vantaa · 2015. 6. 8. · asemakaavamuutos nro 002161, myyrmäki, 14.5.2012, tarkistettu 24.9.2012...

VantaaKaupunkisuunnittelu

Täydennysrakentamista Kilterinkaarelle ja Kilterinkujalle

Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 14.5.2012 päivättyä, 24.9.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002161

Asemakaavamuutos nro 002161, Myyrmäki, 14.5.2012, tarkistettu 24.9.2012

2

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavamuutos Vantaan kaupungin 15. kaupunginosa, Myyrmäki korttelit 15526 ja 15527 sekä katu- ja virkistysalueet. (Kumoutuvan asemakaavan korttelit 15526 ja 15527 sekä katu- ja virkistys-alueet)

TonttijakoOsa kortteleita 15526 ja 15227

Tonttijaon muutos Osa kortteleita 15526 ja 15527

Kaava-alueen sijainti Aluetta rajaavat Kilterinkaari, Kilterinkuja, Harppuunapolku ja Apajakuja.

Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen.

Kaava-aluetta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnittelun arkistossa.


3

2. TIIVISTELMÄ

Vav asunnot Oy haki 16.12.2011 asemakaavamuutosta kahden tontin täyden-nysrakentamiseen (Apajakuja 7 ja Harppuunapolku 1). Vav asunnot Oy haki samalla 16.12.2011 poikkeamislupaa Apajakuja 7:n hankkeen nopeuttamiseksi. Poikkeamislupahakemus on uusittu 10.4.2012. Lisäksi Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki 19.12.2011 asemakaavamuutosta täydennysrakentamiseen näiden kahden tontin väliin Leirimäelle. – Kaikki kolme hanketta toteuttaisi Ncc Rakennus Oy omistusasuntoina.

Kaavamuutoksen tavoitteena on ekotehokas rakentaminen, jossa hyödynne-tään nykyisiä palveluja, kunnallistekniikkaa ja joukkoliikennettä.

Rakentamisluonnos perustuu Ncc:n innovaatioon täydennysrakentamiseen soveltuvasta kerrostalosta, jossa pysäköinti hoidetaan talon sisällä autohallissa kahdessa kerroksessa. Rakennukseen tulee joko autohissi tai pihalle ajoluiska, joka tarvitaan joka tapauksessa pelastusautoa varten.

Yleiskaavassa kaava-alue on tehokasta asuntoaluetta A1. Yleiskaavan tavoitteita ovat tiivistäminen, täydentäminen ja eheyttäminen.

Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit 15526 ja 15527 ovat asunto-rakennusten korttelialueita A24. Niille on rakennettu 5 – 7 kerroksisia asuin-kerrostaloja. Näiden keskellä on Leirimäki-niminen puisto, jossa kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Kilterinkaaren ja Kiterinkujan itäpuolella on isoja toimisto- ja teollisuusrakennuksia.

Asemakaavamuutoksessa alueelle muodostetaan kolme uutta asuinkerros-talojen tonttia, joille kullekin tulee 3415 - 3505 k-m2:n rakennusoikeus. Auto-paikat sijoitetaan kahteen alimpaan kerrokseen. Lisäksi rakennuksiin saa sijoit-taa porrashuoneita, sauna-, kerho-, harrastus-, palvelu-, autohalli-, varasto-, väestönsuoja- ja muita asukkaita palvelevia tiloja sekä teknisiä tiloja. Tällöin uudisrakennusten kokonaisrakennusoikeus olisi noin 5 327 k-m2 / talo.

Uudistalojen korkeammat kadun puolelle ovat tummia ja matalammat osat pihan puolelle ovat vaaleita. Suurin sallittu kerrosluku on kadun puolelle kah-deksan, pihan puolelle seitsemän, pohjoisimman talon luoteisnurkan osalta kuusi.

Kaavamuutoksessa rakentaminen sijoittuu osin nykyisille tonteille, mutta myös osa Leirimäen puistoa muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Alueen rakennusoikeus kasvaa yhteensä 10 425 k-m2, aputiloineen noin 16 000 k-m2.

Autopaikkojen osalta sovelletaan täydennysrakentamisen pysäköintinormia (kala 4.4.2011). Uusille taloille varataan 34 ap / talo, mikä vastaa 1 ap / 100...103 k-m2, sekä lisäksi vieraspaikkoja 2 ap / tontti.

Nykyisen rakentamisen osalta asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan raken-nettua tilannetta. Nykyisten tonttien autopaikkamääräys säilyy ennallaan (1 ap / 85 k-m2).

Leirimäen puisto pienenee, mutta jää yhä jäljelle korttelipuistoksi. Leikkipaikat sijoittuvat tonteille. Kilterinkujan kohdalla jalkakäytävää madalletaan.

Rakentaminen sijoittuu Myyrmäen aluekeskukseen yleiskaavan tiiviille asunto-alueelle ja muodostaa Kilterinmäen sisääntulonäkymää, uuden kolmen kerros-talon ryhmän.

Asemakaavaan merkitään uusi tonttijako.


4

3. LÄHTÖKOHDAT

Selvitys suunnittelualueen oloista

Alueen yleiskuvaus Myyrmäki on yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista.

Myyrmäen keskustan kiinnostavuus asuinpaikkana: �� 39% Erittäin kiinnostava�� 34%�� 12%�� 7%�� 7% Erittäin vähän kiinnostava

PehmoGIS Kuninkaankolmio -tutkimus, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto 2012

LuonnonympäristöLeirimäki on nyt havupuuvaltaista metsää, jossa kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia ja niiden seassa koivuja. Alue soveltuu hyvin sekä virkistykseen että rakennus-maaksi. Maaperältään Leirimäen matalin pohjoisosa on hiekkaa, ylempi etelä-osa moreenia ja kalliota. Katso maaperä- ja korkeussuhdekarttaa jäljempänä.

Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on seitsemän 5 - 7 -kerroksista asuinkerrostaloa. Naapuritonteilla on asuinkerrostaloja sekä toimisto- ja teollisuusrakennuksia.

Lähiympäristön analyysi Iskostie 2,

asuinkerrostalo 1988, kerroksia 4, julkis. tiili

Apajakuja 6, asuinker-rostalo 2001, kerroksia

5, julkisivut betonia

Apajakuja 4,pysäköintitalo 2003,

kerroksia 3, julkisivut betonia

Apajakuja 7,asuinkerrostalot 1993,


Harppuunapolku 5, asuinkerrostalo 1994, kerroksia 7, julkisivut

betonia

Leirimäki, puisto, ei leikkivälineitä

Leiritie 14, asuinkerros-talot 1996, kerroksia 5,

julkisivut betonia

Harppuunapolku 1, asuinkerrostalot 1995,


Myyrmanni, kauppa-keskus 1994, kerroksia 4, julkisivut betonia

Maamerkki, asuinkerros-talo 2007, kerroksia 9, betonia

Rajatorpantie, pääkatu, bussiliikennettä

Iso toimistorakennus(Colosseum Business Park, entinen Fortum) kerroksia 6, betonia

Kilterinkaari, kokoojakatu, yhteys Kilterinmäelle

Teollisuuden tuotanto-rakennus 1983, kerroksia 4, betonia

Teollisuuden tuotanto-rakennus 1979, kerroksia 1, betonia

Kilterinmäki, asuintaloja 2008-2011, kerroksia 2 - 8, julkisivut tiiltä ja rap-pausta, talousrakennuk-sissa tiili tai puu.

TKa


5

KaupunkikuvaKilterinkaaren itäpuolella on nyt lämminsävyisiä betonisia toimisto- ja teollisuus-rakennuksia 1970–80-luvuilta, länsipuoli on metsäistä tontti- ja puistomaata. Kaava-alueella on 5–7-kerroksisia betonisia asuinrakennuksia 1990-luvulta. Mäki on Leirimäki-nimistä puistoa.

Palvelut Myyrmäessä on aluekeskustasoiset palvelut. Läheinen kauppakeskus Myyr-manni valmistui 1994 ja siihen on suunnitteilla laajennus, johon sijoittuu sekä Prisma että asumista (asemakaavamuutos 001925).

Virkistys Leirimäki on ulkoilukäytössä. Lähimmät muut virkistysalueet ovat Harppuuna-puisto Harppuunapolun varrella ja Kilterinmäenpuisto Helsingin rajalla.

Apajakuja 7 Kilterinkaarelta nähtynä. Leirimäen puistoa, polku. TKa 3.4.2012

Liikenne - Autoliikenne: Kilterinkaari toimii kokoojakatuna. Kilterinkuja on tonttikatu, jonka jatke toimii ajoyhteytenä tontin kautta pysäköintiluolaan ja muuntajalle. - Joukkoliikenne: Myyrmäen rautatieasemalle on 600 - 800 m. Rajatorpantieltä on bussiyhteyksiä Vantaalle (mm. Petikkoon, Lentoasemalle, Tikkurilaan), Hel-sinkiin (Elielinaukiolle ja Munkkiniemeen) ja Espooseen (Leppävaaraan, Tapio-laan ja Espoon keskukseen). Rajatorpantielle toteutetaan Jokeri 2 -runkolinja Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen. - Kevyt liikenne: Kilterinkaarella ja Kilterinkujalla on kevyen liikenteen raitti tulevien tonttien puolella. Harppuunapolku on jalankulku- ja pyöräilykatu, jolla on myös huoltoliikennettä tonteille. - Pysäköinti: Nykyisten tonttien pysäköintinormi on 1 ap / 85 k-m2. Apajakuja 4:n pysäköintitalossa on vapaita autopaikkoja. Kadunvarsipysäköinti on kielletty.

Kulttuurihistorialliset kohteet Alueella ei ole kulttuurihistoriallisia kohteita eikä tunnettuja muinaismuistoja.

Tekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka.

MaanomistusTontin 15-526-2 (Apajakuja 7) omistaa Asunto Oy Apajakuja 7 / Vav asunnot Oy. Tontin 15-527-2 (Harppuunapolku 1) omistaa Vav asunnot Oy. Katu- ja puistoalueet omistaa Vantaan kaupunki.


6

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu Alueen lentomelutaso Lden on alle 50 dB. Alue ei ole lentomelualuetta, mutta kuuluu yleiskaavan mukaiseen meluntorjuntatarvealueeseen ja edellyttää asunnoilta 28 dB:n ääneneristävyyttä. Tästä on määräys Vantaan rakennus-järjestyksessä. / Ilmailulaitos 4.12.2002: Vuosien 2003-2020 ennusteiden melualueiden verhokäyrä.

Lentomelun huomioon ottaminen Yleiskaavan mukainen lentomeluvyöhyke

Lentomelu-vyöhyke LDEN (dB)

Äänitasoero asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa �L (dB)

Äänitasoero toimistotiloissa yleensä �L (dB)

m1 (ei uusia asuntoja) >60 - 35m2 (vain täydennysrakenta-mista)

55...60 35 32

m3 (ääneneristävyys-vaatimuksia)

50...55 32 28

Meluntorjuntatarvealue - 28 25LDEN = Lentomelun ilta- ja yöaikoja painottava keskiäänitaso. �L = Äänitasoero, ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotus. Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010.

- Tieliikennemelu Tieliikenteen melutaso on tonteilla alle 55 dB (pääosin alle 50 dB), mikä ei edellytä erillistä meluselvitystä. Lento- ja tieliikennemelut ovat erityyppisiä eikä niitä voida laskea yhteen.

