän.Kaikki toiminnot on keskitettykuljettajan istuimen oikeaankäsinojaan. Säädöissä käytetäänhyväksi traktorin näyttöpäätettä,Pekka Huuskonen sanoo.

Kuv

a: I

lpo

Ced

er

Raskaaseen sarjaan

Valtran teholuokat ovat kasvaneet tällävuosikymmenellä nopeassa tahdissa.Kymmenen vuotta sitten oltiin 110 hevos-voiman huipputehoissa, puolivälissä 90-lukua esiteltiin puolentoistasadan hevos-voiman traktorit. Reilu vuosi sitten tulivatparisataiset ja viime syksyn Hannoverinmessuilla esiteltiin S-sarja, jossa teho-luokka kipuaa jo 260 hevosvoimaan.


Sarjavalmistukseen S-sarja otetaanSuolahdessa vuoden 2001 aikana. Sitäennen traktoreilla ajetaan vielä testejä jajatketaan tuotekehitystä. Tähän mennessätestitraktoreita on käytössä Euroopassa,Etelä-Amerikassa ja Suomessa. Uusiaprotosarjan koneita valmistuu ja ne siirre-tään testeihin ympäri maailmaa.

Valtran markkinointijohtaja Arto Tii-tinen sanoo, että S-sarja päästetään mark-kinoille vasta, kun se on sataprosenttisenvalmis ja täyttää Valtran tiukat laatuvaati-mukset.

– Uudelle mallistolle haetaan moni-käyttöisyyttä varustelemalla kone erilai-siin töihin sopivaksi. Kokoluokassaan S-sarja on muun muassa ainoa, jota voidaanajaa molempiin suuntiin TwinTrac -kak-soishallintalaitteiden ansiosta.

– S-sarjan käyttäjät tulevat olemaanpääasiassa viljelijöitä, mutta myös ura-koitsijoita, joilla on useampia traktoreita.

Aktiivinen traktori

Yli 200-hevosvoimaisten Valtra Valme-tien moottorit ovat 8,4 litraisia, välijääh-dytettyjä, 6-sylinterisiä 645 DSBAESisudieseleitä. Sarjan moottoreista onsaatu jo runsaasti kokemusta muissasaman kokoluokan traktorimerkeissä japuimureissa.

Vaihteistona on ZF 7300-sarjasta T-7336 -malli, johon on asennettu Valtrankehittämä HiTech-ohjausjärjestelmä. S-sarjassa on lisäksi voimansiirron, moot-torin ja hydrauliikan tietojärjestelmätyhdistetty toisiinsa CAN-väylän kautta.

Hydrauliikka on esiohjelmoitava.Nostolaitteet ovat sekä edessä että taka-na. Takana nostotehoa on kymmenentonnia ja edessä 7,5 tonnia. Hydrauliikantuotto on 120 litraa minuutissa.

dessa ohjelmapäivityksen jälkeen kuljet-taja huomaa, että traktorissa on ”uusimoottori, uusilla säädöillä”.

– Pelkkien traktorin komponenttientoimintojen ja hälytysten seuraamisenlisäksi traktorissa voidaan optimoidakäyttöominaisuuksia kuten polttoaineenkulutusta.

– Käyttäjä voi internetillä tilata jaostaa traktorinsa komponentteihin uudetohjelmat. Kulumisesta johtuvat muutok-set voidaan kompensoida ohjelmallisesti.Säätöjä varten huoltoasentajan ei tarvitseajaa enää koneen luokse, Huuskonenkertoo.

Tehosäätöjä ja kestävyyttä

S-sarjan traktoreissa on yli 400 000 riviätietokoneohjelmia. CAN-väylän kauttakerätään kaikki tieto traktorin toimin-noista keskustietokoneelle, josta ne lähe-tetään GSM:llä huollon tietokoneelleSuolahteen.

Koneeseen syntyneet mahdollisetviat voidaan paikallistaa ja korjata nope-asti, koska vian etsintään ei kulu asenta-jalta aikaa paikan päällä. Teknisissä on-gelmissa palvelin lähettää huoltoonviestin. Sen perusteella voidaan tarkistaatiedot päätteellä ja toimia tarpeen mu-kaan.

– Traktori on käytössä kuluva työko-ne, joka vaatii ajoittain uusia säätöjä. Nenostavat koneen tehoa, mutta parantavatmyös kestävyyttä ja käyttövarmuutta,Huuskonen sanoo.

– Kun koneiden kuntoa tarkkaillaanja piilevät viat korjataan heti, on traktorimyös myytäessä kunnossa. Käyttäjä saahyödyn siinä, että traktorin vaihtoarvopysyy korkeana.

Valtra S-sarja tuleemarkkinoille vuoden 2001aikana ja mallisto tulee olemaankokoluokassaan hinnaltaankilpailukykyinen.

Kuvat: Ilpo Ceder

S-sarjassa käytetään Voithin turbiini-kytkintä. Vastaavanlainen kytkin on yli200-hevosvoimaisista traktoreista vainyhdellä Valtran kilpailijalla.

Pitkiä työpäiviä varten koneen varus-teet on mitoitettu sen mukaisiksi. S-sar-jan traktoreissa on muun muassa 600litran polttoainesäiliö.

Viihtyisyyttä

Ohjaamoon on lisätty kuljettajan viihtyi-syyttä. Siinä on vakiona mm. automaatti-nen ilmastointilaite ja vain yksi sivuovi,tuuletuksen vuoksi ovia ei pidetä auki.Ohjaamoon tullaan kiinnittämään yhäenemmän huomiota. Arto Tiitinen kehai-see, että viimeistelyssä ollaan jo likipitä-en henkilöautojen tasolla.

Näkyvyyden parantamiseksi ohjaa-mossa on vain neljä tukipilaria.

S-sarjassa suurin ajonopeus on 50km/h. Kuljettajan ajomukavuuden lisää-miseksi ZF:n valmistama etuakseli onjousitettu. Myös ohjaamon ilmajousitusvähentää pyöristä rungon kautta ohjaa-moon välittyviä iskuja.

Koodit suojaavat

CareTel II -järjestelmä perustuu langat-tomaan tiedonsiirtoon ja internetmaail-maan. Traktorin vastapelurina on tehtaal-la sijaitseva palvelin. Traktoriin saadaanyhteys ja tiedot voidaan tarkistaa mistäpäätteeltä tahansa. Kaikilla S-sarjan ko-neilla on konekohtaiset koodit palveli-meen, joten traktorin tietoihin eivät ulko-puoliset pääse käsiksi.

– S-sarjassa voidaan tulevaisuudessasiirtää kokonaisia ohjelmistoja palveli-melta traktoriin. Moottoriin voidaanohjelmoida uudet säädöt, eli tulevaisuu-

www.valtra.fi32

– Kuljettaja voi halutessaan myössurffailla nettisivuilla tai urakoitsija voihyödyntää järjestelmää työssään.

– Tulevaisuudessa ehkä myös käyttä-jän suuntaan voidaan viestittää, esimer-kiksi, että kone käy liian pienellä kapasi-teetilla, tai kuluttaa väärin laaditullakäyttöohjelmalla liikaa polttoainetta,Huuskonen kertoo.

Virtuaalihallintaa

S-sarja muuttaa koko traktorin hallinta-järjestelmän. Päähallintalaitteet on sijoi-tettu kuljettajan istuimen oikeaan käsin-ojaan. Traktorin ajotoiminnot, ohjaustalukuunottamatta tapahtuvat käsinojassaolevilla hallintalaitteilla, joista väylävies-tit lähtevät. Kääntyvästä istuimesta läh-tee vain pari piuhaa, kun muuten niitätarvittaisiin kymmeniä.

– Traktorin näyttölaite on virtuaali-näyttö, jonka avulla tehdään tarvittavatajonaikaiset säädöt. Perinteisestihän näil-le säädöille on ollut jokaiselle omat vi-punsa ja säätönuppinsa, joissa on säätö-asetukset.

– Traktorin ajaminen edellyttää hal-lintajärjestelmän käytön osaamista, muu-ten sillä ei voi työskennellä. S-sarjassaedellytetään, että kuljettaja on kasvanuttietotekniikan käyttöön tai on halukas sitäopiskelemaan. Mistään ihmeellisestäuudesta asiasta tässä ei kuitenkaan olekysymys kenenkään kohdalla, PekkaHuuskonen sanoo.

Työkohtaiset säädöt

Kun S-sarjan koneella aloitetaan työsken-tely tai vaihdetaan työlaitetta, valitaannäyttölaitteelta työlaitteiden perusvali-kosta kulloiseenkin työhön tarkoitetut,ennalta tehdyt perussäädöt.

Ennen työn aloittamista valitaanmyös käyttäjäkohtaiset asetukset valikos-ta. Joku haluaa ajaa nopeammin tai työta-vat eroavat muuten toisistaan. Tulevai-suudessa käyttäjäkohtaisten asetuksienvalinta tapahtuu automaattisesti jo henki-lökohtaisen koodin sisältävällä virta-avaimella.

– Työlaitteen säädöt tehdään jokotraktorissa tai ne voidaan tehdä myöstyöpöydän ääressä päätteellä, josta nelähetetään internetillä traktoriin. Säätöjävoidaan muuttaa myös työn aikana olo-

suhteiden vaihdellessa. Jos muutoksetovat perussäätöjä paremmat ne tallenne-taan ohjelmaan.

– Tehdyt asetukset eivät ole välttä-mättä traktorikohtaisia. Samoilla asetuk-silla voidaan ajaa muitakin traktoreita. Netallennetaan esimerkiksi Valtran palveli-men yleisten ohjelmien sivuille, joiltaniitä voi vapaasti imuroida kuka tahansa.

– CareTel II -järjestelmää voidaanhyödyntää myös tuotekehityksessä, koskakoneista voidaan kerätä haluttuja tietojamuun muassa käytetyistä kuormituksista,polttoainekulutuksista jne, Huuskonensanoo.

Haastetta huollolle

Huuskonen paljastaa, että telematiikkatulee myös kevyempiin Valtra Valmet-malleihin, mutta S-sarjan jälkeen muuta-man vuoden viiveellä.

Huoltotoiminnan suhteen Valtralla eiolla huolissaan telematiikan lisääntymi-sestä. Jo vuonna 1998 esitelty HiTech-mallisto on edellyttänyt huollolta mikronkäyttöä. Luonnollisesti joukko valikoituu,koska mukana oleminen edellyttää myöslaiteinvestointeja. Tämä on normaali ke-hityssuunta.

– Tilanne voidaan esittää myös kään-täen niin, että traktorin perus-huoltojen teke-

minen helpottuu. Kaukokäytöllä vähen-netään paikalla tehtävien huoltoon liitty-vien säätöjen tarvetta. Internetin välityk-sellä ei sentään voida vaihtaa öljyjä jasuodattimia eikä tehdä monia muitakaannormaaleja tehtäviä. Perushuolloissa teh-dään vain komponenttien vaihtoja, jolloinmyös huoltoajat lyhenevät, Huuskonensanoo.

Markkinat Keski-Euroopassa

S-sarja poistaa aukon Valtran mallistosta.Se parantaa Valtran kilpailukykyä valmis-tajana, koska tarjolla tulee olemaan kokotuoteperhe 260 hevosvoimaan saakka.Uusi sarja antaa potkua myös piirimyyji-en vankemmalle asemalle maailmalla.

Euroopassa myydään vuodessa noin5 000 yli 200 hevosvoimaista traktoria.Valtran uskotaan ottavan kymmenen pro-sentin osuuden, joka merkitsee noin 500traktorin tuotantotasoa vuodessa.S-sarjalla tullaan avaamaan markkinatensin Euroopassa.

Ilpo Ceder

Kuv

a: I

lpo

Ced

er


Kuinka usein vaihdat moottorin ilman-suodattimen ja kuinka usein ohjaamonilmansuodattimen ? Onko moottorin

“keuhkojen” puhdistaminen pölystätärkeämpää kuin omien “palkeiden”puhtaanapito?

Työterveyslaitoksella on selvitelty vuosiasitten maanmuokkaustöiden pölypitoi-suuksia. Traktorin ohjaamolla on suurivaikutus työntekijän altistumiseen pölyil-le. Ikkunoiden ja ovien pitäminen kiinnija ehjinä pitää pölyt melko hyvin ulko-puolella.

Koneviestin toimesta Kuopiossa tut-kittiin kuinka homeetonta ilmaa trakto-reiden ohjaamoihin virtaa ilmansuodatti-mien läpi. Suodattimet asetettiinpidikkeeseen ja suodattimen läpi puhal-lettiin ilmaa, josta otettiin homenäytteitä.Mitattavina oli Deutzin, Fiatin, Valmetinja Zetorin suodattimia. Ensiksi tutkittiinuudet suodattimet ja syksyllä kasvukau-den jälkeen käytössä olleet. Yhdenkääntutkitun suodattimen käyttöön ei voidasanoa liittyvän suoranaista homepöly-keuhkoon sairastumisen riskiä. Puhtaatsuodattimet ovat puhtaita eikä niistä ir-

ronnut homepölyä. Suodattimet kuor-mittuvat selvästi toukotöissä ja kesä- jasyyskauden töissä. Tutkituista suodatti-mista kolme aiheutti melko korkeanhomepölypitoisuuden, mikä ei tieten-kään ole tarkoitus. Vain yksi näistä suo-dattimista oli ns. tukossa, kahdestamuusta suodattimesta ilma vielä kulkijokseenkin esteettä läpi. Varsinaiset ho-mepölykeuhkon aiheuttajat olivat suo-dattimista saadussa itiösaaliissa onneksiharvinaisia.

Ilma loppuu

Moottorin puhaltamaa ilmamäärää jou-duttiin lähes jokaisessa mittauksessa li-säämään, jotta saavutettiin riittävä ilman-nopeus homemittauksessa.Suurimmillaan tämä lisäys oli yli 100 %.Tämä tarkoittaa sitä, että suodattimetolivat kesän aikana tukkeutuneet pölystäja niitä ei oltu puhdistettu tarpeeksi. Tuk-keutuneen suodattimen käyttö traktorissa,jossa puhallin käytetään jatkuvasti samas-sa asennossa, ei ole järkevää, koska ilma-määrä on vähentynyt olennaisesti puhtaa-seen suodattimeen verrattuna. Hyttiin eisaada riittävä ylipainetta, jolloin esimer-

kiksi maanmuokkauspöly pääsee tunkeu-tumaan hyttiin. Vanhan suodattimen puh-distaminen ravistamalla tai hakkaamallaei poista hienopölyä, joka on tunkeutunutsuodatinmateriaalin sisään.

Ilmansuodattimen vaihto ja huoltonäytti olevan todella huonosti hoidettu.Käytössä oli jopa vuosia vanhoja suodat-timia. Lieneekö syynä raha vai välinpitä-mättömyys? Halvimmillaan suodattimensai hieman yli satasella, mutta kalleinkahden suodattimen paketti maksoi 440markkaa. Toisaalta kaikki traktorikauppi-aat eivät pitäneet suodattimia varaosahyl-lyssä, vaan ne olivat tilaustavaraa. Aino-astaan Valmetin varaosahyllystäsuodattimet löytyivät heti.

Muistettavaa:Ohjaamon ilmansuodatin on vaihdettavakerran vuodessa ja puhdistettava ainapölyisten töiden jälkeen, koska hienopölytukkii suodattimen nopeasti. Tällöin il-mantulo heikkenee. Lisäksi tuloilmakana-vat kannattaa imuroida ainakin kerranvuodessa.

Kyösti Louhelainen, Työterveyslaitos, Kuopio

Traktorin ohjaamonilmansuodatin

– Tämä suodattimen vaihtaminen ontosi helppoa. Pitää vain katsoa, etteitipahda traktorin päältä.

– onko se tarpeen?

