1

������������������ ������

����������������� ������

�����

������������������

2

Vantaan kaupunki

Sivistystoimi

2005

Julkaisija:

Sivistysvirasto, Asematie 6 A, 01300 Vantaa

puh. neuvonta 8392 3978, faksi 8392 3986

Toimitus:

Ulla Nurmi, opetustoimen suunnittelija

Sivistysvirasto

puh. 8392 4299, 040 576 9241

ulla.nurmi@vantaa.fi

Taitto ja ulkoasu:

Heidi Hölttä, julkaisusihteeri, sivistysvirasto

© Vantaan kaupunki, Sivistystoimi

3

Sisällysluettelo

Johdanto ................................................................................................................ 5

1.Kaikkia kouluja ja oppilaitoksia koskeva osuus ............................................. 6

1.1 Arvoperusta .................................................................................................... 6

1.2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat .......................................................................... 6

1.3 Opetussuunnitelma ........................................................................................ 6

Periaatteita ..................................................................................................... 6

Lukuvuosisuunnitelma ................................................................................... 7

Päätäntävalta ................................................................................................. 7

VOPS:n tarkistaminen ................................................................................... 7

1.4 Nivelvaiheiden yhteistyö ................................................................................ 7

2. Esiopetus ........................................................................................................... 8

Nivelvaihe ............................................................................................................. 8

3. Perusopetus ...................................................................................................... 9

3.1 Perusopetuksen tehtävä ja toiminta-ajatus .................................................... 9

3.2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat ............................................................ 9

Yleiset kasvatuksen... .................................................................................... 9

ja opetuksen periaatteet ................................................................................ 10

Oppimiskäsitys ............................................................................................... 10

Sosiaaliset taidot ............................................................................................ 10

Tietoyhteiskuntataidot .................................................................................... 11

3.3 Opetusjärjestelyt ............................................................................................ 11

Oppilaaksiotto ................................................................................................ 11

Koulukuljetus ................................................................................................. 11

Kouluruokailu ................................................................................................. 12

3.4 Toimintakulttuuri ............................................................................................. 12

Painotukset .................................................................................................... 12

Oppimisympäristö .......................................................................................... 13

Työtavat ......................................................................................................... 13

Oppilaiden osallisuus ..................................................................................... 13

3.5 Tuntijako ja oppiaineet ................................................................................... 13

Tuntijako ........................................................................................................ 14

Opetuksen jaksotus ....................................................................................... 15

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet .............................................................. 15

Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu ............................................ 15

Vieraat kielet/ Vantaan kieliohjelma ............................................................... 16

Matematiikka .................................................................................................. 18

Ympäristö- ja luonnontieto ............................................................................. 18

Uskonto ja elämänkatsomustieto .................................................................. 18

Historia ja Yhteiskuntaoppi ............................................................................ 19

Taito- ja taideaineet ........................................................................................ 19

Musiikki .......................................................................................................... 19

Kuvataide ....................................................................................................... 19

Käsityö ........................................................................................................... 19

Liikunta .......................................................................................................... 20

Kotitalous ....................................................................................................... 20

Valinnaiset aineet ........................................................................................... 20

Oppilaanohjaus .............................................................................................. 20

4

3.6 Opiskelun yleinen tuki .................................................................................... 21

Oppilaan ohjauksen järjestäminen ................................................................ 21

Oppimissuunnitelma ...................................................................................... 21

Oppilashuolto ................................................................................................. 21

Oppilashuoltoryhmä ....................................................................................... 22

Tukiopetus ..................................................................................................... 22

Kerhotoiminta ................................................................................................. 22

3.7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena ....................................................... 22

Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................. 22

Työelämäyhteistyö ......................................................................................... 23

Kansainvälinen yhteistyö ............................................................................... 23

Erityistä tukea/erityistukea tarvitsevien oppilaiden opetus ............................ 23

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ..................................................................... 23

3.8 Oppilaan arviointi ........................................................................................... 23

Arviointi opintojen aikana ............................................................................... 24

Työskentelyn arviointi .................................................................................... 25

Käyttäytymisen arviointi ................................................................................. 25

Oppilaan itsearviointi ..................................................................................... 26

Erityistä tukea / erityistukea tarvitsevan oppilaan arviointi ............................ 26

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ................................................................. 26

Päättöarviointi ................................................................................................ 27

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ............................................ 27

3.9 Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen

järjestelmään perustuva opetus ..................................................................... 28

Vieraskielinen opetus ja Kielikylpyopetus ...................................................... 28

Vantaan kansainvälinen koulu ....................................................................... 29

Vantaan Montessori-luokat ............................................................................ 29

Liitteet:

1. Vantaan kaupungin perusopetuksen tuntijako

2. Vantaan kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunnitelma

3. Tiedonhallinnan opetussuunnitelma

4. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opetussuunnitelma

5. Musiikkiluokkien opetussuunnitelma

6. Musiikkiluokkien tuntijako

7. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijakoesitys

8. Vantaan kaupungin uinnin opetussuunnitelma 1.-4. luokkien oppilaille

5

Johdanto

Vantaan kaupungin oppilaitoksissa noudatettavan opetussuunnitelman yhteinen osa

(VOPS) antaa kuntakohtaiset puitteet koulujen ja oppilaitosten toiminnalle sekä selkiyt-

tää käytäntöjä.

Edellistä, vuonna 1997 hyväksyttyä yhteistä osaa tarkistettaessa on otettu huomioon

koulutuksen lainsäädännön ja valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden uudis-

tukset sekä Vantaan vuoden 2001 lopussa hyväksytty koulutuspoliittinen ohjelma (KOPO),

johon on kirjattu osa niistä koulutuspoliittisista linjauksista, jotka aiemmin sisältyivät ope-

tussuunnitelmaan.

Vantaan opetussuunnitelma sisältää:

• Vantaan opetussuunnitelman yhteisen osan (VOPS), joka koostuu kolmesta koulutuk-

sen järjestäjän opetussuunnitelmasta. Nämä ovat Vantaan oppimis- ja opetussuunni-

telma 0 – 8–vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (VOOPS), Van-

taan perusopetuksen opetussuunnitelma (POOPS) ja Vantaan nuoriso- ja aikuiskoulu-

tuksen opetussuunnitelma (NAOPS), nämä kaikki liitteineen,

• alueelliset/kouluverkkokohtaiset ja/tai koulu-/oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat

sekä niihin sisältyvät turvallisuus, kiusaamisen ehkäisy-, päihde- ja mahdolliset muut

strategiat ja

• koulutuksen järjestäjän arviointia koskevan osan.

6

1.

Kaikkia kouluja ja oppilaitoksia koskeva osuus

1.1 Arvoperusta

Vantaan kaupungin arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tuloksellisuus.

Nämä yhdessä Opetushallituksen valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjen arvojen

kanssa muodostavat perustan koulujen/oppilaitosten arvokeskusteluille ja koulun/oppi-

laitoksen opetussuunnitelmaan valituille arvoille, joiden pohjalle koulun toiminta raken-

tuu. Tärkeää on myös kehittää oppilaiden/opiskelijoiden arvo-osaamista.

1.2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Valtakunnalliset ja Vantaan koulutusta koskevat päätökset muodostavat opetusta ohjaa-

van kokonaisuuden. Näitä päätöksiä ovat

1) perusopetuslaki ja –asetus

2) lukiolaki ja –asetus

3) laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta

4) valtioneuvoston asetus perusopetuslain tarkoitettaman opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

5) valtioneuvoston asetus lukiolain tarkoittaman opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja lukio-opetuksen tuntijaosta

6) esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

7) perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

8) lukion opetussuunnitelman perusteet

9) ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet

10) Vantaan koulutuspoliittinen ohjelma (KOPO)

11) Vantaan opetussuunnitelma, yhteinen osa (VOPS)

12) Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen tueksi laadittu

suunnitelma (VERSO)

13) opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma (lukuvuosisuunnitelma)

14) valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista

1.3 Opetussuunnitelma

Periaatteita

Opetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen

väline. Se on elävä, yhteiskunnan muuttumiseen joustavasti reagoiva asiakirja.

Vantaan kaupungin opetussuunnitelman yhteinen osa (VOPS) antaa yhdessä Koulutus-

poliittisen ohjelman (KOPO) ja Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen

tueksi laaditun suunnitelman (VERSO) kanssa kuntakohtaiset puitteet koulujen toimin-

7

nalle ja selkiyttää yhteisiä käytäntöjä. Niissä ilmaistaan aiempaa korostuneemmin pai-

kallisen päättäjän koulutuspoliittinen näkemys osana valtakunnallista koulutuspolitiikkaa.

Koulujen/oppilaitosten opetussuunnitelmissa määritellään yhteisten linjausten pohjalta ne

perusasiat (arvot, toiminta-ajatus, ihmiskäsitys, oppimiskäsitys), jotka ohjaavat oppilaitos-

ten toimintaa. Vantaan kaupungin arvoihin kuuluvan avoimuuden periaatteen mukaan kan-

salaisten on saatava tietoa myös koulutukseen liittyvistä asioista. VOPS, KOPO ja VERSO

antavat myös opetustoimen ulkopuolisille tahoille tietoa kaupungin koulutuspolitiikasta.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa on tarkemmat ohjeet koulun/oppi-

laitosten opetussuunnitelman laadintaa varten.

Lukuvuosisuunnitelma

Koulun/oppilaitoksen lukuvuosittaisesta työn suunnittelusta ja järjestämisestä päätetään

opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa, jonka peruskoulujen, Van-

taan ammatillisen koulutuskeskuksen, aikuislukion ja aikuisopiston osalta hyväksyy ao.

johtokunta. Päivälukioiden lukuvuosisuunnitelmat hyväksyy opetustoimen johtaja.

Koulujen/oppilaitosten lukuvuosisuunnitelma tarkentaa vuosittain koulukohtaista opetus-

suunnitelmaa. Siinä asetetaan toiminnalle lukuvuosikohtaiset tavoitteet ja toteuttamis-

suunnitelmat. Se selkiyttää jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle koulun toimintakulttuuria,

päämääriä ja käytänteitä sekä ohjaa arjen toimintaa.

Myös lukuvuoden kehittämiskohteet ja –tavoitteet sekä kunnan strategisista linjauksista

nousseet asiat kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.

Päätäntävalta

Normitasoista koulutuksellista ohjausta antaa eduskunta lainsäädännöllä, valtioneuvos-

to tuntijakojen ja valtakunnallisten tavoitteiden välityksellä sekä opetushallitus valtakun-

nallisten perusteiden kautta. Vantaalaista koulutuspoliittista tahtoa ilmaisevat kaupungin

valtuusto KOPO:n ja strategisten linjausten kautta sekä opetuslautakunta opetussuunni-

telmien ja muiden koulutukseen liittyvien päätösten kautta.

Koulujen/oppilaitosten päätösvallassa on oman yksikön perustehtävän suunnitteluun,

toteuttamiseen ja arviointiin liittyvät asiat lain, opetussuunnitelman perusteiden ja linja-

usten puitteessa.

VOPS:n tarkistaminen

Vantaan opetussuunnitelman yhteinen osa tarkistetaan niiltä osin kuin lainsäädäntö tai

perusteet muuttuvat, mutta kuitenkin kerran valtuustokauden aikana. Muutokset hyväk-

sytään opetuslautakunnassa.

1.4 Nivelvaiheiden yhteistyö

Oppilaiden/opiskelijoiden saumattoman oppimispolun varmistaminen edellyttää moniam-

matillista yhteistyötä eri toimijoiden, koulujen ja oppilaitosten kesken erityisesti nivelvai-

heissa eli oppilaiden siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun,

perusopetuksen aikana koulusta toiseen ja perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen.

Oppilasta koskevan tiedon siirtämisessä ovat huoltajat perusopetuksessa ja huoltajat

yhdessä opiskelijoiden kanssa toisella asteella merkittävässä asemassa, tiedot kulkevat

heidän kauttaan ja luvallaan. Opetuksen järjestämisen kannalta oleellinen tieto voidaan

aina siirtää.

8

2.

Esiopetus

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen ke-

hityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetus luo pohjan pe-

rusopetukselle. Sen erityisenä tehtävänä on oppimisvalmiuksien ja –edellytysten kehit-

täminen. Lapsen kokonaisvaltainen kehittyminen edellyttää huoltajien ja kasvatuksesta,

opetuksesta, oppimisesta ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden tiivistä yhteistyötä.

Esiopetuksen linjaukset on päätetty asiakirjassa Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelma

0-8-vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. VOOPS yhdessä

POOPS:n kanssa muodostavat kasvatuksellisen ja opetuksellisen jatkumon varhaiskas-

vatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen.

Nivelvaihe

Päiväkotien ja koulun yhteistyön tavoitteena on helpottaa lapsen koulun aloittamista ja

esikoululaisten tutustumista koulun toimintaan. Koulu ja päivähoito laativat yhdessä toi-

mintasuunnitelman. Keskeistä yhteistyössä on tiedonsiirto päivähoidon ja koulun välillä

jotta mahdolliset tarvittavat tukitoimet voitaisiin aloittaa jo koulun alkaessa.

9

3.

Perusopetus

3.1 Perusopetuksen tehtävä ja toiminta-ajatus

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vantaalla tämä to-

teutuu koulujen opetussuunnitelmissa alueellisen/kouluverkkokohtaisen yhteisen valmis-

telun tuloksena.

Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuslain mukaan ope-

tuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen

yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäk-

si opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden

edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Vantaan perusopetuksen tehtävä ilmaistaan toiminta-ajatuksessa (missio) seuraavasti:

Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue tukee kunkin oppijan yksilöllistä kasvua ja

oppimista vastuullisena ja aktiivisena yhteisön jäsenenä siten, että kullakin yksilöllä on

mahdollisuus omaan kasvuunsa ja oppimiseensa laadukkaassa ja turvallisessa oppi-

misympäristössä.

Perusopetuksen yhdeksi kriittiseksi tavoitteeksi on Vantaalla asetettu se, että kaikki saa-

vat perusopetuksen päättötodistuksen. Tavoitteen saavuttamista seurataan (esim. pe-

rustaitoseulat) ja tuetaan monin tavoin perusopetuksen aikana.

3.2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edis-

tää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (Perusopetuslaki 3 §)

Yleiset kasvatuksen…

Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajalla. Opettajat ja muut koulussa työsken-

televät henkilöstöryhmät muodostavat yhteisön, joka yhdessä oppilaiden huoltajien ja

lapsi- ja nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa osallistuu lasten kasvattamiseen. Oppimi-

sen lisäksi koulussa kannetaan vastuuta lapsen monipuolisesta kehittymisestä elämäs-

sään selviytyväksi yksilöksi. Mikäli oppilaan huoltajat eivät ole riittävästi mukana lapsen

kasvatuksessa, koulussa toimivien aikuisten kasvatuksellinen vastuu korostuu. Tällöin

on tärkeää tehdä moniammatillista yhteistyötä lapsen tai nuoren kanssa läheisessä yh-

teydessä olevien henkilöiden ja tahojen kanssa. (KOPO)

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, ter-

veen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan

jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä

oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja

sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.

10

Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ih-

misryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Ope-

tuksella tuetaan myös aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamista ja annetaan

valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää

kestävää kehitystä (Valtioneuvoston asetus 1435 2 §).

ja opetuksen periaatteet

Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virik-

keitä maailmankuvan avartamiseen ja syventämiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden

ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luon-

non ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava es-

teettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää kä-

den taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. (Valtioneuvoston asetus 1435 3 §)

On myös tärkeää, että tietojen ja taitojen lisäksi kehittyy myös oppilaiden arvo-osaami-

nen niin, että he pystyvät tunnistamaan arvoja ja merkityksiä, tekemään arvovalintoja,

ajattelemaan kriittisesti ja toimimaan eettisesti ja vastuullisesti tekemiensä valintojen

pohjalta.

Oppimiskäsitys

Ihminen mieltää uudet asiat ja kokemukset ja niiden merkityksen suhteessa aikaisem-

piin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Oppimisessa syntyy ymmärtämisen kautta uusia

merkityssuhteita, jotka voivat olla esimerkiksi tietoa, tunnetta tai uskoa. Ymmärtämättä

opittu asia ei muuta entisiä merkityssuhteita eikä rakenna uusia. Toiminnallisuus ja teke-

mällä oppiminen on tärkeää.

Vantaan opetussuunnitelmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppija on

itse oman tietonsa rakentaja. Opettaja puolestaan on oppimisympäristöjen suunnittelija,

opiskelun ohjaaja ja yhteistyökumppani, joka kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimisuu-

teen.

Koulu tuottaa kokemuksia, jotka auttavat yksilöä rakentamaan todellisuutta vastaavaa

kuvaa ympäröivästä maailmasta. Opetuksessa on huolehdittava siitä, ettei maailmanku-

van rakentuminen jää yksipuoliseksi, esimerkiksi vain älylliseksi ja tiedolliseksi. Hyvä

elämäntaito edellyttää rikkaasti jäsentynyttä maailmankuvaa, joten opetuksen tulee tar-

jota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten merkityssuhteiden kuten tunnesuhteiden muo-

dostumiselle.

On tärkeää ottaa huomioon oppijan oma oppimistyyli. Opetuksen keskeisiä tehtäviä on

saada oppija tietoiseksi omasta tavastaan oppia. Useiden oppimistapojen huomioon ot-

taminen edellyttää, että opetettavaa asiaa käsitellään monipuolisesti. Oppijan on myös

voitava olla itse mukana suunnittelemassa ja arvioimassa oppimistaan.

Oppimaan oppimisen taidot ovat yksittäisten tietojen mieleen painamista tärkeämpiä.

Tarvitaan taitoja ja välineitä tiedon hankintaan ja käsittelyyn sekä uuden tiedon tuottami-

seen ja ilmaisuun.

Sosiaaliset taidot

Myönteisten toverisuhteiden luominen ja ylläpitäminen ovat kouluiän tärkeimpiä kehitys-

tehtäviä. Sosiaaliset taidot, kuten keskustelu-, ystävyys- ja yhteistyötaidot sekä käyttäy-

tymisnormien ymmärtäminen kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia harjoitella näitä tärkeitä taitoja. Sosi-

aalisia taitoja voidaan kuitenkin opettaa, ja siihen koulun tulee tarjota kaikille oppilaille

tasa-arvoinen ympäristö.

