valviran organisaatiorakenne

30.8.2013 Maarit Mikkonen 1

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Maarit MikkonenRyhmäpäällikkö, varatuomari

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoValvira

Valviran organisaatiorakenne



Lainsäädäntö

- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), ammattihenkilölaki

- Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994), ammattihenkilöasetus

- EU:n direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta (2005/36/EY), saatettu Suomessa voimaan 1.1.2008

- Automaattinen ja yleinen tunnustamisjärjestelmä- Saavutetut oikeudet

- Sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista (5.1.1994/2, SopS 2)


Laillistetut ammattihenkilöt: 17 ryhmää

• Yksinomainen ammatinharjoittamisoikeus • Vaatii kyseisen säännellyn koulutuksen suorittamisen• Luvaton ammatinharjoittaminen rangaistavaa• Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat: lääkäri, hammaslääkäri,

proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja fysioterapeutti, laboratorionhoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko.

30.8.2013 Pirjo Pennanen 5

Nimikesuojatut ammattihenkilöt• 22 ammattiryhmää, joista 9 ei enää kouluteta Suomessa (nykyisin liitetty

lähihoitajakoulutuksen ohjelmiin)• Suojattu ammattinimike, mutta tehtäviä saa suorittaa muukin henkilö kuin kyseisen

koulutuksen suorittanut• Suomessa säännellyn koulutuksen suorittaneet ovat nimikesuojattuja th:n

ammattihenkilöitä, rekisteröinti on suotava• Suurin ryhmä lähihoitajat, muita apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja,

kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

• Psykoterapeutti, sääntelemätön koulutus, jonka Valvira voi hyväksyä. Vuodesta 2012 lähtien yliopiston järjestämää tai yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettyä koulutusta.

• Vanhoja nimikkeitä ovat apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja –nimikkeet, jotka poisteteeiin asetuksesta 1.1.2008 lukien


Terveysalan koulutus Suomessa

• Laeilla ja asetuksilla säädettyä koulutusta (pääosin) ja se kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan

• Valvira laillistaa tai nimikesuojaa terveydenhuollon ammattihenkilön koulutuksesta annetun todistuksen perusteella, evätä voi samoin perustein kuin ammattioikeuden poistaa

• Nk. SORA-lainsäädäntö mahdollistaa puuttumisen opinto-oikeuteen (”soveltumattomuuteen ratkaisuja”)


EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus

Automaattinen tunnustamisjärjestelmä

• Ammattihenkilölaki 7 §:

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU-/ETA-valtion kansalaiselle, jolla on ammattipätevyysdirektiivin liitteessä mainittu asiakirja (ns. automaattinen tunnustamisjärjestelmä).

• Sairaanhoitajat, lääkärit, hammaslääkärit, kätilöt, proviisorit



Yleinen tunnustamisjärjestelmä

• Ammattihenkilölaki 8 §:

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa kyseistä (esim. terveydenhoitajan) ammattia laillistettuna ammattihenkilönä tai esim. lähihoitajan ammattia nimikesuojattuna ammattihenkilönä EU-/ETA-valtion kansalaiselle, jolle on EU-/ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty direktiivissä tarkoitettu tutkintotodistus, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseiseen ammattiin (ns. yleinen tunnustamisjärjestelmä).



• Yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvat myös ne tutkinnot, jotka eivät täytä automaattisen tunnustamisen edellytyksiä. Esim. vanhemmat tutkinnot ja uusissa jäsenvaltioissa niiden Euroopan unioniin liittymistä edeltävänä aikana suoritetut tutkinnot.

• Yleisessä tunnustamisjärjestelmässä hakijan koulutusta verrataan kansalliseen koulutukseen. Mikäli hakijan koulutus eroaa sisällöltään olennaisesti kansallisesta koulutuksesta, hakija voidaan ehdollisessa tunnustamispäätöksessä määrätä suorittamaan kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan (korkeintaan 3 vuotta) ennen varsinaista laillistusta.



• Sopeutumisaikana hakija harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena.

• Kelpoisuuskoe on järjestettävä korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta ko. alalla.

• Sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta säädetään tarkemmin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 10 – 12 §:ssä.


- Jos hakija ei ole EU/ETA-valtion kansalainen vaaditaan lisäksi riittävä kielitaito

- Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan tyydyttävä taitotaso ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkinto (tasot 3–4).



EU-/ETA-alueen ulkopuolinen koulutus

Ammattihenkilölain 11 §:• Valvira myöntää laillistuksen tai nimikesuojauksen EU- tai ETA-

valtion kansalaiselle– joka on suorittanut vastaavan koulutuksen EU-/ETA-alueen

ulkopuolella – joka on osoittanut täyttävänsä ammattihenkilöasetuksen 4 §:ssä

säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.

Ammattihenkilöasetuksen 4 §:• Valvira voi erikseen määrätä lisäopintoja ja ammattitaidon

selvittämiseksi kuulustelun.


EU-/ETA-alueen ulkopuolinen koulutus

Ammattihenkilölain 13 §:• Valvira voi erityisestä syystä ja määrääminsä ehdoin myöntää

laillistuksen tai nimikesuojauksen henkilölle– joka ei ole EU-/ETA-valtion kansalainen – joka on suorittanut koulutuksensa EU-/ETA-alueen ulkopuolella.