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

www.valtra.fi34

Lanta kannattaa hyödyntää

Nykyiset ympäristönsuojelunormit pa-kottavat viljelijät lannan käsittelyssäkinmelkoiseen tarkkuuteen. Lietteestä otet-tujen näytteiden ja maaperäanalyysienperusteella märitellään levitettävä tonni-määrä hehtaarille. Työn päätyttyä Juhavoi tulostaa levittimen tietokoneeltatulosteen vaikkapa EU-viranomaistenhämmästeltäväksi.

– Minä hoitelen lietteen levityksenviljelijöille tuntitaksalla. Olen laskes-kellut, että noin kymmeneen markkaankuutiolta se levitystaksa jää. Jos pellotovat aivan lähellä talouskeskusta, hoituukuution levittäminen reilusti sen allekin.

Juha levittää lietettä keväisin ennenkylvötöitä, kesällä oraiden päälle jasyksyisin ennen kyntöjä. Tehokkaallapumpulla 12 motin tankki täyttyy paris-sa minuutissa, eikä 12-metrisellä letku-levittimellä tyhjennykseenkään liiem-mälti aikaa mene.

– Moni viljelijä on laskeskellut,mietiskellyt ja tehnyt sitten sopimuksen

kanssani lietteen levityksestä, kertooJuha Tastula jatkuvasti yleistyvästä ura-koinnista maanviljelijöiden kesken.

Matalat kierrokset mannaa

Viime toukokuussa Juha Tastula hankkilietevaunun eteen tehtaan ensimmäises-tä valmistuserästä Valtra Valmet 8350Mega -mallin yhteisomistukseen sisa-rensa miehen Hannu Saukkolan kanssa.Tänä päivänä sama traktori tunnetaannimellä 135i HiTech. Matalilla kierrok-silla jäntevästi vääntävä 135-hevosvoi-mainen välijäähdytetty kuutoskone onollut mieluisa veturi niin pelloilla kuinmaanteilläkin.

– Mahtavasti se vääntää jo tuhannes-ta kierroksesta alkaen. Siinä on aivan erifilosofia moottorissa mitä muissa trak-toreissa ja kyllähän se vähän harjoitustavaati, kun kierrokset eivät yli 1800nousseetkaan, muistelee Juha toukotöi-tään kuusimetrisellä äkeellä ja lietteenlevitystä alueen pelloille.

Hausjärven kunnan Turkhaudan

kylässä Juha Tastula on ajanut ValtraValmet 135i:llä vajaat 800 tuntia.Valtaosa ajosta on ollut 12 kuution

lietetankin vetoa.– On siinä ällistyttävän kova vääntö jotuhannesta kierroksesta alkaen,

kehuu Juha.

Juha Tastulan pääelinkeino on sikaloi-den ja navettojen lietteen ajo ja likakai-vojen tyhjennys Hausjärven, Lopen,Riihimäen ja Janakkalan kuntien alueel-la. Oman pienehkön mullinavetan liet-teen lisäksi Juha levitti viime kesänänoin 5 000 kuutiota lietettä peltojenhöystöksi. Levitysvaunussa on melkoi-sen jämerä tietokoneohjaus työtä hel-pottamassa ja tarkkuutta lisäämässä.

– Minä naputtelen vaunun tietoko-neeseen, kuinka monta tonnia lietettä onmentävä hehtaarille. Loppu hoituukinsitten automatiikalla ajonopeudesta riip-pumatta, kertoo Juha lietevaununsa hie-nouksista.

Vääntöä kuin pienessä kylässä

Hausjärven ja lähikuntien pellot jatiet ovat tulleet Juha Tastulalletutuiksi, kun hän kuskannut lietettäValtra Valmet 8350:llä ja 12 kuutionsäiliöllä.Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

35

Valtra TeamNews

Valtra Team •1/00

Valtra Oy Ab:npuhelinjärjestelmäkehittyy

Valtra Oy Ab:n palvelupisteidenpuhelinnumerot muuttuvat vuoden2000 aikana muotoon 02045 xxxxx.Suuntanumeroa ei tarvita ja puhelumaksaa soittajalle vain paikallispu-helumaksun. Asiakaspalvelun kan-nalta tärkeintä on tavoitettavuus.Suorat numerot kaikilla palveluhen-kilöillä helpottavat yhteydenottoa japuhelun ohjautuminen vapaalle pal-veluhenkilölle tavoitellun ollessavarattuna nostavat palvelun tasoaentisestään.

PerustekniikkaaValtra Valmet 135i:ssä

MoottorityyppiSisudiesel 620 DSRIEIskutilavuus6,6 litraa/kuusi sylinteriäNimellisteho99 kW (135 hv)Nimellisnopeus1800 rpmMaksimivääntömomentti650 NmMaksimivääntömomentin nopeus1100 rpmÖljynvaihtoväli500 tuntiaHiTech-vaihteisto36 +36, 0.6 - 40 km / hVoimanulosotto540/1000/ajoNostovoima, kN(kp)69 (7000)Vakiorenkaat16.9R28 / 20.8R38Paino säiliöt täynnän. 5100 kiloa

Erityisen miellyttävänä Juha pitääohjaamon hiljaisuutta. Kun kierrokseteivät nouse lähellekään 2 000, pysyyohjaamomelukin erittäin alhaisella ta-solla ja tämähän on mannaa pitkää päi-vää tekevälle traktorikuskille.

– Kokeilunhalusta minä tämän 135hankin ja olen hankintaani tosi tyytyväi-nen.

– Valtran mieshän minä olen ollut jopitkään. Yhtenä tärkeimmistä syistäkotimaisen traktorin valintaan on kai-kinpuolinen luotettavuus. Tehdas, tuote-kehitys, varaosat ja huolto löytyvätkaikki kotimaasta. Ylimääräisiin seisok-keihin minulla ei likakaivojen tyhjentä-jänä yksinkertaisesti ole mahdollisuutta,kertoo Juha Tastula kumppanuudestaankotimaisen Valtra Valmetin kanssa.

Kalkkia, multaa ja muuta

Jotta Tastulan Valtra Valmetille ei tulisijoutilasta aikaa, on pihamaalla odotta-massa kaksikin erilaista kalkkikärryä.Toinen on normaalille kuivakalkille ja

toinen märälle sokeritehtaalta tulevallemaanparannusaineelle.

– Multaurakointiakin olen kokeil-lut. Turvetta ja lietettä sekoittelen au-maan kompostoitumaan. Siitä tulee ihanjämerää kasvualustaa, ja kun sekä liet-teestä että turpeesta on otettu tarkatanalyysit, kelpaa multa kenelle vaan,kertoo Juha Tastula.

Hannu Saukkola urakoi Valtra Val-metilla harvinaisempaa työtä. Hänentehtävänään on jäädyttää useammankilometrin mittaista ajoharjoittelurataa,Saukkolan EK:ta, Lopella. Talven mit-taan reitille on ajettava satoja tankillisiavettä, jotta nastarenkailla reitillä rouhi-ville kuskeille ei nousisi soraa pintaan.

Tastulan ja Saukkolan yhteinen Valt-ra Valmet on oivallinen osoitus kumppa-nuuden voimasta. Kun kahden yrittäjäntyösesongit osuvat eri aikaan, yhteis-omistuksella saavutetaan merkittäväetua.

Visa Vilkuna

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

On minulla toinenkin Valtra Valmet,näyttää Juha loka- jamultahommaan käytettäväätraktoria.

www.valtra.fi36

Energiaverotuksen koukeroissa turve

on ollut milloin fossiilinen, milloinuudistuva energianlähde. Puhujastariippuen esiin on aina nostettu omalta

kannalta mieluisimmat argumentit.Mutta kiistaton tosiasia on se, ettäturve kasvaa suolla ja kasvu tarvitsee

hiilidioksidia. Öljyt, maakaasut ja hiiletovat taatusti kasvunsa lopettaneet,eivätkä ne uusiudu edes hitaasti.

Suo kasvaa vuosittain. Turpeeksi uudestakasvusta kertyy puolisen millimetriä vuo-dessa, eli sadassa vuodessa saadaan viiti-sen senttiä lisää turvepatjaa. Suomen suo-tilanne on jääkauden ja alavan maan takiasiinä mielessä outo, että uutta turvettasyntyy joka vuosi saman verran kuin sitäkäytetään. Luonnontilaista suota Suomes-sa riittää, sillä maamme pinta-alasta perätikolmannes on turvemaita ja Naturaver-koston perustamisen jälkeen peräti 12prosenttia on neitseellisenä ja suojeltunasuona. Luonnontilaista suota on sittenvielä muuallakin kuin suojelualueilla.

Turpeen polttoa arvioitaessa puheetkääntyvät herkästi yksinomaan hiilidiok-sidiin, jonka taseesta käydään oppi-neidenkin välillä kovaakin kädenvääntöä.Hiilidioksiditaseen oikeaa määrää onmelkoisen vaikea tarkalleen laskea, silläsiihen vaikuttaa niin moni ennalta arvaa-maton seikka. Suon sitoma hiilidioksidi-määrä vaihtelee vuosien välillä melkoi-sesti jo pelkästään erilaisten kesien takia.Eri ikäiset ja tyypiltään erilaiset suot sito-vat eri tavalla hiilidioksidia. Sopivan kos-tea ja reippaasti uutta rahkasammaltakasvava suo imee tehokkaasti ylimääräistähiilidioksidia kasvuunsa. Kuivempanakesänä ja epäsuotuisamman kasvun vuon-na biomassaan sitoutunut hiilidioksidi-määrä saattaa pienentyä melkoisesti.

Mutta kannattaa muistaa, että ojitetus-ta turvekerroksesta vapautuu hiilidioksi-dia, vaikka emme polttaisi rahtustakaan

Suon kaasut puhuttavat

turvetta energialaitoksissamme. Hapelli-sissa oloissa hitaasti maatumalla ”palava”turve vapauttaa hiilidioksidin ilmakehäänsamalla tyylillä kuin polttokattilassakin.Kyse on lähinnä orgaanisen aineen luon-taisesta hajoamisesta hapellisissa oloissa.

Teollisen turvetuotantovaiheen jälkeenvapautuneella maa-alueella alkaa uusi javarmasti hiilidioksidia sitova vaihe. Tur-vetuotannon jälkeen uusi hiilidioksidinsitomisvaihe kestää jopa vuosisatoja taituhansia, käyttötavasta riippuen. Suopohjavoidaan ottaa myös nopeampikiertoiseenviljelykäyttöön, metsittää, siellä voidaankasvattaa marjoja ja yrttejä, ruokohelpiätai siirtonurmea. Muita vaihtoehtoja ovatalueen ennallistaminen uudelleen suoksitai lintujärveksi.

Ilmakehässä on luontaisestikin vähäi-nen määrä hiilidioksidia. Ihmisen toimin-nasta aiheutuu lisääntyvää hiilidioksidinkertymistä ilmakehään. Kasvit yhteyttäväthiilidioksidia ja tekevät siitä auringonenergian ja ravinteiden avulla uutta orgaa-nista ainetta. Hallitsemattomasti lisäänty-vä hiilidioksidi aiheuttaa ilmakehän läm-penemistä eli niin sanotunkasvihuoneilmiön.

Tässä suhteessa hiilidioksidiakin voi-makkaampi kaasu on metaani, tuo suo-kaasun nimellä ennen vanhaan tunnettupalava kaasu. Metaania syntyy, kun mik-robit hajottavat hapettomassa tilassa tur-vetta. Lopputuotteena ilmakehään kupliikasvihuoneilmiötä voimakkaasti kiihdyt-tävää metaania.

Kun metaania suoltava suo kuivataan,loppuu suokaasun tuotanto, mutta hiilidi-oksidin vapautuminen alkaa.

Koska suolla on paljon kasveista pe-räisin olevaa orgaanista ainetta, sen hajoa-misesta syntyy aina kaasuja, luonnontilas-sa metaania ja ojitettuna hiilidioksidia.Valtaosa Suomen soista on jo aikaisem-min ojitettu ja otettu metsätalouskäyttöön.Metsää kasvavana ne ovat kuitenkin hiili-dioksidia sitovia nieluja.

Kiihkottomasti tarkasteltuna suo onbiomassaa kasvattava alue siinä missäpelto tai metsäkin. Kasvukierroltaan hi-taampana ja myyttisiäkin arvoja omaava-na suohon suhtaudutaan monesti enem-män tunteella kuin maalaisjärjellä.

Visa Vilkuna


www.valtra.fi

Valtr

a Va

lmet

100

-sa

rja

60-90 hv

SUO

MEN

LAATUPALKINTO

1999

Palveluksessasi Valtranpalvelukeskukset kautta maan.

Suomalaista voimaamonipuolisiin töihin

Valtra Valmet 900

menestykseenVOIMAA

• Teho 90 hv Turbo • Paino 3590 kg• Vaihteet eteen/taakse 16+8 • 2 lämmityslaitetta• Lohkolämmittimeen yhdistetty akun lataus vakiona• Renkaat edessä 13.6R24 • Renkaat takana 16.9R34

199.000,-sis. alv. 22%

Suomen ostetuin 90 hv:ntraktori vuonna 1999Suomen ostetuin 90 hv:ntraktori vuonna 1999

www.valtra.fi38

Valtra Valmet on mMyydään jo yli 70 maassa

KANADA

Erwin Kruger on pitkänlinjan Valmet-mies. Aikaisempien 8400 ja 8150 lisäksihän on juuri hankkinut uuden Valtra Val-met 8550 etukuormaimella. Heinän osta-minen, paalaaminen ja myyminen ovatErwinin työtä, joka saattaa viedä miehenpäivittäin jopa 100 km:n päähän. Niinpähyvä maantienopeus on tarpeen. MatkatErwin taittaa useimmiten terrierinsäkanssa ja kehuukin ohjaamoa riittäväntilavaksi heille molemmille. Erwininmielestä Valtra Valmet on luotettavintraktorimerkki, jonka hän on koskaanomistanut.

UK

Peter C Grewer (Potatoes) Ltd.on Skotlannin suurin perunantuottaja.Omaa peltoalaa on kaikkiaan 960 ha,lisäksi vuokrattua 200 ha. Tilalle on han-kittu kaksi uutta Valtra Valmet 8950 Sig-ma Poweria etunostolaitteella ja ilmajou-sitetulla etuakselilla.

Kuljettaja Robin Hogg kehaisee Sig-ma Power-malleja järeiksi koneiksi, joistatarvittaessa irtoaa 200 hevosvoimaa. Siltisuhteellisen kevyet Valtra Valmetit eivätliiemmin tiivistä kosteatakaan perunapel-toa. 12-tuntisina työpäivinä HiTech-voi-mansiirto, kääntyvä istuin ja jousitettuetuakseli hakevat Robinin mielestä ver-taistaan!

BRASILIA

Mogi das Cruzesin kaupungin maillasijaitsevat Brasilian suurimmat vihannes-viljelmät. Itiro Myosen omistama 450ha:n vihannestila sijaitsee kivenheitonpäässä Valtran traktoritehtaasta. Itirokehuu ajaneensa ”kotimaisella” Valme-tilla liki 21 vuotta ja vuosittain tilan 11traktoriin kertyykin keskimäärin 500ajotuntia. Kotimaisuuden ja luotettavanhuollon lisäksi Itiro arvostaa Valtra Val-metin korkeaa maavaraa, joka kohteleehellävaraisesti vihanneksia.


n maailmanmerkki

SAKSA

Andreas Franzl omistaa uuden ValtraValmet 6550 HiTech –traktorin. Hän onosa-aikaviljelijä, joka käyttää traktorian-sa kaikissa karjatilan töissä. Tilalla onmyös pienimuotoinen viinanpolttimo.

Andreaksen ostopäätökseen vaikuttiValtra Valmetin korkea laatu sekä paikal-lisen jälleenmyyjän luotettava toiminta.

