vasemmiston jasenlehti 3/2013

Vasemmisto europarlamenttiin 2014Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Budjetit ja rakenne-uudistukset – mistä päätettiin nyt? sivu 6

Ex-mepit:Vasemmisto Euroopan parlamenttiin! sivu 8

Merja Kyllönen:

Onko kaikkein köyhimmillä varaa pitää autoa? sivu 12

TurvaTTu ToimeenTulo. KoTi.Perusturvaa ja monimuotoista asumista.

lisäbudjetista tukea asunto-

rakentamiselle ja homevaurio-korjauksille.

sivu 12

2 Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

www.vasemmisto.fi

puolueen onnistumista mitataan lähinnä kahdella mittarilla: vaa-

limenestyksellä ja jäsenmäärällä. Nä-mä puolestaan näkyvät vahvasti puo-lueen rahakirstussa. Vaaleja on tätä nykyä vaikeaa käydä ilman pätäkkää.

Rahan puutetta voidaan korvata vapaaehtoistyöllä, jolla on aina ollut suuri merkitys puolueessamme. Tar-vitsemme kaikkia tekeviä käsipare-ja, eikä tarvitse olla jäsen voidakseen kantaa kortensa kekoon.

Katse on nyt EU-vaaleissa. Men-kää EU-vaaliehdokkaiden tukiryh-miin reippaasti mukaan! On tärke-ää, että jokainen löytää sen ehdok-kaan tai ne ehdokkaat, joiden puoles-ta tehdä töitä. Ja otetaan ne kaveritkin mukaan. Tehdään töitä suupielet ylös-päin, rennolla ja mukavalla asenteella.

Puoluetoimistoa vahvistetaan EU-vaalikampanjan ajaksi valittavalla EU-vaalityöntekijällä. Hän tulee ole-maan keskeisessä asemassa, kun työ-tä organisoidaan. Puoluetoimistol-la suunnitellaan myös itse vaalikam-panjaa, mietitään teemoja ja ilmettä, suunnitellaan kampanja-avausta, eu-rovaalilehteä ja mietitään rahojen riit-tävyyttä – työsarkaa riittää.

Meillä on jo nyt erinomainen eh-dokasjoukkue, joka täydentyy pitkin matkaa. Puoluevaltuusto nimeää ko-kouksessaan 23.–24.11 pääosan eh-dokkaista, kevättä varten jätetään pa-ri–kolme nimeä auki. Nyt on saata-va se yksi paikka europarlamenttiin, mutta kahta paikkaa tavoitellaan to-sissaan. Tämä edellyttää jokaisen työ-panosta.

Kun käärimme hihat ja teemme kunnolla töitä, alkaa tulosta syntyä. Ja EU-vaalit toimivat erinomaisena pohjana vuoden 2015 eduskuntavaa-leja ajatellen.

marko VarajärVi

järjestötyö, järjestötyö, järjestötyö!

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013Valtakunnallinen painos 61.000 kpl | kustantaja Vasemmistoliitto rp | Päätoimittaja marianna RautiainenUlkoasu Banzai marketing oy | Paino suomen lehtiyhtymä

partiets framgång kan mätas spe-ciellt med framgången i valen

samt medlemsantalet. Båda påver-kar starkt partiets kassa. Och ut-an pengar är det svårt att genomfö-ra valkampanjer. Blicken är nu i EU-valen. Partiet och kandidaternas val-grupper behöver frivilliga händer. Delta i valverksamheten! Och riks-dagsvalen är redan runt hörnet. Nu är det viktigt att vi organiserar parti-ets verksamhet. Inga val vinns utan hårt arbete!

partiets organisations-arbete i mittpunkt

Vaalityössä tärkeää on organisoitumi-nen ja organisoiminen. Kuka tekee, mi-

tä, missä, kenen kanssa ja missä tarkoituk-sessa? Kun tähän kysymyspatteristoon vas-taaminen sujuu kuin vettä vain, ollaan jo pitkällä.

Piirijärjestöjen tehtävänä on organisoida vaalityötä ja nyt on EU-vaalien vuoro. On tarpeellista, että jokaisessa piirissä keskus-tellaan vaaleista jokaisessa piirihallituksen kokouksessa. Hyvä olisi nimetä myös vaa-lityöryhmä, jolla on selkeä vastuu ja tehtä-väksianto.

Tärkeää on, että työ räätälöidään piiri-järjestöissä oman maun mukaan niin, et-tä alueelliset erityispiirteet tulee huomioi-tua. Onko esim. piirien varapuheenjohta-jien joukossa sellainen henkilö, joka ottaisi vastattavakseen EU-vaalikampanjan? Täl-lä tapaa tehtäviä jakamalla voidaan helpot-taa piirin puheenjohtajan ja toiminnanjoh-tajan työtaakkaa.

Myös yhdistyskenttä on syytä valjas-taa vaalityöhön. Syys- ja kevätkokouksis-sa kannattaa miettiä, miten yhdistyksen jä-

puoluesihteerin vinkit eu-vaalityöhön

senet voivat osallistua vaalityöhön. Yhdis-tyksistä voidaan ojentaa auttavaa kättä, niis-sä voi olla esimerkiksi soppatykki tai teltta, joita voidaan lainata. Ja esitteiden jakami-seen tarvitaan aina vapaaehtoisia, esitteet sujahtavat postilaatikoihin luontevasti il-talenkillä.

pääkirjoitus

kirjoittaja on Vasemmiston puoluesihteeri

kuVa: Vesa ranta

Tukiryhmät ovat keskeisessä asemassa ehdokkaan vaalityössä. Tukiryhmissä ide-oidaan ehdokkaan sloganit ja kampanjail-meet, suunnitellaan vaalikiertueaikataulut, mietitään lehti-ilmoittelut ja muu materi-aali. Myös yhteistyö muiden ehdokkaiden kanssa pitää suunnitella.

Vaalikampanjaa tehdään yhdessä ja iloisella ilmeellä.

kuVa: matti liimatainen

3Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Uudet asiakirjat nyt hyötykäyttöön toiminnassa

puoluekokouksen päätökset teki 300 eri puolilta Suomea valittua puolue-kokousedustajaa. Lisäksi kokoukseen

osallistui parisataa kokouksen seuraajaa, talkoolaista, median edustajaa ja vierasta.

Puoluekokouksen valitsemat 55 puolue-valtuuston jäsentä ja 16 puoluehallituksen jäsentä päättävät Vasemmiston valtakun-nallisista asioista seuraavan kolmen vuo-den aikana vuoden 2016 puoluekokouk-seen asti. Näitä asioita ovat esimerkiksi mi-ten puoluekokouksen päätökset pitää laittaa käytäntöön, osallistutaanko hallitustyöhön ja kenestä tulee eurovaaliehdokkaita.

Puoluekokousta edelsi aktiivinen kes-kustelu ja järjestökäsittely, kun puoluekoko-ukselle ehdotettujen asiakirjojen luonnok-sien eri versioita käsiteltiin ympäri Suomea piirijärjestöissä, kunnallisjärjestöissä ja pai-kallisyhdistyksissä.

punavihreän tulevaisuuden sisältöä on levitettäväPuoluekokouksen hyväksymä asiakirja ”Punavihreä tulevaisuus” kertoo, millaista yhteiskuntaa Vasemmistoliitto tavoittelee. Asiakirjan ydin on selkeä: sopeutuminen luonnon asettamiin rajoihin ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus edellyttävät toisiaan. Asiakirja kertoo, miten järjestyy punavih-reän yhteiskunnan tuotanto ja talous, mil-laista on työ, toimeentulo ja asuminen pu-navihreässä yhteiskunnassa ja miten puna-vihreää yhteiskuntaa hallitaan.

Puoluekokouksen jälkeen ensimmäinen tehtävä on levittää asiakirjan sisältöä. Se on luettavissa netissä Vasemmiston verkko-sivuilla ja pian myös painettuna vihkona. Asiakirjasta valmistellaan myös kahta vi-

Vasemmiston puoluekokouksessa 8.–9.6.2013 tampereella valittiin uusi puoluejohto, hyväksyttiin asiakirjat punavihreä tulevaisuus ja Vasemmiston toiminta 2020-luvulle sekä tehtiin vastaukset puoluekokoukselle tulleisiin 99 aloitteeseen.

deota. Piirijärjestöissä on jo sovittu pidet-täväksi useita tilaisuuksia, joissa asiakirjas-ta keskustellaan. Näitä tilaisuuksia tarvitaan lisää. On tärkeää saada asiakirja keskuste-luun puolueen ulkopuolella. Asiakirjaa val-mistelleen työryhmän puheenjohtaja Jouko Kajanoja esitteli sitä Sitran asiantuntijoille. Nämä ihmettelivät myönteisten komment-tien lisäksi, miksei kaikilla puolueilla ole ohjelmaa, jossa ne kertoisivat, millaista yh-teiskuntaa haluavat olla rakentamassa. Va-semmisto onkin tässä edelläkävijä, ja tämä tilanne on käytettävä hyväksi.

