Sivu 1Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 1/05

KKKKKMielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja

kansanvallan puolesta

Irtonumero1,70 €4. vuosikerta

Sivu 2:* Vastuuton meno jatkuu

Sivut 2 - 3:* Työmarkkinatukiuudistus ontyöreformi Vanhasen malliin* Opimmeko mitään?

Sivu 4:* Pääomapiirit utopisteina* Rikkaat kyykkyyn

Sivu 5:* Korean Songun-politiikka* Haapajärven virkamiehetkunnallisen kansanvallantulilinjalla

Sivu 6:* Mitä Bush sanoi

Sivu 7:* Euroopan vapauttamisesta60 vuotta

Sivu 8:* Neuvostoliiton merkitysihmiskunnalle

Sivu 9:* Sosialismin puolesta –valkoista terrorismia jafasismia vastaan

Sivu 10:* Tsunamin jälkeen

Sivu 11:* Tulivuorenpurkaus Martini-quen saarella 1902

Sivu 12:* Miksi useita kommunistisiapuolueita?

Sivu 13:*Venäjän ja Suomeneläkeläiset

Sivu 16:* Onko edessä vaaranvuodet?

VVVVVenäjän eläkenäjän eläkenäjän eläkenäjän eläkenäjän eläkeläiset bareläiset bareläiset bareläiset bareläiset barrikadeillarikadeillarikadeillarikadeillarikadeilla

Kova oikeistolainen politiikka kurittaa Suomen tapaanmyös Venäjän eläkeläisiä ja työttömiä. Myös Venäjällänämä väestöpiirit ovat saaneet asemallaan maksaasuuryritysten rikastumisen. Se on johtanut Putininhallinnon suosion laskuun. Tätä eivät olisi voineetkuvitella ne 1920- ja 30-lukujen neuvostotyöläiset, jotkateollistivat Neuvostoliiton.

Sivut 8 ja 13Euroopan vapauttamisesta 60-vuotta

Vapauttaessaan Eurooppaa saksalaisista sota-joukoista neuvostojoukot eivät olleet uskoanäkemäänsä törmätessään saksalaisten keskitys-leireihin. Vuoden 1945 tammikuusta toukokuuhunkäytiin monet toisen maailmansodan raskaimmistataisteluista, joiden tuloksena paljastui myöskäytännössä totuus Hitlerin johtaman saksalaisenfasismin, natsismin, äärimmäisestä raakuudesta.Kuva Riikan lähistöllä sijaitsevasta Salaspilsinkeskitysleiristä.

Katso sivu 7

Näistä edellisten eduskantavaalien vaali-julisteista näkyy selvästi kommunistien jakau-tuminen eri leireihin. Miksi on eri puolueita ja onkoniissä eroja? Vaaleissa KTP esiintyi puhtaasti omillalistoillaan. SKP otti listoilleen myös kansalais-järjestöjen edustajia ja Kommunistien Litonedustajat olivat mukana EU-suuntauksen vastai-sessa rintamapuolueessa. Miten tämä on ymmär-rettävissä?

Katso sivu 12

Miten palautetaan yhtenäisyys?Miten palautetaan yhtenäisyys?Miten palautetaan yhtenäisyys?Miten palautetaan yhtenäisyys?Miten palautetaan yhtenäisyys?

Sivu 2 Nro 1/05Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki helmikuu 2005

Tilaan KKKKKansan ansan ansan ansan ansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15€.Mikäli olet Kansan äänen julkaisijajärjestöjen jäsentilaushinta on 10 €.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus postitetaan os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki.Puhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut tilaushinnan 15 €q Olen maksanut tilaushinnan 10 €q Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Vastuuton meno jatkuuMeillä ja maailmalla jatkuu edelleenkin vastuuton meno,

sellainen, johon vain täysin hillitön kapitalismi kykenee. Sanotaan,että lehdellämme pitäisi olla iloisempi ilme. Se on aika hankalaa,kun seurailee kaikkea sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Lehdentehtävänä on selvittää maailmaa sellaisena kun se todellisuudessaon, ei tarjota pensaita, jonne lukija voisi päänsä piilottaa.