AUSTRALIA

Dawid Lawsonin 170 lypsävän karjati-lalla jyllää Valtra Valmet 8150. Tilanhoi-don ohella Dawid harjoittaa nurmipuolenurakointia. Hyvä hydrauliikka ja vaihde-valikoima sekä 40 km:n tuntinopeustulevat Dawidille ensimmäisenä mieleenkysyttäessä Valtra Valmetin sopivuudestatilan töihin. Australian helteissä hyväilmastointilaite ja aurinkokaihdin ovatpaikallaan. Ohjaamosta on myös estee-tön näkyvyys ja valoa riittää täydet 360°myös yöllä tehtäviin maanmuokkaus-töihin.

RUOTSI

Skoonelaisella Nils Åke Nilssonilla onneljä 8750- ja kaksi 8550-traktoria. Sin-gerstorpsin tilan 700 hehtaarilla viljel-lään sokerijuurikasta, viljaa ja perunaa.Sen sijaan, että tilalle olisi aikoinaanhankittu sekä pieniä keveitä että suuriapainavia traktoreita, Nils Åke kehuuValtra Valmeteissa saaneensa samallakertaa suuria ja keveitä traktoreita. Pai-noahan saa aina tarvittaessa lisää. Moot-tori on hänen mielestään markkinoidenparas. Valtra Valmet saa Nilsiltä täydetpisteet myös luotettavana ja huoltoystä-vällisenä traktorina. Päivittäiset huolto-toimenpiteet on helppo hoitaa itsekin.

www.valtra.fi40

– Tämän uusimman 160 hevosvoimaisenValtra Valmet HiTechin hankintaan

vaikutti melkoisen paljon edellisenValmetin mainio toiminta. MeidänValmet 905 –malli on pelannut moitteet-

tomasti jo reilut 7 000 tuntia. Etukuor-maajahommassa se on koko ikänsäollut, mutta edes kytkintä ei ole

tarvinnut laittaa, selvittää maanviljelijäSeppo Tiura Kylmäkosken Sotkiankylässä.

Hyvät kokemukset Valmet 905:sta rohkaisivat

Mäki-Tiuralla jyllää nytValtra Valmet 160 HiTech

Mäki-Tiuran tila on jo pitkään ollut nau-takarjatila. Tälläkin hetkellä lypsykarjaon vuonna 1896 valmistuneessa kivina-vetassa, johon kivet rahdattiin kymme-nen kilometrin päässä olevalta omaltalouhokselta. Liki 1,5 metriä paksut gra-niittiseinät ovat nähneet monenlaista,onpa navetta kerran palanutkin. Muttavankkojen, aikanaan kunnolla tehtyjenkiviseinien päälle on rakennettu uusikarjasuoja entistä ehompana.

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna


Tilakoon kasvattaminen muutamanedellisen vuoden aikana on saattanutTiuratkin uuteen tilanteeseen. Toistasataa vuotta vanha kivinavetta ei enääkauan pysty palvelemaan tehostuvan jalaajentuvan tuotannon vaatimuksia. Uu-den navetan piirustukset ja muut tarvitta-vat paperit ovat olleet isäntäväen ja vi-ranomaisten hyppysissä jo jonkin aikaa.

Vanhaa arvostaen eteenpäin

Mäki-Tiuran tilalla on jo vuosisatojenajan tiedetty, miten tärkeää on ymmärtäämenneisyyttä suunniteltaessa tulevaisuu-den suuntaviivoja. Tila mainitaan ensim-mäistä kertaa jo 1500-luvun loppupuolenveroluetteloissa, joten kuluneen runsaan400 vuoden aikana Hämeen jylhässäperinnemaisemassa olevalla tilalla onuseampikin isäntä ja emäntä saanut teh-dä merkittäviä päätöksiä. Vilkaisu piha-piiriin osoittaa, että päätökset ovat olleetoikeaan osuneita.

Vahva usko suomalaisuuteen ja mää-rätietoiseen työhön ovat olleet tilan ke-hittämisen ohjenuorana.

– Kyllä se vaan karja on talon tuki jaturva näillä pohjoisilla alueilla. Pelkänkasvituotannon varaan jättäytymiseenliittyy liian paljon uhkatekijöitä, mietis-kelee isännyydestään pikku hiljaa luopu-massa oleva Seppo Tiura.

Myös metsä on Seppo Tiuran mu-kaan menestyvän suomalaismaatilanyksi tärkeä tukijalka. Vuodentulo pelloltasaattaa vaihdella kovastikin ja näitä

odottamattomia heilahduksia voi sittentarpeen vaatiessa metsällä tasoitella.

Mäki-Tiuran nelisenkymmentä lyp-sylehmää ja kuutisenkymmentä muutanautaa ruokitaan pyöröpaalatulla tuore-rehulla. Noin 46 hehtaarin tuorerehualansadonkorjuu on Seppo Tiuran mukaanmelkoista menoa. Hommaan on valjas-tettu neljä traktoria, mutta tuloskin onsitten toivottu; hyvälaatuinen rehu saa-daan melko lyhyessä ajassa talteen.

Myös väkirehu saadaan oman tilanpelloilta. Vuosittain reilun sadan hehtaa-rin alalla kasvaa rehuviljaa, pääasiassaohraa ja kauraa. Hyvinä vuosina viljaaon riittänyt runsaasti myös myyntiin,mutta kulunut kesä teki poikkeuksen.Ohraa ei saatu kuin 1 500 kiloa hehtaa-rilta, mutta suomaille kylvetty kaurasentään pukkasi 3 500 kilon hehtaarisa-don. Isännän arvion mukaan myyntiinjää noin 150 000 kilon normaalia vä-hemmän rehuviljaa.

Ei ensimmäinen traktori

Mäki-Tiuran uusi Valtra Valmet HiTechei ole tilan ensimmäinen traktori, sillä jo1920-luvulla pelloilla jylläsi amerikka-lainen Farmall. Varsinainen koneellista-minen alkoi kuitenkin vasta 50-luvulla,kun Suomi pääsi jaloilleen sodan koette-lemuksista.

– Se 905 oli sen verran mieluisa ko-kemus, että päätimme jatkaa Valtrantiimissä. Eihän meillä vielä kovasti ko-kemuksia tästä 160-hevosvoimaisesta

ole, mutta vajaan 40 hehtaarin kyntöko-kemuksella olemme erittäin tyytyväisiä,kiittelevät Seppo ja Jaakko Tiura.

Erityishuomion ja kiitoksen saaHiTechin suunnanvaihto ja pikavaihtei-den toiminta. Pehmeät ja tarkoituksen-mukaiset toiminnot säästävät niin kuljet-tajaa kuin konettakin. Pienelläkinpäisteellä vekslaileminen onnistuu mai-niosti tarkkatoimisella suunnanvaihdolla.

Tiurat valitsivat traktorinsa niin sa-nottuna liikennemallina. 50 kilometrintuntinopeuden saavuttava traktori onMäki-Tiuran tilalle ihan paikallaan, silläkuivurille tulee matkaa noin viisi kilo-metriä. Kymmeniä kuormia syksyn mit-taan ajettaessa kymmenen kilometriäkovempi huippunopeus säästää aikaa.

Kauppaa tehtäessä Tiuralla oli tokitarjoukset muistakin merkeistä, muttaValtran kumppanina tuntui turvallisim-malle jatkaa.

– Huoltomies Ari Huhtinen tässäihan lähellä on viimeisen päälle pystyvämies ja samaan kastiin kuuluu kauppiasHannu Vaskelakin. Hannu antaa asiak-kaalle rauhan tehdä päätöksiä, sillä ko-valla päälle painamisella homma ei tah-do pelata.

– Yksi iso plussa Valtra Valmetilletäytyy vielä antaa ja se tulee traktorinpainosta tai paremminkin keveydestä.Vastaavat kilpailijamerkit olivat tonniaparia painavampia ja se on minusta pal-jon. Maan liialliseen tiivistymiseen kunei koskaan kiinnitetä liikaa huomiota,selventää Seppo Tiura.

Kotimaisella koneella tehtaat, tuote-kehitys, huollot ja varaosat löytyvätomasta maasta ja koko organisaatio pu-huu selvää suomea. Tällaisessa tilantees-sa traktorin käyttäjä kokee yrittämisenturvalliseksi. Olipa tilanne mikä tahansa,Valtra Valmetin kuski ei jää yksin. Sentakaa Suomen kattavin huoltopalvelujenverkosto.

Visa Vilkuna

Seppo Tiura myöntää, että hyvätkokemukset 905:sta antoivat ponttauuden Valtra Valmetin valinnalle.

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

www.valtra.fi42

Raution Laurin ja Valmet 5yhteistä taivalta jo reilut 30 vuotta

– Minä olin Oulussa käymässä vuonna1967, kun Valmet-kauppias vinkkasi

minut sivummalle ja näytti tosi vähänajettua Valmet 565. Minähän lämpeninensi silmäyksellä ja ostin uuden-

veroisen koneen itselleni. Sen verranhyvä ostos Vallu oli, ettei sitä oletarvinnut ruveta vaihtamaan, kertoilee

Pudasjärven Hetekylässä asuvaautoilija ja turvetraktorin kuljettajaLauri Rautio.

Alkuun Raution Valmet oli normaalissamaataloustyössä ja urakoinnissa. Yhtenäkovimmista urakointijaksonaan Laurimuistelee IVO:n voimalinjaurakointiavuonna 1977.

– Minä vedin sähkölinjatyömaalleeristimiä ja kuusamolaiset puolitelatpäällä 565 selvisi talven nietoksistamainiosti. Vaikka pakkasta oli väliinlujastikin, niin sieltä hangesta minä ko-neeni käyntiin aina aamuisin pamautin,muistelee Lauri ja jatkaa: – Kyllä ne

Illan pimeydessä Lauri näyttää,miten näppärä peli Valmet 565oikeastaan on. – Kun kerran laittaa hyvän, niin eitartte ruveta jälkikäteenvaihtelemaan.

Kuv

a : V

isa

Vil

kuna

muitten merkkien ukot kosanipullojensakanssa ihmetteli Valmetin nöyryyttä.

Liki 20 000 tuntia

-Suutinten kärjet minä olen kerran vaih-tanut ja siinä sen 565:n remontit sittenovatkin.

Talvisin Raution Lauri tekee lumitöi-tä, ajelee polttorankoja ja polkee puolite-lavarustuksella talviteitä isommille ko-neille. Kevyt ja näppärä kone kulkeepehmeällä alustalla kuin sukkasillaan.Laurin mukaan raavas mies uppoaa suo-hon ennemmin kuin hänen 565 Valme-tinsa.

Laurilla on haku päällä, jotta uskolli-seen palvelijaan löytyisi ohjaamo. Jos-sain vaiheessa ohjaamo on 565:ssa ollut-kin, mutta se ei kestänyt läheskään niinmukavasti kuin itse traktori.

Mahdollisesta traktorin vaihdosta,saatikka 565:n myynnistä Lauri ei suostukunnolla puhumaankaan.

– Ei tuota parempaa konetta olekaan.Se riittää minulle loppuelämäksi aivanhyvin. Mutta sen ohjaamon minä kyllävielä hankin. Mutta toisaalta nykyisessämallissa eivät lasit pääse ainakaan huur-tumaan ja jäätymään, naureskelee Lauri.

Turvetta kesäisin

Kesäisin, kun taksiajoissa on hiljaistaaikaa, Lauri istahtaa Valtra Valmet8400:n pukille ja aloittaa työt turvesuol-

43

Valtra TeamNews

Valtra Team •1/00

et 565:n

la. Jo parikymmentä vuotta kestänytkesätyö alkoi serkun koneen tilapäiselläkuljettamisella. Enää Lauri ei osaisi edeskuvitella kesää ilman muutaman kuukau-den turvesuojaksoa.

– Pääasiassa minä olen lastaajaa ve-tänyt. Aina sitä keväisin miettii, miten-kähän sitä suolla taasen homma alkaapelaamaan. Mutta aina se on lähtenyt.30 kuution kuormia 415 kappaletta 12tunnin työvuoron aikana on ennätykseni.Siihen piti kyllä koko ketjun ajaa täysinsaumattomasti ja ongelmitta yhteen.Niin ja ajoinhan minä kerran 36 tuntiayhtä kyytiä, mutta se oli kyllä vähänliikaa, ynnäilee Lauri turvesoiden koke-muksiaan.

Kun homma pelaa saumattomastiyhteen, hurahtaa 30 kuution kärry täy-teen 18 sekunnissa. Mutta se urakointitahtoo olla sellaista taistelua. Välilläollaan kiinni ja välillä odotellaan ilmoja.

Lauri Rautio pitää Hetekylän turve-miesten hommissa mukana olemistaanviimeisen päälle hyvänä terapianakin.Reilussa porukassa raskaskin työ meneemukavasti. Talvisin minuuttiaikataulullapelaavat koulukuljetukset unohtuvat, kunsaa viileän pohjoisen yön piiskata turve-soiden legendaarista vetojuhtaa.

– Minusta yövuorot ovat mukavam-pia. Silloin on viileämpää eivätkä herratole hyppimässä suolla, veistelee Laurilämpimällä huumorillaan.

Visa Vilkuna

Pohjolan vaativiin olosuhteisiin erityisesti suunniteltu, esiohjelmoitavaHiTech-suunnanvaihto tuo työhön uuden teholuokan. Valtra ValmetHiTech yhdistää traktoriin auton mukavuuden, mahtavat voimavaratsekä yksinkertaisen “joystick”-hallittavuuden. Suunnanvaihto tapahtuukevyesti sormenpäillä.

Turbiinikytkin muuttaa traktorin luonteen

Turbiinikytkimen etu on kytkimen ajoon tuoma mukavuus ja tarkkuus.Pehmeät liikkeellelähdöt, työkoneiden kytkemiset millimetrin tarkastija tarkkuusajot etukuormaimen tai muun työvälineen kanssa ovatturbiinikytkimen avulla kokonaan eri sarjassa kuin mekaanisellakytkimellä. Ja kaikki vain jarrupoljinta käyttäen kutenautomaattivaihteisissa autoissa. Ensimmäisen vuoden nurmi säilyyehjänä, kun turbiinikytkimen pehmeä veto ei riko nurmen pintaa.Lumen aurauksessa lumet voi nostaa pehmeästi penkalle auraanostamalla. Voiman ulosotto on riippumaton turbiinikytkimestä.Ulosoton voimansiirtolinja ei kulje turbiinikytkimen kautta.Turbiinikytkimelliset koneet eivät ole pelkästään haluttuja, ne ovathimottuja – ja jälleenmyyntihinta on sen mukainen.

www.valtra.fi

TULE, KOE, AJA!Turbiinikytkimellä varustettuValtra Valmet HiTech, 100-110 hv

Valtr

a Va

lmet

HiT

ech

100-

110

hv

Kevään suuri koeajokierros Valtran tehtaanmyyntipisteissä maalis–huhtikuussa.

Seuraa paikallislehti-ilmoittelua.

Työhön ja vapaa-aikaanOikeaa Valtra Valmetia odotellessa voi pieni kuljettaja harjoitella traktorillaajamista omalla polkutraktorilla. Mahdollisuus saada myösetukuormaajalla tai peräkärryllä.

Pienoismalli 8750 punainen.Pienoismalli 8750 sininen, leveillä renkailla.Pienoismalli 115 City.Pienoismalli 115 Forest,saatavana myös peräkärryllä.

Reppu kouluun tai retkelle. Ison tilanlisäksi sivutasku, kännykkäkotelo jasisällä pussijuomapullolle.

Maglite-taskulamppulahjakotelossa.

Retkeilijän perusvaruste, teräksinen 0,75 l:ntermospullo. Kulkee huolettomastiValtra Valmet -repun pussissa!