Asiakirja on tarkoitettu ohjaamaan päi-

vänpolitiikkaa. Tarvitaan strategia puna-vihreän tulevaisuuden rakentamiseksi ja se tulee näkymään puolueen EU- ja eduskun-tavaalien ohjelmissa. Parhaimmillaan syn-tyvät suuntaviivat punavihreäksi hallitus-ohjelmaksi, jonka rakentamiseen osallistuu punaisia ja vihreitä puolueita sekä ay-liiket-tä ja kansalaisjärjestöjä, ja joka saa lopulta enemmistön tuen vaaleissa.

Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukuaToisessa puoluekokouksen hyväksymäs-sä asiakirjassa kuvataan, millainen toimin-

takulttuuri ja organisaatio kumpuaa par-haimmillaan yhteisistä vasemmistolaisista arvoistamme.

Asiakirjan punaisena lankana kulkee se, että Vasemmistoliitto ei ole yhtä kuin sen puheenjohtaja tai eduskuntaryhmä, saati puoluetoimisto. Vasemmisto on kaikki se toiminta, mitä sen aktiiveista, jäsenistä ja kannattajista yhdessä muodostuu.

Sen vuoksi jokainen voi vaikuttaa siihen, toimiiko Vasemmisto avoimena ja demo-kraattisena joukkoliikkeenä, voivatko kaikki kokea olevansa tervetulleita ja arvostettu-ja tovereita, olemmeko vahva ja vaikuttava puolue valtuustosaleista europarlamenttiin ja onko toiminta juuri sen näköistä kuin te-kijänsäkin.

Asiakirjan tarkoitus on tarjota ideoita ja kättä pidempää järjestötoiminnan kehittä-miseen puolueen kaikilla tasoilla. Yksi hy-vä hetki selailla asiakirjaa on esimerkiksi oman järjestön toimintakertomuksen kir-joittamisen aika.

Asiakirjassa on lukemattomia erilaisia tulokulmia järjestötoimintaan. Niistä kan-nattaa omassa järjestössä poimia muutama, joihin kerrallaan keskitytään ja joiden suh-teen toimintaa kehitetään entistä parem-maksi.

Puoluekokouksen hyväksymät asiakirjat ja vastaukset aloitteisiin löytyvät Ohjelmat-valikosta sivuilta vasemmisto.fi

kuVa: justus mollberg

Tutustu uuteen

puoluejohtoon,

esittelyt seuraavalla

aukeamalla!

puoluekokousedustajia äänestämässä.

puoluekokouksen osallistujat saivat poseerata ilmastoasiaa ajavan pingviinin kanssa.

Vasemmistoliiton verkkosivut ovat saa-neet uuden ilmeen. Niillä tuodaan en-

tistä paremmin esille Vasemmiston tapah-tumat, tiedotteet sekä kansanedustajien ja muiden aktiivien julkaisut.

Käytämme paljon omien jäsenten ja kannattajien kuvia, voit lähettää omia ku-viasi meille: [email protected]

Uudistus päivitetään syksyn mittaan myös puolueen piirijärjestöihin, Vasem-mistonaisten sivuihin sekä ruotsin- ja eng-lanninkielisiin versioihin.

www.vasemmisto.fi

uudennäköiset vasemmisto.fi -sivut!

kuVa: justus mollberg


Puoluekokous valitsi puoluejohdon

valtuutettuna ja kansanedustajana. Paavo on toiminut viimeiset neljä vuot-

ta Vasemmiston puheenjohtajana. Hänen tehtävänsä on pyrkiä tuomaan poliittises-sa päätöksenteossa ja julkisuudessa esil-le yli 10 000 Vasemmiston jäsenen ja yli 200 000 kannattajan näkemyksiä ja arvo-ja. Teknisesti se tapahtuu kokouksia johta-malla, mutta käytännössä kaikella muulla-kin toiminnalla.

Paavo tekee töitä sen eteen, että puo-lueelle ja sen kannattajille tärkeitä asioi-ta saadaan edistettyä yhteiskunnassa. Teh-tävänä on pyrkiä saamaan Vasemmiston kannatus nousuun ja innostaa kaikkia puolueen jäseniä, kannattajia ja symppa-reita toimimaan aktiivisesti ruohonjuuri-tasolla ja vaikuttamaan. Hänelle tärkeim-piä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, soli-daarisuus ja tasa-arvo.

– Jokaisessa päätöksessä pitää huomi-oida tavalliset pieni- ja keskituloiset duu-narit, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja pienyrittäjät sekä ympäristö ja ilmasto.

Helsinkiläinen kulttuurin ja urheilun intohimoinen harrastaja. Työskente-

lee nykyään näiden asioiden parissa myös ministerinä. On tehnyt puoluepolitiikkaa 1990-luvun puolivälistä mm. Vasemmis-tonuorten puheenjohtajana, kaupungin-

puheenjohtajapaaVo arHinmäki

toimikunnassa. On ollut mukana kun-nallispolitiikassa pitkään ja on Riihimäen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

Aino-Kaisa kiertää maata tapaamas-sa puolueen kannattajia ja aktiiveja sekä puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, jot-ka koskevat useimmiten sosiaali- ja ter-veydenhuoltoalaa. Varapuheenjohtajana Aino-Kaisa on myös puoluehallituksessa, joka määrittelee puolueen linjan poliitti-sesti merkittävissä asioissa. Hän on mu-kana myös viikoittain kokoontuvassa hal-litusryhmässä, joka ohjaa puolueen mi-nisterien työtä. Koska puolueen puheen-johtaja on ministeri, eikä sen myötä ehdi kaikkeen, on Aino-Kaisa ollut jakamas-sa Arhinmäen taakkaa ja hoitanut sellai-sia tehtäviä, joihin hän kansanedustaja-na ja varapuheenjohtajana on ollut sopi-va henkilö.

Aino-Kaisa odottaa Vasemmistolta ak-tiivista, vaikuttavaa, avointa ja oikeuden-mukaista politiikkaa hyvässä hengessä.

– Omaa toimintaani niin kunta- kuin eduskuntatyössä ohjaa vahvasti tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Kaikista on pidet-tävä huolta.

Vasemmiston varapuheenjohtaja ja en-simmäisen kauden kansanedustaja

Riihimäeltä. On ollut Vasemmiston va-rapuheenjohtaja vuoden 2007 puolue-kokouksesta lähtien. Vaikuttaa eduskun-nassa mm. lakivaliokunnassa ja kanslia-

1. varapuheenjohtajaaino-kaisa pekonen

kemiläinen konetekniikan insinööri ja tuotantotalouden insinööriopiskeli-

ja. Opintojen ohella Sarin arkea rytmittä-vät luottamustehtävät: hän on valtuutettu ja Kemin kaupunginhallituksen puheen-johtaja, Kemi-Tornio-alueen kehittämis-keskuksen seutuhallituksen puheenjohta-ja, Lapin liiton hallituksen jäsen ja Itellan hallintoneuvoston jäsen.

Sari edustaa puoluejohdossa pieniä kuntia ja harvaan asuttua Suomea. Hä-nen mielestään Vasemmiston täytyy säi-

2. varapuheenjohtajasari moisanen

lyttää vahva aluepoliittinen näkökulma päätöksenteossa.

Yhdessä tehdyillä päätöksillä on valtaa, ei niinkään henkilöillä.

– Rivakan alun jälkeen odotan tältä puoluekokouskaudelta yhdessä tekemi-sen meininkiä, Vasemmiston kannatuk-sen vahvistumista ja arjen politiikan te-kemistä punavihreän tulevaisuuden puo-lesta.

tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Vasemmiston Pirkanmaan piirin pu-

heenjohtaja. Lisäksi hän on pääluottamus-mies ja ammatiltaan mittakirvesmies.

Tällä puoluekokouskaudella Kalle ha-luaa valmistella vuoden 2015 eduskun-tavaalien organisoinnin siten, että aina-kin viime eduskuntavaaleissa menetet-ty toinen kansanedustajan paikka saa-daan Pirkanmaalle takaisin. Hän haluaa myös vahvistaa yhteyksiä eri alojen työn-tekijöihin, koska pelkkä ay-liikkeen joh-don ja Vasemmiston välinen kanssakäy-

3. varapuheenjohtajakalle Hyötynen

minen ei riitä. – Useisiin työelämään liittyviin kysy-

myksiin asiantuntijoita ovat varsinaiset työpaikkatoimijat, työntekijöiden luotta-mushenkilöt ja itse työntekijät.

Kalle hakee Vasemmistoliitolle räväk-kää, avointa ja aloitteellista politiikante-koa.