11

Sosiaalisten taitojen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa sosi-

aalisen vuorovaikutuksen tilanteissa. Opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan kykyä

tulkita erilaisia sosiaalisia tilanteita ja auttaa häntä joustavasti valitsemaan tilanteisiin

sopivia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Lisäksi opetuksen avulla ohjataan lasta arvioi-

maan oman toimintansa seurauksia.

Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhem-

pää työskentelyä ja oppimista varten, ryhmässä toimimista, toisten huomioon ottamista

ja työrauhan antamista.

Oppimispolun edetessä yhteistyö- ja keskustelutaitojen merkitys koulutyössä korostuu.

Koulutyön järjestämisessä ja työtapojen valinnassa tulee ottaa huomioon, että sisäistet-

tävät käyttäytymisnormit liittyvät toveripiirin kirjoittamattomiin sääntöihin ja niiden merki-

tys koulutyön sujumisen kannalta on suuri. Oppilaiden ystävyystaitojen kehittymistä tu-

lee tukea. Sosiaalinen taitavuus antaa valmiuksia myöhemmän työelämän vuorovaiku-

tustilanteiden hyvään hallintaan.

Sosiaalisten taitojen harjoittelu voidaan toteuttaa koulussa muutenkin suoritettavien teh-

tävien ohessa valitsemalla uudenlaisia tapoja käsitellä opetettavia asioita. Opetuksessa

on käytettävä työtapoja, jotka edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakenta-

vassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista. Työtapojen tulee kehittää valmiuk-

sia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toi-

minnan reflektointia varten.

Sosiaalisten taitojen kehittymistä tulee käsitellä säännöllisesti myös yhteydenotoissa van-

hempien kanssa.

Tietoyhteiskuntataidot

Perusopetuksen tulee edistää oppilaan tietoyhteiskuntavalmiuksia. Tietoyhteiskunnan

jäseneksi kasvaminen edellyttää media-, viestintä- ja tiedonhallintataitoja. Opetuksen

tulee antaa oppilaille riittävä media- ja informaatiolukutaito sekä tietotekniset perusval-

miudet. Lasten oppimisedellytysten ja opiskelutaitojen kehittämisessä sekä elinikäisen

oppimisen tukemisessa tiedonhallintataitojen merkitys korostuu: se on keskeinen osa

oppimaan oppimista.

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opetussuunnitelma sekä Tiedonhallinnan ope-

tussuunnitelma ovat liitteinä.

3.3 Opetusjärjestelyt

Oppilaaksiotto

Vantaalla opetus toteutetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että

jokaiselle vantaalaiselle oppilaalle on määritelty oma lähikoulu. Lähikoulu määräytyy op-

pilaan asuinpaikan mukaan, mutta ei aina ole oppilaan kotiosoitteesta katsottuna lähin

mahdollinen koulu. Jos huoltaja haluaa lapsensa käyvän jotain muuta kuin oman oppi-

laaksiottoalueen lähikoulua, hän voi hakea koulun vaihtoa. Erityisopetuksen oppilaan

opiskelupaikasta tehdään virallinen päätös erityisopetukseen ottamis- tai siirtämispää-

töksen yhteydessä.(Lisätietoa asiasta löytyy Vantaan internet-sivuilta.)

Koulukuljetus

Vantaalla on voimassa seuraavat kuljetusperusteet:

• oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen on vain oppilaan asuinpaikkaan perustuvan

oppilaaksiottoalueen mukaiseen lähikouluun, esiopetuksen järjestämispaikkaan tai

kunnan osoittamaan opetuspaikkaan

12

• milloin peruskoulun oppilas on saanut luvan käydä muuta vantaalaista koulua, hänellä

on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetuslain tai opetuslautakunnan

määrittelemät koulukuljetuksen myöntämisperusteet matkan pituuden osalta täyttyvät

sekä em. lähikouluun että luvan mukaiseen kouluun.

Esiopetuksessa, erityisopetuksessa, 1. ja 2. luokan oppilailla sekä alle 10-vuotiaiden

maahanmuuttajaopetuksessa on muita alemmat kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat.

(Lisätietoa asiasta löytyy internetistä osoitteesta www.vantaa.fi/opetus)

Kouluruokailu

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena työpäivänä

maksuton, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria. Ruokailun

yhteydessä opitaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä hyviä ruokailutapoja.

Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota, vanhemmat toimittavat tarkat tiedot ruokava-

liosta kouluterveydenhoitajalle tai mikäli oppilaan ruokavalio on uskonnollisista tai eetti-

sistä syistä johtuen rajoitettu, vanhemmat toimittavat tiedon tästä kouluun.

3.4 Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri, se miten koulussa toimitaan ja millainen ilmapiiri siellä vallitsee,

vaikuttaa oppilaiden asenteisiin, opiskelumotivaatioon ja sitä kautta oppimistuloksiin. On

tärkeää avoimesti pohtia ja keskustella mahdollistaako koulun toimintakulttuuri sen, että

jokainen oppilas haluaa ja pystyy opiskelemaan omien edellytystensä mukaisesti. Yh-

teistyölle, vuorovaikutukselle ja ympäröivälle yhteiskunnalle avoin koulu on myös orga-

nisaationa oppiva. Oppivassa organisaatiossa tiedostetaan, mitä tehdään ja miksi niin

tehdään ja tarvittaessa muutetaan toimintoja tarkoituksenmukaisemmiksi.

Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toi-

minta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu pe-

rustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen varsinaisten oppituntien ulkopuolella

tapahtuvaan toimintaan kuten koulun juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja

tempauksiin.

Painotukset

Perusopetuksessa oppiaineiden opetusta voidaan painottaa tuntijaon liukuman ja valin-

naisaineiden tarjonnan kautta. Painotukset opetuksessa kirjataan vuosittain lukuvuosi-

suunnitelmaan. Myös kerhotoiminta voi osaltaan ilmentää opetuksen painotuksia.

Painotettuun opetukseen osallistumista ei voi rajoittaa pääsykokeilla. Poikkeuksen tästä

muodostavat musiikkiluokat ja joillekin yläkouluille aiemmin annettu oikeus valita oppi-

laat painotettuun opetukseen.

Vantaan musiikkiluokkakoulut:

Hakunilanrinteen alakoulu – Hakunilan yläkoulu

Laajavuoren alakoulu – Martinlaakson yläkoulu

Simonkallion alakoulu – Peltolan yläkoulu

Uomarinteen alakoulu – Myyrmäen yläkoulu sekä yhtenäistä perusopetusta toteuttavat

Mikkolan ja Vantaankosken koulut

Yläkoulut, joilla on oikeus valita oppilaat painotettuun opetukseen:

Korson yläkoulu, kuvataide ja liikunta

Myyrmäen yläkoulu, liikunta

13

Oppimisympäristö

Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimismotivaatiota ja oppimista. Oppimis-

ympäristö ohjaa oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan toimintaansa. Oppi-

laille on annettava mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehit-

tämiseen. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia, tukee

niin opettajan ja oppilaan välistä kuin oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja ohjaa

oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä.

Koulu- ja lähikirjastot ovat oppimisen tukiasemia ja avoimia oppimisympäristöjä, jotka

tukevat opettajaa opetussuunnitelman toteuttamisessa ja niiden tulee olla oppilaan käy-

tettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja itsenäiseen opiskeluun.

Oppimisympäristö ei rajoitu koulualueeseen. Koulun ympäristö ja koko pääkaupunkiseu-

tu tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa oppimisympäristöä. Tietoverkkojen avulla niitä

voidaan laajentaa lähes rajattomasti.

Työtavat

Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja,

joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtavat valitaan niin, että ne kehit-

tävät oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja, työskentely- ja sosiaalisia taitoja

sekä oppilaan aktiivista osallistumista myös ilmaisun ja taiteen keinoin..

Työtapojen monipuolisuudella huomioidaan ja tuetaan oppilaiden erilaisia tapoja oppia

sekä erilaisten oppijoiden oppimista.

Oppilaiden osallisuus

Vantaalaisissa peruskouluissa oppilaat pääsevät ja heitä ohjataan vaikuttamaan koulun-

sa toimintakulttuuriin ja päätöksentekoon erilaisten koulukohtaisten rakenteiden kautta.

Oppilaskunta- sekä tukioppilastoiminta toteutuu etenkin ylä- ja yhtenäiskouluissa. Ala-

koulun puolella on vastaavanlaisia ryhmiä, jotka edustavat koko koulun oppilaita erilai-

sissa suunnittelu- ja neuvottelutilanteissa. Toiminnalla pyritään kehittämään oppilaiden

yhteiskunnallisia valmiuksia ja kasvattamaan sosiaalisuuteen ja vastuunkantoon. Van-

taalla yhteistyöverkosto muodostuu useimmiten sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoi-

men, seurakunnan tai järjestöjen edustajista.

3.5 Tuntijako ja oppiaineet

Vantaan opetussuunnitelman yhteisen osan perusopetuksen osioon tulevat välttämättö-

mät kuntakohtaiset linjaukset sekä ne poiminnat lainsäädännöstä ja valtakunnallisista

perusteista, joita koulutuksen järjestäjä haluaa erityisesti korostaa.

Tällä menettelyllä on pyritty siihen, että kouluille jäisi omien opetussuunnitelmiensa suh-

teen edes vähän päätäntävaltaa, sillä opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet

antavat hyvin normitetun perustan koulujen opetussuunnitelmien laatimiseen.

Tämän takia POOPS:iin ei tule oppiainekohtaisia opetussuunnitelmia. Poikkeuksena ovat

musiikkiluokkien opetussuunnitelma, jota ei valtakunnallisissa perusteissa ole, suomi toi-

sena kielenä ja tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonhallinnan opetussuunnitelmat. Lisäk-

si uinninopetukseen on olemassa kuntakohtainen opetussuunnitelma. Kaikki nämä suun-

nitelmat ovat tämän asiakirjan liitteenä.

14

Tuntijako

Vantaan kaupungin perusopetuksen tuntijako

• Valkoisella pohjalla olevat tunnit sidotaan vähimmäistuntimäärän osalta.

• Koulun tasolla voidaan liikkua ylöspäin.

• Harmaalla pohjalla olevien tuntien jakautumisen eri luokka-asteille päättää koulu.

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetus- / oppimissuunni-

telmassa toisin määrätä

• Vuosiluokilla 7 - 9 A2 kielen valinneiden oppilaiden tuntimäärä voi ylittää 30h/viikko

annettujen resurssien puitteissa korkeintaan 2h/viikko/ vuosiluokka.

• Vuosiluokkien 7 - 9 tuntimäärien tulee olla puolen tunnin tarkkuudella 30, kokonaistun-

timäärän tulee olla 90 tuntia edellä mainituin poikkeuksin.

• Tuntijaossa on alakoulujen osalta noudatettu valtakunnallisen tuntijaon periaatetta, jonka

mukaan kuhunkin niveleen on määritelty vähimmäistuntimäärät. Koulut päättävät omas-

sa tuntijaossaan, miten nivelen tunnit jakaantuvat eri vuosiluokille.

• Yläkoulujen tuntijako on koko kaupungissa vähimmäistuntien osalta sama. Ainoana poik-

keuksena tästä on oppilaanohjaus, jonka toteuttamisesta on päätäntävalta kouluilla.

• Koulujen tuntimäärät voivat poiketa vähimmäistuntimääristä kokonaistuntimäärien sal-

limissa rajoissa.

• Tuntijaossa on määritelty vähimmäistuntimäärä taito- ja taideaineisiin. Lisäksi näille

aineille on varattu yhteistä opetusaikaa vuosiluokille 1-4 kuusi (6) ja vuosiluokille 5-6

kolme (3) tuntia. Koulut voivat jakaa tunnit mainittujen aineiden kesken yhteisesti kai-

kille oppilaille tai kaikki tai osa edellä mainituista tunneista voidaan jättää oppilaskoh-

taisesti valittaviksi taito- ja taideaineita syventäviksi opinnoiksi.

Vantaan musiikkiluokkien ja kansainvälisen koulun tuntijaot ovat tämän asiakirjan liitteinä.

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus 14 5 5 4 4 3 3 4 42

A-kieli - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6

Matematiikka 6 4 4 4 4 3 3 4 32

Ympäristöoppi 9 9

Biologia ja maantieto 3 2 2 3 10

Fysiikka ja kemia 2 2 3 2 9

Terveystieto 1 1 1 3

Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 2 1 1 1 11

Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - 3 1 3 3 10

Taito- ja taideaineet yht. 26 17 13 56

Musiikki 4- 2- 1 1

Kuvataide 4- 4- 2

Käsityö 4- 4- 3

Liikunta 8- 4- 2 2 2

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3

Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 1 2

Valinnaiset aineet - - - - - - - - - - - - - - 1 1 2 5 4 13

Oppilaan tuntimäärä 20-21 20-21 23-25 23-25 24-26 24-26 30 30 30 222-

Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12)

A2 oppilaan tuntimäärä 25-27 26-28 26-28 30-32 30-32 30-32

15

Opetuksen jaksotus

Koulut voivat jaksottaa opetuksensa. Opetuksen jaksottaminen edellyttää opetettavan

aineksen kurssittamista, jakoa opintokokonaisuuksiin. Yläkouluissa opetus voidaan to-

teuttaa myös hajautetusti ts. jättää jaksottamatta.

Päätöksen jaksotuksesta (3-6 järjestelmän mukaan) tekevät koulun rehtori ja opettajat.

Päätös toteutuu koulun opetussuunnitelmassa. Jaksotusjärjestelmästä päätettäessä on

varmistettava, ettei sen toteuttaminen vaadi lisärahoitusta tai tuota hankaluuksia yhteis-

ten opettajien käytössä.

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Koulut voivat antaa opetusta joko ainejakoisesti tai eheytettynä. Eheytetyn opetuksen

tavoitteena on opetella tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista. Eheyttä-

minen kirjataan koulun opetussuunnitelmaan

Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus- ja opetustyön kes-

keisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet toteutuvat kou-

lujen toimintakulttuurissa, yhteisissä tapahtumissa oppiaineiden opetuksessa sekä eri

oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina.

Valtakunnallisesti päätetyt aihekokonaisuudet perusopetuksessa ovat:

• ihmisenä kasvaminen

• kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

• viestintä ja mediataito

• osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• turvallisuus ja liikenne

• ihminen ja teknologia.

Vantaalla on haluttu tukea koulujen omaleimaisuutta aihekokonaisuuksien toteuttami-

sessa. Koulun opetussuunnitelmassa täsmennetään aihekokonaisuuksien tavoitteita ja

sisältöjä sekä ilmaistaan tarkennettu suunnitelma aihekokonaisuuksien toteuttamisesta.

Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon koulun lähiympäristön ja pää-

kaupunkiseudun tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Mikäli mahdollista, aihekokonai-

suuksien toteuttamiseen otetaan mukaan myös yhteistyökumppaneita.

Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä,

kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.

Äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineeseen on valtakunnallisissa perusteissa määritelty yk-

sitoista eri oppimäärää. Toisessa kotimaisessa kielessä on määritelty kolme erilaista

oppimäärää.

Oppilas opiskelee edellä mainituissa aineissa oppimääriä, joita koulutuksen järjestäjä

tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee.

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena

kielenä joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä –oppimäärän sijaan. Käytännössä

oppilaan saama opetus jakaantuu suomi toisena kielenä opettajan ja luokan-/aineen-

opettajan välillä sovituin muodoin.

Suomi toisena kielenä Vantaan opetussuunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä.

16

Lisäksi Opetushallitus on antanut suosituksen maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen ope-

tuksen perusteiksi. Vantaalla järjestetystä maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuk-

sesta on lisätietoa Vantaan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.vantaa.fi/ope-

tus.

Vieraat kielet/ Vantaan kieliohjelma

Vieraan kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa.

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas hyödyntämään kielitaitoaan sekä kasvattaa

häntä ymmärtämään ja kunnioittamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa.

Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine sekä kommunikaation väline, joka edel-

lyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

Kielenopetuksen laajuudet määritellään valtakunnallisessa tuntijaossa:

• A-kieli (entinen A1-kieli) = alakoulussa alkava yhteinen kieli

• Vapaaehtoinen A –kieli (entinen A2-kieli) = alakoulussa alkava vapaaehtoinen kieli,

joka muuttuu yläkoulussa valinnaiseksi A-kieleksi

• B-kieli (entinen B1-kieli) = yläkoulussa alkava yhteinen toinen kotimainen kieli

• Valinnainen B2-kieli = yläkoulussa alkava valinnainen kieli

Kaikkien alakoulussa aloitettujen A-kielten opiskelu jatkuu yläkoulussa.

Aloitusryhmäkoot

Kielen opetuksen aloittamisen edellytyksenä alakoulussa on, että vähintään kahdeksan-

toista (18) oppilasta koulussa valitsee ko. kielen. Perustelluista syystä tulosaluejohtaja

voi myöntää poikkeuksen aloitusryhmäkoosta. Alueen koulut voivat yhdessä muodostaa

kieliryhmän, jos yhteinen oppilasmäärä riittää yllä mainituin edellytyksin ryhmän aloitta-

miseen. Kaikista vapaaehtoisen A-kielen ryhmien perustamisesta sovitaan keväällä ns.

POR-palavereissa.

Varhennettu kielen opetus

Varhennetun kielen opetuksen järjestäminen vuosiluokilla 1 -2 on mahdollista koulun

omien resurssien puitteissa. Mikäli varhennettua kielenopetusta tarjotaan, on suotavaa,

että se koskee koko ikäluokkaa. Koulun tulee laatia koulukohtaiseen opetussuunnitel-

maan varhennettua kielenopetusta koskevat tavoitteet, keskeiset sisällöt, kuvaus ope-

tusjärjestelyistä ja työtavoista sekä kuvaus siitä, miten oppimisen etenemistä arvioidaan

ja miten oppilas ja huoltaja saavat palautteen kielenopiskelusta. Myös varhennetun kie-

len opetuksen järjestelyissä tulee varmistaa, että opeteltavan kielen oikean ääntämisen

opetteluun paneudutaan osaavan opettajan johdolla.

A - kieli

A - kielen opiskelu alkaa kaikissa peruskouluissa kolmannelta vuosiluokalta. Vantaalla

luetaan kaikissa peruskouluissa A-kielenä englantia.

