vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme · helsingissä suunnitelmaa valmistellaan...
TRANSCRIPT
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 4/14
Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme
Liikunnan iloa –kävely 12.12.2014
Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle?
2
VUODEN 2014 HALLITUS
PuheenjohtajaRisto Vahanenp. 041 515 [email protected]
VarapuheenjohtajaMarkus Löfströmp. 040 555 8228 [email protected]
Hallituksen jäsenet
Maija Anttilap. 0400 709 170, [email protected] Ahlersp. 050 380 7181, [email protected] Ahtiluotop. 040 707 0767, [email protected] Koivup. 050 363 6531, [email protected] Juha Lappalainenp. 050 545 2165, [email protected] Romppanenp. 040 720 9957, [email protected] Ari Rosenvallp. 040 521 2099, [email protected]
HENKILÖKUNTA
Toiminnanjohtaja Pertti Riiheläp. 09 454 [email protected]
Toimistopäällikkö Jaana Jukarainenp. 09 454 2750, 040 902 [email protected]
Muistineuvoja Jari Jokiluhtap. 09 4542 7540, 040 902 [email protected]
Muistineuvola
Vastaava hoitaja Eija Säynevirtap. 044 765 [email protected] Marja-Leena Keinänenp. 09 3104 4521 (ma-to klo 15-16)
Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi
Anitta Rytilahtip. 09 4542 7533, 040 902 [email protected]
Päiväpaikka
Lähihoitaja Lidija Tirkkonen Virikeohjaaja Mauri Sihvola Lähihoitaja, muistihoitajaStina HagforsHoitoapulainen Maie Kupponen
p. 09 4542 [email protected]
Lievästi muistisairaiden päivä-toiminta - Vertaistukiryhmä
Ohjaaja Kirsti Salin p. 040 902 2254 (ke-to)[email protected]
Keittiö
Emäntä Saara Sainmaa p. 09 4542 [email protected]
Omaisten vertaistukiryhmät
Eija Säynevirtap. 044 765 3999
Ilona - projekti
Selma Lanayap. 040 902 [email protected]
Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti
Muistineuvoja Jari Jokiluhtap. 09 4542 7540, 040 902 [email protected]
MuistiklubiAnitta Rytilahtip. 040 902 [email protected]
Liikunnan iloa - projekti
Projektivastaava Selma Lanayap. 040 902 [email protected]
3
Numero 4/2014, 28. vuosikertaPainosmäärä 2000 kpl
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessahelmi-, touko-, syys- ja joulukuussa
Taitto Jaana JukarainenKannen kuva Jaana JukarainenPaino Painotalo Miktor, Helsinki
Seuraava lehti ilmestyy 15.2.2015Aineisto 21.1.2015 mennessä
Julkaisija
Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY)Topeliuksenkatu 17 C 25, 00250 Helsinkip. 09 454 2750, faksi 09 4542 [email protected]
Toimitusneuvosto
Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen
Mediatiedot ja hinnat saatavissatoimistostamme: [email protected]
...Sisällysluettelo...Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot .............................................................................. 2
Sisällysluettelo ..................................................................................................................... 3
Pääkirjoitus ..................................................................................................................... 5
Päiväpaikan joulutervehdys ........................................................................................................... 6
Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme ................................................................................ 8
Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle? .................................................... 10
Pekka Laineen näkemyksiä tämän päivän edunvalvonnasta .................................................... 11
Mikä se Stadin ikäohjelma onkaan? ........................................................................................... 12
Mauri Sihvolan näyttely Sirkkalassa ........................................................................................... 13
Muistelemisen merkityksestä ........................................................................................................ 14
Tunnelmia 18.11. hyväntekeväisyyskonsertista .............................................................................. 16
Yhdistyksen toimintaa ..................................................................................................................... 18
Ristikko .................................................................................................................................. 19
Apuraha muistisairaiden henkilöiden rauhottavien lääkkeiden käyttöä selvittävälle tutkimukselle ........................................................................................... 22
Ristikon ratkaisu ..................................................................................................................... 22
4
MYYN
TI-
MEN
ESTYS!
