1

Vastuun pedagogiasta yrittäjyyteen

Yrittäjämäistä toimintaa perusasteella

Anita Haataja

Luokanlehtori

Lapin yliopiston harjoittelukoulu

4.10.2013

Yrittäjyysopinnot

OSALLISTUMISTA MAHDOLLISTAVA

KASVATUS

• Osallistumista mahdollistava kasvatus pyrkii etsimään arjen toiminnoista mahdollisuuksia osallistua ja tehdä itse

• Oman luokan systeemin luominen yhdessä mahdollistaa osallistumiseen

• Luodaan kuunteleva ja keskusteleva oppimisympäristö esim. LPP-menetelmän käyttö

• Mahdollisuus vaikuttaa elinympäristön ja yhteiskunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon

© Anita Haataja

YRITTÄJÄMÄINEN PEDAGOGIIKKA

• Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde maailmaan

• Oppijalla on kokonaisvaltainen suhde ihmiseen, itseensä ja muihin toimijoihin

• Ihminen on toimija

• Elämä ja tieto syntyvät toiminnan kautta

Kyrö 2001;1997

2

OSALLISTUMISTA

MAHDOLLISTAVA

KASVATUS

• Aloitteellisuus

• Omatoimisuus

• Omat ideat

• Oma mielipide

• Vastuu

ELÄMÄN

HALLINTAA

• Riskinotto eli uskallus kokeilla (=kokeileva hapuilu)

• Keksinnöt

• Luovat ideat

SYSTEEMIEN

HALLINTAA © Anita Haataja

YRITTÄJÄMÄINEN

PEDAGOGIIKKA

Luentokysymys

• Mitä vastuu sinusta on?

• Kirjoita lyhyitä pohdintoja, ja mieti eri-ikäisiä oppijoita.

• Kirjoita rohkeasti ihmetellen.

• Seuraa muiden kirjoituksia ja lisää uusia omia ajatuksia.

• Pidetään kirjoittamistuokio, joka kestää noin 10 minuuttia

• Jos haluat 10 minuutin kuluttua sanoa jotakin ääneen, niin

viittaa, annan sinulle puheenvuoron.

3

LPP –menetelmä

työvälineenä

osallistumisen opettelussa

• LPP-menetelmä on lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen menetelmä, jonka

avulla lasta ohjataan kokonaisvaltaiseen kielen käyttöön.

• Konkreettisina työvälineinä ovat fläppitaulu, saneluteksti, aakkoslaatikko, itse tehdyt sanakortit, lyijykynät ja värikynät

• Menetelmän vaiheita ovat keskustelu, sanelu, laborointi, uudelleenluku ja jälkikäsittely (=valitaan omat sanat kortille ja kuvitetaan sana).

• Keskustelu tapahtuu pienessä ryhmässä (10 opp). Istutaan fläppitaulun äärellä aluksi ympyrämuodossa, jotta nähdään toistemme kasvot ja voidaan aloittaa keskustelu yhteisesti sovitusta aiheesta. Opettaja ohjaa keskustelua ja huolehtii, että kaikki pääsevät mukaan. (Ks. Järvinen 1993.)

• Saneluteksti aloitetaan noin 10 min. kuluttua. Tehdään tuoleista puolikaari fläppitaulun suuntaan ja aloitetaan yhteisen tekstin tekeminen opettajan johdolla. Opettaja toimii kirjoittajana ja vuorojen jakajana.

• LPP –menetelmässä lapset pääsevät oman kokemuksen, keskustelun, puheen, tekstin rakentamisen ja tekstin analysoinnin avulla yhä syvemmälle oivaltavassa oppimisessa (vahva omatoimisuuden harjoittelu)

• Sanelutekstien aiheiksi lapset ehdottivat syksyllä 2008 seuraavia otsikoita: Uppo Nallen konsertti, Koulupäivä, Ruokailu Lumikellossa, Välitunnilla, Koulun sisäliikunta, Meidän luokassa ja Musiikin tunnilla

LPP -

lukemaanoppimismenetelmän

prosessikuvaus

(Mukaeltu Poikela 2001, 104 ) © Anita Haataja

Infor-

maatio

Omat

sanat

Teksti Keskustelu Osaa-

minen

OMA KOKEMUS VUORO-

VAIKUTUS

tekeminen

KOHTAA-

MINEN

TEKSTIN

työstäminen

Piirros

Oma asia

lauseeksi

Puhe

Ajattelu tekstistä

Ajattelu koke-

muksesta

Ajat-

telu

Kokemustieto 1

Teoriatieto Käytäntötieto Hiljainen tieto Aistimistieto

SUBJEKTIIVINEN SUBJEKTIIVINEN OBJEKTIIVINEN

Kokemustieto 2

4

LPP –MENETELMÄ

KESKUSTELU

DIALOGI

VASTUUTYÖSYSTEEMI

LPP MENETELMÄSTÄ

• monipuolista, yksilöllistä ja yhteistä työskentelyä

• lapsen oma halu ja toisilta oppiminen

• yhteiset keskusteluaiheet otetaan eletyistä arjen tapahtumista (lapsi ITSE mukana tapahtumissa), joista tehdään sanelutekstit