Vapaaehtoinen A- kieli

Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu aloitetaan Vantaalla kaikissa peruskouluissa neljännel-

tä vuosiluokalta. Vapaaehtoisiksi A-kieliksi tarjotaan Vantaalla kaikissa alakouluissa rans-

kaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Vapaaehtoisen A –kielen valinnan yhteydessä oppilaille

tehdään selväksi, että valinta tehdään koko perusopetuksen ajaksi ja että se vaikuttaa

valinnaisainevalintoihin yläkoulussa.

Vapaaehtoista A -kieltä opetetaan alaluokkien aikana yhteensä vähintään 6 vuosiviikko-

tuntia ja valinnaista A-kieltä yläluokkien aikana vähintään 6 vuosiviikkotuntia. Yläluokki-

en tunnit toteutuvat pääsääntöisesti valinnaisaineiden kiintiöstä.

17

Yläkoulut varmistavat kielitarjonnasta päätettäessä, että alakoulussa aloitettu vapaaeh-

toisen A-kielen opiskelu voi jatkua ja että toteutettavat ryhmät muodostuvat taloudelli-

sesti riittävän suuriksi. Tarvittaessa tietyn kielen opiskelijat ohjataan alueen tiettyyn kou-

luun. Kaikista valinnaisen A-kielen ryhmistä sovitaan keväällä ns. POR- palavereissa.

B - kieli

B -kielenä opetetaan ruotsia. Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A -kieli, sen opiskelu

jatkuu yläkoulussa valinnaisena A -kielenä, jonka tuntimäärää voidaan vahvistaa B-kie-

len tunneilla tai hänelle voidaan tarjota muita valinnaisaineita B-kielen tuntien verran.

Mikäli oppilaalle perustellusta syystä annetaan lupa keskeyttää A-ruotsin opiskelu, jat-

kuu hänen ruotsin opiskelunsa B -kielen oppimäärän mukaan.

Valinnainen B- kieli (B2)

Valinnainen kieli (B2) voi olla mikä tahansa kieli, jota yläkoulu tarjoaa opetussuunnitel-

massaan. Valinnaisen B2-kielen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on laa-

dittu neljän vuosiviikkotunnin laajuisiksi. Valinnaisen B2- kielen opetus voi alkaa joko 7.

tai 8. vuosiluokalta.

Muu kielen opiskelu

Koulu voi tarjota erilaajuisia valinnaiskursseja kielten opiskeluun.

Eri äidinkielet ja ylläpitokielet

Oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, pyritään antamaan oman äidinkielen ope-

tusta. Opetushallituksen suosituksen mukaan minimiryhmäkoko kielen opettamiseen on

neljä oppilasta. Opetusta annetaan pääsääntöisesti kaksi tuntia viikossa.

Opetus pyritään antamaan kouluaikana, mutta sitä voidaan antaa myös kouluajan ulko-

puolella. Opetusta ei järjestetä välttämättä omassa koulussa. Oppilaille, joilla on ulko-

mailla tai muutoin hankittu kielitaito, pyritään antamaan ns. ylläpitokielenä. Opetus toteu-

tetaan samankaltaisin järjestelyin kuin oman äidinkielen opetus. Joissakin tapauksissa

oppilas voi suorittaa oman äidinkielen tai ylläpitokielen myös A-kielen oppimäärän mu-

kaisesti.

Arvioinnista

Kielten arvioinnissa otetaan huomioon arvioinnin yleisten linjausten lisäksi valtakunnalli-

set taitotasot kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoit-

tamisessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on tarkemmin mää-

ritelty, mikä taitotaso vastaa hyvää osaamista kussakin kielessä nivel- ja päättövaihees-

sa erikseen kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoitta-

misessa. Lisäksi kielen opetukseen on määritelty tavoitteet kulttuuritaidoissa ja oppi-

maan oppimisessa.

Päättöarvioinnista

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvo-

sanaa valinnaisesta A- tai B-kielestä, numeroarvostelu jätetään pois ja todistukseen lai-

tetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä “hyväksytty”.

Oppilaalla tulee olla opinto-ohjelmassaan toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli (A +

B tai A + valinnainen A). Jos oppilas opiskelee tämän lisäksi muita kieliä, voidaan ko.

kielen arvioinnissa soveltaa edellä mainittua oppilaan päättöarvioinnin säännöstä.

18

Oppilaalla on oltava päättötodistuksessa arvosana ruotsin kielestä, mikäli häntä ei ole

vapautettu sen opiskelusta. Jos ruotsi on oppilaan valinnainen A-kieli, voi hän perustel-

lusta syystä siirtyä opiskelemaan ruotsia B-kielenä, jolloin päättötodistuksen numero ruot-

sin kielestä annetaan B-kielen tavoitteiden ja oppimäärän mukaan.

Matematiikka

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun

kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisemmin käytettyjen ratkaisumene-

telmien oppimiseen.

Matematiikan opetuksessa hyödynnetään arkipäivässä eteen tulevia, matemaattisin kei-

noin ratkottavissa olevia ongelmia. Myös konkreettisuuden merkitystä korostetaan ja

opetuksen tukena käytetään erilaisia havaintovälineitä.

Näin autetaan oppilaita yhdistämään kokemuksiaan ja ajattelujärjestelmiään matematii-

kan abstraktiin järjestelmään. Matikkamaa –pisteissä (nykyisin Kilterin ja Hakunilan kou-

lut) on laajat valikoimat välineistöä. Pisteissä toimivat opettajat, jotka opastavat niiden

käytössä ja hankkimisessa omaan kouluun.

Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmän opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tun-

temaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä,

ihmisen erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.

Opetuksessa hyödynnetään koulun lähiympäristön, luontokoulun, Heurekan ja koko pää-

kaupunkiseudun tarjoamia mahdollisuuksia.

Ympäristö- ja luonnontieto muodostaa vuosiluokilla 1-4 integroidun aineryhmän, joka

koostuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista. Se myös

arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan

yhtenä kokonaisuutena samoin fysiikka ja kemia. Kumpikin kokonaisuus sisältää terve-

ystiedon osioita. Vuosiluokilla 7-9 kaikkia edellä mainittuja oppiaineita opiskellaan itse-

näisinä ja jokainen niistä arvioidaan erikseen.

Uskonto ja elämänkatsomustieto

Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppi-

laan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskon-

toa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Opetuksen tavoi-

te on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka läh-

tökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka

kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksen tehtävä-

nä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja

arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.

Katsomusaineiden opetusta määrittävät uskonnonvapauslaki,

perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet. Erityisesti näiden aineiden opetuk-

sessa on huomioitava, että opetuksen tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnol-

lisesti tunnustuksetonta. Opetukseen ei voi sisällyttää hartauden harjoittamista.

Uskonnon opetus toteutetaan Vantaalla pääsääntöisesti suomen kielellä. Mikäli uskon-

non opetus on annettu muulla kuin suomen kielellä, siitä tulee maininta todistukseen.

19

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvissä järjestelyissä noudatetaan

koulutuksen järjestäjän antamia erillisohjeita.

Oppilaan saama arvio oman uskonnon opetuksesta merkitään todistukseen/ päättöto-

distukseen vain, mikäli opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen

yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todis-

tukseen/päättötodistukseen.

Historia ja Yhteiskuntaoppi

Historian tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, jolla on ky-

kyä oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden kriittisen tarkasteluun ja joka ymmärtää kult-

tuurien historiallisia kehitysprosesseja. Historia ja yhteiskuntaoppi on vuosiluokilla 7-9

jaettu omiksi oppiaineiksi, jotka myös arvostellaan erikseen.

Taito- ja taideaineet

Koulun merkitys kulttuurin kantajana on korvaamaton. Tämän tulisi näkyä taito- ja taide-

aineiden opetuksessa ja koulujen kulttuurikasvatuksessa.

Kulttuurikasvatuksen tehtävänä koulussa on saada oppilaasta esiin se, mikä hänessä

on erityistä ja ainutlaatuista sekä tukea hänen esteettisen ja eettisen tietoisuutensa ke-

hittymistä. Taiteet avaavat väyliä tunteiden alueelle ja antavat keinoja käsitellä myös

vaikeita asioita kouluelämässä.

Kulttuurikasvatuksen keskeisinä tavoitteina on toisaalta aktiivinen oppilas, joka on sekä

kulttuurin tuottaja että käyttäjä ja toisaalta koulun kulttuurisen oppimisympäristön laajen-

taminen kattamaan Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun kulttuurinen toiminta. Erityi-

sesti on huomioitava taiteen perusopetuksen suomat mahdollisuudet.

Musiikki

Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen

prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa uteliasta ja arvostavaa suhtautumista erilai-

siin musiikkeihin.

Opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alalta kiinnostuksen koh-

teensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen il-

maisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet on musiikin osalta laadittu yhteisen op-

pimäärän opiskeluun. Niiden lisäksi Vantaalla on laadittu kuntakohtaiset opetussuunni-

telmat musiikkiluokkien musiikin opetusta ja opiskelua varten. Musiikkiluokille on hyväk-

sytty tuntijako, joka joiltain osin poikkeaa Vantaan yleisestä tuntijaosta. Musiikkiluokkien

opetussuunnitelma ja tuntijako ovat liitteenä.

Kuvataide

Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja

eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.

Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja

yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppi-

laalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen.

Käsityö

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetun-

tonsa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi sen tehtävänä on ohjata

oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuut-

20

ta, esteettisiä, teknisiä, psyykkismotorisia kykyjä, ongelmaratkaisutaitoja sekä ymmärrystä

teknologian arkipäivän ilmiöistä. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin

aihepiirein ja projektein.

Vuosiluokilla 1 - 4 opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille. Opetus käsit-

tää sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä.

Vuosiluokkien 5-9 yhteisen käsityön opetus toteutetaan vuosiluokilla 5-6 samansisältöi-

senä kaikille oppilaille. Opetus voidaan toteuttaa joko työkeskeisesti, jolloin tehtävän

työn toteuttaminen sisältää elementtejä sekä teknisestä että tekstiilityöstä, tai aikaan

sidotusti. Lisäksi vuosiluokilla 5-6 oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottaa käsi-

työopintojaan kiinnostuksensa tai taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai teks-

tiilityöhön.

Vuosiluokkien 7 - 9 yhteinen käsityö voidaan opettaa eriytettynä. Tällöin oppilaan valitse-

vat, osallistuvatko he teknisen työn vai tekstiilityön opetukseen.

Liikunta

Keskeistä liikunnan opetuksessa on saada oppilaat ymmärtämään liikunnan merkitys

ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille ja fyysiselle terveydelle ja sitä kautta omaksumaan

koko eliniän kestävä liikunnallinen elämäntapa.

Kotitalous

Kotitalouden avulla annetaan oppilaille arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja.

Opiskelussa perehdytään ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin ky-

symyksiin. Kotitalous tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia opetuksen eheyttämi-

seen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa.

Valinnaiset aineet

Valinnaisaineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia op-

pimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tieto-

tekniikkaan liittyviä aineita. (Valtioneuvoston asetus 1435 6 §)

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, ta-

voitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Myös valinnaisaineiden arvioinnis-

ta päätetään opetussuunnitelmassa. Valinnaisaineiden tarjonnasta voidaan laatia oma

esite, joka liitetään koulun opetussuunnitelmaan.

Alakouluissa valinnaisaineiden tarjonta itsenäisenä aineena on uusi asia. Jotta koulut

saisivat aikaa kehittää oppilaiden tarpeita parhaiten palvelevan valinnaisainetarjonnan,

voidaan tässä vaiheessa opetussuunnitelmaan kirjata valinnaisaineiden opetuksesta vain

sellaiset asiat, joiden tiedetään pätevän jatkossakin. Näin meneteltäessä, on koulujen

täydennettävä vuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassaan opetussuunnitelmaa niin, että

perusteiden edellyttämät tiedot valinnaisaineista ovat luettavissa jommasta kummasta

asiakirjasta.

Oppilaanohjaus

Oppilaalla on oikeus saada, jonka tehtävänä on tukea hänen kasvuaan ja kehitystään

siten, että hän kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Koulussa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä

oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnja-

ko eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa.

21

3.6 Opiskelun yleinen tuki

Oppilaan ohjauksen järjestäminen

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon.

Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osalli-

suuden tukeminen. Lisäksi opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineen opiskelussa, autta-

vat kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennalta-

ehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.

Ohjaustoimintaan osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintojen aikana

ja nivelvaiheissa. Ohjaus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Sen tehtävänä

on erityisesti tukea niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat

muista syistä jäämässä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

Lisäksi yläkouluissa järjestetään erikseen opinto-ohjaajan antamaa oppilaanohjausta.

Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille, jos koulun opetussuunnitelmassa

näin päätetään. Oppimissuunnitelmalla voidaan eriyttää opetusta. Se antaa oppilaalle

mahdollisuuden oppia ja edetä opinnoissaan omien edellytystensä mukaisesti.

Oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuuta voi

vähitellen siirtää yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppimissuun-

nitelma rakentuu lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, mikäli sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelman laatimisesta on lisäohjeita VERSO:ssa ja erityisopetuksen ohjeis-

tuksesta, joka löytyy nettisivuilta.

Oppilashuolto

Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huo-

lehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilas-

huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä ja tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä

luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle.

Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympä-

ristöksi. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön ja saa kannustavaa palautetta

koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilashuollolla edistetään

välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhtei-

sössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun hen-

kilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää yhteisölli-

sen, yksilöllisen, ennaltaehkäisevän ja hoitavan työn.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja suunnitelmia ja toimintamalle-

ja ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Suunnitelmat kun-

nissa tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissa-

oloihin puututaan. Kouluilla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja

häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden en-

naltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

22

Oppilashuoltoryhmä

Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Siihen osallistuvat reh-

torin vastuulla ja johdolla koulupsykologi, koulukuraattori, erityisopettaja, koulutervey-

denhoitaja, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa luokan-/aineenopettaja, koulunkäyntiavustaja,

nuoriso-ohjaaja ja mahdollisesti muita asiantuntijoita. Kun oppilashuoltoryhmässä käsi-

tellään oppilasta koskevia asioita, läsnä ovat tarvittaessa oppilas ja hänen huoltajansa.

Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osal-

listua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisu-

ja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan am-

mattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Koulun tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset

periaatteet sekä turvasuunnitelmat ongelma- ja kriisitilanteita varten. Toimintasuunnitel-

massa päätetään, miten näistä suunnitelmista tiedotetaan kaikille kouluyhteisössä työs-

kenteleville, oppilaille ja vanhemmille. Suunnitelmat päivitetään vuosittain koulun luku-

vuosisuunnitelman yhteydessä.

Tukiopetus

Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppi-

misvaikeudet on havaittu, jottei oppilas jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Mahdolli-

suus tukiopetukseen osallistumiseen annetaan ennen kuin oppilaan menestyminen op-

piaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi.

Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kan-

nalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta voidaan antaa joko koulutuntien aikana tai

niiden ulkopuolella

Kerhotoiminta

Koulu voi halutessaan ja resurssiensa puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Sen tulee tu-

kea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä.

Kerhotoiminnan tulee olla lasta ja nuorta arvostavaa sekä tarjota mahdollisuuksia myön-

teiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Kerhotoiminnan järjestämisen perusteiden mukaiset tavoitteet ja periaatteet tulee kirjata

koulun opetussuunnitelmaan.

3.7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Kaikille kouluille laaditaan suunnitelmat yhteistyöstä kotien kanssa. Suunnitelmat laadi-

taan sosiaali- ja terveystoimen toimialan edustajien kanssa laaditun kuntakohtaisen suun-

nitelman pohjalta.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön on perustuttava osapuolten tasa-arvoisuuteen ja mo-

lemminpuoliseen luottamukseen. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kult-

tuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoit-

teita koskevissa keskusteluissa.

Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, sen tavoitteista ja opetuksen järjes-

tämisestä. Erilaisia yhteistyömuotoja sekä huoltajien kanssa että heidän keskinäiselle

vuorovaikutukselleen tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti nivelvai-

heissa.

23

Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdolli-

suus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä tai ongelmista oppi-

laanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Vantaan kirjastopalvelut sekä alue- ja lähikirjastot toimivat koulujen yhteistyökumppa-

neina sekä lukemisen että tiedonhallinnan oppimisessa ja

vahvistamisessa. Kirjastopalvelut laativat yhdessä koulun edustajien kanssa informaa-

tiolukutaidon opetuspaketit kullekin luokka-asteelle. Koulut sopivat lähikirjastonsa kans-

sa ohjelman aikataulusta sekä käytännön toteuttamisesta.

Koulutyön järjestäminen ja toteuttaminen edellyttää monipuolista alueellista yhteistyötä

sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Lisäksi kunkin koulun alueella on toimijoi-

ta, joiden kanssa yhteistyötä voidaan toteuttaa.

Työelämäyhteistyö

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –aihekokonaisuus edellyttää yhteistyötä ainakin

koulun lähialueen työelämän edustajien kanssa. Myös ohjauksen järjestämisen perus-

teissa edellytetään, että jo alakoulun puolella oppilaita perehdytetään eri ammatteihin.

Varsinaiset työelämään tutustumisen jaksot toteutetaan paikallisten yrittäjien avulla. Työ-

elämään tutustumisen toteuttaminen kirjataan koulun opetussuunnitelmaan.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisen toiminnan laajentaminen koskemaan kaikkia kouluja on jo pitkään kuulu-

nut sivistystoimen strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteena onkin, että kukin koulu löytää it-

selleen sopivimman tavan toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja kirjaa sen opetussuun-

nitelmaansa.

Erityistä tukea/erityistukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen opetuksen järjestämisen tuek-

si on laadittu erillinen suunnitelma VERSO.

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestämisen periaatteet on kirjattu VERSO:oon.

