vapaavahti • frivakt 3/2009

Frivakt Vapaavahti 13 / 2009

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN

VAPAAVAHTI • FRIVAKT 3/20

09

Ms Midas i Raumos hamn

Sjöfarare i Ylläs landskap

Kotkan Meripäivät

Amorella vei jalkapalloturnauksen

2 Vapaavahti Frivakt 3 / 2009

Kansikuva: Sirpa Kittilä kuvasi ms Silja Europan Elina Junnilan Kotkan MeripäivilläPärmbild: Sirpa Kittilä: Elina Junnila från Silja Europa på Kotka Havsdagar

Takasivu: Thure Malmberg kuvasi Lapin syksyistä luontoaBaksida: Thure Malmberg avbildade höstlig natur i Lappland

VAPAAVAHTI 3/09

FRIVAKT 3/09

Satsaa itseesi ………………………………… 3Hevosvoimia maalla ja merellä ……………… 4Ilmojen haltijat suosivat Meripäiviä ………… 7Merenkulkijoiden kulttuuritapahtuma Kotkassa 18.7. ………… 10Merimieslaulufestivaalit käytiin Puuvenekeskuksessa ………………… 12Suuria purjelaivoja Aurajoen rannoilla ……… 14Voittajan äänessä sopivasti merimiessärmää … 16Uutun kotimatka Kotkaan neljän Turkin-vuoden jälkeen ……………… 18Kotimatka Kotkaan ………………………… 19Midas ……………………………………… 22Sweet home Chicago ……………………… 27MEPA:n kirjasto suosittelee ………………… 28Esa Lonka valtakunnansovittelijaksi ………… 31MEPA Trap haulikkokisa 25.8.2009 ………… 32Kulloon golfkisa pelattiin vaihtelevassa säässä 34MEPA:n jalkapallo pelattiin Salon liikuntapuistossa ……………………… 36Merimiesten urheiluviikko 13.-19.7.2009 Tukholmassa, Kaknäsin merimieskeskuksessa 40Arjessa kuntoon - Silja Europan työhyvinvointiohjelma jatkuu ……………… 41Kokkien kisat ……………………………… 43Ylläksen matkalla hyvä meininki …………… 44Tunnelmia MEPA:n kursseilta ……………… 49Opinahjo maantasalle ……………………… 53Ristikot …………………………………… 56Tulevia kursseja …………………………… 59

Satsa på dig själv …………………………… 3Hästkrafter till lands och till sjöss …………… 5Vädrets makter gynnade Havsdagarna ……… 8Sjöfararnas kulturevenemang i Kotka den 18 juli ………………………… 11Sjömanssångfestivalen hölls i Träbåtscentret … 13Stora segelfartyg vid Aura ås stränder ……… 15Vinnarens röst lagom sjömanssträv ………… 17Uuttus hemfärd till Kotka efter fyra år i Turkiet 18Midas ……………………………………… 25SSB:s bibliotek rekommenderar …………… 30Esa Lonka blev riksförlikningsman ………… 31SSB:s tävling i trapskytte 25.8.2009 ………… 33Golftävling i Kullo i omväxlande väder ……… 35SSB:s fotbollsturnering spelades i Salo idrottspark …………………………… 38Sjöfolkets idrottsvecka 13.-19.7.2009 på Kaknäs sjömanscentrum i Stockholm …… 40För en bättre vardag - Silja Europas arbetshälsoprogram fortsätter ……………… 42Kockarnas tävling …………………………… 43”Flaggskeppet” ger glad samvaro och ny kondition i Lappland ……… 45Korsord …………………………………… 57

Sjöfarare på vandring vid Ylläs s. 45

Terhi voitti Kotkan Ruusun Merimieslaulufestivaaleilla

Futisturnaus pelattiin hienossa säässä Salon Liikuntapuistossa


Satsaa itseesiLehdissä on tämän tästä uutisia, että suomalaisten kunto laskee. Alokkaitakaan ei saa juoksuttaa ennen kuin heidät on kuntoutettu sauvakävelyn avulla. Vasta sitten voidaan siirtyä fyysisimpiin suori-tuksiin. Erään urheiluopiston tekemästä tutkimuksesta selviää, että työikäisten kunto on laskenut ja paino noussut 1980-luvun alusta tasaisesti. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös merenkulkijoi-den piirissä tehdyissä tutkimuksissa.

Tilanne on huolestuttava, sillä tätä menoa olemme tulevaisuudessa kunnoton kansakunta, jonka terveydenhuoltokulut ovat liian suu-ret. Suunta on saatava muuttumaan ja nopeasti. Näihin ”talkoisiin” tarvitaan kaikkien mahdollisten tahojen panostusta ja tosissaan.

Myös meidän merenkulussa työskentelevien on syytä olla huolis-samme merenkulkijoittemme hyvinvoinnista. Tiedon puutteeseen se ei ainakaan kaadu, sillä tutkimustuloksia on riittävästi, mutta mistä löytyy se kuuluisa tahto? Merenkulkija on itse saatava tahto-maan muutosta. Vastuu omasta kunnosta on viime kädessä jokai-sella itsellään.

MEPA on tänäkin vuonna panostanut paljon työhyvinvointiin merityössä. M/S Silja Europalla aloitimme huhtikuussa lähes 60 hengen voimin vuoden kestävän Arjessa Kuntoon- työhyvinvointi-kurssin. Kurssiin kuuluu ryhmätapaamisia monipuolisine koulu-tuksineen ja väliaikoina noudatetaan mahdollisimman hyvin annet-tuja/sovittuja ohjeita.

Elokuun yhteistapaamisesta saatu palaute on rohkaisevaa. Lii-kuntaa on lisätty, paino on pudonnut, laivan kuntosali on kovassa käytössä ja sairauksista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet. Aivan upeata.

Samoin kahdella matkustaja-aluksella oli koko kevään MEPAn palkkaama kunto-ohjaaja viikoittain vetämässä kuntojumppia ja antamassa henkilökohtaista ohjausta liikunta-asioissa.

Toivotaan, että tämä ”Suomen malli” yleistyisi maailmalla ja oi-keasti välitettäisiin omasta työvoimasta ja sen hyvinvoinnista. Us-kon, että siihen satsatut rahat saadaan takaisin moninkertaisesti pi-dempinä työurina ja vähempinä sairaslomina. Ennen kaikkea se on tietenkin satsaus omaan hyvinvointiin.

Tutkimuksista on opittu, että pienillä muutoksilla päästään pi-simmälle. ”Kertarysäyksen” kaltaista oikotietä ei ole kestäviin ratkai-suihin. Toisin sanoa mikäli tähtää kesäksi ”uimapukukuntoon”, niin nyt on jo kiireesti aloitettava. Kesään on vain yhdeksän kuukautta. Tavataan rannalla ja onnitellaan itseämme.

Martti Karlsson

Satsa på dig självI tidningarna kan man ofta läsa nyheter om att finländarnas kondi-tion blir sämre. Rekryter får man inte ens kommendera att springa innan man har tränat dem med stavgång. Först därefter kan man övergå till mera fysiska prestationer. En undersökning, som utförts av ett idrottsinstitut, visar att konditionen hos personer i arbetsför ålder har sjunkit jämnt sedan början av 1980-talet, samtidigt har vikten ökat. Liknande resultat har man fått vid undersökningar gäl-lande sjöfarare.

Situationen är oroande, med den här takten har vi i framtiden en nation utan kondition men med för stora utgifter för hälsovård. Vi måste snabbt få riktningen att ändra. För det ett sådant ”talko” behöver vi satsningar från alla håll och det på allvar.

Också vi som arbetar inom sjöfarten har anledning att vara be-kymrade över våra sjöfarares välmående. Brist på information är det åtminstone inte, resultat av undersökningar har vi tillräckligt, men hur är det med den goda viljan? Vi måste förmå sjöfararen att själv vilja ha en förändring. I sista hand ansvarar var och en själv för sin egen kondition.

SSB har också i år satsat mycket på arbetsvälbefinnande till sjöss. Med M/S Silja Europa började vi i april med nästan 60 personer kursen ”För en bättre vardag”, som pågår ett helt år. I kursen in-går gruppträffar med mångsidig utbildning och där emellan iakttar man så noga som möjligt de instruktioner som getts eller som man kommit överens om.

Responsen från den gemensamma träffen i augusti var uppmunt-rande. Man har ökat motionerandet, vikten har sjunkit, fartygets konditionssal är i flitigt bruk och frånvaron på grund av sjukdom har minskat. Alldeles utmärkt.

Under hela våren avlönade SSB en konditionsinstruktör som varje vecka ledde gympa och gav individuell vägledning på två pas-sagerarfartyg.

Vi får hoppas att den ”finländska modellen” skulle bli mera van-lig ute i världen och att man på allvar skulle bekymra sig om sin egen arbetskraft och dess välbefinnande. Jag tror att man mångfal-digt får tillbaka de pengar man satsat, i form av längre arbetskarriär och minskad sjukfrånvaro.

Undersökningarna har visat att man kommer längst med små förändringar. Stora, drastiska genvägar leder inte till bestående lös-ningar. Med andra ord, om man vill uppnå en ”bikiniform” till som-maren så gäller det att snabbt sätta igång. Det är bara nio månader till sommaren. Vi ses på badstranden och gratulerar oss själva.

Martti Karlsson

VAPAAVAHTI • FRIVAKT


Syynä hevosjuttuihin on muutaman vuoden takainen elämänmuutos, kun Romppanen laittoi pisteen kaupunkilaiseen elämäänsä ja muutti maalle hoitamaan hevosia.

Mielikuva hevosista liittyy Romppasen mielestä jouhevasti myös työhön merellä. Kyse on luonnosta ja luonnonvoimista, joi-den kanssa on oltava nöyrä.

-Hevosen selässä sen ymmärtää, kun alla on 500 kiloa lihasta ja hevosella oma tahto. On hienoa tehdä yhteistyötä ison eläimen kanssa, Romppanen miettii.

Romppasen ja hänen kihlattunsa Pauliina Uotilan tilalla asustaa pariskunnan neljän hevosen lisäksi kolme koiraa ja kolme kis-saa. Mielikuvissaan Romppanen näkee tilan eläinten joukkoon vielä mahtuvan ainakin kanalauman ja navetan kunnostuksen jäl-keen siankin.

-Hevosista olen ollut kiinnostunut aina. Nelisen vuotta sitten kävin Mepan ratsastus-

HeVosVoIMIA MAAllA jA MeRellä

Yliperämies Mertsi Romppasen käyskellessä työmaallaan Suomen suurimman konttilaivan Containerhips VII komentosillalla, hänen jalkojensa alla meuruaa liki 17 000 hevosvoiman kone. Se ei kuitenkaan ole syy miksi Romppanen miettii hevosia ja puhelee niistä mielellään laivaa ajaessaan.

kurssilla Niinisalossa, Romppanen kertoo.

Kohtalo tuo lisää lemmikkejä

Monet tilan eläimistä ovat tulleet pariskun-nan haltuun ikään kuin kohtalon sanelemi-na.

-Yksi koiristamme tuli vanhemmalta pa-riskunnalta, joka ei voinut sitä enää pitää. Kissakin tuli naapurin yllätyspentueesta ja 3-vuotias Suomenhevonen tuli äskettäin Pauliinan ystävän lopetettua tallinsa. Joskus on tehtävä nopeitakin ratkaisuja.

Suomenhevosen tulevaisuus on Romppa-sen mukaan ensisijaisesti ravihevoseksi kou-luttaminen ja jos se ei onnistu niin hevonen koulutetaan ratsuksi.

Hevosten pito on maalla viihtyvälle pa-riskunnalle ensisijaisesti elämäntapa, mutta leipäänsä hevoset saavat tienata sitä mukaa kuin niiden ominaisuudet sallivat.

kuva: Containerships


-Viime kesänä syntyneestä varsasta odo-tetaan ensisijaisesti ravuria ja hyviä aikoja juoksevan hevosen käyttö astutuksessa on aina kannattavaa, Romppanen kertoo ja miettii, että varsalla on edellytykset juoksi-jaksi.

Varsan lämminverinen 12-vuotias emä, entinen ravuri, saa vielä tehdä ainakin yh-den varsan, joka mahdollisesti myydään. Tilan neljännen hevosen, tai ponin, tulevai-suuden varalle Romppasella on omat suun-nitelmansa.

-Siinä on tuleville lapsille hieno harjoitte-luhevonen.

Maatyöstä lepoa merityössä

Janakkalassa Viralan kylässä sijaitsevalla 1,2 hehtaarin tilalla on Romppasen mukaan vielä paljon työtä tehtävänä tilan kunnos-tuksessakin. Hevoset pitävät pariskunnan arjen työntäyteisenä ja kun yliperämiehen työrytmiin kuuluu kolme viikkoa merillä jää täysipainoisiin maatöihin samanmittai-nen jakso.

-Töihin kun tulee niin pääsee lepäämään fyysisesti, sanoo Romppanen ja esittelee kämmeniään, joissa maatöistä saadut rak-kulat ovat parissa viikossa laivalla hiipuneet arviksi.

-Hyvin palanutta hevosenlantaa lapioi-dessaan sitä on maatyön perimmäisten ky-

symysten äärellä, Romppanen naureskelee, mutta korostaa, että nykyihmisen vieraan-tuminen luonnosta on murheellista.

-Liikaa elektroniikkaa, likkaa tietokonei-ta. Luonto on se mistä olemme tulleet ja sen kanssa on elettävä tulevaisuudessakin, Romppanen filosofoi.

Kotiin päästyään merenkulkija kerää voi-mia nukkumalla, yliperämiehen työaika kun osuu laivalla aamuyön varhaisiin tunteihin ja uni on koottava vuorokauden mittaan useammista palasista.

Romppanen on tehnyt käytännössä koko

Viime kesänä syntynyt varsa ikuistettiin ku-vaan emänsä ja Mertsi Romppa-sen kanssa.

työuransa Containerships -varustamon pal-veluksessa. Aloitettuaan opinnot merikou-lussa Kotkassa hän työskenteli ensin Länsi-satamassa varustamon laivoja lastaamassa ja pätevyyskirjan saatuaan aloitti varustamon Petsamo-laivassa perämiehenä.

Containerships VII komentosillalta Romppasen on löytänyt pian kolmen vuo-den ajan. Viime vapaalla Romppanen ker-too postiluukusta kolahtaneen merikaptee-nin pätevyyskirjan.

Sirpa Sutinen

HäsTKRAFTeR TIll lAnds ocH TIll SjöSS

Då överstyrman Mertsi Romp-panen går på Finlands största containerfartygs komman-dobrygga, ombord på Container-ships VII, brummar en maskin med nästan 17 000 hästkrafter under hans fötter. Det är ändå inte orsaken till att Romppa-nen tänker på hästar och gärna pratar om dem medan han styr fartyget.


Bakom hästhistorierna ligger en omvälv-ning i livet för några år sedan, då Romppa-nen satte punkt för sitt liv som stadsbo och flyttade till landet för att sköta hästar.

Romppanen tycker att tankarna på hästar också lätt kommer då man arbetar på sjön. Både hästar och hav är natur och naturkraf-ter som kräver ödmjukhet av människan.

- Då man sitter på hästryggen förstår man det, under sig har man 500 kilo muskler och hästen har sin egen vilja. Det är fint att samarbeta med ett stort djur, funderar Romppanen.

På Romppanens och hans fästmö Paulii-na Uotilas gård går utöver parets fyra hästar också tre hundar och tre katter. Romppanen tänker sig att åtminstone en hönsflock skul-

le rymmas med och efter en renovering av ladugården också ett svin.

- Jag har alltid varit intresserad av hästar. För fyra år sedan deltog jag i en av SSB:s kurser i ridning i Niinisalo, berättar Romp-panen.

och ödet hämtar flera husdjur

Många av gården djur har hamnat i parets vård alldeles som bestämt av ödet.

- En av våra hundar fick vi av att gammalt par som inte mera kunde hålla den. En katt fick vi då grannen fick en överraskande kull ungar och den treåriga finska hästen kom då

Pauliinas vän upphörde med sitt stall. Ib-land måsta man fatta snabba beslut.

Den finska hästens framtid är enligt Romppanen att i första hand tränas till trav-häst, och om det inte lyckas skolas hästen att bli ridhäst.

För paret som trivs på landet är hästsköt-sel främst ett sätt att leva, men hästarna får tjäna sitt levebröd i den mån de har förut-sättningar för det.

Fölet som föddes senaste sommar väntas i första hand bli en travhäst och det lönar sig alltid att hålla en snabb häst som avelsdjur, berättar Romppanen och funderar att fölet har förutsättningar att bli en travhäst.

Det varmblodiga 12-åriga stoet, tidigare travhäst, får åtminstone föda ännu ett föl, som möjligen säljs. För gårdens fjärde häst, en ponny, har Romppanen andra framtids-planer.

- Den blir en fin häst att öva på för barnen då de kommer.

lantarbetet ger vila från jobbet till sjöss

På gården med ett jordområde om 1,2 hek-tar i Virala by i Janakkala finns det enligt Romppanen ännu mycket att göra. Hästar-na håller paret fullt sysselsatta och då över- styrmannens arbetstörn räcker tre veckor föl- jer en lika lång period för rejält lantarbete.

- Då man kommer tillbaks till jobbet får man vila fysiskt, säger Romppainen och vi-sar sina handflator med blåsor som på ett par veckor blivit valkar.

- Då man skyfflar väl brunnen hästgödsel står man inför lantarbetets yttersta frågor, skrattar Romppanen, men tillägger att da-gens människa är sorgligt fjärmad från na-turen.

- För mycket elektronik, för många dato-rer. Ur naturen har vi kommit och med den skall vi leva också i framtiden, filosoferar Romppanen.

Då sjöfararen kommer hem samlar han krafter med att sova, ombord sträcker sig överstyrmannens arbetstid inpå morgon-natten, och sömnen består av flera kortare perioder under dygnet.

Romppanen har i praktiken under hela sin yrkesverksamma tid jobbat för rederiet Containerships.

Då han inledde studierna i sjöfartsskolan i Kotka jobbade han först i Västra hamnen med att lasta rederiets båtar och då han fått sitt behörighetsbrev började han som styr-man ombord på Petsamo.

På kommandobryggan på Containerships VII har Romppanen stått snart tre år. Romp-panen berättar att sjökaptenspapperen kom med posten under den senaste ledigheten.

Sirpa Sutinen

Mertsi Romppanen på ContainershipsVII däck på Nordsjön.