– Puolueen tulee olla helposti lähes-tyttävä.


tv-ohjaaja Yleisradiossa, jolla on viisi aikuista lasta ja kolme lapsenlasta. On

kasvanut Helsingissä ja elänyt yli kolme-kymmentä vuotta Ylöjärvellä, jossa hän on kaupunginvaltuutettu ja kaupungin-hallituksen jäsen. Vakaumuksellinen hu-manisti.

Anssi on Vasemmistoliiton puolueval-tuuston 2. varapuheenjohtaja, Vasemmis-ton Ylöjärven kunnallisjärjestön puheen-

puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja anssi repo

kuVa: Hanna raijas / Framepage

oululainen pian valmistuva opiske-lija ja kaupunginvaltuutettu. Puo-

luekokous valitsi hänet puoluevaltuus-ton uudeksi puheenjohtajaksi.

Hanna on vastuussa puolueval-tuuston työskentelyn johtamises-ta. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä ja koostuu eri puolelta Suomea tule-vista ihmisistä.

Puoluevaltuuston vetämisessä on iso valta ja vastuu puolueen sisäisen kehityksen ja hengen kannalta. Lisäk-si Hannan rooli on olla yksi puolueen näkyvistä kasvoista.

Hanna odottaa puolueen toimin-tatapojen kehittymistä entistä tehok-kaampaan, avoimempaan ja vaikut-tavampaan suuntaan. Järjestökoneen on oltava kunnossa, jotta Vasemmis-to saisi hienot poliittiset tavoitteen-sa läpi.

– Odotan, että Vasemmisto pystyy tarjoamaan entistä uskottavamman punavihreän vaihtoehdon lyhytnäköi-selle oikeistolaiselle talouspolitiikalle ja rasistiselle oikeistopopulismille.

puoluevaltuuston puheenjohtajaHanna sarkkinen

kahden lapsen äiti ja kansalaisaktivisti Keravalta. Myös valtiotieteiden mais-

teri, valtuutettu ja Keravan kaupunginhal-lituksen jäsen, joka työskentelee Vuokra-

puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja pia loHikoski

laiset VKL ry:n järjestö- ja koulutuspääl-likkönä. Pia on myös eurovaaliehdokas vuoden 2014 vaaleissa.

Pari kertaa vuodessa kokoontuvan

Vasemmistonuusi

puoluejohtoesittelyssä!

kuVa: tuula leskinen

organisoituminen on tärkeää, yksin ei vaalivoittoja oteta, työtä tehdään yhdes-sä. Piirijärjestöt ovat keskeisessä ase-massa, sillä alueilla tehdään käytännön työ, jota puoluetoimisto tukee. Jäsenet, paikallisyhdistykset, tukiryhmät, toimin-taryhmät, piirihallitus, piirikokoukset, valtuustoryhmät, kuntien lautakunnat – meillä on liuta tekeviä käsiä monessa mukana ja jokainen meistä on viestinvie-jä. olkaa myös viestintuojia, kuuntelen herkällä korvalla sitä, mitä mieltä jäsenet ja kannattajamme ovat. Yhdistyskentän toimivuus on avain-asemassa, kun vaalityötä organisoidaan. aion kiertää piirijärjestöjä ja käydä yhdistyskenttää läpi, jotta tiedän, missä sen osalta mennään. Haluan omalta osaltani viedä eespäin sitä politiikkaa, jota puoluekokous, valittu johto, eduskuntaryhmä, ministerit ja jäsenistö haluavat. Tämä tapahtuu yh-teistyössä, kaikkien mielipide on tärkeä.

puoluevaltuuston varapuheenjohtajana Pialla on vastuuta kokousten onnistumi-sesta. Hän kertoo pitävänsä huolta siitä, että kentän ääni kuuluu puoluejohdossa. Pia on johtanut Vasemmiston perhepo-liittista työryhmää, jonka kautta on nos-tettu esiin lasten ja lapsiperheiden asioi-ta puolueessa.

Puoluekokouskaudelta Pia odottaa Va-semmiston Eurooppa-politiikan terästäy-tymistä eurovaalien ja eduskuntavaalien lähestyessä. Pian mukaan eurokriisi nä-kyy arjessa, kun sen varjolla toteutetaan talouskuripolitiikkaa, joka lopulta vaikut-taa palveluihin myös ruohonjuuritasolla Suomen kunnissa.

– Epädemokraattinen ja kansanvallan rahan alttarille uhrannut europolitiikka on tullut tiensä päähän. Lopetetaan ku-martelu pankkiirien edessä ja rakenne-taan kansalaisten tasa-arvoinen Euroop-pa. Lapset ja nuoret ovat nyt jäämässä talouskriisin suurimmiksi häviäjiksi ja väliinputoajiksi ja tarvitaan heidän ase-mansa parantamista Euroopassa, köyhyy-den ehkäisyä ja koulutustakuuta.

johtaja, Pirkanmaan piirijärjestön työva-liokunnan jäsen ja piirihallituksen vara-jäsen.

Hän odottaa keskustelun lisääntymis-tä Vasemmistoliitossa, poliittisten tavoit-teiden selvempää asettamista ja poliittisen ilmaisun parantamista ymmärrettäväm-mäksi. Paikallisyhdistystoiminnan kehit-tämisen elävämmäksi hän katsoo yhdeksi kauden tärkeimmistä tavoitteista.

omin sanoin ”kemiläinen puolueen työmyyrä”. Suomi on tullut Markolle

tutuksi asuessaan akselilla Tornio-Jyväs-kylä-Helsinki-Oulu-Rovaniemi-Kemi. Ruotsin kieli on hänelle tärkeä asuttuaan 13 ensimmäistä vuottaan Luulajassa.

Puoluesihteeri pitkälti huolehtii puolu-een käytännön toiminnasta ja organisaati-on kehittämisestä. Työnkuva on haasteel-linen, mutta Marko kertoo yhteistyön ol-leen aina lähellä sydäntä ja oppivansa mie-lellään uutta.

– Työskentely on joukkuepeliä, puolu-

puoluesihteerimarko VarajärVi

een työntekijät ovat kovia puurtajia ja va-paaehtoisten työpanos on merkittävä. Jä-senten, yhdistysten puheenjohtajien, toi-minnanjohtajien ja puolueen päättävien elinten ja henkilöiden kanssa työskentelyn on oltava sujuvaa.

Puoluesihteeri ja muu puoluejohto yh-dessä vastaavat Vasemmiston poliittisista linjauksista:

– Valittu johto linjaa, itse mielelläni komppaan ja otan kantaa ajankohtaisiin asioihin.

Puoluesihteerin vastuuta on myös ko-kousten ja puoluekokouksen valmistelut ja niiden toimeenpano. Puolueen yhteiskun-tasuhteet ja kansainvälinen toiminta ovat

osa tehtäväkenttää, samoin vaalipäällik-könä toimiminen eri vaaleissa.

– Vaalitappiot eivät mieltä nostata. Vaaleissa menestyminen on se mittari, jol-la työtäni voi tällä puoluekokouskaudel-la arvioida. Europarlamentaarikon paikka on tultava, EU-parlamentti on merkittävä vallan käyttäjä. Kansanedustajien määrän on noustava. Se vaikuttaa vahvasti siihen, miten saamme poliittista viestiämme vietyä valtakunnan tasolla eteenpäin.

markon viesti jäsenille:työt tehdään yhdessä


poliittinen syksy alkoi taas kovalla väännöllä, kun esitys vaalikauden toi-seksi viimeisestä budjetista on viety

eduskuntaan. Samalla on lyöty kiinni suuret linjat niin sanotuista rakenneratkaisuista.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kult-tuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmä-ki huomauttaa, että keskeiset budjettipää-tökset tehtiin jo kevään kehysriihessä. Syk-syllä tukittiin vielä porsaanreikiä verotuk-sessa, erityisesti osinkojen kohdalla.

Arhinmäen mukaan Vasemmistolle vai-kea paikka oli yhteisöveron rutka alennus, joka vähentää valtion tuloja lähes 500 mil-joonalla eurolla. Toisaalta työllistävään el-vytykseen käytetään lähes 500 miljoonaa euroa.

– Tällä rahalla tehdään tarpeellisia ho-mekoulujen, päiväkotien ja sairaaloiden kunnostuksia. Lisäksi teiden ja rautatei-den kunnostamista aikaistetaan. Nämä ei-vät ole aivan vähäisiä panostuksia tässä ta-loustilanteessa, Arhinmäki kuvaa.

Vasemmisto ei sitoutunut kuntaleikkauksiinSuurimman huomion julkisuudessa on sil-ti haukannut hallituksen rakenneuudistus-

Budjetit ja rakenne-uudistukset – mistä päätettiin nyt?

• Hyväksyttiin pääosin kevään kehysriihessä sovitun mukaisesti.