3.8 Oppilaan arviointi

Koulu päättää opetussuunnitelmassaan oppilaan arvioinnin menettelytavoista ja peri-

aatteista opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden ja tässä asiakirjassa olevien

määräysten mukaisesti.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen on selvitettävä etukäteen oppilasta koskevat arviointi-

ja arvosteluperusteet sekä yleisesti että oppiaineittain sekä pyydettäessä selvitettävä

jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Koulun tehtävä on tiedottaa arviointiperusteista ja -kriteereistä ainakin lukuvuoden alus-

sa. Perusteista voidaan kertoa huoltajille myös joko koulutiedotteissa, vanhempainillois-

sa tai koulun kotisivuilla. Vantaan kaupungin toiminnalliset arvot, oikeudenmukaisuus,

luovuus, avoimuus ja tuloksellisuus liittyvät myös arviointiin; ne on tarkoitettu osaksi kou-

lujen päivittäisessä toiminnassa toteutuvaa toimintakulttuuria. Oppilaan arviointi jaetaan

arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Näillä on erilaiset tehtävät.

24

Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tehtävä

Oppilaan opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan opis-

kelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan sekä vahvistaa oppilaan luot-

tamusta itseensä oppijana. Arvioinnilla kuvataan, miten hyvin oppilas on saavuttanut

kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muo-

dostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppi-

laan persoonallisuuden kasvua. Oppilaan arviointi antaa tietoa opettajalle opetuksen

suunnitteluun ja kehittämiseen.

Arvioinnin periaatteet

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatku-

va palaute. Se perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvauksiin op-

pilaan hyvästä osaamisesta tai oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin ta-

voitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä

työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Opintojen aikaiselle arvioinnille asetettu tehtävä toteutuu parhaiten sanallisen arvioinnin

avulla. Sillä voidaan kuvata oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia sekä kannustaa ja

ohjata opiskelua. Numeroarvostelu kuvaa pelkästään osaamisen tasoa. Vantaalla arvi-

ointi on pääsääntöisesti sanallista vuosiluokkien 1 - 7 aikana.

Vuosiluokilla 1 - 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan

edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 - 5 oppilaan

arviointi on sanallista, mutta joissakin aineissa sanallista arviointia voidaan täydentää

osaamisen tasoa kuvaavalla numerolla.

Vuosiluokilla 6 - 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai

näiden yhdistelmä. Lukuvuositodistuksesta on sanallista arviointia käytettäessä tultava

ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdek-

sannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut

perusopetuksen yhteiset opinnot.

Arviointipalautetta annettaessa on otettava huomioon sen merkitys oppilaan oppimis-

prosessille. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen

eri osa-alueilla. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista, monipuolista ja kannustavaa ja

sen on perustuttava monipuoliseen näyttöön. Arviointipalautteen tulee antaa tietoa oppi-

laan vahvuuksista sekä niistä oppimisen osa-alueista, joita oppilaan on tarpeen kehittää.

Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen li-

säksi vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Arviointipalautetta voidaan antaa väli-

todistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Koulut päättä-

vät opetussuunnitelmassaan, miten ja milloin lukuvuoden aikana annettavat arviointipa-

lautteet toteutetaan.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin

koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä ope-

tetut oppiaineet.

25

Opinnoissa eteneminen

Koulujen opetussuunnitelmissa päätetään opinnoissa etenemisen periaatteet. Koulussa

voidaan edetä joko vuosiluokittain ja/tai oman opinto-ohjelman mukaan.

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilan-

teen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö.

Yhteydenpitoa oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suo-

ritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt. Tämä on erityisen tär-

keää päättövaiheessa olevan oppilaan kohdalla.

Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas, joka on saamassa hylätyn arvosanan/hylät-

tyjä arvosanoja keväällä, voidaan siirtää opiskelemaan oman opinto-ohjelman mukai-

sesti, jolloin kukin kurssi voi muodostaa oman opintokokonaisuuden. Tästä on oltava

maininta koulun opetussuunnitelmassa. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan op-

pilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuk-

sen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksessa kaikki oppiaineet arvioidaan. Poikkeamat arvioinnin yleisestä linjasta

ympäristö- ja luonnontieto –aineryhmässä, uskonnossa ja valinnaisaineissa löytyvät näi-

den oppiaineiden esittelyn yhteydestä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimisen taitojen kehittymistä. Työskentelyn

arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työ-

tään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia.

Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle ase-

tetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet. Työskentelyä voidaan arvioida erikseen tai

se on osa oppiaineen arviointia.

Vuosiluokilla 1-2 työskentelystä annetaan erillinen sanallinen arvio. Muiden vuosiluokki-

en osalta työskentelyn arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. On suosi-

teltavaa, että oppilas saa erillistä palautetta työskentelystään myös ylemmillä luokilla.

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään tavoitteet oppilaan työskentelytaitojen kehitty-

miselle sekä sille, miten ja kuinka usein tätä koskeva arviointi toteutetaan.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnilla tukee oppilaan sosiaalista kasvua. Käyttäytymisen arviointi

kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudat-

taa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyt-

täytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opet-

tavat opettajat.

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäyty-

misen tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon koulun arvopohja, kasvatuksen ja ope-

tuksen tavoitteet, toimintakulttuuri, turvallisuus, säännöt ja opetussuunnitelman perus-

teet. Lisäksi päätetään miten ja kuinka usein käyttäytymisen arviointi toteutetaan. Oppi-

laan käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineiden arvosanaan.

Sanallinen käyttäytymisen arviointi voi olla todistuksen osana. Todistus on tällöin salas-

sa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajilleen.

26

Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä ja kehittää oppilaan itsearvioin-

titaitoja. Tavoitteena on toisaalta tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja toisaalta

kehittää hänen opiskelutaitojaan. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myön-

teinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilasta ohjataan ja

kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselleen ja yhdessä toimi-

miselleen sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Itsearvioinnin avulla oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä

tunnistamaan edistymistään. Hänelle muodostuu käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan

oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea

sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itsearviointitaitonsa kehittyvät. Koulun opetus-

suunnitelmassa päätetään itsearvioinnin kokonaisuus ja se, kuinka usein ja millä tavoin

itsearviointi toteutetaan.

Erityistä tukea / erityistukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan

mahdolliset oppimisvaikeudet. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden

avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään hänelle

laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa

(HOJKS). Tarkemmat ohjeet erityistuen piirissä olevien oppilaiden arvioinnista on määri-

telty VERSO:ssa ja erityisopetuksen ohjeistuksesta, joka löytyy internetistä. Koulun ope-

tussuunnitelmassa päätetään arviointia koskevat tarkennetut tavoitteet ja periaatteet,

yhteistyön periaatteet koulun sisällä ja nivelvaiheissa.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suo-

men kielen taito. Oppilaan arvioinnissa on käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan

tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisen-

sa suomen kielen taitojen mahdollisista puutteita huolimatta. Arviointi voi olla sanallista

koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineessa maahanmuuttajataustainen oppilas arvioidaan pää-

sääntöisesti suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti tai joissakin poikkeustapa-

uksissa suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Suomen kielen oppimäärän joko

suomi toisena kielenä tai äidinkielenä määrittävät suomi äidinkielenä –opettaja ja äidin-

kielen opettaja yhdessä oppilaskohtaisesti oppilaan suomen kielen taidon perusteella.

Oppilaan oma äidinkieli arvioidaan vuoteen 2007 saakka äidinkieli- ja kirjallisuus -oppiai-

neen yhteydessä erillisenä oppimääränään.

Peruskoulun vuosiluokille 7 - 9 sijoittuvan maahanmuuttajaoppilaan, joka ei ole opiskel-

lut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet vieraan kielen opiskelulle

ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A –kielen oppi-

määrän tavoitteet päättöarviointiin mennessä.

Maahanmuuttajaoppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus oman äi-

dinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuk-

sen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus, jos-

sa arviointi pohjautuu päättöarvioinnin kriteereihin (astuu voimaan 2007).

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään arviointia koskevat tarkennetut tavoitteet ja pe-

riaatteet, yhteistyön periaatteet koulun sisällä ja nivelvaiheissa.

27

Päättöarviointi

Arvioinnin tehtävä

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusope-

tuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Arvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasa-

vertaisesti. Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövai-

heen muodostavat vuosiluokat 8-9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen

opetus päättyy aikaisemmin.

Oppilaan osaaminen arvioidaan monipuoliseen näyttöön perustuen suhteessa valtakun-

nallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle

kahdeksan (8). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineen arvosanaan.

Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mu-

kaista osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida mui-

den kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaaditta-

vat tiedot ja taidot välttävästi ja saa arvosanan viisi (5), mikäli hän osoittaa jossain mää-

rin kriteereiden mukaista osaamista.

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen päättövaiheessa arvostellaan numeroin erikseen kaikki yhteiset oppiaineet.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kiel-

ten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opis-

kellut, samoin, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.

Valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin

oppimäärän, arvioidaan numeroin. Lyhyemmät valinnaisaineiden oppimäärät arvioidaan

sanallisesti. Jos sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkun yhteisen aineen

syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Koulun opetussuunnitelmassa päätetään kotien kanssa tehtävän yhteistyön käytänteet

päättöarvioinnissa ja päättöarvioinnista tiedottamisen periaatteet. Lisäksi päätetään koulun

käytänteet, joilla varmistetaan, että päättöarviointi on oikeudenmukaista ja perustuu val-

takunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Oppilaan todistukset ovat virallisia julkisia asiakirjoja. Jos ne sisältävät oppilaan henkilö-

kohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, ovat ne tältä osin salassa pidettäviä.

Salassa pidettäviä aineksia sisältävä todistus voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen

huoltajilleen.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja

erotodistus. Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty todistuksiin merkittävät tie-

dot. Muut kirjalliset arviointipalautteet ovat vapaamuotoisia ja sisältävät ne asiat, jotka

koulu opetussuunnitelmassaan päättää.

Lukuvuositodistus

Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan anta-

ma arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodis-

28

tuksen. Oppilaan itsearviointi voidaan antaa lukuvuositodistuksen liitteenä. Lukuvuosito-

distuksista merkitään sovitut tiedot hallinto-ohjelmaan. Hallinto-ohjelmassa on myös lu-

kuvuositodistuslomakepohjia, joita koulujen toivotaan käyttävän.

Välitodistus

Lukuvuoden aikana annettavat arviointipalautteet voidaan antaa myös välitodistuksen

muodossa, mikäli koulun opetussuunnitelmassa näin päätetään. Välitodistus sisältää

kaikki perusteissa mainitut tiedot. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä

annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Yhdeksännen luokan oppilaalle an-

netaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaa-

minen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetukses-

ta tai ei ole saanut oppivelvollisuuttaan suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Eroto-

distuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mah-

dollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä ero-

todistusta ei tarvitse antaa toiseen vantaalaiseen kouluun siirtyvälle.

Päättötodistus

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kai-

kissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty päättötodistukseen merkittävät tiedot. Tai-

to- ja taideaineissa merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikko-

tunteina viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että

oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.

Päättötodistukseen ei merkitä arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnis-

tetiedot. Liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Käyttöönotto

Uudet todistuslomakkeet otetaan käyttöön uusien opetussuunnitelmien myötä.

Päättöarvioinnin kriteerit ja uudet päättötodistukset otetaan käyttöön Opetushallituksen

päätöksen mukaan keväällä 2007. Pääkaupunkiseudulla tehdyn sopimuksen mukaan

siihen asti päättöarvioinnissa käytetään apuna Opetushallituksen vuonna 1999 laatimia

suositusluonteisia päättöarvioinnin kriteerejä.

3.9 Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen

pedagogiseen järjestelmään perustuva opetus

Vieraskielinen opetus ja Kielikylpyopetus

Vieraskielinen opetus vastaa kansainvälistymisen haasteisiin. Tavoitteena on antaa op-

pilaille hyvä kielitaito, monikulttuurista sivistystä ja muita integroituvassa maailmassa

tarpeellisia valmiuksia.

Vieraskielinen opetus hyödyttää sekä sellaisia lapsia, jotka eivät osaa suomea, että nii-

tä, jotka haluavat oppia vierasta kieltä enemmän kuin minkä peruskoulun tavanomainen

vieraiden kielten opetus mahdollistaa. Suomen kieltä opetetaan oppilaan tilanteen mu-

kaan joko äidinkielenä tai toisena kielenä.

29

Vieraskielinen opetus edellyttää sille laadittua, opetuslautakunnan hyväksymää opetus-

suunnitelmaa.

Koulu voi opetussuunnitelmassaan päättää, että osa oppiaineista opetetaan vieraalla kielel-

lä. Tällainen opetus voidaan aloittaa tarpeen mukaan missä koulussa tahansa, jos on sopivia

opettajavoimia ja tiloja. Vieraskielinen opetus edellyttää opettajalta sujuvaa kielitaitoa.

Vieraskielistä opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi kielikylpynä. Kielikylvyllä tarkoite-

taan menetelmää, jossa lasta opetetaan aluksi lähes yksinomaan vieraalla kielellä. Äi-

dinkielisen opetuksen määrä kasvaa sitä mukaa kuin vieraan kielen taito lisääntyy. Ta-

voitteena on sujuva kaksikielisyys.

Valtioneuvoston asetus 1435/2001 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta korostaa

sitä, että vieraskielisessä opetuksessa ja kielikylpyopetuksessa on turvattava entistä

selkeämmin äidinkielen taidot. Opetuksen järjestäjän tulee päättää koulun opetuskielen

mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden (suomi äidinkielenä, suomi toisena kie-

lenä) tuntimäärästä, kuitenkin siten, että tuntimäärän tulee olla vähintään puolet äidin-

kielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen mukaisesta tuntimäärästä perusopetuksen aikana.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän on vieraskielisessä opetuksessa ja kielikylpy-

opetuksessa oltava vähintään 29 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana.

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen

äidinkielen ja kirjallisuuden (suomi/ruotsi) vähimmäistuntimäärät ovat Vantaalla seuraavat:

• luokat 1-2 yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia

• luokat 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia

• luokat 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

Ruotsin kielistä kielikylpyä annetaan Uomarinteen alakoulussa ja Myyrmäen yläkoulus-

sa. Saksan kielistä kielikylpyopetusta annetaan Laajavuoren alakoulussa ja Martinlaak-

son yläkoulussa.

Vieraalla kielellä (englanti) annetaan opetusta Vantaan kansainvälisessä, Kaivokselan

ja Kilterin kouluissa.

Vantaan kansainvälinen koulu

Vantaan kansainvälinen koulu tarjoaa perusopetusta englanniksi sellaisille vantaalaisille

oppilaille, joiden kotikieli on englanti tai joilla muuten on riittävä englannin kielen taito.

Opetuksen tavoitteena on kasikielisyys, jotta oppilailla on mahdollisuus jatkaa opinto-

jaan suomenkielisissä toisen asteen oppilaitoksissa. Koulu on yhtenäinen peruskoulu

sisältäen vuosiluokat 1 – 9.

Kaikkien kansainväliseen kouluun hakevien oppilaiden englannin kielen taito testataan.

Lisätietoja kansainvälisestä koulusta löytyy koulun internet-sivuilta.

Vantaan Montessori-luokat

Montessori – pedagogiikkaa soveltava opetus on ainejaotonta, kokonaisuuksiin perustu-

vaa opetusta. Kokonaisuuksien avulla pyritään herättämään kiinnostusta eri tiedonaloi-

hin. Tärkeää on tieteet ja tutkiminen, oivaltava oppiminen ja luova ongelmanratkaisu.

Montessoriluokat ovat osa Jokiniemen koulua.

30

31

Liitteet

1. Vantaan kaupungin perusopetuksen tuntijako

2. Vantaan kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunnitelma

3. Tiedonhallinnan opetussuunnitelma

4. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opetussuunnitelma

5. Musiikkiluokkien opetussuunnitelma

6. Musiikkiluokkien tuntijako

7. Vantaan kansainvälisen koulun tuntijakoesitys

8. Vantaan kaupungin uinnin opetussuunnitelma 1.-4. luokkien oppilaille

32

33

Va

nta

an

ka

up

un

gin

pe

ruso

pe

tuks

en

tu

ntij

ako

* V

alk

ois

ella

pohja

lla o

leva

t tu

nnit

sidota

an v

ähim

mäis

tuntim

äärä

n o

salta

.

* K

oulu

n taso

lla v

oid

aan li

ikku

a y

lösp

äin

.

* H

arm

aalla

pohja

lla o

levi

en tuntie

n ja

kautu

mis

en e

ri lu

okk

a-a

steill

e p

äättää k

oulu

.

- -

= O

ppia

inetta e

i opete

ta a

sianom

ais

ella

vuosi

luoka

lla, elle

i opetu

s- / o

ppim

issu

unnite

lmass

a tois

in m

äärä

tä

Ain

e1

23

45

67

89

Yh

t.

Äid

inki

eli

ja k

irja

llisu

us

14

55

44

33

442

A-k

ieli

- -

- -

- -

- -

- -

- -

22

22

23

316

B-k

ieli

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

22

26

Mate

matii

kka

6

44

44

33

432

Ym

pärist

öoppi

9

9

Bio

logia

ja m

aantie

to

32

23

10

Fys

iikka

ja k

em

ia

22

32

9

Terv

eys

tieto

11

13

Usk

onto

/Elä

mänka

tsom

ust

ieto

62

11

111

His

toria ja

yhte

isku

nta

oppi

-

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-

31

33

10

Taito

- ja

taid

eain

eet yh

t.

26

17

13

56

Musi

ikki

4-

2-

11

Kuva

taid

e4-

4-

2

Käsi

työ

4-

4-

3

Liik

unta

8-

4-

22

2

Kotit

alo

us

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

3

3

Oppila

anohja

us

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-

11

2

Valin

nais

et ain

eet

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-1

12

54

13

Oppila

an tuntim

äärä

20-2

120-2

123-2

523-2

524-2

624-2

630

30

30

222-

Vapaaehto

inen A

-kie

li-

- -

- -

- -

- -

- -

-2

22

22

2(1

2)

A2 o

ppila

an tuntim

äärä

25-2

726-2

8

26-2

830-3

230-3

230-3

2

Vuosi

luoki

lla 7

-9 A

2 k

iele

n v

alin

neid

en o

ppila

iden tuntim

äärä

voi y

littä

ä 3

0h/v

iikko

annettuje

n r

esu

rssi

en p

uitt

eis

sa k

ork

ein

taan 2

h/v

iikko

/ vu

osi

luokk

a

Vuosi

luokk

ien 7

-9 tuntim

äärien tule

e o

lla p

uole

n tunnin

tark

kuudella

30, ko

konais

tuntim

äärä

n tule

e o

lla 9

0 tuntia

edellä

main

ituin

poik

keuks

in.

liite 1

34

35

Vantaan kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunnitelma

Perusopetuksen 1–9 luokat yhteinen osa

Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuulu-

vana, itsenäisenä oppimääränä, joka tavoitteiltaan ja sisällöiltään eroaa suomi äidinkie-

lenä -oppimäärästä.