Varsin värikkäässä paraatissa paikalliset yri-tykset ja yhdistykset esittelevät toimintaan-sa. Paraatissa liikuttiin tanssien, kävellen tai moottoreiden voimalla. Parhaana paraati-kulkueena palkittiin miesvoimistelijaryhmä Möljän Pöljät. Notkeat ja hyväkuntoiset miehet olivat pukeutuneet raidallisiin asui-hin.

Meripäiväneuvosparin valinnassa halut-tiin kunnioittaa koulutuksen ja sivistyk-sen merkitystä. Meripäiväneuvoksettareksi valittiin taannoin myös opetusneuvoksen arvonimen saanut Kaisa Rönkä. Hän on toiminut muun muassa opettajana, kou-lutuspäällikkönä ja toimialajohtajana. Meripäiväneuvokseksi nimitettiin Juhani Saarinen, joka on toiminut rehtorina ja kir-joittanut historiikkeja. Hän aloitti keväällä Langinkosken keisarillisen kalastusmajan museon intendenttinä

IlMojen HAlTIjAT suosIVAT MeRIPäIVIä

Kotkan kantasatamassa järjestetyssä tapahtumassa vieraili peräti 250.000 kävijää. Lisää väriä toivat Tall Ships´ Racen Turkuun matkalla olevat purjelaivat, joita Kotkassa poikkesi kuutisenkymmentä. Perinteiden mukaan Meripäivät alkoivat torstain juhlaparaatilla, joka keräsi katujen varteen noin 30.000 ihmistä.

Areenalla ohjelmaa moneen makuun

Torstaina tarjoiltiin sotaveteraaneille ja hei-dän puolisoilleen rosvopaistiateria ja soti-laskodin munkkikahvit. Meripäiväareena rakennettiin jälleen Merikeskus Vellamon viereen. Jättiläiskokoinen teltta siirrettiin Meripäivien jälkeen Turkuun Tall Ships Ra-ces -tapahtumaa varten.

Kotimaisista artisteista yleisöä kiinnosti-vat muun muassa Paula Koivuniemi, Yö, Popeda, Kolmas Nainen, Agents ja Mam-ba. Ulkomaisista esiintyjistä nimekkäimpiä olivat takavuosien superyhtyeet Boney M ja Deep Purple, jonka hitti ”Smoke on the wa-ter” uppoaa edelleen kansaan kuin häkä.

teksti: Pekka Karppanenkuvat: Sirpa Kittilä


Tapahtumia kaikkialla

Kotkan ja Karhulan toreilla nähtiin taka-vuosien tapaan kotimaista ja kansainvälistä katuteatteria. Paraatin voittajaryhmä Möl-jän Pöljät voimistelivat myös Merikeskus Wellamon Kattoestradilla. Ravintola Kairon puistossa soivat Melodiset Meripäiväjatsit neljänä iltana muun muassa Kotka Big Ban-din tahdeissa.

Kun puhutaan Kotkasta, muistellaan myös Juha Vainiota. Junnun muistokon-sertti ”Yleisessä saunassa -Juha Vainion sa-noin ja sävelin” vedettiin kahdesti Kotkan kaupunginteatterissa. Otto Kanervan ja Kalle Torniaisen tuottamassa tapahtumassa esiintyivät Veeti Kallio, Katri Ylander ja Jenna Bågeberg.

Juha Vainio -palkinto on myönnetty vuosittain Meripäivien yhteydessä merkit-tävälle suomalaiselle sanoittajalle vuodesta 1991 lähtien, jolloin sen sai edesmennyt Juice Leskinen. Tänä vuonna 5.000 euron palkinnon sai Dave ”Isokynä” Lindholm. Vuonna 1952 syntynyt Lindholm on paitsi laulaja ja lauluntekijä myös kitaristi, joka on soittanut muun muassa Sleepy Sleeperseis-sa, Leningrad Cowboys´ssa ja Pelle Mil-joonan bändissä.

PK

VädReTs MAKTeR gYnnAde HAVsdAgARnA

Sanna Saarijärvi viihtyi Kotkassa

Kikka Laitinen onnitteli Juha

Vainio -palkinnon saanutta

Dave Lindholmia


De lokala företagen och föreningarna pre-senterade sin verksamhet i den synnerligen färggranna paraden. I paraden rörde man sig dansande, promenerande, eller med mo-tor. Den manliga gymnastikgruppen Möl-jän Pöljät belönades som den bästa i para-den. De vältränade och smidiga männen var klädda i randiga dräkter.

Vid valet av havsrådspar ville man visa uppskattning för skolning och bildning. Till havsrådinna utsågs Kaisa Rönkä som nyli-gen fått titeln undervisningsråd. Hon har bland annat verkat som lärare, utbildnings-chef och branschchef. Till havsråd utsågs Ju-hani Saarinen, som verkat som rektor och skrivit historiker. Han började under våren som intendent vid museet på den kejserliga fiskestugan i Langinkoski.

Mångsidigt program på Arenan

På torsdagen bjöds krigsveteranerna med äkta hälft på rövarstek och soldathemmets munkar med kaffe. Havsdagsarenan bygg-des igen upp vid Maritimcentret Vellamo. Ett jättestort tält flyttades efter Havsdagarna till evenemanget Tall Ships’ Races i Åbo.

Bland andra Paula Koivuniemi, Yö, Pobeda, Kolmas Nainen, Agents och Mamba intresserade publiken, av de inhem-ska artisterna. Av de utländska artisterna var de mest berömda sin tids supergrupper som Boney M och Deep Purple, vars låt ”Smoke on the water” fortfarande fängslar publiken.

evenemang överallt

På torgen i Kotka och Karhula kunde man som under tidigare år se inhemsk och ut-ländsk gatuteater. Paradens vinnargrupp Möljän Pöljät gymnastiserade också på Ma-ritimcentrets Vellamos Takestrad. I parken vid restaurang Kairo ljöd melodisk havs-dagsjazz under fyra kvällar, bland annat till tonerna av Kotka Big Band.

Då man talar om Kotka minns man också Juha Vainio. Junnus minneskonsert ”Yleisessä saunassa - Juha Vainion sanoin ja sävelin” uppfördes två gånger på Kotkas

stadsteater. Veeti Kallio, Katri Yland-er och Jenna Bågeberg uppträdde i programmet som producerats av Otto Kanerva och Kalle Torniainen.

Juha Vainio-priset har årligen i sam-band med Havsdagarna delats ut till en framstående finländsk författare av sångtexter, allt sedan år 1991 då priset tillföll framlidne Juice Leskinen. I år gick priset på 5000 euro till Dave ”Isokynä” Lindholm. Lindholm, som är född år 1952, är förutom sån-gare och textförfattare också gitarrist. Han har spelat bland annat i Sleepy Sleepers, Leningrad Cowboys och Pelle Miljoonas band.

PK

Evenemangen i Kotkas huvudhamn besöktes av 250 000 personer. Tall Ships’ Race gav extra färg då ett sextiotal segelfartyg anlöpte Kotka under seglatsen mot Åbo. Havsdagarna inleddes traditionellt på torsdagen med en festparad som samlade ca 30 000 människor längs gatorna.

Teemu Selänne kom till Kotka för att lyssna på

Junnu Vainios musik

Anne Vuorijärvi-Eronen från Mariella följde med öppningsparaden med sin man och sitt yngsta barn

Pianisten Lenni-Kalle Taipale höll en paus mellan

två konserter


Kotkan Hyrrät vetivät vanhan tavan mu-kaan vauhdikkaan tanssiesityksen kirjaston aulassa. Tilaisuus jatkui auditoriossa, jossa MEPAn toimitusjohtaja Martti Karlsson toivotti vieraat tervetulleiksi. Juontajana ja yhteislaulujen vetäjänä toimi vanha konkari Matti Piipari. Raimo Suomi säesti haita-rilla.

Merimieslaulufestivaalien merimiessar-jaan osallistuneet Tapio Suomi, Timo Hentunen ja Esa Peuho esiintyivät kukin vuorollaan. Risto Pahlama toimi Timo Hentusen ohella säestäjänä. Esiintyjät olivat rentoina ja saivat aktiivisen yleisön kanssa luotua hienon tunnelman.

Tapahtuma jatkui huumorin merkeissä. Haminan Bastionissa esitettiin kesällä Jari Nenosen kirjoittamaa hauskaa näytelmää ”Saatana saapuu Kolsilaan”. Tästä nau-ruhermoja kutkuttavasta Jalle Niemelän ohjaamasta kappaleesta esitettiin kohtaus neljän näyttelijän voimin.

Merimieslaulufestivaaleilta tauolla oleva Kai Pärnänen saatiin hälytettyä paikalle hyvän syyn takia. Merimiesunionin Itäkus-tin osasto oli myöntänyt hänelle 340 eu-ron arvoisen tunnustuspalkinnon. Osaston puheenjohtaja Anu Ryökkynen ja Tuula Valjus kävivät luovuttamassa palkinnon kukkien kera. Pärnänen kitaroineen esitti kiitokseksi laulun.

Lämminhenkinen tilaisuus päättyi, kun tilaisuutta mukailevan runonkin esittänyt Matti Piipari veti Raimo Suomen säestyk-sellä yhteislaulut.

PK

MeRenKulKIjoIden KulTTuuRITAPAHTuMA KoTKAssA 18.7.

Tänä vuonna perinteinen kulttuuritapahtuma osui päällekkäin merimieslaulufesti-vaalien alkukilpailujen kanssa, mikä näkyi yleisömäärässä. Kirjaston auditorioon saapuneet kuulijat saivat kuitenkin nauttia hienosta ohjelmasta.

merikapteeniksi opiskeleva Markus Venho tutustui Mepan näyttelyyn

Haminan teatteri hauskuutti yleisöä


I bibliotekets aula fick man som många gånger tidigare se Kotkan Hyrrät framföra en dansuppvisning. Evenemanget fortsatte i auditoriet, där SSB:s verkställande direktör Martti Karlsson hälsade publiken välkom-men. Som konferencier fungerade Matti Piipari, gammal i gamet, och han ledde också allsången. Raimo Suomi ackompan-jerade på gitarr.

Tapio Suomi, Timo Hentunen och Esa Peuho, som hade deltagit i sjömans-serien i sjömanssångfestivalen, uppträdde i tur och ordning. Utöver Timo Hentunen ackompanjerade också Risto Pahlama. De uppträdande var avspända och tillsammans med den aktiva publiken skapade de en fin stämning.

Evenemanget fortsatte i humorns tecken. Under sommaren har man på Hamina Bas-tion i Fredrikshamn visat ett underhållande skådespel ”Saatana saapuu Kolsilaan”, skri-vet av Jari Nenonen. Av pjäsen som kittlat skrattnerverna, regisserad av Jalle Niemelä, fick man nu se ett avsnitt, med fyra skåde-spelare.

Man fick ett gott skäl att kalla in Kai Pärnänen, som hade en paus under sjö-manssångfestivalen. Sjömansunionens Östkustavdelning hade beviljat honom en premie på 340 euro. Avdelningens ordfö-rande Anu Ryökkynen och Tuula Valjus överräckte priset och en blombukett. Som tack framförde Pärnänen en sång som han ackompanjerade på gitarr.

Stämningen var varm. Matti Piipari fram-förde en dikt skriven för evenemanget, och som avslutning ledde han allsång till Raimo Suomis ackompanjemang.

sjöFARARnAs KulTuReVeneMAng I KoTKA den 18 julI

I år hölls det traditionella kul-turevenemanget vid samma

tid som sjömanssångfestivalens första uttagningstävling, och det syntes i publiksiffrorna. De som

mött upp i bibliotekets audi-torium fick ändå njuta av ett

högklassigt program.


Tuomariston puheenjohtaja Esa Nieminen toivoi festivaalin kehittyvän suuntaan, jota Terhi Karjalainen ja hänen esittämä lau-lunsa Tahdoin mennä edustivat. Terhi esitti kotkalaisen merimiehen Marko Ritolan tekemän kappaleen sovittaja Simo Saharin säestyksellä.

MEPAn vanhat tutut Kai Pärnänen ja Esa Peuho sijoittuivat toiseksi ja kolman-neksi. Kai Pärnänen sai myös Merimiesu-nionin Itäkustin osaston palkinnon, joka

MeRIMIeslAuluFesTIVAAlIT KäYTIIn PuuVeneKesKuKsessA

Kilpailu käytiin yksipäiväisenä ja sitä seurasi parhaimmillaan kolmesataapäinen yleisö. Merimiessarjan voittajan Terhi Karjalaisen aktiivinen kannustusjoukko Silja Europalta piti tunnelmaa korkealla.

luovutettiin Merenkulkijoiden kulttuuri-tapahtuman yhteydessä. Esa Peuholla oli myös reipas kannattajajoukko mukanaan.

Kilpailun taso oli vaihteleva

Tuomaristo antoi paljon arvoa uusille jutuil-le. Festivaaleilla kuultiin kahdeksan kanta-esitystä, joista kolme meni finaaliin. Kanta-esityspalkinnon sai kappale Vain meri yksin antaa, jolla joensuulainen Julia Eklund vei myös solistisarjan voiton. Kappaleen on sä-veltänyt ja sovittanut Kimmo Parviainen. Sanoituksesta vastasi Rauli Nordberg.

Kuoro- ja lauluyhtyeiden sarjassa annet-tiin ykköspalkinto Viihdekuoro Hyvän Tuulen Laulajille. Kuoro esitti Reijo Paavo-lan johtamana hienon rap-sovituksen perin-teisestä suomalaisesta kansanlaulusta Varjele Luoja.

Esa Peuholla oli vankka kannattajajoukko

Mt Nesteen päällikkö Pekka Hynönen vaimoineen tuli tutustu-maan Meripäivien ja Mepan kulttuuritarjontaan

Terhi lauloi, Simo Sahari säesti


Juryns ordförande, Esa Nieminen, hoppa-des att festivalen skulle utvecklas i den rikt-ning som representerades av Terhi Karjalai-nen och hennes sång Tahdoin mennä. Terhi framförde låten gjord av sjömannen Marko Ritola från Kotka till Simo Saharis ackom-panjemang

SSB:s gamla bekanta Kai Pärnänen och Esa Peuho placerade sig på andra och tredje plats. Kai Pärnänen fick också emotta Sjömans-Unionens Östkustavdelnings pris, som överlämnades i samband med Sjöfa-rarnas kulturevenemang. Också Esa Peuho hade med sig en hurtig hejarklack.

sjöMAnssångFesTIVAlen Hölls I TRäbåTscenTReT

Tävlingen, som hölls som ett endagsevenemang, hade som bäst en trehundrahövdad publik. Sjömansseriens vinnare Terhi Karjalainens aktiva hejarklack från Silja Europa såg till att stämningen var hög.

Tävlingens nivå varierande

Juryn visade nya arrangemang stor upp-skattning. Under festivalen kunde man lyss-na till åtta uruppföranden, av dem gick tre till finalen. Priset för uruppföranden fick lå-ten Vain meri yksin antaa, med den tog Julia Eklund från Joensuu också segern i solist-serien. Låten var tonsatt och komponerad av Kimmo Parviainen. Texten var skriven av Rauli Nordberg. I serien för körer och sånggrupper gavs första priset åt underhåll-ningskören Hyvän Tuulen Laulajat. Kören framförde den traditionella finska folkvisan Varjele Luoja som ett rap-arrangemang un-der ledning av Reijo Paavola.

Låten Jussi, framförd av Kai Pärnänen, berättade en litet mera traditionell sjömans-historia, som isynnerhet gjorde intryck på Risto Nikula, SSB:s ombud i Kotka, som redan för nittonde gången satt med i juryn.

- Sångens berättelse passar bra in på sjö-manssångfestivalen och berör också nära min egen bekantskapskrets, berömmer Ni-kula.

Han har lagt märke till att tävlingen allt mer liknar en schlagertävling, och var därför

nöjd med stycket som Kai uppförde. Risto är äldst som medlem i juryn, i sällskap av Pauli Ylitalo från Raumo. Visserligen tyck-te han nog också om segraren Terhi Karjalai-nens framträdande.

- Terhi är en ny, potentiell sångerska. Med rätt producent kunde hon nog göra en skiva som säljer riktigt bra, funderar Nikula.

Platsen för tävlingen lyckat vald

Sjömanssångfestivalerna har arrangerats på många olika platser i Kotka. Utrymmena har inte alltid varit lika lämpliga som nu.

- Träbåtscentret är en synnerligen lämp-lig omgivning för den här tävlingen, säger Risto Nikula berömmande.

Utrymmet med trehundra sittplatser var fullsatt och stämningen var hög. Ibland har tävlingarna ordnats på större arenor, då har den halvfulla salen ohjälpligen dämpat at-mosfären. Enligt Nikula har ändå finalkon-serten alltid varit ett högklassigt och fint evenemang.

- Juryns ordförande Esa Nieminen tyckte att tävlingen har utvecklats i rätt riktning

- Terhi Karjalainen vann Kotkan Ruusu

och Sjömansserien, Kai Pärnänen blev tvåa och Esa Peuho trea


Vapaavahti tapasi englantilaisen opiskelijan, Ali Lennoxin, joka purjehti Osprey -aluk-sen mukana.

Tämä on ollut hieno kokemus. Purjehdin jo viime vuonna yliopistojen välisessä kisas-sa, Ali kertoo.

Hänen mielestään Pietari oli historiallisi-ne rakennuksineen todella hieno kokemus. Kotka oli myös hyvä paikka, vaikka niin vanhoja rakennuksia ei kaupungista löyty-nytkään. Ali on matkustellut paljon, ja piti varsinkin suomalaisia naisia erityisen kau-niina.

Bristolista kotoisin olevan Lennoxin ve-nekunta sijoittui kuudenneksi Gdynian ja Pietarin välisellä osuudella. Hänellä on kokemusta myös voittamisesta. Viimevuoti-sessa yliopistojen purjehduksessa hän kuului Liverpoolista Norjaan purjehtineen voittaja-veneen miehistöön.

Kummallakin puolella jokea

Turkuun saapui yli sata alusta. Menomat-kalla Pietariin haverit vainosivat etenkin puolalaisaluksia, joista yhden miehistö jou-duttiin evakuoimaan mastojen katkettua. Nuoret eivät olleet moksiskaan, vaan ke-huivat Suomen meripelastusjärjestelmää ja helikopterikyytiä.