Eläkeläisten kimppuun on käyty niin Venäjällä kuin Suomes-sakin. Molemmissa maissa yhteiskuntarakenteet ja hyvinvointion rakennettu niiden ihmisten vuosikymmenien työllä, joidenetuihin nyt haluttaisiin käydä käsiksi. Suomessa eläkeläisiävastaan hyökkäsi Evan toimitusjohtaja Pentti Vartia. Hän halusipoistaa eläkeläisiltä ja heidän asioitaan käsitteleviltä virkamiehiltääänioikeuden. Ei hän esitystään hyökkäykseksi halunnut nimetä,mutta ei kuitenkaan osannut pukea sanomaansa mihinkäänmyönteiseen termiin, kuten vaikkapa eläkeläisten äänioikeudenkehittäminen. Sillä kaipa se Vartian mukaan voisi olla äänioikeudenkehittämistä, jos vaivalloisesti liikkuvan eläkeläisen ei tarvitsevaivautua äänestyspaikalle ollenkaan. Vartia ei muistanutmyöskään mainita, että entisessä Spartan valtiossahaneläkeläiskysymyksen hoito varsin kehittynyttä olikin, kun kaikkiliian vanhat vietiin jyrkänteen reunalle ja syöstiin alas rotkoon.

Venäjällä presidentti Putin askartelee samoissa touhuissa.Entisen Neuvostoliiton sosiaalisesta järjestelmästä on vieläjotakin jäljellä, kuten eläkeläisten ja invalidien ilmaiset matkatjulkisissa kulkuvälineissä. Niitähän ei taas lännessä hyväksytä.Nyt Putin on kieltänyt eläkeläisiltä ilmaiset matkat pientä rahallistatukea vastaan. Eläkeläiset ovat tästä raivostuneet ja Putin onsamalla menettänyt suuren osan kansansuosiostaan. Putin eieläkeläisille enää olekaan se kunnollinen, raitis ja tarmokas nuorimies, joka turvaa eläkeläisten edut Jeltsinin ajan kaaosmaisenkurjuuden jälkeen.

Suomessa kapitalistien vastuuttomuudella ei ole mitään rajaa.Sen todisti jälleen kerran Sonera, tuo yritys, joka vielä reilut 10-vuotta sitten oli täydelleen valtion omistuksessa, mutta jonkarötösherroja jahdanneen Veikko Vennamon poika, rötösherraksiosoittautunut Pekka Vennamo yksityisti. Sen jälkeen Sonera onkäynyt ostamassa Keski-Euroopasta ilmaa 50 miljardilla entisillämummon markoilla. Sitten Sonera liitettiin ruotsalaiseen Teliaan.Samalla Suomen valtion omistus on pudonnut yhtiössämuutamaan prosenttiin ja lopustakin omistuksesta ollaanluopumassa. Nyt Telia-Sonera sitten teki kaikkien aikojenparhaimman voittonsa, n. 2 miljardia euroa. Samassa yhteydessäkun voitto todettiin, tehtiin päätös irtisanoa 2000 yhtiöntyöntekijää, joista 650 Suomesta. Samoin yhtiössä päätettiin jakaa620 milj. euron osingot omistajille. Mitään yritys ei siis ole KajRelanderin ajoista oppinut.

Korutonta kertomaa. Yritä siinä sitten tehdä ilmeeltään iloistalehteä.

Työmarkkinatukiuudistus ....Työministeriö asetti 15.6.

2004 ns. Skogin työryhmänvalmistelemaan hallituksentyöllisyysohjelman sisäl-tyvän työmarkkinatuen uu-distuksen. Työryhmän teh-tävä perustui pääministeriVanhasen hallitusohjel-maan. Työryhmä julkaisiesityksensä 2. helmikuuta.Esityksessä rajataan työ-markkinatuki 500 päivään.Sen jälkeen se muuttuuvastikkeelliseksi.