Suomea toisena kielenä opetetaan niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi,

ruotsi tai saame ja joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen. Myös romanit

ja paluumuuttajat voivat opiskella suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti tar-

peen mukaan.

Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaan yksi-

löllisten edellytysten mukaisesti. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppi-

mistilanne; suomen kieli on opiskelun kohde ja väline. Oppilas sekä opiskelee että käyt-

tää suomea suomenkielisessä ympäristössä. Opetuksessa otetaan huomioon myös

muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoja.

Suomi toisena kielenä -opettaja ja luokanopettaja/perusopetuksen äidinkielen opettaja

saavat tehdä yhteistyötä, jotta oppilas saa suomi toisena kielenä – opetusta myös muilla

äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla. Sa-

malla myös suomenkielisten lasten sanavarasto karttuu.

Yleiset tavoitteet ja sisällöt

Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen ja kaksikielisyys ja -kulttuurisuus, johon

sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus.

Kaikkia kielitaidon osa-alueita (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen, luetun

ymmärtäminen, kirjoittaminen sekä rakenteiden hallinta ja kielitieto) opiskellaan ja har-

joitellaan jatkuvasti. Opetuksessa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja

kertomusperinteeseen. Lisäksi harjoitellaan viestintä- ja medialukutaitoa.

Pyrkimyksenä on, että oppilaalla on mahdollisimman hyvä suomen kielen taito perus-

opetuksen päättyessä, jotta hänellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opintoja

toisella asteella sekä toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opetusjärjestelyt

Suomi toisena kielenä -opetuksessa tarjotaan kunkin lähtökohdiltaan erilaisen oppilaan

tarpeisiin sopivaa suomen kielen opetusta. Oppimissuunnitelmassa/ kotoutumissuunni-

telmassa, joka laaditaan kaikille valmistavassa opetuksessa opiskeleville lapsille ja nuo-

rille ja jonka laatimisesta sovitaan oppilashuolto-ryhmässä, määritellään myös suomi

toisena kielenä – opetuksen tavoitteet.

Tuen tarpeen voi koulussa tuoda esille luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja,

erityisopettaja, suomi toisena kielenä -opettaja tai oman äidinkielen opettaja. Myös oppi-

las itse tai hänen huoltajansa voivat ilmaista tuen tarpeen.

liite 2 (1/9)

36

Samassa opetusryhmässä opiskelee tavallisesti monella eri taitotasolla olevia oppilaita,

joten opetuksen eriyttäminen kullekin oppilaalle sopivaksi on tärkeää. Oppimateriaalit

valitaan oppilaan ikätason mukaan ja tarpeen vaatiessa luokanopettajan/yleisopetuksen

suomi äidinkielenä – opettajan kanssa yhteistyössä.

Erilaiset oppimistyylit, osaaminen ja oppilaan aiemmat kokemukset otetaan opetukses-

sa huomioon. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä ja erilaisia työs-

kentelytapoja, esimerkiksi yksilö-, pari- ja ryhmätöitä sekä tietotekniikkaa.

Opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että oppilaan henkilökohtaiset opiskelutai-

dot vahvistuvat ja hän voi omaksua uusia oppimisstrategioita. Oppilasta kannustetaan

pitkäjänteiseen opiskeluun ja ohjataan elinikäiseen oppimiseen.

Opetuksessa hyödynnetään suomenkielisen yhteisön keskellä elämistä, ympäristön tar-

joamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. Oppilaan ja

hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueen luonnosta, elämäntavoista,

kielistä ja kulttuureista voidaan käyttää apuna opetuksessa.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien opetus pyritään saamaan palkkiin luokka-asteittain/

yli luokka-asterajojen niin, että tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostaminen

on mahdollista. Esimerkiksi 1. – 2. luokkien äidinkielen oppitunnit on hyvä sijoittaa sa-

maan aikaan, jolloin suomi toisena kielenä -opetusryhmän voi koota useampien luokkien

oppilaista.

Kun yläkoulun oppilas opiskelee suomea suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaises-

ti, ja jos ruotsin kielen opiskelu yleisopetuksessa tuottaa oppilaalle kohtuuttomia vaike-

uksia, ruotsin kielen oppimäärä eriytetään ensin ja jos tämä toimenpide ei riitä, oppilaan

ruotsin kielen oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistämisestä päättää oppilashuoltoryh-

mä asiantuntijoita kuultuaan. Jos tämäkin opiskelu muodostuu oppilaalle ylivoimaiseksi,

haetaan vapautusta ruotsin kielen opiskelusta. Vapautuksen hakee huoltaja ja sen myön-

tää rehtori. Näiden tuntien aikana koulu järjestää oppilaalle suomi toisena kielenä - tai

muuta opetusta.

Arviointi

Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseu-

rooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin opinto-

jen aikana sekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana arvioidaan osaa-

misen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja. Opetuksen tavoitteet ja

arvioinnin perusteet selvitetään oppilaalle ja oppilaan huoltajille, tarpeen vaatiessa esi-

merkiksi tulkin välityksellä.

Opetuksen alkuvaiheessa kartoitetaan oppilaan vahvuudet ja tiedolliset ja taidolliset val-

miudet mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien, oppilaan esiopetuksen, val-

mistavan opetuksen tai edellisen koulun opettajien kanssa.

Opintojen aikana arvioinnin lähtökohtana ovat tiedollinen ja taidollinen lähtötaso sekä

oppilaskohtaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Arvioinnin tulee antaa oppilaalle ja

hänen huoltajilleen realistinen kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Lisäksi op-

pilasta ohjataan itsearviointiin.

Suomi toisena kielenä -arvioinnin tekevät suomi toisena kielenä -opettaja ja luokanopet-

taja/yleisopetuksen suomi äidinkielenä -opettaja sekä tarvittaessa muut oppilasta opet-

liite 2 (2/9)

37

tavat opettajat yhteistyössä. Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas on aina

arvioitava suomi toisena kielenä - oppimäärän arviointiperusteiden mukaan, vaikka hä-

nelle ei olisikaan tätä opetusta järjestetty.

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että kielen syvällinen oppiminen on yleensä vuosia

kestävä prosessi. Oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Oppilaan taus-

ta ja vähitellen kehittyvä kielitaito on huomioitava myös muiden oppiaineiden arvioinnis-

sa. Myös muiden aineiden arvioinnissa voi konsultoida suomi toisena kielenä -opettajaa.

Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön.

Suomen kielen taidon määrittäminen perustuu oppilaan monipuoliseen havainnointiin ja

erilaisiin arviointimenetelmiin (esim. Kike, Allu, Portti, Avaimia ja Portaita). Arviointi voi

olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallista

arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavutta-

nut hänelle asetetut tavoitteet hyväksytysti. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppi-

laan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa.

Mikäli oppilaan suomen kielen taito arvioidaan äidinkielisen tasoiseksi kielitaidon kaikilla

eri osa-alueilla, oppilas voidaan arvioida suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Ala-

kouluissa käytetään syys- ja väliarvioinneissa sekä lukuvuositodistuksen lisänä Vantaan

yhteistä arviointikaavaketta. Jos koulussa on käytäntönä antaa useampia arviointeja,

koulut päättävät omissa opetussuunnitelmissaan niiden toteuttamisesta.

Myös päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hy-

vinkin epätasainen. Vasta päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista.

Suomi toisena kielenä -opetus valmistavassa opetuksessa

Valmistava esiopetus

Valmistavassa esiopetuksessa lapselle tarjotaan tilaisuuksia harjoitella kehittyvää suo-

men kielen taitoaan sekä opettajan ohjaamissa oppimis- että muissa vuorovaikutustilan-

teissa toisten lasten ja koulun aikuisten kanssa. Tavoitteena on, että perusopetukseen

siirtyessään oppilas on sekä aktiivinen kuuntelija ja osallistuja että itseensä luottava suo-

men kielen käyttäjä. Opetuksen sisällöt valitaan lapsen omasta lähipiiristä ja edetään

tutusta tuntemattomampaan. Suomen kielen opetuksessa harjoitellaan erilaisten moni-

puolisten virike- ja kuvamateriaalien käyttämistä opetuskeskustelujen ja lasten omien

tarinoiden pohjana.

Kuunteleminen painottuu arkikieltä ymmärtävään kuuntelemiseen, tarinoihin ja satuklas-

sikoihin keskittymiseen sekä yhdessä kuunneltujen ohjeiden mukaisesti tapahtuvan toi-

minnan harjoitteluun.

Puhumisessa opetellaan nimeämään asioita. Pääpaino on erityisesti lapsen ilmaisuval-

miuden lisäämisessä ja arkikielen tuottamisessa. Oppimistilanteissa harjoitellaan tilan-

nefraaseja ja kartutetaan eri aihekokonaisuuksien sana- ja käsitevarastoja. Sanoja ryt-

mitetään, riimitellään ja harjoitellaan tavuttamista. Opetellaan paikankäsitteitä; edessä,

takana, keskellä, vieressä, välissä, alhaalla, ylhäällä.

Lapsen kielellisiä valmiuksia harjoitetaan leikin avulla: äänne-erottelua, alku- ja loppuään-

teen erottelua, kirjainhahmojen tunnistamista sekä oikean kynäotteen ja kirjoitussuun-

nan opettelua.

liite 2 (3/9)

38

Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Vantaan kau-

pungin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon,

jotka perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikoista, jotka sisältyvät Euroo-

pan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhtei-

seen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Opetusta järjestettäessä taitotasoittain otetaan huomioon, että kullakin taitotasolla opis-

kelevien oppilaiden ikäjakauma on kuudesta vuodesta ylöspäin. Keskeiset sisällöt tulee

valita oppilaiden tavoitteiden kannalta mielekkäiksi ja ikäkausittain tarkoituksenmukai-

siksi kokonaisuuksiksi.

liite 2 (4/9)

39

liite 1 (5/9)

SU

OM

I T

OIS

EN

A K

IELE

NÄ

– o

petu

s O

ppila

an v

uoro

vaik

utu

staid

ot

kart

tuva

t:

KE

SK

EIS

ET

SIS

ÄLLÖ

T

T

aso

lla A

.1.1

. – A

.1.3

. T

aso

lla A

.2.1

. – A

.2.2

. T

aso

lla B

.1.1

. – B

.1.2

.

TA

VO

ITT

EE

T:

Oppila

s oppii

Kie

lita

ido

n a

lke

ide

n h

alli

nna

sta

to

imiv

an

alk

eis

kie

lita

ido

n taso

lle

Pe

rusk

ielit

aid

on

alk

uva

ihee

sta

ke

hitt

yvän p

eru

skie

litaid

on taso

lle

Toim

ivan p

eru

skie

litaid

on taso

lta

suju

van p

eru

skie

litaid

on taso

lle

ää

ntä

mä

än

su

om

en

kie

ltä

ym

mä

rre

ttä

vä

sti

selv

iyty

mä

än

kä

ytä

nn

ön

p

uh

etila

nte

issa

eri

ym

pä

rist

öis

sä

kert

om

aa

n its

est

ää

n,

läh

ipiir

istä

än

ja

ym

pä

rist

öst

ää

n

va

sta

am

aa

n its

eä

än

ko

ske

viin

kys

ymyk

siin

ja

ke

rto

ma

an

ko

ulu

työ

hö

nsä

liit

tyvis

tä a

sio

ista

ä

än

teid

en

ke

sto

n ja

in

ton

aa

tio

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

pu

he

vie

stin

nä

n p

eru

sasi

oid

en

h

arj

oitte

lem

ine

n:

terv

eh

tim

ine

n ja

to

ivo

tukse

t, e

sittä

ytym

ine

n k

iittä

min

en

, a

nte

eks

ipyy

täm

ine

n

om

ien

ta

rpe

ide

n,

tie

toje

n,

mie

lipite

ide

n

ja t

un

teid

en

ilm

ais

em

ise

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

san

ava

rast

on

ka

rtu

tta

min

en

: ko

ulu

; o

pe

tta

jat,

mu

u h

en

kilö

kun

ta ja

ka

veri

t,

op

pitu

nn

it,

kou

luym

pä

rist

ö

aja

n ilm

ais

ut:

vuo

de

na

jat,

ku

uka

ud

et,

vi

iko

np

äiv

ät,

vu

oro

kau

de

na

jat,

ke

llon

aja

t vä

rit,

mu

od

ot,

va

sta

koh

da

t, s

uu

nn

at

he

nki

löko

hta

ine

n e

läm

ä:

min

ä,

koti,

perh

e,

suku

, ys

tävä

t tu

nte

isiin

liit

tyvä

sa

na

sto

ke

ho

, p

uh

tau

s, v

aa

tetu

s; r

avi

nto

ja

ru

oka

ilu

luo

nto

; o

ma

n e

linp

iirin

ka

svit,

me

tsä

, ko

ti-

ja v

illie

läim

et,

pin

na

nm

uo

do

t ja

ve

sis

töt

rake

nn

ett

u y

mp

ärist

ö;

liike

nn

e-

ja

liike

nn

eka

sva

tus

p

uh

elin

käyt

täyt

ymis

en

ha

rjo

itte

lem

ine

n

a

sio

intitila

nte

ide

n h

arj

oitte

lem

ine

n

o

mie

n m

ielip

ite

ide

n p

eru

ste

lem

ise

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

sa

na

vara

sto

n s

yve

ntä

min

en

lä

htö

koh

tan

a

eri

op

pia

ine

et

san

ava

rast

on

syv

en

täm

ine

n e

rity

ise

sti e

ri

op

pia

ine

ide

n k

oh

da

lta

ja

aja

nko

hta

isis

ta

asio

ista

40

liite 2 (6/9)

pitä

mä

än

pie

nim

uo

tois

en

, e

tukä

tee

n v

alm

iste

llun

su

ulli

sen

e

sityk

se

n t

utu

lle y

leis

ölle

ko

mp

en

soim

aa

n k

ielit

aito

nsa

a

ukk

oja

ilm

ais

em

aa

n its

eä

än

va

iva

tto

ma

sti

ha

vain

no

ima

an

ym

pä

rist

öss

ä

käyt

ävi

ä k

esk

ust

elu

ja ja

ero

tta

ma

an

p

uh

ee

sta

tu

ttu

ja s

an

oja

ja la

use

ita

sekä

sa

no

ista

eri

lais

ia ä

än

teitä

ym

mä

rtä

mä

än

op

etu

kse

n k

esk

eis

et

asi

at

osa

llist

um

aa

n e

ri o

pp

iain

eis

iin t

ai

mu

ihin

asio

ihin

liitt

yviin

ke

sku

ste

luih

in

ero

tta

ma

an

pä

äko

hd

at

ja

tärk

eim

mä

t yk

sity

isko

hd

at

op

etu

ske

sku

ste

luis

ta

ymm

ärt

äm

ää

n e

loku

vie

n,

tele

visi

o-

oh

jelm

ien

ja u

utist

en

pä

äko

hd

at

ku

ullu

n y

mm

ärt

äm

ise

n h

arj

oitte

lem

ine

n

kesk

ust

elu

jen

, la

ulu

jen

, ru

no

jen

, sa

tuje

n ja

ke

rto

mu

ste

n a

vulla

p

ari-

ja r

yhm

äty

öta

itoje

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

su

ulli

ste

n e

sity

ste

n h

arj

oitte

lem

ine

n

ki

ert

oilm

au

ste

n k

äyt

täm

ise

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n;

syn

on

yym

it

yl

eis

kie

len

ja

pu

hu

tun

kie

len

vä

lisee

n

ero

on

tu

tust

um

ine

n

o

pp

iain

eita

ja m

uita

asi

oita

ko

ske

vie

n

tark

istu

skys

ymys

ten

esi

ttä

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

rake

nta

van

ja m

uu

t h

uo

mio

on

ott

ava

n

kesk

ust

ele

mis

en

ha

rjo

itte

lem

ine

n

suu

llise

n e

sity

kse

n s

uu

nn

itte

lem

ine

n ja

p

itäm

ine

n;

väitt

ely

tila

nte

ide

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

kuva

ilun

, ve

rta

ilun

ja

se

lost

am

isen

h

arj

oitte

lem

ine

n

yle

iski

ele

n ja

pu

hu

tun

kie

len

vä

lisen

ero

n

tun

nis

tam

ine

n

pu

he

vie

stin

nä

n ja

vu

oro

vaik

utu

sta

ito

jen

st

rate

gio

ide

n h

arj

oitt

ele

min

en

: ke

sku

ste

lun

alo

itta

min

en

, ja

tka

min

en

ja

lo

pe

tta

min

en

elo

kuvi

en

, te

levi

sio

– o

hje

lmie

n ja

uu

tist

en

se

ura

am

ine

n ja

niis

tä k

esk

ust

ele

min

en

41

liite 2 (7/9)

Oppila

an luku

- ja

kirjo

itust

aid

ot

kehitt

yvät; s

am

oin

hänen t

aito

nsa

tulk

ita ja h

yödyn

tää e

rila

isia

teks

tejä

sekä

tuottaa t

eks

tejä

ja

hyö

dyn

tää n

iitä e

ri t

ark

oitu

ksiin

K

ES

KE

ISE

T S

ISÄ

LLÖ

T

T

aso

lla A

.1.1

. – A

.1.3

. T

aso

lla A

.2.1

. – A

.2.2

. T

aso

lla B

.1.1

. – B

.1.2

.