Suurin alus oli venäläinen nelimastopark-ki Sedov, joka toimi myös yleisön vetonaula-na. Kaikkiaan laivoihin ja tapahtumiin kävi

suuRIA PuRjelAIVojA AuRAjoen RAnnoIllATall Ships´ Races rantautui jälleen Suomeen parin vuoden tauon jälkeen. Moni alus poikkesi Pietarista tultuaan edellisessä isäntäkaupungissa Kotkassa. Turussa laivat olivat yleisön nähtävillä 22.-26.7.2009

tutustumassa yli puoli miljoonaa ihmistä. Miehistöparaatin aikaan sattui rankkasade, mutta sunnuntaina laivojen lähtöä saatiin seurata kauniissa poutasäässä.

Lähtö oli komea tapahtuma, jota myös tasavallan presidentti Tarja Halonen oli uudella veneellään seuraamassa Airistolla. Alukset lähtivät Aurajoen rannoilta ”kon-voissa”, jota miinalaiva Hämeenmaa johti. Väylät olivat kapeat ja tuuli oikukas, joten purjeiden sijasta alkumatka taittui moot-torivoimin. Varsinkin suurimmat alukset käyttivät reilusti konetehoa, jotta ohjailta-vuus säilyisi.

Suomesta kisassa oli mukana 17 alusta, joista suurimmat olivat Estelle, Helena, Al-banus ja Valborg. Liettuaan päättyneen kil-pailun voitti puolalainen C-luokan alus Dar Natury. Toiselle sijalle ylsi B-luokassa purjehtiva britti-alus Pegasus ja kolmannelle sijalle C-luokan alus St Iv Virosta. Suomalaisista aluk-sista korkeimmalle sijoittui B-luokan kahvelikuunari Helena, joka oli omassa luo-kassaan toisen kilpaosuuden kolmas.

PK

Ali Lennox tuli Bristolista


Frivakt träffade Ali Lennox, brittisk stu-derande som seglade med fartyget Osprey.

Det har varit en fin upplevelse. Senaste år seglade jag redan i en tävling mellan univer-siteten, berättar Ali.

S:t Petersburg med sina historiska bygg-nader var enligt honom en verkligt fin upp-levelse. Kotka är också en bra plats, också om det inte fanns så gamla byggnader där. Ali har rest mycket och tyckte att de finländ-ska kvinnorna är speciellt vackra.

Lennox som är hemma i Bristol placerade sig med sitt båtlag på sjätte plats på etappen mellan Gdynia och S:t Petersburg. Han har också erfarenhet av att vinna. I tävlingsseg-latsen mellan universiteten senaste år, från Liverpool till Norge, hörde han till besätt-ningen på den segrande båten.

På båda sidor av ån

Över etthundra fartyg anlände till Åbo. Under etappen till S:t Petersburg drabba-des särskilt de polska fartygen av haveritill-bud, ett fartyg måste evakueras då masterna brutits. Ungdomarna tog det lugnt, de bara berömde Finlands sjöräddningssystem och helikopterskjutsen.

Den ryska fyrmastbarken Sedov var det största fartyget och fungerade också som dragplåster för publiken. Fartygen och eve-nemangen besöktes av sammanlagt över en halv miljon människor. Vid tiden för be-

sToRA segelFARTYg VId AuRA ås sTRändeR

Tall Ships’ Races anlöpte igen Finland efter en paus på ett par år. Många av fartygen anlöpte på sin väg från

S:t Petersburg också Kotka, som senast stod som värd. I Åbo kunde allmänheten se fartygen 22 - 26.7.2009.

sättningarnas parad öste regnet ned, men på söndagen kunde man följa med fartygens avfärd i vackert uppehållsväder.

Avfärden var en imponerande syn, också president Tarja Halonen följde med seglat-sen från sin nya båt ute på Erstan. Fartygen seglade i konvoj från stränderna vid Aura å, ledda av minfartyget Hämeenmaa. Farleder-na var smala och vinden byig, istället för att segla måste man under den första sträckan förlita sig på maskinkraft. I synnerhet de största fartygen använde motorernas effekt för att säkra manöverbarheten.

Från Finland deltog 17 fartyg, de största var Estelle, Helena, Albanus och Valborg. Det polska fartyget Dar Natury i C-klassen vann seglatsen som slutade i Litauen. På andra plats kom B-klassens brittiska Pegasus och på tredje plats C-klassens St Iv från Est-land. Av de finländska fartygen klarade sig B-klassens gaffelskonare Helena bäst, med en tredje plats i sin egen klass på den andra tävlingsetappen.

PK


Terhi poikkesi Helsingin MEPAssa kun oli matkalla työvuorolle laivalleen.

- Tarkoitus on ottaa rauhallisesti, Silja Eu-ropa on aivan hyvä työpaikka, toteaa Terhi.

Hän on laulanut koko ikänsä. Terhi on kotoisin Rautalammilta maatalosta, jos-sa äiti säesti tyttäriään ja kuljetti heitä eri paikkoihin laulamaan. Hänellä on kaksi vanhempaa ja yksi nuorempi sisar. Terhi on myös soittanut jonkin verran pianoa.

Laulaminen on hänen intohimonsa. Hän haluaa tehdä sen tunteella ja säilyttää luo-vuuden. Terhi on ottanut yksityistunteja laulussa ja tekniikassa, mutta haluaa säilyt-tää oman persoonallisuutensa. Hän keskit-tyy nyt itsensä kehittämiseen. Aikaisemmin kuvioissa oli myös bändi, Voodoo Ragdoll.

Koulutuksen kautta merille

Terhi Karjalainen opiskeli Kuopiossa Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Hän muutti valmistuttuaan Helsinkiin ja aloitti tarjoili-jana Uunisaaressa.

- Hyvä ystäväni kertoi työmahdollisuuk-sista Silja Line -varustamossa, Terhi kertoo

Hän pääsi kokeilemaan viikonlopuksi. Työ tuntui hyvältä ja varustamo passitti hä-net Maarianhaminaan Basic Training - kou-lutukseen. Sen jälkeen jobeja on ollut, Terhi on seilannut lähinnä Siljan aluksilla.

Hän pitää työstään. Aluksi hän toimi tar-joilijana ja siirtyi myöhemmin keittiöön. Il-mapiiri laivalla on hyvä. Työn luonne mah-dollistaa myös laulajan uran kehittämisen.

- Lomat ovat säännölliset. Toisaalta laiva-linja on sellainen, että olen helposti tavoitet-tavissa, jos jotain ilmenee artistirintamalla, Terhi miettii.

VoITTAjAn äänessä soPIVAsTI MeRIMIessäRMää

Silja Europalla työskentelevä Terhi Karjalainen putsasi palkintopöydän Kotkan Merimieslaulufestivaaleilla. Hän voitti sekä merimies- että solistisarjan ja pääpalkinnon, Kotkan Ruusun. Alan konkari Esa Nieminen oli hyvin vaikuttunut Terhin kyvyistä ja innosti häntä jatkamaan laulajan uralla.

Kotkassa Terhillä oli tehokas kannustus-joukko, johon kuului useita ystäviä laivalta. Silja Europalta sateli myös onnitteluja Ter-hille, kun tieto voitosta saavutti työkaverit.

omia biisejä

Monet yllyttivät Terhiä osallistumaan Meri-mieslaulufestivaalien kilpailuun. Hän eteni taannoin Idols -kisassa teatteriviikonlop-puun asti, mutta ei pitänyt touhua kovin mielekkäänä. Terhi on tehnyt myös omia kappaleita yksin ja bändin kitaristin kanssa. Hän on yleensä vastannut sanoituksesta ja sävellys on tehty yhdessä.

Kotkan Merimieslaulufestivaaleilla Terhi esitti Simo Saharin säestyksellä Marko Ri-tolan tekemän kappaleen Tahdoin mennä. Marko Ritola voitti merimiessarjan viime vuonna ja on tehnyt yli 50 biisiä. Marko on seilannut myös Silja Europalla, joten kyvyk-käät artistit saivat näin yhdistettyä voimansa tuloksekkaasti

PK

Tahdoin mennä En minä tahtonut muuta kuin mennäMennä niin kauas kuin mennä saaKemikaalilastissa tulla ja mennäYmpäri tuulista maailmaaEn minä tahtonut muuta kuin ollaOlla niin vahva kuin olla saaKemikaalilaivalla tulla ja ollaMerituulen tahdissa matkustaaSiellä moottorit pauhaa maailman rauhaaMastojen laulussa rauhani koinVoi sitä rauhaa kun moottorit pauhaaSiellä halvinta rommia joinEn minä tahtonut muuta kuin tehdäTyöni ja palkkani pois lunastaaHaalaushommissa leipäni tehdäMielessä kasvosi syntymämaaSiellä moottorit pauhaa maailman rauhaaSieltä sun luoksesi itseni toinVoi sitä rauhaa kun moottorit pauhaaMinä halvinta rommia join


Terhi stack sig in på SSB på väg till sin ar-betstörn ombord.

- Jag har tänkt ta det lugnt, Silja Europa är en riktigt bra arbetsplats, säger Terhi.

Hon har sjungit hela sitt liv. Terhi är hemma från ett jordbrukshemman i Rau-talampi, modern ackompanjerade sina döttrar och förde dem till olika platser för att sjunga. Hon har två äldre systrar och en yngre. Terhi har också spelat piano litet.

Sången är hennes passion. Hon vill sjunga med känsla och bevara det kreativa. Terhi

har tagit privatlektioner i sång och teknik, men vill behålla sin egen personlighet. Nu koncentrerar hon sig på att utveckla sig. Ti-digare uppträdde hon också med ett band, Voodoo Ragdoll.

Till sjöss via utbildning

Terhi Karjalainen studerade i Kuopio i Sa-volax yrkes- och vuxeninstitut. Då hon blev färdig flyttade hon till Helsingfors och bör-jade som servitris på Ugnsholmen.

- En god vän berättade om möjligheten att få arbete på Silja Lines rederi. berättar Terhi.

Hon fick pröva på jobbet ett veckoslut. Det kändes bra och rederiet skickade henne till Mariehamn för Basic Training-utbild-ning. Sen dess har hon haft jobb. Mest har Terhi seglat på Siljas båtar.

Hon trivs med sitt arbete. I början jobba-de hon som servitris och flyttade senare till köket. Atmosfären ombord är god. Arbetets karaktär gör det också möjligt att utveckla karriären som sångerska.

- Ledigheterna är regelbundna. Och lin-jen är sådan att jag är lätt att nå, om det

VInnARens RösT lAgoM sjöMAnssTRäV

Terhi Karjalainen som jobbar på Silja Europa gjorde rent på prisbordet vid Sjömanssångfes-tivalen i Kotka. Hon segrade både i sjömans- och solistserien. Esa Nieminen, veteran inom branschen, var helt övertygad om Terhis talanger och upp-muntrade henne att fortsätta banan som sångerska.

dyker upp någonting på artistfronten, fun-derar Terhi.

I Kotka hade Terhi en effektiv hejarklack som bestod av flera vänner från båten. Från Silja Europa började också gratulationerna dugga, då ryktet om Terhis seger hade nått arbetskompisarna.

egna låtar

Det var många som uppmuntrade Terhi att delta i Sjömanssångfestivalens tävling. För inte så länge sedan avancerade hon i täv-lingen Idols ända fram till teaterveckoslutet, men tyckte inte att hela bestyret kändes så vettigt. Terhi har också gjort låtar ensam och med bandets gitarrist. I allmänhet har hon stått för orden och tonsättningen har man gjort tillsammans.

Vid Sjömanssångfestivalen i Kotka fram-förde Terhi, till Simo Saharis ackompanje-mang, låten Tahdon mennä, som gjorts av Marko Ritola. Marko Ritola, som vann sjömansserien i fjol, har gjort över 50 låtar. Marko har också seglat på Silja Europa, och de båda begåvade artisterna kunde nu för-ena sina krafter med gott resultat.


Heimo Kuha värväsi mukaan Jussi Väyrysen ja valitsi mielenkiintoisen reitin Kreikan saariston ja Korintin kanavan kautta Messinasta Roomaan ja Korsikalle. Kanavia myöten matka jatkui Pariisin, Belgian ja Hollannin kautta Itämerelle. Heimo Kuhan kertomus jatkuu:

Kokenut merimies tutustui laivaelämään jo 11 -vuotiaana koulupoi-kana, kun hänen isänsä seilasi Kaste - nimisessä aluksessa. Hän teki yleismiehen hommia ja otti Kotkassa ensimmäisen oikean jobin 14 -vuotiaana Effoan ss Dioneen. Ensimmäisen perämiehen jobin sain Nielsenin Pandaan vuonna 1963. Seilasimme lähinnä Itämeren liikenteessä, Heimo muistelee.Pisimmän työuransa Heimo Kuha teki Kotkassa satamaluotsina. Hän on osallistunut veneisiin ja purjealuksiin liittyvään yhteisötoimintaan muun muassa Suomen Purjelaivasäätiössä ja Kotkan Meripäivien tap-ahtumissa. Olen viettänyt purjealuksilla jo kahdeksan talvea Karibialla. Uusia keikkoja odotellaan, Heimo toteaa.Uuttu -vene saapui miehistöineen Kotkaan heinäkuun alussa. Vas-taanottojuhlissa oli ystävien ja kylänmiesten lisäksi Kymen Sanomat ja paikallinen radioasema. Heimo Kuha kirjoitti matkasta värikkään kertomuksen. Tarina on kokonaisuudessaan MEPAn nettisivuilla ja lyhennelmänä ohessa.

uuTun KoTIMATKA KoTKAAn neljän

TuRKIn-Vuoden jälKeenHeimo Kuha teki vaiherikkaan matkan Istanbulista

monien kanavien ja kuuluisien kaupunkien kautta Kotkaan. Heimo kipparoi Uuttu -nimistä venettä, mutta hän on s

eilannut maailman meriä isommillakin aluksilla.

Den erfarna sjömannen lärde känna livet ombord redan som 11-årig skolpojke då hans far seglade på fartyget Kaste. Han jobbade som AT-man och tog sin första riktiga hyra i Kotka som 14-åring på Effoas ss Dione.Mitt första jobb som styrman fick jag år 1963 på Nielsens Panda. Vi seglade huvudsakligen i trafik på Östersjön, minns Heimo.Heimo Kuha gjorde sitt längsta dagsverke som hamnlots i Kotka. Han har deltagit i samarbete kring båtar och segelfartyg bland annat inom Suomen Purjelaivasäätiös verksamhet och kring Kotka Havsdagar. Jag har redan tillbringat åtta vintrar ombord på segelfartyg på Kari-biska havet. Och nya jobb väntar, säger Heimo.Båten Uuttu med besättning anlöpte Kotka i början av juli. På välkomst- festen var utöver vänner och bybor också Kymen Sanomat och lokalra-dion på plats. Heimo Kuha skrev en färgstark skildring av resan. Den kan läsas i sin helhet på SSB:s hemsidor www.mepa.fi

uuTTus HeMFäRd TIll KoTKA eFTeR FYRA åR I TuRKIeT

Heimo Kuha gjorde en händelserik hemfärd till Kotka från Istanbul, via många kanaler och berömda städer.

Heimo var skeppare på båten Uuttu, men han har seglat också med större båtar på de sju haven.

Tarkempi selostus matkasta löytyy netistä:www.mepa.fi/kotimatka.pdf

Den här artikeln kan du läsa på svenska på SSB:s hemsidor: www.mepa.fi/uuttu.pdf


Kävimme Jussin kanssa jo marraskuussa Is-tanbulissa sopimassa kevään telakoinnista. Talven aikana teimme suunnitelmat mie-histön vaihdoista, provianttitäydennyksistä sekä tarvike- ja varaosahuollosta. Osa tar-vikkeista jouduttiin ottamaan mukaan Suo-mesta.

Maaliskuun Istanbul oli keväinen. Tela-kointi saatiin eri vaiheiden jälkeen suoritet-tua. Turkista ostettiin monia tavaroita, hin-tataso oli selvästi halvempi kuin Euroopassa. Koeajolla näimme paljon laivoja ankkurissa, mikä lämmitti vanhan merimiehen sydän-tä.

KoTIMATKA KoTKAAn

Touhua riittää ennen kuin lähtö koittaa

Mukaan tarvittiin mitä erilaisimpia tava-roita. Laivatarvikekauppias Ero Bahadir oli suureksi avuksi. Onneksi mukanamme oli huoltojen ajan myös sähkömies Ilkka, joka asensi ja huolsi ammattitaidolla kaiken tar-vittavan.

Viranomaisten kanssa riitti vielä touhua, ennen kuin narut saatiin irrotettua 30. maaliskuuta seitsemän aikaan illalla. Ensim-mäinen osuus päättyi vuorokauden jälkeen

Lesvoksen saarelle Kreikan puolelle. Sieltä matka jatkui leppoisan kevätsään vallitessa Chioksen kautta Samokselle.

Ilmat huononivat aavistuksen verran, ensin tuuli voimistui, sitten tuli sumu. Na-xokselta matka jatkui Pireukseen ja suureen, 700 veneen Marina Alimokseen. Täällä vaihdettiin paitsi miehistöä, myös WC-pönttö, jonka Jussi asensi ammattitaidolla.

Pönttö maksoi 250 euroa. Lisää rahanme-noa, 270 euroa, tuli Korintin kanavamak-susta. Tosin maisemat olivat mahtavat ja aikaa säästyi kolme vuorokautta. Korintin kaupungissa vietetyn yön jälkeen jatkettiin Patrakseen


Tulivuoren tuhkaa

Paxoksen saari oli hieno ja veneilijän kukkarolle halpa. Italian Ripostosta jatkoimme Jussin kanssa kahdestaan Messinaan, missä tuli jälleen miehistö-täydennystä. Tuuli toi kannelle Saharasta hiekkaa ja tulivuori Etnan tuhkaa. Marinan maksut olivat kal-liit, pesulalaskukin peräti 100 euroa.

Seuraavaksi ajettiin Amalfin kautta Caprille, joka oli täynnä turisteja ja hinnat sen mukaisia. Yö kei-nuttiin ankkurissa. Toki miehistö kävi tutustumassa paikkoihin. Pilvisenä aamuna suuntasimme Gaetaan ja sieltä Rooman Ostiaan. Petäjäveden Purjeseuran porukka lähti täältä kotiin. Uuden miehistön kanssa suuntasimme Ile de Giglion ja Korsikan kautta Mo-nacoon, josta ei löytynyt vapaata venepaikkaa.

Kanavien kautta kohti pohjoista

Yövyimme Nizzan marinassa, joka oli yllättävän hal-pa. Marseillessa vaihdettiin jälleen miehistöä. Kohta-simme myös toisen kotkalaisen, risteilyalus Kristina Reginan. Vaihdoimme kuulumiset VHF -radiolla. Saavuimme Rhone-joelle, mistä alkoi pitkä kanava-osuus.

