Vapaaehtoistyön rajoilla

Joensuu

12. lokakuuta 2011

Esityksen rakenne

Johdanto: vapaaehtoistoiminta ja hyvinvointivaltio Käsitteitä ja määritelmiä Vapaaehtoistoiminnan rooli Toiminnan motivaatiot Vapaaehtoisuuden edistäminen Johtopäätöksiä

Modernin hyvinvointivaltion synty Taustalla kokemukset 1930-

luvun lamasta (työttömyys, fasismi) ja II maailmansodasta

Köyhäinhoito siirtynyt kirkolta valtiolle jo aikaisemmin

Pohjoismaissa tavoitteena täystyöllisyys ja universaali HV, Keski-Euroopassa subsidiariteetti

Hyvinvointivaltion tehtävät

Sosiaalisten riskien kantaminen yhdessä -> solidaarisuus

Talous luo edellytyksiä muiden vapauksien toteuttamiselle -> talouden sääntely

Työvoiman uusintaminen siirtämällä vastuuta perheeltä julkiselle vallalle

Hyvinvointivaltion kritiikki Markkinoilla vastuulliset tuottajat vastaavat kuluttajien

vapaasti ilmaisemiin yksilöllisiin tarpeisiin -> ei tarvetta sääntelylle

Julkisen vallan tuottamien hyödykkeiden valinta ei ole vapaaehtoista eivätkä ne vastaa yksilöllisiin tarpeisiin -> pakkovalintoja ja tehottomuutta

Julkinen sosiaaliturva heikentää yksiköiden oma-aloitteisuutta -> köyhyysloukkuja ja riippuvuutta

Hyvinvointivaltio ei anna tilaa vapaaehtoisille avustusmuodoille ja lähimmäisvastuulle

HV ja kansalaisyhteiskunta Ilman yhteyttä kansalaisiin HV:stä tulee

käyttäjille vieras hallintokoneisto (”viranomainen ei voi rakastaa”)

Kumppanuus tukee molempia:”meidän yhteiset palvelut”

Hyvinvointivaltion mentaalinen omistajuus: vapaaehtoistoiminnan ja julkisen toiminnan kumppanuus

Vapaaehtoistoiminnan historiaa Laki hyväntekeväisyysyhdistyksestä 1840 Naisfilantroopit: orvot, köyhät lapset, lasten hoito Rouvasväenyhdistykset, ompeluseurat, kampanjat

(työhuone, lastenkoti, koulu) Koulukeittiöyhdistys 1905, pyhäkoulut, sisälähetys Myöhemmin prostituoidut, ex-vangit, vanhukset ja

vammaiset

Vapaaehtoistyön määritelmä

Työ tehdään muiden kuin lähisukulaisten tai yhteiskunnan hyväksi

Työ on järjestäytynyttä Työ on palkatonta

EU ja vapaaehtoistoiminta

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kannanotto 3.10.2011

Vapaaehtoistoiminta erotettava ansiotyöstä eikä vapaaehtoistoiminnalla tule korvata sitä

Vapaaehtoistoiminnalla eo voida korvata valtion vastuuta taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutumisesta.  

Vapaaehtoistoiminnan alueet (EU)

Merkitystä työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa, koulutus- ja nuorisopolitiikassa, kulttuuripolitiikassa, liikunta- ja terveyspolitiikassa, aluepolitiikassa, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikassa sekä humanitaarisessa avussa ja kehitysyhteistyössä

Edistää sosiaalisen pääoman muodostumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ja demokratiaa

Vapaaehtoistoiminnan rooli (EU)

Erityinen rooli heikossa asemassa olevien väestöryhmien köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä, osallisuuden parantamisessa, hyvinvoinnin ja yhteisvastuun edistämisessä

Nuorten työllistymisen ja työssä vaadittavien taitojen edistäminen (ei voi korvata muodollisen koulutuksen tai työkokemuksen arvoa)

Vapaaehtoistoiminnan edistäminen EU:ssa

Vapaaehtoistoiminnan aliarviointi sekä tiedon puute vapaaehtoistoiminnan arvosta, mahdollisuuksista ja tärkeydestä yksilöille ja yhteiskunnille.

 Vapaaehtoisten vaihto-ohjelmia kehittäminen, tiedonvaihtoa, yhteistyötä maiden välillä

Avoimia kysymyksiä Miksi ihmiset auttavat toisiansa? Onko kyse kuitenkin jollakin tavalla palkkion –

mielihyvän, kunnian tai vastapalveluksen – tavoittelusta tai rangaistuksen pelosta?