• Hakijalla on oltava tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys ja riittävä kielitaito.

Ammattihenkilöasetuksen 14 §:• Valvira voi määrätä hakijan suorittamaan määräämänsä

palvelun, lisäopintoja sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun.

• Pätevyys vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta


Pohjoismainen sopimus

• Sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista (5.1.1994/2, SopS 2)

• Sopimusvaltiot Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi

• Sillä Pohjoismaiden kansalaisella, joka on jossakin Pohjoismaassa saanut vertailukelpoisen oikeudellisen hyväksynnän toimia sopimuksen liitteessä tarkoitettuna ammatinharjoittajana, on sopimuksen mukaisin edellytyksin oikeus saada tällainen hyväksyntä myös muissa valtioissa, joissa on voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä.


Terhikki-rekisteri - terveydenhuollon ammattihenkilöiden

keskusrekisteri

• Yli 400 000 terveydenhuollon ammattihenkilöä rekisterissä• Laillistetut, nimikesuojatut ja luvan saaneet• Suomessa ja ulkomailla koulutetut• 39 eri ammattiryhmää• Lääketieteen ja hammaslääketieteen sekä farmasian opiskelijat

siitä lähtien, kun saavat tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä

• Työnantajat ja kansalaiset voivat puhelimitse tiedustella ammattihenkilön koulutusta, ammattipätevyyttä, rajoituksia

• Julkinen tietopalvelu internet-pohjaisena (JulkiTerhikki) ahkerassa käytössä: 1. 5 milj. hakua vuonna 2011


Kielitaito: Ammattihenkilölain 18a§ Ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito.

EU-kansalainen

• EU-kansalaiseen rinnastetaan EU-kansalaisen perheenjäsen, pitkään EU-alueella oleskellut 3. maan kansalainen ja pakolaisasemassa oleva henkilö.

• Laillistamisen/nimikesuojauksen yhteydessä ei kielitaitovaatimusta.

Muun kuin EU-/ETA-valtion kansalainen

• Hakijan on osoitettava riittävän kielitaito laillistamisen/nimisuojauksen yhteydessä (suomi tai ruotsi, yleinen kielitutkinto, tyydyttävä taso).

Riittävä kielitaito on arvioitava tehtäväkohtaisesti =

ammattitehtävien hoidon kannalta välttämätön kielitaito.


Käsittelyajoista

• Direktiivin mukainen käsittelyaika on enintään 3 kuukautta (automaattinen tunnustamisjärjestelmä) tai 4 kuukautta (yleinen tunnustamisjärjestelmä). Käsittelyaika alkaa siitä, kun kaikki tarvittavat asiakirjat ovat toimitettu Valviraan.

• Jos tutkintoa tulee täydentää esimerkiksi kelpoisuuskokeella tai sopeutumisajalla, hakija saa laillistamispäätöksen vasta korvaavien toimenpiteiden suorittamisen jälkeen (esim. sopeutumisaika voi olla pisimmillään 3 vuotta).

• Kotimaisten osalta hakemusaika pyritään pitämään 5 päivässä.


Ammattipätevyyden valvonta

• Ensisijaisesti sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön oma koko toiminnan ja yksittäisten ammattihenkilöiden rekrytoinnin ja toiminnan jatkuva seuranta, arviointi, ohjaus ja tarvittaessa toimintaan puuttuminen aktiivisesti

• Tämä on lainsäädännön edellyttämää omavalvontaa, jonka tavoitteena on varmistaa potilasturvallisuus ja toiminnan laatu asiakkaille / potilaille

• Toimintatavat määritellään omavalvontasuunnitelmaan (yksityinen terveydenhuolto ja sosiaalihuolto) tai suunnitelmaan laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (julkinen terveydenhuolto)

• Toissijaisesti valvontaviranomaiset (AVIt eli aluehallintovirastot tai Valvira)

Valvonta-asiat

Ammattihenkilön toiminnan valvonta käynnistyy tavallisesti jostain seuraavasta syystä:• potilas tai hänen omaisensa kantelee hoidosta Valviralle• apteekki, työnantaja, poliisi tai joku muu tekee ilmoituksen henkilön toiminnasta• Valvira ottaa asian käsiteltäväkseen esimerkiksi julkisuudessa esiin tulleiden

tietojen perusteella

Aluehallintovirastojen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti Valvira käsittelee valvonta-asian silloin kun kyseessä on:

• erityisen tärkeä, koko maata tai useampaa aluetta koskeva asia• epäily hoitovirheestä, joka olisi aiheuttanut potilaan kuoleman tai vakavan

vammautumisen• oikeuslääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen liittyvä asia• asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä.

Turvaamistoimenpiteenä voidaan esimerkiksi rajoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaoikeuksia tai tai poistaa ne kokonaan.

Muut kantelut käsitellään aluehallintovirastoissa.


http://www.avi.fi/

Valvonta-asiat



Kiitos mielenkiinnosta!

valviran organisaatiorakenne

Documents