5
Pääkirjoitus
Päiväpaikan kasvatin terveiset
Ensimmäinen vuoteni Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsenenä on takana.
On ollut erittäin mieluisaa olla taas aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Kun vuonna 1992 tulin ensim-mäisen kerran Päiväpaikkaan vapaaehtoistoimintaan, ilahduin paikan lämpimästä ja turvallisesta ilmapiiristä. Tunsin olevani kotonani. Koen vahvasti, että kiinnos-tukseni muistisairauksiin heräsi tuolloin. Kokemukseni Päiväpaikassa tekemästäni vapaaehtoisen ja hoitoapulai-sen työstä muistisairaiden parissa ovat varmasti myötä-vaikuttaneen haluuni opiskella geriatrian erikoislääkäriksi ja erityisesti kiinnostukseeni muistisairauksia kohtaan. Lämmin kiitokseni siitä!
Vuosi 2014 onkin sujunut minulla tiiviisti muistisairauk-sien parissa. Koko vuoden olen työskennellyt peruster-veydenhuollossa muistipoliklinikan lääkärinä ja kokenut työni erittäin tarpeelliseksi. Järjestötyöhön osallistuminen Alzheimer-yhdistyksen kautta on ollut minulle uutta toi-mintaa ja koen oppineeni paljon vuoden aikana. On myös ollut ilo tutustua muihin hallituksen jäseniin ja työsken-nellä osaavien henkilöiden kanssa yhdistyksen toiminnan edistämiseksi.
Väestön ikääntymisen myötä muistisairaudet ovat voi-makkaasti kasvava sairausryhmä. Enenevästi alkaa olla viitteitä siitä, että muistisairauksia voidaan ennaltaehkäis-tä monien elintapatekijöiden kautta. Samoilla keinoilla voidaan myös ylläpitää muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Nauttimalla perheen ja ystävien seuras-ta, syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja harjoittamalla aivojamme voimme kaikki pyrkiä pitämään itsemme ja aivomme kunnossa.
Rauhallista Joulun odotusta Teille kaikille ja kaikkea hyvää vuodelle 2015!
Satu AhtiluotoHAY:n hallituksen jäsen
6
LIIKUNNAN ILOA-KÄVELY
Perjantaina 12.12.14 klo 16.00 – 18.00 Lähtö: 16.00 Olympiastadion (pääsisäänkäynti) Maali: Sonera stadiumilla, jossa on tilojen esittely sekä puurojuhla Hyvä joulumieli tulee yhdessä tekemällä! Lämpimästi tervetuloa
Helsingin Alzheimer-yhdistys ry Helsingin Jalkapalloklubi Olympia Stadion-säätiö Lisätietoa; Selma Lanaya p. 0409022255
Helsingin Alzheimer-yhdistys ry haastaa sinut
”Vie vanhus ulos -kampanjaan”
kävely ja puurojuhla -tapahtumalla
7
Jouluyö, juhlayö.Päättynyt kaikk’ on työ,
kaks’ vain valveill’ on puolisoa,lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,seimikätkyessään...
Joulutervehdys ja iloista mieltä, siunausta
ja onnellista armon vuotta 2015!
Päiväpaikan asiakkaat jahenkilökunta
8
Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme
Yhdessä tehden syntyi muistorasioita.
Kouluttajamme Leonie Hohental-Antin
Projektivastaava Selma Lanaya
Meillä oli ilo viettää aikaa yhdessä vapaaehtoisten ja Hel-singin Alzheimer-yhdistyksen väen kanssa 21.11.2014.
Ohjelmassa oli koulutus Luovan muistelutyön menetel-mistä, joka antoi työkaluja asiakkaittemme kohtaamiseen. Koulutuksen pitäjäksi saimme YTT, draamakouluttaja Leonie Hohental-Antinin, joka toimii myös Kotkassa sijaitsevan Muistojen Talon luovana johtajana.
Koulutuksen aiheena oli erityisesti muistorasian tekemi-nen, jonka avulla voi tallentaa itselle tärkeitä muistoja taiteelliseen muotoon. Rentotunnelmaisen ja inspiroivan koulutuksen jälkeen nautimme yhteisesti pikkujoulutun-nelmasta.
