varsinais-suomen kuntapäivä 15.5.2012 ajankohtaiset kunta ... · perustasolla vahva...

Varsinais-Suomen kuntapäivä 15.5.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Suomen Kuntaliitto

Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat.

15.5.2012 Tuula Haatainen 2

Toimintaympäristö muuttuu

Kommande utmaningar

Balans mellan kommunernas uppgifter och inkomster • Basserviceprogrammet och basservicebudgeten • Översyn av finansierings- och statsandelssystemet • Tryggade skatteinkomster

Fungerande kommun- och servicestrukturer • Fungerande kommunstruktur • Effektiv servicestruktur

» produktivitet, effekter, tillgång » produktions- och finansieringsformer » servicestrategier, informationsteknik » konkurrensutsättning

• Fungerande demokrati, ledning och medborgarnas möjligheter att påverka

Globaliseringens utmaningar


Kuntauudistuksen perustelut

Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia

tulevaisuuden haasteita:

• Huolestuttava huoltosuhde

• Tuottavuuden parantaminen

• Kestävyysvajeen kattaminen

• Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot

• Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen

• Kustannusvaihtelujen eliminointi


Kuntatalouden näkymät

Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit

Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. €

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11*

Vuosikate

Poistot

Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1)

Investointien omahankintamenot yhteensä 1)

Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä.

Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset.


Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2016, mrd. € (käyvin hinnoin)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

Vuosikate

Investoinnit, netto 1)

Poistot

Lähde: Vuodet 1991–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012.

1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot


Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2016, mrd. € (käyvin hinnoin)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

Lainakanta

Rahavarat

Lähde: Vuodet 1991–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012.


Kuntauudistus

Hallitusohjelman lähtökohdat

• Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina 2012–2015 laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

• Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu

luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja.

• Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan

elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi.


Statens åtgärder våren 2012 • Finansministeriets arbetsgrupp för kommunalförvaltningens struktur

överlämnade 8.2.2012 sin utredning till förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen.

» Enligt utredningen minskas antalet kommuner kraftigt. I dag finns det 336 kommuner. Kommunstorleken växer alltså en hel del. Enligt planerna kommer största delen av kommunerna att ha 20 000–50 000 invånare.

• Samtidigt har utredningen sänts på remiss till kommunerna. Remisstiden löpte ut 13.4.

• Mellan 14.2 och 21.3 ordnade FM en regionrunda för att höra kommunerna.

• Regeringens stakar våren–hösten 2012 ut riktlinjer för den fortsatta kommunreformen och innehållet i strukturlagen (kriterierna för starka primärkommuner, hur reformen ska genomföras).

• Utredningen om servicestrukturen inom social-, hälso- och sjukvården färdigställs i maj.


Havaintoja kuntien lausunnoista



• Kunnat ovat kokeneet lausuntokierroksen tarpeelliseksi ja vastanneet hyvin monisanaisesti.

• Kunnat eivät ole ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa.

• Kannanottojen antaminen on koettu vaikeaksi, sillä kunnilla ei ole tässä vaiheessa ollut tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kunnan tehtävien arviointityöstä.

• Kunnat ovat kokeneet puutteeksi sen, että Paras-hankkeen myötä aikaansaatua yhteistyötä ei ole huomioitu riittävästi VM:n selvityksessä.



• Kuntien kannanotot selvitysalueisiin tulkinnanvaraisia; lausuntojen taustalla useita moniselitteisiä syitä liittyen laajempiin taustakokonaisuuksiin

• Yksikään esitetty selvitysalue ei saanut kannatusta kaikilta alueelle esitetyiltä kunnilta

• Maakunnittain suuriakin eroja valmiudessa kuntajakoselvityksiin

• Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on kuntien mielestä välttämätöntä. Myös palvelujen kehittämiseen arvioidaan olevan tarvetta.

15.5.2012 15 Tuula Haatainen

Kuntaliiton hallituksen lausunto 3.5.2012

Kuntaliiton lausunto rakenne- ryhmän selvityksestä

1. Kuntaliiton linjaukset 20.4.2011 uudistuksen arvioinnin pohjana.

2. Kuntien lausunnot ja kuntaliiton arvio rakennetyöryhmän selvityksestä

» Kuntien lausunnot

» Kuntaliitto: • Kuntalähtöinen uudistaminen

• Alueelliset erityisolosuhteet ja -piirteet huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja

• Kunnan roolia elinvoiman vahvistajana korostettava

• Lähivaikuttamiseen huomiota jatkovalmistelussa

Tuula Haatainen 17 15.5.2012


3. Kuntauudistuksen aikataulu ja vaiheistus » Maan hallitukselta poliittiset linjaukset jatkovalmistelun

tueksi ennen kesäkuun loppua

» Toinen lausuntokierros sen jälkeen kun uudistusta koskevat keskeiset linjaukset on tehty

4. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu » Sektorilainsäädännön valmistelu (sote, toinen aste)

kytkettävä kuntauudistukseen

» Kuntalain valmistelu käynnistettävä pikaisesti ja vaihteistettava niin, että nykyiseen lakiin tehdään tarvittavat muutokset 2015, kokonaisuudistus 2017 alusta

» Valtionosuusuudistus kokonaisuutena, jossa myös opetustoimen valtionosuusuudistus on mukana

» Kuntalain uudistukselle selkeä parlamentaarinen pohja



5. Kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys » Ensisijaisena tavoitteena vahva peruskunta » Tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat

asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.

» Tätä tavoitetta edistäisi myös kuntien sitoutuminen yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopiminen yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista.

6. Sote-palvelurakenneselvitys » Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

nykyistä vahvemmissa kunnissa, jotka pystyvät taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.

» Vahvistettujen peruspalvelujen ja vaativan erityistason välinen työnjako riippuu mm. siitä, kuinka laajasti vahvat kunnat tai sote-alueet eri alueilla kykenevät ottamaan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Lainsäädännössä tulee jättää riittävä liikkuma-vara alueellisten erityispiirteiden huomioonottamiseen.



7. Opetus- ja kulttuuritoimen palvelurakenteet » Opetus- ja kulttuuriministeriön ei tule edetä rakenteisiin liittyvässä

toimilupien uudistamisessa kuntauudistuksesta erillään.

» Uudistukset koulutuksen ja kulttuurin hallintorakenteisiin ja toimipisteverkkoon tulee voida tehdä kunnan päätöksin.

8. Kunnan tehtävien arviointi » Arvioitava, onko tehtäviä, jotka voitaisiin poistaa kuntien

järjestämisvelvollisuudesta tai joiden järjestämisen laajuutta tai tehtävän hoitamista koskevaa normitusta voitaisiin väljentää.

» Arvioitava myös kuntiin suuntautuvan lainsäädäntöön perustumattoman ohjauksen (resurssiohjaus ja informaatio-ohjaus) vähentämisen mahdollisuudet.

» Arvioitava, voidaanko kunnista muodostaa kunnan tehtäväkenttää laajentamalla, yhteispalvelua kehittämällä tai muilla keinoin portti julkisiin palveluihin.


Kommunförbundets sammanfattning: Nödvändigt att kommunerna och kommunförvaltningen förnyas

• Ett viktigt mål är starka kommuner • Kommunerna har en central roll i processen • Utgångspunkten är frivilliga sammanslagningar • Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning • Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis

uppmuntras (statsandelskompensation osv.) • Förutsättningarna för att använda

kommunindelningsutredningar ska bedömas på hösten utifrån kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna

• I de regioner där starka primärkommuner inte kan bildas ska målet vara ett mångsektoriellt samarbete mellan kommunerna inom servicen och planeringen av markanvändningen, boendet och trafiken.


Styrmetoder

• Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning

• Förutsättningarna för att använda kommunindelningsutredningar ska i september bedömas utgående från kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna

• Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis uppmuntras (statsandelskompensation osv.).


Kuntaliiton yhteenveto Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä

23 Tuula Haatainen 15.5.2012

Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma VM:n hahmotelma

2011 2012 2013

Kunnallishallinnon rakennelaki

Alue-

kierros

ja kun-

takuu-

lemiset

Asiantuntija-

kuulemiset

Laki-

esityksen

laatiminen

HE

raken-

nelaki

Selvitys ja

ehdotus

kuntajako-

selvitys-

alueiksi

Kuntalain kokonaisuudistus

2014

Uutta kuntarakennetta

koskevat ratkaisut

Erityiset kuntajakoselvitykset

(6-12 kk)

Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta

Raken-

nelaki-

työ-

ryhmä:

Kunnallishallin- non rakenne- työryhmä:

Valtionosuusuudistus

HE:n edus- kunta- käsit- tely

Sote- rakenne- selvitys

Kuntauudistuksen lainsäädäntö

Kuntajakolaki

Rakennelaki Ohjaa uudistuksen etenemistä ja toteuttamista

Vahvan kunnan kriteerit Keinot

Toimeenpanon aikataulu ja prosessi

SOTE- järjestämislaki Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta

Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat

Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävänjako Verotulorahoitus/valtionosuudet

Kustannus- ja vaikutusarvionnin kehittäminen


Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu

STM on asettanut työryhmän jonka tehtävänä on: » valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenteeksi

» valmistella lakia järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.