Tieliikennemelun huomioon ottaminen Liikennemeluvyö-hyke LAeq (dB)

Äänitasoero asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa �L (dB)

Äänitasoero toimisto-tiloissa yleensä �L (dB)

65...100 erillinen selvitys erillinen selvitys 60...64,9 35 3055...59,9 30 2550...54,9 - -Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, 57 §.

Tiemelutilanne v. 2005. Tiemelutilanne v. 2030. Kehä II vähentää liiken-nettä Rajatorpantiellä.


7

Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteena on mm., että kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukai-selle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin kes-kuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuoli-sina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Valtioneuvosto 13.11.2008. – Hanke on tavoitteiden mukainen.

Maakuntakaava ja uusi maakuntakaavaehdotus Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Myyrmäki ja Martinlaakso on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö 8.11.2006. – Hanke on maakuntakaavan mukainen.

Ote Uudenmaan maakuntakaavasta.

�� Taajamatoimintojen alue. �� Keskustatoimintojen alue. �� Virkistysalue. �� Viheryhteystarve. �� Seutuliikenteen rata. —(K)— Maakaasun runkoputki. —(V)— Raakavesitunneli. : · : · : · Lentomelualue. �� Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. �� Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke.

� Kaavamuutosalueen sijainti.

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus (maakuntahallitus 23.4.2012) on nähtävil-lä 14.5. – 15.6.2012. Maakuntakaava ohjaa Uudenmaan tulevan kasvun nykyi-seen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Maakuntakaavan tavoitteena on rakentamisen keskittäminen raideliikenteen yhteyteen. – Hanke on maakun-takaavaehdotuksen mukainen.

YleiskaavaVantaan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on tehokasta asuntoaluetta A1 ja katu-alueiden osalta keskustatoimintojen aluetta C. Yleiskaavan tavoitteita ovat tiivistäminen, täydentäminen ja eheyttäminen. Kaupungin-valtuusto 17.12.2007. – Hanke on yleiskaavan mukainen.

Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. C Keskustatoimintojen alue. P1 Palvelujen alue. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. VL Lähivirkistysalue. VU Urheilu- ja virkistyspalve-lujen alue. -(K)- Maakaasun runkolinja. (LJ)-� Joukko-liikenteen terminaali. (tu)- Liikenneväylän tunneliosuus. �� Ohjeellinen ulkoilureitti. - - - Ohjeellinen raideliiken-teen linjaus. / / / / Maisemallisesti arvokas alue. �� Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. �� Osa-alueen raja.


8

Asemakaava Ensimmäinen ja voimassa oleva asemakaava nro 151200, Myyrmäki 6, koskee pääosaa alueesta ja on vahvistettu ympäristöministeriössä 28.5.1984.

Voimassa oleva asemakaavamuutos nro 001820 koskee Kilterinkaaren ja Kilterinkujan katualueita ja on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2005.

Ote ajantasa-asemakaavasta. A Asuinrakennusten korttelialue. A24 Asuntorakennusten korttelialue. AK Asuinkerrostalojen korttelialue. AP Autopaikkojen korttelialue. C Keskustatoimintojen korttelialue. KTY Toimitilarakennusten kottelialue. LPA Autopaikkojen korttelialue. P Puisto. 15526 Korttelin numero. V Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). kaava-alueen rajaus.

Voimassa olevassa asemakaavassa - Apajakuja 7:n ja Harppuunapolku 1:n tontit ovat asuntorakennusten kortteli-

alueita A24, jossa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntoja palvelevia sauna-, varasto- ym. tiloja kerroksiin porras-huoneiden yhteyteen tai ullakolle pinta-alaltaan enintään 15 % asemakaa-vassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Autopaikkoja on varattava asunnoil-le 1 ap / 85 k-m2. Kortteleihin 15526 ja 15527 ei saa sijoittaa autopaikkoja. Parveke tai katos saadaan ulottaa jalankulkukadulle tai tori- ja puistoalueel-le 2,5 metriä leveänä ulokkeena. Asuinrakennuksen kellarikerros on verhoil-tava julkisivun tapaan siten, että näkyvä betonisokkeli ei ylitä yhtä metriä. Puurakenteiset aidat ja vastaavat rakenteet on käsiteltävä peittomaalilla tai


9

jätettävä luonnonvärisiksi. Korttelialueet tulee istuttaa siten, että kutakin tontin sataa neliömetriä kohden tontilla on vähintään 1 puu ja 6 pensasta.

- Leirimäki on puistoa P. - Kilterinkaari ja Kilterinkuja ovat katualueita. Harppunapolku on yleiselle

jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualueen osa, jolla huoltoajo on sallittu.

Vantaan kaupunkisuunnittelun strategiset tavoitteet 2012 - 2015 Onnistutaan asuntotuotannossa, eheytetään kaupunkirakennetta, käytetään infrastruktuuria optimaalisesti.

Esisuunnitelmat Optiplan Oy 16.12.2011.

RakennusjärjestysVantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, voimaan 1.1.2011.

Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä.

Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset.

Rakennuskiellot Ei ole.

Leirimäen mäntyjä ja kuusia. Harppuunapolkua pohjoiseen päin. TKa 3.4.2012


10

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

KaavamuutoshakemusVav asunnot Oy haki 16.12.2011 asemakaavamuutosta kahden tontin täydennysrakentamiseen (Apajakuja 7 ja Harppuunapolku 1).

Vav asunnot Oy haki samalla 16.12.2011 poikkeamislupaa (15-0069-11-POP) asuinkerrostalon toteuttamiseksi kortteliin 15526 tontille 2, Apajakuja 7:n hankkeen nopeuttamiseksi. Hakemus on uusittu 10.4.2012.

Lisäksi Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki 19.12.2011 asemakaava-muutosta täydennysrakentamiseen näiden kahden tontin väliin Leirimäelle.

Kaikki hankkeet toteuttaisi Ncc Rakennus Oy omistusasuntoina.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty luonnos. Optiplan Oy 16.12.2011.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty asemapiirros. Optiplan Oy 16.12.2011. �� Alustava kaavamuutosalueen rajaus. � Puistoksi jäävä alue. � Uudet rakennukset.


11

Kaavamuutoshakemuksen perustelut Optiplan Oy (Vav:n asiamiehenä) perusteli kaavamuutosta seuraavasti: - Alue on nykyään asuinrakennusten korttelialuetta ja puistoa. - Kilterinkaaren ja -kujan varteen esitetään täydennysrakentamisena kolmea 8-kerroksista asuinkerrostaloa. Talojen pysäköinti on kahdessa alimmassa kerroksessa.- Talojen rakennusoikeuskerrosala on à 3505 k-m2 laskettuna siten, että raken-nusoikeuden lisäksi saadaan rakentaa a) porrashuoneita 15 m2 / kerros / porras ylittävä osa b) asumista palvelevia yhteis-, teknisiä ja pysäköintitiloja enintään 30 % kerros-alasta.- Talojen kokonaiskerrosalaksi tulee noin à 5327 k-m2. - Talojen ylin kerros on 3/4 suurimman kerroksen kerrosalasta ja loput katto-terassia

Kaupungin tavoitteena on 2000 asunnon vuosituotanto.

Poikkeamislupahakemus Rakentamisen nopeuttamiseksi Vav Asunnot Oy haki 16.12.2011 poikkeamis-lupaa (15-0069-11-POP) yhdelle kerrostalolle. Poikkeamislupahakemus koskee Apajakuja 7:ssä sijaitsevan tontin 15-526-2 itäosan määräalaa, jolle haetaan yhden kahdeksankerroksisen ja 5 327 kerrosneliömetrin suuruisen asuinkerros-talon rakentamista. Toteuttaja on Ncc Rakennus Oy. Poikkeamislupahakemus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 171 – 173 §:iin sekä lakiin kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 1257/2010. Poikkeamisluvasta on kuultu naapurit, jotka ovat muistuttaneet hankkeesta. Muistutukset on esitetty jäljempänä. Poikkeamislupa on mahdollista myöntää, kun kaupunkisuunnittelu-lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.

Poikkeamislupahakemuksen perustelutHakijan perustelut: Täydennysrakentaminen, kaupunki-rakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen

Tarkempi selvitys hankkeesta:

- 8 kerroksinen asuinkerrostalo, autopaikat kahdessa alimmassa kerroksessa

- kerrosala asunnot 3 385 k-m2 autohalli 1 008 k-m2 yhteistilat 395 k-m2 tekn.tilat 19 k-m2 porrashuone 520 k-m2 yhteensä 5 327 k-m2

Poikkeamislupahakemuksen asema-piirros. Optiplan Oy 15.12.2011.

EnnakkoneuvottelutNcc Rakennus Oy ja Optiplan Oy ovat neuvotelleet hankkeesta kaupungin kanssa 13.5.2011, 10.6.2011, 24.8.2011 ja 28.11.2011 sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen / palotarkastaja Kari Telarannan kanssa 30.9.2011.


12

EnnakkolausuntoApajakuja 7:n rakennusluvan osalta on pyydetty kuntatekniikan keskuksen ennakkolausunto 12.12.2012 (15-0389-11-LKR), jonka mukaan - Kadunsuunnittelu: Katukorkeudet on suunniteltu ja hyväksytty. - Liikennesuunnittelu: Ei puolleta, ei toimi liikenteellisesti. Ajoyhteys on suunniteltava siten, että se on suoraan ajoradalle. Autot eivät saa ajaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Autohissin eteen on suunniteltava riittävä odotustila, jotta odottavat autot eivät seisoisi kevyen liikenteen väylällä. - Vesihuolto: Kiinteistö voidaan liittää yleiseen jätevesiviemäriin, yleiseen vesi-johtoon ja yleiseen hulevesiputkeen. - Viheralueyksikkö: Ennen rakennustöiden alkamista on asemakaavan mukai-sella puistoalueella pidettävä rakennuttajan toimesta aloituskatselmus. --- (jne.)

Suunnitteluohjelma Kaavatyö otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2012 suunnitteluohjelmaan, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.2.2012 ohjeellisena.

Osallistuminen ja vuorovaikutus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä poikkeamisluvan kuuleminenlaadittiin ja lähetettiin osallisille 29.12.2011 sekä julkaistiin internetissä 30.12.2011. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja lähe-tettiin osallisille 9.1.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 23.1.2012. - Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 14.1.2012 sekä kaavoitus-katsauksessa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdessä maaliskuussa 2012. - Keskustelutilaisuus kaavamuutoksesta ja poikkeamisluvasta pidettiin Vaskivuoren lukiossa 18.1.2012 klo 17.00 – 19.00. - Mielipiteet ja tavoitteet kaavamuutokseen pyydettiin 13.2.2012 mennessä Mielipiteitä saattoi jättää myös puhelimitse 18.1.2012, jolloin puheluja ei tullut. - Muistutukset poikkeamislupahakemukseen pyydettiin kirjallisesti 13.2.2012 mennessä.- Ensimmäinen erillinen kuuleminen As Oy Rajatorpanhoville (Apajakuja 6): kaavamuutoksesta ja poikkeamislupahakemuksesta annettiin vielä erillinen kirje 12.3.2012, johon pyydettiin vastaus 27.3.2012 mennessä. As Oy Rajatorpan-hovin, NCC:n, VAV:n ja kaupungin kesken pidettiin 14.3.2012 neuvottelu, jossa keskusteltiin ratkaisuvaihtoehdoista. - Toinen erillinen kuuleminen Uusitusta poikkeamislupahakemuksesta 10.4.2012 ja kaavamuutoksesta järjestettiin erillinen kuuleminen määräalan naapureille kirjeellä 13.4.2012. Muistutukset ja mielipiteet pyydettiin 2.5.2012 mennessä. Katso jäljempänä. - Osallisia kaavoituksessa olivat hakijat, naapurit, kaupungin viranomaiset, Helsingin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, Vantaan Energia Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Museovirasto (mahdollisten muinaisjäännösten osalta) sekä kaupunginosan asukkaat ja yhdistykset ja työntekijät ja muut kunnan jäsenet. - Osallisia poikkeamislupahakemuksessa olivat rakennuspaikan naapurit ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomatta-vasti vaikuttaa (MRL 173 §).