Koulutusten tarkoituksena on antaa valmiuksia muisti-sairaan kohtaamiseen ja tukea hyvää vuorovaikutusta erilaisten ”työkalujen” avulla. Vapaaehtoisena pääsee siis mukaan laadukkaisiin koulutuksiin ja mukavaan yh-dessäoloon. Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme!
9
Jari Jokiluhta, muistineuvoja
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen vapaaehtoisetja henkilökunta osallistuivat luovan muistelutyön menetelmien koulutukseen.
Kuvat: Selma Lanaya
10
Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle?Muistineuvoja Jari Jokiluhta
Henkilökohtaista apua myönnetään vaikeavammaisille henkilöille. Vaikeavammaisilla tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoi-minnoista.
Avun tarkoituksena on antaa mahdollisuus vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle selviytyä yhdenvertai-sesti päivittäisissä toiminnoissa. Henkilökohtainen apu on:• vammaisille kuuluva vammaispalvelulain mukainen oikeus• itsenäisen elämän mahdollistaja vaikeavammai- selle henkilölle• välttämätöntä toisen ihmisen antamaa apua arkeen liittyvissä toiminnoissa
Palvelu voi käsittää monenlaista apua ja tukea niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Henkilökohtaisen avun myöntää henkilön hakemuksesta asuinkunnan sosiaali-työntekijä erillisellä päätöksellä. Hakemus on kirjallinen (Vammaispalveluhakemus -lomakkeella). Henkilökoh-tainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Edellytys on, että vaikeavammainen henkilö pystyy itse määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön, määrän ja toteuttamisajan.
Palvelu on esimerkiksi tukea omien valintojen toteuttamisessa:• päivittäisissä toiminnoissa (liikkuminen, pukeu- tuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huoleh- timinen sekä asiointi esim. kaupassa tai viran- omaisessa asioiminen)• työssä ja opiskelussa• harrastuksissa• yhteiskunnallisessa osallistumisessa• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä
Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa, jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai jota on annettavissa henkilön vammaisuu-desta tai sairaudesta riippumatta, esim. ns. perushoito.
RAJANVETOA?
Vammaispalvelujen saaminen ei ole sidoksissa vammai-sen henkilön varallisuuteen eikä pääsääntöisesti ikään, mutta esim. Helsingissä rajataan kylmästi yli 65-vuotiaat muistisairaat henkilökohtaisen avun ulkopuolelle.
Kaupunki tulkitsee, että avun tarve johtuu pääasiassa ikääntymiseen liittyvästä sairaudesta. Alle 65-vuotiaiden muistisairaiden kohdalla ei enää voidakaan käyttää samaa tulkintaa sillä kukapa alkaisi väittämään että 50-vuotiaan Alzheimerin tauti on ikääntymisen liittyvä sairaus, niinpä henkilökohtaisia avustajia on myönnetty heille.
11
11
Näkemyksiäni tämän hetken edunvalvonnastaPekka Laine, Pälkäne
Olen paitsi edellisen sukupolveni niin myös oman su-kupolveni omainen. Olen myös pitkäaikainen vapaa-ehtoinen potilas- ja omaisjärjestö Muistiliitossa. Omat kokemukseni 1990-luvun loppupuolella johtivat selkeään johtopäätökseen, että keskusjärjestön toiminnan perus-ta on potilaiden ja omaisten edunvalvonta, johon se on saanut oikeutuksen jäsenyhdistyksiltään. Yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan hyvin paljon. Laitoshoidosta – jon-ka suhteen saatiin aikanaan maksuasetuksen muutos – ollaan siirtymässä uusiin ratkaisuihin. Tulee kysyttyä, kuinka potilaan ja omaisen edut on turvattu eri vaihtoeh-doissa?