Neljän päivämatkan jälkeen saavuimme Lyoniin. Näimme viinitiloja, vanhoja linnoja ja kaupunkeja sekä peräti viisi ydinvoimalaa. Osuudella oli 13 sul-kua ja nousimme 146 metriä merenpinnan yläpuolel-le. Ranskan kielen taito olisi täällä ollut ”kova sana”.

Matka jatkui Canal Centralia pitkin. Syvyys on 1,8 metriä. Automatisoidut sulut ovat 38 metriä pitkiä ja 5 metriä leveitä. Jo ensimmäisen päivän aikana su-lutimme 27 kertaa. Nähtävää riitti täälläkin. Matka-simme Loire-joen yli Eiffelin suunnittelemaa hienoa siltakanavaa pitkin.

Kanavan nimi vaihtui ensin Canal Briareksi, sitten Canal du Loingiksi. Sulut toimivat täällä manuaali-sesti. Vihdoin pääsimme Seine -joelle. Pariisin tulo lykkääntyi, kun oli pyhäpäivä ja sulut menivät kiinni klo 18.00.

Tunneleista belgian puolelle

Marseillen ja Pariisin välisen osuuden ajoimme 13 päivässä. 180 sulkua ja 1050 kilometriä oli pakko vetää tiukalla aikataululla miehistön jäsenten lomi-en takia. Nyt saimme mukaan myös tyttärenpoikani Samulin opettelemaan kansimiehen töitä. Pariisin läpiajo oli upea kokemus, komeita siltoja, puistoja ja rakennuksia.

Canal Oisella liikenne oli vilkasta. Jännitystä oli il-massa, kun saavuimme ensimmäiseen, 1054 metriä pitkään tunneliin. Se oli kuusi metriä leveä ja hieman huonosti valaistu. Seuraavana päivänä ajoimme 4351 metriä pitkän tunnelin läpi. Siellä oli onneksi valo-ohjattu kohtaamispaikka.

Belgiassa kanavat suurenivat, samoin alukset ja sulut. Hollantiin saavuttuamme olimme mielissäm-me, kun asioita pystyi hoitamaan englannin kielellä. Ajoimme padotuilla sisämerillä ja kapeilla kanavilla. Välillä mentiin vain metrien päässä asukkaiden hyvin hoidetuilta pihoilta.

Hollannin jälkeen siirryimme Saksan puolelle ja


Ems-Jade kanavalle. Wilhelmshavenissa piti viettää kaksi päivää kovan tuulen takia. Cuxhavenissa jouduttiin puolestaan poik-keamaan polttoaineongelman takia. Asia saatiin kuntoon ja matka jatkui Brunsbutte-lin sulkujen kautta Kielin kanavaan.

Vihdoin Itämerelle

Kielin kanavassa ei voi ajaa huviveneellä yöllä, joten pysähdyimme Rendsburgiin. Aamulla pääsimme joutuisan Kielin sulu-tuksen jälkeen Itämerelle. Illaksi ehdimme Tanskan Nyborgiin, jossa yövyimme. Seu-raavana päivänä tuuli yltyi Ison Beltin sil-lan tienoilla, menimme suojaan Kerdemin-deen.

Jatkoimme sitten Ruotsin Halmstadiin, jonne saavuimme juuri ennen kovan myrs-kyn puhkeamista. Täällä tavattiin paljon muita suomalaisia, jotka olivat kannusta-massa jalkapallon nuorten EM-turnauksessa pelaavaa Suomen joukkuetta.

Vietimme kaupungissa myös juhannuk-sen, koska tuuli pysyi navakkana. Kuulim-me, että Götan kanava olisi tästä eteenpäin hyvin ruuhkainen. Emme halunneet venyt-tää Kotkaan tuloa, joten valitettavasti jätim-me Götan kanavan väliin.

Kalmarin kautta Kotkaan

Halmstadista ajoimme Kööpenhaminaan, jossa yövyimme vanhasta kauppasatamasta tehdyssä marinassa. Kauniin ilman suosi-mana pääsimme lähtemään kohti Kalmaria. Kesätuuli yltyi ja satamavierailu venyi kol-men päivän mittaiseksi. Miehistö vahvistui, kun nuorempi tyttäreni liittyi tyttönsä kans-sa muonavahvuuteen.

Puolet porukasta oli jo omaa perhettäni, kun ajoimme Öölannin Hoburgin kaut-ta Visbyn satamaan. Gotlannista suunta otettiin kohti Saarenmaata. Kauniin sään vallitessa jatkoimme Haapsaluun, missä pääsimme kunnon saunaan. Piritan kautta saavuimme aivan aikataulussa Helsinkiin, joten ehdimme vielä käydä kotona Porvoos-sakin saunomassa.

Kotkan Sapokkaan tulimme alkuperäi-sen aikataulun mukaan perjantaina 3.7. klo 1630. Tulojuhlat olivat mieleenpainuvat. Matkamme pituus oli noin 7100 kilomet-riä. Seisontapäiviä oli 22 ja ajopäiviä 73. Matkalle oli mukava lähteä. Vielä muka-vampaa on palata kun matka oli onnistunut ja kokemukset karttuivat. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille. Yksin tällaista mat-kaa ei voi tehdä.

Teksti ja kuvat: Heimo Kuha

Samuli sai hyvää oppia

merenkulun taitoihin

Uuttu lipuu pitkin Canal du Centrea

Laivakauppias Ero Bahadir ja Jussi Väyrynen


Kokkistuju, ahvenanmaalainen Michael Andersson, on valmis-tanut maukkaan aterian ja sitä nauttiessa kyselen ensin kaikkea yleistä miehistöön ja laivaan liittyvää. Aluksella on töissä yhdeksän henkilöä eli kapteeni, yliperämies, ykkösperämies, konepäällikkö, ykkösmestari, kokkistuju, puosu, matruusi sekä puolimatruusi. Pian käy ilmi, että nyt päällä olevasta väestä suuri osa on tullut Mi-dakselle varustamon toiselta alukselta Link Starilta, joka on vuoden alusta maannut Maarianhaminassa. Hyvä kysymys kuulemma on-kin, että minne ovat menneet Midaksella aiemmin olleet. Ilmeisesti varustamon uusille laivoille. Törnien pituus Midaksella on neljä viikkoa.

Midas on rakennettu Saksassa Sietaksen telakalla vuonna 1990 ja oli ennen Godby Shippingille siirtymistään Boren omistukses-

MIdAsHyvässä maalissa oleva Godby Shippingin M/S Midas odottaa Rauman kantasatamassa. Alus on aamupäivällä saapunut Puolan Gdyniasta vakiosatamaansa Raumalle tällä kertaa poikkeuksellisesti pariksi päiväksi, joten miehistöllä on mukavasti aikaa antaa haastatteluja lehtijuttuun. Vastaanotto on miellyttävän lämmin, kun saavun paikalle ruoka-aikaan.


sa Bore Sea -nimisenä. Kaikkiaan vuonna 1973 perustettu Godby Shipping omistaa seitsemän laivaa, jotka kaikki seilaavat Suo-men lipun alla.

Midas kuljettaa paperia periaatteessa säännöllistä linjaa Kotka-Gdynia- Rauma, mutta tällä hetkellä Kotka on rotaatiosta pois sieltä tulevien niin pienten lastimää-rien takia. Kesäkaudella totutusta linjasta on poikettu muutenkin, kun varustamon muita aluksia on telakoitu ja sen takia on käyty mm Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Englannissa.

Wärtsilän kone toimii kuin kello

Ruokailun jälkeen konepäällikkö Juhani Soini ja ykkösmestari Martti Väänänen esittelevät konehuonetta. -Tässä on Wärt-silän kone Vasa 9R32E. Kone toimii kuin kello, ongelmia ei ole ollut, esittelee Godby Shippingillä yli 7 vuotta töissä ollut Juhani.

-Tällä viikolla tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä kun eka kertaa lähdin merille, Juhani kertoo omasta seilaushistoriastaan. Vaasan Vaskiluodossa kävelin kassin kans-sa S/S Kruciaan syyskuun kuudes vuonna 1969, ensimmäinen reissu suuntautui Gdy-niaan ja Antwerpeniin. Kaikki pituuspii-rit on tullut ylitettyä laivalla kumpaankin suuntaan ja melkein kaikki suomalaiset va-rustamot käytä läpi paitsi Effoa. Erikssonin kylmälaivoissa meni 90-luku, niillä tehtiin pitkiä merimatkoja. Ennen oli mukavaa kun oli enemmän aikaa.

Porukka viihtyy laivalla

Messissä tapaan kansipuolen miehet mat-ruusi Alexander Continesin sekä puolimat-ruusi Kasimir Laxellin.

- Olen Midaksella vikaeeraamassa. Hyvin olen viihtynyt, ei ole valittamista, Alexander sanoo. Aloitan Mirandassa vakituisena mat-ruusina parin viikon kuluttua.

-Merille lähtö oli minulle pikkupojan unelma ja nyt on meneillään perämiesopin-not, todennäköisesti kuitenkin haluan jat-kaa täkillä. Lomat kuluvat kotona jouten ollessa, paljon aikaa menee puolitoistavuoti-aan lapsen kanssa, kertoo Alexander.

Myöskään puolimatruusi Kasimir Laxell ei ole ollut Midaksella pitkään.

-Eka törni on meneillään. Vakituiseksi olen tullut ja aika hyvin viihdyn täällä. Olen ainakin kevääseen, ehkä kesään. Sitten pitäi-si saada perämieskirjat ulos ja katsoa jatkoa. Nyt koetan lomillakin suorittaa opintoja. Muuten lomat kuluvat matkustellessa ja mökillä.

Kokkistuju Michael siistii pöytiä ruo-kailun jäljiltä ja kertoo olleensa Midaksella puolisen vuotta.

Kokkistuju Michael Andersson hoitaa Midaksen byssan

Yliperämies Janne Lustig

Kippari Juha Sairio vaihteeksi ”prätkän puikoissa”


- Link Starilta tulin tänne ja Birkalla olin aiemmin 14 vuotta. Palkka on parempi kuin maissa, se on ammatin plussapuolia. Tosin lomilla teen joskus maissa töitä. Midaksella viihdyn ihan hyvin.

Kielitaito kehittyy

Kansimiesten haastattelun jälkeen kiipeän brygalle päällikkö Juha Sairion ja yliperämies Janne Lustigin kanssa, siellä tapaamme lai-valla vasta aloittaneen ruotsalaisen ykkösperämiehen Simon Froh-min. Kun puosu Urmas Sepp on virolainen ja kokkistuju Michael ahvenanmaalainen, tarkoittaa se ettei suomi riitä laivalla työkielenä.

- Itse asiassa yksi tämän ammatin hyviä puolia on se että tulee ylläpidettyä kielitaitoa, sanoo päällikkö Juha Sairio.

Juha lukeutuu Link Starilta Midakselle tulleisiin ja kertoo että oli välillä maissa töissä, kolme vuotta VTS:llä. Sitä ennen hän seilasi ATC:n öljytankkereilla.

- Alunperin merille lähtö oli ”oma hullu päätös” ja on se joskus kaduttanut, kun työ on raskasta kun on huonot kelit ja täytyy olla paljon poissa kotoa. Pitkät lomat on hyvä juttu. Nyt kesällä olin 12 viikkoa lomalla ja se meni tosi nopeasti, kertoo kesällä moottori-pyöräilyä ja talvikaudella uintia ja sählyä harrastava Juha.

Moottoripyörällä Juha on ajanut lomilla ympäri Eurooppaa, Kes-ki-Eurooppa on tullut käytyä tarkkaan ja kohteena on ollut myös mm Man-saari, Italia, Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia. Pyöränä on tällä hetkellä 1000cc Kawasaki, joka on laivalla mukana.

Puolisen vuotta Midaksen förstinä olleelle, ja Link Starilta tul-leelle Janne Lustigille ammatinvalinta sen sijaan oli selvä jo lapsesta saakka.

- Isojen laivojen hohto sai lähtemään merille. Se oli haaveena 5-vuotiaasta lähtien, Janne kertoo.

- Pitkät vapaat on hyvä juttu ja se ettei tarvi käyttää aikaa aamu-ja iltaruuhkissa kun on työpaikalla koko ajan. Kiire tuntuu lisään-tyvän eikä ole aikaa mennä maihin, pohtii Janne ammatin hyviä ja huonoja puolia.

Jannen lomat kuluvat kesällä mökkeillen ja talvella harrastuksiin kuuluu laskettelu. Nuorempana hän pelasi jääkiekkoa.

Brygan jälkeen Juha Sairio ystävällisesti esittelee laivan tiloja. Midas näyttää olevan ikäänsä nähden kaikin puolin tosi siistissä kunnossa, huomaa että sitä on pidetty hyvin. Mukavaksi lopuksi saamme -yhtä lukuun ottamatta- koottua koko porukan kannelle yhteiskuvaan sopivasti vähän ennen kuin syyskuun aurinko laskee.

teksti ja kuvat: Kirsi Vallenius

puolimatruusi Kasimir Laxell


Åländska kockstuerten Michael Andersson har tillrett en smak-lig måltid och medan jag intar den frågar jag om allmänna saker gällande manskap och fartyg. Fartyget har nio man ombord eller kapten, överstyrman, förste styrman, maskinchef, maskinmästare, kockstuert, båtsman, matros och lättmatros. Det klarnar snart att de flesta ombord har kommit till Midas från ett av rederiets andra fartyg, Link Star, som sedan årets början varit upplagd i Marie-hamn. En bra fråga lär vara vart Midas tidigare manskap gått. Up-penbarligen till rederiets nya fartyg. På Midas är arbetstörnarna fyra veckor.

Midas är byggd i Tyskland på Sietas varv år 1990 och var tidigare i Bores ägo under namnet Bore Sea. Godby Shipping grundades år 1973 och har allt som allt sju båtar som alla seglar under blåvit flagg.

Midas fraktar papper, i princip på en regelbunden linje Kotka - Gdynia - Raumo, men Kotka är nu borta från rotationen, på grund av den minskade mängden gods. Under sommaren har rut-terna också annars växlat, då flera av rederiets fartyg legat i docka. Därför har rutterna gått bl.a. till Holland, Belgien, Frankrike och England.

Wärtsiläs maskin går som ett urverk

Efter måltiden presenterar maskinchefen Juhani Soini och ma-skinmästaren Martti Väänänen maskinrummet.

- Det här är Wärtsiläs maskin Vasa 9R32E. Den går som ett ur-verk, vi har aldrig haft problem med den, förklarar Juhani som jobbat på Godby Shipping i sju år.

- Den här veckan blir det precis 40 år sedan jag första gången gick till sjöss, berättar Juhani om sin egen seglingshistoria. Med min kasse gick jag i Vasklot hamn i Vasa ombord på S/S Krucia den sjätte september 1969, första resan gick till Gdynia och Antwer-pen. Under resorna har jag korsat alla longituder från båda håll och jag har varit i nästan alla finländska rederiers tjänst utom Effoas. Nittiotalet gick ombord på Erikssons kylbåtar, med dem gjorde vi långa sjöfärder. Förr hade man mera tid, det var trevligt.

Manskapet trivs ombord

I mässen träffar jag däcksmännen, matrosen Alexander Contines och lättmatrosen Kasimir Laxell.

- Jag vikarierar på Midas. Jag har trivts bra, har ingenting att klaga på, säger Alexander. Om ett par veckor börjar jag som fastan-ställd matros på Miranda.

- Att gå till sjöss var min dröm som liten pojke och nu studerar jag till styrman, troligen vill jag ändå fortsätta på däck. Ledighe-terna tillbringar jag hemma, nog går tiden då man har ett barn på

MIdAsGodby Shippings välskötta M/S Midas väntar i huvudhamnen i Raumo. Fartyget har under förmiddagen anlänt från Gdynia i Polen till sin ordinarie hamn, den här gången undantagsvis för ett par dagar. Manskapet har gott om tid för intervjuer för tidningen. Då jag anländer vid lunchtid blir jag varmt mottagen.

Matrosen Alexander Contines trivs bra på Midas

Förste maskinmästare Martti Väänänen och den pålitliga maskinen


ett och ett halvt år, berättar Alexander. Inte heller lättmatrosen Kasimir Laxell

har varit länge på Midas.- Det här är min första arbetstörn. Jag är

fastanställd och trivs bra här. Jag är åtmins-tone till våren, kanske till sommaren. Sedan borde jag få mina styrmanspapper och se vad det blir i fortsättningen. Nu försöker jag studera under ledigheterna. Annars brukar jag resa eller vara på stugan.

Kockstuerten Michael städar borden efter måltiden och berättar att han varit på Midas ett halvt år.

- Jag kom hit från Link Star och tidigare var jag hos Birka i 14 år. Lönen är bättre än på land, det är yrkets plussida. Nog jobbar jag litet i land, ibland, under ledigheterna. På Midas trivs jag riktigt bra.

språkkunskaperna utvecklas

Då jag intervjuat däcksmännen kliver jag upp på kommandobryggan med befälha-varen Juha Sairio och överstyrman Janne Lustig, där träffar vi svenske förstestyrman Simon Frohm, som nyligen börjat jobba ombord. Då båtsmannen Urmas Sepp är est och kockstuerten Michael ålänning innebär det att det inte räcker med finska som arbetsspråk ombord.

- I själva verket är en av yrkets goda sidor att man upprätthåller sina språkkunskaper, säger befälhavaren Juha Sairio.

Juha hör till dem som kommit från Link Star till Midas och berättar att han emellan jobbat till lands, tre år på VTS. Före det seg-lade han på ATC:s oljetankfartyg.

- Ursprungligen var det mitt ”eget tokiga beslut” att gå till sjöss, och ibland har jag

ångrat det, då jobbet har varit tungt och vädret dåligt och man måste vara mycket borta hemifrån. De långa ledigheterna är en bra sak. I somras var jag ledig 12 veckor och de gick snabbt, berättar Juha som ägnar sig åt motorcykelfärder under sommaren och under vintern åt simning och innebandy.

Med sin motorcykel har Juha färdats runt i Europa, Mellaneuropa har han besökt ofta men också ön Man, Italien, Bosnien-Her-cegovina och Kroatien. Motorcykeln är för närvarande en 1000 kubiks Kawasaki, som är med ombord.

För Janne Lustig, som har kommit från Link Star och varit förstestyrman på Midas ett halvt år, har yrkesvalet varit klart redan som barn.