Aluearkkitehti tutustui paikkaan 12.3. ja 3.4.2012.


13

Osallistumisessa saadut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen

1. Pirjo Salo, liikenneinsinööri 3.1.2011: Liikennesuunnittelu on antanut poikkeamisluvalla toteutettavasta kerrostalosta alla olevan lausunnon: Ei puolleta. Ei toimi liikenteellisesti. Ajoyhteys on suunniteltava siten, että se on suoraan ajoradalle. Autot eivät saa ajaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Autohissin eteen tontin puolelle on suunniteltava riittävä odotustila, jotta odottavat autot eivät seisoisi kevyen liikenteen väylällä. Mielestämme 18.1. pidettävässä yleisötilaisuudessa pitäisi esitellä toimiva liikenneratkaisu. � Ajoyhteys kulkee vain kevyen liikenteen väylän poikki. Autohissin sijaan kahteen taloon ajetaan ajoluiskaa pitkin, mikä tarvitaan myös pelastusautoille.

2. Kimmo Kuisma, projektinjohtaja, Kuninkaankolmio-projekti, Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosaston kehittämistoimisto, 5.1.2012: 1. Kuka on VVO:n yhdyshenkilö? 2. Miten kulkuyhteyttä rajan yli Honkasuon puolelle on ajateltu kehitettävän, nyt kun 8-kerroksisten uusien talojen myötä Kilterinkaari ja Kilterinkuja saavat aivan uuden luonteen? 3. Mikä on alustava aikataulu: poikkeamispäätös, kaavamuutos? � 1. VAV:lla Timo Karén. 2. Nykyinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys säilyy ja osin madalletaan. 3. Poikkeamispäätös voidaan myöntää, kun kaavamuutos on hyväksytty nähtäville.

3. Asunto Oy Myyrinhaukka, isännöitsijä Jorma Rasi, Realia Management Oy, 11.1.2012:Asunto Oy Myyrinhaukalla ei ole kommentoitavaa eikä huomautettavaa ko. hankkeeseen.

4. Keskustelutilaisuudessa 18.1.2011 saadut mielipiteet: Esiin nousseita kysymyksiä ja nimeämättömät kommentit: - Miksi varjostetaan naapuria? - Miten uudisrakentamisen pihat toteutetaan? - A-talo vie Apajakuja 7:n leikkipaikan. - Alueen puiston hoito on laiminlyöty, Apajakuja 7:n pihaa käytetään alueella yleisenä leikkipaikkana, rakentaminen poistaa leikkipaikan. - Autopaikkanormi alueella ja sen riittävyys. - Seurataanko autojen määrää, riittääkö esitetyt pysäköintijärjestelyt. - Roskatilan sijainti. - Miksi aina rakennetaan ahtaasti kolossaalisia rakennuksia olemassa olevaan ympäristöön.- Perusteet autotallien sijoittamiseksi maan päälle. - Esitettyjen piirustusten mukaan ei tule toteuttaa mitään. Poikkeusluvalla rakennettava rakennus jätettävä kokonaan pois ja jäljelle jääviin vain pieniä asuntoja.

Rino Gelmi: - Käytännössä uusi talo aiheuttaa olennaista haittaa naapurille.

Eeva Kyläkoski: - Apajakuja 6:een ei ole toimitettu poikkeamisluvan kuulemislomaketta. Onko rajanaapuri?- Poikkeusluvalla rakennettava asuinrakennus varjostaa Apajakuja 6:n pihaa, kyseinen suunta ainoa auringonvalon suunta, koska VAV:n olemassa olevat rakennukset varjostavat myös.


14

- Havainnekuvassa ei ole esitetty varjoja eikä otettu huomioon maaston muotoja. - Muuriaihe ei paranna kaupunkikuvaa vaan lisää turvattomuutta ja graffiteja. - Ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa asuntoja. - Mäki on kevyelle liikenteelle vaikea ja näkymä risteyksessä huono.

Aleksi Muukkonen: - Tehdäänkö liikennesuunnitelma? Kilterinkaari on jo nyt pullonkaula liiken-teelle.- Kevyen liikenteen ylitykset Kilterinkaarella, miten hoidetaan? - Mitä puistolle tehdään? Vaaditaan puistosuunnitelma. - NCC:n sopimukseen tulee kirjata, ettei saa tulla vuokratuotantoa. - Vieraspysäköinnin toimivuus haasteena.

Pertti Viinanen: - Talo ei sovi ympäristöön.

Pasi Kivimäki: - Jos rakennetaan, tulee erityistä huomiota kiinnittää kevyeen liikenteeseen, parkkipaikkoihin ja sadevesiviemäröintiin.

Pentti Tuomela: - Rakentaminen lisää liikennettä. Apajakuja 6 on jo ennestään risteyksessä, ei haluta enää lisää häiriötä. - Viheralue on jatkuvasti lasten ja nuorten käytössä. - Hälytysajoneuvoille tarvitaan kulkuväylä.

Kristiina Andelin: - Käveltytie Malminkartanoon Kilterinkujan vieressä on tärkeä

� Uusi rakentaminen aina varjostaa, samoin nykyinen metsä. Tehty varjostus-tutkimus. Hulevedet imeytetään. Pohjoisinta rakennusta on siirretty etelään 3 m, kadulle päin 30 cm ja laskettu alaspäin noin 70 cm sekä luoteisnurkkaa on laskettu kerroksella. Näin varjostusta on vähennetty. Kullekin tontille varataan autopaikkoja vähintään 34 ap taloon ja vieraspaikkoja 2 ap / tontti, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Leppävaaran aluekeskuksessa. Kun autopaikat sijoitetaan rakennukseen, ne eivät vie tonttialaa. Leirimäen puistossa ei ole leikkivälineitä, koska jokaisella tontilla on leikkipaikka ja kaupunki rakentaa keskeisemmille paikoille monipuolisempia leikkipuistoja. Apajakuja 7:n leikki-paikka korvataan uudella. Kävelytie säilyy. Pelastusreitit on tutkittu pelastus-laitoksen kanssa. Apajakuja 6:n kuulemislomake oli lähetetty vanhentuneeseen osoitteeseen, kuuleminen on uusittu.

5. As Oy Vantaan Rajatorpanhovi, 19.1.2012, saapunut 24.1.2012: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tiedotus Täydennysrakentamisesta on hyviä esimerkkejä. Tässä tapauksessa on kuitenkin paljon kehitettävää. Asiaa esittelevät 29.12.2011 päivätyt paperit ovat ilmestyneet täysin "puskis-ta ja puun takaa". Täydennysrakentamisesta ei ole ollut mitään mainintaa kaavoituskatsauksessa 2011 eikä alueen kaupunkisuunnittelukierroksilla. Kaavoituskatsauksessa esitetään ajankohtaiset kaavoitushankkeet. Kaupunki-suunnittelukierrokset ovat kaikille kiinnostuneille avoimia kaupungin järjestämiä bussikierroksia kerran vuodessa. Asiasta ei ole siis asianmukaisesti ja yhden-vertaisesti tiedotettu kaikille. Apajakuja 7:n asukkaille ei ole tiedotettu asiasta millään tavalla, vaikka he ovat ilmiselvästi osallisia. Tiedotus on tehtävä oikein. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä tiedotustilaisuus ja tiedottaminen on tehtävä uudelleen siten, että kaikki saavat tiedon tasapuolisesti.


15

As Oy Rajatorpanhoviin ei ole toimitettu poikkeamislupaan liittyvää lomaketta, joka on mainittu kirjeen liitteeksi. Lomakkeeseen ei voida ottaa kantaa, koska sitä ei ole toimitettu. Tämäkin tiedotukseen ja kuulemiseen liittyvä asia on tehtävä laillisesti oikein. � 1. Kaavamuutosta on haettu joulukuussa 2011. As Oy Rajatorpanhovin kuulemiskirje ja -lomake oli lähetetty kiinteistörekisterissä olleeseen vanhentu-neeseen osoitteeseen, kuuleminen on uusittu. VAV asunnot Oy (Apajakuja 7) on hakijana ja sille on lähetetty osallistumiskirje. Kaavoituksen vireille tulo on ilmoitettu Vantaan Sanomissa 14.1.2012. As Oy Rajatorpanhovia on kuultu vielä erikseen 14.3.2012.

2. Kaupunkikuva Alueen suunnitelmat on laadittu hätäisesti ja rakentaminen aiotaan toteuttaa yhtä hätäisesti. Tämä ei ole alueen kaupunkikuvan kannalta hyvä asia. Suunnit-teluratkaisuna on esitetty autopaikkojen sijoittamista kahteen kerrokseen. Tällaista ratkaisua ei ole missään Myyrmäen alueella tai lähialueilla. Autopaikat pitää osoittaa maan alle, erilliselle paikoitusalueelle tai kadun varteen. Kerrosluvuksi on aiottu yhteensä kahdeksaa kerrosta. Tämän lisäksi raken-nuksen korkeutta nostaa kerrosten päälle sijoittuvat tekniset tilat mm. lämpimän autohallin ilmastointikonehuone. Asuinrakennukset lähellä ovat enintään 7-kerroksisia. Itse Leiritien ja Apajakujan rajaaman korttelialueen olevien raken-nusten kerrosluku on 7, 5 tai 3. Rajatorpantien varrella olevien lähitalojen kerrosluku on 5 siten, että ylin kerros on enintään 3/4 rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalasta. Kilterinkujalla kerrosluku on 4. Rakentaminen sopii kaupunkikuvaan enintään 4-kerroksisena. Asian esittelevissä papereissa ei ole esitetty lainkaan rakentamisen tehok-kuuslukuja. Tehokkuusluvut (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) ovat olennainen lähtötieto kaavan arvioimisessa suhteessa ympäröivään rakentami-seen. Tehokkuusluvut on esitettävä, jolloin aiotusta rakentamisesta ja kaavasta voi antaa mielipiteitä ja muistutuksia. Täydennysrakentamisen tulee olla perusteltua myös kaupunkikuvallisesti. Olevaa ympäristöä ei saa pilata. Hyvä lopputulos syntyy, kun suunnitteluun annetaan aikaa, tehdään vaihtoehtoja ja ympäristö otetaan huomioon. Jo olemassa olevat rakennukset kaavamuutoskorttelissa on toteutettu kaavasta poikkeavalla tavalla 1980-luvulla. Ilmeisesti silloin on ollut kova kiire ja isot rahat liikkeellä. Nyt pitää olla aikaa tehdä tarvittavat suunnitelmat ja kaava ajan oikeuskäsityksen ja hengen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain henki on, että tällaiset merkittävät rakentamisasiat hoidetaan kaavamuutoksen laatimisen kautta, eikä poikkeusluvalla. Kaava on tehty ennen rakentamista uusimmille lähialueille, niin Kilterinmäkeen kuin Apajakuja 2 - 6 alueeseen. Kokeilulain 1257/2010 hengen mukaista ei ole täydennysrakentamisalueen pikainen toteutus ympäristöä laiminlyöden. Ympäristön laiminlyönti ei ole kustannus-tehokasta pitkällä tähtäimellä. Kokeilulain 1257/2010 soveltaminen on kyseen-alaista myös siksi, että alueen pitäisi olla rakennuskiellossa kaavan valmistumiseen asti. Apajakuja 7:n asemakaava on yli 27 vuotta vanha, joten asemakaava ei ole ajanmukainen (Maankäyttö- ja rakennuslaki 60 §). Itse asiassa alue on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuskiellossa vanhentuneen kaavan takia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 61 §). Vantaan kaupunki ei saa myöntää poikkeusta, kun kyseessä on vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta kokonaisrakennusoikeudesta ja vähäistä suuremman rakennus-oikeuden osoittaminen alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennus-oikeutta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 §). Alueen pitäisi myös olla rakennuskiellossa asemakaavamuutoksen takia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 §). Poikkeaminen ei ole mahdollista eikä sallittavaa. � 2. Kyseessä on uusi innovaatio, pysäköintitalon ja kerrostalon yhdistelmä. Kyseessä on Kilterinmäen sisääntulonäkymä, Kilterinmäellä on myös 8-kerrok-