Yksi ensimmäisistä Muistiliiton edunvalvontatehtävistä oli ns. maksuasetuksen muutos. Sen mukaan pitkäaikai-sen laitoshoidon maksut määräytyivät asiakkaan mak-sukyvyn mukaan siten, että maksu saattoi olla enintään 80% hoidossa olevan kuukausituloista. Tämä puolestaan johti usein tilanteeseen, jossa kotiin jäänyt vähemmän ansainnut puoliso joutui taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen enemmän ansainneen puolison joutuessa lai-toshoitoon. 1990-luvun lopulla alkoi pitkä ja varsin laaja-alainen vaikuttamistyö maksuasetuksen muuttamiseksi. Uusi laki tuli voimaan 2003 ja ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa hoidon hinta on summa, joka voi olla 42% puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista silloin, kun laitoshoitoon joutuu enemmän ansainnut puoliso. (Toim. huom. Helsingissä tämä koskee myös tehostettua palveluasumista).
Olen kiinnostuksella seurannut mediassa käytyä keskus-telua en ainoastaan hoidon kustannuksista, vaan myös hoidon laadusta. Molemmat tarvitsisivat valtakunnallis-ta edunvalvontaa ja kannanottoja. Kysynkin, eikö olisi tärkeä edunvalvontatehtävä vaimon/perheen taloudellisen aseman turvaaminen esimerkiksi siten, että vuonna 2003 voimaan tullut laki koskisi myös tehostetun palveluasu-misen maksuja. Olen ymmärtänyt, että STM:ssä on jotain valmisteilla, mutta ottaen huomioon ministeriön työnpal-jouden ei ilman tehokasta edunvalvonta- ja vaikuttamis-työtä ole odotettavissa pikaista ratkaisua.
Toinen tämän hetken tärkeä asia on tuleva laki sallituista rajoitustoimista sosiaali- ja terveydenhuollossa eli niin sanottu itsemääräämisoikeuslaki. Laki tulee voimaan tullessaan koskettamaan 23.000:tta muistisairasta ihmistä mikä edellyttää sitä, että myös järjestöllä on keskeinen rooli lain sisällön tiedottamisessa sekä kouluttamisessa.
Kolmas hyvin ajankohtainen asia ovat ongelmat holho-ustoimilain mukaisten edunvalvojien toiminnassa. Olen kuullut erinäisistä epäkohdista, mutta kattavaa nykytila-analyysiä ei ole olemassa, siten asiaan ei voi ottaa kantaa. Palautteet ovat järkyttäviä ja apua ei tunnu löytyvän. Tässäkin olisi mielestäni edunvalvontatehtävä, joka edel-lyttäisi tilanneanalyysiä, sen perusteella kannanottoa ja toimenpiteitä.
Edelleen ja yhä kasvavassa määrin näen tärkeäksi vajaa-kykyisyyden ennakoinnin. Mahdollisuuden tehdä hoito-tahto tai edunvalvontavaltuutus siinä elämän vaiheessa, jossa toimintakykyä on vielä riittävästi jäljellä. Muistisai-rauden varhainen diagnosointi ja tiedottaminen erilaisista lainsäädännön tarjoamista ennakoinnin keinoista on sekin keskeinen muistijärjestön edunvalvonta- ja vaikuttamis-työn tehtävä.
Tehokkaan edunvalvonta- ja vaikuttamistyön edellytys on asiantuntemus ja siihen perustuva verkostoituminen. Verkostoitumisen avulla voi sitten seurata, missä vaihees-sa asia on ja miten siihen pitäisi vaikuttaa. Tämä puoles-taan edellyttää, että koko järjestökenttä on informoitu ja voi vaikuttaa paikallisesti tietoisena siitä, missä kussakin kysymyksessä olevassa asiassa valtakunnan tasolla men-nään.
Kaikista edellä esitetyistä olisi lisäksi miellyttävää voida lukea Muistilehdestä. Muistilehden tulisi olla eräs tiedot-tamisen väline. Muistiohjelman aloitteen tekijänä olisin myös kiinnostunut lukemaan Muistiohjelman jalkauttami-sesta.
12
Mikä se Stadin ikäohjelma onkaan?