Kirja ”Munktellista Valtraan”.Kiehtova tarinapohjoismaisestatraktorinvalmistuksesta.

Reilun kokoinensateenvarjoValtranväreissä.

MonitoimityökaluLeatherman Micra.25 vuoden takuu.

Musta nahkavyö.TerässoljessaValtra Valmet -merkki.

Tilava kassi kolmellavetoketjutaskulla.Erinomainenurheiluharrastuksissa jamatkoilla.

ValVapuu

533,- 212,-

178,-144,-

148,-

262,-

88,-

144,-

alk. 82,-

105,-

6

Valkoinen T-paita aikuisille ja lapsille ValtraValmet -traktoripainatuksella. 100 %puuvillaa.

Vuorellinen takki joka sään menoon.100 % nylonia.

Collegen tyyppinen neulospaita.Suora malli, helmassa pienethalkiot. Ylhäällä napitus.100 % puuvillaa.

Kestävä työhaalari. Saatavana myöslasten koot 100 – 160 cm.Puuvilla/polyesteri 60/40 %.

Kesän ehdoton varuste on ValtraValmet -lippis. Punainen myöslasten koossa.

Lämmin, kevyesti topattukääntöliivisisä- ja ulkokäyttöön.Polyesteri/puuvilla 74/26 %.

Lyhythihainenpikeepaita.100 % puuvillaa.

Tennissukat, musta taivalkoinen.

Valtra Valmet -myyntipisteet kautta maan!

60,-

alk.271,- 22,-

220,-

26,-

340,-

373,-

101,-

www.valtra.fi46

Pyörtöhöösen broilerimunittamon nuoriisäntäpari Heli ja Marko Itälehtohoitavat noin 11 000 kanan kanalaa

Ilmajoella. Vuonna 1971 perustettukanala on alusta asti keskittynyttuottamaan munia broileruntuvikkojen

hautomoon. Rautaista ammattitaitoavaativa tuotantosuunta työllistää Helinja Markon vuoden ja vuorokauden

ympäri.

Marko Itälehtohan on tunnettu kilpakyn-täjä, joka on kolunnut menestyksekkäästiympäri maapallon. Viime syksynä Mar-kon oli palkattava työntekijä kanalaan,jotta kilpakynnön vaatimaan harjoitte-luun ja uusien kyntökonstien kokeiluunolisi jäänyt riittävästi aikaa. Markonvalinta osui nappiin, sillä viime syksynä-hän Marko nappasi yleisen sarjan mesta-ruuden pitkästä aikaa takaisin Pohjan-maalle. Markon mukaan munittamonhoidossa ja kynnössä pätevät samatsäännöt: huolellisuus ja ammattitaito.

Hieman lisää

Muutama vuosi sitten valtakunnallisenmunittajapalkinnon saanut Pyörtöhöösenmunittamo on kokenut historiansa aikanamelkoisen monta muutosta ja laajennus-ta. Oikeastaan vain ulkoseinät ja väli-katto ovat entisellään. Heli ja Markosuunnittelevat vielä laajentavansa munit-tamon noin 14 000 kanalle, joka munienvastaanottaja Itikka-osuuskunnan mu-kaan olisi optimikoko.

Kanat tulevat Suomen Broileriltanuorikkokasvattamoon muutaman tunninikäisinä. Tällä hetkellä kanat tulevatmunittamoon 17 viikon ikäisinä ja en-simmäiset munansa kanat pyöräyttävätnoin 22 viikon ikäisinä. Tästä alkaasitten lyhyehkö elinkaari, jona aikana

Heli ja Marko Itälehdolla on hoidettavanaan

Miljoonien munienmaatila

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

hyvin tuottava kana munii 163 haudonta-munaa 60 viikkoiseen eläkeikäänsä eliteurastukseen asti.

Kevääseen ajoittuva seisokki ka-nalassa käytetään tuotantorakennuksenerittäin huolelliseen pesuun ja desinfi-

ointiin. Heli ja Marko hoitelevat pesutitse kuumavesipesurilla.

Kukkona haaremissa

Broilermunittamossa on oltava yksi kuk-ko kymmentä kanaa kohti, jotta hauto-


mossa ei sitten tulisi yllätyksiä. Kukoteivät saa yhtä paljon rehua kuin kanat,jotta suvunjatkaminen kiinnostaisi. Kunkanoille annetaan melkoisen vapaastirehua, on kukkojen ruokinta hoidettumielenkiintoisesti. Kanat saavat rehunsaspiraalikuljettimen kourusta, mutta kou-run yläpuolella oleva estorulla tekeenokkimisrakosesta sen verran ahtaan,ettei kukko saa muruakaan täysrehuanokkaansa. Kukoille vastaavasti laske-taan kerran päivässä katosta ruokintaku-pit, jotka jäävät sen verran korkeallemaasta, etteivät kanat niihin ylety.

Sekä kanojen että kukkojen rehus-tuksen määrää tarkkaillaan jatkuvastitietokoneella, jotta paino pysyisi käyräl-lä. Yksittäisiä munia punnitaan ja sitäverrataan sitten käyrään. Kanalassa ole-va vaaka nappaa painon muistiin, kunvapaasti lattialla tepastelevat kanat hy-pähtävät vaa´an päälle ihmettelemään.Kukkojen jalassa oleva rengas antaavaa´alle impulssin, että tämän otuksentietoa ei kanarekisteriin laitetakaan, vaanpaino meneekin kukkorekisteriin.

Kyntöä ja kiihdytystä

Markon tärkein harrastus on isä Raimonperuja tullut kilpakyntö. Lukuisat mita-lit niin nuorten sarjoissa kuin yleisellä-

Osuuskunnan auto hakee munatPyörtöhöösen munittamostahautomoon pari kertaa viikossa.

Markon isä Raimo Itälehto piipahtaasilloin tällöin nuorenparin juttusille.Lieköhän puheissa tulevan kesän jasyksyn kyntökilpailut.

– Katsokin, että tämä yleisen sarjankiertopalkinto saa olla pitkäänmeillä, neuvoo Heli Itälehto Markoa.

Viime syksynä Marko kyllästyi ulko-laisen merkin voiman puutteeseen jaostaa täräytti äkeen eteen oikean voi-manpesän, Valtra Valmet 8400:n. Kovanmaineen nevoilla ja Etelä-Pohjanmaanlaajoilla vainioilla saavuttanut kone tulitilalle juuri ennen vuodenvaihdetta.

Visa Vilkuna

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna

Kuv

a t: V

isa

Vil

kuna

kin tasolla kielivät armottomasta ammat-titaidosta. Vaikka kyntö onkin harrastus,tuntuu se välillä aivan työstäkin käyvän.Vaikka kyntöhomma on yksilölaji itsekilpailupaikalla, on Helin panos kokokyntökuvioon merkittävä. Henkisenätukena ja huoltajana, mutta myös tulkki-na häärivä oma vaimo on varmasti loista-va kisafiiliksen parantaja.

Toinen tärkeä harrastus Itälehdoillaon kiihdytysajojen eli drag racingin seu-raaminen. Suuntautuipa nuorenparinhäämatkakin Los Angelesiin Pomonanlegendaarisiin kiihdytyskisoihin.

Koko kilpakyntöhistoriansa ajanMarko on kyntänyt Valmetilla. Luotetta-va, näppärä ja nostolaitteistaan erittäintarkka kone on kuin luotu kyntöön.

www.valtra.fi48

Metsäajo on Sormuselle vanhastaan tut-tua, mutta viime vuoden loppupuolellaajokone vaihtui hakkuukoneeseen. Sor-munen tekee Metsäliitolle sopimuksellaharvennusmetsissä kokonaisurakoita,mutta tätä nykyä teettää puunajon aliura-kointina.

Palstoja harvennusurakoitsijalle tun-tuu riittävän. – Työtä olisi tarjolla enem-mänkin kuin mitä on aluksi ehtinyt teke-mään. Kalliita koneita ei tosin kannatapitää seisomassa pitkiä aikoja, Petri Sor-munen sanoo.

Hyvät työnäkymät oli yksi syy sii-hen, että hän hankki harvennuskoneen

ristä. Runko-ohjattavan traktorimallinavulla ulottuvuutta saa vielä lisättyä.

– Linkulla pääsee helposti koukki-maan runkoja vähän kauempaakin. Ulot-tuvuutta tulee lisää reilu metri. Vaikea-kulkuisessa maastossa linkku on myöskiinteärunkoisia malleja ketterämpi.

Petri Sormunen kertoo valinneensahakkuukoneeseensa myös saatavilla ole-via lisävarusteita. Hakkuissa tarvitaanesimerkiksi urearuiskutus- ja värimerk-kauslaitteita, ohjaamon ilmastoinnin hänsanoo ottaneensa työoloja parantamaan.– Kesän helteillä se on todella tarpeelli-nen.

Hyvä kohde antaa motteja

Harvennusleimikoissa hakkuuvauhtimääräytyy suuresti sekä maaston ettäpuuston mukaan. Petri Sormusen mu-kaan yhdessä kahdeksan tunnin vuorossapääsee hyvissä oloissa 45 – 65 kiinto-kuution hakkuutulokseen. Vaikea maastoja vähemmän karttuisa puusto saattavatkuitenkin pudottaa tuloksen huomatta-vasti pienemmäksi.

– Ihanteellisessa leimikossa rungotovat 100 – 120-litraisia, silloin työstä

HarvennuskannattaaNuoria, harvennettavia metsiä tässämaassa riittää. Harvennusrästitkasvavat, ja niiden kimppuun on käyty

mm. Valtra Forest -yhdistelmienvoimin. Polvijärveläinen traktoriurakoit-sija Petri Sormunen on rytissyt

harvennusleimikoissa runko-ohjatta-valla Valtra Valmet 115:llä viimemarraskuusta lähtien.

– Leimikoita olisi enemmänkin kuinpystyy tekemään, Petri Sormunensanoo.

Runko-ohjaus lisää hakkuukoneenulottuvuutta. Linkku auttaakoukkimaan runkoja kauempaakin.

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen

Kuv

a : T

e em

u Pa

kari

nen

loppusyksystä. Työnantaja Metsäliittokyseli kiinnostusta siirtymään urakoin-nissa hakkuupuolelle, eikä metsätyömuutenkaan vieraalta tuntunut. Miehelläon omaa metsää vajaat 200 hehtaaria.

– Omilla mailla olen ennenkin tehnythoito- ja harvennustyöt itse ”käsipelis-sä”, Petri Sormunen kertoo. Ketterälleharvennuskoneelle on käyttöä sekä omis-sa että vieraiden metsillä etenkin nyt,kun harvennuksissa on entistä enemmänsiirrytty metsurin työstä konehakkuisiin.

Tuttu merkki helppo valinta

Valtra Valmetin valinta ei ollut vaikeaa,kun Petri Sormunen valitsi harvennusko-netta.

– Merkistä oli aikaisempaa kokemus-ta. Metsäliittokin ehdotti pienen ja kette-rän, ensiharvennuksiin sopivan koneenhankintaa.

Harvennushakkuissa koneelta vaadi-taan Sormusen mukaan ennen muutaketteryyttä. Nuorissa metsissä on kyettä-vä liikkumaan juohevasti niin, että jälkion siistiä eikä jäävälle puustolle synnyvaurioita. Tänä talvena harvennusura-koitsijat ovat saaneet olla erityisen varo-vaisia, sillä routaa ei ole juuri lainkaan jaetenkin suopohjaiset maastot pettävät.

– Harvennusleimikoissa liikuttaessamyös koneen maavaran täytyy olla riittä-vä. Niin Valtra Valmetissa onkin, PetriSormunen sanoo.

Yksi työn ja työjäljen kannalta mer-kittävä tekijä on ulottuvuus. Petri Sormu-sen Valtra Valmetiin on yhdistetty Keto 51-harvesteri ja Logmerin kuormain, jokayltää nappaamaan puun yhdeksästä met-


karttuu myös motteja. Lähtevän puustonkeskikoko on kuitenkin ensimmäisissä jatoisissa harvennuksissa noin 90 litraa ja jääusein sitäkin pienemmäksi.

Harvennusurakoitsijan ja Metsäliitonvälinen sopimus on sellainen, että hakatta-vaa on vuosittain vähintään 10 000 kuutio-metriä. Ylärajaa ei ole. Petri Sormunensanoo, että kannattavuuden parantamiseksimotteja pitäisi kuitenkin karttua noin15 000.

Tammikuun puolivälissä moto oli ollutvarsinaisessa työssä harvennuksilla vastapuolitoista kuukautta. Sen ajan kone onkäynyt kahdessa vuorossa ja motteja ontehty runsaat 3 000.

Tielaitos ja Metsäliitto työllistävät

Petri Sormusen urakointityö traktoreillaalkoi pikku hiljaa 1990-luvun alussa. Kuntraktorityö lisääntyi, saivat lehmät lähteänavetasta ja pellot pantiin kasvamaan vil-jaa. Nykyisin viljeltyä on vuokramaineen54 hehtaaria.

Sormusen traktorien pääasiallinen työl-listäjä on Tielaitos. – Aikaisemmin trakto-reilla oli paljon käyttöä tienrakennustyö-

mailla, mutta nykyisin Tielaitos onvähentänyt niitä töitä. Pääasiassa trak-toreilla tehdään kaikkia mahdollisiateiden kunnostus- ja hoitotöitä.

Tien päällä on tällä hetkellä kolmetraktoria. Sormusen urakointifirmatyöllistää kesäisin neljä ja talviaikaankaksi kuljettajaa. Tähän aikaan vuo-desta traktorit ovat Pohjois-Karjalanmaanteillä auraustöissä sekä puske-massa penkkoja matalammiksi.

Kesäisin tietraktorit ovat työlliste-tympiä kuin talvella. Silloin ohjelmas-sa on mm. pientareiden niittoa ja hoi-toa, sorateiden suolausta ja veden ajoasekä siltojen hoitotöitä Keväisin tun-teja karttuu runsaasti, kun menneentalven hiekat harjataan teiltä pölyä-mästä. Esimerkiksi viime kesänä jo-kaiseen traktoriin tuli Tielaitoksentöissä vähintään 2 000 tuntia.

Teemu Pakarinen

Harvennuskoneen päivittäinenhakkuutulos riippuu suurestisekä maastosta että puustosta. K

uva :

Te e

mu

Paka

rine

n

Petri Sormusen (vas) harvennuskonepyörii kahdessa vuorossa. Isännän parinaharvennuksia tekee Jani Kortelainen.

www.valtra.fi50

Kyllä emännillä traktorihommiin intoa riittää, mutta

Traktorinajo on vaativaa

– Ihan hyvä opettaja meidän Heikkivarmasti on, mutta kuitenkinvieraalta opastajalta uskaltaisi kysyäenemmän yksinkertaiseltakuulostavia MIKSI –kysymyksiä,miettii emäntien traktorikurssinideoija Lea Niemelä Tervolasta.

Lea Niemelän palakaupasta saakaikkea napin ja valmiin vaatteenväliltä.

– Varmasti en ole ainut emäntä Suomes-sa, joka haluaisi jonkinlaisen kurssintraktorinajossa. Edes perusasiat hallinta-

laitteista ja sitten jonkunmoinenkäytännön ajopätkä työkoneiden kanssapäälle, ideoi emäntä Lea Niemelä

Tervolasta.

Lea heitti toiveen traktorikurssista Valt-ralle viime vuoden konekiertueen aikanaKeminmaan palvelukeskuksessa. Ja to-tuttuun tapaan kotimainen traktorimerkkiotti asiakaspalautteen tosissaan ja järjes-tää ensi syyskuun 28. ja 29. päivinäemäntien traktorinajokurssin. Kurssillatullaan käymään läpi olennaisimmatonnistuneeseen traktorityöhön vaikutta-vat tekijät sekä yleisimpien haavereidenennaltaehkäisyt. Mukaan pääsee 50 no-peinta emäntää ilmoittautumisjärjestyk-sessä. Soitelkaa Katja Kainulaisen nu-meroon 014-5491797 tai pistäkää viestiäsähköpostilla:[email protected] .