LPP -MENETELMÄ ohjaa

• Osallistumaan keskusteluun

• Ottamaan omaa vuoroaan aktiivisemmin

• Oppimaan, että KESKUSTELU on

• Ajatusten vaihtoa

• Vuorollaan puhumista; ujoille ja hiljaisille annetaan tilaa tulla mukaan

LPP –menetelmästä kohti DIALOGIA

• keskustelevaa vuorovaikutusta

• toisen kuuntelua,

• vuorollaan puhumista

KOHTI VASTUUTYÖSYSTEEMIÄ

Lapsikeskeisyys eli

luottamus lapseen

• Freinet´n keskeinen tavoite on kasvattaa demokraattinen, kriittinen ja kantaa ottava ihminen, joka luottaa itseensä ja muihin

• Kasvatuksen tehtävänä on tukea lasta löytämään tarkoituksenmukaisia selviytymiskeinoja eli tukea lasta saavuttamaan hetkellisesti horjunut tasapaino

• Lapsi oppii parhaiten kokemalla, tekemällä ja kirjoittamalla

• Pedagogiikassa korostuu kielen kehittämisen merkitys omien tekstien avulla itse koetusta tiedosta

• Lasta kasvattavat elämän poluille osuvat esteet

• Lapsi kokeilee erilaisia tapoja ohittaa esteet

• Onnistuneista yrityksistä kehittyy lapsen elämän hallintatapoja

• Lapsi kehittää taitoja jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Freinet 2000; 1987; Starck 1996

5

Freinet’n näkemys

oppimisesta suomalaisen

Kaisa Langen (2000) mukaan

Hapuilla tutkia, kokeilla keksiä

Yksilöllinen oppilas • Jokaisella lapsella on tarve ilmaista itseään

• Opettaminen on vuorovaikutusta

• Lapsi on oman kehityksensä muokkaaja

• Lapsi kehittää elämänhallintataitojaan

• Luotan itseeni

• Tiedän, että muutkin luottavat minuun

• Tiedän omat taitoni ja kykyni, osaan myös arvioida voimiani

• Minulla on riittävästi kokemuksia löytääkseni ratkaisuja

ongelmiin. Olen myös luova ongelmanratkaisija

Lange 2000

Freinet’n näkemys

oppimisesta suomalaisen

Kaisa Langen mukaan

Hapuilla tutkia, kokeilla keksiä

Aikuinen ohjaa ja luo mahdollisuuksia

• Opettajan on nähtävä työnsä yhteiskunnalliset ulottuvuudet

• Oppilas kehittyy olosuhteittensa muokkaajaksi

• Opettajan tehtävänä on ohjata tukemalla ja kannustamalla

• Menetelmien ja materiaalien on tuettava oppilaan kasvua itsenäisyyteen

• Opettajan on osattava kuunnella Lange 2000

6

Olen lähtenyt kehittämään

luokassani

vastuutyösysteemiä.

Kehittämistyö lähti liikkeelle

LPP -MENETELMÄSTÄ

• Menetelmän avulla tutustuin Freinet´n keskeisiin periaatteisiin

• Kehittelin menetelmää enemmän yhteisöllisempään suuntaan

• Tavoitteenani oli tehdä systemaattisesti pieniä järjestelyjä, jotka mahdollistavat lapsen omatoimisuuden

• Otin käyttöön värikoodilaput, jotta oppilaat kykenivät jakamaan vastuutehtäviä omatoimisesti

© Anita Haataja

VASTUUTYÖSYSTEEMIN

ALOITTAMINEN

• Suunnittelin järkevän tavan istumajärjestyksellä ryhmitellä oppilaat sopiviksi ryhmiksi (4-5). Vastuita tehtiin vähintään kolme kertaa viikossa, aluksi päivittäin.

• Jokainen ryhmä valitsee viikon johtajan, joka ohjaa vastuutöiden jaon. Käyttämättä jääneen tehtävälapun ryhmän johtaja ottaa huolehtiakseen.

• Kun vastuutyöt on jaettu, viedään vastuutyölappu oman pulpetin päälle muistuttamaan sen viikon vastuutyöstä. Lappu on hyvä muistiapu myös opettajalle, kun hän ohjaa oppilaita työtehtävien suorittamisessa.