• Päätettiin verouudistuksesta yrityksille ja niiden omistajille. Valtion tulot laskevat, kun yhteisöveroa alennetaan, ja nousevat, kun yritysten verotukia leikataan ja osinkoveroa kiristetään. Yhteensä uudistus vähentää valtion tuloja lähes 500 miljoonaa.

• Osinkoverojen korotuksen yhteydessä päätettiin poistaa mahdollisuus muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

• Verojen välttely holding-yhtiöillä käsitellään lakien hyväksymisen yhteydessä.

• Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä kunnallisveron progressiota lisäämällä jatkettiin korottamalla ansiotuloja perusvähennyksiä 30 eurolla.

• Työllistävään elvytykseen käytetään lähes 500 miljoonaa, josta 350 miljoonaa lisäbudjetista.

• Homekouluja, päiväkoteja, terveysasemia ja sairaaloita korjataan kunnille osoitettavilla lisämäärärahoilla.

• Rautateiden, siltojen ja teiden kunnostamisia aikaistetaan.

• Asuntorakentamista tuetaan ja Helsinki-Vantaan lentokenttää laajennetaan. Näissä hankkeissa on myös yksityistä pääomaa, jolloin kokonaiselvytys nousee yli kahteen miljardiin.

• Työttömille mahdollistetaan työn vastaanotto ilman, että tuet välittömästi leikkaantuvat. Asumistukeen tulee 400 euron ja työttömyysturvaan 300 euron suojaosuus.

• Harmaata taloutta vastaan toimitaan laajentamalla veronumero rakennuksilta myös muille aloille sekä tiukentamalla tilaajavastuulakia.

• Kuntien velvoitteiden ja niiden mukana menojen määrä on kasvanut nopeammin kuin kuntien tulot. Hallitus selvittää syksyn aikana mitä velvoitteita voidaan poistaa, jotta kunnat voivat vähentää menojensa kasvua miljardilla. Kuntien velkaantumisen lopettamiseen tarvittava toinen miljardi saadaan veroja korottamalla ja tuottavuutta lisäämällä.

• Koska vielä ei ole tiedossa, mitä velvoitteita vähennettäisiin, ei Vasemmisto sitoutunut päätökseen. Syksy tehdään töitä sen eteen, että velvoitteita vähentämällä ei lisätä eriarvoisuutta ja huononneta peruspalveluita.

• Esiopetuksesta tehdään kaikille pakollinen, koska nykyisin usein juuri ne lapset, jotka eniten esikoulua tarvitsisivat, jäävät sen ulkopuolelle.

• Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen, jolloin peruskoulunsa päättäville on tarjottava toisen asteen koulutusta, oppisopimusta, työpajatoimintaa tai ns. kymppiluokka. Nykyisin viisi tuhatta peruskoulun päättävää nuorta jää vuosittain tyhjän päälle.

• Kokopäivähoito-oikeus rajataan oikeudeksi osa-aikaiseen päivähoitoon, mikäli vanhempi on perhevapaalla kotona. Työttömien ja pätkätyöläisten lapsilla säilyy oikeus kokopäivähoitoon. Sosiaalisin perustein voidaan myöntää kokopäivähoito myös perhevapailla olevien vanhempien lapsille.

• Kotihoidontuki jaetaan tasan molempien vanhempien kesken.

• Opintorahan kokonaissumma pysyy samana, mutta se maksetaan 5 kuukautta lyhyemmässä ajassa jolloin opintoraha nousee noin 30 eurolla.

kuVa: saara mansikkamäki

Paavo Arhinmäki:

Rakenneratkaisuissa on plussia ja miinuksia

ohjelma. Arhinmäen mielestä on tunnus-tettava, että paperista löytyy plussia ja mii-nuksia.

– Tärkeisiin parannuksiin kuuluu se, et-tä asumistukeen tulee 400 euron ja työttö-myysturvaan 300 euron suojaosuus. Tämä parantaa aidosti työttömien asemaa, vaik-ka suurin haaste onkin uusien työpaikko-jen luominen.

– Myös esiopetuksen tekeminen vel-voittavaksi sekä oppivelvollisuusiän nosta-minen ovat olleet Vasemmiston tavoitteita pitkään.

Plussiin Arhinmäki laskee myös sen, että hallitukselta tuli aikaisempaa selvempi kir-jaus harmaan talouden vastaisesta taistelus-ta. Keskustelu kotihoidon tuen jakamises-ta molempien vanhempien kesken on Ar-hinmäen mielestä saanut erikoisia piirteitä.

– Poliittinen oppositio näyttää nyt käyt-tävän kaikki paukkunsa äitien ja isien tasa-arvon vastustamiseen. Keskustalle ja perus-suomalaisille näyttää olevan periaatekysy-mys, että nimenomaan äidit hoitavat lap-sia kotona.

Arhinmäen mielestä lasten subjektiivi-sen päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi perhevapailla olevien vanhempi-en lapsilta kuuluu rakenneriihen huonoihin päätöksiin. Tärkeää oli kuitenkin turvata täysi päivähoito-oikeus työttömien lapsil-le ja sosiaalisista syistä.

Vaikein pala on kuitenkin päätös, jossa on tarkoitus kuntien tehtävien ja velvoittei-den kaventamisen kautta keventää kuntata-louden painetta miljardilla eurolla.

– Oleellista on se, että tällä ei leikata hy-vinvointipalveluita. On tärkeää, että Va-semmisto osallistuu tähän työhön. Marras-kuun puoluevaltuustossa arvioimme loppu-tuloksen, minkälaiseksi kuntapaketti muo-dostuu.

antero eerola

1. Varsinaisesta budjetista 2. lisäbudjetista

3. rakenneuudistusoHjelmasta

puheenjohtaja paavo arhinmäen mukaan Vasemmiston puoluevaltuustossa marraskuussa arvioidaan, voidaanko vähennykset kuntien tehtäviin toteuttaa leikkaamatta hyvinvointia.


Naisen paikka onvasemmalla

-Tervetuloa siis päätt ämään, viihtymään, tutustumaa n ja

tekemään vasemm istofeminististä politiikkaa !– Vasemm istonaisten

Valtikka‡

ILTABILEET

Juhlitaa nsyksyn kaa mos nurin

iikkaa !

Hyväksytään uusi uljas

naispoliitt inen

ohjelma

2.–3.11. 2013

Helsingiss ä

NNN kkNNaisen paikka onpvasemmallavasemmallall

Vasemmistonaiset järjestää 2.–3.11.2013 joka kolmas vuosi pidettävän valtakunnallisen ”puoluekokouksensa” Lintulahdenkadulla Helsingissä.

Valitaa n verkostoll e uusi toimikunta

{Valtikka} & sill e puhenainen, sekä kaksi varapuhenaista.

Nykyiset ovat valt.yo Saila Ruuth, toimitt aja Pirkko Kotila ja opett aja Mervi Uusitalo (ent. Lappalainen).

Lisätietoja:vasemmistonaiset.fi [email protected] Puhelin 050 5911 216

SEMINAARIOSUUS

Kiinn ostavia naispoliitt isia kysymyksiä

myös taitee n keinoinp y y yy y

KOKOUKSESSA MM.

Valtakunnallinen kokous on kaikille avoin! Sukupuolesta riippumatta. Päätösvaltaa käyttävät Vasemmistonaisten verkoston jäsenet eli

Pippuri-lehden tilaajanaiset ja Vasemmistoliiton naisjäsenet.Matkakulut korvataan: 20 euron omavastuu.

Tulemukaa n!

Vaikuta&Viihdy!

2.–3.11.2.–3.11.2.–3.11. 2013 2013 2013

tilaa Vasemmistoliiton

uutiskirje sähköpostiisi: [email protected]ältää viikon kiinnostavimmat blogit, viimeisimmät tiedotteet, tärkeimmät uutiset ja muuta ajankohtaistietoa kansanedustajilta ja muilta vasemmistoliittolaisilta.

ilmainen myös ei-jäsenille.

punainen Vaara -osuuskunnan syn-ty ajoittuu syksyn 2012 kunnallis-vaaleihin ja niitä varten kuvattuihin

”Ehdolla”-videohaastatteluihin. Osuuskun-nan 14 perustajajäsenestä kahdeksan toimi tuolloin vapaaehtoispohjalla ja talkoohen-gessä kuvaten ehdokkaista haastatteluja nettiin. Porukan punaisuudesta kertoo se, että perustajajäsenistä yhdeksän oli itsekin Vasemmiston kunnallisvaaliehdokkaina.

– Ehdolla-sarja toteutettiin ennen osuuskunnan perustamista ja osin tämän spontaanin projektin kautta myös osuus-kunta sai alkunsa, muistelee Punaisen Vaa-ran Sini Salmenjoki.

Perustamispaperit täytettiin huhtikuussa 2013, kun Osuuskunta Punainen Vaara Pro-ductions perustettiin. Vasemmiston jäsen-ten ja järjestöaktiivien lisäksi mukaan on tullut mm. videoalan ammattilaisia ja bän-ditoimintaa pyörittäviä henkilöitä. Salmen-joen lisäksi hallituksen jäseniä ovat Jaakko Tiikasalo (pj), Ilkka Levä ja Marika Hy-värinen.