Kotona ei tule opetelluksi

– Kyllä kait sitä kotonakin saisi opetusta,mutta niissä arkisissa askareissa tahtooolla niin kiire. Ja tunnustettavahan se on,että vieraalta kouluttajalta uskaltaa use-ammin kysyä ”Miksi?”, kuin omaltamieheltä, heittää Lea ja katsoo miehensäHeikin suuntaan iloisesti hymyillen.

Niemelöiden kiireen ja puuhan uskoohelposti sillä leipä otetaan monesta pie-nestä hankkeesta. Lealla on palakauppa

ja ompelimo tilan vanhassa asuinraken-nuksessa. Maatalouspuolella tilan pari-kymmentä peltohehtaaria kasvavat ruo-kaperunaa ja viljaa. Lapin puikulaakinon muutamia hehtaareja herkkusuidentarpeisiin.

Urakointipuolella Heikki Niemelänkenttä on melkoisen kirjava. Lumiura-kointi, latujen teko, latupohjien ja kelk-kareittien teko, klapien pilkonta asiak-kaiden rankaläjistä sekä klapien hankintaomasta metsästä. Kesäisin Heikki ontuttu näky Valtra Valmetillaan tienvarsienniitossa.

– Kyllä kait me Heikin kanssa aina-kin yritämme tehdä kaikenlaisia hom-mia, jos ne vaan on ihmisille tarkoitettu,selittää Lea ennakkoluulotonta asennet-taan maaseudulla eteen tuleviin hankkei-siin.

Ihan perusasiat kiinnostaa

– Meidän Elina-tyttömme on maatalous-koulussa ja ihan kateeksi käy, kun hänsaa opetusta koneiden käsittelyssä, mu-rehtii Lea.

Jo pelkästään Niemelän monessalohkossa olevat perunamaat kahta puolenKemijokea edellyttävät melkoisesti lii-kennöintiä yleisellä tiellä. Pelkkien lii-kennesääntöjen osaaminen ei paljonauta, sillä traktorin perässä on milloinminkäkinlainen työkone.

– Kalliiden koneiden rikkoontuminenkai se eniten pelottaa. Tietämättömyyt-tään saattaa aiheuttaa mittaviakin vahin-koja ja viivästyksiä. Vähän samaan mal-liin saisitte tehdä sen traktorikurssin,kuin on nämä vasta-alkajien ATK-kurs-sit, joissa tehdään näppäimistö tutuksi jalievennetään konekammoa.

Totta onkin, että jopa satoja tuhansiamarkkoja maksavaa konetta ei mielelläänpanna harjoittelukäyttöön. Ja kiireistensesonkien jälkeen ei opettajaakaan olekovin helppo saada kotipiiristä.

Visa VilkunaKuv

a: V

isa

Vil

kuna

Kuv

a: V

isa

Vil

kuna


www.valtra.fiTervetuloa Meidän Valtramme palvelusivuille!

Sivut palvelevat sinua yksilöllisestiValtra Valmet -traktoreihin liittyvissäasioissa.

Saat tietoa ja palvelua:• uusista ja käytetyistä traktoreista• rahoituksesta• varaosista• huollosta

Meidän Valtramme on Valtran uusipalvelukanava. Liittyessäsi MeidänValtraamme luomme yksilölliset sivusi,joilla tarjoamme juuri sinulle sopivaapalvelua.

Tervetuloa viihtymään!

www.valtra.fi

www.valtra.fi52

Näppäräpellollaja lumitöissä

Vihannesviljelijä, traktoriurakoitsija

Juha Koponen Kerimäen Silvolasta onjärjestänyt yrityksensä työt niin, etteivetojuhta pääsee turhaan huilaamaan.

Reilu vuosi sitten hankittu ”ysisatanen”on kesät pellolla ja talvet lumitöissä.Tosin tällä järjestelyllä isännänkin

löytää Valtra Valmetin ohjaamostaympäri vuoden. Tilalla on lisäksi yksiympärivuotinen työntekijä ja kesällä

5 – 6 apulaista pellolla.

7-vuotias Samu on innokastraktorimies. Talvella Juha KoposenValtra Valmetiin on valjastettulumikoneet, kesällä aika kuluusipulipellolla.

Kuv

a: T

eem

u Pa

kari

nen


Juha Koponen tuottaa pääasiassa sipulia.Viime vuonna sitä oli kasvamassa seitse-män hehtaaria, mutta ensi kesänä toden-näköisesti vähintään kaksitoista. Lisäksiviime satokaudella pelloilta myytiinparsa-, kukka- ja keräkaalia sekä jäävuo-risalaattia.

– Kaalinviljelyä ollaan pikku hiljaavähentämässä ja sipulialaa lisäämässä,Juha Koponen tuumii. Hän on ollut puu-tarhatilan ohjaimissa vuodesta 1995,mutta sipulin ja vihannesten tuotannonaloitti jo isä-Koponen pari vuosikym-mentä aikaisemmin.

Kuluneet vuodet ovat olleet muutok-sen aikaa maataloudessa, myös puutar-hatuotannossa. Juha Koposen mielestäsipulinviljelijää EU:hun liittyminen eikohdellut yhtä rankasti kuin muita.

– Puutarhatuotannossa hinnat mää-räytyivät markkinoilla jo ennen EU:ta.Nytkin Sisä-Suomessa tuotetun sipulinhintatason sanelevat suurelta osin Ahve-nanmaa ja Hollanti.

Sipulin viljely kokonaan koneilla

Koposen tilalta lähtee vuosittain sipuliasuomalaisten syötäväksi 150 000 –200 000 kiloa. – Tavoitteena on saadakorjatuksi hehtaarilta 25 000 kiloa. Jos-kus se onnistuu hyvinkin, joskus sittenei. Vuodet ovat niin erilaisia, Juha Kopo-nen sanoo.

Sipuleista Juha Koposella on sopi-mus tukkukaupan, Inex-Partnersin kans-sa. Kaalit ja salaatit myydään pakattuinasuoraan avomaalta. Tilalta lähtee jokaviikko 7 – 10 tonnia kymmenen kilonpusseihin pakattua sipulia.

Sipulin viljely on koneellista alustaloppuun; kylvö, nosto, listiminen, lajitte-lu ja pakkaus tehdään konevoimalla.Myös vetokoneen on selvittävä eri työ-vaiheista sekä lisäksi talven lumiura-koista. Juha Koposen 100-sarjan ValtraValmet 900 on jo ehditty testata molem-missa oloissa.

– 90 hevosvoimaa riittää sekä viljely-että lumitöihin. Ysisatanen on kevyt janäppärä liikuteltava, ja minä tykkäänpienestä ohjaamosta. Siinä on hyvät nä-kökentät, hallintalaitteet sopivissa pai-koissa ja ne säätelevät tarkasti toiminto-ja, esimerkiksi nostolaitteita, JuhaKoponen luettelee. Puutarhatuotannossahyödyllisiä ovat myös kapeat, isot ren-kaat.

7-vuotias Samu-poika, innokas trak-torimies, lisää vielä yhden hyvän puolen:nappikytkimet.

Isä on pojan kanssa samaa mieltä.Hän sanoo ottaneensa traktoriinsa mah-dollisimman paljon ”herkkuja”, jotkaparantavat työoloja ohjaamossa.

– Pukilla täytyy jaksaa istua pitkään-kin ruuhka-aikoina. Ilmastoinnin hankki-

mista en ainakaan tule katumaan. Viimevuoden hellekesänä sen hyvät puolettulivat näkyviin erityisen selvästi.

Mielellään kotimaista

Juha Koponen sanoo erittäin mieluustiajavansa kotimaisella traktorilla. Samallatavalla kuin hän toivoo kuluttajien valit-sevan Suomessa tuotettuja sipuleita jamuita vihanneksia. Hänen mielestäänkotimaisuudella on muitakin etuja:

– Huolto ja varaosat ovat lähellä jaaina nopeasti saatavilla. Tekevälle sat-tuu, joten huollon toimivuus on merkittä-vä tekijä traktoria hankittaessa.

Huoltovarmuus on Juha Koposentyön kannalta tärkeitä läpi vuoden. Pel-totyöt eivät odota eivätkä myöskään lu-miurakat. Tänä talvena hänellä on hoi-dettavana kahdella traktorilla 67kiinteistön lumityöt.

– Oli myös mukava päästä seuraa-maan traktorin valmistumista tehtaalle.Kotimaisessa merkissä on myös se hyväpuoli, että aina löytyy joku, jolle voiesittää asiansa. Tarvittaessa vaikka johto-portaasta asti.

Teemu Pakarinen

Juha Koponen pakkaa sipulitkymmenen kilon pusseihin.Tukkukaupan auto hakee tavaraakerran viikossa 7 000 – 10 000 kiloa. K

uva:

Tee

mu

Paka

rine

n

www.valtra.fi54

Juhani Kotavuopio Enontekiön kunnan

Karesuvannon kylässä on monitoimi-yrittäjän perikuva. Leipä lähtee taksi-autoilusta, matkailusta ja traktori-urakoinnista.

– Täällä pohjoisessa leipä on otettavapienistä palasista sieltä sun täältä,naureskelee Juhani.

Kotavuopion traktoriurakointi on lähesyksinomaan lumityötä. Suomi-neidonkäsivarressa riittääkin lumitöitä, silläuseana vuonna kun etelässä leikataan jonurmea, Kotavuopion Juhani linkoaa japuskee luminietoksia pois ihmisten tieltä.

City-linkku sutjakka peli

– On tämä runko-ohjattu City ihan toistamaata jäykkärunkoiseen traktoriin ver-rattuna etenkin ahtaissa paikoissa lumi-hommia tehtäessä, tunnustaa Juhani,jolla on ollut jäykkiäkin koneita vastaa-vissa hommissa.

Runko-ohjatulla koneella sekä lumi-lingon että etukuormaajan käyttö saaaivan uusia ulottuvuuksia. Penkat tulevatsentilleen oikeaan paikkaan, kunhan vainkuskin ammattitaito riittää. KotavuopionCityssä on palarenkaat, joihin Juhani ontosi tyytyväinen.

– Koko edellisen talven pärjäsin il-man ketjuja, mutta nyt on ollut sen verranouto ja liukas talvi, että ketjut on pitänytvääntää takasiin, tunnustaa Juhani.

Maailmalla kierrellessä näkee mo-nenlaista työn jälkeä lumihommissakin.

Penkkoja kasataan mitä ällistyttävimpiinpaikkoihin estämään näkyvyyttä ja vaa-rantamaan liikennettä. Juhani Kotavuo-pion mielestä pelkästään taksoihin tuijot-tava urakoiden antamispolitiikka eipitkän päälle ole kenenkään etu.

Ammattitaidolle ei näytetä enää an-nettavan paljonkaan painoa, kun urakoitakilpailutetaan. Pääosin Enontekiön kun-nalle työtä tekevä Juhani on tyytyväinenoman kuntansa kanssa käytyihin urakka-neuvotteluihin. Molemminpuolisellaluottamuksella saadaan hyvää jälkeäkohtuullisilla kustannuksilla.

Huolto avainasemassa

– Kaukanahan se on Valtran huolto, kunse on vajaan sadan kilometrin päässäMuoniossa. Mutta muilla merkeillä se onmonin verroin kauempana. Ja eihän nii-hin ulkomaan merkkeihin saa varaosia-kaan ilman viikkokausien odottelua,perustelee Juhani kotimaisella merkillätyöskentelyään.

Pohjoisen äärimmäisissä oloissa ko-neen luotettavuus ja huoltovarmuus nou-

Juhani Kotavuopion (oik) talo onaivan kirkasvetisen ja kalaisanMuoniojoen rantatöyräällä.

Karesuvannon lumet

Petteri Kotavuopio on nuorestaiästään huolimatta melkoinen tekijäCityn ratissa.

sevat erittäin tärkeään osaan. Kaamosai-kana koneellaan pitkää päivää tekevänyrittäjän on pystyttävä luottamaan huol-topalveluihin sataprosenttisesti.

– Paljonhan sitä pystyy itsekin teke-mään rikkoutumisten sun muiden häiri-öiden ennaltaehkäisemiseksi. Me ainakinpidämme liki puolen miljoonan markankoneestamme tosi hyvää huolta, kertooJuhani yhdessä poikansa Petterin kanssa.

– Ja saahan sitä siististi pidetystä jasäännöllisesti huolletusta koneesta vaih-dossakin paremman hyvityksen.

Ja niinhän siinä on käynyt, että en-nen joulua Kotavuopion Juhani ja Valt-ran kauppias Esko Torvinen löivät kättäpäälle uudesta City 120 HiTech –trakto-rista. Uusi kone tulee vielä tämän talvenlumille.

– Olipahan melkoisen näppärä suun-nanvaihdin tässä uudessa HiTechissä,tunnustaa Petteri, joka kävi kokeilemas-sa Olostunturille hankittua 120 Cityäennen kaupan lukkoon lyömistä.

Visa Vilkuna

linkulla jänkhälle

Kuv

at: V

isa

Vil

kuna

Kuv

at: V

isa

Vil

kuna


www.valtra.fi

Valtr

a Va

lmet

Me

ga

110-160 hv

SUO

MEN

LAATUPALKINTO

1999

Legendaarista ylivoimaa140 hv:n luokassa

Valtra Valmet 8400• Teho 140 hv Turbo • Paino 5080 kg• 180° kääntyvä istuin • Autocontrol-nostolaite• Delta Powershift eteen/taakse 36+36• Voimanotto 540/1000+ajov. otto• Nostovoima 7000 kg • Renkaat edessä 14.9R28• Renkaat takana 18.4R38

Vertaa hintaa ja laatua 140 hv:n teholuokassa.Valintasi on suomalainen Valtra Valmet.

menestykseenVOIMAA

315.000,-sis. alv. 22%

Palveluksessasi Valtranpalvelukeskukset kautta maan.

Suomen ostetuin 6-sylinterinentraktori 90-luvullaSuomen ostetuin 6-sylinterinentraktori 90-luvulla

www.valtra.fi56

Lääkäri saattoi ennen mainostaahoitavansa myös akuutteja tapauksia.Valtra Valmetin huoltoyrittäjät voivat

kiinnittää samanlaisen ilmoituksenhuoltoautoonsa; yhteistyössä traktorin-omistajan kanssa sujuu niin ennalta-

ehkäisy, seuranta ja hoito kuinkiireelliset päivystystapauksetkin.

Huoltoyrittäjä Raimo Havulahdella onpitkä yhteinen ura Valmetin ja nyt tietys-ti Valtra Valmetin kanssa. Ensimmäisiähuoltohommia mies teki jo ennen armei-jaan menoa 1960-luvun lopulla. Vakitui-sesti tiet yhtyivät 1970-luvun alussa, kunhän meni töihin Lohjalle Valmetinmyynti- ja huoltopisteeseen.

Huoltoyrittäjä hoitaamyös akuutit tapaukset

Raimo Havulahti on tehnyttuttavuutta Valmetien kanssa 1960-luvun lopulta lähtien. Nykyisin miestoimii huoltoyrittäjänäasemapaikkanaan LeppäkorpiNummi-Pusulassa.

Kuv

a : T

e em

u Pa

kari

nen

Yrittäjät yhteistyössä

Raimo Havulahti on onnistunut työs-sään, sillä hänet valittiin Vuoden Huolto-yrittäjäksi Etelä-Suomen alueella. Valin-nassa painotettiin hyvää yhteistyötäasiakkaiden kanssa ja näiden tyytyväi-syyttä palvelun laatuun.