Onko ylipäätään olemassa täysin pyyteetöntä, epäitsekästä toisen ihmisen auttamista, altruismia?

Vastaukset tärkeitä vapaaehtoistoiminnan edistämisessä

Vapaaehtoisuus marginaalissa, miksi?

Psykologinen egoismi vs eettinen egoismi Occamin partaveitsi

Biologiset selitykset

Itsekkään geenin teoria (Richard Dawkins) Ihmiset ”eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen

itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja”

Pyyteetön käyttäytyminen on mahdollista vain, jos se edistää geenien lisääntymistä

Evoluutioteoria Pyyteetön käyttäytyminen teorian vastaista, koska se ei

edistä kelpoisuutta vaan pikemminkin haittaa sitä Luonnonvalinta suosii niitä, jotka toimivat yksinomaan

itsekkäästi Pyyteetön auttaminen saattoi syntyä ja yleistyä vain siksi,

että jokin osa populaatiosta, jossa tällaista käyttäytymistä esiintyi tavanomaista enemmän, yksinkertaisesti lisääntyi muita nopeammin ja täytti maan

Biologisten selitysten ongelmia Naturalistinen virhepäätelmä: havainnoista

siirrytään normeihin Jos ihmistä ohjaisivat vain geenit, eikä ihminen

kykenisi aitoihin valintoihin, olisi turha puhua enää etiikasta eli siitä, miten olemme suhteessa toisiin ihmisiin, eläimiin ja koko maapalloon

Taloustieteen ratkaisuyritykset

Homo economicus maksimoi omaa etuaan aina ja kaikkialla

Mahdotonta että joku auttaisi tuntemattomia Vapaaehtoisten ja lahjoittajien käytös on

täydellinen mysteeri uusklassiselle taloustieteelle Elias Khalilin esimerkki Ohiosta

Selitysyritykset

Kolme rationaalista teoriaa, kolme arvoihin perustuvaa teoriaa

Rationaaliset teoriat: itsekäs, itsekeskeinen ja monenkeskeinen teoria

Arvoihin perustuvat teoriat: kantilainen teoria, sosiaalinen teoria, lämpimän hehkun teoria

Itsekäs teoria Ihmiset pyyteettömiä, koska se voi tuottaa heille

tulevaisuudessa etuja (tit for tat -strategia = sama samasta -strategia)

Muistuttaa vastavuoroista altruismia biologiassa Onko aitoa altruismia, koska tavoitellaan lopulta omaa etua?

Edellytyksenä, että pyyteettömyyttä esiintyy puolin ja toisin ja että apua vaihdetaan pitkän ajan kuluessa

Itsekeskeinen teoria Pyyteettömyyttä osoittava ihminen kokee avustettavan

hyödyn osaksi omaa hyötyään Muistuttaa sukulaisvalintaa biologiassa Edellytyksenä että avun antaja voi kuvitella asettuvansa

avun saajan asemaan Onko todellista altruismia koska itsekeskeinen altruisti

auttaa vain niitä, joiden hätään hän pystyy itse samaistumaan? Kyllä!

Itsekeskeisen teorian pulmia Vapaamatkustaminen: toiset voivat nauttia toisten

tekemistä lahjoituksista Ihmiset tekevät myös esimerkiksi sellaisia lahjoituksia,

joissa eivät voi kuvitella asettuvansa avun saajan asemaan Lahjoittajat eivät aina edes tietä tai haluakaan tietää

lopullista avustuskohdetta Auttaja ”masokisti”: on valmis tekemään uhrauksia

asettuakseen toisten asemaan, jotka nauttivat hänen sijastaan

Monenkeskinen teoria Pyyteettömästi käyttäytyvällä on käyttäytymistä selittävä

sosiaalinen piirre, moraalinen ”geeni” Muistuttaa ryhmävalinnan teoriaa biologiassa Selittää miksi toiset ihmiset käyttäytyvät toisia

pyyteettömämmin, tietyn geneettisen piirteen ansiosta toiset esimerkiksi lahjoittavat ja toiset eivät

Pulmana jälleen vapaamatkustaminen. Yksilö voi nauttia toisista huolehtivan ryhmän eduista, vaikkei itse osoittaisi pyyteettömyyttä

Kantilainen teoria Kantilaisen velvollisuusetiikan mukaan ihmisen

toiminnalla on moraalista arvoa vain silloin, kun hän auttaa toista pelkästä velvollisuudesta eli kunnioituksesta moraalilakia kohtaan