- De stora fartygens glans lockade till sjöss. Det var en dröm redan sedan jag var fem år, berättar Janne.

- De långa ledigheterna är en bra sida, och det att man inte behöver sitta i rushen morgon och kväll, då man hela tiden är på arbetsplatsen. Brådskan tycks öka, man har inte tid att gå iland, funderar Janne om yr-kets goda och dåliga sidor.

- Under sommaren tillbringar Janne ledig-heterna på stugan, under vintrarna åker han slalom. Som yngre spelade han ishockey.

Efter kommandobryggan förevisar Juha Sairio vänligt fartygets utrymmen. Midas ser ut att på alla sätt vara i gott skick, med tanke på åldern. Det märks att man sköter om den. Som en trevlig avslutning lyckas vi samla alla - på en person när- på däck för en gruppbild just innan septembersolen går ned.

text och bild: Kirsi Vallenius

Kockstuerten Michael Andersson ansvarar för niomannabesättningens proviant

Överstyrman Janne Lustig


Laivan saunasta oli paapuurin paattitäkil-le ikkuna - ihan hyvänkokoinen neliskant-tinen, eikä mikään perinteinen pikkuinen pyöreä venttiili. Mukava oli saunoessa kat-sella maisemia ajaessamme pitkin Belgian kanavia: Lehmiä ja muita kotieläimiä lai-tumella, sitten yht’äkkiä pikkukaupungin keskustassa jonkun olohuone, missä ehkä tämä joku tuijotti ulos ikkunansa edestä ohiajavaa laivaa, välillä autojonoja puomin takana odottamassa nostetun sillan laskeu-tumista. Sitten oli jo aika siirtyä saunasta suihkuun, kun ruman terästehtaan likaista betoniseinää tuntui jatkuvan kilometri toi-sensa jälkeen.

Ehkäpä juuri tämän laitoksen tuotoksia olivat ne teräsplooturullat, joita lastattiin pinoihin ruumiemme pohjalle. Rullat oli määrä viedä Pohjois-Amerikan Suurille jär-ville. Jos Pohjois-Atlantilla sattuisi tulemaan vastaan ikäviä ilmoja, tietäisi se rautalastissa viikon keikkumista kuin Linnanmäen kie-puttimessa.

Kesäaikaan Pohjois-Atlantillakin saattaa olla tyyntä ja hyvissä voimissa saavuttiin St. Lawrence lahdelle, ajettiin pitkin St. Law-rence jokea ohi Quebecin ja Montrealin. Ontario-järvelle saapuessamme läpi ”Thou-sand Islands” saariston oli kuin olisi Sai-maalla seilannut. Tosin Saimaalta ei löydy sellaisia ökypalatseja, Euroopasta siirrettyjä keskiaikaisia linnoja ja muita kartanoita, mitä pilkotti saaresta jos toisestakin. Mu-kava oli paistatella päivää brygän siivellä ja arvokkaasti tervehtiä vastaantulevien loisto-jahtien miljonäärejä.

Ujuttautuessamme Wellandin kanavan ensimmäiseen slussiin käski kippari kir-joittamaan rekvisiitan ja viemään erään konemiehen lääkäriin mahahaavahoitoon. Muulle laivaväelle mahahaavat olivat ihan mukavia, tosin tujusta riippuen. Usein lää-kärit määräsivät potilaalle maitoa, ja vähän höylimpi tuju saattoi tilata sitä niin paljon, että muukin porukka sai peltilehmän sijaan tuoretta maitoa. Koska Wellandin slusseja oli kaikkiaan kahdeksan, ei kiirettä takaisin laivalle ollut, ja ehdimme hyvin koukata paluumatkalla Niagaran putousten pauhua ihmettelemässä.

Michigan järven eteläpäästä alkoi hää-möttää intiaanikielestä nimensä saanut Chicagon kaupunki. Nytkin ajeltiin pitkin kanavia, kunnes töijättiin aution, ränsisty-neen tehtaan kaijaan. Aikaa sitten hylätyissä junanvaunuissa kasvoi puskia ja puhelinpyl-vään korkuisia puita. Piha oli täynnä ruos-teisia teräsplooturullapinoja, joitten jatkoksi alettiin kärräämään ruumistamme lisää sa-manlaisia rullia - ei tosin yhtä ruosteisia.

Mepan opintokerho-ohjaajakurssin opeil-la oli koko matka pidetty useampaakin ker-

hoa. Aiheina St. Lawrence-joki, Suuret jär-vet ja Chicago blues musiikki.

Blueskerho puuhaili maatutustumisret-keä. Vaikkei Howling Wolfia, Muddy Wa-tersia tai muita Chess-levy-yhtiön tähtiä arveltu kuultavaksi löytyvän, jotakin alku-peräistä haeskeltiin. Mustilta satamamiehil-tä saatiin utsituksi jonkilainen osoite lapulle piirrettynä.

Valkoihoinen taksikuski kieltäytyi välit-tömästi ajamasta ehdottamaamme osoit-teeseen. Vaihtoehtona oli autoilijan paljon paremmaksi kehuma blues-paikka, mitä köröteltiin katsastamaan. Opintokerholai-sillemme ei kelvannut kiiltävissä kamppeis-sa kajautteleva bändi, jossa kaikki soittajat olivat kalpeanaamoja.

Rasistisesti seuraavaksi kelpuutettiin vain musta taksikuski, joka ei hämmästellyt an-tamaamme osoitetta. Kadut kapenivat, talot mataloituivat ja yön pimeydessä pysähdyt-tiin pienelle ovelle, minkä takaa avautui ahdas huone. Pöytiä ei ollut monia, mutta peränurkassa soitti kokomusta bändi: rum-pali, basisti ja huuliharpunpuhaltaja.

Turpahöylämiehellä oli tekniikka hallus-saan: säveliä soljui asteikkoa ylös ja alas kuin Vili Vesterisen haitarista. Alkuhämmästelyn ja muutaman kaljamukin jälkeen alkoi jat-kuva asteikkoharjoitus jo puuduttaa ja tuu-mattiin etsiytyä kolmanteen paikkaan. Vaan sitten vaihtui solisti. Jos oli edeltäjä vikkelä, oli seuraaja rauhallinen. Soittelivat tausta-miehet hidasta tai nopeaa, oli huuliharpisti omissa maailmoissaan ja puhalteli jatkuvasti uusia maisemia pelistään. Niinpä loppuillan istuimme hievahtamatta, kunnes erään ker-holaisemme konserttikestävyys alkoi loppua ja päädyimme kadulle etsimään taksikyytiä kotilaivalle hylätyn tehtaan laituriin.

Suhari oli nuori riski musta mies, joka

tiesi, mistä laiva löytyy ja tuntui tietävän kaiken muunkin: ”ai noouu mään!” Kar-tastakin olisi laivan sijainti näkynyt, mutta kommentti oli ”noouu need määän!” Vauh-dilla mentiin välillä pitkin kapeita pikkuka-tuja, sitten leveämpiä ja lopulta jo huristel-tiin moottoritiellä.

Toden totta laiva löytyikin. Tosin välissä oli leveä kanava, eikä siltoja näkynyt kum-massakaan suunnassa. Ympärillämme oli vain synkkiä varastorakennuksia ja peltiai-toja. Ajurille kelpasi jo karttakin, vaikkei se tainnut olla oikeankielinen. Kuski ei osan-nut ratkaista, miltä kantilta sitä olisi katso-nut ja mikä tarkoitti mitäkin.

Opintokerhomme onneksi taaksemme putkahti poliisiauto. Toinen konstaapeli is-tui ratin takana radiopuhelimen mikrofoni kourassaan, toinen nousi verkkaisesti ylös käsi tukevasti rivollinperällä. USA:n polii-seille on opetettu kohtelias kielenkäyttö:”du ju niid help söör, jees söör, nou söör” ja lopulta ”pliis follow me söör”. Poliisiauton perässä kurvailtiin pimeitä kujia. Yht’äkkiä ilmaantui silta kanavan yli. Niinpä olimme jo kohta laivan vieressä, poliisiauto tirautti piipaataan ja kurvasi matkoihinsa. Sopivasti siinä vaiheessa tulivat opintokerhon tunnit-kin täyteen.

PS. Sweet home Chicago kappaletta pide-tään Roberton Johnsonin tekemänä ”blues standardina”, joka kuulunee kaikkien bluesia soittavien ohjelmistoon, kuten tä-män kirjoittajan Tanssiyhtye Rautalaivan-kin (www.rautalaiva.fi). Robert Johnson ei liene koskaan käyneen Chicagossa. Jos olisi käynyt, olisikohan laulua tehnyt?

Timo Sylvänne

SweeT HoMe cHIcAgo



MEPAn kirjasto suosittelee:

Milja Nitovuori

Kirjailijoita Taiteiden Yössä

Helsingissä elokuun lopulla järjestettä-vien juhlaviikkojen aikana kaupungilla riittää kuhinaa. Kaikki huipentuu yleen-sä perjantai-illan karnevaalitunnelmiin, jolloin myös kirjakaupat pitävät oviaan auki iltamyöhään. Uudet ja vanhat kir-jailijat esittelivät tuotantoaan Suoma-laisessa ja Akateemisessa kirjakaupassa.

Suoraan Reykjavikista saapunut Aleksan-der Stubb tuli Akateemiseen kirjakauppaan esittelemään kirjaansa Miehen treenikirja.

Hänellä oli juoksulenkillä alkanut itää ajatus treenikirjan tekemisestä miehille. Aika ei riittänyt työstämään kirjaa yksin ja apuun löytyi urheilun monitoimimies Ilkka Järvimäki.

Miehet haluavat kertoa kirjassa kunnon kohentamisesta ja ylläpitämisestä morali-soimatta kenenkään elämäntapoja.

Aleksander Stubbin lapsuudenhaave tulla huippu-urheilijaksi ei toteutunut, vaan hä-nestä tuli Suomen urheiluhullu ulkominis-teri.

Stubb kertoi kuntoilun antavan hänelle lisävirtaa ja tekevän hänestä mukavamman ihmisen. Kun keho voi hyvin, niin mielikin voi hyvin.

Hänen mottonsa on, että tunti päivässä

liikuntaa antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään.

Stubb kertoi, ettei ole vienyt valtioiden päämiehiä saunaan neuvotteluihin, mutta juoksulenkeillä on tullut puitua paljonkin asioita.

Treenikirjassa käsitellään juoksua, uintia, pyöräilyä, hiihtoa sekä trialthonia ja näiden lajien huippuosaajat antavat oman asian-tuntemuksensa kirjaan.

Aleksander Stubb halusi myös varoittaa liikainnostumisesta ja painotti urheilulajien monipuolisen kokeilun tärkeydestä. Viikon-loppuisin hän mielellään kuntoilee koko perheen kanssa.

Lapset oppivat pienestä pitäen liikkumaan ja arvostamaan yhdessä vietettyä aikaa.

Parasta mainosta kirjalle on Stubbin oma upea ulkoinen olemus.

Hasso Krull tuli kertomaan kirjastaan Me-ter ja Demeter, jonka on suomentanut Anu Laitila.

Krull on virolainen runoilija ja monipuo-linen filosofinen kirjallisuuskeskustelija.

Alkuteos tästä runoelmasta ilmestyi vii-si vuotta sitten Virossa ja sai menestyneen vastaanoton. Teosta kutsutaankin Viron lyriikan merkkipaaluksi. Kirjailija nimesi teoksen eepokseksi ajatuksenaan, että ehkä-pä eepoksen statusta voisi näin elvyttää.

Meter ja Demeter kuvaa maailman tu-houtumista vedenpaisumuksessa ja uuden syntymistä. Kirjailijalta kysyttiin kirjan mo-tiiveista ja miksi hän valitsi nimenomaan ve-den tuhoamaan maailman. Krull sanoi, että jos tuli tuhoaa, niin paluuta ei ole, mutta veden jälkeen luonto aina palautuu. Hän on kerännyt tarinoita matkoillaan kaikki-alta maailmasta ja teksti on vapaasti virtaa-vaa. Kerronta on tyyliltään yksinkertaista ja luontevaa ilman minkäänlaista vihjailevaa sävyä.


Tarja Heikkilän kirja Risuja ja Rautalankaa on opas todellisiin taideteoksiin.

Tarvitset vain koivunrisuja, rautalankaa, oksasakset, sivuleikkurit ja hanskat. Kirjassa opetetaaan sidontatekniikoita aloittelijoille sekä edistyneimmille ja tämän jälkeen voi laskea oman luovuuden valloilleen. Tekemi-nen ei ole muotoihin kangistunutta ja pe-rustekniikka on yksinkertainen.

Janne Ahonen yhdessä toimittaja Pekka Holopaisen kanssa on kirjoittanut kirjan Kuningaskotka.

Ahonen saapui haastatteluun turvamies-ten saattelemana ja ympäröitiin nauha-aidalla. Tuskinpa kukaan kirjallisuudesta kiinnostunut kuulija olisi kuitenkaan rie-haantunut, vaikka Ahonen komea ilmestys onkin.

Kuningaskotka on Suomen kansan ar-vostaman urheilijan ja upean uran mäki-hyppääjänä tehneen Janne Ahosen huikea tarina. Elämänkerta ottaa lukijan mukaan matkaan ympäri maailmaa uskomattomiin seikkailuihin. Urheilutapahtumiin saa toi-senlaisen kuvan, kun televisiosta katsotta-essa ja lukija pääsee kurkistamaan Ahosen henkilökohtaiseen elämään.

Ahoselta kysyttiin mistä johtui hänen pit-kä nousujohteinen ura ja hän kertoi syyksi, ettei ollut nuorena mikään huippuhyppääjä. Häviämisien kautta kovalla työllä hankittu taito parani aikaa myöten eikä maine pääs-syt kihahtamaan hattuun nuorella iällä.

Kirjassa Janne kertoo lohduttomista tun-nelmista vuonna 2008 jolloin hän päätti lo-pettaa uransa.

Tämän vuoden maaliskuussa Pekka Ho-lopainen sai puhelun ja Ahonen kysyi: ”Mahtuisko kirjaan vielä yks juttu?” Holo-painen sanoi, että mahtuis vaikka mitä vielä, joten antaa tulla.

”Niin no semmosta, että J.Ahonen aikoo hypätä kaudella 2009-2010 mäkiviikolla, olympiakisoissa ja lentomäen MM-kisoissa. Treenaamisen olen aloittanut karstan pois-tolla lihaksista.”

Miksei Janne Ahonen voisi tehdä com-backia, kun muutkin urheilijat ovat sen teh-neet. Varmasti me kaikki toivotamme Jan-nelle onnea ja menestystä tulevaan kauteen.

Tämän päivän sana on tuunaaminen ja erilaisia tuunaamistapoja esiteltiin Akateemisen yössä.

Vanhasta uutta, egolo-gisesti eläen ja omin käsin valmistettu on noussut arvoon arvaamattomaan.

33 Ideaa on Jenni Peltosen kirja helpoista ja nopeista sisustusprojekteista.

Kirjassa on selkeät kuvat, työohjeet ja tarvittavat materiaalit. Jenni Peltonen toi-voo, että lukija saa esimerkeistä inspiraati-oita omien projektien tekemiseen ja pelas-taa jonkun esineen roskikselta. Aarteita voi löytää komeronnurkasta tai kirpputoreilta ja sitten vaan hauskaan puuhaan.


SSB:s bibliotek rekommenderar:

av Gerd Grabber

Tjockare än någonsin

HBL-journalisterna Stefan Lundberg och Staffan Bruun fortsätter serien Stefan och Staffan böcker som baserar sig på duons program Fritt fram i Radio Vega sedan år 1988. Stefan och Staffan skonar ingen. De-ras kontakter och insikter från den politiska arenan ger ständigt nytt stoff. Med fingret på tidens puls driver man frisk med allt och alla, från den egna ankdammens politiker till kineser, ryssar och amerikaner.

Boken innehåller också tio exklusiva frå-gesporter av HBL:s legendariske filmredak-tör Hans Sundström.

Ab Burt Kobbat Oy och Scoop KbISBN 978-952-99361-6-8

dödlig seglats

Den tremastade barken Penang avseglade från Middlesborough i England hösten 1939 på väg mot Australien för att hämta vetelast till Europa. Penang tillhörde de sista segelfartygen på den såkallade vetetraden Australien - Eng-land. Kaptenen ombord, Karl Viktor Karlsson, lyssnar på skeppsradion, allt mera oroad ju längre söder- och österut man seglar. Kriget blossar upp i Eu-ropa och medan Penang lastas stiger spänningen.

Kaptenens son var fem år gammal då han såg sin far sista gången. Då so-nen Karl Olof i slutet av 1990-talet besökte Ålands Sjöfartsmuseum fick han adressen till en dam, Dorothy Laird, i England som seglat och brevväxlat med fadern. Efter hennes död fick Karl Olof överta korrespondensen som ligger som grund för boken.

Vad hände med Penang? Så sent som 2005 anhåller de finländska myndig-heterna om en utredning gällande tyska U-140:s torpedering utanför Irlands kust i början av december 1940. Tyskarna hade enligt myndigheternas upp-gift torpederat Lawhill, som emellertid vid den tidpunkten befann sig på väg från Assumption till Nya Zeeland. Efter författarens begäran om ytterligare utredning fastslogs att fartyget av allt att döma varit Penang. Då både u-båtens befälhavare och chefen för tyska marinen avlidit lades ärendet ned.

Författare: Karl Olof KarlssonOy Litorale Ab 2009

ISBN: 978-952-5045-34-5


Johtaja Esa Lonka toimi jo piirisovittelijana ollessaan valtakunnan-sovittelijan varamiehenä. Vuonna 1987 alkanut piirisovittelijan työ ja sen antamat kokemukset olivat ratkaisevassa asemassa, kun työmarkkinajärjestöt lopulta pääsivät yksimielisyyteen kevään va-lintaprosessissa.

MEPAn hallituksessa Lonka edustaa valtiovaltaa. Hän on aktii-visesti mukana MEPAn toiminnassa ja aina selvillä, mitä talossa ja merenkulussa tapahtuu. Alan järjestöihin hän on saanut toki tun-tumaa myös piirisovittelijan työssä.

Esa Lonka on koulutukseltaan juristi ja harrastaa purjehdusta sekä murtomaahiihtoa.

Direktör Esa Lonka verkade redan som distriktsförlikningsman då han fungerade som riksförlikningsmannens ersättare. Arbetet som distriktsförlikningsman inleddes år 1987 och den erfarenheten vägde tyngst då arbetsmarknadsorganisationerna slutligen nådde enighet vid valprocessen under våren.