– Täsmällisyys on tärkeintä. Täytyytehdä se, minkä lupaa, Raimo Havulahtikiteyttää yhteistyön ytimen. Toisaaltaruuhka-aikoina täytyy myös ehtiä teke-mään paljon.

– Jääräpäisesti ei voi pitää kiinnisuunnitellusta ohjelmasta. Joskus työtpakostakin venyvät, kun väliin tuleeakuutteja tapauksia. Pitää kuitenkin ainamuistaa, että toisessa päässä on toinenyrittäjä, jolla ei ole varaa pitää koneitaanodottamassa.

Havulahti sanoo, että asiakkaat ym-märtävät hyvin huollon pienen viivästy-misen kun sen aiheuttaa jokin toinen,kiireellinen tapaus. Eniten kiirettä japäivystystapauksiakin sattuu keväisin jasyksyisin, mutta eivät ne ole harvinaisiatalvisinkaan. Esimerkiksi lumitöissäkäytettävien koneiden on oltava ainavalmiina palvelukseen.

Yksi Havulahden yhteistyökumppa-neista, maanviljelijä Risto Tiainen Num-melta tosin sanoo, että huoltomiestä oletarvinnut odotella. – Monesti se on mel-kein heti pellonlaidalla kun on soittanut.Risto Tiaisen uusi Valtra Valmet ei tosinvielä ole juuri huoltoyrittäjää kaivannut-kaan.

– Silloin tulivat markkinoille seitse-mänsataset ja 502, Raimo Havulahtimuistelee. Vuodesta 1995 hän on toimi-nut itsenäisenä huoltoyrittäjänä. Asema-paikka on Leppäkorven kylä Nummi-Pusulassa Uudellamaalla. Kotikunnanlisäksi alueeseen kuuluvat Sammatti,Karjalohja, Lohja ja Vihti.

Raimo Havulahti sanoo, että muutositsenäiseksi huoltoyrittäjäksi on käynytsuhteellisen kivuttomasti ja uudenlainenhuoltosysteemi hakenut omat uomansa.

– Viime vuosi oli täystyöllistetty.Kiireimpänä aikana työlista pyrki veny-mään liiankin pitkäksi, Raimo Havulehtosanoo. Hänen yhteistyökumppaneistaan,asiakkaista, suurin osa on viljelijöitämutta mukana on myös kuntia, kiinteis-töfirmoja, taloyhtiöitä...


Ennaltaehkäisy kannattaa

Kun huoltoyrittäjä pohtii sekä omaa ettäyhteistyökumppaneiden tilannetta, hänpitää vikojen ennaltaehkäisyä viisaanaratkaisuna. Tämä tarkoittaa sitä, etteivätmääräaikaishuollot pääsisi unohtumaan.Kun vaaditut ajotunnit huoltovihkossaalkavat täyttyä, kannattaa tehdä kuntotar-kastus.

– Määräaikaishuoltojen avulla konepysyy kunnossa, ja sillä vähennetäänmyös akuuttien korjausten tarvetta, Rai-mo Havulahti muistuttaa. Hänen mieles-tään huollon tarpeen sanelevat traktorinmittariin kertyvät tunnit, ei niinkään al-manakka.

Raimo Havulahden mukaan ValtraValmet huolehtii kiitettävästi huoltoyrit-täjistään. Asiantuntija-apua löytyy teh-taalta aina tarvittaessa. Myös koulutustajärjestyy. Viimeksi huoltoyrittäjät ovatopiskelleet HiTechin huollon erityispiir-teitä, sillä sarjan mukana tuli runsaastiuutta esimerkiksi tietotekniikan ja sähkö-hydrauliikan alalta.

– Kotimaisen merkin etu on, että tietoon puhelimen päässä ja sitä saa suomeksi.Tehtaalta saa varmasti langan päähänsellaisen henkilön, joka osaa vastata ky-symyksiin, Havulahti sanoo.

Sama koskee hänen mukaansa vara-osia. Kun tänään tilaa huollossa tarvitta-via osia, ne ovat huomenna aamulla nou-dettavissa postista. Sen verran kokemustaon muistakin traktorimerkeistä, etteivätosat tule ulkomailta yhtä sukkelasti.

Havulahden mielestä toimivasta vara-osapalvelusta hyötyvät sekä huoltoyrittä-jä että asiakas. Yrittäjän ei tarvitse pitääautossaan suurta varaosavarastoa, ja asia-kas saa nopeasti koneensa käyttökuntoon.

– Kiireellisissä tapauksissa voidaankäyttää myös lentorahtia. Joskus on käy-nyt niinkin, että isäntä on hypännyt au-toon ja hakenut tarvittavat osat tehtaalta,Raimo Havulahti kertoo.

Teemu Pakarinen

Ensimmäiset Valtra Valmet -merkkiinerikoistuneet maatalouskoneasentajan

ammattitutkinnon suorittaneet opiske-lijat valmistuvat Mäntsälän Ammatti-opistosta ensi syksynä. Vuoden

mittaisessa koulutuksessa leivotaanammattilaisia, joilla on tieto ja taitosekä traktorien huoltamiseen että

yrittäjänä toimimiseen.

Syksyllä alkaneessa koulutuksessa onyhdeksän oppilasta. Opetus järjestetäänMäntsälän Ammattiopistossa Saarenkartanossa, jossa koulutetaan muun-muassa maatalous- ja puutarha-alan am-mattilaisia. Yhteistyö Valtran kanssa onuutta, mutta kokemusta maatalousasenta-jakoulutuksesta oppilaitoksella on kym-meniltä vuosilta.

Koulutus valmistaa maatalouskone-asentajan ammattitutkintoon, joka onastetta korkeampi kuin perinteinen maa-talouskoneasentajan tutkinto.

Uutta ammattitutkintoa ovat olleetkehittämässä opetushallitus, oppilaitok-set, suomalaiset maatalouskonevalmista-jat sekä maahantuojat ja myyjät. Koulu-tuksen vetäjä Juhani Kyrö painottaa, ettälähtökohtana olivat nimenomaan elinkei-noelämän tarpeet. Ammattitaitoisistaasentajista on ollut puutetta.

Juhani Kyrön mukaan opiskelemaanotetaan vuosittain 10 – 14 oppilasta. Jostavoitteessa pysytään, kymmenessä vuo-dessa tähän maahan valmistuu noin sataammattilaista, joilla on pätevyys toimiaesimerkiksi Valtran huoltoyrittäjinä.

Mäntsälän Ammattiopistolla on syk-systä saakka ollut huoltosopimus Valtrankanssa. Oppilaitoksen huoltokorjaamovastaa Kärkölän, Mäntsälän, Orimattilanja Pukkilan alueella Valtra Valmetinhuollosta ja korjauksesta.

Juhani Kyrön mielestä nämä kaksiasiaa sopivat hyvin yhteen ja myös ruok-kivat toisiaan. Huoltosopimus markkina-johtajan kanssa tukee opetusta, auttaaopiskelijoiden sijoittumista työelämäänsekä pitää opettajien ammattitaidon ajantasalla.

– Opiskelijat pääsevät tekemään juurisitä työtä, johon koulutuksen jälkeenryhtyvät. Lisäksi he saavat hyvin lähei-sen tuntuman traktorimerkkiin, jonkaparissa mahdollisesti tulevat työskentele-mään, Juhani Kyrö sanoo. Tärkeää onmyös traktoritehtaan antama tuki. Yh-teistyö on tiivistä ja jatkuu koko koulu-tuksen ajan.

Pohjana alan koulutus

Maatalouskoneasentajan ammattitutkin-toon valmistava koulutus kestää vuoden,mutta opiskelijoilta vaaditaan pohjaksikaksivuotinen koulutus joko maatalous-tai tekniseltä alalta. -Itse asiassa täällä

Erikoismiehiä Mäntsälästä

Ensimmäiset Valtra Valmetiinerikoistuneet maatalouskoneasenta-jat valmistuvat Mäntsälän Ammatti-opistosta ensi syksynä. Takana onsilloin vuoden koulutus.

Mäntsälän Ammattiopistolla on myöshuoltosopimus Valtran kanssa.Huoltomies Tarmo Kiuru ja opiskeli-ja Antti Laitinen ovat palanneetyhdistetyltä työ- ja opetusreissultamaakunnasta.K

uva :

Te e

mu

Paka

rine

nK

uva :

Te e

mu

Paka

rine

n

www.valtra.fi58

Bil

d: V

isa

Vil

kuna

för att utveckla lantbruket

annetaan erikoistumiskoulutusta tiettyyntraktorimerkkiin, Juhani Kyrö sanoo.

Koulutuksessa keskitytään sekä yri-tystoiminnan kiemuroihin että traktorienja maatalouskoneiden huoltoon ja korja-ukseen. Opetussuunnitelma on tehtymaatalouskonehuollon tutkintotoimikun-nan asettamien vaatimusten mukaisesti.

Yrittäjäopinnot järjestetään yhdessäpuutarhapuolen työnjohtolinjan kanssa,ja opetusohjelmassa ovat mm. kirjanpito,verotus sekä yrityksen hallinto. Yksiopiskeltava ala on yhteistyö asiakkaankanssa.

– Myös tietotekniikkaa harjoitellaanniin, että PC ja sen käyttö tulevat tutuik-si. Huoltoyrittäjän on nykyisin hallittavatietokoneetkin, koska niitä tarvitaan las-kutuksessa sekä esimerkiksi HiTech-sarjan traktorien huollossa.

Traktorihuollon opiskelu toteutetaanoppilaitoksen Valtra-huoltopisteessämahdollisimman käytännönläheisestitodellisten asiakastöiden parissa. Sopi-mushuolto ja laaja huoltovastuu mahdol-listavat käytännön opiskelun sekä huol-tohallissa että huoltoauton mukanamaakunnassa.

Tästä hyötyy myös asiakas, koskahuoltoa on usein tekemässä 2 – 3 miestä– yhden asentajan tuntihinnalla. Tarvitta-essa huoltoon mahtuu kerrallaan kuusi-kin traktoria. Huoltotilan yhteydessä onuusi pesuhalli koneiden kunnollista pe-sua varten. Opiskeluun kuuluu myöskesän kestävä harjoittelu huoltoyrittäjienpalveluksessa.

Varsinaisesta sopimushuollosta vas-taa Tarmo Kiuru. Hän siirtyi MäntsälänAmmattiopistoon huoltomieheksi Riihi-mäen alueelta.

Maatalouskoneasentajan ammattitut-kinto päättyy näyttökokeeseen, kutenmuissakin toisen asteen ammattitutkin-noissa. Seuraava kurssi alkaa samoihinaikoihin, kun nykyiset opiskelijat val-mistuvat.

Nykyiset opiskelijat valmistuvatnäyttökokeesta ensi syksynä. Seuraavakurssi alkaa 15.9.2000.

Koulutuksesta saa lisätietoja ja haku-lomakkeita Mäntsälän Ammattiopistosta,puh: (019) 529 500.

Teemu Pakarinen

Målmedvetetarbete


skick. Det går bra att komma överensmed Ralf, för han känner både traktorer-na och lantbruket, resonerar Kurt ochTom om Valtras försäljare.

Från granngården skaffade Tom enbegagnad processor och griplastare tillValmet 6600. Arbetet har löpt bra i skog-en och gårdens cirka hundra hektar skogär i gott skick. Janssons erkänner att enmycket viktig aspekt i valet av traktorockså är säkerheten. En servicemontörbor alldeles i närheten och till försälj-ningsstället är det inte heller mer än någ-ra tiotal kilometer.

Jordbrukaren måste kunna lita påbåde sin traktor och hela organisationenkring traktorn. Försäljning, service ochreservdelsservice skall fungera smidigtför att jordbrukaren skall känna att hanhar ett bra team. Helheten är lika svagsom den svagaste länken i teamet.

Visa Vilkuna

Det medförde inga större svårigheterför Tom att lära sig användaprocessorn. Nu löper avverkningenexemplariskt.

Valmet 8550 har visat sig vara enutmärkt dragare på de styvalerjordarna på Kimitoön.

Spannmålstorken, som är ett par årgammal, har en respektingivandemängd elektronik ochhjälpanordningar som underlättararbetet, visar Tom Jansson.

– Om man producerar livsmedel förinhemsk konsumtion är det väl viktigt attockså jordbrukarna alltid håller sig tillinhemskt om det bara går, funderar KurtJansson.

En blick in i Janssons maskinhallvisar att de också har följt den här prin-cipen. Den effektiva såmaskinen, skör-detröskan och naturligtvis traktorerna äralla inhemska. Sin första Valmet skaffa-de Kurt Johansson då 702:an kom ut påmarknaden på 70-talet. Och sedan desshar man inte bytt märke på gården.

– 702:an hade ju växelspakarna påsidan och den var också i andra avseen-den före sin tid. Och Valmet är fortfaran-de en föregångare när det gäller lättsköt-ta, mångsidiga och ergonomiskamaskiner.

I maskinhallen finns för närvarandeen gammal Valmet 361, nyssnämnda 702samt en 805. Nyare modeller är en Val-met 6600, som skaffats som begagnadoch som används främst i skogen somskördare och skogstraktor, samt en ValtraValmet 8550, som är ett par år gammal.

Bil

d: V

isa

Vil

kuna

Bil

d: V

isa

Vil

kuna

Då Kurt Jansson blev husbonde i

slutet av 50-talet fanns det bara drygttio hektar åker på gården. I dag odlasspannmål och ryps på 170 hektar på

Janssons gård i Västanfjärd påKimitoön.

På de tunga lerjordarna växer huvud-sakligen vete och maltkorn samt ryps,som ger en yrkesskicklig odlare en hygg-lig skörd. Ryps, som har varit med sedan70-talet, ger i genomsnitt knappt två tonper hektar. Höstvetet har i medeltal un-der en längre tid gett ungefär fem tonoch maltkornet ger över fyra ton.

Övervägda anskaffningar

Över hälften av de åkrar som odlas påJanssons gård är arrenderade. Med lämp-ligt pris och tillräckligt långt arrendeav-tal fungerar det friktionsfritt. Janssonsgård är ovanlig i det hänseendet att allaåkrar finns inom en fem kilometers radiefrån gårdscentrum. Med jordbruksmaskin-erna behöver man inte ge sig ut på vä-garna, där stora maskiner lätt blir etthinder för trafiken.

För ett par år sedan färdigställdes enny 340 hektoliters spannmålstork, somockså har lagerutrymme för närmare 50kubikmeter. Den gamla 130 hektolitersspannmålstorken finns i reserv och kanjämna ut toppbelastningarna.

– Det var egentligen den där torkensom avgjorde att vi går vidare och att jagkommer att fortsätta med jordbruket,berättar Tom Jansson, som nyligen blivitfärdig agrolog och som redan tidigarehar haft arrendemark i sitt eget namn.

– Tom och jag har planerat att an-svaret för hela gården slutgiltigt övergårtill honom i början av nästa år, berättarKurt Johansson.

Inhemsk framtid

Nästan hela skörden går via Raisio tillden inhemska livsmedelsindustrin ochnår slutligen de finländska konsument-erna. En del fodersäd har också sålts vialokala köpare.

Förtroende och säkerhet

De två senaste traktorerna har vi köpt avRalf Lindström vid fabriksförsäljnings-punkten i Salo. 8550 Mega med 160hästkrafter köptes som ny, medan denhär 6600 köptes begagnad men i bra

www.valtra.fi60

Uudet Valtra Valmet -myyjät p

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Olin juuri valmistunut agrologiksi kun näin lehdessä työ-paikkailmoituksen. Ajattelin yrittää mahdollisuuksiani,koska ala kiinnosti suuresti.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Pari tuntia kuluu puhelimessa, asiakaskäyntejä,vaihtokone-esittelyjä ja erilaisten asioiden hoitoa jaselvittelyä.Mitä mieltä olet ollut työstä:Työ on ollut haastavaa ja vaihtelevaa ja olen viihtynyttyössäni hyvin.