Tuen vastikkeellisuus mer-kitsee, että tämän jälkeen työt-tömän tulisi osallistua erilaisiinvaltion ja kuntien järjestämiintyöllistämistoimiin melkein minkä-laisella palkalla tahansa. Onvaarana, että nämä työllistä-mistoimet mahdollistavat todel-lisen halpatyövoiman käytön.Onpa jo puhuttu orjatyövoimankäyttöön otosta. Esitys suoras-taan kannustaa kuntatyönantajaaodottamaan työttömän pitkäai-kaistumista, jonka jälkeen työttö-män työllistäminen tuleekin pal-jon halvemmaksi. Työryhmänesitys kaataa lisää kustannuksiakunnille vaikka niiltä on jo ennes-tään sahattu pois valtionosuuksia.Työmarkkinatuki on nykyisinvaltion rahoittamaa ja Kelanjakamaa tukea, jota ei ole ajallisestirajattu.

Skogin työryhmän paperipahasti metsässä

Työministeriön ohjelmajohtajaHarri Skogin johtama työmark-kinatuki –työryhmä esittää kun-tien osallistumista enenevässämäärin työmarkkinatuen rahoit-tamiseen. Ryhmän raportissatodetaan: ”Muutetaan valtion jakuntien vastuita työttömyys-aikaisen etuusjärjestelmien rahoi-tuksessa siten, että rahoituskannustaa toimimaan nykyistätehokkaammin työllisyystavoit-teiden suuntaisesti”.

Työttömyyden aiheuttamienkustannusten siirto kunnille ontolkuton ajatus: Keinot työlli-syyden parantamiseen ovat halli-tuksella - eivät kunnilla. Kunta eipysty vaikuttamaan valtion – taiEU:n ja Euroopan keskuspankin– toteuttamaan talous- ja työlli-syyspolitiikkaan eikä sitä kauttatyöllisyyteen. Aiheuttaja maksaa–periaate olisi säilytettävä työttö-myysturva-asiassa.

Asia onkin ymmärrettävä saalis-tajien yhteiskunnan rakentamisenideologiasta käsin. Valtion vero-tus on progressiivista; siksityömarkkinatuki halutaan siirtääkuntien vastuulle. Toteutuessaanesitys merkitsisi veronalennustahuipputuloisille ja merkittäväätulonsiirtoa suurituloisille. Pyrki-mys kurjistaa työttömiä ja työntääheidät kunnan sosiaaliluukullemerkitsee, että hallitus ei edes aiotavoitella lupaamaansa 100 000 –150 000 uutta työpaikkaa vaali-kauden aikana.

Ehdotuksen perustelut ovathämääviä, tolkuttomia,spekulatiivisia jaristiriitaisia

Skogin ryhmän paperissa tode-taan: ”Työttömyyden varantoonvaikuttaminen edellyttää laadul-lisesti ja sisällöllisesti kokonaantoisenlaisia toimenpiteitä kuintyöttömyyden virtaan vaikutta-minen. Tavoitteena on tasapaino-tilan saavuttaminen niin, ettävarantoon kohdistuvilla toimillaon uskottava ja ennalta ehkäiseväaktivointivaikutus myös työttö-myyden virtaan niin, että omatoi-minen aktiivinen työmarkkinoillepyrkiminen on peruslähtökohtaheti työttömyyden alusta”. Täl-laista ’Lilleri lalleri laudalla makasi,Lilleri lallei laudalta putosi’ –argumentointia on raportissakymmeniä sivuja.

Skogin paperissa sanotaan,että jos pitkäaikaistyötön kiel-

täytyy osallistumasta hänelletarjottuun soveltuvaan työllis-tymistä edistävään toimenpitee-seen, oikeus työmarkkinatukeenlakkautetaan toistaiseksi. Jostyöstä, koulutuksesta tai aktiivi-toimista kieltäytyy, karenssi vyö-ryy päälle kuin Aasian tsunami.