16

sista rakentamista. Talot ovat pihoille päin enintään 7-kerroksisia. Lisäksi alin kerros on osittain maan alla. Tehokkuusluvut on esitetty tässä kaavaselostuk-sessa. Kokeilulain tavoitteena on asuntotuotannon nopeuttaminen. Kaava ei ole merkittäviltä osiltaan toteuttamatta eikä siten MRL 60 - 61 § tarkoittamalla taval-la vanhentunut. Kokeilulailla poikkeamisoikeus rakennusoikeudesta on kaupun-gilla. MRL 53 § 3 mom rakennuskielto astuu voimaan vasta kaupunginvaltuus-ton hyväksymispäätöksen jälkeen.

3. Varjostus Harppuunapolun varteen ehdotettu 8-kerroksinen asuinrakennus varjostaa merkittävästi Apajakuja 6:n rakennusta ja talon pihaa. Apajakuja 6:een rakennettu piha ja itse rakennus on suunniteltu siten, että auringonvaloa tulee juuri tästä Harppuunapolun suunnasta. Alueella olevat korkeat 7-kerroksiset asuinrakennukset varjostavat jo kiinteistöä ja ainoana auringonvalon suuntana on juuri tämä ylärinteessä olevan pihan suunta. Apajakuja 6 taloyhtiö ei suostu siihen poikkeuslupa-asiaan, että kiinteistön pihan eteläpuolelle rakennettaisiin uusi 8-kerroksinen rakennus peittämään ainoan luonnonvalon suunnan. Olevat rakennukset varjostavat jo merkittävästi. Uudisrakentamista ei saa sijoittaa Harppuunapolun varteen nykyiselle Apajakuja 7:n pihamaalle. Kaavoituksessa esitetyt havainnekuvat eivät anna riittävää kuvaa uusien rakennusten tuottamista varjoista. Havainnekuvissa ei ole otettu huomioon merkittäviä maaston muotoja. Uudisrakentamista on ehdotettu nousevaan rinteeseen, jolloin rakennukset sijoittuisivat korkeammalle luoden merkittävän varjon. Havainnekuvia tulee tarkentaa siten, että niistä saa oikean käsityksen maastonmuodoista ja varjoista. � 3. Tehty varjostustutkimus. Pohjoisinta rakennusta on siirretty 3 m etelään, 30 cm kadun suuntaan ja noin 70 cm alaspäin. Lisäksi luoteisnurkkaa on madallettu kerroksella. Näin varjostusta on vähennetty. Uusi rakennus ei varjosta enää puolen päivän jälkeen. Myös nykyinen metsä varjostaa.

4. Liikenne ym. Kahteen ensimmäiseen kerrokseen sijoitetut autopaikat tekevät alueen turvattomaksi niin liikenteellisesti kuin sosiaalisestikin. Alueen lähistöllä oleva alikulkutunneli on jo täynnä nuorison graffiteja ja tunneli on ennestään pelottava iltaisin. Muuriaiheet eivät paranna kaupunkikuvaa. Jos Harppuunapolun varrelle tulee autotallin seinää, lisää se vain turvattomuutta ja graffiteja. Ensimmäisessä kerroksessa pitää olla asuntoja kuten Rajatorpantien varrellakin on. Myös istutusalueita pitää osoittaa Kilterinkaaren/-kujan varteen, sillä niitä on myös Rajatorpantien varrella. Havainnekuvista ei käy ilmi alueen maaston muodot. Polkupyörällä Kilterin-kaarelta Rajatorpantien alikulkutunneliin menevä tie on todella jyrkkä. Harppuu-napolulle kääntyminen on polkupyörällä jo nyt vaarallista, koska käännös on tehtävä mäessä. Myös näkemäalueet risteyksessä ovat huonot. Uudisrakenta-minen risteyksen kulmaan pahentaisi tilannetta oleellisesti. Uudisrakentamista ei saa sijoittaa risteyksen kulmaan. Liikenteellisesti erittäin vaarallista on kolmen liittymän osoittaminen Kilterin-kaaren/-kujan pyörätien yli. Alueen vieraspaikat pitää osoittaa. Vieraiden pysäköintipaikat ovat jo ongel-ma sekä Kilterinmäellä että Apajakujalla. Ohjataanko vieraspaikat autohissiin. Autohissi on varsin erikoinen ja kallis ratkaisu. Tässä epäilyttää suuresti autohissin toteutuminen. Oletettavasti autohissi maksaa hyvin paljon, jolloin sitä yritetään karsia toteutusvaiheessa. Autojen lisääntyvää liikennettä ei hyväksytä kuitenkaan Apajakujalle, jossa pysäköintihalli ja olevat autopaikat avautuvat suoraan kadulle. Apajakujalla liikkuu myös leikkiviä lapsia. Harppuunapolku on kevyen liikenteen väylä, johon ei saa tulla autoliikennettä. Ainoa mahdollinen suunta alueen uusille liittymille ja autoille on Kilterinkaarelta tai Kilterinkujalta.


17

Apajakuja 6 voimassa olevassa ajantasaisessa asemakaavassa on määrätty helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja varattavaksi vähintään 1 kpl / asunto. Myös uusissa asunnoissa on oltava vastaavat polkupyöräpaikat. � 4. Rakennuksen alaosa vastaa tavanomaista pysäköintitaloa. Talo sijaitsee irti kadusta ja sitä on siirretty 3 m etelään. Lisätty havainnekuvia. Tonteille on järjestettävä ajoyhteys. Kevyen liikenteen raitin ylitys on kaupungeissa tavan-omaista. Harppuunapolulla säilyvät nykyiset järjestelyt. Autopaikkoja rakenne-taan 34 - 36 kpl / talo ja lisäksi vieraspaikkoja 2 ap / tontti. Polkupyöräpaikkoja varataan 1,5 paikkaa / asunto.

5. Hulevedet Rajatorpantien alikulkutunnelissa on nykyisin usein tulvia mm. vesisateella. Aiotussa uudisrakentamisessa ja kaavoituksessa pitää noudattaa Vantaan kaupungin hulevesiohjelman ohjeita. Keinoja hulevesien käsittelyyn ovat mm. imeyttäminen ja viivyttäminen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on laa-dittava hulevesien hallintasuunnitelma. Kun Apajakuja 7 piha jätetään rakenta-matta ja päällystämättä, parantaa se hulevesien hallintatilannetta. Alikulku-tunnelin tulvimisongelma pitää korjata. � 5. Hulevesille järjestetetään imeytyskaivo ja siitä ylivuotoputki hulevesi-viemäriin. Alilkulkutunnelin tulvimisesta on ilmoitettu vesihuollon suunnittelu-insinöörille.

6. Puisto Alueen leikkipuistoa on ehdotettu pienennettäväksi merkittävästi. Kaupunki on laiminlyönyt kyseisen Leirimäen puiston hoitoa pitkän aikaa ja vienyt sieltä keinut ym. leikkivälineet. Alueen asukkaat ovat käyttäneet yhteisenä puistona Apajakuja 7 pihaa, jossa on liukumäki, keinut, hiekkalaatikko sekä jalkapallon potkimiseen nurmikenttää ja yksi maali. Asemakaavan ajantasaistamisen yhteydessä myös oleva puistona käytetty alue (Apajakuja 7 piha) on osoitettava puistoksi, eikä sitä saa käyttää rakentamiseen tai autopaikoitukseen. � 6. Kaupunki on keskittänyt leikkipuistoja, joissa on monipuoliset leikkivälineet. Leirimäkeä ympäröivillä tonteilla on omat leikkipaikat.

7. Yhteistyö Kaavoitusasioissa olemme mielellämme yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Poikkeuslupaan emme suostu edellä mainituin perustein. � 7. Järjestetty keskustelutilaisuus 14.3.2012, jossa esiteltiin varjostustutkimus ja kehitettiin hanketta. Pohjoisinta rakennusta on siirretty etelään päin 3 m, katuun päin 30 cm ja alennettu noin 70 cm, lisäksi luoteisnurkkaa on alennettu kerroksella. Näin varjostusta on vähennetty ja päätyä arkkitehtonisesti kevennetty. Rakennus ei varjosta naapuritaloa enää puolen päivän jälkeen.

6. As. Oy Vantaan Kilterinlinna, 30.1.2012: As. Oy Vantaan Kilterinlinna sijaitsee osoitteessa Kilterinrinne 10. 62 autopaik-kaamme on sijoitettu pysäköintilaitokseen, jonka sisäänkäynti on Kilterinkujan päässä. Päivittäinen autoliikenteemme kulkee Kilterinkujaa ja Kilterinkaarta pitkin ja käytämme myös kaavamuutoksessa ja poikkeamisluvassa mainittua puistoa ja kevyen liikenteen väylää. Katsomme täten olevamme poikkeus-lupaan 15-0069-11-POP osallisia, koska hanke vaikuttaa huomattavasti asuin-ympäristöömme ja työmatkaliikenteeseemme. Tiivistäminen ja täydennysrakentaminen hyvien kulkuyhteyksien varrelle on sinänsä järkevää ja kannatettavaa toimintaa. Kuitenkin tiivistäminen alkuperäi-siin kaavoitussuunnitelmiin verrattuna tuo haasteita, joita pyrimme tässä muistutuksessa tuomaan esiin.


18

Muistutus poikkeamislupaan 15-0069-11 POP 1. Puistoalue Poikkeamisluvassa rakennettaisiin uusi kerrostalo nykyisen leikkikentän tilalle. Kaupungin tulee ennen poikkeamisluvan hyväksymistä esittää puisto-suunnitelma / puistonrakennussuunnitelma siitä, miten nykyisen leikkipaikan toiminnallisuudet saadaan varmistettua pienenevässä puistossa. Puisto tulee myös ajanmukaistaa samassa yhteydessä. Kaupungin tulee sitoutua toteutuk-seen niin, että poikkeamisluvan rakennuksen ja kahden muun rakennuksen valmistuttua myös puistoalue on tehty puistosuunnitelman mukaisesti. Puisto-suunnitelmassa tulee huomioida riittävä valaistus ja puiston viihtyisyyden parantaminen.� 1. Poikkeuslupahakemuksessa esitetty rakennus sijoittuu olevalle tontille, ei puistoon. Apajakuja 7:n tontille rakennetaan uusi oma leikkipaikka.