Lonka representerar statsmakten i SSB:s styrelse. Han är aktivt med i SSB:s verksamhet och håller sig informerad om vad som händer i huset. Av sjöfartsorganisationerna har han redan fått erfa-renhet i arbetet som distriktsförlikningsman.

Esa Lonka är till utbildningen jurist. Hans främsta fritidssyssel-sättningar är segling och terrängskidning.

esA lonKA VAlTAKunnAnsoVITTelIjAKsI

MEPAn hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2000 toiminut Esa Lonka aloitti valtakunnansovittelijan työt elokuussa. Merimiespalvelutoiminnan hyvin tunteva Lonka jatkaa myös MEPAn hallituksessa.

esA lonKA bleV RIKsFöRlIKnIngsMAn

Esa Lonka, som sedan år 2000 har verkat som ordförande för SSB:s styrelse, tillträdde tjänsten som riksförlikningsman i augusti. Lonka som är väl förtrogen med sjömansserviceverksamheten fortsätter också i SSB:s styrelse.


Nastolan aurinkoisella ampumaradalla käytiin kilpailu kuuden-toista merenkulkijan voimin. Mukana oli useita ensimmäistä kertaa tapahtumaan osallistuvia henkilöitä. Pajulahdessa nautitun lounaan jälkeen siirryttiin Kumiantien radalle. Kukaan ei eksy-nyt.

Kari Kopra opasti uusia ampujia muutaman harjoituskierrok-sen ajan. Kilpailussa ammuttiin neljän ryhmissä kaksi kertaa vii-dentoista laukauksen sarja. Monena vuonna kärjessä ollut Marjo Penttilä Silja Serenadelta antoi tasoitusta muille kun ei päässyt osallistumaan tällä kerralla.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen kärjessä oli Silja Europan Leif Bäcklund 12 osumalla. Seppo Kämäräinen Purhalta pudotti 11 kiekkoa, ja Mariellan Väinö Lehtinen 10. Lefa piti pintansa toi-sella kierroksella ja voitti MEPA-Trapin jo viidennen kerran. Kil-pailu on käyty vuosittain 1994 lähtien.

Hopean ja pronssin kohtalo ratkaistiin uusinnalla, koska sekä Lehtinen että Kämäräinen päätyivät tulokseen 20. Uusintakier-roksella hopea meni Kämäräiselle.

Joukkuekilpailun voitti Silja Europa ampujinaan Bäcklund ja Pasi Savioja, yhteistulos 38 pistettä. Toinen tila jaettiin 32 osu-malla kahden joukkueen kesken. Neste 1:ssä ampuivat Tuomo Jousala ja Seppo Kämäräinen. Saariston joukkueessa kiekkoja pu-dottivat viime vuoden voittaja Kari Laurila ja Jani Tukia.

Kiitokset kaikille!PK

MePA TRAP HAulIKKoKIsA 25.8.2009

”Celinan sissit” Ainer, Metsähovi ja Lönnqvist


Sammanlagt sexton sjöfarare deltog i tävlingen som gick av stapeln i soligt väder på skyttebanan i Nastola. Flera av deltagarna var med första gången. Efter en lunch i Pajulahti förflyttade man sig till skyt-tebanan vid Kumiantie. Ingen tappade bort sig.

Kari Kopra introducerade nybörjarna under några övningsrundor. I tävlingen sköt man i grupper om fyra, två gånger en serie på femton skott. Marjo Penttilä från Silja Serenade, som legat i täten många år, var förhindrad att delta och gav nu andra en chans.

Efter första omgången låg Leif Bäcklund från Silja Europa först med 12 träffar. Seppo Kämäräinen från Purha fällde 11 duvor och Väinö Lehtinen från Mariella 10. Lefa höll ut under andra varvet och segrade nu i SSB:s Traptävling för femte gången. Tävlingen har arrangerats sedan 1994.

Silver och brons avgjordes med en ny omgång då både Lehtinen och Kämäräinen skjutit resultatet 20. Kämäräinen tog hem silvret.

I lagtävlingen segrade Silja Europa med skyttarna Bäcklund och Pasi Savioja, med sammanlagt 38 poäng. Andra plats med 32 träffar delades av två lag. I Neste 1-laget sköt Tuomo Jousala och Seppo Kämäräinen. I Saaristos lag fälldes duvorna av fjolårets segrare Kari Laurila och Jani Tukia.

Ett varmt tack till alla!

JOUKKUEKILPAILU

1. SILJA EUROPA 382. NESTE 1 323. SAARISTO 324. MARIELLA 235. CELINA 1 176. CELINA 2 167. NESTE 2 8

ssb:s TäVlIng I TRAPsKYTTe 25.8.2009

TULOKSET

1. Leif Bäcklund Silja Europa 232. Seppo Kämäräinen Purha 203. Väinö Lehtinen Mariella 204. Kari Laurila Saaristo 175. Kimmo Sipilä Saaristo 166. Harry Lönnqvist Celina 167. Jani Tukia Saaristo 158. Pasi Savioja Silja Europa 159. Tuomo Jousala Mastera 1210. Vesa Välikallio Otso 1011. Niit Ainer Celina 912. Peter Metsähovi Celina 813. Veijo Immonen Stena Arctica 614. Ville Wainio Mariella 315. Tommi Pulkkinen Stena Poseidon 216. Samuli Leppä Celina 2 I lagtävlingen segrade Silja Europa med

skyttarna Bäcklund och Pasi Savioja

Kari Kopra opasti ampujia


Aamulla Turusta samalla autolla lähteneet Mat-ti Isoherranen ja Tuomas Norokytö putsasivat tylysti palkintopöydän. Matti otti voiton ta-soituksellisessa lyöntikisassa (68). Tuomas uusi viimevuotisen voittonsa scr -sarjassa. Samaan bruttolyöntimäärään 78 pelasi myös Tuomas Rautaheimo, mutta jäi kakkoseksi suuremman tasoituksen johdosta. Norokytö tempaisi myös pisimmän lyönnin, 280 metriä.

Bruttolyöntikisan kolmas oli Jari Mäkineste Stenalta (80). Seuraavina Risto Rousku (81), Esa Tammi (83), Thomas Svahn (84), Roland Helle (85), Olavi Pohjola (87), Jussi Vahtera (90) ja Pekka Mikkola (93).

Tasoituksellisessa kisassa toiseksi tuli Tuomas Rautaheimo (71) ja kolmanneksi Risto Rousku (71). Naisten sarjan voitti Anitta Järvinen (78), toinen oli Jaana Järvelä (86) ja kolmas Teija Westerholm (96). Lähimmäksi lippua, 178 cm, löi Anitta Järvinen.

Kilpailun yhteydessä pelatun puttikisa voitti Esa Tammi 28 putilla. Puttikisan palkinnon lah-joitti Kari Salonen.

Kiitokset kaikille ja tervetuloa ensi vuonna uu-destaan!

Tulokset/Resultaten på SSB:s hemsidor:www.mepa.fi/brutto.pdf

www.mepa.fi/mepagolf.pdf PK

Kulloon golFKIsA PelATTIIn VAIHTeleVAssA säässäSuurin osa pelaajista sai kierrettyä hienossa kunnossa olleen kentän kuivana. Takalenkillä oli enää muu-tama ryhmä, kun lyhyt mutta melko sakea vesisade kasteli loppupään kilpailijat. Kisaan osallistui 44 merenkulkijaa.

Anitta Järvinen voitti naisten sarjan

Matti Isoherranen ja Tuomas Norokytö putsasivat palkintopöydän.


Matti Isoherranen och Tuomas Norokytö, som samma morgon kommit med bil från Åbo, tog helt kallt hem priserna. Matti tog hem segern i slagtävling med handicap (68). Tuomas förnyade sin seger från ifjol i scr-serien. Tuomas Rautaheimo klarade sam-ma antal bruttoslag (78) men blev tvåa på grund av högre handicap. Norokytö stod också för längsta drive, 280 meter.

golFTäVlIng I Kullo I oMVäxlAnde VädeR

Största delen av spelarna lyckades torrskodda runda banan som var i gott skick. Det var bara några grupper som i slutändan råkade ut för en kortvarig men häftig regnskur. Sammanlagt deltog 44 sjöfarare i tävlingen.

Bruttoslagtävlingens trea var Jari Mäki-neste från Stena (80). Som följande kom Risto Rousku (81), Esa Tammi (83), Tho-mas Svahn (84), Roland Helle (85), Olavi Pohjola (87), Jussi Vahtera (90) och Pekka Mikkola (93).

Tuomas Rautaheimo blev tva i tävlingen med handicap (71) och trea Risto Rousku (71). I serien för damer segrade Anitta Jär-

vinen (78), tvåa blev Jaana Järvelä (86) och trea Teija Westerhom (96). Närmast flag-gan, 178 cm, slog Anitta Järvinen.

I puttävlingen segrade Esa Tammi med 28 puttar. Kari Salonen donerade priset i put-tävlingen.

Ett varmt tack till alla, välkommen igen nästa år!

Studiekompisar-na Jari Mäki-

neste och Harri Höckert möttes efter en paus på

tjugo år


TULOKSET 09.09.09

AMORELLA - ISABELLA 7-0AILA - AMORELLA 0-5GABRIELLA - AMORELLA 1-8GABRIELLA - BIRKA TRADER 0-2GABRIELLA - ISABELLA 2-2BIRKA TRADER - AILA 3-0GABRIELLA - AILA 7-1AMORELLA - BIRKA TRADER 1-0ISABELLA - BIRKA TRADER 1-6ISABELLA - AILA 1-2

1. AMORELLA2. BIRKA TRADER

3. GABRIELLA4. AILA

5. ISABELLA

TSEMPPARITKristian Artvik, AMORELLA

Bernt Lindell, BIRKA TRADERIlkka Tuukkanen, AILA

Juhana Aalto, ISABELLAJani Pesonen, GABRIELLA

MePAn jAlKAPAlloTuRnAus PelATTIIn sAlon lIIKunTAPuIsTossAViime vuodesta poiketen palloa saatiin potkia aurinkoisessa säässä. Viiden laivajoukkueen turnausvoittaja selvisi viimeisessä pelissä, kun tappioitta kulkeneet Amorella ja Bir-ka Trader kohtasivat. Amorella selvisi voittajaksi 1-0 varsi-naisella peliajalla vedetyn rangaistuslaukauksen ansiosta. Birka Traderin loistavasti pelannut ja joukkuetta kullan syrjässä kiinni pitänyt maalivahti Bernt Lindell valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.

36 Vapaavahti Frivakt

Bernt Lindell Birka Traderilta valittiin

turnauksen parhaaksi pelaajaksi


Edellisvuoden voittaja Mariella oli Naan-talissa telakalla, mutta ei saanut joukkuetta kasaan. Turnausajankohtaa siirrettiin yhdellä päivällä, jotta muista Viking Linen laivoista saatiin porukkaa mukaan. Tänä vuonna oli pelaamassa jopa kaksi rahtilaivaa, Birka Tra-der, ja parilla Lauran pelaajalla vahvistettu Aila.

Turnaus pelattiin vanhaan tapaan pienellä kentällä juniorimaaleihin seitsemän miehen vahvuisilla joukkueilla. Viking Linen Han-ne Sirainen edusti ansiokkaasti kauniimpaa sukupuolta, kaikkiaan pelaajia oli reilut vii-sikymmentä. Peliaika oli 2 x 15 minuuttia ja jokaiselle joukkueelle tuli neljä peliä, kun kaikki pelasivat kaikkia vastaan.

Amorella antoi vastustajille kylmää kyy-tiä. Kolmessa ensimmäisessä pelissä joukkue teki kaksikymmentä maalia ja päästi vain yhden. Isabellan, Ailan ja Gabriellan po-rukat olivat samaa tasoa, ja pelitulokset sen mukaisia. Viime vuodesta vahvistunut Birka Trader jylläsi lähes Amorellan veroisesti.

Otteluita pelattiin varsin tiiviiseen tah-tiin. Matsien välillä vedettiin sentään vähän happea. Puolenpäivän aikoihin vietettiin pidempi kahvipaussi, ja nautittiin Patrick Qvarnströmin tekemiä herkullisia sämpy-löitä. Kahvia ja juomia kului muutenkin, iltapäivällä sää oli varsin kesäinen.

Ratkaisut nähtiin iltapäivällä

Tauon jälkeen pelattiin vielä neljä ottelua. Lopulliset sijoitukset selvisivät vasta viimeis-ten pelien päätyttyä. Ailan porukka sai ison vaihteen päälle, kun Langh Shipin kontto-rista tuli energinen kannustusjoukko. Isa-bella sai yllättävän kovan vastuksen Ailasta ja joutui loppujen lopuksi taipumaan 1-2.

- Tavoite oli olla viiden joukossa ja tehdä yksi maali. Lopputuloksissa olimme neljäs ja teimme kolme maalia, hehkutti Ailan joukkueen kapteeni Mikko Aulanko, joka viimeksi oli pelannut jalkapalloa viime vuo-situhannella.

Gabriella oli viimeisessä ottelussaan ko-hentanut maalieroaan ja sai urakkansa pää-tökseen. Manageri Tapsa Outisen johdolla joukkue kävi suihkussa ja pääsi katsomaan palkintopystien kohtaloa.

- Ailan voitto tietää meille pronssia, las-keskeli Tapsa tyytyväisenä

Viime vuoden pronssiottelijat Amorella ja Birka Trader kohtasivat sarjamuotoisen turnauksen viimeisessä ottelussa, joka oli tavallaan finaali. Amorellalle riitti tasapeli paremman maalieron turvin. Turnausvoiton varmisti niukka 1-0 voitto. Nousujohteisessa kehityksessä oleva Birka Trader antoi kovan vastuksen ja kuuluu ehdottomasti seuraavan vuoden voittajasuosikkeihin.

Salon Liikuntatoimisto hoiti jälleen jär-jestelyt hienosti. Tuomaritehtävät suoritti-vat asiantuntemuksella Paul Lipiäinen ja Jouni Toppinen Salon Erotuomarikerhosta

Kiitokset kaikille!

Frivakt Vapaavahti 37

38 Vapaavahti Frivakt 3 / 200938 Vapaavahti Frivakt

ssbs FoTbollsTuRneRIng sPelAdes I sAlo IdRoTTsPARKI motsats till senaste år fick man spela i soligt väder. I turneringen deltog fem fartygslag och segern avgjordes i den sista matchen då Amorella som spelat utan förluster mötte Birka Trader. Amorella tog hem segern med siffrorna 1 - 0 tack vare en straffsparktävling under egentlig speltid. Birka Traders målvakt Bernt Lindell, vars strålande spel gav laget en chans till guld, valdes till turneringens bästa spelare.

RESULTAT 09.09.09

AMORELLA - ISABELLA 7-0AILA - AMORELLA 0-5GABRIELLA - AMORELLA 1-8GABRIELLA - BIRKA TRADER 0-2GABRIELLA - ISABELLA 2-2BIRKA TRADER - AILA 3-0GABRIELLA - AILA 7-1AMORELLA - BIRKA TRADER 1-0ISABELLA - BIRKA TRADER 1-6ISABELLA - AILA 1-2

1. AMORELLA2. BIRKA TRADER

3. GABRIELLA4. AILA

5. ISABELLA

KÄMPAREKristian Artvik, AMORELLA

Bernt Lindell, BIRKA TRADERIlkka Tuukkanen, AILA

Juhana Aalto, ISABELLAJani Pesonen, GABRIELLA

Tuukkanen fick Ailas fartygslags kämparpris

Frivakt Vapaavahti 393 / 2009 Frivakt Vapaavahti 39

Fjolårets segrare Mariella låg i docka i Nå-dendal, men lyckades inte mobilisera ett lag. Tiden för turneringen sköts upp med en dag för att få med spelare från Viking Li-nes andra båtar. I år deltog till och med två fraktfartyg, Birka Trader och Aila, förstärkt med ett par spelare från Laura.

Turneringen spelades enligt gammal mo-dell på den mindre planen med juniormål och sjumannalag. Viking Lines Hanne Sirainen representerade förtjänstfullt det täckare könet. Sammanlagt var spelarna drygt femtio. Speltiden var 2 x 15 minuter och varje lag spelade fyra matcher då alla spelade mot alla.

Amorella bjöd motspelarna på hårt mot-stånd. Under de tre första matcherna gjorde laget tjugo mål och släppte in bara ett. Isa-bellas, Ailas och Gabriellas lag var jämnstar-ka och resultaten därefter. Birka Trader som blivit starkare sen ifjol gick fram nästan lika hårt som Amorella.

Matcherna spelades i synnerligen högt

tempo. Mellan matcherna pustade man ändå ut. Vid middagstid höll man en längre kaffepaus med Patrick Qvarnströms läckra semlor. Kaffe och drycker gick också annars åt, under eftermiddagens sommarväder.

eftermiddagens matcher avgörande

Efter pausen spelades ännu fyra matcher. De slutliga placeringarna klarnade först efter de sista matcherna. Ailas lag lade in högsta väx-eln, då en energisk hejarklack från Langh Ships kontor dök upp. Isabella mötte ett överraskande hårt motstånd från Aila, och fick slutligen nöja sig med siffrorna 1 - 2.

- Vår målsättning var att vara bland de fem bästa och göra ett mål. I slutresulta-tet blev vi fjärde och gjorde tre mål, myste Mikko Aulanko, kapten för Ailas lag. Själv hade han senast spelat fotboll under senaste årtusendet.

I sin sista match hade Gabriella ökat sin målskillnad och fick sitt jobb gjort. Under ledning av managern Tapsa Outinen gick laget i duschen, och kunde sedan följa med hur pokalerna skulle fördelas.

- Ailas seger ger oss brons, kalkylerade Tapsa förnöjd.

Amorella och Birka Trader som ifjol spe-lade om bronset möttes i turneringens sista match, som på sätt och vis blev en final. För Amorella räckte jämnt spel, tack vare större målskillnad. Turneringens seger vanns med en knapp marginal med siffrorna 1 -0. Tack vare sin dynamiska utveckling bjöd Birka Trader på hårt motstånd, och hör absolut till förhandsfavoriterna som vinnare i nästa års turnering.

Salos Idrottsbyrå skötte igen arrange-mangen utmärkt. Paul Lipiäinen och Jou-ni Toppinen från Salos Skiljedomarklubb fungerade som sakkunniga domare.

Ett varmt tack till alla!

Amorella vann alla matcher och tog hem mästerskapet


Tukholman Djurgårdenissa sijaiseva Kaknäs-Merimiesklubi järjesti jälleen vuosittaiset merenkulkijoiden Urheiluviikot heinäkuussa 13-19.7.2009.