Vaikka työttömiä kuinka kepi-tettäisiin aktiivisiksi, työhön onvaikea päästä. Työtä vailla olevaaväkeä on näet yhä monta kertaaenemmän kuin avoimia työpaik-koja. Tosiasiassa Sailaksen, Sko-gin ja Kalliomäen ajama hanketähtää työttömyysturvan alas-ajoon ja hyvinvointivaltion perus-teiden murtamiseen. Työryhmäolisi halunnut porrastaa työmark-kinatukia ja tehdä ne määrä-aikaisiksi, mutta nykyisen perus-tuslain säädökset estävät tämän.Työryhmä pyrkii siihen toistatietä: pitkäaikaistyöttömien jakustannusten siirtymiseen kun-tien kontolle palvelee ainoastaantätä tavoitetta.

Hyvinvointiyhteiskunnan alas-ajon puhemiehet eivät viitsi ollaedes johdonmukaisia: “Jos kuntahoitaisi osan työmarkkinatuesta,sillä olisi aivan toisenlainenkannustin edistää työllistymistäomilla toimillaan“, Kalliomäkisanoo.

Uudistus piiskaa viranomai-sia, ei työttömiä, väittää työmi-nisteri Tarja Filatov. Häntä ”har-mittaa”, että keskustelussa työ-markkinatuen uudistuksesta onkorostettu liikaa työttömän velvol-lisuuksia, mutta unohdettu oikeu-det. -Jo nyt työttömän pitäähakea töitä, ottaa vastaan töitä jaosallistua työvoimapoliittisiintoimenpiteisiin. Kaikki samatelementit ovat olemassa. Ongel-mahan on, ettei yhteiskunnalla oleollut tarjota ihmisille sitä vasti-ketta, joka heidän pitää ottaavastaan. Eihän ihmiseltä voi

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Sivu 3Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

Opimmeko mitään?Jo kaksisataa

vuotta sittentodettiin, ettäjos emme tun-ne historiaa,joudumme elä-mään sen uu-destaan. Viime

kesänä Lappeenrannan museossajärjestettiin Venäjän tsaarin NikolaiII:n pukunäyttely. Niissä merkeis-sä näyttelyn intendenttiä haasta-teltiin TV 1:ssä. Siinä hän totesi,että Nikolai II oli hyvä ja rakastavaperheenisä. Mitä muuta hän oli, sejätettiin sanomatta.

Nikolai II:sta tuli Venäjän tsaarija itsevaltias 26 vuotiaana. Jokolmikymppisenä hän aloitti suo-malaisten sortamisen antamallahelmikuun manifestin, jonka tavoi-te oli Suomen venäläistäminen.Siitä alkoi ensimmäinen 1899-1905sortokausi. Toinen sortokausialkoi 1908 ja kesti Venäjän vallan-kumoukseen saakka! Tässä onryssävihan juuret.

Tsaari ei sortanut yksin suoma-laisia. Venäjän työläisten ja talon-poikien elämä oli pelkää raatamista,kurjuutta, vilua ja nälkää. SiksiPietarissa pappi Gabon järjestityöläisten uskonnollisen ja rauhal-lisen kulkueen anomaan tsaariltahelpotusta kurjuuteensa. Tsaariotti heidät vastaan konekivääreilläja ratsuväellä. Tuhat ihmistä

tapettiin ja kaksituhatta haavoittui.Pietarin katuja huuhtoi työläistenveri. Tuo sunnuntai tammikuun 9.päivä 1905 muistetaan verisun-nuntaina. Sen ja kurjuuden vuoksikoko Venäjällä alkoi laajat lakko-liikkeet ja jopa sotilaiden kapinointi.Ne tsaari Nikolai II kukisti verisesti.

Ensimmäisessä maailmansodassa1914-17 kaatui venäläistä työläistäja talonpoikaa yli 2,3 miljoonaa. 5,3miljoonaa haavoittui. Venäjälle sotaoli katastrofi. Itsevaltiaan tsaariNikolai II kaksikymmentäkolmevuotta kestänyt valtakausi oli veri-nen.

q q q

Vähän ennen, kun Nikolaista tuliVenäjän tsaari ja itsevaltias, C.G.E.Mannerheim valmistui tsaarin ratsu-väkiopistosta. Hän oli Nikolaitavuotta vanhempi. Tsaari Nikolai IIylensi Mannerheimiä nopeasti. Jo 37vuotiaana hän oli eversti, 44 vuo-tiaana kenraalimajuri ja tsaarinhenkivartiokaartin komentaja. Man-nerheimin sotilasura kuvastaa hänenuskollisuuttaan Suomen sortajalletsaari Nikolai II:lle.