2. Viheralueet Kilterinkaaren ja kiinteistön välillä Keskustelutilaisuudessa 18.2.2012 esitetyissä havainnekuvissa oli esitetty viherkaistaleet kevyen liikenteen molemmille puolille. Tämä pitää vaatia myös kaavassa, jotta Kilterinkaaren ja kiinteistön välisestä alueesta ei tule kivetyksin ja asfaltoinnilla tehtyä epäviihtyisää kaupunkimaisemaa. Poikkeamisluvassa tulee huomioida esittämämme asiat kaavamuutokseen 002161, koska meidän näkökulmastamme kaavamuutos ja poikkeamislupa ovat sinänsä yksi kokonaisuus. � 2. Rakennus sijoittuu kiinni kadun rajaan. Poikkeamislupaan liittyy asema-piirros. Kaavaan annetaan yleinen istutusmääräys. Kaavaa on laadittu yhteis-työssä rakennusvalvonnan kanssa, joka valvoo toteutusta.

Tavoitteet ja mielipiteet kaavamuutokseen 002161 3. Vieraspysäköinti Kilterinmäen alue on rakennettu autottomaksi niin, että autot sijaitsevat pysäköintilaitoksissa. Kuitenkin kiinteistöille kohdistuu paljon myös vierailijoiden aiheuttamaa autoliikennettä ja vieraspysäköintitarvetta. On hyvin todennäköistä, että samainen tarve kohdistuu myös kaavamuutoksen kolmelle uudelle kiinteis-tölle. Kaavoituksessa tulee osoittaa vieraspysäköinnille tonteilta tai niiden läheisyydestä tilat. On täysin poissuljettu vaihtoehto, että nykyisen kapean Kilterinkujan tai Kilterinkaaren yhteyteen sallittaisiin pysäköintiä. On välttämätöntä, että kaupunki osoittaa ja toteuttaa kaavamuutosalueelta alueen yleiseen pysäköintiin, joka palvelisi kaavamuutosalueen ja Kilterinmäen vieraspysäköintitarpeita. Tällä edellytyksellä voimme hyväksyä, että kaavamuu-toksen uusien rakennusten kaksi alinta kerrosta varataan autopaikoitukseen, minkä seurauksena rakennusten kerrosluku nousee suuremmaksi kuin ymp-ärillä olevien rakennusten. Muussa tapauksessa kaavamuutosalueen uusien rakennusten autopaikat tulisi sijoittaa pysäköintilaitoksiin tai louhia tarvittavat autopaikat rakennuksen kellarikerroksiin, kuten muun uudisrakentamisen kohdalla samalla alueella (Kilterinmäki) on edellytetty. � 3. Kaavaan annetaan vieraspysäköintimääräys 2 ap / tontti.

4. Kilterinkujan ajoneuvoliikenteen huomiointi liikennesuunnittelussa Nykyisessäkin kaavadokumentissa tulee esille Kilterinkujan kapeus, joka aiheuttaa nykyisin pullonkaulan alueen liikennöinnissä. Kaavamuutoksen yhteydessä Kilterinkujaa tulee leventää niin, että huoltoliikenteen vaatimat suuremmat ajoneuvot pystyvät ohittamaan toisensa kohdatessaan käyttämättä jalkakäytävää ja myös talviolosuhteissa, jossa auraus kaventaa väkisinkin ajorataa. Kaavamuutoksessa on ehdotettu liittymiä kiinteistöltä Kilterinkaarelle tai Kilterinkujalle ajoneuvoliikennettä varten. Uudet kiinteistöt tuovat haasteen liikenneturvallisuudelle, koska kevyenliikenteenväylän yli tulee kolme uutta väylän ylittävää liittymää. Tämä lisää aamuisin ja iltaisin kyseisille kaduille


19

risteävää liikennettä. Liikennesuunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet, joilla kiinteistöltä tuleva liikenne ei vaaranna kevyen liikenteen käyttäjiä ylittäessään kevyen liikenteen väylän sekä se, miten varmistetaan riittävä näkyvyys liittymistä kadulle. Kaavamuutosalueella on myös työpaikkaliikennettä, jolla on jo liittymiä (KOy Rajatorpantie 8) pysäköintihalleihin. Liikennesuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen. Kilterinrinne 5:n ja 7:n rakentaminen aiheuttanee myös poikkeamia kaava-muutoksen eteläisen alueen kevyen liikenteen väylään. Kyseiset liikenne-muutokset tulee huomioida tässä kaavamuutoksen valmistelussa, jotta vaiheit-tain rakentaminen ei aiheuta myöhemmin ongelmia. Kaavamuutosaluetta tulisi siis harkita laajennettavaksi, jotta SRV Oy:n todennäköisesti tarvitsemat muu-tokset Vantaan kaupungin hallinnassa oleviin katualueisiin tulee huomioitua järkevästi kokonaisuuden kannalta. � 4. Eteläisimmän talon liittymä tulee Kilterinkujan kääntöpaikan kohdalle. Kevyen liikenteen raittia alennetaan, mikä helpottaa kulkemista ja parantaa liikenneturvallisuutta. Raitin ylittäminen tonttiliittymän kohdalla on kaupungeissa tavanomaista. Tonttiliittymästä etelään ajoyhteys kulkee yksityisen tontin kautta. Alueen rakentaa NCC.

5. Toteutussopimus rakennuttajan kanssa Asukaskuulemistilaisuudessa hanketta perusteltiin myös Vantaan kaupungin tarpeella uusille asunnoille raideliikenteen ääreen. Kaavamuutoksen rakennuk-set on esitetty varattavaksi omistusasunnoiksi. Vaadimme, että kaupunki kirjaa kyseisen vaatimuksen rakennuttajan kanssa myöhemmin tehtävään toteutus-sopimukseen, koska tällä argumentilla asiaa on edistetty tässä vaiheessa. Omistusasuntokäytössä kyseiset rakennukset toisivat monipuolisempaa asumisrakennetta Kilterinmäen alueelle, joka tällä hetkellä on enemmän vuokra-asuntopainotteinen. � 5. NCC on rakentamassa omistusasuntoja. Kaupunki voi laittaa ehdon omis-tusasumisesta vain omalle maalleen kauppakirjaan. Asuntojen hallintamuotoa ei voida määrätä asemakaavassa eikä kunnallistekniikan toteuttamissopimuk-sessa, mutta asiaan voidaan vaikuttaa myös ARA-rahoituksen kautta.

6. Arkkitehtuuri kolmessa uudessa rakennuksessa Rakennukset vaikuttavat massiivisilta havainnekuvissa, johtuen muuta ympä-ristöä suuremmasta kerrosten lukumäärästä. Arkkitehtuurissa tulee huomioida voimakkaammin Kilterinmäelle tyypillinen värien käyttö julkisivuissa, jotta uudet rakennukset kuuluisivat osaksi Kilterinmäkeä, eivätkä jäisi kahden eri aikakau-della rakennetun alueen välimaastoon kuulumatta arkkitehtonisesti kumpaan-kaan. � 6. Rakennuksen päätyä on arkkitehtonisesti kevennetty, nurkkaa on madal-lettu. Kilterinmäellä kerrosluku vaihtelee 2 - 8. Alin kerros tulee osin maanpin-nan alle. Julkisivuvärityksestä annetaan kaavamääräyksiä.

7. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, 6.2.2012: Pyydämme huomioimaan jatkosuunnittelussa seuraavat seikat: 1. Katujen ja tonttiliittymien yhteydessä huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. 2. Asuinrakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista kaikkiin yli 3-kerroksisiin rakennuksiin ja mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa. Asuinrakennusten varateiden suunnittelussa on huomioitava pelastustien rakentamisen mahdollistaminen siten, että lähtökohtaisesti nostopaikoilta on mahdollista tavoittaa kaikki edellä mainittua korkeammalle sijoitettavien asuntojen parvekkeet. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Huom! Kevyenliikenteenväylät ja ulkoilureitit eivät sovellu pelastustiekäyttöön.


20

3. Mikäli on tarkoitus sallia erillisellä kaavamääräyksellä kerrosalaan lasket-tavien pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentaminen kahdeksannen kerroksen yläpuolelle ns. ullakkotiloihin, tulisi kaavamääräyksissä huomioida erityismääräykset palo- ja poistumisturvallisuuden täyttymiseksi. � 1. Osoitteet annetaan tonttiliittymien kohdalta. 2. Optiplan Oy on neuvotellut pelastuslaitoksen kanssa. 3. Suurin kerrosluku on kahdeksan. Rakentamisessa noudatetaan viranomaisten ja Suomen rakentamiskokoelman määräyksiä.

8. Pasi Kivimäki, 12.2.2012: 1. Poikkeamisluvalla tontin rakennusala tulisi 1,7-kertaiseksi tällä hetkellä voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Kaavassa ei myöskään sallita 8-kerrok-sista taloa. Onko poikkeamisluvalla mahdollista hakea näin isoja kaavasta poikkeavia rakennusoikeuksia? 2. Autopaikat poikkeamislupatontille: Kerrosala 3385 k-m2 eli jos 85 k-m2:lle on varattava yksi autopaikka, autopaikkoja tulisi 3385/85 = 40. Jos olisi yksi autopaikka per 0,8 asuntoa, autopaikkoja olisi 60 as x 0,8 = 48. Piirustuksista laskemalla saadaan 36 autopaikkaa. 3. Entäs vieraspaikat koko Kilterinmäellä? Nykyäänkin osa Kilterinmäellä vierailevista henkilöistä tuo autonsa Leiritien varteen, joka on jo valmiiksi aivan täysi. Varsinkin arki-iltaisin, kun AMK:hon tulevat iltaopiskelijat. Jos joku tarvitsee peräkärryä, mihin sen voi parkkeerata? Asukkaatkin parkkeeraavat vieraspaikoille, kun autopaikkoja on liian vähän. 4. Yleisesti: Tiealueet eivät riitä edes olemassa olevalle liikenteelle, kun esimerkiksi Kilterinkaari kapenee Kilterinkujaksi. Suosittelen maastoon tutustu-mista, varsinkin nyt talviaikana. Lumi on nyt jo ongelma ja uusien rakennusten myötä tilanne ei ainakaan helpotu. Hulevesi on suuri ongelma läheisessä kevyenliikenteen tunnelissa, enkä usko rakennettavan pinnan vähentävän ongelmaa. Mikä on jäljelle jäävän puiston kohtalo ja missä on talojen leikki-paikat. 5. Mielestäni rakennusmassat ovat liian korkeita. Havainnekuvat ovat vääris-täviä. Tiealueella ei ole tilaa niin paljon kuin ne yrittävät kertoa. � 1. Poikkeamisen voi myöntää mistä tahansa asemakaavan määräyksestä. 2 - 3. Aluekeskukseen on tavoitteena rakentaa asuntoja hyvien joukkoliikenne-yhteyksien yhteyteen. Autopaikkoja vaaditaan vähintään 34 kpl / talo ja lisäksi vieraspaikkoja 2 ap / tontti. Esimerkiksi Leppävaarassa normi on 1 ap / 120 k-m2. 4. Aluearkkitehti on tutustunut paikkaan. Tonttiliittymä Kilterinkujalle on mahdollinen, kun kevyen liikenteen raittia lasketaan, mikä helpottaa liikkumista. Hulevedet imeytetään tontilla. Puisto pienenee. Kaava vaatii ympäröiville tonteille omat leikkipaikat. 5. Kilterinmäellä on 2 - 8 -kerroksisia rakennuksia. Alin kerros sijoittuu osin maan alle. Hankekuvat on upotettu maastomalliin ja valokuviin.