Vanhuspalvelulaki on säädetty ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi-seksi ja iäkkäiden sosiaali- ja teveyspalveluista. (Laki ikääntyneen väes-tön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).
Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on tehtävä suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelu-jen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
Laissa todetaan, että ”suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutusta edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain.”
Lain mukaan suunnitelmassa on:1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelu- tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämi- seksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteitten toteuttamiseksi4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa5) määriteltävä miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa.
”Suunnitelma on osa kunnan strategista johtamista. Se kokoaa yhteen eri suunnitelmissa olevat ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä, asumista ja ympäristöä sekä palveluja koskevat tavoitteet. Suunnitelma on otettava huomioon valmisteltaessa kunnan talousarviota ja –suunnitelmaa, joissa hyväksytään kunnan tavoitteet ja osoitetaan määrärahat tehtävien hoitamiseen”.Helsingissä suunnitelmaa valmistellaan työnimellä Stadin ikäohjelma. Valmisteluverkostossa on jäseniä 10 – 12 hallintokunnasta, vanhusneuvostosta ja palvelukeskusten asiakasneuvostoista.Ikääntyneiden osallisuutta suunnitelman valmistelussa varmistetaan myös alueellisten asukastilaisuuksien tarjo-amilla keskustelufoorumeilla. Koordinointivastuussa on sosiaali- ja terveysvirasto.
Helsingin kaupungin sosiaali-ja terveysviraston Stadin ikäohjelma -ehdotusrungon ja vanhuspalvelulainpohjalta koonnut Helsingin Alzheimer-yhdistyksen edustaja vanhusneuvostossa,Markus Löfström.
13
Mauri Sihvolan näyttely Sirkkalassa
Näyttelyni Sirkkalassa on värikylpy tähän marraskuun hämäryyteen. Runsaat värit kuvaavat Teneriffan ja Ro-doksen tunnelmia: tarinankertojien matkasta kaukaisilta saarilta, ”Meren sydämestä”, helmestä.
Myös Vanhan Valamon tunnelmat tuovat muistoja vuosi-en takaa. Ikonostaasi, joka unenomaisesti erottuu lohkea-vista seinistä, ”Huokausten polku”, jota pitkin munkit kulkivat ja rukoilivat.
Näyttelyitä on ollut monia vuosien varrella ja aina löyny-tyt hyvä vastaanotto ja mielenkiintoinen palaute.
Näyttely on esillä Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17, tammikuuhun 2015 asti. Esittely sopimuksen mukaan.
Hyvää joulun aikaa kaikille!
Mauri SihvolaPäiväpaikan virikeohjaaja
Tunnelmia vanhasta valamosta.
Mimosa.
14
Muistelemisen merkityksestäMaarit Huovinen
o Muisteleminen on hauskaa ja hyödyllistä.o Muistelemista varten kannattaa ottaa esille ”virikkeitä”.o Muisteleminen voi olla kaksisuuntaista: menneisyyteen katsomista ja nykypäivän taltioimista.o Muisteleminen sopii meille kaikille.
Tänä syksynä ilmestyi oma muistelmakirjani Tyttö ja nauhuri (WSOY 2014). Se on julkaistu toimittajanimel-läni Maarit Tyrkkö. Kirja alkaa vuodesta 1972, jolloin kirjoitin avustajana ensimmäisen juttuni Suomen Kuva-lehteen. Muistellessani 40 vuoden takaisia aikoja minua kiinnosti, millainen nuori toimittaja Maarit Tyrkkö oikein oli. Miten hän teki työtään, keitä haastatteli, mitä kirjoitti. Matka menneisyyteen, nuoruuteen ja uran alkuvaiheisiin, oli hieno. Muistamista auttoivat monet ”virikkeet”. Olin säilyttänyt vanhojen haastattelujen kysymykset, luonnos-jutut, c-kasetit, joilla haastateltavat puhuivat, valokuvat ja valmiit jutut. Kun paneuduin materiaaliin, mennyt aika alkoi elää mielessäni.