Urheiluviikon tapahtumat aloitti Ruotsin lipun alla purjeh-tivan m/s Finnfellow, jonka neljä miehistön jäsentä, laivan ol-lessa Kapellskärin satamassa, kävi tekemässä urheiluviikkojen aloitustulokset Kaknäsin viheriöillä ja juoksuradoilla.

Viking Linen Gabriella aloitti näyttävästi, miehistön en-simmäisen osan saapuessa Kaknäsiin Urheiluviikon toisena päivänä, tiistaina 14.7. ja toisen osan torstaina 16.7. Kaknäs-klubin järjestämillä bussikuljetuksilla. Tämä osallistuminen Kaknäsin urheiluviikon tapahtumiin Tukholmassa, on Gab-riellan miehistölle jo traditioksi muodostunut tapahtuma -ja järjestyksessään jo viides perättäinen osallistuminen. Aktiivi-suus liikunnassa ja urheilussa on koko Gabriellan miehistön yhteinen iloinen harrastus, jossa aktiivisimmat harrastajat ve-

MeRIMIesTen uRHeIluVIIKKo 13.- 19.7.2009 TuKHolMAssA,

KAKnäsIn MeRIMIesKesKuKsessA.

Kaknäs Sjömansklubb i Djurgården i Stockholm arrangera-de igen den årliga Idrottsveckan för sjöfolk den 13 - 19 juli 2009.

Idrottsveckan inleddes med att m/s Finnfellows besättning om fyra man gjorde de första resultaten på planerna och löp-banorna i Kaknäs medan fartyget, som seglar under svensk flagg, låg i hamn i Kapellskär.

Den första delen av deltagare från Viking Lines Gabriella gjorde en imponerande början då de kom till Kaknäs under Idrottsveckans andra dag, tisdagen den 14.7, och den andra delen torsdagen den 16.7 med busstransport som Kaknäs-klubben ordnat. För Gabriellas besättning har det redan blivit en tradition att delta i Idrottsveckan på Kaknäs i Stockholm - det var nu femte året å rad man deltog. För Gabriellas besätt-ning är det en gemensam och glädjefylld fritidssysselsättning

sjöFolKeTs IdRoTTsVecKA 13.- 19.7.2009 På KAKnäs

sjöMAnscenTRuM I sTocKHolM

tävät mukaansa aina myös muita osallistujia. Muita Suomen lipun alla purjehtivien laivojen osallistujia olivat Silja Serena-den aktiivit naiset, sekä muutamat heidän miespuolisista kol-legoistaan. Urheilusuoritusten ohella liikunnallisista lajeista suurimman osallistujamäärän sai liikkeelle ”beach volleyboll”, Mölkky peli sekä Polttopallon harrastajat.

Kaikkiaan yhteensä 123 suomalaista merenkulkijaa kävi te-kemässä urheilu- ja liikuntasuorituksia Urheiluviikon aikana Tukholmassa, Viking Linen m/s Gabriellan henkilöstön olles-sa ylivoimaisesti aktiivisimpia osallistuja 24 henkilön voimin ja Silja Serenaden ollessa hyvänä kakkosena 17 henkilöllään.

teksti: Harri Joensuu/

Sjömansservice Kaknäs

att aktivt delta i motion och idrott. De mest aktiva utövarna lockar också med sig andra deltagare. Deltagare från andra fartyg under finsk flagg var de aktiva damerna från Silja Se-renade, och några av deras manliga kolleger. Utöver idrotts-prestationerna var de flesta deltagarna intresserade av ”beach volley”, sällskapsspelet ”mölkky” och brännboll.

Det var sammanlagt 123 finländska sjöfarare som gjorde resultat i idrotts- och motionsgrenar under Idrottsveckan i Stockholm. Viking Lines m/s Gabriellas besättning var över-lägsen i aktivitet med 24 deltagare och Silja Serenade god tvåa med sina 17 personer.

text: Harri Joensuu/

Sjömansservice Kaknäs


Keväällä alkanut ohjelma on edennyt suun-nitelmien mukaan. Kummastakin työvuo-rosta koottu ryhmä on hyvin sitoutunut. Kaksipäiväisen aloitustapahtuman jälkeen ryhmät ovat kokoontuneet kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Ryhmäpäivillä me-renkulkijat ovat saaneet terveystietoa, käy-tännön ohjeita sekä annoksen kulttuuria ja tietenkin terveellisen lounaan ja välipalat.

Petrea suunnitteli osallistujille myös ko-titehtävät. Ensimmäinen, keväällä alkanut omatoiminen jakso oli kuusi viikkoa. Ryh-män jäsenet tarkkailivat syömisiään, lukivat tuoteselosteet ja panostivat liikuntaan. Ke-säkuun ryhmäpäivillä käytiin läpi vuoro-työn erityispiirteitä, selän hoitoa ja ryhtiä sekä painonhallintaa. Kulttuuritarjontana oli kasvitieteellinen puutarha ja Ruissalon Mepalan kaunis luonto.

Into säilyy

Kesäloman ja grillikauden haasteellinen omatoimijakso kesti kymmenen viikkoa. Elokuussa ja syyskuussa kokoonnuttiin jäl-leen ryhmäpäivien merkeissä.

- Tunnelma oli aivan loistava. Tällaisen porukan kanssa on hienoa tehdä töitä, fy-sioterapeutti Eija Jäppilä kehuu

Petrean asiantuntijat ovat kartoittaneet laivan olosuhteita ja henkilökunnan työs-kentelytapoja sekä ruokailutottumuksia. Li-hashuoltoharjoituksia suunniteltaessa huo-

ARjessA KunToon - sIljA euRoPAn TYöHYVInVoInTIoHjelMA jATKuuEdellisessä Vapaavahdin numerossa kerrottiin, kuinka hyvin laivaporukka innostui Kuntoutuskeskus Petrean, MEPAn, TallinkSiljan ja Turun Aluetyöterveyslaitoksen yhteistyönä tekemästä hankkeesta. Iloinen ilmapiiri on vallinnut edelleen, kun merenkulkijat ovat kohdanneet ryhmäpäivillä.

mioidaan aluksella tehtävän työn kuormitus esimerkiksi tiskauksessa ja siivouksessa.

Teemana on ollut sydän- ja verisuonisau-rauksien ennaltaehkäisy tai niiden hallinta. Ravinnosta luennoinut Pirjo Alho on ker-tonut kurssilaisille kokonaisuuden merki-tyksestä

- Kohonnutta kolesterolia ja verenpainet-ta voidaan hoitaa liikunnan ja ravinnon yh-teisvaikutuksella, Pirjo Alho toteaa

Monet merenkulkijat ovat olleet tyytyväi-

siä, kun ovat saaneet ravintotietämyksensä päivitettyä.

Kunto ja mieli kohenevat

Turun Aluetyöterveyslaitoksen ylilääkärin Heikki Saarnin mukaan ryhmän jäsenten terveystilanne on kohentunut. Veri- ja ve-renpainearvot ovat parantuneet, monien paino on pudonnut ja liikunta on lisäänty-nyt. Silja Europalla on kaksi kuntosalia. En-nen niissä oli tilaa, nyt on ajoittain ahdasta.

Syyskuun puolenvälin ryhmäpäivillä oh-jelmassa oli luentojen ohella kuntosaliopas-tusta ja allasjumppaa. Vesi on monille hyvä elementti lihaskunnon ylläpitoon. Uimisen ohella vedessä voi tehdä monia liikkeitä il-man nivelille tulevaa painorasitusta.

Tällä kerralla kulttuuriohjelmana oli tu-tustuminen Turun Tuomiokirkkoon. Op-paana toimi legendaarinen turkulainen kulttuurivaikuttaja Aiju von Schöneman. Seuraavat ryhmäpäivät ovat lokakuussa, minkä jälkeen on omatoiminen jakso. Ke-väällä pidetään vielä seurantapäivät.

- Porukka on pysynyt hyvin kasassa, eikä kukaan ole kritisoinut ohjelmaa. Meren-kulkijat ovat huomanneet, että pienilläkin arjen muutoksilla saa tuloksia aikaan, Eija Jäppilä toteaa.

teksti: Pekka Karppanenkuvat: Satu Stenroos

Pirjo Alho luennoi merenkulkijoille terveellisestä ravinnosta


Programmet som börjat under våren har fortsatt enligt planerna. Grupperna, som består av personal från båda arbetsskiften, har hållit fast vid målsättningarna. Sedan projektet började med ett tvådagarsevene-mang har grupperna träffats i juni, augusti och september. Under gruppträffarna har sjöfararna fått hälsoinformation, konkreta instruktioner och självfallet hälsosam lunch och mellanmål.

Petrea planerade också hemuppgifter för deltagarna. Under våren räckte den första perioden av självständig verksamhet sex veckor. Gruppmedlemmarna följde med vad de åt, läste varudeklarationer och sat-sade på motion. Under gruppträffen i juni gick man igenom skiftesarbetets särdrag, ryggens hållning och skötsel och viktkon-troll. Kulturutbudet var ett besök i den bo-taniska trädgården och den vackra naturen kring Mepala på Runsala.

entusiasmen håller i sig

Under semestertid och grillsäsong varade den utmanande perioden av självständig verksamhet tio veckor. I augusti och sep-tember träffades man igen på gruppdagar.

- Stämningen var alldeles strålande. Det är fint att jobba med sådana människor, säger fysioterapeut Eija Jäppilä berömmande.

FöR en bäTTRe VARdAg - sIljA euRoPAs ARbeTsHälsoPRogRAM FoRTsäTTeRI senaste nummer av Frivakt berättade vi om hur besättningen varmt välkomnade samarbetsprojektet som startats av Rehabiliteringscentralen Petrea, SSB, Tallink-Silja och Åbo Arbetshälsoinstitut. Den goda atmosfären har fortfarande hållit i sig då sjöfararna har mötts under gruppträffarna.

Petreas sakkunniga har kartlagt förhållan-dena ombord på fartyget, personalens arbets-sätt och kostvanor. Då man planerar träning av musklerna beaktar man belastningen vid till exempel diskning och städning.

Förebyggande av hjärt- och kärlsjukdo-mar, och hur man lever med dem, har varit ett tema. Pirjo Alho, som föreläst om kost-vanor, har berättat för kursdeltagarna om helhetens betydelse.

- Höjda kolesterolvärden och blodtryck kan skötas med hjälp av motion och rätt kost i samverkan, konstaterar Pirjo Alho.

Många sjöfarare har varit nöjda då de fått uppdaterad kunskap om näringsfrågor.

lyft för kondition och humör

Överläkare Heikki Saarni från Arbetshälso-institutet i Åbo berättar att gruppmedlem-marnas hälsotillstånd har förbättrats. Blod- och blodtrycksvärden har förbättrats, många har gått ned i vikt och motionerandet har ökat. På Silja Europa finns det två kondi-tionssalar. Förr var där gott om utrymme, nu är det tidvis trångt.

På gruppdagarna i mitten av september stod utöver föreläsningar på programmet vägledning i konditionssal och vattengym-pa. För många är vattnet ett bra element för att upprätthålla muskelstyrkan. Utöver

simning kan man i vattnet utföra många rö-relser utan att lederna belastas.

Kulturprogrammet den här gången var ett besök i Åbo Domkyrka. Som guide fung-erade den legendariska Aiju von Schöne-man, grand old lady inom Åbos kulturliv. De följande gruppdagarna ordnas i oktober, sedan följer igen en period av självständig verksamhet. Under våren arrangeras ytterli-gare uppföljningsverksamhet.

- Grupperna har hållit ihop bra och ingen har kritiserat programmet. Sjöfararna har märkt att man kan uppnå resultat också med hjälp av små förändringar i vardagen, konstaterar Eija Jäppilä.

text: Pekka Karppanenbild: Satu Stenroos

Golfmaila auttaisi tasapainoilussa,

tuumii ”Kihis”


Vuodesta 2003 järjestetyn tapahtuman lajit vaihtelevat. Tällä kerralla kilpailtiin suun-nistuksessa, puujalkakävelyssä ja limuko-rikiipeilyssä. Kokonaiskilpailun voittajalle annetaan erikoispalkinto, joka meni jo kol-mannen kerran Jukka Heiskalalle.

Limukorikiipeilyssä kilpailijalla oli turva-köysi ja hän pinosi koreja päällekkäin. Kai Korhonen sai pinottua 27 koria ja pysyi pystyssä niiden päällä, mistä heltisi osakil-pailuvoitto. Liperin maastossa oli piilossa kahdeksan rastia, kisan voitti Mikko Pot-tonen. Puujalkakävelyssä tarvittiin hyvää tasapainoa ja nopeutta. Vanhalla ketulla, Heiskalla on näitä ominaisuuksia riittämiin, selvä voitto!

Silja Serenaden kokkiporukassa on hyvä yhteishenki. Pienpeliturnauksesta on muo-dostunut hieno perinne, jolla on taatusti työssä hyvinvointia lisäävä vaikutus.

Grenarna varierar i tävlingen som anordnats sedan 2003. Den här gången tävlade man i orientering, styltgång och klättring på lemo-nadkorgar. Segraren i helhetstävlingen får ett specialpris, det gick nu för tredje gången till Jukka Heiskala.

I lemonadkorgsklättringen var tävlarna fästa vid säkerhetslinor och radade korgar på varandra. Kai Korhonen lyckades rada 27 korgar på varandra och höll sig stående på dem, vilket gav honom en deltävlingsseger. I terrängen i Libelits var åtta kontroller göm-da, Mikko Pottonen vann den tävlingen. I styltgången krävdes gott balanssinne och snabbhet. Den gamla räven Heiskala hade tillräckligt av de här egenskaperna, klar se-ger!

Det råder en god laganda bland Silja Se-renades kockar. Småtävlingsturneringen har blivit en fin tradition som garanterat ökar välbefinnandet i arbetet.

KoKKIen KIsATSilja Serenaden kokkien vuo-sittain käytävä pienpeliturnaus järjestettiin tänä vuonna Sai-maan vesistön varrella elokuun viimeisenä sunnuntaina. Lipe-rissä sijaitseva Maukan mökki toimi 11-miehisen kokkikatraan kilpailuareenana ja majoitus-paikkana.

KocKARnAs TäVlIng

Kockarna på Silja Serenade arrangerade sin årligen återkom-mande turnering i småtävlingar vid Saimens insjöled under den

sista söndagen i augusti. Mauk-kas stuga i Libelits fungerade

både som tävlingsarena och inkvarteringsplats för kockarnas

elvamannaskara.

voittajat Heiskala, Pottonen ja Korhonen


Perille Ylläksen Mepa -majoille saavuttiin illalla. Kurtakon Ella oli etukäteen vienyt peruselintarvikkeet majoille, ja perjantai-aamusta lähtien tehtiin aamupalat itsepal-veluna. Mukana oli 34 vaeltajaa, joista vain kahdeksan oli miehiä. Uusia kasvoja oli pal-jon.

Syyskuun alkupuoli on hyvä ajankohta MEPAn päivävaelluksille. Päivät ovat vielä melko pitkiä, yöpakkasia on harvoin ja hyt-tysistä ei enää ole vaivaa. Yleensä ruska on kauneimmillaan, mutta tänä vuonna se ei ollut vielä täydessä loistossaan.

Päiväretket kahdessa ryhmässä

Korsisaaren bussi oli porukan käytössä koko viikon. Esa kuskasi aamuisin vaeltajat läh-töpaikoille, ja käveli itsekin porukan mu-kana. ”Harrasteryhmä” teki päivittäin 5-10

YlläKsen MATKAllA HYVä MeInInKI

Tunnelma nousi korkealle jo Reinikkalan Esan ohjaamas-sa bussissa, kun keula kääntyi pohjoiseen päin syyskuun toisena torstaina. Videoita ei kaivattu, matka sujui maisemia katsellen ja porukkaan tutustuen. Tauot pidettiin Hirvaskankaalla ja Iissä.

kilometrin mittaisia retkiä, kun taas Seppo Turusen vetämä joukko käveli pidempiä, 15-20 kilometrin mittaisia taipaleita. Mat-kan varrella syötiin eväät ja päivällinen nau-tittiin viiden aikoihin Lainion Krouvissa.

Sää oli koko reissun ajan hyvä. Vain yh-tenä päivänä tuli pieni sadekuuro. Huonon sään aikana MEPAn porukka on yleensä käynyt bussilla Särestöniemessä, Pakasaivol-la tai muussa retkikohteessa. Nyt käveltiin jokaisena päivänä. Vain kerran poikettiin päivävaelluksen jälkeen Yllä Saaga -hotellis-sa uimassa.

Koko porukka pärjäsi hienosti, eikä ku-kaan kitissyt, mikä onkin oleellista yleisen tunnelman takia. Merenkulkijat saivat paljon uusia ystäviä ja joukon yhteishenki parani päivä päivältä. Kännykkänumeroi-ta vaihdettiin ja yhteydenpidosta sovittiin. Paluumatkalle lähdettiin varhain aamulla, ja Helsinkiin bussi saapui torstai-iltana kuu-den aikoihin.


Med var sjöfolk från våra kombi-isbrytare, passagerarfärjor, lastfartyg och tankers, bland dem också ett par från svenskflaggade Birka Paradise och Viking XPRS. Där har man för sjöpersonalens del slutit avtal med SSB om fortsatt samarbete.

Och med var två damer från Finlands för närvarande största tankfartyg, mt Stena Arctica. Sedan februari 2008 för bjässen på 117 000 dwt finsk flagg, och ombord job-bar 19 finländare samt ett varierande antal elever. Det här Koreabygget från 2005 har Helsingfors som hemort.

De flesta föreföll känna varandra från ti-digare kurser och fjällvandringar i SSB:s regi och stämningen blev från början uppslup-pen. En katt fanns det emellertid bland her-melinerna, undertecknad sjöfartsjournalist, som vänligen hade inbjudits av Martti för att pröva på något nytt.

”FlAggsKePPeT” geR glAd sAMVARo ocH nY KondITIon I lAPPlAnd

- Fjällvandringen på hösten i Lappland är flaggskeppet bland alla våra kurser, sade Sjömans-servicebyråns direktör Martti Karlsson, när en välbesatt buss den 10 september satte kurs mot SSB:s stugor vid Ylläsjärvi. I nitton års tid har han lett or-ganisationens fjällvandringar i Lappland.

Himlen var blå, solen värmde och markerna började sakta växla i höstrött när vandrarna tog sig fram över fjällsluttningarna.

och pröva fick jag!