9. Vantaan Energia Sähköverkot Oy, 13.2.2012: - Sähköverkko: Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan maakaapeleiden sijainti. - Kaukolämpöverkko: Vantaan Energia Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan kaukolämpöputkien sijainti. � Kaapelit ja kaukolämpöjohdot ilmenevät kaupungin johtokartasta.

10. Vantaan kaupunginmuseo, 13.2.2012: Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei ole huomautettavaa.

11. Myyrmäen aluetoimikunta, 14.2.2012: 1. Kaavan nähtävillä olon ja kuulemisten perusteella valmisteilla oleva rakennusten varjostusselvitys on tehtävä huolellisesti huomioon ottaen jo olemassa olevien asuinrakennusten viihtyisyys ja selvityksen perusteella on


21

myös tehtävä riittävät johtopäätökset uudisrakennusten korkeudesta ja muodosta. 2. Uudisrakennusten julkisivun rakentamisohjeisiin on liitettävä ohjeistus, ettei rakennuksista saa tulla yksitoikkoinen ja massiivisen näköinen muuri. Rakennusten kaupunkikuvalliseen ilmeeseen on panostettava. � 1. Tehty varjostustutkimus, jonka perusteella rakennuksen sijoitusta on tarkistettu ja luoteisnurkkaa alennettu yhdellä kerroksella. 2. Kadun varteen rakennetaan kolme erillistä ja erilailla väritettyä taloa. Julkisivuista annetaan kaavamääräyksiä.

12. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, vesihuolto,16.2.2012:Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutos-ehdotus ei edellytä niiden lisärakentamista tai siirtämistä.

13. As Oy Rajatorpanhovi, päivätty 12.2.2012, saapunut 14.3.2012: Naapurien kuuleminen poikkeamislupaan: Huomautan seitsemän päivän kuluessa.� Huomautusta ei saapunut.

14. Kaupunkikuvaneuvottelukunta 11.4.2012 puolsi poikkeamislupahake-muksen hankesuunnitelmaa, kuitenkin siten, että muuri toteutetaan korkea-tasoisesti.� Muurista annetaan kaavamääräys.

Toinen erillinen kuuleminen Vav asunnot Oy jätti uusitun poikkeuslupahakemuksen 10.4.2012, koska asemapiirros oli muuttunut mm. rakennuksen siirron vuoksi. Poikkeamislupa-hakemuksesta ja kaavamuutoksesta järjestettiin määräalan naapureille erillinen kuuleminen kirjeellä 13.4.2012. Muistutukset poikkeamislupaan ja mielipiteet kaavamuutokseen pyydettiin 2.5.2012 mennessä.

Uusitun poikkeamislupahakemuksen asemapiirros (pienennysote). Määräala, jota hakemus koskee, on vinoviivoitettu. Optiplan Oy 5.4.2012

15. Eeva Kyläkoski, 20.4.2012 (puhelimitse): Muutokset osallistumisen jälkeen ovat minimaalisia, ratkaisu ei ole muuttunut. Kahdeksankerroksinen rakentaminen ei sovi tähän paikkaan. Eikö torneja pystyisi rakentamaan keskustatoimintojen alueelle. Syntyy maanpäällisiä kerroksia, joissa ei ole palveluita eikä asuntoja, tulee graffitiseinä. Tällä tehok-kuudella ei synny hyvää ympäristöä. Autopaikat tulee sijoittaa maan alle, kaikki autopaikat kolmelle talolle yhteisesti. Eikö näin voida vaatia? Kuinka voi vielä vaikuttaa?


22

� Siirroilla on vähennetty varjostusta. Paikka on yleiskaavassa tehokasta asuntoaluetta. Alin kerros on osittain maan alla. Myyrmäkeen on rakennettu maanpäällisiä kellareita. Rakennustyyppi, jossa pysäköintitalo toteutetaan talon sisään, on uusi innovaatio. Talot toteutetaan kolmena erillisenä hankkeena. Vaikutusmahdollisuuksista on annettu neuvontaa.

15. As Oy Vantaan Rajatorpanhovi, 16.4.2012, saapunut.17.4.2012: As Oy Vantaan Rajatorpanhovin asukkaat eivät ole tyytyväisiä uuteen poikkeamislupahakemukseen. Esitys ei vastaa NCC:n tiloissa 14.3.2012 saatua informaatiota. Taloyhtiön kanta on edelleen, että taloa tulisi siirtää n 10 metriä etelään jalka-käytävästä lähtien ja samaan linjaan Apajakuja 7:n B-talon kanssa, sekä autohallikerros kokonaan maan alle. Ihmettelemme milloin saamme vastaukset esittämiimme huomautuksiin Poikkeamislupatunnus 15-0069-11-POP. � NCC:n tiloissa 14.3.2012 luvattiin ainoastaan tutkia vaihtoehtoja. Rakennus-ta on siirretty 3 m etelään. Alinta kerrosta on laskettu osin maan alle. Parveke-rivi tulee kiinni tontin rajaan. Näin varjostusta on voitu vähentää. Vastaus kaavahuomautuksiin annetaan tässä kaavaselostuksessa. Poikkeamislupaan vastauksena on poikkeamislupapäätös perusteluineen, mistä ilmoitetaan siitä huomauttaneille. 10 metrin siirto siirtäisi myös seuraavaa taloa ja yhteys puistoon supistuisi ja talot sijoittuisivat maastossa ylemmäksi.

16. As Oy Vantaan Rajatorpanhovi, As Oy Rajatorpanhovin hallitus ja asuk-kaat, hallituksen puheenjohtaja Asko Kojo, asukas Eeva Kyläkoski, 19.4.2012: Muistutus / huomautus poikkeamislupahakemukseen, Huomautamme ja muistutamme samoista asioista, jotka olemme toimittaneet 19.1.2012 päivätyllä muistutuksella (liite). Emme ole saaneet mitään vastauksia muistuttamillemme asioille. Täydennysrakentamisratkaisussa, jonka asema-piirros on päivätty 5.4.2012, ei ole otettu huomioon muistuttamiamme asioita. Vaadimme asiallista selvitystä siitä, onko muistuttamiamme asioita käsitelty. Vaadimme muistuttamiemme asioiden huomioimista ja viemistä suunnitelmiin. Vasta huomautuslomake on toimitettu muistutuksessa mainitsemistamme asioista. Toteamme edelleen, että emme hyväksy poikkeamislupaa aikaisemmin mai-nituin perustein (liite). Pidätämme As Oy Rajatorpanhovin asukkailla ja hallituk-sella edelleen oikeuden muistuttaa ja antaa mielipiteitä ym. alueen kaavamuu-tokseen (002161), joka ei ole ollut nähtävillä. Näitä poikkeamislupaan annettuja huomautuksia ja muistutuksia pitää kuitenkin ottaa huomioon nähtäville tulevas-sa kaavamuutoksessa. Lisäksi huomautamme, että kyseessä on vaikutuksiltaan merkittävä rakenta-minen, joka vaatii kaavamuutoksen. Hätäisesti tehty poikkeamislupa ei johda hyvään ympäristöön. Rakentamisen tehokkuuden maksimointi on tehty suunni-telmissa ympäristöä ja naapureita laiminlyöden. Kerrostaloja ei voi rakentaa poikkeusluvalla. Apajakuja 7 pihalle osoitettu rakentaminen mm. varjostaa merkittävästi Apajakuja 6 rakennusta Aiotun rakentamisen autopaikkoja ei ole pystytty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla. Autopaikkaratkaisu on tehty huonontamalla ympäristöä. Maantasoker-rokseen pitää osoittaa kaavamuutosalueella asuntoja tai liiketiloja autopaikko-jen ja varastojen sijaan. Näin saadaan sosiaalisesti hyväksyttävää, viihtyisää, turvallista ja elävää ympäristöä. Kuolleita seinäpintoja koko maantasokerroksen ympäri ei sallita alueella, jonka käyttötarkoitus on varattu asumiseen. Tällaista rakennustyyppiä, jossa kaksi ensimmäistä maanpäällistä kerrosta on osoitettu autopaikoitukseen, ei ole missään muualla. Syy on selvä: Tällaista ratkaisua pyritään välttämään kaikin keinoin, koska kuolleet seinät maantaso-kerroksessa ovat hyvin tylyjä ja luotaan työntäviä. Keinoja viihtyisämpään


23

ympäristöön on muuan muassa maantasokerrokseen osoitetut asunnot ja liiketilat. Otetaan vaikka esimerkki Rajatorpantieltä. Jos molemmin puolin tietä olisi kaksi ensimmäistä kerrosta pelkkää seinäpintaa, olisi saapuminen Myyr-mäen keskustaan varsin tyly sekä autolla että kävellen. Jos vielä jätettäisiin kaikki istutukset pois, olisi ympäristö katastrofaalisen brutaali. Huomio kuvamanipulaatiosta "Havainnekuva pohjoisesta, Raappavuorentiel-tä": (Havainnekuva pitää osoittaa Rajatorpantieltä.) Kilterinkaaren ja Kilterinku-jan katutilaan ei mahdu yhtään puuta eikä pensasta, vaikka kuvassa niitä on. Asemapiirroksen mukaisesta katutilasta tulee paljas ja brutaali. Paljas kerrosta-lon seinäpinta on otollinen graffiteille, jtoka jo nyt ovat ongelma alueelle johta-vassa alikulkutunnelissa. Suunnitelmiin on varattava tilaa puille ja pensaille. Alueen kaavamuutos tulee laatia siten, että Apajakuja 7 piha tulee muuttaa puistoksi. Alueella oleva Leirimäen puisto ei palvele mitenkään esim. lasten pallopelejä. Apajakuja 7:n olevalla nurmipihalla maahanmuuttajat osallistuvat jalkapallopeleihin, mikä vähentää eriarvoistumista. Jos lasten pallopelit ohja-taan Apajakujan autojen kääntöpaikalle, lisää se asuinalueen turvattomuutta. Kun Apajakuja 7 piha jätetään rakentamatta, voidaan Leirimäen puiston alueelle rakentaa väljemmin. Muurimaista massiivista 8-kerroksista rakennusmassaa on rakennettu Martinlaaksoon, Kivivuorentien varrelle. Samantyyppinen korkea rakentaminen on ylimitoitettua Kilterinkaarella ja Kilterinkujalla. Kivivuorentiellä on neljä auto-kaistaa, bussipysäkkilevennykset sekä molemmin puolin tietä kevyen liikenteen väylät. Kilterinkaaren ja Kilterinkujan varteen on siis ehdotettu yhtä korkeita rakennuksia kuin Kivivuorentien varrella, vaikka tiessä on vain kaksi autokais-taa ja hyvin kapeat kevyen liikenteen väylät. Kaavamuutoksessa tulee sovittaa aiottu rakentamisen korkeus olevaan katutilaan ja ympäristöön sopivaksi, enin-tään 4-kerroksisena. Myös istutuskaista tulee jättää kadun varteen. Kahdeksankerroksinen rakentaminen on liian korkeaa rakentamista Kilterin-kaaren ja Kilterinkujan varteen. Rakentamisratkaisun kerrosluku on saatava matalammaksi järjestämällä maanalainen pysäköintitila tai löysentämällä pysäkintinormia hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä tai järjestämällä erillinen LPA-paikoitusalue lähistöltä. Näitä keinoja on käytetty sekä Fortumin entisen toimistotalon kaavassa että lähialueen kaavoissa. Poikkeaminen ei ole perusteltua. Poikkeusluvassa ei ole kysymys kaupunki-rakenteen eheyttämisestä. Aiottu rakentaminen poikkeaa huomattavasti olevas-ta rakentamisesta ja kohoaa ympäristöään korkeampana hampaana, eikä näin sovi kaupunkirakenteeseen. Aiottu rakentaminen ei ole sopivaa maisemallisel-ta kannalta. Pyydämme ottamaan tämän huomautuksen huomioon alueen suunnittelussa ja toteutuksessa! [Mainittu liite on mielipide nro 5.] � Myös asemakaavasta voidaan myöntää poikkeamislupa (MRL 171 §). Kaupungeissa rakennukset varjostavat yleisesti toisiaan eikä kaupunkisuunnit-telu voi perustua yksin varjostuksen estämiseen. Myyrmäessä on maanpäällisiä kellareita. Maantasokerroksiin tulee ikkunoita. Täydennysrakentamisessa tarvitaan uusien talotyyppien kehittelyä. Rakennustyyppi on uusi innovaatio, pysäköintitalon ja asuinkerrostalon yhdistelmä, jossa pysäköinti ei vie tonttialaa. Usein kaupunkien kaduilla ei ole istutuksia lainkaan, eikä se tee katutilasta brutaalia. Myyrmäessä on korkeampiakin rakennuksia (12-kerroksisia). Kivivuo-rentiellä on suurempi liikennemäärä, kauppakeskus ja bussiliikennettä. Alin ker-ros on osittain maan alla. Rakennusten kerroslukua ei voitaisi koskaan korottaa, jos uudet rakennukset eivät saisi olla entisiä korkeampia.