Jutuista heräsivät puhumaan niin Valkeakosken patruuna Juuso Walden kuin Wihuri-Yhtymän rautarouva Rakel Wihuri. Välillä käytiin ulkomailla ja tuliaisiksi tuotiin Itävallan liittokanslerin Bruno Kreiskyn tai Lontoossa ensi-illassa näytelleen Ingrid Bergmanin haastattelu. Suomen Kuvalehden kautta aukesi tie myös tasavallan presidentistä Urho Kekkosesta kertoviin tapahtumiin. Ensimmäisen kerran tein hänestä juttua syksyllä 1973, kun neuvostoliittolainen taiteilija Ilja Glazunov maalasi presidentin muotokuvaa kuvanveistäjä Laila Pullisen Tapiolan ateljeessa Espoossa.
Kirja Tyttö ja nauhuri yltää vuodenvaihteeseen 1975 – 1976. Siihen mennessä nuori toimittaja oli saavutta-nut presidentin luottamuksen ja hänestä oli kasvamassa ”presidentin toimittaja”. Vuodesta 1976 eteenpäin Maarit Tyrkkö toimitti kaikki Urho Kekkosen omat kirjat, kuten mm. Kirjeitä myllystäni 1 ja 2, Nimellä ja nimimerkillä 1 ja 2, Matkakuvia Kainuusta ja Lapista sekä Tamminiemi. Kirjoihin liittyvästä yhteistyöstä presidentin kanssa on tulossa toinen kirja (vuodet 1976 – 1981).
Sen kirjoittamista varten presidentti on lähettänyt erilaista virikemateriaalia toimittajalle, sillä UKK:n toivomuksen-sa on, että kirjassa kuvattaisiin myös häntä ihmisenä – ja avattaisi näkymä hänen arkipäiväänsä.
Muistele omaa arkipäivääsiMaailmanmeno on nykyisin niin vauhdikasta, että on hyvä, jos voi edes hetkeksi pysähtyä. Kaikki mennyt on arvokasta ja erityisen arvokasta on arki, sinun omat arki-päiväsi. Kenelläkään muulla kuin sinulla itselläsi ei ole tietoa niistä. Ja ilman menneisyyttä, ei ole tulevaisuutta. Lapset ja ystävät ovat niitä, joita sinun arkesi kiinnostaa. Omia virikkeitäsi ovat vanhat esineet, valokuvat, kirjeet, päiväkirjat.
Joulun pyhien lähestyessä on oikea aika ottaa mennyt esille. Valokuva-albumit ovat aarteita, joita selailemalla pääsee seikkailuihin. Aivot pitävät myös siitä, että niitä käyttää. Ne eivät kulu, vaan virkistyvät. Kuvia katsellessa – ja kuvia järjestellessä – on ensiarvoisen tärkeää, että merkitsee niihin keitä henkilöitä kuvissa on, milloin ne on otettu ja missä. Myös kuvaaja on hyvä kirjoittaa muistiin. Joskus kuvasta tai kirjeestä saattaa alkaa tarina, ja silloin on hyvä ottaa esille kynä ja paperia ja kirjoittaa se talteen.Aina ei lopputuloksena ole kirja, mutta pienikin muiste-luspätkä kannattaa säilyttää ja jakaa lapsille ja ystäville.
Oi niitä ja näitä aikojaMuistella voi myös mukavia lauluja, kirjoittaa vihkoon laulun sanoja tai vaikka ryhtyä keräämään ja tallettamaan reseptejä, omia ja isoäidin vanhoja. Eikä nykyaikaakaan saa unohtaa. Ellei ryhdy säännöllisesti pitämään päivä-kirjaa tästä päivästä, ei jää hyviä muistoja ja muistamista auttavia virikkeitä myöhemmäksi.
o Aloita päiväkirjan pitäminen, tee se vaikkapa 1.1.2015.o Kaiva esille vanhat valokuvat ja tunnista niissä olevat henkilöt.o Vaikka elämmekin sähköpostin aikaa: kirjoita kirje ystävälle.o Tee uuden vuoden päätös: ryhdy muistelemaan!