Venäjän vallankumouksen jälkeenjoulukuussa 1917 Mannerheim tuliSuomeen. Täällä hänet nimitettiin hetisuojeluskunnan ylipäälliköksi elisamana vuonna, kun Neuvosto-Venäjä myönsi Suomelle itsenäi-

syyden. Vasta helmikuun lopussa1918 Mannerheimin johdolla suoje-luskunnat ryhtyivät saksalaistenratkaisevalla tuella kukistamaanpunaisia, jotka hallitsivat Etelä-Suomea. Tässä luokkasodassa kolme-kymmentätuhatta työläistä ja talon-poikaa menetti henkensä, jostasuojeluskunnat saivat lisänimen –lahtarikaarti.

Punaisten lahtaaminen ei vielätyydyttänyt Mannerheimiä. Siksihän kävi 1919 kiivaita neuvottelujaVenäjän valkoisten kanssa, ettäSuomesta hyökättäisiin punaistenneuvostojen Pietariin. Suomen herratolivat varpaillaan. He pelkäsivät, ettäSuomi on ollut liian vähän aikaaitsenäinen. Hyökkäys sai jäädäodottamaan toista aikaa.

1930-luvun lopulla Stalin tekiSuomelle ehdotuksen aluevaihdosta;Suomi luovuttaisi Kannakselta Lenin-gradin suojaksi 2 761 km2 ja saisi senkorvaukseksi Laatokan pohjois-puolelta 5 529 km2. Jo 1919 synty-neen Venäjälle hyökkäämisen ja Suur-Suomi haaveiden vuoksi se ei kel-vannut Mannerheimille. Seurauksenaoli kaksi sotaa. Suomi menetti lähessatatuhatta miestä kaatuneina. Itse-näisyyden Suomi säilytti vain siksi,että se suostui vetäytymään vuoden1940 rajojen taakse ja lisäksi luovut-tamaa NL:lle Petsamon nikkelialueetja – lupasi ajaa Hitlerin joukot maasta.

q q q

Tammikuussa oli verisunnuntainlisäksi toinenkin merkkipäivä. 27.päivä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä,kun neuvostoarmeija lopetti Ausch-witzin tuhoamisleirin ja vapautti senvangit. Itse asiassa Neuvostoarmeijalopetti kaikki tuhomamisleirit jayhdestätoista keskitysleiristä seitse-män. Neljä keskitysleiriä jäi länsiliit-toutuneiden lopetettavaksi.

Näyttää siltä, että sodissa siviilientuhoaminen saa jatkua, sillä Ausch-witzin muistotilaisuudessa tuomittiinyksin vainot. Mutta – toisessamaailmansodassa tapettujen siviilienmäärä ylitti 23 miljoonaa. Tuhoa-misleirien jälkeen hurjinta siviili-väestön joukkomittaista tappamistaolivat (sota oli jo päättynyt Euroo-passa!) atomipommit Hiroshimaan jaNagasakiin, joissa muutamassasekunnissa menehtyi lähes yhtämonta siviiliä kuin Yhdysvaltojensotilaita koko maailmansodan aikana!Pommien jälkiseurauksina kym-menien tuhansien menehtyneidenoikeaa määrää ei tiedä kukaan.

Vainoista riippumatta siviiliväestöon tänäkin päivänä sotien syytönhäviäjä. Yhdysvallat ovat epävi-rallisesti tunnustaneet, että irakilaisiasiviilejä on tapettu satatuhatta.Totuus lienee kaksikertainen. 1990-luvun alusta lähtien Yhdysvallat onkäyttänyt (köyhdytetyn uraanin)

atomiaseita hyökätessään Bal-kanille ja kaksi kertaa hyök-käyksissä Irakiin. Niiden sivii-liuhrien määrää ei saa koskaantietää. Atomisaaste pysyy maa-perässä (puolittumisaika on 4,5miljardia vuotta) ja kulkeutuupohjavedessä, ravintoketjussa jahengitysilmassa ihmisiin aiheut-taen syöpää, solu- ja perimä-vaurioita ja se kulkeutuu edelleensyntyvien lasten kautta suku-polvesta toiseen. Saastuneillaalueilla vammaisina syntyneidenlasten määrä on lisääntynyt räjäh-dysmäisesti.