17. Heikki Ronkainen, 3.5.2012: Muutettiin joulukuun alussa alueelle ja saatiin perjantaina tietää, että Leirimäelle tulee taloja. Nyt on hyvät näkymät Malminkartanoon asti. � Annettu tietoa kaavamuutoksesta, poikkeamisluvasta ja aikataulusta.


24

Neuvottelut viranomaisten kanssaHankkeesta on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kuntatekniikan keskuksen kanssa. MRL 66 § mukainen viranomaisneuvottelu ei ollut tarpeen.

Asemakaavamuutoksen tavoitteet - Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten vertailu valtakunnalli-siin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen (MRA 25 §).

Asemakaavamuutos vastaa asuntotuotantotavoitteeseen ja täydentää pää-kaupunkiseudun kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa joukkoliikennettä ja kunnallistekniikkaa eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden kanssa. Asemakaavamuutos on sekä maakuntakaavan että maa-kuntakaavaehdotuksen mukainen.

- Vertailu yleiskaavaan Asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan tavoitteita ovat tiivistäminen, täydentäminen ja eheyttäminen.

- Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Alueelle rakennetaan kolme uutta kerrostaloa: yksi nykyiselle tontille, yksi puis-toon sekä yksi osin puistoon ja osin nykyiselle tontille. Tällöin puisto pienenee. Apajakuja 7:n tontilla on rakentamatta jäänyt rakennusala, mikä on seurausta rakentamisen tiivistämisestä kahdelle rakennusalalle.

- Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Osa puistoa tulee säilyttää korttelipuistona, rakentaminen sijoitetaan kadun varteen, liikenne hoidetaan Kilterinkaarelta ja Kilterinkujalta.

- Kaupunkisuunnittelun tavoitteet Vantaan kaupunkisuunnittelun strategisia tavoitteita (2010 - 2013) on kaupunki-rakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen sekä infrastruktuurin opti-maalinen käyttäminen. Tässä kaavamuutoksessa kokeillaan täydennysrakenta-miseen sopivaa talotyyppiä, pysäköintitalon ja asuinkerrostalon yhdistelmää, jolloin tonttialaa säästyy. Kaavamuutoksen tavoitteena on erityisesti ekotehokas rakentaminen, jossa hyödynnetään nykyisiä palveluja, kunnallistekniikkaa ja joukkoliikennettä.

- Osallisten tavoitteet tiivistettynä Talon madaltaminen, puiston ja Vav:n leikkipaikan säilyminen, Apajakuja 6:n varjostuksen vähentäminen, riittävästi autopaikkoja, myös vieraspysäköintiä.

Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoina tutkittiin autohissejä ja ajoluiskia sekä rakennuksen siirron vaiku-tuksia katukuvaan ja varjostukseen. Autohissi on kallis, hidas ja aiheuttaa jonotusta, epäkunnossa estää ajon, mutta säästää tonttimaata. Pelastusautoille tarvitaan joka tapauksessa pihalle ajoluiska. Lisäksi tutkittiin talojen tasausta suhteessa maanpintaan.

Jos kaavamuutosta ei tehdä, niin kolme asuinkerrostaloa ja niiden 179 asuntoa jäävät toteuttamatta ja puisto säilyy nykyisellään.


25

1. maaliskuuta n. klo 12. 1. huhtikuuta n. klo 13 (kesäaika). 1. toukokuuta n. klo 13 (kesäaika).Varjostustutkielma, Optiplan Oy 13.3.2012. Tutkielma on tehty videona, joka on esitetty As Oy Raja-torpanhovin edustajille 14.3.2012. Tilaisuuden perusteella uudisrakennuksen sijaintia on tarkistettu.

Osallistumisen jälkeen tehdyt tarkistukset Taloja on siirretty etelään ja itään päin ja alinta kerrosta on laskettu alemmaksi. Lisäksi pohjoisimman talon luoteisnurkka on madallettu varjostuksen vähentä-miseksi. Kolmeen taloon toteutetaan ajoluiska, keskimmäiseen pelastusautojen ajoluiskan lisäksi autohissi.

Nähtävilläolon jälkeen tehdyt tarkistukset Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 § mukaisesti 13.6. - 21.8.2012, jolloin ei jätetty muistutuksia. Asemakaavakarttaan ja kaava-määräyksiin on tehty teknisiä tarkistuksia, jotka eivät ole oleellisia eivätkä aiheuta kaavan uutta nähtävillepanoa.

Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen on tarkistettu ruotsinkielisten kaavamääräysten käännöksiä.

Poikkeamislupa ja rakennuslupa Apajakuja 7:n kerrostalohankkeelle on myönnetty 5.6.2012 poikkeamislupa ja 18.6.2012 rakennuslupa, joka on lainvoimainen.

Asemakaavamuutoksen suunnittelu Kaavoitusta ohjasi ja kaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto.Suunnitteluun osallistuivat asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme,kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, rakennusvalvontajohtaja PekkaVirkamäki, projektinjohtaja Heikki Virkkunen, lupapäällikkö Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti Matti Kärki, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, liikenne-insinöörit Jaana Virtanen ja Jarmo Pajunen, suunnitteluinsinööri Marika Orava,maisema-arkkitehti Sonja Semeri, suunnittelija Juha Huuhtanen, kehitysinsi-nööri Paula Jääskeläinen, maankäyttöteknikko Jorma Hopponen, kaavoitus-insinööri Mikko Järvi ja suunnitteluavustaja Kimmo Kangas.

Vav:n asiamiehenä toimi arkkitehti Julius Jääskeläinen / Optiplan Oy. Hankkeen suunnitteluun osallistuivat NCC Rakennus Oy:stä hankekehitysjohtaja IlkkaAlvoittu, projektipäällikkö Juhani Laakso, aluejohtaja Harri Savolainen, projekti-insinööri Teemu Jaakkola, markkinatutkija Kirsi Vikström-Hytönen; Optiplan Oy:stä toimialajohtaja Lasse Vahtera, arkkitehdit Julius Jääskeläinen, KatariinaHigh, Ilkka Tukiainen, energiasuunnittelija Teemu Salonen, nuorempi lvi-suunnittelija Harri Sipilä; Vav asunnot Oy:stä toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja kiinteistöjohtaja Timo Karén.

Ncc on teettänyt Apajakuja 7:n rakennuspaikalla maaperätutkimuksen.


26

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

Näkymä Kilterinkaarelta Rajatorpantien suunnasta. Rakennusta on siirretty, rakennuksen päätyä on visuaalisesti hoikistettu ja nurkkaa on madallettu. – Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 4.4.2012.

KaavaratkaisuAsemakaavamuutos luo edellytyksiä asuntotuotannolle Myyrmäen aluekeskuk-sessa.

Kaavamuutos perustuu Ncc:n innovaatioon täydennysrakentamiseen soveltu-vasta kerrostalosta, jossa pysäköinti hoidetaan talon sisällä kahdessa kerrok-sessa. Tällöin pysäköinti ei vie tonttialaa. Tämä on tuottanut 37,62 metriä pitkän ja 18,94 metriä leveän rakennuksen. Talot ovat kadun puolelle 8-kerroksisia ja pihan puolelle 6 - 7 -kerroksisia. Parvekkeet sijoittuvat tontin puolelle.

Kaavamuutoksella osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialuetta AK. Rakennus-oikeus merkitään tonteittain, nykyisten talojen osalta rakennetun tilanteen mukaisesti ja uusien talojen osalta hankesuunnitelman mukaisesti.

Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja sen täydennysrakentamis-tavoitteen mukainen. Sijaintinsa puolesta alue soveltuu erinomaisesti asumi-seen. Paikka sijaitsee aluekeskuksessa rautatieaseman vaikutusalueella, joten tehokas maankäyttö on perusteltua. Täydennysrakentaminen on erityisen perusteltua aluekeskuksissa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja olevan kunnallistekniikan yhteydessä.

Haettu rakentaminen sopii paikkaansa leveän kadun varteen. Naapuritonteilla on 5 - 7 -kerroksisia asuinrakennuksia ja kadun toisella puolella isoja toimisto- ja teollisuusrakennuksia. Kadun varteen syntyy kolmen talon rakennusryhmä.

Rakennettu ympäristö Alueelle rakennetaan kolme uutta kahdeksankerroksista asuinkerrostaloa. Näiden pysäköinti sijoitetaan talojen sisään, jolloin pysäköinti ei vie tonttimaata. Uusille tonteille sijoittuu kaksi vieraspysäköintipaikkaa, ajoluiska ja leikkialue.


27

LuonnonympäristöTonteilla ja Leirimäki-puistossa olevaa luonnonympäristöä muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Alueen keskelle jää kuitenkin puisto. Ympäröiville tonteille sijoittuu omat leikkipaikkansa.

- Hulevedet Vantaan hulevesiohjelman mukaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään ensisijaisesti syntypaikalla (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen, s.15). Uusilla tonteilla hulevedet johdetaan imeytyskaivoon, josta johdetaan ylivuoto-putki hulevesiviemäriin. Kaivo varustetaan käsipumpulla, jolloin siitä voidaan ottaa vettä kukkien kasteluun. (Harri Sipilä, Optiplan Oy 26.3.2012)

LiikenneUusien tonttien tonttiliittymät tulevat Kilterinkaarelle ja Kilterinkujalle, jolloin liikenne Apajakujalla ja Harppuunapolulla ei lisäänny.