15
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen lukee käsikirjoitusta, jossa hänen erä- ja hiihtokaverinsa muistelevat yhteisiä retkiä. Kuva on otettu kesällä 1975 presidentin henkilääkärin Rikke Sotamaan kalastuskämpän rannalla Konneveden Käpysaa-ressa. Kuva on kotiarkistostani ja sen on ottanut kamerallani joko Rikke Sotamaa tai minä. Käsikirjoitus, jota presidentti lukee, ilmestyi syksyllä 1975 Otavan kustantamana ja Tauno V. Mäen kirjoittamana nimellä “Iloista kyytiä päämiehen muka-na kairassa ja tunturissa”. Itse olin kirjan haamukirjoittaja, nimeni Maarit Tyrkkö mainitaan kirjan etulehdellä. Presidentin punainen asu on nimeltään Polariina, siinä on kaksi kookasta froteepyyhettä, jotka on ommeltu osittain yhteen. Tämä kuva on julkaistu kirjassa Tyttö ja nauhuri (WSOY 2014).
Toimittaja, tietokirjailija Maarit Tyrkkö (nyk. Huovinen) on saanut kirjastaan Tyttö ja nauhuri paljon kiitosta.Kuva: Veikko Somerpuro
Maarit Tyrkkö:Tyttö ja nauhuri
16
Tunnelmia 18.11. hyväntekeväisyyskonsertista Temppeliaukion kirkosta
Kiitos kaikille mukana olleille!
Kuvat: Ilkka Jukarainen
Mikael Konttinen
HAY:n varapj. Markus Löfström
Mari Kätkä ja Petri Laaksonen
Petri Laaksonen
Milana Misic
17
Grex Musicus johtajanaanMarjukka Riihimäki
Anneli Saaristo
Vas. Tommi LäntinenOik. Henrik Strang
18
YHDISTYKSEN TOIMINTAA
PÄIVÄPAIKKATopeliuksenkatu 17 C 25
Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo 8-17. Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toi-mintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmis-tuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi.
Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, eri-laisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta.
Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 €/tunti.
Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p. 4542 7533, 040 902 2253,[email protected]
MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTAVertaistukiryhmäSirkkala, Topeliuksenkatu 17.
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntoutta-vaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keski-viikkoisin tai torstaisin klo 10-15.
Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaihees-sa oleville alle 65-vuotiaille helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös www.hel.fi sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p. 040 902 2254 (ke-to).
Vapaita paikkoja voi tiedustellaAnitta Rytilahdelta p. 4542 7533, 040 902 2253,[email protected]
MUISTINEUVONTATopeliuksenkatu 17 B 13
Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä.
Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo 8.00-17.00 p. 040 902 2250 tai [email protected]
MUISTINEUVOLAToimipisteet:- Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, 00100 Helsinki- Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, 00780 Helsinki- Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, 00920 Helsinki
Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huo-lestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton.
Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo 15-16 numerosta p. 09 3104 4521. [email protected], tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnastaEija Säynevirta p. 044 765 3999.
OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT
Maanantain iltapäiväryhmä klo 13.30 - 15.308.12.2014, 12.1, 26.1 ja 9.2.2015Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa!Ei ennakkoilmoittautumista.
Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmäklo 18.00 - 20.00.18.12.2014, 22.1. ja 19.2.2015Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa!Ilmottautumiset toimistoon viimeistään edellisenä päivänä p. 044 765 3999/Eija Säynevirta.
19
TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN
Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheen-jäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haas-teista aina ole helppoa puhua – vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ris-tiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskustelu-aika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta 2000.
Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p. 041 518 1181.
Yhdistyksen ryhmät kokoontuvat toimintakeskukses-samme, Topeliuksenkatu 17, joka on Töölön kirjastoa vastapäätä.
Ristikon ratkaisu sivulla 22.
20
Viikonloppupaikka
Topeliuksenkatu 17 C, HelsinkiPäiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppu-paikka on auki LAUANTAISIN klo 12.00 - 18 .00
Viikonloppupaikka maksaa 25 €/henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnalli-nen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta.
Viikonloppupaikka on suljettu 27.12.2014.