• Päiväkirjaan (vihkomuodossa) kirjoitetaan päiväys ja oman vastuutyön sekä ryhmän jäsenten nimet. Ensimmäisellä luokalla ryhmäläisten nimi opitaan kirjoittamaan menemällä kaverin pulpetin ääreen ja kopioimalla se suoraan siitä.

• Sitten lähdetään oppilaan valitsemalle vastuutyöpaikalle odottamaan muita ryhmän jäseniä ja neuvottelemaan työtehtävien jaosta. Kun työ on tehty, mennään raportoimaan päiväkirjaan (1.lk:lla aluksi esim. tapahtumavihko) piirtämällä vastuutyöstä kuva ja kirjoittamalla mahdollisia sanoja tai lauseita. Tämä raportointi on tarpeen, jotta työllistetään nopeasti vastuutyöstä selvinneet oppilaat ja opitaan, että tapahtuneesta voidaan piirtää ja kirjoittaa.

• Kun kaikki ryhmät ovat saaneet vastuutyöt valmiiksi, pääsevät oppilaat kertomaan koko luokalle omasta vastuuryhmänsä työstä tai havainnoista. Näin luokan ja koulun arjen tapahtumat kerrotaan kaikille oppilaiden toimesta.

• Työt ja tehtävät koetaan yhteisinä ja niihin sitoudutaan.

© Anita Haataja

7

LUOKAN ISTUMAJÄRJESTYS

• Värikoodeja käyttämällä oppilaiden on helppo ymmärtää oma istumajärjestyksen perusryhmänsä

• Ryhmä pysyy samana viiden viikon ajan

• Ryhmiin pyritään saamaan erilaisia oppilaita siten, että jokainen pääsee tutustumaan vuorollaan luokkakavereihinsa

© Anita Haataja

LUOKAN ISTUMAJÄRJESTYS

• Istumajärjestyksen

värikoodi näkyy

vastuulapun alla

• Vastuutöillä on myös oma

värikoodi helpottamassa

vastuiden jakotilannetta

© Anita Haataja

8

LIITUTAULU

• Huo-leh-ti-kaa tau-lu-

sien-ten kas-te-lu.

• Pyyh-ki-kää tau-lu.

• Lait-ta-kaa i-soon

lu-ku-jär-jes-tyk-seen

päi-vän op-pi-tun-nit.

• Var-mis-ta-kaa

o-pet-ta-jal-ta oi-ke-a

jär-jes-tys.

• Pi-tä-kää juo-ma- tau-ko

ja wc-tau-ko.

• Teh-kää

päi-vä-kir-jaa. © Anita Haataja

NAULAKKO

• Tar-kis-ta-kaa, et-tä

la-kit ja hui-vit o-vat nau-la-kos-sa tai

ta-kin hi-has-sa.

• Pyy-tä-kää u-noh-ta-jaa hil-jai-sel-la

ää-nel-lä lait-ta-maan it-se vaat-teen-sa.

• Pi-tä-kää juo-ma- tau-ko ja wc-tau-ko.

• Teh-kää

päi-vä-kir-jaa. ©

Anita Haataja

9

SÄÄ

• et-si-kää leh-des-tä

sää-tie-dot.

• ja-ka-kaa il-man-suun-nat ryh-män kes-ken.

• lait-ta-kaa sää-mer-kit kar-tal-le.

• o-pe-tel-kaa ker-to-

maan sää-ti-la.

• pi-tä-kää juo-ma- ja wc-tau-ko.

• Teh-kää

päi-vä-kir-jaa. © Anita Haataja

KUKAT JA AKVAARIO

• Kas-tel-kaa ku-kat.

• Pes-kää kä-det

en-nen ka-lo-jen

ruok-ki-mis-ta.

• Lu-ke-kaa ak-vaa-ri-on

vie-res-sä o-le-va

ka-lo-jen ruo-kin-ta-oh-je.

• Pes-kää ruok-ki-mi-sen

jäl-keen kä-det.

• Pi-tä-kää juo-ma-tau-ko ja wc-tau-ko.

• Teh-kää

päi-vä-kir-jaa. © Anita Haataja

10

PÄIVÄMÄÄRÄ

• Et-si-kää ka-len-te-ris-ta

päi-vän tie-dot.

• Lait-ta-kaa

päi-vä-mää-rä-tau-lu

kun-toon.

• O-pe-tel-kaa

lu-ke-maan tie-dot.

• Pi-tä-kää juo-ma-tau-ko ja wc-tau-ko.