q q q

Tänään tuntuu siltä, ettei meillä,eikä maailmalla, ole opittu his-toriasta mitään, kun meillä sortajatsaarille tehdään kunniaa ja kunmeillä ja maailmalla ahkerastikalistellaan nopean toiminnanaseita ja uusia kehitellään. Emmekötodella opi mitään, vaikka maailmaon täynnä sodan verisiä jälkiä?Joudummeko elämään historianuudestaan? Emmekö enää hyväksy2. maailmansodan loppumisenvakuutusta; joka ryhtyy mihintahansa hyökkäyssotaan, syyl-listyy sotarikokseen!?

Kai Kontturi

edellyttää vastikkeellisuutta, josyhteiskunta ei tarjoa sitä omaapuolikastaan.

Filatov ehdottaa toimeentulo-tuen siirtämistä kunnilta Kelalle(Demari 11.2.05). -Kela maksaasen, mitä kuuluu, mutta jotkutkunnat nipistävät lakisäätei-sistäkin normeista. Samassa haas-tattelussa Filatov puolustaaSkogin paperia eli työmarkkina-tukien siirtämistä Kelalta kunnansosiaaliluukulle. Samana päivänäkun Filatovin lausunto oli leh-dessa ja Demarin nettisivulla,STT:n välittämä uutisjuttu työmi-nisterin lausunnosta oli lehdissäja sähköisissä viestimissä näky-västi. Tuona aamuna klo 10.13Demarin nettisivulta katosi Fila-tovin haastattelusta toimeen-tulotuen siirtoa koskeva osa. Jokuilmeisesti katsoi, että edes jokutolkku ja johdonmukaisuus pitääolla ministerinkin lausunnoissa.

.

Sosiaalisenasuntotuotannon romahdus

Jos Sailaksen ja Skogin työ-ryhmien esitys toteutuisi, kuntapääsisi halvimmalla, kun ei tar-joaisi alueeltaan työttömille asun-toja. Eräät kunnat ovatkin lopet-taneet kokonaan arava-vuokra-asuntojen rakentamisen pitääk-seen toimeentulotukimenot mata-lina. Mikäli kunnan alueella asu-vien työttömien kustannuksiasiirretään valtiolta kunnalle,taloudellinen pakko ajaa kunnanharjoittamaan epäsosiaalistaasuntopolitiikkaa entisestään.Esimerkkejä tästä on lukuisia:suurissa etelän kaupungeissatuhannet työttömät ja muut vähä-tuloiset on ajettu asunnottomiksi.Taloudellisessa ahdingossa ole-vat kunnat saattaisivat tökkiäirtisanottuja naapurikuntiin taikotiseudulleen – työttömät eivätolisi kovin toivottuja kuntiin.

Kuntaliitto vastustaatyöttömyyden kustannustensiirtoa kuntien kontolle

Kuntaliitto tyrmää uudistuksentäysin: työryhmän esitykset siir-täisivät kunnille liikaa rahoitus-vastuuta. Kunnissa ei uskotaolevan realistisia mahdollisuuksiatyöllistää jokaista pitkäaikais-työtöntä.

Kuntaliitto katsoo, että ”kunnateivät voi työnantajina tarjota50.000-60. 000 pitkäaikaistyöt-tömälle järkevää aktivointityö-paikkaa” ja samanaikaisesti tarjotatoimenpiteitä vähemmän aikaatyöttömänä olleille.

Kunnat vetoavat myös siihen,ettei niillä ole tarpeeksi rahaauudistuksen toteuttamiseen. SKLtyrmää hallituksen kaavailutsiirtää työmarkkinatuen varassaelävät pitkäaikaistyöttömät kun-tien vastuulle. Liiton mielestätyöttömien siirto ja järjestelmänrahoitusvastuun vyöryttäminenkunnille johtaisi kaaokseen. Kun-taliitossa ei ymmärretä, mitenvastuun siirto valtiolta kunnilleparantaisi työllisyystavoitteidensaavuttamista.