Osuuskunnan yhtenä keskeisenä tavoit-teena on lisätä ihmisten osallisuutta kan-nustamalla heitä toimimaan ja osallistu-

Punainen Vaara videoi ja kannustaa kulttuurin tekemiseen tapahtumataltiointia ja -tuotantoa, livestreamingia, lyhytelokuvia, kulttuuriprojekteja, toimistotilojen ja laitteiden vuokrausta, videoeditointia… punaisen Vaaran tarjonta lisääntyy koko ajan osuuskunnan jäsenten myötä.

maan itse aktiivisesti kulttuurin tekemi-seen. Seminaarikuvauksia on ollut use-ampia, aina parin tunnin streamauksesta kahden päivän kokouksiin (mm. puolueko-kous 2013). Lisäksi on tehty henkilöhaastat-teluita. Kuvaamisen ja äänittämisen lisäk-si Sini Salmenjoki kertoo Punaisen Vaaran tekevän mm. taittotöitä, koulutusta, kult-tuuriprojekteja ja tapahtumatuotantoa sekä myös vuokraavan laitteita.

– Puoluekokouksen kuvaus oli iso esil-letulo järjestökentän näkökulmasta. Nyt tavoite on keskittyä streaming-keikko-jen ja videoeditointien lisäksi käsityöjut-tuihin. Suunnitelmissa on valmistaa kam-panjatuotteita (VoteWear-idealla) ja levit-tää osuuskunnan osaamista koulutuksien avulla laajemmalle joukolle.

Katso Punaisen Vaaran videot Youtubessa:youtube.com/user/PunainenVaaraKanava

Katso mm. puoluekokousvideot:bambuser.com/channel/Vasemmistoliitto

punainenvaara.fi

tilaa punavihreä tulevaisuus t-paita!

Hinta 20 E+ postiennakko ja -kulut (5,46 E per paita)

• Reilun kaupan luomupuuvillaa.• Väri musta.• koot Classic mallissa s–XXl ja lady Fitissä s–Xl.

tilaukset: [email protected]


inna ilivitzky (mep 1999)1) Vasemmistolaisen arvomaailman edus-tajia on oltava Euroopan ytimessä, jossa tehdään linjauksia siitä, mitä EU:ssa tapah-tuu. Myös tiedonsaannin kannalta on tär-keää olla paikalla.

2) Tärkein saavutukseni liittyi eläinlääkä-rin ammattiini: se oli eläinkuljetuslainsää-dännön vieminen eteenpäin. Kielitaitoni ja vilkkaan sosiaalisuuteni kautta pystyin myös luomaan Vasemmistolle hyödyllisiä verkostoja.

esko seppänen (mep 1996–2009)1) Paikka europarlamentissa ankkuroi puo-lueen eurooppalaiseen vasemmistoperhee-seen ja ehkäisee ennalta aatteellista syrjä-hyppelyä.

2) En halua nimetä 13 vuoden ajalta yhtä ”saavutusta”, mutta koen käymäni kolmen europarlamenttivaalin tuloksen kertovan äänestäjien luottamuksesta työhöni ja lin-janvetoihini. Koen sen luottamuksen syn-nyn olleen hyvä ja velvoittava saavutus, jo-hon oli suhtauduttava nöyrästi.

Euroopan pääkallon-paikalle tarvitaan myös Vasemmistoatähänastiset Vasemmistoliiton mepit eli euroopan parlamentin edustajat todistavat, että parlamentissa voi vaikuttaa monenlaisiin asioihin, verkostoitua eurooppalaiseen vasemmistoperheeseen ja saada hyödyllisiä tietoja.

Vasemmiston euroVaalieHdokkaat 2014Vasemmiston puoluehallituksen 12.6. nimeämät ehdokkaat:

• Eila Aarnos, kaupunginvaltuutettu, tutkija, psykologian tohtori, Kokkola• Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Turku• Merja Kyllönen, liikenneministeri, Suomussalmi• Annika Lapintie, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Turku• Pia Lohikoski, VTM, järjestö- ja koulutuspäällikkö, Kerava• Heikki Patomäki, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori, valtiotieteen tohtori, Helsinki• Eila Tiainen, kansanedustaja, Jyväskylä• Erkki Virtanen, kansanedustaja, Kuopio

Vasemmiston puoluevaltuusto 24.–25.11. päättää ehdokkaista. Pari ehdokasvalintaa jätetään alkuvuodelle 2014. Puolue voi asettaa vaaleissa yhteensä 20 ehdokasta. Ehdokkaiksi ovat suostuneet mm.:

• Antero Eerola, eduskunta-avustaja, toimittaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa• Toivo Haimi, opiskelija, Joensuu• Janne Nieminen, pääluottamusmies, teurastaja, Forssa• Petri Pekkola, lääkäri, Kotka• Kari Uotila, kansanedustaja, Espoo

Vasemmiston toimijoille ja eurovaaliehdokkaiden

tukijoille kampanjoinnin avuksi löytyy tietoa Vasextrasta

vasextra.fi/eurovaalit-2014

Esko Seppänen

Outi OjalaInna Ilivitzky

Marjatta Stenius-Kaukonen

marjatta stenius-kaukonen (mep 1995–1996)1) Europarlamentissa käsitellään nykyään todella paljon Suomeakin koskevia asioita. Porvarienemmistö on vahvempi kuin mi-nun aikanani. Hyvinvointivaltiota ja sosi-aaliturvaa puolustavien näkemysten toivoi-si pääsevän vahvemmin esille.

2) Kokemukseni mukaan pienen maan pie-nen puolueen edustajakin pystyy vaikutta-maan asiantuntemuksellaan. Suomalais-ten meppien yhteistyöllä saimme Itämeren kaasuputken transeurooppalaisten verkko-jen luetteloon, joka oli edellytys hankkeen etenemiselle. Työntekijöitä suojelevan kar-sinogeenidirektiivin raportoijana vaikutin erään syöpävaarallisen aineen saamiseen direktiivin piiriin. Sosiaali- ja terveysvalio-kunnassa edistin rasvattoman maidon saa-mista tuen piiriin kouluissa ja levitin tie-toa suomalaisesta maksuttomasta koulu-ruoasta.

Lisäksi Outi Ojala on ollut Vasemmiston europarlamentaarikko vuosina 1996–1999.

kysyimme ex-mepeiltä: 1) miksi on tärkeää, että Vasemmistolla on paikka europarlamentissa? 2) minkä koet tärkeimmäksi saavutukseksesi meppikaudellasi?

euroVaalien aikataulu

14.–17.5. ennakkoäänestys ulkomailla

14.–20.5. ennakkoäänestys

kotimaassa

25.5. sunnuntai: vaalipäivä kello 9–20


Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Pato-mäki sanoo aina olleensa paitsi tut-

kija myös kansalaisaktivisti. Globaalin de-mokratian puolestapuhuja on viime vuosi-na aktivoitunut Vasemmistoliitossa ja pyr-kii nyt sen listoilta Euroopan parlamenttiin.

– Vasemmistossa on potentiaalia kehit-tyä entistä kosmopoliittisemmaksi puolu-eeksi, joka ottaa kantaa paitsi suomalaisiin myös eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Eurovaalit ovat tässä luonteva pelikenttä, Patomäki sanoo.

Nykyisellään EU on Patomäen mukaan uusliberaalisti suuntautunut.

– Se on myös teknokraattinen, byro-kraattinen ja monimutkainen hahmottaa.

Patomäki uskoo kuitenkin, että EU:ta voidaan ja sitä pitää muuttaa – demokraat-tisempaan, sosiaalisempaan ja ekologisem-paan suuntaan.

– Vasemmiston ideana näissä vaaleissa on osoittaa, että perussuomalaiset ja muut nationalistiset EU-kriitikot eivät yleensä halua lopultakaan muuttaa mitään. Sen si-jaan Vasemmistolla on visio paremmasta Euroopasta ja maailmasta, ja sillä on suo-ria vaikutuksia myös suomalaisten arkeen ja demokratiaan kaikissa yhteyksissä.

EU:lle tulisi luoda esimerkiksi yhteinen

on suomalaistenkin työntekijöiden etu, että eu alkaisi tukea vaikkapa kiinalaisten työntekijöiden järjestäytymistä, Vasemmiston eurovaaliehdokas tähdentää.

Heikki Patomäki kampanjoi solidaarisemman Euroopan puolesta

työttömyysvakuutusjärjestelmä ja muuta sosiaaliturvaa sekä eurooppalaisia veroja, Patomäki visioi.

– Kilpailu kohti pohjaa sosiaaliturvas-sa ja verotuksessa täytyy saada loppumaan. Yhteisiä mekanismeja sitä varten on luota-va paitsi Euroopassa myös maailmanlaajui-sesti.