Toni Helén / Etelä-Suomi, Vantaan palvelutiimi

Tero Hosike / Etelä-Suomi, Porin palvelutiimi

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Traktorimaailma on aina kiinnostanut. Olen lähtöisin maa-tilalta ja kotona on aina ollut Valmetti – sieltä se on lähtöisin.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Tyypillistä työpäivää ei oikeastaan ole, kaikki päivät ovatniin erilaisia. Sana mielenkiintoinen kuvaa asiaa parhaiten,puhelin on työvälineenä elintärkeä.Mitä mieltä olet ollut työstä:Työtiimi on ollut paras mahdollinen, aina tarpeen tullenapua on löytynyt. Työ on vastannut odotuksia ja eteenpäinmennään positiivisella mielellä.

Ilkka Ervasti / Länsi-Suomi, Kajaanin palvelutiimi

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Olen 14-vuotiaana ilmoittanut toiveammatikseni traktori-asentajan työn. Työskentelinkin traktoriasentajana aiemminKuusamossa ja tätä kautta tie traktorimyyjäksi aukeni.Voisi sanoa että olen toiveammatissani.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä ja tutustumistauusiin ihmisiin. Kokonaisuudessaan todella mielen-kiintoinen ja vaihteleva.Mitä mieltä olet ollut työstä:Kuten jo sanoinkin, olen toiveammatissani. Odotan tulevai-suudelta paljon ja siihen sisältyy paljon positiivisia ajatuksia.

Alue: Eura, Kiukainen,Kodisjoki, Lappi,Rauma, Säkylä

Puh. 02-626 16600400-244 198

Ikä: 24Koulutus: agrologi

Alue: Järvenpää,Kerava, Lohja,Nurmijärvi,Tuusula, Vihti

Puh. 02045 51281Ikä: 25Koulutus: agrologi

Alue: Hyrynsalmi,Kajaani, Paltamo,Puolanka,Suomussalmi

Puh. 08-613 0010040-504 3741

Ikä: 32Koulutus: kone- ja

laitosasentaja


ät palveluksessasi

Isto Kumpu-Huhtala / Länsi-Suomi, Seinäjoen palvelutiimi

Alue: JalasjärviPuh. 06-414 0515

040-578 5423Ikä: 23Koulutus: maanviljelijä -

karjanhoitaja

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Olen lähtöisin maatilalta ja näin lapsesta asti ollut tekemi-sissä traktorimaailman kanssa.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Asiakassuhteiden hoitoa, uusien mielenkiintoisten ihmis-ten tapaamista, keskustelua, kuuntelua. Kahta samanlaistapäivää ei ole ollut ja tuskin tuleekaan.Mitä mieltä olet ollut työstä:Olen erittäin tyytyväinen, että olen tullut valituksi tehtä-vääni. Mikäli itsestäni riippuu olen työssä, jota haluantehdä eläkepäiviini saakka.

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Lehti-ilmoitus herätti välittömästi kiinnostukseni ja mikä-päs voisi olla mielenkiintoisempi homma.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Aamusta iltaan mielenkiintoista työtä, puhelimen toimitta-essa toimiston virkaa.Mitä mieltä olet ollut työstä:Yllättänyt positiivisesti.

Alue: Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu,Kuhmoinen,Multia

Puh. 014-549 111040-579 0951

Ikä: 28Koulutus: agrologi

Jukka Lemmetyinen / Itä-Suomi, Joensuun palvelutiimi

Miksi/miten kiinnostuit traktorimyyjän työstä:Olen lähtöisin maatilalta ja traktorimaailma on tulluttutuksi myös urakoinnin kautta. Nähtyäni lehdessä traktori-myyjän työpaikkailmoituksen kiinnostukseni heräsi jaajattelin yrittää onneani.Millainen on tyypillinen työpäiväsi:Työpäivä koostuu asiakkaiden luona käynneistä,palvelukeskuksessa vaihtokoneiden esittelystä ja erilaistenmuiden juoksevien asioiden ja paperipuolen hoitamisesta.Mitä mieltä olet ollut työstä:Työ on ollut mielenkiintoista ja olen viihtynyt hyvin.

Alue: Eno, Ilomantsi,Joensuu, Kiihte-lysvaara, Kontio-lahti, Liperi,Outokumpu,Polvijärvi,Tuupovaara,

Puh. 013-610 31750400-153 656

Ikä: 23Koulutus: rakennusmestari

Markku Järvinen / Itä-Suomi, Suolahden palvelutiimi

www.valtra.fi62

VALTRA ENGINE

100 – 120 hv, 4-syl. 13 l110 – 200 hv, 6-syl. 19 lSAE 10W – 30: –20 °C...+30 °C

15W – 40: –10 °C...+40 °C

API CE, CF/CF – 4

ETUVOIMANOTTO

Erikoisöljyt

VALTRA AXLE LS SAE 80W–90

API GL – 5

Maatalousetuakseli: Teollisuusetuakseli (vakiona 135 hv – 200 hv):Tasauspyörästö 8 l Tasauspyörästö 6 lNavat 2 x 1 l Navat 2 x 1,5 l

Tekniikan kehityksen sekä korkeampi-en tehokkuus- ja ympäristövaatimuksi-en myötä on HiTech-mallien öljyteknii-

kassa siirrytty entisistä yleisöljyistäerikoisöljyihin.Kehitys on vaatinut tiivistä yhteistyötä

öljyvalmistajan ja Valtran tuotekehityk-sen välillä. Moottoritekniikassa onpitänyt huomioida vähäpäästöisten

E-moottoreiden öljylle asetetut vaati-mukset ja toisaalta HiTech-voimansiir-totekniikassa sähköhydraulisten

ohjauksien erikoisvaatimukset. Kehi-tyksen tuloksena on syntynyt sarjakorkealuokkaisia Valtra-öljyjä ja

-rasvoja.

Valtra-voiteluaineetHiTech-malleissa


Korkealaatuinen, E-moottoreita vartenvalmistettu raskaan käytön mineraali-pohjainen öljy suojaa moottoria kulumi-selta ja sylinteriputken kiillottumiselta.Se pitää moottorin puhtaana ja sitenmahdollistaa pakokaasumääräysten to-teutumisen. Soveltuu myös muiden Valt-ra Valmet -traktoreiden moottoreihin.

Voimansiirto

Valtra TransmissionHT 60 ja HT 100HT-60: –30 °C ...+30 °CHT-100: –10 °C...+40 °CAPI GL – 4, ( G2 – 98 )

VALTRA TRANSMISSION

min 34 lmax 45 lextra max 53 lSAE HT 60: –30 °C...+30 °C

SAE HT 100: –10 °C...+40 °C

API GL – 4, (G2 – 98)

Etuvoimanotto

Voitelurasvat

Öljysuodattimet

Suodattimet on pakattu määräaikaishuol-tojen mukaisesti 100, 500 ja 1000 tunninpaketeiksi ja ne sisältävät myös tarvitta-vat tiivisteet. Pakettien hinnoittelu onedullisempi asiakkaalle, kuin jos ostaisisuodattimet ja tiivisteet erikseen. Huo-mioitavaa on myös alkuperäissuodattimi-en laatu ja tehtaan takuu.

Pekka Mäkinen

Öljy on valmistettu korkean viskositeetti-indeksin omaavasta mineraaliöljystä. Sentasapainoitettu perusöljy-lisäaineyhdistel-mä vastustaa tehokkaasti kulumista, vaah-toamista ja hapettumista. Öljy on kehitettyerityisesti HiTech-mallin sähköhydraulisiavoimansiirtoja varten. Soveltuu myös 05-sarjan, 255-900 ja Mezzo/Mega -traktorei-den voimansiirtoihin.

Moottori

Valtra EngineSAE 10W-30 ja 15W-40API CE, CF/CF-4

Etuakseli

Valtra Axle LSSAE 80W-90API GL-5

LS (Limited Slip) -tyyppinen akselisto-öljy on tarkoitettu akseleille, joissa onkitkalevyillä toimiva tasauspyörästö.Mineraalipohjainen perusöljy-lisäaine-yhdistelmä sallii lukolle sopivan luistonja pehmeän kytkeytymisen. Öljy sovel-tuu myös muiden Valmet-mallien etuak-seleihin, joissa on kitkalukko.

Malleissa 135i – 160/200,joissa on Zuidberg-etu-voimanotto, käytetään ensitäyttö-öljynäsynteettisestä perusöljystä valmistettuaShell Tivela -erikoisöljyä. Tätä öljyä eitarvitse vaihtaa. Mahdollisten korjauksienyhteydessä on vaihdettava Shell Tivela.Öljytilavuus 2,5 l. Huom! Ei saa sekoit-taa muiden öljyjen kanssa!

Malleissa 100 – 120 on ensitäyttö-öljynä Shell Donax TX. Öljy on vaihdet-tava 500 käyttötunnin välein. Järjestel-mässä on myös öljysuodin, joka onpestävä polttoöljyllä öljynvaihtojen yhtey-dessä. Öljytilavuus 2,6 l.

Myös voitelurasvoissa on tehty tutkimus-työtä valmistajien kanssa. Kehitystyöntuloksena on saatu joukko korkealuokkai-sia Valtra-erikoisrasvoja, jotka soveltuvatominaisuuksiensa vuoksi eri voitelukoh-teisiin.

Kuvat: Valtran arkisto

www.valtra.fi64

Loimaa

Virrat

TamperePori

Huittinen

Vammala

Forssa

Hämeenlinna

Helsinki

Riihimäki

Maarianhamina

SaloLiljendal

Suolahti

Turku

Aluejohtaja Raimo Heschung, p. 02045 51605 Aluepäällikkö, huoltopalvelut Sakari Rautanen p. 02045 51607

Valtran palvelutiimit / Etelä-Suomi

Traktorimyynti Puhelin Varaosamyynti Puhelin Huoltopalvelu Kunta Puhelin

FORSSAN palvelutiimiYrittäjänkaari 17 Erkki Lonka 0400-343 933 Konekoski 0400-477 147 Konekoski Forssa 03-422 6906p. 03-422 6905 0400-477 147

HUITTISTEN palvelutiimiJokilevo Veli-Matti Lintunen 0400-235 174 Konehuolto Huittinen 02-568 212p. 02-568 533 Kuusisto 049-235 881

HÄMEENLINNAN palvelutiimiLuukkaankatu 4 Olli Ranta 0400-541 445 Valmeka Oy 03-653 3402 Valmeka Oy H:linna 03-653 3402p. 03-653 3922 049-484 704 049-484 704

LILJENDALIN palvelutiimiValtatie 565 Kenneth Lindqvist 0500-844 995 Mecanil Oy 019-616 250 Mecanil Oy Liljendal 019-616 250p. 019-633 021 0400-458 810

LOIMAAN palvelutiimiTuruntie 63 Reijo Koskinen 0400-534 434 Konekoski 02-763 2970 Konekoski Loimaa 02-763 2970p. 02-762 1975 Eino Koski 0400-541 234 0400-541 234

MAARIANHAMINAN palvelutiimiDagarbyvägen 16 Ingmar Törnroos 040-584 5953 Mariehamns Parti Ab Mariehamns Parti Ab/ 018-28 161p. 018-28 011 018-28 161 Maarianhamina 040-553 1745

PORIN palvelutiimiMäkipuistontie 11 Tauno Jönkkäri 0400-244 199 RS Hansa Auto Oy 02-646 9090 Rs Hansa Auto Oy Pori 040-543 4831p. 02-626 1660 Jukka Jaakkola 040-584 4787 040-543 4831 Euran Raskasrak. Eura 0400-322 940

Tero Hosike 0400-244 198 Automekaanikot Ky Kankaanp. 02-523 90020400-594 983

RIIHIMÄEN palvelutiimiKäpälämäenkatu 11 Erkki Myllymäki 0400-428 767 Pihkamäki Oy Valmet-huolto 019-443 075p. 0400-428 767 019-721 811 Jari Päivä Läyliäinen 0400-871 910

SALON palvelutiimiSalitunkatu 6 Ralf Lindström 0400-328 087 Matti Alho 02-733 2348 Valmet-huolto 02-733 1064p. 02-733 2345 Lasse Maula 0400-343 862 0400-545 975 Pentti Lempiäinen Salo 049-324 216

Marko Alava 040-573 5133 Valmet-HuoltoHarry Rosenblad Kemiö 0400-222 486Ossi Lehtola Tammisaari 0400-314 770

TAMPEREEN palvelutiimiKeskuojankatu 13 Rainer Järvenpää 0400-735 173 Juha Jokipakka 040-770 2745 Tr- ja Konehuolto 03-265 1223p. 03-265 3700 Pekka Vuorinen 0400-541 583 Pertti Alakoski 040-770 2746 S. Raitinpää Tampere 040-510 2416

Hannu Vaskela 0400-414 867 03-265 3700 Koneh. J.Mäkinen Jämijärvi 0400-233 193Antti Marttila 040-573 5132 Valmet-huolto 03-545 1477

Ari Huhtinen Urjala 0400-237 623

TURUN palvelutiimiKärsämäentie 49 Reijo Koskinen 02045 51600 Hannu Rautiainen 02045 51611 Tr-korjaamo 02-283 7624p. 02045 51605 Antti Laiho 02045 51603 Soini & Ukskoski Oy Turku 0400-202 411

Matti Tapani 02045 51601 Arvi Heino 02045 51610 Monirakenne 02-855 450Tommi Yöntilä 02045 51602 Kajantola Ky Laitila 0500-591 346Ralf Lindström 02045 51604 Jäyrykselän 02-486 9091

Auto- ja Konekorj. Aura 0400-324 591Koneh. K.Saarinen Taivassalo 02-878 425Koneh. Kujanpää Lieto 040-548 5901

VAMMALAN palvelutiimiKivisenojankatu 13 Pekka Isosävi 0400-541 573 Kivako Ky 03-514 1277 Kivako Ky Vammala 03-514 1277p. 03-511 2125 0500-636 456

* huoltoauto 0400-234 374

VANTAAN palvelutiimiJuhanilantie 2 Antti Janhonen 02045 51280 Kari Partanen 02045 51282 Vantaan Koneh. Oy Vantaa 09-548 6061

Toni Helén 02045 51281 Juhani Kuronen 02045 51284 Koneh. R.Havulahti Leppäkorpi 0400-838 263Peter Lindberg 02045 51283Yrit.Maatalous/Lohja 019-383 600

VIRTOJEN palvelutiimiMyllykuja Antti Poukka 0400-364 174 Masi Varaosat 03-475 4526 Tr-Huolto P.Syrjänen Virrat 03-475 4892p. 03-475 4611 050-596 6825


Aluejohtaja Risto Niemi, p. 02045 51478 Aluepäällikkö, huoltopalvelut Hannu Hänninen p. 02045 51405

KouvolaLappeenranta

Lahti

MikkeliSavonlinna

Kitee

JoensuuKuopio

Iisalmi

VarkausSuolahti

Lieksa

IISALMEN palvelutiimiTiirankatu 2 Markku Laajalahti 02045 51804 Raimo Korhonen 02045 51800 Huoltokolmoset Iisalmi 02045 51810

Viljo Martikainen 02045 51803 Jukka Partanen 02045 51801 Auto-ja Tr-huolto Pyhäsalmi 040-724 7867Timo Haatainen 02045 51802 Kone- ja Autohuolto Pielavesi 0400-323 272

Waarna Ky Kiuruvesi 0400-177 040

JOENSUUN palvelutiimiPamilonkatu 31 Jukka Lemmetyinen 0400-153 656 E.Hartikainen Oy 013-610 300 E. Hartikainen Oy Joensuu 013-610 300p. 013-610 3175 013-610 3173 013-610 3172