TA

VO

ITT

EE

T:

Oppila

s oppii

Kie

lita

ido

n a

lke

ide

n h

alli

nna

sta

to

imiv

an

alk

eis

kie

lita

ido

n taso

lle

Pe

rusk

ielit

aid

on

alk

uva

ihee

sta

ke

hitt

yvän p

eru

skie

litaid

on taso

lle

Toim

ivan p

eru

skie

litaid

on taso

lta

suju

van p

eru

skie

litaid

on taso

lle

luke

mis

en

ja

kir

joitta

mis

en

pe

rust

ekn

iika

t se

kä v

ah

vist

aa

luku

- ja

kir

joitu

sta

itoa

an

tu

nn

ista

ma

an

te

kstist

ä t

eh

tävä

na

nn

on

ymm

ärt

äm

ää

n lu

kem

ast

aa

n t

ieto

ja,

jotk

a

kosk

eva

t e

nn

est

ää

n t

utt

uja

aih

eita

löyt

äm

ää

n lyh

yestä

te

kstist

ä

tarv

itse

ma

nsa

tie

do

n,

en

sin

pä

äa

sia

t ja

m

yöh

em

min

jo

ita

kin

yksityi

sko

htia

ymm

ärt

äm

ää

n e

rity

ypp

isiä

te

kste

jä ja

e

ritt

ele

mä

än

niit

ä

teke

mä

än

hu

om

ioita

te

kstie

n s

isä

llöst

ä ja

p

oim

ima

an

ole

nn

ais

en

tie

do

n lu

kem

ast

aa

n

h

an

kkim

aa

n its

en

äis

est

i u

utt

a t

ieto

a

tu

nte

ma

an

tyy

pp

ikir

jaim

et

ja k

äyt

täm

ää

n

niit

ä

aa

kko

ste

n,

voka

alie

n ja

ko

nso

na

ntt

ien

h

arj

oitte

lem

ine

n

ää

nte

ide

n e

roje

n ja

kir

jain

– ä

än

ne

–

vast

aa

vuu

de

n h

arj

oitte

lem

ine

n

voka

alih

arm

on

ian

op

ett

ele

min

en

me

kaa

nis

en

luku

- ja

kir

joitu

sta

idon

va

hvi

sta

min

en

(1

. -

2.

luo

killa

p

eru

sop

etu

kse

n lu

oka

ssa

op

itu

n

tuke

min

en

)

te

htä

väki

rjo

jen

oh

jeid

en

ym

mä

rtä

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

lu

etu

n y

mm

ärt

äm

ise

n h

arj

oitte

lem

ine

n

ikä

kau

de

lle s

op

ivie

n,

eri

tyyp

pis

ten

te

kstie

n

avu

lla

san

oje

n m

erk

ityk

sen

pä

ätt

ele

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

lu

kuta

ido

n s

tra

teg

ioid

en

ha

rjo

itte

lem

ine

n,

en

na

koin

ti,

pä

ätt

ely

, ke

ske

iste

n a

sio

ide

n

ets

imin

en

te

kstist

ä

te

kstin

ymm

ärt

äm

ise

n h

arj

oitte

lem

ine

n

o

pp

ikir

joje

n s

isä

llysl

ue

tte

loid

en

ja

san

aki

rjo

jen

kä

ytö

n h

arj

oitte

lem

ine

n

ki

rja

sto

n ja

tie

tote

kniik

an

kä

yttä

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n t

ied

on

ets

intä

än

luku

taid

on

va

hvi

sta

min

en

: su

juva

lu

kem

ine

n,

ää

ne

en

luke

min

en

, e

läyt

yvä

n

luke

mis

en

ha

rjo

itte

lem

ine

n

luku

taid

on

str

ate

gio

ide

n h

alli

nn

an

va

hvi

sta

min

en

teks

tin

ymm

ärt

äm

ise

n h

arj

aa

nn

utt

am

ine

n

ja m

erk

ityk

sen

pä

ätt

ele

min

en

a

sia

yhte

ydestä

42

liite 2 (8/9)

kä

ytt

äm

ää

n iso

a a

lku

kir

jain

ta ja

pis

tett

ä

kir

joitta

ma

an

yksin

ke

rta

ise

t sa

na

t ja

ra

ke

nte

et

me

lko

oik

ein

kir

joitta

ma

an

alu

ksi yk

sin

ke

rta

isia

vie

ste

jä

tai kir

joite

lmia

; m

yö

he

mm

in o

tta

ma

an

h

uo

mio

on

te

kstin

va

sta

an

ott

aja

n ja

kä

ytt

öta

rko

itu

kse

n

kir

joitta

ma

an

eri

te

kstila

jeja

ja

tu

ott

am

aa

n

tila

nte

ese

en

ja

ta

rko

itu

kse

en

so

piv

ia

tekste

jä

su

un

nitte

lem

aa

n ja

tu

ott

am

aa

n

yh

ten

äis

en

, jä

se

nn

elly

n k

irjo

ite

lma

n

la

atim

aa

n ikä

taso

llee

n s

ove

ltu

van

tu

tkie

lma

n

kir

joitta

ma

an

ym

mä

rre

ttä

vä

ä ja

lä

he

s

vir

he

etö

ntä

kie

ltä

me

ka

an

ise

n k

irjo

itu

sta

ido

n ja

ty

yp

pik

irja

inte

n h

arj

oitte

lem

ine

n

ta

vu

-, s

an

akir

joitta

min

en

iso

n a

lku

kir

jaim

en

ja

pis

tee

n p

aik

an

h

arj

oitte

lem

ine

n

yk

sin

ke

rta

ise

n la

use

rake

nte

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

ly

hyi

de

n la

use

ide

n k

irjo

itta

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

vie

stin

la

atim

ine

n y

stä

vä

lle/v

ira

no

ma

ise

lle

o

ma

n t

uo

tokse

n k

orj

aa

min

en

op

ett

aja

n

oh

jau

kse

ssa

tie

tote

kn

iste

n t

aito

jen

ha

rjo

itte

lem

ine

n

to

isto

- ja

sa

ne

lukir

joitta

min

en

pe

rusla

use

en

ja

se

n v

älim

erk

kie

n,

tava

llisim

pie

n k

iele

n r

ake

nte

ide

n ja

sid

oske

ino

jen

harj

oitte

lem

ine

n

o

pittu

jen

sa

no

jen

ja

ra

ke

nte

ide

n k

äyt

ön

h

arj

oitte

lem

ine

n o

mis

sa

tu

oto

ksis

sa

kir

jalli

ste

n k

oe

vasta

uste

n h

arj

oitte

lem

ine

n

tiiv

iste

lmä

n,

kir

jae

site

lmä

n la

atim

ine

n

m

ielle

ka

rta

n k

äyt

ön

, o

tsik

oin

nin

ja

ka

pp

ale

jao

n h

arj

oitte

lem

ine

n

o

ma

n t

uo

tokse

n a

rvio

inti

kir

joitu

sta

ido

n v

ah

vis

tam

ine

n e

rity

yp

pis

ten

te

kstie

n;

tiiv

iste

lmie

n,

kir

joite

lmie

n,

tutk

ielm

ien

, h

akem

uste

n a

vu

lla

u

se

ita

la

use

ita

sis

ältä

vie

n v

irkke

ide

n

kir

joitta

mis

en

sekä

mo

nip

uo

liste

n

lau

se

rake

nte

ide

n h

arj

oitte

lem

ine

n

ko

ete

htä

viin

esse

eva

sta

uste

n la

atim

ise

n

ha

rjo

itte

lem

ine

n

kir

jalli

se

n e

sityk

se

n s

uu

nn

itte

lu ja

p

itä

min

en

om

an

tu

oto

kse

n t

ark

ka

ilem

ine

n ja

ko

rja

am

ine

n

43

Oppila

an s

uhde k

iele

en,

kirjalli

suute

en ja m

uuhun k

ultt

uuriin

syv

enee

K

ES

KE

ISE

T S

ISÄ

LLÖ

T

Taso

lla A

.1.1

. – A

.1.3

. T

aso

lla A

.2.1

. – A

.2.2

. T

aso

lla B

.1.1

. – B

.1.2

. T

AV

OIT

TE

ET

:

Oppila

s oppii

Kie

lita

ido

n a

lke

ide

n h

alli

nna

sta

to

imiv

an

alk

eis

kie

lita

ido

n taso

lle

Pe

rusk

ielit

aid

on

alk

uva

ihee

sta

ke

hitt

yvän p

eru

skie

litaid

on taso

lle

Toim

ivan p

eru

skie

litaid

on taso

lta

suju

van p

eru

skie

litaid

on taso

lle

arv

ost

am

aa

n s

ekä

su

om

ala

ista

ett

ä m

uita

ku

lttu

ure

ja

tie

täm

ää

n,

ett

ä S

uo

me

n e

ri o

siss

a

pu

hu

taa

n e

ri t

ava

lla

tu

nte

ma

an

su

om

en

kie

len

ra

ken

teita

ja

san

oje

n v

älis

iä s

uh

teita

ha

llits

em

aa

n s

uo

me

n k

iele

n k

eske

isim

mä

t ra

ken

tee

t, s

an

oje

n v

älis

iä s

uh

teita

, fr

aa

seja

ja

id

iom

eja

ha

vain

no

ima

an

ja

arv

ioim

aa

n s

uo

me

n

kie

len

ta

ito

jaa

n

tu

nte

ma

an

ikä

kau

ten

sa k

irja

llisu

utt

a

ym

mä

rtä

mä

än

ku

ule

mia

an

ja lu

kem

iaa

n

satu

ja,

tari

no

ita

ja

ke

rto

mu

ksia

keh

ittä

mä

än

kie

lita

ito

aa

n ja

kie

lelli

stä

tie

tois

uu

tta

an

lu

kem

alla

kir

jalli

suu

tta

tun

nis

tam

aa

n e

rila

ise

t te

kstity

ypit ja

kirj

alli

suu

de

n p

ää

lajit

tun

tem

aa

n v

iest

inn

än

eri

mu

oto

ja ja

h

yöd

yntä

mä

än

niit

ä

su

hta

utu

ma

an

kri

ittise

sti

ha

nkkim

aa

nsa

tie

too

n

kou

lum

aa

ilma

ssa

esi

inty

vie

n k

äyt

än

teid

en

ym

mä

rtä

min

en

ja n

iide

n m

uka

an

to

imim

ise

n h

arj

oitte

lem

ine

n

su

om

ala

isiin

ta

po

ihin

tu

tust

um

ine

n

ik

äka

ud

en

ja k

ielit

aid

on

mu

kais

ee

n

ki

rja

llisu

ute

en

tu

tust

um

ine

n

e

ri m

aid

en

ke

rto

mu

s- ja

ku

lttu

uri

pe

rin

tee

see

n t

utu

stu

min

en

su

om

ala

ise

en

ku

lttu

uri

in ja

arv

om

aa

ilma

an

tu

tust

um

ine

n

su

om

en

kie

len

ve

rta

am

ine

n o

ma

an

ä

idin

kie

lee

n;

alu

ksi sa

na

taso

lla

ik

äka

utt

a v

asta

ava

n k

ielit

ied

on

o

pis

kele

min

en

; sa

na

luo

kat,

sija

mu

od

ot,

la

use

en

jäse

ne

t, v

älim

erk

it

yl

eis

imp

ien

ylä

- ja

ala

käsi

tte

ide

n,

syn

on

yym

ien

ja s

an

oje

n jo

hta

mis

en

h

arj

oitte

lem

ine

n

ik

äka

ud

en

ja

kie

lita

ido

n m

uka

ise

en

ki

rja

llisu

ute

en

tu

tust

um

ine

n

e

ri m

aid

en

ke

rto

mu

s- ja

ku

lttu

uri

pe

rin

tee

see

n t

utu

stu

min

en

eri

me

dio

ihin

tu

tust

um

ine

n;

kuva

luku

taid

on

ja

me

dia

kritiik

in a

lke

et

suo

ma

lais

ee

n y

hte

isku

nta

an

tu

tust

um

ine

n

suo

ma

lais

en

ja

mu

ide

n k

ulttu

uri

en

ja

yh

teis

kun

tam

uo

toje

n v

ert

aile

min

en

ikä

ka

utt

a v

asta

ava

n k

ielit

ied

on

syv

en

täm

ine

n;

oik

ein

kir

joitu

s, ve

rbio

pp

i,

lau

see

njä

sen

et,

re

akt

iot,

la

use

en

va

stikke

et

san

oje

n m

uo

do

sta

mis

en

, fr

aa

sie

n ja

id

iom

ien

ha

rjo

itte

lem

ine

n

om

an

tu

oto

kse

n r

efle

kto

inti

itse

nä

ine

n,

ikä

taso

lle s

ove

ltuva

n

kirj

alli

suu

de

n lu

kem

ine

n

suo

ma

lais

en

kir

jalli

suu

de

n t

ärk

eim

mä

t kla

ssik

ot;

Ka

leva

la,

Se

itse

mä

n v

elje

stä

kirj

alli

suu

de

n p

eru

san

aly

ysin

h

arj

oitte

lem

ine

n;

aih

e,

juo

ni, h

en

kilö

t, a

ika

ja

pa

ikka

kau

no

kirj

alli

suu

de

n p

ää

lajie

n

op

iske

lem

ine

n

Inte

rne

tin

ja

mu

ide

n v

iest

intä

välin

eid

en

h

yöd

yntä

min

en

; o

pis

kelu

, tie

do

nh

an

kin

ta,

vie

stin

tä

liite 2 (9/9)

44

45

Tiedonhallinnan opetussuunnitelma

Tiedonhaku sekä erilaisten aineistojen ja lähteiden arviointi on tullut osaksi jokapäiväistä

koulutyötä. Tiedonhallinnan opetusohjelman tulisi alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta. Sen

perustana on koulujen ja Vantaan kirjastojen välinen yhteistyö, kumppanuus ja jaettu

vastuu.

Kirjastot ovat oppimisen tukiasemia ja avoimia oppimisympäristöjä, jotka tukevat opetta-

jaa opetussuunnitelman toteuttamisessa. Kirjastoissa informaatioalan ammattilaiset ovat

juuri tämän alueen asiantuntijoita. Kirjastoista löytyy myös huomattavaa kirjallisuuden

tuntemusta ja sisältöosaamista..

Koulu ja kirjasto laativat yhteistyössä tiedonhallintataitojen keskeiset oppi-si-sällöt. Ope-

tusta toteutetaan koulussa, koulukirjastossa ja lähikirjastossa. Käytännön järjestelyt ja

aikataulut sovitaan yhdessä kirjaston kanssa kunkin yksikön toimintaresurssit huomioi-

den. Opettaja keskustelee etukäteen kirjas-to-ammattilaisen kanssa kirjastokäynneistä,

niiden aihepiiristä ja tiedon-hakutehtävistä.

Tiedonhaku ja sen opetus alkavat parhaiten mielenkiintoisesta ongelmasta, joka ei rat-

kea ilman siihen liittyvää tiedonhakua. Näin kirjastossa annettava opetus voidaan nivoa

kiinteästi koulun opetuk-seen. Opinto-ohjelman toteutumista, oppimistuloksia ja asetet-

tujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännölli-ses-ti opettajan ja kirjastonhoitajan

kanssa yhdessä..

Ohjelmaan on sisällytetty myös kaunokirjallisuus, kirjavinkkauskirjavinkkaus ja kirjalli-

suusesittelyt. Kirjavinkkausta voidaan tehdä sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Alus-

ta alkaen huomioitava, että lapsella on aina yksilöllinen suhde lukemiseen, medioihin ja

tiedonhankkimiseen.

Luokat 1-2

Kirjasto on kiva paikka, sinne voi mennä toistekin! Satuja, kirjaesittelyjä, kirjastokortti,

vinkkausta, kertomista, vuorovaikutusta, oikea aineisto oikealle lapselle, lukuharrastuk-

sen ja tiedonhalun sytyttäminen, lasten internet-sivustoja.

Luokat 3-4

Lukuharrastuksen vahvistaminen, tiedonhaun alkeiden oppiminen. Kirjan rakenne, mi-

ten tietoa haetaan kirjasta ja hyllystä, kirjaston palvelujen käytöstä, kirjaston internet-

sivut, haku kirjan nimen ja tekijän mukaan aineistotietokannasta, opetus pienryhmissä,

arviointi, kirjallisuusesittelyt, vinkkaukset, mielenkiintoisia internet-sivustoja.

Luokat 5-6

Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen, kriittisyys ja internet. Haku-

teokset, tietosanakirjat: mitä ovat, miten käytetään, internet tietolähteenä, kriittinen suh-

tautuminen tietoon. Kirjaesittelyjä, opettajan antama tehtävä/projekti, aiheeseen liitty-

vään aineistoon (tieto ja/tai kauno) tutustuminen kirjastossa (kirjat, lehdet, romput, inter-

net), haku aiheen mukaan aineistotietokannasta, näkökulman määrittelyä.

Luokat 7-9

Tiedonhakutaitojen syventäminen, kriittinen ja analyyttinen suhtautuminen tietoon ja tie-

donlähteisiin. Kaunokirjallisuus. Kirjastoluokitus tarkemmin (1-10), vaativampi tiedonha-

ku, käsikirjasto, kirjaston tietokannat, internet tiedonhaun välineenä, kriittisyys ja arvioin-

tikyky. Aikuisten kaunokirjallisuus, kirjaesittelyjä teeman mukaan, internetin hakukoneet,

käytännön työkaluja tiedonhaun nopeuttamiseksi, esitelmä/essee/tehtävä, joka vaatii tie-

donhakua, aihe opettajan kanssa sovittu, kirjaesittelyjä.

liite 3

46

47

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opetussuunnitelma

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä opetussuunnitelmaosio pohjautuu peruskoulun ope-

tussuunnitelman perusteiden arvopohjan, oppimiskäsityksen, toimintakulttuurin sekä työ-

tapojen määritelmiin.

Tieto- ja viestintätekniikka ja nykyaikaiset työskentelyvälineet nähdään osana opetusta

ja niiden hyödyntäminen liitetään eri aihekokonaisuuksiin ja kuhunkin oppiaineeseen

asianmukaisella ja järkevällä tavalla. Oppilaan kehittymistä nykyaikaisen yhteiskunnan

informaatiolukutaitoiseksi jäseneksi tuetaan järjestämällä tilaisuuksia tietokoneiden ja

muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen ja kirjasto- ja tietopalveluiden käyttöön.

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä opetussuunnitelmaosio pohjautuu peruskoulun

opetussuunnitelman perusteiden arvopohjaan, oppimiskäsitykseen sekä työtapoihin.