– EU pitää muuttaa solidaariseksi toimi-jaksi. Suomalaistenkin työntekijöiden kan-nalta työntekijöiden järjestäytyminen vaik-kapa Kiinassa parempien palkkojen ja työ-olojen puolesta on ensiarvoisen tärkeää. EU:n on tuettava sitä.

Vastaavasti ympäristöpolitiikassa EU:n pitäisi markkinahenkisen päästökaupan si-jasta ryhtyä ajamaan globaalia kasvihuone-päästöveroa, joka tuottaisi myös varoja jul-kiseen käyttöön, Patomäki linjaa.

Patomäki on puolustanut näkyvästi asia-kirjojen julkisuutta Wikileaks-vuotojen ja Yhdysvaltojen Kansallisen turvallisuusvi-raston vakoilua koskevien paljastusten yh-teydessä.

– On skandaali, miten nöyrästi euroop-palaiset ovat näissä kuvioissa suhtautuneet Yhdysvaltoihin. Euroopan parlamentissa on potentiaalia ajaa muutosta tällaisiinkin asioihin, Patomäki uskoo.

elias kroHn

Eurooppa haltuun – muutos on välttämätön!eurovaalit ovat ovella. Niin Euroopalle

kuin Vasemmistolle nämä vaalit ovat aivan erilaiset kuin vuonna 2009. Oi-

keistoliberaalien harjoittaman talouskuri- ja kriisipolitiikan jäljiltä radikaalioikeisto-laisten ja oikeistopopulististen liikkeiden suosio kasvaa, ja keskustelu Euroopasta uh-kaa polarisoitua näiden kahden oikeistolai-sen vaihtoehdon väliseksi.

Vasemmistolla on erittäin tärkeä ja kii-reellinen tehtävä haastaa näitä molempia, ennen kuin poliittinen konsensus erityi-sesti taloudesta valuu lopullisesti oikealle. Vasemmiston pääviesti vaaleissa tulee ol-la, että muutos niin rahaliiton rakenteisiin kuin EU:ssa tehtävään politiikkaan on vält-tämätön Eurooppa-projektin pelastamisek-si. Vaikka EU perusteiltaan on rakennettu ennen kaikkea pääomien ja markkinoiden vapauttamiseksi, on vaaleihin osallistumi-nen Vasemmistolta tärkeä viesti siitä, että me emme suostu luovuttamaan Euroop-paa, sen sosiaalista mallia ja talouspolitiik-kaa oikeistolle.

Vasemmiston tulee profiloitua konk-reettisilla linjauksilla kriisin lopettamisek-si, ihmisten toimeentulon ja työelämän pa-rantamiseksi ja kaikkien eurooppalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tärkeintä on haastaa oikeiston talouskuri- ja velkape-lotteluretoriikka sekä vaatia leikkausten ja yksityistämisten lopettamista. Samalla tu-lee vaatia työllisyyttä parantavia ja ilmasto-päästöjä vähentäviä investointeja. Velkojen anteeksi antaminen, keskuspankin roolin muuttaminen, pankkijärjestelmän uudis-taminen ja keinottelua rajoittavat verorat-kaisut ovat yhtä lailla välttämättömiä vaa-timuksia järjestelmän perinpohjaiseksi uu-distamiseksi.

Eurooppa tarvitsee poliittisten voi-masuhteiden muutosta. Vasemmiston tulee koota niin rivinsä, äänestäjänsä kuin kriitti-set massatkin täksi muutosliikkeeksi.

li anderssonkirjoittaja on Vasemmistonuorten puheen-johtaja ja Vasemmiston eurovaaliehdokas


det Nordiska rådet samlades i slutet av september på Färöarna. En återkom-mande aktuell fråga för Norden är det

arktiska området och de naturresurser som området innehåller. Den globala uppvärm-ningen är starkast i arktis och i och med smältande glaciärer frigörs nya naturresur-ser samtidigt som både transporten inom området och turismen ökar.

Nordiska rådets miljöutskott kräver att det Arktiska rådet kommer fram till ett ju-

ridiskt bindande avtal mellan de arktiska staterna om att använda den bästa möjli-ga teknologin och processer i offshore olje- och gasborrning. Därutöver vill rådet stär-ka det nordiska samarbetet gällande havs-övervakning i området. Även Finland har förnyat sin arktiska strategi och ämnar va-ra en föregångare inom att bevaka områ-

Det arktiska dilemmat – prioriterar vi befolkning, miljö eller ekonomi?

dets hållbarhet.Miljöorganisationer som samlat forsk-

ning och kunskap kring det arktiska områ-det menar ändå att vi inte borde borra olja i arktis överhuvudtaget. I skrivande stund är 30 av Greenpeace aktivister tillfånga-tagna av Ryssland för att ha demonstrerat på Gazproms oljeplattform Prirazlomna-ja. Plattformen skulle vara den första som börjar utnyttja de arktiska oljereserverna i kommersiellt syfte. Plattformen är ändå in-

te något tekniskt säkerhetsvidunder utan samlad av delar som stått och rostat i Mur-mansk i åratal.

Å andra sidan lever befolkningen i Grönland med en hög arbetslöshet. Möjlig-heten att i högre grad utnyttja de naturre-surser som landet har kunde öka välfärden och sysselsättningen bland befolkningen.

riksdagsledamot silvia modig är ledamot i nordiska rådet. kansanedustaja silvia modig on pohjoismaiden neuvoston jäsen.

Vasemm

istoliittotunnus 500316800003 Va

stau

släH

etys

postimaksu

on jo maksettu

puolestasi.

yHteydenottokortti

Haluan vaikuttaa Vasemmistossa! Kyllä, haluan liittyä jäseneksi Vasemmistoliittoon.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistoliitosta.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonaisista.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonuorista.

etunimi:

sukunimi:

osoite:

Postinumero: Postitoimipaikka:

Puhelin:

sähköposti:

syntymäaika:

löydä oma tapasi Vaikuttaa – Vasemmistoliitto tarjoaa monia tapoja osallistua!Vasemmistoliitossa jokainen voi toimia omana itsenään riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, vakaumuksesta, tulotasosta tai asemasta työmarkkinoilla tai muilla elämän alueilla. Vasemmistossa ei vähätellä sen enempää nuoria tai vanhoja kuin työläisiä ja akateemisiakaan, vaan arvostetaan kaikkia. Tavoitteenamme on vuorovaikutteinen puolue, jossa on helppo innostua uusista asioista ja jossa kaikille on tilaa.

Jos kiinnostuit jäsenyydestä tai haluat lisätietoja, lähetä yhteystietosi, niin saat postia tai sähköpostia puoluetoimistolta.

Faran är ändå, att invånarna i Grönland blir utanför nyttan av oljeborrandet, eftersom oljeplattformerna drivs av utländska företag som använder minimalt om någon lokal ar-betskraft. Resurserna är heller inte oändli-ga, man måste se till att urbefolkningens in-tresse uppmärksammas över en längre pe-riod än tiden företagen använder för att ta tillvara gasen, mineralerna och oljan.

Den kanadensiska forskaren Clifford Lincoln har utarbetat en trafikljusmodell för utnyttjandet av resurser i arktis. Om-rådet skulle delas in i röda zoner, som fre-das, gula zoner, var man fortsätter utreda ifall det går att utvinna naturresurser på ett hållbart sätt, och gröna zoner, varifrån man kunde utnyttja de resurser som finns. Må-

let med modellen är att möjliggöra hållba-ra kvoter för att den ömtåliga naturen fort-farande i ska hållas i balans.

Frågan är alltså hur vi ska hjälpa de ark-tiska folken att själv få nytta av sina natur-resurser, ska vi borra olja överhuvudtaget och hur vi i så fall garanterar säkerheten. Det arktiska området är unikt och spelar en nyckelroll i klimatförändringen. Slutli-gen kan man fråga sig ifall vi ska borra efter mer olja till västvärlden när det är bruket av just fossila bränslen som är en av de största klimatbovarna och förstör vår miljö.

pohjoismaiden neuvosto kokoontui syyskuun lopulla Färsaarilla. Neuvos-tossa toistuvasti esiin nouseva asia on

arktinen alue luonnonvaroineen. Ilmaston lämpeneminen on kaikkein voimakkainta Arktiksella. Sulavat jäätiköt paljastavat uu-sia luonnonvaroja samaan aikaan kun sekä liikennöinti ja matkailu alueella lisääntyvät.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristö-valiokunta vaatii, että Arktinen neuvos-to saa aikaan alueen valtioita juridisesti si-tovan sopimuksen siitä, että kaasun- ja öl-jyn offshore-porauksiin käytetään parhai-ta teknologioita ja prosesseja. Sen lisäksi neuvosto haluaa vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä merialueen valvonnassa. Myös Suomi on uudistanut arktisen alueen strate-giansa ja aikoo olla edelläkävijä alueen kes-tävän kehityksen valvonnassa.