Lisätiedot: Jari Jokiluhta p. 040 902 2250 tai [email protected]
Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 040 902 2255. Liikunnan iloa 2014 - 2016
Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa
Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia.
Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohen-taminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Selma Lanayaan040 902 2255 tai [email protected]
PROJEKTITOIMINTA
Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti 2012-2014
Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta?Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkoke-muksen toisten hyödyksi?
Vapaaehtoistoiminnan muotoja:
* Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen* Sairastuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen* Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen* Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt* Yhdistyksen retkillä mukana oleminen* Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, ta- pahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla.* Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin.
21
Toivotamme kaikille jäsenillemme ja Synapsin lukijoille:
Rauhallista jouluaja onnellista uutta vuotta 2015!
Helsingin Alzheimer-yhdistys ry
Kuva: Ari Hartikainen
22
Ris kon ratkaisu
Apuraha muistisairaiden henkilöiden rauhoittavien lääkkeiden käyttöä selvittävälle tutkimukselle
Yliopiston Apteekki myönsi 19 000 euron apurahan proviisori Laura Saarelaiselle, joka tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta muistisairaiden henkilöiden bentsodiatsepiinien käytöstä.
Itä-Suomen yliopistossa tutkijana toimiva proviisori Laura Saarelainen (25) selvittää väitöstutkimuksessaan bentsodiatsepiinien käyttöä ja niihin liittyviä haittavaiku-tuksia Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä. Bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, jotka lievit-tävät ahdistuneisuutta ja helpottavat unihäiriöitä lyhytai-kaisessa käytössä. Alzheimerin tauti puolestaan yleistyy Suomessa kuten monissa muissakin maissa väestön ikääntyessä. ”Iäkkäät käyttävät bentsodiatsepiineja usein turhan pit-kään, mistä aiheutuu erilaisia haittavaikutuksia ja ylimää-räisiä kustannuksia. Alzheimerin tautia sairastavien oireet saattavat jopa pahentua bentsodiatsepiinien liiallisen käytön takia”, proviisori Laura Saarelainen sanoo
“Myönsimme lääkehuollon tutkimukseen suunnatun apu-rahan tänä vuonna tutkimukselle, jonka tulosten avulla voidaan kehittää iäkkäiden henkilöiden lääkehoitoa ja saada aikaan lääkekustannusten säästöjä”, sanoo Yliopis-ton Apteekin tutkimusyhteistyöstä vastaava johtaja Inka Puumalainen.
Yliopiston Apteekki on myöntänyt vastaavia apurahoja jo vuodesta 1956 alkaen. Viimeiset kymmenen vuotta apuraha on myönnetty vuosittain. Tänä vuonna apurahaa haki kymmenen henkilöä. Lisätietoja tutkimuksesta:Tutkija, proviisori Laura Saarelainenpuh. 050 309 5536 ja [email protected]
Lisätietoja apurahasta:Farmasian tohtori, proviisori Inka Puumalainen, Yliopiston ApteekkiJohtaja, koulutus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteetpuh. 09 5420 4506 ja [email protected]
23
MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ
Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, 00530 Helsinki Ajanvaraus 010 380 3838 Ajanvaraus 09 775 0800 www.aava.fi
Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, 00530 Helsinki Runeberginkatu 47, 00260 Helsinki Ajanvaraus 010 414 2202 Ajanvaraus 010 41400, 010 414 0112
Geriatrian erikoislääkäri, LT Geriatri, sisätau en erikoislääkäri Minna Raivio Sari Andersson Terveystalo Kamppi Lääkärikeskus Mehiläinen Jaakonkatu 3, Helsinki Ympyrätalo, 00530 Helsinki Ajanvaraus 030 6000 Ajanvaraus 010 41400 www.terveystalo.com
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ruusuadressit
Onnittelu- tai suruadressi 15,00
Tilaajan valitsemallatekstillä 18,00
Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta:Topeliuksenkatu 17 C, Hkip. 09 454 2750arkisin klo 8.00 - 16.00
Kiitos tues tasi!Yhdistyksemme toimintaa voi tukea:••••
FI70 8000 1301 4057 27
Kiitos!