• Teh-kää

päi-vä-kir-jaa. © Anita Haataja

Eettinen kasvatus

• Lasten vastuunalaisuuteen harjaannuttamista ja luonteen kasvattamista (Dewey 1957)

• Oppilaiden toimintakokonaisuus, jossa tarkoitus, tekeminen ja ajattelu yhdistyvät (Dewey)

• Omatoiminen opetusmenetelmä (Viljonen 1948)

• On tapojen harjoittelua ja ajattelun kehittämistä (Peters 1981)

• Kykyä määrätä itseään ja taitoa saada itsensä toimimaan (Deci ja Ryan 1985)

• Lasta kasvattavat hänen elämänpolulleen sattuneet esteet ja esteiden ohittamisyrityksistä kehittyy oman elämän hallintatapoja (Freinet 1987)

• Johtamistaitoja ja ristiriitojen ratkaisuja (Sharpen, Brown ja Crider 1995)

• On vastuullisuuden etiikkaa, jossa solmiutuu subjektiuden side (Levinas 1996)

• Eettistä ajattelua ja eettisiä tilanteita sisältäviä arkisia toimintoja, joita eettisesti selitetään etiikan käsitteiden avulla.

• On kasvatusta, jossa yksilö oppii näkemään ja tuntemaan itsensä toisten ihmisten silmin (Aho 1997)

• Vastuu on itseksi tulemista (Värri 2000)

11

Vastuun etiikka

muodostuu, kun

• Velvollisuusetiikka sopimukset on pidettävä

• Seurausetiikka päätöksiä varten tarvitaan tietoa, jotta voidaan arvioida seuraukset

• Tarkoitusetiikka moraalinen vastuu siitä, mitä tahdomme saada aikaan itsetuntemus

• Hyveen etiikka mitä hyvää haluamme edistää

yhdistetään seuraaviin:

• Kokemus

• Elämänviisaus

• Sisäinen näkemys

• Mielikuvitus

• Terve järki

Koskinen 2000

Vastuun ottamisen harjoittelu

• Oman toiminnan ohjaamista

• Ohjattava tulee ääneen ajattelun avulla tietoiseksi omasta

itsestään

• Ohjaaja ohjaa tulevan toiminnan suunnittelua yhdessä

ajattelemalla

• Ongelmanratkaisu ja kieli muodostavat uuden funktionaalisen

järjestelmän

• Kieli alkaa valaista ja suunnata ohjattavan toimintaa alistaen sen

suunnitelmalle ja kohottaen sen tavoitteellisen toiminnan tasolle

(Vygotsky 1982)

12

Lähteet

• Elämänkoulun nettisivut http://www.elamankoulu.org/

• Freinet, C. 1987. Ihmisten koulu. Helsinki: Elämänkoulu – Livets skola ry.

• Freinet, C. 2000. Pädagogische Werke. Teil 2. Paderborn: Ferdinand Schöningh.

• Haataja, A. 2009. Kohti yrittäjyysvalmiuksia vuorovaikutuksellisessa oppimisympäristössä. Teoksessa: K. Kurtakko, J. Leinonen ja M. Pehkonen (toim.) Opettajaksi kehittyminen, hyvinvointi ja oppimisen strategiat. Juhlakirja Raimo Rajala 60 vuotta. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 19. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 19-38.

• Haataja, A. & Hietanen, L. & Järvi, T & Tompuri, H. 2009. Kohti yrittäjyysvalmiuksia – Päätöksenteon oppiminen systeemisessä oppimisympäristössä. Teoksessa: J. Kansikas & P. Kyrö & J. Seikkula-Leino & T. Römer-Paakkanen (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen muotoutuva maisema – Yrittäjyyskasvatuksen identiteettiä rakentamassa. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja 176, 108-144.

• http://www.raumanfreinetkoulu.org/

• Järvinen, 1993. LPP: lukemaan puhumisen perusteella, lukemaanopettamismenetelmä työn pedagogia. Helsinki: Otava.

• Koskinen, L. 2000. Kannattaako etiikka? Suom. L. Nilsson. Helsinki: Like.

• Kyrö, P. 1997. Yrittäjyyden muodot ja tehtävä ajan murroksessa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Computer science, Economics and Statistics 38: Jyväskylän yliopisto.

• Kyrö, P. 2001. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia pohtimassa. Aikuiskasvatus 1/2001, 92-101

• Lange, K. 2000. Hapuilla, tutkia, kokeilla, keksiä – Freinet’n näkemys oppimisesta. Teoksessa A. M. Hintikka (toim.) Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi. Kokemuksia erilasesta opettamisesta ja erilaisesta oppimisesta. Helsingin seudun erilaiset oppijat, 72-82.

• Remes, L. 2003. Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 213.

• Ristimäki, K. 2004. Yrittäjyyskasvatus. Järvenpää: Yrityssanoma oy.

• Senge, P. 1990 The Fifth Discipline. The Art and Practice of The Learning Organization. Doubleday, New York.

• Starck, M. 1996. Kotkat eivät käytä portaita. Käytännön freinetpedagogiikkaa. Helsinki: Arator Oy.