Ympäristöjärjestöt, jotka ovat keränneet tutkimustietoa arktisesta alueesta, ovat kui-tenkin sitä mieltä, ettei alueella pitäisi suo-rittaa porauksia lainkaan. Parastaikaa 30 Greenpeace-aktivistia on Venäjän viran-omaisten pidättäminä siksi, että he ovat osoittaneet mieltään Gazpromin Priraz-lomnajan öljyporauslautalla. Lautta on en-simmäisenä aloittamassa arktisten alueiden öljyvarojen kaupallista käyttöä. Porauslaut-ta ei kuitenkaan ole mikään turvallisuusih-me, sillä se on kyhätty kokoon Murmans-kin alueella vuosikausia seisoneista ja ruos-tuneista osista.

Toisaalta, Grönlannissa asukkaiden työttömyysaste on korkea. Maan luonnon-varojen parempi hyödyntäminen toisi hy-vinvointia ja työllisyyttä. Riskinä on kui-tenkin, että grönlantilaiset jäävät ilman öl-jynporauksen tuomia hyötyjä, koska öl-jykentillä operoivat ulkomaiset yritykset

käyttävät minimaalisen vähän paikallis-ta työvoimaa. Luonnonvaratkaan eivät ole loputtomat. Kantaväestön kiinnostus oli-si saatava suunnattua pitemmälle tulevai-suuteen kuin vain siihen ajanjaksoon, jon-ka yritykset käyttävät kaasun, mineraalien ja öljyn hankkimiseen.

Kanadalainen tutkija Clifford Lincoln on kehittänyt kolmiportaisen liikennevalo-luokittelun arktisen alueen luonnonvarojen käytölle. Alue tulisi jakaa punaisiin aluei-siin, jotka jätetään rauhaan, keltaisiin alu-

eisiin, joilla tutkitaan, voiko niillä esiinty-viä luonnonvaroja hyödyntää kestävällä ta-valla, ja vihreisiin alueisiin, joiden esiinty-mien käyttö sallitaan. Mallin tarkoituksena on luoda kestävän kehityksen kiintiöitä, joi-den avulla haavoittuva luonto pidetään jat-kossakin tasapainossa.

Kyse on siis siitä, miten autamme arkti-sen alueen väestöä saamaan omista luon-nonvaroistaan hyödyn itselleen, suoritam-meko ylipäätään öljynporauksia ja miten siinä tapauksessa takaamme, että se tapah-tuu turvallisesti. Arktisen alueen luonto on ainutlaatuinen ja avainasemassa ilmaston-muutoksessa. Viime kädessä kyse on sii-tä, porataanko yhä lisää öljyä länsimaiden käyttöön tietäessämme, että juuri fossiilis-ten polttoaineiden käyttö on ilmaston ja ympäristömme suurimpia tuholaisia.

Arktinen dilemma – tärkeintä väestö, ympäristö vai talous?

det arktiska området är unikt och spelar en nyckelroll.

arktisen alueen luonto on ainutlaatuinen ja avainasemassa ilmastonmuutoksessa.


Vasemmiston eduskuntaryhmän maa-kuntakiertue on ollut sekä kansan-edustajien että paikallisten asuk-

kaiden mielestä mainio yhteydenpitota-pa. Kansanedustajien tapaamisia on pidet-ty niin tärkeinä, että jopa keskellä parasta puolukka-aikaa tai samanaikaisia rallikiso-ja vierailut ovat keränneet runsaasti väkeä paikalle. Eduskuntaryhmä puolestaan on saanut runsaasti kokemustietoa päätösten tekoon, varsinkin budjettiasioissa.

– Palveluiden turvaaminen on ollut mo-nen mielessä, kertoo Eila Tiainen.

Tiaisen kiertuepaikkoja ovat olleet Kitti-lä, Sodankylä, Tornio, Kemi, Vaasa ja Seinä-joki. Hänen kiertuematkansa jatkuvat vielä Loimaalle, Uuteenkaupunkiin, Muurameen ja kotikaupunkiin Jyväskylään.

Vasemmiston kansanedustajat ovat eri-tyisen kiinnostuneita kuulemaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat: pää-sevätkö kuntalaiset lääkärin vastaanotolle, saavatko pitkäaikaissairaat, vammaiset ja vanhukset tarvitsemansa apuvälineet, mi-ten lasten päivähoito ja varhaiskasvatus se-kä vanhuspalvelut on järjestetty. Eduskun-taryhmä on valmis arvioimaan uudestaan esim. sote-uudistuksen peruslinjauksia, jos

Kentältä tietoa päätösten pohjaksi

se johtaa hyvään toteutukseen.Koko Suomea puhuttaa sote- ja kunta-

uudistusten lisäksi tiestö ja liikenneväy-lät laajemminkin. Liikenteen pulmia ovat kansanedustajien tietoon tuoneet asukkai-den lisäksi kuntapäättäjät ja yritysten edus-tajat. Kun toinen omista ministereistä on liikenneministeri, on kaiken saadun tiedon välittäminen valmistelijoiden tietoon ollut helppoa!

Eduskuntaryhmä on koko 2000-luvun järjestänyt vastaavia maakuntakiertueita kerran vaalikauden aikana. Ne täydentävät puoluejohdon ja ministereiden sekä edus-kuntaryhmän vuosittaisen kesäkokouskier-tämisen tuomaa suoraa tietoa ihmisten ar-jesta eri puolella Suomea. Näiden tapaamis-ten lisäksi jokainen kansanedustaja tietysti liikkuu runsaasti oman maakuntansa alu-eella ja usein myös sen ulkopuolella.

Elokuun lopulla Kittilästä ja Sodanky-lästä alkanut kiertue päättyy lokakuussa Keski-Suomen Muurameen. Kansanedus-tajat käyttävät kiertueeseen yhteensä 13 päivää. Jokaisella kiertuepäivällä on muka-na 2–3 kansanedustajaa. Paikkakunniksi on valittu pääosin sellaisia kaupunkeja ja kun-tia, joissa ei asu yhtään Vasemmiston kan-sanedustajaa.

Kansanedustajien kiertueen maksavat edustajat itse tätä varten keräämillään va-roilla.

maiju kaajakari

liikenneministeri merja kyllönen kuunteli asukkaita kemin kävelykadulla. Vierailullaan kyllönen ehti tapaamaan myös kemin ja tornion kaupunkijohtoa.

nokikkain tavattaessa on helppo tuoda hankaliakin juttuja kansanedustajan tietoon. rajatyöntekijä johanna alanne kertoo risto kalliorinteelle hylätystä aikuiskoulutustukihakemuksestaan. Hylkäämisen syynä oli torniolaisen alanteen ruotsin puolella oleva työpaikka. kalliorinne teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

kiertue jatkuu la 5.10. kajaani, paltamo, sotkamo ja suomussalmi: risto kalliorinne, martti korhonen ja erkki Virtanen ma 7.10. mikkeli: paavo arhinmäki, erkki Virtanen ja kari uotila ma 14.10. lappeenranta ja imatra: jari myllykoski ja silvia modigma 14.10. loimaa ja uusikaupunki: annika lapintie ja eila tiainen la 19.10. ylivieska ja raahe: risto kalliorinne, anna kontula ja kari uotila

la 19.10. jyväskylä ja muurame: eila tiainen, annika lapintie ja jari myllykoski

Eduskuntaryhmän kesäkokous: Ei ole varaa olla elvyttämättäVasemmiston kansanedustajista koos-tuvan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie painotti harmaan talou-den torjunnan tärkeyttä kesäkokoukses-sa Porissa elokuussa. Lapintien mukaan Suomella ei ole varaa olla elvyttämät-tä, työttömyys on Suomelle suurempi tu-levaisuuden riski kuin väliaikainen vel-kaantuminen. Eduskuntaryhmä vaatii kannanotossaan valmiutta panostaa työl-listäviin rata- ja väyläinvestointeihin sekä korjausinvestointeihin.

Kuvassa Annika Lapintie Yleisradion Johan Kjellbergin haastateltavana.

Vasemmiston eduskuntaryhmän kesäko-kousperinteisiin kuuluu vaihtotori, jonne myös kansanedustajat tuovat tarpeettomik-si jääneitä tavaroitaan pois vietäväksi. Esi-merkiksi Paavo Arhinmäki toi opiskelija-järjestön kampanjatuotteen liukurin, jossa vaadittiin opintotukea sidottavaksi indek-siin. Liukuri on ministerille nyt tarpeeton, sillä opintotuki on saatu sidotuksi indeksiin tällä hallituskaudella!

Elokuussa isoisäksi tullut Kari Uotila (kuvassa) luopui Porin Eetunaukiolla ”lii-an lapsekkaasta” Nalle Puh -kravatistaan. Silvia Modig kuuntelee perusteluja.

Vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät syksyn mittaan ympäri maata tutustumassa paikallisten asukkaiden arkeen.


Vasemmistoliitto on jäsenpuolueena Euroopan Vasemmistopuolueessa eli European Leftissä. Kuitenkin kan-

sainvälinen vasemmistotyö on kansalaisille melko tuntematonta. Eivätkä monet puolu-een jäsenetkään tunne EL:ää tai Euroopan parlamentissa toimivaa GUE/NGL-ryh-mää, jossa työskentelee myös Vasemmis-toa edustava työntekijä.

Jotta tieto kulkisi yli rajojen ja hyödyt-täisi jäsenpuolueita, perustettiin jokin aika sitten EL Communications Working Group eli EL:n viestintäryhmä. Ryhmä kokoontui

toiseen palaveriinsa Euroopan Vasemmis-topuolueen kesäyliopiston yhteydessä Por-tugalin Portossa heinäkuussa.

Viisituntisessa mietinnnössä oli Vasem-miston lisäksi mukana jäseniä mm. Kreikan Syrizasta, Saksan Die Linkestä sekä Espan-jan ja Ranskan jäsenpuolueista.

Yhteistyön tiivistämistä todella tarvi-taan. Verkostoituminen ja konkreettiset toimet sisarpuolueiden välisen viestinnän sujuvoittamiseksi etenevät hitaasti, mutta edistystäkin on jo tapahtunut. Viestintävas-tuullisten oma sähköpostilista on rakennet-tu ja EL:n uutiskirjeen voi tilata. Euroopan Vasemmistopuolue on myös työstämässä uusia ja entistä käytettävämpiä verkkosi-vuja ulkoista ja sisäistä viestintää tehosta-maan. Säännöllinen yhteydenpito viestin-tävastuullisten kesken tuottaa uusia ideoita koko ajan.

Viestintäryhmässä päätettiin vastaisuu-dessa välittää kansainvälisesti kiinnostavia tiedotteita ja uutisia yhteiselle listalle, jos-

ta asiat sitten päätyisivät sisarpuolueiden ulkoiseen viestintään. Uutiskirjeen ja pi-an avautuvien nettisivujen avulla saadaan vastaisuudessa entistä parempi tuntuma vasemmiston toiminnasta eri puolilla Eu-rooppaa.

Lähestyvä Euroopan Vasemmistopuolu-een puoluekokous joulukuussa ja europar-lamenttivaalit ensi keväänä ovat haasteita myös kansainväliselle viestinnälle. Tiedot-taminen vasemmistotyöstä parlamentissa ja Euroopan Vasemmistopuolueesta yleen-sä on viestintäryhmän tavoite numero yk-si. Parhaiten Eurooppa-politiikasta tulem-me kuitenkin saamaan tietoa ensi kevään eurovaalien jälkeen: silloinhan Vasemmis-toliitolla on parlamentissa vaikuttamassa vähintään kaksi suomalaista meppiä.

marianna rautiainenVasemmiston tiedottaja

Viestintä osana euroopan vasemmisto-liikettä

tilaa euroopan Vasemmisto-puolueen uutiskirje nettisivuilta:

european-left.org

european left = el = euroopan Vasemmistopuolue

liikenteen laiva kääntyy hitaasti

liikenneministeri merja kyllönen olisi valmis muutamaan vuoteen ilman isoja liikennehankkeita, jotta olemassa olevaa tiestöä ja rataverkostoa saataisiin kuntoon.

autot, bussit, junat, lentokoneet – tiet, radat, sillat, lentokentät. Rahaa pi-täisi olla näihin kaikkiin, ja mielui-

ten heti. Siinä lyhyesti kansan ja usein myös kansanedustajien viesti liikenneministeril-le.

– Rahatilanne on oikeasti todella vaikea. Korjausvelkaa on kertynyt teillä ja radoilla jo pidemmän aikaa, mutta sen hoitamisek-si ei ole riittävästi rahaa. Olen perusinfras- tamme todella huolissani, sanoo liikenne-ministeri Kyllönen.

– Painopisteen olisi jatkossa oltava pe-rusväylänpidossa. Olisin valmis laittamaan kaikki paukut perusväylänpitoon, päällys-teisin ja ELYjen pieniin hankkeisiin. Muu-tama vuosi voitaisiin hyvin olla kokonaan ilman isoja liikennehankkeita, jos sillä saa-taisiin Suomen olemassa olevaa tiestöä ja rataverkostoa kuntoon, Kyllönen sanoo.

Tällaista ”remonttiurakkaa” hän aikoo-kin ministeriössään alkaa valmistella.

– Sellainen ohjelma olisi nyt tehtävä, jot-ta seuraava hallituskin joutuu sitoutumaan korjausvelan hoitamiseen pois.

koko joukkue samaan maaliinKroonisen rahapulan ja akuutin uudistus-tarpeen taustalta liikenneministeri Kyllö-nen löytää paitsi toistensa kanssa kilpaile-vat liikennemuodot myös keskenään kilpai-levat maakunnat.

– Tullessani tähän tehtävään havaitsin, että liikennejärjestelmää ei ole Suomessa kehitetty laajana kokonaisuutena asiakas huomioiden. Kehitystä on tehty toisistaan irrallisina osina, huomioimatta esimerkik-si koko järjestelmän vaikutusta alueelliseen saavutettavuuteen. Lentokentältä ei ole yh-teyttä rautateille, junasta ei pääse sujuvasti jatkamaan matkaa bussilla, rautatiet ja lin-ja-autot kilpailevat keskenään ja maakun-nallisesti kilpavarustellaan.

Syyn kilpavarusteluun Kyllönen sanoo suoraan.

– Jokainen ministeri on valinnut jonkun nurkan, jonne on tehty priimaa poliittisen työrauhan turvaamiseksi. Suomen kehittä-minen ja liikenteen iso kuva on jäänyt tois-sijaiseksi. Liikenne ei voi olla pelkkä alue-politiikan väline, sen pitää olla koko Suo-men ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvin-voinnin rakentaja, Kyllönen näkee.

Rakenteiden uudistamisen ja uusien toi-mintamallien aika on siis käsillä ja liikenne-ministerillä on nyt kiire.

bensan hinta kurittaa köyhiäJoukkoliikenteen ystäväksi ministeri Kyllö-nen kantaa harvinaisen paljon huolta autoi-lun hinnasta. Ministerin asettama työryh-mä selvittää Jorma Ollilan johdolla, olisiko Suomeen rakennettavissa oikeudenmukai-sempi ja älykkäämpi liikenteen hinnoitte-lujärjestelmä. Julkisuudessa olleiden arvi-

liikenneministeri merja kyllösen konttori on ollut syksyn aikana taas otsikoissa, kun ajokorttisäännökset on otettu uuteen tarkasteluun, maakuntien lentokenttien edustajat on kutsuttu ministeriöön kuultavaksi ja liikenteen hinnoittelu nousi otsikoihin kesken selvitystyön. Huomio kertoo intohimosta: liikenneyhteydet ovat ihmisten sydäntä lähellä.

oiden mukaan autoilun verotusta uudista-malla autokanta uusiutuisi nopeammin ja autojen hinnat myös putoaisivat.

Mitä hyötyä tästä olisi pienituloiselle, jolle uuden auton hankinta tuskin on jat-kossakaan mahdollista?

– Tämänhetkisessä järjestelmässä on ra-kenteellinen vika: koko vanha verotusjär-jestelmä on rakennettu polttoaineverotuk-

sen varaan. Kun liikenteen päästökauppa kiristyy ja uudet käyttövoimat tulevat au-toihin, romahtaa järjestelmältä pohja.

– Ja jos polttoaineen verotusta loputto-masti korotetaan, kaikkein köyhimmillä ei ole varaa pitää autoa ollenkaan. Peruslähtö-kohta Ollilan ryhmän selvitystyössä on ol-

lut, että verotuksen painopistettä siirrettäi-siin pois hankinnasta ja omistamisesta au-ton käyttöön. Tämä laskisi uusien, mutta myös käytettyjen autojen hintaa, ministe-ri muistuttaa.

Pitkällä tähtäimellä autoa ei välttämät-tä tarvitsisi omistaa ollenkaan, vaan kan-salainen voisi ostaa pakettina tietyn mää-rän henkilöautokilometrejä, kuukausipake-

tin joukkoliikennettä ja vähän taksia vielä kaupantekijäisiksi.

– Uskon vahvasti, että koko liikennejär-jestelmämme tulee muuttumaan: eri liiken-nemuodot alkavat keskustella keskenään ja ihmisille aletaan myydä liikennepalvelua aivan uudella tavalla, ministeri miettii.

liikenne ei voi olla pelkkä aluepolitiikan väline, vaan koko suomen ja suomalaisten kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentaja.

vasemmiston jasenlehti 3/2013

Documents