Painopistealueet

• Oppilasta tuetaan omien opiskelutaitojen oppimisessa

• Oppilaalle taataan mahdollisuus monipuoliseen oppimiseen

• Oppilaasta tuetaan tarvittavien tietojen ja taitojen sekä jatko-opinto-mahdollisuuksien

hankkimiseen tulevaa elämää varten

• Oppilas saa valmiudet toimia ja osallistua, demokraattisen tietoyhteiskunnan jäsenenä

Yleiset tavoitteet

Peruskoulun päättävällä oppilaalla on hyvät opiskelutaidot

Peruskoulun päättävällä oppilaalla on monipuoliset tietoyhteiskuntataidot

• monipuoliset tiedonhankintataidot

• yhteiskunnassa osallistuvaa toimintaa tukevat vuorovaikutustaidot

• Kielitaito

• monipuoliset digitaaliset mediataidot

• riittävät tietotekniset taidot

Toimintaperiaate

Luokat esi – 7.

Oppilasta tuetaan ja hänen valmiuksiaan kehitetään myöhempää työskentelyä ja oppi-

mista varten.

Luokat 8-9

Oppilaan ohjaaminen jatko-opintoja varten

Oppilaan valmiuksien kehittäminen työelämän ja tietoyhteiskunnan jäseneksi

Mediataidot

Oppilas

• kehittää medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympä-

ristössä

• käyttää medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen

käyttämiseen

• oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti

• on tutustunut eri median keinoin rakennettuun fiktioon

liite 4 (1/4)

48

• kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan erilaisia median tekstejä

• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmanku-

vaa ja ohjata ihmisten valintoja

• osaa arvioida omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumuksiaan sekä -taitojaan

• lukee erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

• tunnistaa tavallisia median tekstilajeja

• osa arvioida ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuu-

den ja terveyden näkökulmasta

• kykenee havainnoimaan median eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä ja kykenee perus-

telemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

• ymmärtää median ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet

• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä

• osaa soveltaa teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

• ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa

ja ympäristöä.

• käyttää median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita

• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digi-

taalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua

• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta

Tiedonhankinta- ja tiedonhallintataidot

Oppilas

• kartuttaa ja syventää tiedonhankintataitojaan

• käyttää erilaisia tiedonhankintavälineitä

• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä:

- kirjasto, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta, oppikirjat, sa-

nakirjat, muut lähteet

• harjoittelee yksinkertaisten tietoverkon tiedonhankintamenetelmien ja tiedonhaun vai-

heita ohjatusti

- muistiinpanot

- lähdemerkinnät

- aineistojen valikointi

- aineistojen analysointi

- aineiston ryhmittely

- tiedon rakentaminen

• ymmärtää mitä tiedonhankintaprosessi tarkoittaa .

• syventää tiedonhankintamenetelmien taitojaan

- erilaisten asiatekstien tarkoituksenmukaisuus

- tiedon luotettavuus

• käyttää eri oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien ominaisia käsitteitä sekä tiedonhan-

kinta- ja tutkimusmenetelmiä

• harjaantuu tieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä

tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa.

- valmiudet keskustella ja kirjoittaa eri tiedonaloihin kuuluvista asioista ja ilmiöistä tar-

koituksenmukaisia käsitteitä käyttäen

- ymmärtää tieteen ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympä-

ristössä ja yhteiskunnassa.

• käyttää ja soveltaa tiedonhankintataitojaan ja tietojaan elämän eri tilanteissa

• osaa arvioida kriittisesti erilaisia tietoaineistoja ja valita oman toiminnan kannalta kes-

keisimpiä sisältöjä

liite 4 (2/4)

49

Kielitaito

Oppilas

• osaa keskustella ja kommunikoida tietoverkon, erilaisten muiden mediavälineiden väli-

tyksellä

• osaa tuottaa eri tilanteisiin asianmukaisia kirjallisia tuotoksia eri tieto- ja viestintätekni-

sin välinein

• hyödyntää eri medioiden sisältöjä ja rakentaa niistä uutta

• tuottaa kirjallista, suullista sisältöä, jossa hyödynnetään eri mediavälineitä

• kansainvälisyys

Sosiaaliset taidot

Oppilas

• osaa toimia verkossa yhteisön jäsenenä

• osaa hyödyntää viestintäteknisiä välineitä monipuolisesti yhteistyössä eri osapuolien

kanssa

• harjoittelee yhteisöllisiä taitojaan tietoverkkoja hyödyntävissä oppimisympäristöissä

Riittävät tietotekniset taidot

Oppilas

• ymmärtää tietoteknisten laitteiden toimintaperiaatteen

• saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyt-

tämään viestinnän välineitä.

• osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmilla ja muutenkin hyödyntämään työskente-

lyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

- eri kohderyhmät

- erilajiset tekstit

• pystyy opiskelussaan hyödyntämään asianmukaisia ja erityyppisiä, sopivia tietotekni-

siä työvälineohjelmia monipuolisesti

Aihekokonaisuudet

Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuoro-

vaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää

median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista

ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että

tuottajana.

Tavoitteet / Oppilas oppii

• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestin-

tää

• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään

hankkimaansa tietoa

• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eetti-

siä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

liite 4 (3/4)

50

• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa

• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja

monimediaalisuus

• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todel-

lisuuteen

• yhteistyö median kanssa

• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus

• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka

Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtä-

mään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielä-

mässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä

ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liitty-

viä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden,

laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

Tavoitteet / Oppilas oppii

• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteis-

kunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

• käyttämään teknologiaa vastuullisesti

• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liit-

tyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

Keskeiset sisällöt

• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä

• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalu-

eilla eri aikakausina

• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari

• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö

• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

liite 4 (4/4)

51

Musiikkiluokkien opetussuunnitelma

Musiikkiluokat Vantaalla

Musiikkiluokilla tarkoitetaan luokkia, joille oppilaat valitaan musikaalisuustestien perus-

teella koko perusopetuksen ajaksi. Musiikkiluokilla on musiikin opetuksessa vaativam-

mat tavoitteet kuin yleensä peruskoulussa. Lisäksi opetusryhmän kokoonpano on kiin-

teä, jolloin pitkäjänteinen musiikinopiskelu yksittäisenkin oppilaan kohdalla toteutuu.

Musiikkiluokkien musiikin opetussuunnitelman perusteista ei ole annettu valtakunnallis-

ta normia. Vantaalla on kunnallinen musiikkiluokkien opetussuunnitelma, joka tarkentuu

musiikkiluokkakoulun opetussuunnitelmassa. Musiikkiluokilla on Vantaalla kuntakohtai-

nen tuntijako. Opetussuunnitelman vahvistaa opetuslautakunta.

Musiikkiluokkien lisäksi kouluissa voidaan toteuttaa musiikkipainotteista opetusta. Se

tarkoittaa lisättyä musiikinopetusta sitä haluaville oppilaille. Oppilaat osallistuvat opetuk-

seen kiinnostuksen perusteella, oppilaita ei testata musiikillisesti. Opetusryhmän kokoon-

pano voi vaihdella vuosittain. Musiikkipainotteisen opetuksen järjestämisestä voidaan

päättää koulun opetussuunnitelmassa, jonka vahvistaa opetuslautakunta.

Vantaalla on musiikkiluokkia neljässä alakoulussa ja neljässä yläkoulussa sekä kahdes-

sa yhtenäiskoulussa. Tietyssä alakoulussa alkanut musiikkiluokka siirtyy kokonaisuute-

na määrättyyn yläkouluun. Musiikkiluokkatoiminta alkaa Vantaalla 3. luokalta. Musiikki-

luokille voi pyrkiä myös 6. luokalta 7. - 9. luokkien ajaksi, jos oppilas omaa musiikkiluo-

kalla tarvittavat tiedot ja taidot. Musiikkiluokkatoiminnan käynnistämistä jo alkuopetuk-

sessa voidaan kokeilla niin haluttaessa ala-asteilla opetuslautakunnan annettua siihen

luvan opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Musiikkiluokkakoulut ovat

Hakunilanrinteen alakoulu – Hakunilan yläkoulu

Simonkallion alakoulu – Peltolan yläkoulu

Laajavuoren alakoulu – Martinlaakson yläkoulu

Uomarinteen alakoulu‘– Myyrmäen yläkoulu

Yhtenäiskoulut Mikkola ja Vantaankoski.

Peruskoulussa alkanut musiikkiluokkatoiminta antaa hyvät valmiudet jatkaa opintoja

musiikkilukiossa. Opetusministeriö on määrännyt Vaskivuoren lukiolle erityisen koulu-

tustehtävän musiikissa. Päätöksen mukaisesti opiskelijat valitaan Vaskivuoren lukioon

yhteispistemäärän mukaan, joka muodostuu musiikin pääsykokeesta saadusta piste-

määrästä ja peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvosta.

Musiikkiluokkien ainekohtaisen opetussuunnitelman rakenne

Musiikkiluokkien ainekohtainen opetussuunnitelma jakaantuu kolmeen osaan, jossa hyvä

osaaminen kuvataan 4. luokan, 6. luokan jälkeen ja 9. luokan jälkeen määritellään päät-

töarvioinnin kriteerit.

Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineen tietoihin ja taitoihin. Numeroarvostelua

käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittää tason kahdeksan (8). Sanallisessa ar-

vioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan

oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavutta-

nut tavoitteet.

liite 5 (1/8)

52

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavut-

tanut perusopetukselle asetetut tavoitteet.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).

Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8),

mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joi-

denkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylit-

täminen.

Musiikkiluokkien opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään erikseen vuosi-

luokille 3-4, vuosiluokille 5-6 ja vuosiluokille 7-9. Keskeiset sisällöt kootaan kolmen ala-

otsikon alle, jotka ovat musisointi, kuuntelu ja musiikintuntemus.

Yhteistyö opetuksen järjestämisessä

Vantaan musiikkiluokkakoulut tekevät yhteistyötä Vantaan musiikkiopiston kanssa. Yh-

teistyön muodoista järjestetään yhteinen neuvottelutilaisuus vähintään kerran lukuvuo-

dessa. Yhteistyömuotoja ovat mm. musiikkiluokkatestaus, soitonopetuksen järjestämi-

nen, musiikinteorian ja säveltapailun opetus, musiikkitieto, orkesteritoiminnan tukemi-

nen, yhteiset tuotannot ja opettajien täydennyskoulutus.

Musiikkiluokkaopetuksen jatkumon varmistaminen edellyttää ala- ja yläkoulujen musiik-

kiluokkien opettajien tiivistä yhteistyötä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisessa.

Yhteistyössä toimivat ala- ja yläkoulujen musiikinopettajat järjestävät vuosittain yhteisen

neuvottelutilaisuuden.

Tavoitteet

Valtakunnallisten peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”Musiikin ope-

tuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen koh-

teensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen il-

maisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on

myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on

erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri

ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellis-

tämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkityk-

selliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identi-

teetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja ute-

liasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisel-

lä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia

taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen eri-

laisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehitty-

mistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa

sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.”

Valtakunnallisten perusteiden lisäksi Vantaan peruskoulun musiikkiluokkien opetuksen

tavoitteena on auttaa musikaalisuustestin perusteella valittuja oppilaita kehittämään omaa

erityisosaamisen aluettaan tavoitteellisesti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Opetuksessa

painotetaan oppilaan omaa musisointia laulamalla ja soittamalla sekä syvennetään mu-

siikkitietoutta monipuolisesti.

liite 5 (2/8)

53

Musiikinopetus on jaettavissa kolmeen osa-alueeseen: musisointi, musiikin kuuntelu ja

musiikin tuntemus, joista musiikin kuuntelemisen taito on perustana kaikelle musiikilli-

selle toiminnalle:

• äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja eri laulutyyleihin perehdyttävää moniäänistä

ohjelmistoa ottaen huomioon poikien äänen muuntumisen yläasteen aikana

• yhteissoittoa kehitetään erilaisissa pienyhtyeissä sekä orkestereissa, joiden monipuo-

lista ohjelmistoa (eri tyylejä, kulttuureja jne.) valittaessa huomioidaan oppilaiden soitta-

misen taso; mikäli luokkaorkesteri on toiminut alakoulussa, jatketaan toimintaa mah-

dollisuuksien mukaan yläkoulussa

• omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja

musiikkiteknologiaa käyttäen

Syventävä laulun, yhtye- ja yhteissoiton opiskelu tapahtuu musiikkiluokkien yhteisessä

kuorossa, erilaisissa laulu- ja soitinyhtyeissä sekä koulun orkesterissa, jotka voivat toi-

mia koulun kerhoina. Näihin musiikkiluokkalaisten suositellaan osallistuvan omien taito-

jensa mukaan.

Kaikille musiikkiluokkalaisille tulisi antaa mahdollisuuksia esiintymiskokemuksiin. Musiik-

kiluokkien joka lukuvuotiset yhteiset konsertit ja luokkien omat tai yhteiset matineat ovat

hyviä tilaisuuksia oppilaiden esiintymisille.

Arviointi

Arviointi noudattaa opetushallituksen antamia musiikin arviointiohjeita. Musiikkiluokalla

oppilaan arvioinnin lähtökohtana painottuvat musiikinopetuksen tiedolliset ja taidolliset

tavoitteet, sekä oppilaan monipuolinen musiikillinen osallistuminen ja toiminta koulussa.

Musiikkiluokan oppilaan arviointi sisältää koulukohtaisten tavoitteiden lisäksi keskeisiä

oppilaan musiikillista kokonaiskehitystä mittaavia alueita, kuten:

• laulu- ja soittotaidon kehittyminen yksin ja ryhmässä

• rytmi- ja melodiatajun kehittyminen

• muoto- ja tyylitajun kehittyminen

• musiikillisen muistin kehittyminen

• oppilaan luovuuden kehittyminen erilaisissa musiikkitoiminnoissa

Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta, joten arvo-

sana koostuu eri alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta.

Musiikkiluokan oppilaan arvosana musiikissa ei ole verrannollinen tavallisella luokalla

opiskelevan oppilaan musiikin arvosanan kanssa.

liite 5 (3/8)

54

Vuosiluokat 3.-4.

Tavoitteet

Oppilas

• oppii laulamaan puhtaasti yksiäänisiä lauluja

• valitsee itselleen oman soittimen, jossa aloittaa pitkäjänteisen harjoittelun

• oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja

musiikkia

• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisen keksinnän keinoin joko laulaen, soittaen tai liikkuen

• ymmärtää oman osuutensa merkityksen ryhmässä musisoinnissa

• tutustuu muutamaan keskeiseen säveltäjään ja heidän tuotantoonsa

• saa mahdollisuuden suorittaa musiikinteorian ja säveltapailun 1/3 peruskurssi

• osallistuu esiintymisiin omien taitojensa mukaan

liite 5 (4/8)

Musiikin tuntemus

Musiikin teoria ja

säveltapailu

- 1/3-kurssin aineksen harjoit-

telu ja mahdollisuus kurssitut-

kinnon suorittamiseen

Musiikkitietous

- tutustutaan keskeisiin sävel-

täjiin (Bach, Mozart, Sibelius)

ja heidän tuotantoonsa

Luokka-aste

3.-4. -lk

Musisointi

Laulaminen

- terve äänenkäyttö

-puhdas yksiäänisyys

- kaanonit

- kaksiäänisyys

- ikäkauteen sopivat laulut

- kuorotoiminta

Soittaminen

- oman soittimen opiskelu

- nokkahuilu luokkasoittimena

- yhteissoittoa koulusoittimin

(rytmi- ja laattasoittimet)

Musiikillinen keksintä

- musiikkiliikunta

- improvisaatio muutamaa säveltä

käyttäen esim. pentatoonisella as-

teikolla koulusoittimilla

-erilaisten äänilähteiden käyttämi-

nen musiikillisessa keksinnässä

- integrointi muihin oppiaineisiin

Kuuntelu

Oma kuuntelu

- puhtauden sääntely

- oman osuuden hahmotta-

minen yhteismusisoinnissa

Tunnistava kuuntelu

- tunnelmien ja mielikuvien

löytäminen ja tunnistaminen

musiikista

- erottaa orkesterimusii-

kista yksittäisen soittimen

- hahmottaa erilaisia

muotorakenteita

- sisältönä suomalainen

kansanmusiikki, ohjelmamu-

siikki ja musiikkisadut

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä

Oppilas

• osaa laulaa puhtaasti yksiäänisiä lauluja sekä ryhmässä että yksin

• on aktiivinen oman soittimensa harrastamisessa

• osaa kuvailla kuulemaansa musiikkia

• tunnistaa joitain keskeisiä sävellyksiä

• osaa käyttää ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa ilmaistessaan itseään musiikillisen kek-

sinnän keinoin

• hallitsee musiikinteorian 1/3 peruskurssin aineksen ja hallitsee säveltapailun alkeet

• osaa soittaa suoraan nuoteista helppoja kappaleita sekä koulusoittimin että omalla soitti-

mellaan

• hallitsee laulu- ja soitto-ohjelmistoa, josta osan ulkoa

• tietää musiikin merkityksen esittävänä taiteena

• pystyy esiintymään ryhmässä erilaisille yleisöille

Keskeiset sisällöt

55

Vuosiluokat 5.-6.