KITEEN palvelutiimiPeltotie 1 Unto Väkeväinen 0400-373 879 Kiteen Kone-Diesel 013-412 452 Kone-Diesel Kitee 013-412 491p. 013-412 491 0400-373 879

KOUVOLAN palvelutiimiKorjalankatu 3 Reijo Vesa 02045 51461 Esko Rihu 02045 51467 Konehuolto 02045 51466

Jyrki Akkanen 02045 51460 Henry Hietanen 02045 51468 Lasse Kemppinen Kouvola 02045 51462E-Kymen Tr-Huolto Karhula 040-774 1285

KUOPION palvelutiimiLeppälammentie 1 Eero Tuorilainen 0400-273 091 Kuopion Tr-Huolto 017-465 2122 Kuopion Tr-huolto Kuopio 017-465 2122p. 017-465 2577 Jyrki Tuomala 040-575 9739

Pertti Korolainen 0400-275 187

LAHDEN palvelutiimiÄijälänkatu 3 Jouni Rautkoski 02045 51522 Hannu Hahl 02045 51520 Pro-Huolto Lahti 02045 51530

Kimmo Matoniemi 02045 51524 Matti Herranen 02045 51521 Tarmo Kiuru Saarentaus 040-570 9315Timo Mutala 02045 51523 Kone-Heino Oy Sysmä 0400-355 145

Valmet-Huolto 03-7182 742J. Ikonen Heinola 0400-350 742

LAPPEENRANNAN palvelutiimiAlaniitynkatu 12 Tauno Leino 02045 51481 Jorma Moisio 02045 51480 Konehuolto R.Tuuha Imatra 0500-150 504

Jouni Tielinen 02045 51482 Tr-Huolto I.Kemppi Lpr 02045 51491

LIEKSAN palvelutiimiMartinkoski 28 Kari Heikura 0400-275 310 Valkor–Huolto Oy 013-461 800 Valkor-Huolto Oy Nurmes 013-461 085p. 013-542 552 050-362 6909

Tr-H. Saarelainen Lieksa 0400-374 189

MIKKELIN palvelutiimiKaapelikatu 4 Raimo Tiihonen 02045 51404 Erkki Lintunen 02045 51400 Huoltomestarit Heinonen Ky/ 02045 51416

Tiina Paunonen 02045 51403 Ville Kosonen 02045 51402 MikkeliJukka Arpiainen 02045 51401 Autosähkö Kangasniemi015-431 332

040-526 1880

SAVONLINNAN palvelutiimiKiesitie 3 Heikki Nousiainen 0400-343 922 Savonlinnan Traktorihuolto Savonlinnan Traktorihuolto 015-256 517p. 015-256 500 015-256 517 Savonlinna 0400-762 348

040-580 1196

SUOLAHDEN palvelutiimiTraktoritehdas Markku Järvinen 040-579 0951 Harri Lahti 014-5491 301 Hautra Oy Suolahti 0400-875 800p. 014-549 111 Ismo Kauppinen 0400-344 694 040-750 7963 Valttori Oy Jyväskylä 0400-468 714

Aki Pellinen 0400-344 045 Ari Mäkipää 014-5491 304 Tr-Huolto Honkonen Viitasaari 0400-241 967Matti Talaskivi 0400-343 789 0400-531 227 Erkki Hyvärinen Tarvaala 0400-633 622

Maatalouskonekorj.Varaosapäivystys 0400-342 151 Veikko Männikkö Pihtipudas 0400-243 223

0800-150 565 Motovaruste Ky Jämsänk. 040-544 8221Tr-Huolto R.NoponenKyyjärvi 0400-242 102Huoltokorj.Holm Kinnula 040-507 0820Rengashalli Ky Leivonmäki 0400-645 575Valmet-HuoltoJ. Palva-Aho Keuruu 014-736 129

VARKAUDEN palvelutiimiKäsityökatu 39 Pentti Miettunen 02045 51832 Heimo Asikainen 02045 51830 Traktorihuolto Varkaus 02045 51841

0400-371 169 HuoltopalveluRaimo Räisänen 02045 51831 Pasinmaa Oy Pieksämäki 0400-253 425


Valtran palvelutiimit / Itä-Suomi

www.valtra.fi66

Aluejohtaja Visa Vilkuna, p. 0400-812 773 Aluepäällikkö, huoltopalvelut Jan Aspvik p. 0400-428 765

Kajaani

Vaasa

Kokkola

Ylivieska

Kuusamo

Oulu

Kauhajoki

Seinäjoki

Suolahti

Rovaniemi

Keminmaa

KOKKOLAN palvelutiimiKahvitie 44 Antero Kumpumäki 0400-541 551 Jukka Hakunti 06-830 1073 Traktorihuolto Kokkola 06-830 1166p. 06-830 1073 Håkan Nygård 0400-541 550 040-728 6125 0400-266 605

Christer Eklund Maxmo 0500-265 318Juha Voutila 0400-541 545 Jerker Mattsson 06-830 1544 Rolf Kula Uusikp. 049-363 193

040-725 4036 Huoltoasema ToholampiMarko Savonen 06-885 505

KAJAANIN palvelutiimiSyväojankatu 7 Olavi Schroderus 0400-343 781 Esa Moilanen 08-613 0010 Pertti Rissanen Ky Kajaani 049-382 121p. 08-613 0010 Ilkka Ervasti 040-504 3741 0400-541 248 049-344 622

Pääkkönen Heikki Ylivieksi 049-282 529Koneh. Niiranen Oy Kestilä 0400-388 174

KAUHAJOEN palvelutiimiTiklaksentie 3 Esa Heikkilä 0400-261 843 Jukka Kaukoranta 040-715 6836 Kettumäen Traktorihuolto 06-231 3702p. 06-231 3723 Harri Palo 040-715 6835 Kauhajoki 0400-364 145

KEMINMAAN palvelutiimiAutoilijantie 6 Kari Juusola 0400-343 783 Traktorihuolto Posio & Lampela Tr-huolto Posio & Lampela 016-271 410p. 016-271 472 016-271 410 Keminmaa 0400-382 724

040-554 0850

KUUSAMON palvelutiimiKitkantie 83 Juhani Lämsä 0400-343 785 Wetteri Oy 08-852 5511 Ronkainen R. Kuusamo 049-387 423p. 08-852 1501 049-685 089 Sarajärvi T. Mourujärvi 0400-393 166

OULUN palvelutiimiKaarnatie 32 Timo Pylkäs 0400-344 047 Arto Kela 08-348 555 Tr-ja Konehuolto Kempele 0400-283 742p. 08-348 555 Juha Yliklaavu 0400-343 784 040-759 7205 Valmet-H/Nivakoski Pudasjärvi 0400-389 865

Petri Heikkinen 08-348 656 Valmet-H/R. Aitta Siikajoki 0400-389 624040-759 7204

ROVANIEMEN palvelutiimiAlakorkalontie 9 Esko Torvinen 0400-343 786 016-318 813 Valmet-H. Sääski Sodankylä 0400-227 091p. 016-318 812 Markku Haapalainen 0400-545 878 Tr-Huolto Korhonen Rovaniemi 049-397 715

Teemu Saajo 040-760 8925 Tunturilapin Autohuolto KyMuonio 040-580 7057

VAASAN palvelutiimiSilmukkatie 15 Jörgen Råholm 0500-343 932 Maskinservice Marander Maskins.Marander Vaasa 0500-364 688p. 06-312 8555 Tom Nyfors 040-731 1455 Harry Österman Vörå Metall Vöyri 0500-264 423

Nils-Åke Marander Valmet Service Ivars Närpiö 0400-267 78206-318 2950 Autokorj. S. Dahl Lappväärti 050-591 66060500-364 688 Backholms Verkstad Pirttikylä 0400-268 863

SEINÄJOEN palvelutiimiRengastie 21 Markku Koivisto 0400-343 757 06-414 0515 Nurmon Tr-huolto Seinäjoki 049-364 400p. 06-414 0515 Juhani Punkari 0400-343 756 Jukka Kaukoranta 040-715 6836 Konekorj. E. Lampi Leppälänkylä 0400-364 399

Jouko Ämmälä 0400-242 398 Harri Palo 040-715 6835 Korj. H.Maunuksela Orismala 049-561 593Antti Mäntylä 040-589 3818Isto Kumpu-Huhtala 040-578 5423

TUURIN palvelutiimiKeskisentie 2 Reima Luoma 0400-343 758 Ilosalon Konekorj. 049-269 136 Ilosalon Konekorj. Alavus 049-269 136p. 06-512 5002 Huoltokorj. S.Mäki Soini 0400-826 468

YLIVIESKAN palvelutiimiRuutihaantie 11 Tuomo Aho 02045 51302 Olli Pudas 02045 51308 Valmet-H.TervasmäkiYlivieska 049-285 770

Erkki Savela 02045 51300 Esa Peltola 02045 51307 Konehuolto Kivioja Ylivieska 0400-286 775Rauno Somero 02045 51301 Huoltop. Niskakoski Reisjärvi 050-567 6346

Asko Kukkonen Ainastalo 040-585 8181

Valtran palvelutiimit / Pohjois-Suomi



MinitraktoriValtra ValmetPolttomoottorivarusteisella Valt-ra-minitraktorilla on helppoa jaturvallista opetella hyvä ajotaito.

Valtra Super 10W / 30, 200LValtra-voiteluaineet, luotettavaaturvallisuutta koneellesi.

Uudentyyppinen moniasteinenyleiskäyttö-öljy traktoreihin jakoneisiin. Varmistettu laatu!Kysy tarjoustamme!

Valtran valikoimasta löytyy turvallinen, tuotekehityksessäja tuotannossa testattu voiteluaine traktoreiden ja työko-neiden eri kohteisiin.

Kärcher-tuotteet- varma tae puhtaudestaTehokkailla ja turvallisillaKärcher-korkeapainepesureillapuhdistat pinnat vaivattomasti.Tule tutustumaan erimallien ominaisuuksiin!

Ilmajousitettu istuinVaraa itsellesi paras työskentely-ajoasento. Turvallinen ja ergono-misesti oikea muotoilu. Istuinmukavuutta lisää: ristiseläntuennan säätö, kääntölaite, ylöskäännettävät kyynärnojat,niskatuki, istuinlämmitin ja lukuisa määrä muita hyviäominaisuuksia.Kysy lisää.

Valtra Valmet-työlaitteetharjalaitteet, kauhat,paalipihdit, trukkipiikit,kourat, rehupihdit.

SoftDrive-kuormainvaimenninVähentää rasituksia kuljetuksessaja raskaassa työssä. Kuljettajanmukavuus nousee huomattavasti.Traktoriin (runko, pultit, akselit,kiinnitykset) sekä kuormaimeenkohdistuvat rasitukset pieneneväthuomattavasti. Useita malleja,sovitettavissa useimpiinkuormaimiin. Hinnat alk. 2.838,-

Laadukkaat sieviläisetValtra Valmet -pisteistäTurvallista mukavuutta, mitä sää eisäikytä. Kylmiin, kuumiin ja vedenpi-tävyyttä vaativiin olosuhteisiin.Tule ja tutustu.

ParipyöräsarjatParipyöräsarjat todellakilpailukykyiseen hintaan

PeilisarjatV6000-8400, V600-900Monipuolisesti säädettävä peilisarja, jat-kettava varsi. Sovitettavissa muihinkintraktoreihin, joissa pystyputkimallinenkahva hytin etureunassa, n. 25 mm:nhalkaisijalla. Hinta: 475,-/puoli

SUO

MEN

LAATUPALKINTO

1999

Monipuolinen huoltopalvelumme tarjoaa

1. Suurmenestys Suomessa.EXPANDER-pultti, joka korvaaväljistyneet nivelet pysyvästi janopeasti ilman kalliita aarporauksia!Käyttökohteita: pyöräkuormaajat,kaivurit, etukuormaajat, metsäko-neet, nosturit, tiehöylät, maata-loustyökoneet ja sahat. Pultteja onvalmiina yleisimpiin konemerkkei-hin: Volvo, Valmet, Åkermann, Bob-cat, Case, Ford, Fiat, Komatsu, Län-nen, Wille, Cat, Kobelco jne.

2. Laaja valikoima erilaisia tieteriäja tarvikkeita esim. tie- ja takalanoi-hin, lumiauroihin. Kovuus 500 HB.Korkea kromiosuus takaasitkeyden.3. Kauhan huulilevyt ja nuoliprofiilitsekä kulutusteräslaatat. Valssattu,karkaistu 500 HB kovuuteen.Paksuus jopa 40 mm:iin asti!4. CAT-, B-lock ja tappilukitteisetkaivuhampaat eri konemerkkeihin.Uutuutena louhosmallit.

Maanrakennus- ja metsäurakointiin, yksityisteiden kunnos-sapitoon, kiinteistönhoitoyhtiöille, kunnille, maanviljelijöille.

Kulutusosat kovaan käyttöön

1. 2.

Kromi-

osuus 0,9% 3. 4.

Valtra Oy AbPL 20040101 Jyväskyläwww.valtra.fi

Mallisto

2000100-sarjaValtra Valmet 600-4 / 60 hv ........................................ 155.000,-Valtra Valmet 700-2 / 70 hv ........................................ 160.000,-Valtra Valmet 700-4 / 70 hv ........................................ 173.000,-Valtra Valmet 800-2 / 80 hv ........................................ 168.000,-Valtra Valmet 800-4 / 80 hv ......................................... 183.000,-Valtra Valmet 900-2 / 90 hv ........................................ 183.000,-Valtra Valmet 900-4 / 90 hv ........................................ 199.000,-

Mezzo-sarjaValtra Valmet Mezzo 6200-4 / 80 hv .......................... 232.000,-Valtra Valmet Mezzo 6400-2 / 95 hv .......................... 230.000,-Valtra Valmet Mezzo 6400-4 / 95 hv .......................... 246.000,-Valtra Valmet Mezzo 6800-4 / 115 hv ............................ 279.000,-

Mega-sarjaValtra Valmet Mega 8050-4 / 110 hv, 6-syl. ................. 289.000,-Valtra Valmet Mega 8150-4 / 125 hv, 6-syl. ................. 315.000,-Valtra Valmet Mega 8400-4 / 140 hv, 6-syl. ................. 315.000,-Valtra Valmet Mega 8450-4 / 140 hv, 6-syl. ................. 335.000,-Valtra Valmet Mega 8550-4 / 160 hv, 6-syl. ................. 375.000,-

HiTech-sarjaValtra Valmet HiTech 100 hv, 4-syl. ............................ 279.000,-Valtra Valmet HiTech 110 hv, 4-syl. ............................ 294.000,-Valtra Valmet HiTech 120 hv, 4-syl. ............................ 309.000,-Valtra Valmet HiTech 110 hv, 6-syl. ............................ 315.000,-Valtra Valmet HiTech 125 hv, 6-syl. ............................ 346.000,-Valtra Valmet HiTech 135 hv, 6-syl. ............................ 366.000,-Valtra Valmet HiTech 140 hv, 6-syl. ............................ 366.000,-Valtra Valmet HiTech 160 hv, 6-syl. ............................ 407.000,-Valtra Valmet HiTech 160/200 hv, 6-syl. ..................... 448.000,-

Runko-ohjattu-sarjaValtra 95 / 95 hv ........................................................... 353.000,-Valtra 115 / 115 hv ...................................................... 386.700,-...Valtra HiTech 100 hv ..................................................... 373.000,-Valtra HiTech 110 hv ...................................................... 391.000,-Valtra HiTech 120 hv ...................................................... 403.800,-

Hinnat sisältävät alv:n 22%

valtra team - valtra traktorit - menestykseen · 2018. 5. 3. · hankki uuden valtra valmet 6400...

Documents