Pyyteetöntä käyttäytymistä selitetään kunnioituksella moraalilakia kohtaan

Todellisuudessa ihmiset eivät käyttäydy Kantin periaatteen mukaan: Ihmiset ovat yleensä avuliaampia tutuille kuin vieraille. Tuttujen joukossa ihmiset auttavat ennemmin vähävaraisia kuin rikkaita

Kantilaisen teorian pulma

Oppilas valitti mestarilleen: ”Palvelen mielelläni ystäviäni, mutta teen sen valitettavasti taipumuksesta Ja mieltäni jäytää usein se, etten ole hyveellinen ” Mestari vastasi tähän: ”Ei ole muuta neuvoa kuin, että sinun on yritettävä halveksia heitä ja tehdä inhoten sitä, mitä velvollisuus vaatii ”

Sosiaalinen teoria Ihmisten käyttäytymistä selittää vertaisten hyväksymisen,

kunnioituksen, ihailun ja arvostuksen tavoittelu Pyyteettömyys selittyy sillä, että tietyissä kulttuureissa

suositaan pyyteettömyyttä Lahjoittaminen voi nostaa yksilön statusta ja lisätä hänen

haluttavuuttaan partnerina (ja siten myös jälkeläisten määrää)

Kulttuurissa voi myös vaikuttaa tietty instituutio – esimerkiksi kirkkokunta – joka kannustaa pyyteettömyyteen

Sosiaalisen teorian ongelmia

Instituutiot -- esimerkiksi kirkkokunnat -- vaikuttavat käyttäytymiseen, mutta eivät voi yksinään selittää yksilöiden käyttäytymistä

Miksi pyyteettömyys on tullut suosituksi tietyssä kulttuurissa? Miksi esimerkiksi jossakin seurakunnassa on alunperin alettu suosia tuntemattomien auttamista?

Lämpimän hehkun teoria Pyyteetön teko lämmittää mieltä Pyyteettömyyden ensisijaisena motivaationa ei ole huoli

avustettavan asemasta vaan hyvän mielen hankkiminen Selittää miksi miksi monet auttavat, vaikka tietävät myös

muiden auttavan Auttaminen tuo hyvän mielen riippumatta siitä, kuinka

paljon apua on kertynyt

Lämpimän hehkun teorian ongelmia ”Lämmin hehku” on teon seuraus, ei sen alkuperäinen

motiivi Pyyteettömän teon tekijän on jo etukäteen oletettava, että

teosta seuraa hyvä mieli -> Teko valikoituu sen aiheuttaman ”hyödyn” vuoksi pyyteettömyyden kohteeksi

Kaikki pyyteettömät teot tuo hyvää mieltä. Pyyteettömyyden syynä voi olla myös väärinarvio, ujous tai typeryys

Mitä ihmiset sanovat auttamisesta? Kyselyissä ja haastatteluissa auttajat perustelevat

itse auttamista yleisimmin huolella avunsaajien asemasta

Sosiaalipsykologiassa altruismi on yksinkertaisesti vapaaehtoista, toista ihmistä auttavaa toimintaa

Pyyteettömyyden motiivina on halu kohentaa toisen ihmisen hyvinvointia

Miten pyyteettömyyttä voisi edistää?

Kristillinen etiikka: kolme erilaista lähestymistapaa (luonnollinen moraalilaki, Raamatun opetukset, yhdistelmä edellisistä)

Toisen asemaan asettuminen

Luonnollinen moraalilaki Ihmiset tunnistavat ”sydämessään” käskyn toimia oikein

ja rakkauden mukaisesti Ei ero kristittyjen ja muiden välillä paitsi motivaatiossa,

kristillinen usko motivoi rakkauden eri tavalla kuin yleisinhimillinen etiikka

Pulma 1: rakkauden vaatimus on se, mikä muodostuu näkemykseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa

Pulma 2: luonnollisen moraalilain käsite on sangen epämääräinen

Raamatun opetukset

Toinen vaihtoehto kristilliselle etiikalle on etsiä eettisiä periaatteita Raamatusta tai kristillisten kirkkojen eettisestä opetuksesta

Pulmana ettei yksilöiden moraaliselle harkinnalle jää paljon tilaa

Muistuttaa kantilaista velvollisuusetiikkaa Raamatun käskyt ja ohjeet tulevat helposti Raamatun

toisen keskeisen sanoman eli armon tilalle

Kultainen sääntö ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se

heille ” (Matt 7:12 ) Kyse voi olla myös siitä, että ihmiset vahvistavat

toisissaan ennakkoluuloja, esim rasisti saattaa hyväksyä sen, että häntä nuhdellaan liiallisesta suvaitsevaisuudesta