Tavoitteet

Oppilas

• oppii käyttämään ääntään monipuolisesti sekä kehittämään musiikillista ilmaisuaan

laulaen, soittaen ja liikkuen yksin ja ryhmässä

• kehittää yhteissoittotaitojaan ja yhteislaulutaitojaan kouluorkesterissa, koulukuorossa

ja yhtyeissä

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä ja tutustuu

musiikin eri lajeihin ja tyyleihin

• oppii tuottamaan ja jäsentelemään omia musiikillisia ideoita ääniä, soittimia, liikettä ja

musiikkiteknologiaa käyttäen

• saa mahdollisuuden suorittaa musiikinteorian ja säveltapailun 2/3 peruskurssin

• osallistuu esiintymisiin ja oppii esiintymistaitoja

Luokka-aste

5.-6. -lk

Musisointi

Laulaminen

- terve ja monipuolinen äänenkäyttö

- kaksiäänisyys ja moniäänisyyden

alkeita

- ikäkauteen sopivia lauluja moni-

puolisesti

- perinteiset juhlalaulut

- kuorotoiminta

Soittaminen

- monipuolinen koulusoittimiston

hallinta

- tutustuminen suomalaisiin kansan-

soittimiin mahdollisuuksien mukaan

(kantele, jouhikko)

- luokkasoittimina nokkahuilu ja altto-

nokkahuilu ja/tai oma orkesterisoitin

- kitaran alkeet

- bändisoittoa mahdollisuuksien

mukaan

- luokkaorkesteri ja orkesteritoimin-

ta mahdollisuuksien mukaan

- kehittyminen oman orkesterisoitti-

men hallinnassa

Musiikillinen keksintä

- omien musiikillisten ideoiden tuot-

taminen

- tutustuminen elektronisiin ääniläh-

teisiin ja musiikin tietokoneohjelmien

käyttöön mahdollisuuksien mukaan

- musiikkiliikunta

- integrointi muihin aineisiin

(äidinkieli,liikunta, kuvaamataito)

Kuuntelu

Oma kuuntelu

- oman osuuden hahmotta-

minen

yhteismusisoinnissa

- muiden kuuntelu yhteismu-

sisoinnissa

- tunnelmien ja mielikuvien

tunnistaminen

Tunnistava kuuntelu

- soitinten ja sointivärien tun-

nistaminen

- erilaisten muotorakentei-

den hahmottaminen

- kriittinen kuuntelu

- oman kuuntelukokemuksen

kuvaileminen sanallisesti

Musiikin tuntemus

Musiikin teoria ja säveltapailu

- mahdollisuus suorittaa 2/3

teoria- ja säveltapailu- perus-

kurssi

Musiikkitietous

- tutustuminen joidenkin Eu-

roopan maiden taide- ja kan-

sanmusiikkiin

- tutustuminen joidenkin oman

aikamme säveltäjien musiikkiin

- tutustuminen musiikin eri tyy-

leihin (rock, hengellinen mus.

ym.)

- tutustuminen Suomen taide

ja kansanmusiikkiin

Keskeiset sisällöt

liite 5 (5/8)

56

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Oppilas

• osaa käyttää”ääntään monipuolisesti ja ilmeikkäästi, laulaa puhtaasti ja pystyy

osallistumaan kolmiääniseen lauluun kuorossa

• pystyy osallistumaan yhteissoittoon omalla instrumentilla tai luokkasoittimilla

yhtyeessä tai orkesterissa

• osaa kuvailla musiikkia verbaalisesti

• tunnistaa musiikin eri tyylejä ja tuntee Euroopan maiden taide- ja kansanmusiikkia ja

oman aikamme säveltäjiä

• tuntee keskeistä suomalaista taide- ja kansanmusiikkia

• osaa käyttää jotain musiikin elementtiä (melodia, rytmi, muoto, sointiväri,

dynamiikka) omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa suunnittelussa ja toteutta-

misessa

• hallitsee länsimaisen nuottikirjoituksen sekä musiikinteorian ja säveltapailun perusteet

2/3 peruskurssin tasolla

• hallitsee laulu-, soitto- ja kuoro-ohjelmistoa, josta osan ulkoa

• ymmärtää musiikin merkityksen esittävänä taiteena

• pystyy esiintymään ryhmässä erilaisille yleisöille

liite 5 (6/8)

57

Vuosiluokat 7-9

Tavoitteet

Musiikkiluokkien musiikinopetuksen tavoitteet ovat lähtökohdiltaan samat kuin yleisope-

tuksessa, mutta niiden lisäksi tavoitteissa painottuvat seuraavat:

Oppilas

• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla erityisesti laulami-

sessa ja omassa soittimessaan

• oppii rakentavan kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja muiden musiikkisuo-

ritusta musisointitilanteissa

• oppii ymmärtämään, analysoimaan ja käyttämään musiikin elementtejä, rytmiä, melo-

diaa, harmoniaa, dynamiikkaa ja sointiväriä musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmai-

sevia käsitteitä ja merkintöjä

• saa sellaiset tiedot länsimaisen musiikin kehittymisestä, että hän pystyy suorittamaan

ennen yläkoulun päättymistä musiikkitiedon peruskurssin

• osallistuu esiintymistilaisuuksiin ja ottaa vastuuta niistä

• oppilas oppii ymmärtämään jotakin siitä, miten musiikki vaikuttaa ihmisen tunteisiin

liite 5 (7/8)

Luokka-aste

7.-9. lk

Musisointi

Laulaminen

- terve ja monipuolinen äänenkäyttö

- äänenmurroksen huomioiminen

ääniharjoituksissa ja luokan moniää-

nistä lauluohjelmistoa valittaessa

- lauluyhtyeitä

- luokkakuoro

- musiikkiluokkien yhteinen kuoro

Soittaminen

- kehitetään edelleen yhteis-soitto- ja

yhtyesoittotaitoa siten, että oppilas

keskittyy siihen tai niihin luokkasoit-

timiin, jotka kokee itselleen tärkeiksi

- oman orkesterisoittimen kehittä-

mistä edelleen

- oppilaita innostetaan muodosta-

maan erilaisia pieniä soitinyhtyeitä

- luokka muodostaa koulusoittimis-

ta ja oppilaiden omista orkesterisoit-

timista toimivan orkesterin

- oppilaista muodostetaan musiikki-

luokkien yhteinen orkesteri

Musiikillinen keksintä

- omien ideoiden pohjalta lähtevää

musiikillista toimintaa kuten omien

sovitusten toteuttamista

- musiikkiteknologiaan tutustumista

-9. luokan päättötyönä oma konsert-

ti, esimerkiksi luokan itse suunnitte-

lema ja toteuttama musiikkinäytel-

mä tai musikaali

Kuuntelu

Oma kuuntelu

- osaa arvioida oman suori-

tuksen puhtautta ja sointia

yksin ja ryhmässä

- osaa antaa rakentavasti

kritiikkiä muiden suoritusta

kohtaan

- osaa kuunnella muita yh-

teismusisointitilanteissa

Tunnistava kuuntelu

- tunnistaa orkesterin soitti-

met ja niiden sointivärit

- tunnistaa eri aikakausien

musiikkia ja säveltäjiä

- tunnistaa joidenkin maiden

ja kulttuurien musiikkia

- tunnistaa suomalaista mu-

siikkia säveltäjineen

- tunnistaa pop- ja jazzmu-

siikin keskeisiä tyylejä

- kehittää kriittistä kuuntelua,

josta pystyy myös keskustel-

len tai kirjallisesti ilmaise-

maan mielipiteitään

Musiikin tuntemus

Musiikin teoria

- aikaisemmin omaksutun

teoriatiedon soveltamista ja

analysointia yhteismusisointi-

tilanteissa ja harjoituksissa

- koska osa oppilaista jatkaa

3/3-teorian tai I teoriakurssin

opiskelua musiikkioppilaitok-

sessa, tätä tietämystä sovel-

letaan käytäntöön luokan yh-

teismusisoinnissa

- oppilaita kannustetaan omi-

en sovitusten tekoon ja to-

teuttamiseen joko pienyhty-

eissä tai koko luokan toteu-

tuksina

Musiikkitietous

- tutustutaan soitinmusiikkiin

kuten sonaatti, sinfonia, kon-

sertto ja niiden muotoraken-

teisiin

- tutustutaan länsimaisen

musiikin kehittymiseen

- tutustutaan musiikkiin näyt-

tämöllä eli balettiin, ooppe-

raan, operettiin ja musikaaliin

- tutustutaan Suomen musiik-

kielämään

- tutustutaan rockin ja jazzin

vaiheisiin meillä ja muualla

- eri maiden ja kulttuurien

musiikkiin tutustumista

Keskeiset sisällöt

58

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilas

• osallistuu moniääniseen lauluun ja pysyy ryhmän mukana omassa äänessään

• hallitsee jonkin orkesteri-, rytmi- tai sointusoittimen niin, että pystyy osallistumaan sekä

yhtyesoittoon että luokkaorkesteriin

• osaa kuunnella keskittyneesti musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perustel-

tuja näkemyksiä kuulemastaan

• tunnistaa erilaisia länsimaisen musiikin soittimia

• tunnistaa ja osaa erottaa musiikin eri lajeja ja eri aikakausien tyylipiirteitä ja musiikkia

• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

• tietää ja tuntee joidenkin muiden maiden ja kulttuurien musiikkia

• osaa toteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen idean, jossa on käytetty musiikin eri

elementtejä (melodia, harmonia, rytmi, muoto, sointiväri, dynamiikka)

• osaa käyttää musiikin peruskäsitteitä musisoinnissa ja kuuntelussa

• osaa laaja-alaisesti laulu- ja soitto-ohjelmistoa

• sisäistää musiikin merkityksen esittävänä taiteena

• pystyy esiintymään ryhmässä erilaisille yleisöille

Musiikkiluokkatodistus

Oppilas saa musiikkiluokalta 9. luokan jälkeen päättötodistuksen liitteenä erillisen mu-

siikkiluokkatodistuksen, jonka kaavan on vahvistanut opetuslautakunta. Oppilaan päät-

tötodistukseen merkitään, että oppilas on ollut perusopetuksessa musiikkiluokalla.

Todistuksessa eritellään oppilaan tiedot ja taidot laulussa, soitossa ja musiikkitietoudes-

sa sanallisesti ( tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen). Lisäksi kerrotaan osallistu-

misesta koulun musiikkitoimintaan, kuten laulu- ja soitinyhtyeisiin, luokkaorkesteriin, luok-

kakuoroon, koulun kuoroon ja orkesteriin. Erityismainintoina kerrotaan oppilaan mahdol-

linen osallistuminen solisti- ja säestystehtäviin sekä musiikkitiedon peruskurssin hyväk-

sytty suoritus koulussa.

liite 5 (8/8)

59

liite 6

Mu

siik

kilu

okk

ien

tu

ntij

ako

* V

alk

ois

ella

po

hja

lla o

leva

t tu

nn

it si

do

taa

n v

äh

imm

äis

tun

timä

ärä

n o

salta

.

* K

ou

lun

ta

solla

vo

ida

an

liik

kua

ylö

spä

in.

* H

arm

aa

lla p

oh

jalla

ole

vie

n t

un

tien

jaka

utu

mis

en

eri lu

okk

a-a

ste

ille

pä

ätt

ää

ko

ulu

.

- -

= O

pp

iain

ett

a e

i o

pe

teta

asi

an

om

ais

ella

vu

osi

luo

kalla

, e

llei o

pe

tus-

/ o

pp

imis

suu

nn

itelm

ass

a t

ois

in m

ää

rätä

Ain

e1

23

45

67

89

Yh

t.

Äid

inki

eli

ja k

irja

llisu

us

14

55

44

33

44

2

A-k

ieli

- -

- -

- -

- -

- -

- -

22

22

23

31

6

B-k

ieli

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

22

26

Ma

tem

atii

kka

6

44

44

33

43

2

Ym

pä

rist

öo

pp

i

99

Bio

log

ia ja

ma

an

tieto

3

22

31

0

Fys

iikka

ja k

em

ia

22

32

9

Te

rve

ystie

to1

11

3

Usk

on

to/E

läm

än

kats

om

ust

ieto

62

11

11

1

His

toria

ja y

hte

isku

nta

op

pi

-

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-

31

33

10

Ta

ito-

ja t

aid

ea

ine

et

yht.

26

17

(+2

)1

3(+

7)

56

(+9

)

Mu

siik

ki1

14

44

43

33

Ku

vata

ide

11

11

21

2

Kä

sity

ö1

11

12

23

Liik

un

ta2

22

22

22

22

Ko

tita

lou

s -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-

33

Op

pila

an

oh

jau

s-

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

1

12

Va

linn

ais

et

ain

ee

t-

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

31

4(+

9)

Op

pila

an

tu

ntim

ää

rä2

0-2

12

0-2

12

3-2

52

3-2

52

4-2

62

4-2

63

03

03

02

22

-

Va

pa

ae

hto

ine

n A

-kie

li-

- -

- -

- -

- -

- -

-2

22

22

2(1

2)

A2

op

pila

an

tu

ntim

ää

rä2

5-2

72

6-2

8

26

-28

30

-32

30

-32

30

-32

Vuosi

luoki

lla 7

-9 A

2 k

iele

n v

alin

neid

en o

ppila

iden tuntim

äärä

voi y

littä

ä 3

0h/v

iikko

annettuje

n r

esu

rssi

en p

uitt

eis

sa k

ork

ein

taan 2

h/v

iikko

/ vu

osi

luokk

a

Vuosi

luokk

ien 7

-9 tuntim

äärien tule

e o

lla p

uole

n tunnin

tark

kuudella

30, ko

konais

tuntim

äärä

n tule

e o

lla 9

0 tuntia

edellä

main

ituin

poik

keuks

in.

60

61

liite 7

Vanta

an k

ansa

invä

lisen k

oulu

n tuntij

ako

esi

tys

- -

= O

ppia

inetta e

i opete

ta a

sianom

ais

ella

vuosi

luoka

lla, elle

i opetu

s- / o

ppim

issu

unnite

lmass

a tois

in m

äärä

tä

Ain

e1

23

45

67

89

Yh

t.

Äid

inki

eli

ja k

irja

llisu

us

44

55

43

33

435

Engla

nti,

(A

1)

55

55

43

34

337

B-k

ieli

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

22

26

Mate

matii

kka

33

44

44

33

432

Ym

pärist

öoppi

22

23

9

Bio

logia

ja m

aantie

to1

22

23

10

Fys

iikka

ja k

em

ia

22

32

9

Terv

eys

tieto

11

13

Usk

onto

/Elä

mänka

tsom

ust

ieto

11

21

12

11

111

His

toria ja

yhte

isku

nta

oppi

-

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-2

11

33

10

Taito

- ja

taid

eain

eet yh

t.

26

17

13

56

Musi

ikki

11

1

12

21

1

Kuva

taid

e2

22

23

22

Käsi

työ

11

22

22

3

Liik

unta

23

22

22

22

2

Kotit

alo

us

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

3

3

Oppila

anohja

us

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-

11

2

Valin

nais

et ain

eet

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

- -

-1

12

54

13

Oppila

an tuntim

äärä

21

21

25

25

26

26

31

31

30

236

Vapaaehto

inen A

-kie

li-

- -

- -

- -

- -

- -

-2

22

22

2(1

2)

A2 o

ppila

an tuntim

äärä

27

27-2

827-2

831-3

331-3

330-3

2

62

63

liite 8 (1/2)

Vantaan kaupungin uinnin opetussuunnitelma

1.-4. luokkien oppilaille

Uinninopetuksesta vastaavat Liikuntapalveluiden uinninopettajat. Uinninopettaja on lii-

kuntakasvattaja, joten kaikissa tilanteissa pyritään luomaan positiivinen suhtautuminen

paitsi uintiin myös muuhun liikuntaan.

Opetus etenee ryhmän tason mukaisesti. Lähtötilanteen arviointi tehdään ensimmäisel-

lä uintitunnilla. Oppilaan fyysisiä ja psyykkisiä rajoitteita kunnioitetaan ja opetusta pyri-

tään mukauttamaan yksilöllisesti. Jokaisella uintikerralla leikitään vähintään yksi leikki,

joka tukee opittua tai valmistaa tulevaan. Vapaaseen vedessä olemiseen annetaan mah-

dollisuus jokaisella kerralla.

Jokaisesta ryhmästä pidetään kirjaa ja oppilaan taitotaso ilmenee muistiinpanoista. Kir-

janpitoon merkitään myös poissaolot. Uintitaidosta viestitetään tarvittaessa vanhemmille

ja oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua uinnin tukiopetukseen.

Uintitunneille tarvitaan mukaan uima-asu, pyyhe, istuinalusta saunaan, (peseytymisväli-

neet) ja herkkäsilmäisille myös uimalasit.

Luokanopettaja viestittää kotiin uintituntien alkamisesta ja huolehtii lapsen liikkumisesta

uimahalliin ja sieltä pois sekä osallistuu valvontaan uintituntien aikana. Pidempimatka-

laisille on järjestetty koululta bussikuljetus.

Uinninopetus 1. luokille

Ensimmäisen luokan oppilaille järjestetään kevätlukukaudella uinninopetusta viisi ker-

taa. Uintitunneilla leikitään, kokeillaan erilaisia kellumis- liukumis- ja sukellusharjoitteita

ja opetellaan uimista. Uinninopetusta annetaan kahdessa tasoryhmässä; pienen altaan

opettelijat ja ison altaan harjoittelijat. Lapsen ei tarvitse osata uida tullessaan uintitun-

neille, mutta jos hän osaa uida koira- ja selkäuintia kymmenen metriä, hän voi halutes-

saan siirtyä ison altaan ryhmään.

Uinninopetus 2. luokille

Toisen luokan oppilaille järjestetään syyslukukaudella uinninopetusta viisi kertaa. Uinti-

tunnilla opetellaan päin- ja selinuintia leikkiä unohtamatta, totutellaan syvään veteen ja

harjoitellaan veteen hyppäämistä sekä uintilajeista selkäkroolitekniikkaa.

Uinninopetus 3. luokille

Kolmannen luokan oppilaille järjestetään kevätlukukaudella uinninopetusta kolme ker-

taa. Uintitunnin tavoitteena on vahvistaa alkeisuinti sujuvaksi syvässä vedessä. Kolman-

nen luokan uintitunneilla harjoitellaan myös eri uintilajien tekniikkaa ryhmän lähtötaso

huomioon ottaen. Yleensä keskitytään vain yhteen lajiin rintauintiin tai vapaauintiin sekä

harjoitellaan starttihyppyä. Ison altaan oppilaat suorittavat 100 metrin uintitaitotestin.

Uinninopetus 4. luokille

Neljännen luokan oppilaille järjestetään syyslukukaudella uinninopetusta kolme kertaa.

Uinninopetuksessa kerrataan rinta- ja vapaauintitekniikat sekä harjoitellaan pelastus-

hyppyä, -uintia ja -kuljetusta. Neljännen luokan oppilaille tehdään uintitaitotesti = oppilas

hypättyään syvään veteen kykenee uimaan pysähtymättä 200 metriä, josta 50 metriä

selällään.

64

Uimataidon ylläpitäminen

Opetussuunnitelmaan kuuluva uinninopetus ei yksinään riitä opitun uimataidon ylläpitä-

miseen. Toiveena vanhemmille onkin, että he käyvät uimassa lapsen kanssa säännölli-

sesti. Kerran kuukaudessa on riittävä määrä opitun uimataidon ylläpitämiseen.

Lisätietoja koulu-uintiasioista:

Liikuntapalvelut, puh. 8392 3784

liite 8 (2/2)

65

66

67

68