Efter tre dagar hemma igen började också svullnaden i höger vrist ge med sig. Den fick jag under den sista dagens mestadels lod-räta nedklättring från Kätkätunturi till fast mark, en sträcka på bara 1,6 kilometer, som emellertid kändes som minst 16. Ovana fjällvandrare som inte likt Martti Karlsson glatt springer ned för stup och stenåkrar bromsar gärna försiktigt och sliter därmed på vrister och skenben. Men jag klarade av 67 kilometers fjällvandring under sex dagar i strålande väder med begynnande höströda, ”ruska”. Och i sällskap med dryga trettiota-let underbara människor!

Vi bildade två grupper. Seppo Turunen från isbrytaren Kontio tog hand om de snabbfotade fjällgasellerna, ibland mer än hälften av gruppen. Den gruppen avverkade


också betydligt fler kilometrar än de andra. Resten skötte Martti Karlsson om. I den gruppen rörde vi oss i snitt med en hastighet av tre kilometer i timmen, medan fjällgasel-lerna höll 4 km/h.

Det gick bra att fritt växla mellan grup-perna. En dag bildades ytterligare en tredje grupp, som fick vila ömma fötter på en snäll vandring kring Forststyrelsens Kellokas na-turum på norra sidan av Ylläs.

Kaffe, torrfuror och höströda

Den första dagen var det myrmarker med långa spångar. Här fascinerades vi bl.a. av jättestora myrstackar och prövade på det sociala livet vid en ”laavu”, som på svens-ka kallas skärmskydd. Man bänkar sig på stockar runt en eld. Någon hugger mer ved, en annan hänger en back över elden och kokar kaffe. Så pratar man med grannarna, helt främmande människor, diskuterar rut-ter och upplevelser.

Följande dag njöt vi av silverglänsande torrfuror och tysta skogar där höströda fick markerna att glöda. Ett vattendrag tog vi oss över på en hängbro. Över Kukas (474 meter

över havet) var luften glasklar och himlen blå med vid utsikt över fjällvärlden.

Tredje dagen startade vandringen med ett kort besök vid den kvarnen vid Äkäslinkka fors för att sedan gå upp till 467 meters höjd vid Linkukero. Sen gick det nedåt till den idylliska lilla tjärnen Linkusilmä. Här prö-vade vi på en kåta. Den fick också tjäna som fond för en bild av största delen av grup-pen, eftersom både fjällgaseller och natur-vandrare för en gångs skull sammanstrålat på samma plats.

jari sillanpää och stenåkrar

Plötsligt insåg vi att halva kurstiden gått! Under tiden hade vi svetsats samman och känt konditionen stiga. Medan vi äldre pus-

Damerna dominerade. Från vänster Marianne Ylä-Kojola (Isabella), Satu Sutelainen och Arja Ahonen från Silja Serenade samt Anu Ryökkynen (isbrytarna) redo för den första vandringsdagen.


tade ut på kvällarna hemma i stugorna, tog yngre kolleger glatt kurs på närmaste karao-kekrogar. Den kväll Jari Sillänpää uppträdde i grannskapet försvann nästan alla damer ur SSB:s stugby...

Så gick det vidare. Jag imponerades av stenåkrarna vid Keskisenlaki nordost om Yl-läs. Men så hade jag inte heller - med tanke på en svag fot - varit med om vandringen på det allra mest krävande stället, Pirunkuru. Det är en brant klyfta på Kesänki-fjällets sydsida där det gäller att erövra ett lodrätt stenhelvete.

Sten fanns det minsann också tillräckligt av på Ylläs, där toppstationen ligger på 718 meters höjd. Gruppens verkliga toppar tog sig upp ända till toppen, och ned igen. Här hade Martti Karlsson sällskap av bl.a. Tal-vikki Forsström från Birka Paradise, en till det yttre förrädiskt spröd dam, som emel-lertid visade en otrolig seghet. Hennes goda humör förmörkades inte ens av de våldsam-ma blåmärken Ylläs stenar lämnade på hen-nes ben som minne av klättringen nedåt.

Den sista dagen åkte vi norrut ända till Levi, som mötte med halvtomma anlägg-ningar och butiker där lagren realiserades. Turismen i Lappland har lidit hårt av reces-sionen i år.

Här blev det bara en 11 kilometers vand-ring upp till Kätka, där vi grillade korv. Klättringen ner blev påfrestande, men i restaurang Tuikku på närmaste fjälltopp var det eftermiddagsdans. Det satte fart på livs-

Eld och korv på Kätkä fjäll. Merja Kujanpää (Silja Europa), Monica Grönberg (kombi-isbrytarna), Taina Oksanen (Kontio), Martti Karlsson, Nina Uusitalo (skymd) från Klenoden samt Kirsti Hanninen (Amorella) stående längst till höger.

Jouni Olin (Birka Carrier) på väg över en hängbro norr om Äkäslompolo. Bakom honom Veijo Vaarasto och Talvikki Forsström (Birka Paradise).


andarna, och den sista kvällen hämtade en taxi på nytt danslystna för en sista glad kväll tillsammans.

Under dagarna i Lappland vandrade vi tillsammans i olika konstellationer, pratade om fartyg, jobb, problem, barnbarn och andra människor. För mig blev det en aha-upplevelse att inse att Finlands få återstående djupvattenseglare i dag finns på kombi-is-brytarna Fennica, Nordica och Botnica. Att Anne Vajesoja och Tuula Saarela på Stena Arctica är lika hemmastadda i Sullom Voe och Primorsk, två trista oljehamnar, som i

Finlands sjömanskyrka i Rotterdam är inte förvånande. Inte heller att Jouni Olin på Birka Carrier eller Nina Uusitalo på Kleno-den är vana vid många främmande hamnar vid Nordsjön och Atlanten.

Men när Monica Grönberg berättar om Kanada och Panamakanalen eller Anu Ry-ökkynen om dagar i Angola blir man stum. Det är ju sådant gamla ärrade sjöbussar från trampfartens dagar förväntas prata om. Men de här Kotkaflickorna på kombi-isbrytarna har redan upplevt mycket man i färjesjöfar-ten bara kan fantisera om.

Att som utomstående bli vänligt accepte-rad i en krets sjöfarare som denna värmer hjärtat. SSB:s flaggskepp har all anledning att flagga över topp för fint kamratskap. På köpet fick jag ökad lungkapacitet och mer muskler som minne av en oförglömlig vecka i Lappland. Tack!

Thure Malmberg(Text och foto)

Tämä artikkeli suomeksi MEPAn nettisivuilla

Ung energi. Anne Vajasoja (Stena Arctica) och Juta-Jana Kuutok (Viking XPRS) hörde till glädjepillren. Här är det spex på gång under en paus i vandrandet.

Kaffepaus. Martti Karlsson i grön luva håller koll på kaffekokningen. Från vänster Taina Oksanen (Kontio),

Pauli Marteala (Mariella) och Nina Uusitalo (Klenoden).


TunnelMIA MePAn KuRsseIlTA

Elokuun melontakurssilla sää oli suosiollinen


Perhekurssilla riitti ohjelmaa moneen makuun


Tai Chi -harjoituksia kiinalaisten tapaan kauniissa syyssäässä

Voi Hyvin -kurssilaiset Karjalohjalla aloittelevat keppijumppaa


Opettajina koulussa toimi useita legendaari-sia henkilöitä rehtori Juho Uinon johdolla. Jouni Louekarin, Kari Lehtosalon, Urho Hilskan, Jorma Nykqvistin, ”Idi” Mä-kisen ja monen muun opit muistetaan ta-kuulla. Asuntolan vahtimestarit ”Linssi” ja ”Propelli” jäivät varmasti kaikkien mieleen. Myös MEPAn Jaska, Mara ja Pekka lähtivät aikoinaan täältä käsin merille.

oPInAHjo MAAn TAsAlle.Lauttasaaren kärjessä kohtasi syksyistä kulkijaa lohduton näky. Monta merenkulkijaa matkalle kouluttanut Helsingin Meren-kulkuoppilaitos on raunioina. Vuosina 1966-1988 Purjeen-tekijänkujan päässä toiminut koulu asuntoloineen saa väistyä asuntorakentamisen tieltä.

Koneoppia merimiehen aluille 1970-luvulla

MEPA hankki merenkulkijoiden käyttöön kaksi polkupyörää, joi-ta säilytetään Vuosaaren Merimieskeskuksessa. Pyörän saa lainaksi kuittaamalla nimensä ja yhteystietonsa klubilla olevaan vihkoon. Sataman ympäristöstä löytyy hyviä pyöräilyalueita. Pyörillä ei voi kuitenkaan ajaa satamassa ISPS -alueella. Merimieskeskuksen pi-halla on myös pieni koripallokenttä, palloja saa lainaksi klubilta.

lAInAA PolKuPYöRä VuosAARen MeRIMIes-

KesKuKselTASSB har anskaffat två cyklar som står till sjöfararnas förfogande på Nordsjö Sjömanscentrum. Man får låna cyklarna mot att man kvit-terar ut dem med namn och kontaktuppgifter i ett häfte. I ham-nens omgivning finns utmärkta cykelleder. Cyklarna kan dock inte användas inom hamnens ISPS-område. På sjömanscentrets gård finns också en basketplan, bollar kan lånas från klubben.

lånA en cYKel På noRdsjö sjöMAns-

cenTRuM


En nordisk fototävling för sjöfolk arrangeras årligen i samarbete mellan sjömansserviceorganisationer-na i Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island.

Alla ombordanställda sjöfarare kan delta.

Tävlingstiden utgår i slutet av år 2009. Man kan delta i tävlingen med svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder. Alla bilder tävlar i samma serie. Till finalen väljs de 15 bästa bilderna från varje land. De fem bästa premieras, första pris är en digitalkamera värd 7000 DKR. Övriga pris är värda 300 - 700 euro.

OBS, bifoga negativen av pappersbilderna och CD med digitalbilderna.

Motiven skall ha anknytning till sjöfarten, livet om-bord eller sjömannens arbete och fritid. Märk täv-lingsbidragen tydligt med namn/pseudonym och bifoga namn, adress, telefonnummer samt namnet på det fartyg där du är anställd. Tävlingsbidragen bör insändas före 31.12.2009 under adress:

Sjömansservicebyrån, Box 170, 00161 Helsingfors.

Närmare upplysningar per telefon:(09) 6689 0016 / Sirpa Kittilä eller

e-post: [email protected]

POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU

2009Merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskil-

pailun järjestävät vuosittain yhteistyössä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin sekä Norjan merimies-palvelulaitokset. Kilpailuun voivat osallistua kaikki

laivatyössä olevat merenkulkijat.

Kilpailuaika on vuoden 2009 loppuun. Kilpailuun voi osallistua mustavalko-, väri-, dia ja digitaalikuvilla. Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta. Viisi parasta palkitaan, pääpalkintona on 7000 DKR arvoinen digitaalikamera. Muut palkinnot ovat arvoltaan 300 - 700 euroa.

HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista cd mukaan.

Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, lai-vaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan. Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa työskentelee. Töitä voi lähetää 31.12.2009 saakka osoitteella:

MerimiespalvelutoimistoPL 170, 00161 Helsinki

Tiedustelut puh:09 668 90016 / Sirpa Kittilä tai

e-mail [email protected]

NORDISKA FOTOTÄVLINGEN

2009


Ma 05.10. klo 12.30-13.30Ti 13.10. klo 12.30-13.30Ma 19.10. klo 12.30-13.30Ti 27.10. klo 12.30-13.30Ma 02.11. klo 12.30-13.30Ti 10.11. klo 12.30-13.30 Ma 16.11. klo 12.30-13.30 Ti 24.11. klo 12.30-13.30

Mepa järjestää salsatunteja, jotka sisältävät chachachaata, sambaa ja bachataa.

TERVETULOA!

Paikka:Katajanokan liikuntahalli, Helsinki

Ohjelma:


Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki

Nimi:

Osoite:


Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, oo161 Helsingfors

Namn:

Adress:


Ratkaisut 2/09

RISTIKON RATKAISIJATVapaavahti 2/09 ristikoiden oikein ratkaisseiden joukosta arvottiin kirjapalkinnot Pekka Niemimäelle Helsinkiin ja Björn Coranderille Inkooseen

Tammikuussa järjestetty MEPAn ensimmäinen mosaiikkikurssi oli heti

menestys. Suositulle harrastukselle tarjotaan nyt lisää kurssipäiviä

marraskuun lopulla.

MOSAIIKKIKURSSI 30.11.-1.12.09

HELSINGIN MEPASSA

Opettajana toimii Laila Immonen. Kurssin päätyönä päällystetään puutarjotin mosaiikkipaloilla.

Opetus, materiaalit, majoitus ja ruokailut ovat maksuttomia MEPAn piiriin kuuluville merenkulkijoille.

Tiedustelut: Sirpa,puh (09) 6689 0016, [email protected]


Lokakuu

ATK-julkaisun teko, laivalehti ym. Helsinki 12.10. - 13.10. ATK-kurssi toiveiden mukaan, Helsinki 14.10. - 15.10. Venäjän alkeiskurssi, Helsinki 19.10. - 21.10. ATK-alkeet, Turku 19.10. - 20.10. ATK-excel, Turku 21.10. - 23.10. Huovutuskurssi, Helsinki 22.10. - 23.10. Köysityökurssi, Helsinki 26.10. - 28.10. ATK-internet, Turku 26.10. - 27.10. PC-paja, Turku 2 8.10. - 30.10.

Marraskuu

ATK-alkeet, Turku 02.11. - 03.11. ATK-kuvankäsittely, Turku 04.11. - 06.11.

TuleVIA KuRssejAKeramiikkakurssi, Helsinki 05.11. - 06.11. ATK-hyöty ja viihde, Turku 09.11. - 10.11. Kyytiä kaamokselle, Pajulahti 09.11. - 11.11. ATK-kotisivu&blogit, Turku 11.11. - 13.11. ATK-julkaisun teko, laivalehti ym. Turku 16.11. - 17.11. Tyylikurssi, Helsinki 16.11. - 17.11. ATK- kurssi toivein mukaan, Turku 18.11. - 19.11. Jouluaskartelukurssi, Helsinki 23.11. - 24.11. Mosaiikkikurssi, Helsinki 30.11.-01.12.

Joulukuu

Jouluaskartelukurssi I, Turku 07.12. - 08.12. Jouluaskartelukurssi II, Turku 09.12. - 10.12.

ATK-alkeet, 19.10. – 20.10. ATK-excel, 21.10. – 23.10. ATK-internet, 26.10. – 27.10. PC-paja, 28.10. – 30.10. ATK-alkeet, 02.11. – 03.11. ATK-kuvankäsittely, 04.11. – 06.11. ATK-hyöty ja viihde, 09.11. – 10.11. ATK-kotisivu&blogit, 11.11. – 13.11. ATK-julkaisun teko, laivalehti ym. 16.11. – 17.11. ATK- kurssi toiveiden mukaan, 18.11. – 19.11.

ATK - KURSSEJA TURUN MEPASSA SYKSYLLÄ 2009

Ilmoittautumiset: [email protected], 09 - 668 9000

TERVETULOA!


ToimitusjohtajaVerkställande direktörMartti Karlssonp./tel. 6689 [email protected]

Yleissihteeri/opintoasiatAllmänsekreterare/studieärendenSirpa Kittiläp./tel. 6689 0016GSM 040 521 [email protected]@mepa.fi

AV-sihteeriAV-sekreterareHeli Myllykangasp./tel. 6689 [email protected]

Liikunta-asiat/IdrottsärendenPekka Karppanenp./tel. 6689 0017GSM 0400 879 [email protected]

KirjastosihteeriBibliotekssekreterareMilja Nitovuorip./tel. 6689 [email protected]

MERIMIESPALVELUTOIMISTOSJÖMANSSERVICEBYRÅNLinnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)00160 HELSINKI/HELSINGFORSP./Tel (09) 668 9000,telefax (09) 622 1808E-mail: [email protected]

Asiamiehet/OmbudJaakko Aarninsalop./tel. 6689 0022GSM 040 504 [email protected]

Niklas Peltolap./tel. 6689 0021GSM 0400 419 [email protected]

Talous ja toimistoEkonomi och kontorGerd [email protected]

Paula SuhonenToimisto ja YlläsmajatKontor och Ylläs-stugorp./tel. (09) 6689 [email protected]

MERIMIESKLUBI/SJÖMANSKLUBBENLinnank. 3 HelsinkiSlottsg. 3 Helsingforsp./tel. (09) 659 233

VUOSAAREN MERIMIESKESKUS/NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUMProvianttik 4, HelsinkiProviantg 4, Helsingforsp/tel (09) 5844 8200

SIVUTOIMISTOT-FILIALERKOTKAKotkan MerimieskeskusKirkkokatu 18 A,48100 Kotkap./tel. (05) 213 093fax (05) 218 2860Asiamies/OmbudRisto Nikulap./tel. 0400 605 [email protected]

TURKU/ÅBOLinnankatu 93Slottsgatan 9320100 Turku/Åbop./tel. (02) 230 4995fax (02) 234 3597MEPALA Ruissalo/Runsalap./tel. (02) 258 9150Asiamiehet-OmbudJuhani Lainep./tel. 0400 709 491Juha Toivanenp./tel. 040 507 [email protected]

YHTEYSHENKILÖT/KONTAKTPERSONERRAUMA/RAUMOYhdysmies/kontaktpersonSanna Siivonenp/tel 040 7431 039

LAPPEENRANTA/VILLMANSTRANDYhdysmies/kontaktpersonNico Silvastp./tel. 0400 849 143

OULU/ULEÅBORGAntti Häröp./tel. 0400 371 574Markku Laurialap./tel. 0400 875 633

KEMIYhdysmies/kontaktpersonPia Vesteniusp./tel.040 733 0446

RAAHE/BRAHESTADYhdysmies/kontaktpersonPetri Leskeläp./tel. 040 546 8516

KASKINEN/KASKÖYhdysmies/kontaktpersonJarmo Nordbackp./tel. 040 848 8855

JULKAISIJA:MerimiespalvelutoimistoUTGIVARE:Sjömansservicebyrån

PÄÄTOIMITTAJA/HUVUDREDAKTÖRMartti KarlssonToimitussihteeri/RedaktionssekreterarePekka Karppanenp./tel. 6689 [email protected]

Översättningar till svenskaGerd Grabber

Kirjapaino/TryckeriMIKTORTaitto/LayoutMarkoVuorio

VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e ISSN 0789-8231M - Itella Oyj

vapaavahti • frivakt 3/2009

Documents