Kunta-alan ammattiliittovastustaa

- Pitkäaikaistyöttömien akti-vointitakuulla ei saa vaarantaakuntien kilpailukykyä ja taloutta,sanoo Kunta-alan ammattiliitonKTV:n puheenjohtaja Tuire San-tamäki-Vuori. -Kunnille ei voienää asettaa muita työmark-kinasektoreita laajempia vastuitatyöllisyystyöpaikkojen tarjoa-

misessa. -Kuntien täytyy osoittaaomassa palvelutuotannossaansamalla tavoin kustannustehok-kuutta ja laadukkuutta kuin yksi-tyisten palveluntuottajienkin.Siksi kunnilla on oltava yhtäläisetmahdollisuudet ja vapaudet kehit-tää ja rekrytoida omaa henkilöstöäkuin kilpailevilla palveluntuot-tajillakin. Hän torjuu esityksen,että kunnille siirrettäisiin lisäärahoitusvastuuta pitkäaikais-työttömien aktivoinnista ja toi-meentulosta. -Työmarkkinatuenaktivointi ei edellytä työmark-kinatuen rahoitusvastuun uudis-tamista. KTV painottaa, ettähallitusohjelman linjausten mu-kaisesti on pyrittävä selkeään,vakaaseen ja ennakoitavissaolevaan rahoitukseen sekä kokokuntasektorilla että yksittäisissäkunnissa.

Työttömät vastustavat-Kyse on lähinnä rahoituksen

siirrosta. Tavallisen työhaluisentyöttömän tilanne ei muutu miksi-kään, sanoo Työöttömien valta-kunnallisen yhdistyksen puheen-johtaja Lea Karjalainen. -Niinikään aktivointitoimia sisältävälaki kuntouttavasta työtoimin-nasta ei ole sekään pelannut.

-Meidän ihmisille luvataanaktivointitoimia, mutta niitä ei olemistä osoittaa. Tietysti toive on,että tämä lähtee pelaamaan, muttasiihen ei luoteta. -Työmarkkina-tuen vastikkeellisuuskaan tuskinmuuttaa mitään. -Jos ei aktiivitoi-menpiteitä pystytä tarjoamaan,tilanne pysyy entisellään.

Iisalmen työttömien toimin-najohtaja Lauri Nissinen lau-sahtaa: -Pelkään, että ollaanmenossa työreformin suuntaan.Yritetään pakottaa ihmiset teke-mään työtä alipalkalla. -Tällai-senaan esitystä ei voi runnoa läpi:jatkoesityksiä ja tukien väli-muotoja kaivataan. - Mielekkäitäharjoittelupaikkoja ei tule löyty-mään. 3. sektori ei voi enää tämänenempää työllistää. Meillekin olisitulijoita, mutta ei täällä ole mitäänjärkevää tekemistä lisätyövoi-malle. Työttömälle luvattua lisä-rahaa Nissinen pitää hatustavedettynä. Todellisuudessa kä-teen jäävä osuus ei välttämättäkasva. Esityksen tausta-ajatuk-sena oleva passiivisten aktivointiei saa ymmärrystä: -Meidäntyöttömistä 95 prosenttia haluaatöihin, siitä se ei ole kiinni.

LopuksiJos Skogin ryhmän ehdotus

menisi läpi eduskunnassa, Suo-messa kansalaisoikeudet olisivatKomin autonomista tasavaltaaheikompia. Vuonna 1998 alueoi-keus tuomitsi Syktyvkarin kun-nanjohtajan siitä, että hän olivaatinut työttömyyskorvauksenvastineeksi työsuoritusta kau-pungin siistimisessä.

Juhani Tanskipuheenjohtaja

Kuopion Seudun OmatoimisetTyönhakijat ry

...on työreformi Vanhasen malliin

Nälkä ajaa etenkin työttömät soppatykeille. Vanhasen hallituksentoimeentulotuen uudistus ei poista nälkää, mutta takaa halpaatyövoimaa julkiselle sektorille.