- Pysäköinti Uusilla tonteilla sovelletaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.4.2011 hyväksy-mää Vantaan asuntoalueiden pysäköinnin mitoitusohjetta, jonka mukaan täy-dennysrakentamisen autopaikkanormi on 1 ap / 115 k-m2, kuitenkin vähintään 0,6 ap / asunto, siten ettei nykyisten asukkaiden autopaikkoja vähennetä. Tämä tuottaa yhteensä 36 ap / talo (3505 k-m2 / talo, 59 - 60 asuntoa / talo).

Asemakaavamuutoksessa määrätään, että autopaikkoja on varattava uusille tonteille vähintään 34 ap / talo, mikä vastaa pysäköintinormia 1 ap / 100...108 k-m2, lisäksi vieraspaikkoja 2 ap / tontti. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Espoossa Leppävaaran aluekeskuksessa (1 ap / 120 k-m2). Uusien talojen sisälle rakennetaan 34 - 36 autopaikkaa kahteen kerrokseen. Lisäksi kunkin tontin pihalle tulee kaksi vieraspaikkaa / tontti. Rakennukseen tulee autohissi tai pihalle ajoluiska, joka tarvitaan myös pelastusautoja varten.

Nykyisille tonteille annetaan voimassa olevan asemakaavan mukainen pysä-köintinormi vähintään 1 ap / 85 k-m2.

Mitoitus Alueen rakennusoikeus kasvaa yhteensä 10 425 k-m2. Lisäksi rakennuksiin saa sijoittaa porrashuoneita, sauna-, kerho-, harrastus-, palvelu-, autohalli-, varasto-, väestönsuoja- ja muita asukkaita palvelevia tiloja sekä teknisiä tiloja. Tällöin kokonaisrakennusoikeus kasvaa yhteensä noin 16 000 k-m2.

Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennusalat on rajattu luonnosten mukaisiksi. Lisäksi asemakaavassa annetaan tarpeelliset määräykset julkisivuista, auto- ja leikkipaikoista sekä istutuksista.

Aluevaraukset - Korttelialueet: Asuinkerrostalojen korttelialue laajenee puistoon 2612 m2. Nykyisten tonttien osalta rakennusalat tarkistetaan rakennetun tilanteen mukai-siksi.- Katualueet: Katualueiden osalta kaavamerkintöjä selkeytetään ja ajanmukais-tetaan.- Virkistysalueet: Puisto supistuu 2612 m2.

Tekninen huolto Rakennukset liitetään kadulla valmiina olevaan kunnallistekniikkaan. Jätteille tehdään tilapäisesti Molok-säilöt sisäänajon yhteyteen. Toisen talon rakentami-sen yhteydessä tehdään kahden talon yhteinen jätehuone. (Optiplan Oy 26.3.2012)


28

TonttijakoAsemakaava sisältää uuden tonttijaon ja tonttijaon muutoksen.

Ympäristön häiriötekijät Meluntorjuntatarvealueella ääneneristävyydeksi �L lentomelua vastaan tarvi-taan asunnoille 28 dB, mikä ilmoitetaan rakennusjärjestyksessä ja huomioidaan siten rakennusluvan yhteydessä. Erillistä kaavamääräystä Rajatorpantien tie-liikennemelua vastaan ei tarvita.

Kaavamerkinnät ja -määräykset Rakennuspaikat on esitetty rakennusaloin ja kerrosluvut rakennusosittain. Rakentamistapa on määritelty kaavamääräyksin, jolloin erillinen rakentamisohje ei ole tarpeen.

Nimistö Jalankulkukatu nimetään Leirimäenpolku - Lägerbacksstigen, se viereisen puiston mukaan. Kilterinkujan nimi jatketaan muuntamolle asti, mikä voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan erillisellä päätöksellä. (Kaupunkisuunnittelulautakunnan nimistöryhmä 23.4.2012)

Asemakaavan keskeiset vaikutukset

- Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaanAlueelle rakennetaan kolme uutta kerrostaloa, joista yksi sijoittuu nykyiselle tonteille, yksi nykyiseen puistoon ja yksi osin tontille ja osin nykyiseen puistoon.

- Vaikutukset suhteessa rakennettuun ympäristöön Uudet talot näkyvät katukuvassa sekä naapuritonttien asunnoista ja työ-paikoista. Rakennukset kokoavat naapuritonttien rakennuksia korkeammiksi ja merkitsevät näin Kilterinmäen sisääntulonäkymää. Rakentaminen muuttaa toimistokadun luonnetta asuntokaduksi.

- Vaikutukset suhteessa luonnonympäristöön Tonteiksi tulevilla alueilla nykyinen luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Leirimäki jää eri tonteilta saavutettavaksi korttelipuistoksi.

- Liikenteelliset vaikutukset Yleiskaavan (2007) tuottaman maankäytön liikenteelliset vaikutukset on tutkittu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Liikenteen kokonaissuoritteen kannalta kaupungin tiivistäminen on edullisempaa kuin hajarakentaminen. Uusi asumi-nen tuottaa autoliikennettä noin 325 ajon/vrk, millä ei ole merkittävää vaikutusta katuverkon toimivuuteen. Alueelta on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, joten oman auton käyttö ei ole välttämätöntä. Joukkoliikennematkat lisääntyvät arviolta 110 kpl/vrk.

- Sosiaaliset vaikutukset Kaava tarjoaa asumismahdollisuuksia lähellä nykyisiä palveluita ja joukkoliiken-nettä, mikä vastaa kaupungin väestökehitykseen ja lisää palveluiden kysyntää ja kannattavuutta. Alueelle muuttaa uusia asukkaita. Uusien talojen rakenta-minen vaikuttaa näkymiin naapuritonttien asunnoista ja työtiloista. Virkistyskäy-tössä olevaa yleistä aluetta muuttuu osin tonttimaaksi. Sijainnin vuoksi auton käyttö ei ole välttämätöntä. Hankkeen avulla korjataan VAV:n kiinteistöjä, mikä parantaa asumista. Rakentaminen tarjoaa työtä.


29

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimus. Kaavamuutoksen perusteella tehdään maakauppoja. Rakennushankkeen toteuttaa Ncc Rakennus Oy. Ensimmäinen kerrostalo on tarkoitus toteuttaa poikkeamisluvalla ja loput, kun kaavamuutos on tullut voimaan. Hankkeen avulla korjataan VAV:n kiinteistöjä, mm. Apajakuja 7. Rakennusluvasta ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 §). Katumuutoksia varten laaditaan katusuunnitelma ja puistomuutoksia varten puistosuunnitelma, joista kuullaan erikseen ja ne tulevat erikseen nähtäville.

Vantaalla 14.5.2012, tarkistettu 24.9.2012

VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö

Timo Kallaluoto Aluearkkitehti

Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa [email protected], p. (09) 8392 2675

Uusi rakennus Apajakujan päästä nähtynä. Optiplan 12.3.2012.


30

Nykytilanne

Ortoilmakuva vuodelta 2009.

Apajakuja 7 Colosseumin tontilta nähtynä. Apajakuja 7 Kilterinkaarelta nähtynä. Valokuvat TKA 3.4.2012.


31

Maalajikartta ja korkeusmalli. � Kallio. Mr Moreeni. Hk Hiekka. Si Siltti. Sa Savi. T Täyttömaa.

Kilterinkaarta Kilterinkujan risteyksestä itään. Harppuunapolku 7 puistosta päin. Valokuvat TKA 3.4.2012.


32

Kiinteistöt ja rakentaminen, nykytilanne.

Kilterinkujan kääntöpaikalta pohjoiseen. Vasemmalla Apajakuja 6, oikealla Apajakuja 7. Valokuvat TKA 3.4.2012.


33

Ilmakuva

Ilmakuva nykytilanteesta, etelässä Malminkartanoa. © Vantaan kaupunki.

Kaupunkirakenne

Suhde kaupunkirakenteeseen. Ortoilmakuvasovitus Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 12.4.2012.


34

Valokuvia alueelta

Apajakuja. Uuden tonttiliittymän paikka Kilterinkaarella.

Apajakuja 7. Apajakuja 6.

Apajakuja 7. Kilterinkuja 2.

Colosseum Business Park, entinen Fortum. Näkymä Rajatorpantieltä.

Valokuvat: Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 11.4.2012.


35

Havainnekuvia suunnitelmasta

Massoittelu, ilmakuvasovite koillisesta. Optiplan Oy 30.4.2012.

Massoittelu, ilmakuvasovite lounaasta. Optiplan Oy 30.4.2012.


36

Havainnekuva pohjoisesta, Kilterinkaarelta.

Havainnekuva pohjoisesta, Rajatorpantieltä.

Havainnekuva pohjois-koillisesta, Kilterinkaarelta. Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 11.4.2012.


37

Havainnekuva idästä, Kilterinkaarelta.

Havainnekuva kaakosta, Kilterinkaaren ja Kilterinkujan risteyksestä.

Havainnekuva luoteesta, Apajakujalta.

Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 11.4.2012.


38

Katujulkisivut Kilterinkujalle ja Kilterinkaarelle. Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 4.4.2012.

Asemapiirros. Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 29.3.2012.

� Uudet rakennukset. � Puistoksi jäävä alue.

Tonttikohtaiset tehokkuusluvut Tontti Pinta-ala m2 Kerrosala*

k-m2Tonttitehokkuus e

Kokonais-kerrosala** m2

Kokonaistontti-tehokkuus** e

15-526-4 1924 3415 1,77 5282 2,7515-526-5 1906 3505 1,84 5327 2,7915-527-4 2182 3505 1,61 5327 2,44* Asemakaavassa annettu rakennusoikeus. ** Kokonaiskerrosala ja kokonaistonttitehokkuus ovat arvioita ja sisältävät mm. autohallit, saunaosaston, porrashuone-, varasto- ja muita aputiloja, jotka ovat asemakaavan sallimaa lisäkerrosalaa.


39

Perspektiivi pihalta. Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 28.3.2012.

Alustava asemapiirros, pohjoisin rakennus

Pihaluonnos ja rakennuksen alin kerros. Optiplan Oy, Julius Jääskeläinen 26.3.2012.

Autopaikat ylätasolla 18 ap, alatasolla 16 ap, yhteensä 34 ap / talo, lisäksi vieraspysäköintiä pihalla 2 ap / talo. Yhteensä 36 autopaikkaa / tontti. Polkupyöräpaikat noin 100 pp / talo.

Pelastusauton paikka kivetään


40

Alustavat julkisivut, pohjoisin rakennus

Pohjoiseen. Itään kadulle.

Etelään Rajatorpantielle. Länteen pihalle.


Alustavat pohjapiirrokset, pohjoisin rakennus

3. - 7. kerros. 8. kerros.

1. kerros (osin maan alla). 2. kerros.


7. krs.


41

Vesihuoltosuunnitelma

Vesihuoltosuunnitelma, luonnos. Marika Orava 14.3.2012.


42

Asemakaavan muutosehdotus


43


44


45


46


47

vantaa · 2015. 6. 8. · asemakaavamuutos nro 002161, myyrmäki, 14.5.2012, tarkistettu 24.9.2012...

Documents