Luterilainen tulkinta kultaisesta säännöstä pohjautuu toisen ihmisen tilanteeseen asettumiseen

Sääntö tulkitaan ikään kuin lähimmäiselle olisi tehtävä mitä hän toivoo itselleen tehtävän

Yhdistelmä Kolmas mahdollisuus on yhdistelmä luonnollista

moraalilakia ja erityistä kristillistä etiikkaa Luonnolliseen moraalilakiin perustuva rakkauden

vaatimus vastaa raamatullista käskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä

Luonnollisen moraalilain yhteinen perusta ei tarkoita, että yleinen moraalitaju olisi aina kohdallaan ja rakkauden vaatimus ymmärretty oikein

Toisen asemaan asettuminen

Adam Smithin mukaan myötätunnon herättää ”rinnan sisäinen minä” (man within the breast) Smith korosti, että tämä oli Jumalan vaikutusta ihmisissä

Toisen asemaan asettuminen? Vastaväitteenä voi esittää, etteivät kaikki kykene

asettumaan toisten asemaan Mutta jos emme voisi asettua toisten asemaan, meidän

olisi turha kysyä heiltä, mitä he pitävät tietystä ravintolasta, hotellista, matkasta, tanssiesityksestä tai kaupungista, jossa he ovat käyneet

Koko mainosteollisuus lepäisi tyhjän päällä, jos ihmiset eivät osaisi asettua toisten asemaan

Samaistuminen on helppoa! Itse asiassa toisen asemaan asettuminen on helppoa ja

yksinkertaista Yleensä vain yksi ainoa kerta riittää ihmiselle siihen, että

hän näkee tilanteen toisen silmi Toisen aseman ymmärtämiseen riittää yksi ainoa kirja,

mainos, uutinen tai ohikulkijan havainto Ihminen voi kerralla oivaltaa esim. auto-onnettomuudessa

lapsensa menettäneen äidin tuskan

Miten vaikuttaa myötätuntoon? Kyse lienee sekä biologisesta että opitusta ominaisuudesta Myötätuntoon vaikuttaa paitsi tuttuus myös autettavan

tarpeen hyväksyttävyys auttajan näkökulmasta Joku voi tuntea erittäin hyvin naapurinsa, mutta ei halua

lainata hänelle rahaa savukkeiden ostoon, koska ei hyväksy tupakointia

Lähimmäisyyden edistäminen Tärkeää hyödyntää samoja keinoja kuin tarinankertojat:

tuttu ihminen on läheisempi, häntä kohtaan on helpompi tuntea myötätuntoa ja häntä ollaan valmiimpia auttamaan

Tuttuuden avulla voidaan murtaa lähimmäisyyden valikoitumisen malli -> lähimmäisapu kohdistuu vain vähäistä apua tarvitseviin tuttuihin ja mukaviin naapureihin eikä suuressa hädässä oleviin, ehkä aggressiivisesti käyttäytyviin, tuntemattomiin ihmisiin

Olinerien tutkimus Sam Oliner oli 12-vuotias juutalainen poika Puolassa, kun

natsit ajoivat hänet ja hänen perheensä Bobowan ghettoon vuonna 1942

Balwina-niminen maalaisnainen otti hänet hoiviinsa, salasi hänen henkilöllisyytensä ja etsi hänelle työn Muut Olinerin perheestä menehtyivä

Sodan jälkeen Sam Oliner halusi vaimonsa kanssa selvittää, miksi tuhannet Balwinan kaltaiset ei-juutalaiset vaaransivat henkensä pelastaakseen juutalaisia

Olinerien tulokset Pelastajia yhdisti laaja sitoutuminen ihmissuhteisiin,

myötätunnon kokemus sekä velvollisuuden tunne monia eri ihmisryhmiä kohtaan

Pelastajien lapsuuden perheet olivat olleet rakastavia ja läheisiä, sivustakatsojat olivat kasvaneet kuuliaisuuteen ja taloudelliseen kilpailuun

Pelastajat kertoivat oppineensa välittämisen vanhemmiltaan Pelastajat myös luottivat muita useammin toisiin ihmisiin

Johtopäätöksiä Hyvinvointivaltio tarvitsee vapaaehtoisuutta, ei korvaavaa

vaan täydentävää toimintaa Kaikki avoin vuorovaikutus ihmisten välillä edistää

lähimmäisyyttä Vapaaehtoistoiminta erityisen tärkeää heikoimmassa

asemassa olevien ryhmien tukemisessa