» vähintään kolme mallia 31.5.2012

» loppuraportti 31.12.2012

27 Tuula Haatainen 15.5.2012

Sote-palvelurakennetyöryhmä

• Puheenjohtaja Kari Välimäki

• Kuntaliitosta Tuula Haatainen

Asiantuntijatyöryhmä

• Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee

• Kuntaliitosta Kristina Wikberg ja Tarja Myllärinen


Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tavoitteet

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä laajemmissa vahvoissa peruskunnissa, jotka pystyvät » taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan

kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen » toteuttaman hyvinvointia ja terveyttä edistävää

toimintaa kunnan kaikilla toimialoilla (opetus-, kulttuuri-, liikunta-, tekninen, kaavoitus ym.)

• Horisontaalinen integraatio sosiaali- ja terveyden-huollon perustasolla

• Vertikaalinen sote-peruspalvelujen ja erikois-sairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien erityispalvelujen integraatio


Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen toteuttaminen

• Peruspalvelujen vahvistaminen

» Jalkautuvat konsultaatiot ja eteen työnnetyt erikoislääkärit vähentämään tarvetta lähettää potilaita sairaalaan

» Sosiaalihuollon erityisosaamisen järjestäminen keskitetysti ja tuottaminen hajautetusti konsultaatioilla ja moniammatillisella yhteistyöllä

» Perus- ja erityistason yhteiset hoito- ja palveluketjut

» Perus- ja erikoistason yhteiset, yhteensopivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät

» Etäyhteydet ym. ICT-sovellukset

15.5.2012 28

Vahva kunta lähtökohtana

» Vahva peruskunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyksen ja keskeisten kunta-alan palvelujen järjestämisestä

Jos kunta ei riittävän vahva:

» Kuntien yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä toisen asteen koulutus

» Valtion rahoitus kunnille

» Vastuukuntamalli tai kuntayhtymä


Perustasolla vahva horisontaalinen integraatio

» Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö/yhteistoiminta

» Tärkeää nähdä kunnan laaja tehtävä- ja palveluvastuu

» Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää yli hallintokuntarajat menevää yhteistyötä


Perus- ja erityistason työnjako

» 5 erva-aluetta

» Kunnille lainsäädännölliset edellytykset riittävään omistajaohjaukseen

» Vastuu erityistason erikoissairaanhoidosta

» Työnjako yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden välillä ervan sisällä

» Erikoislääkäritasoisia palveluita laajemmin sekä konsultaatioita perusterveydenhuoltoon

» Työnjako sovittava perus- ja erikoissairaanhoidon välillä


Selkeään julkiseen, kuntalähtöiseen järjestelmään

» Kuntalaiselle selkeä vastuutaho palveluiden järjestämisestä

Vahva sote-perustaso on:

» Vetovoimaisempi työnantaja

» Vähemmän haavoittuva

» Mahdollistaa vaativampien palveluiden turvaamisen lähellä ihmisiä

» Lisää ennakoitavuutta


Kunnat ja nuorten koulutus • Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan

järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta

• Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon.

• Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus!

• Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan

• Kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista.


Kuntavaalit 2012

9.5.2012

37

Tilastot ja vertailut visualisoituina

9.5.2012

38

Kuntapäättäjä -tablettijulkaisu

9.5.2012

39

Kiinnostavia tutkimustuloksia


Kuvio 4.1. Luottamushenkilöiden ajankäyttö, tuntia/viikko 1995–2010

8,85 9,03 8,94

12,83

5,83 5,92 5,72

8,07

3,16 3,3 2,75

5,12

0

2

4

6

8

10

12

14

1995 1999 2003 2010

Hallitus

Valtuusto

Lautakunta

Siv Sandbergs undersökning Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Undersökning nr 20 inom programmet för utvärdering av strukturreformen (ARTTU). Acta nr 235 har publicerats på adressen kommunerna.net/bokhandel. Resumé på svenska.


Luottamushenkilöiden ajankäyttö 2010 kuntakoon mukaan, tuntia/viikko Luottamushenkilökysely ARTTU/VILU 2010

7,96

11 10,31

13,67

16,45

6,17 7,13 6,59

7,84

9,63

3,41

5,76

3,96 5,35 5,84

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

< 5 000 5 001-10 000

10 001-20 000

20 001-50 000

50 000 <

Hallitus

Valtuusto

Lautakunta

Siv Sandberg Åbo Akademi 2011

» Edunvalvonta

» Neuvontapalvelut

» Verkostotuki

» Koulutus ja konsultointi

» Tutkimukset ja oppaat

» Sähköiset uutiskirjeet

» www.kunnat.net

Kiitos mielenkiinnosta!

Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Kuntaliitto tukee kuntia

43 15.5.2012 Tuula Haatainen

varsinais-suomen kuntapäivä 15.5.2012 ajankohtaiset kunta ... · perustasolla vahva...

Documents