Sivu 4 Nro 1/05Kansanääni

Pääomapiirit utopisteinaAntiikin Kreikassa Platon loi ensimmäisen yhteiskunautopian

300-luvulla eaa. kirjoittaessaan kirjansa ”Valtio”. 1500-luvunEnglannissa Thomas More kirjoitti kuuluisan utopian, jonkanimenäkin oli ”Utopia”. 1700- ja 1800 lukujen vaihteessa kuuluisatsosialistiutopistit englantilainen Robert Owen ja ranskalaisetCharles Fourier ja Claude Saint-Simon kirjoittivat omat utopiansa.Nyt myös kapitalistit ja valtaeliitti ovat innostuneet laatimaanutopioitaan.

Pienin väliajoin viimesyksynä esiteltiin kansalleuseampia utopioita. Ensin Elin-keinoelämän valtuuskunta julkaisiaikaansaannoksensa ”Suomen me-nestyksen eväät, Tiekartta tule-vaisuuteen”. ”Tiekartan” tausta-vaikuttajina on suomalaisten suur-yritysten ja elinkeinoelämän ylintäjohtoa kuten Antti Herlin Kone Oy,Georg Ehrnrooth Eva, JohannesKoroma TT, Matti Alahuhta Nokia.Projektia koordinoimassa on ollutmm. Risto E.J. Penttilä ja sen kirjoittipäätoimittaja Tapani Ruokanen. Evanraportilla on kokoa 125 sivun verran.

Toinen ”utopia” oli pääministeriMatti Vanhasen tammikuussa 2004tilaama globalisaatioraportti ”Suomi

maailmantaloudessa”. Sillä onkokoa 152 sivua ja sen laatineentyöryhmän vetäjinä olivat valtio-varainministeriön ylijohtaja AnneBrunila ja alivaltiosihteeri VesaVihriälä.

On aivan oikein, että tule-vaisuutta luodataan, mutta min-kälaisesta näkökulmasta sitä tehdään?Ei ole olemassa puolueetonta tiekart-taa tai globalisaatioraporttia. Nämämolemmat raportit ovat suurpääomanetujen äänitorvia, eivätkä eroatoisistaan tästä syystä kovinkaanpaljon. Molemmat raportit sanovatpuolustavansa Suomen etua ja työlli-syyttä globalisoituvassa maailmassa.Se on vain kulissi pääoman voiton-tavoittelulle ja tapahtuu suuren rahanehdoilla.

Ihmiset laitetaanputkeen

Näiden molempien kapitalis-tisten utopioiden perimmäistäsisältöä on laittaa ihmiset elinikäi-seen putkeen syntymästä hau-taan asti. Tässä putkessa ollaansitten kuin broilerit kapitalistisenriiston kohteena. Ensin ihminenlaitetaan opintoputkeen, sittentyöputkeen ja lopuksi (mahdol-lisimman lyhyeen) eläkeputkeen.Ja näissä putkissa myös tulisipysyä. Jos ei pysy, rangaistaan.Opintoputkessa ei saa poukkoilla.Opinnot eivät saa venyä, ei saapitää välivuosia. Samoin työ-putkessa. Ja varjele, jos joudutkintyöttömyysputkeen. Silloin sinutpyritään palauttamaan takaisinkovalla kädellä minimoimalla kaik-ki korvaukset ja toimeentulotuki.Jos et palaudu, syrjäydyt, ehkäjoudut ryyppyputkeen ja odotet-tavissa oleva elinaikasi lyheneeradikaalisti.

Kapitalistien utopiat rangais-tessaan ihmisiä työttömyydestäunohtavat, että eihän kapitalismissatyöttömyys voi poistua. Työt-tömyys on siihen sisäänrakennettua,koska tuotannon tarkoituksena ontuottaa lisäarvoa, voittoja ja rikkauk-sia harvoille - ei turvallisuutta jahyvinvointia kaikille. Näin kapita-lismi väkisinkin ajaa merkittävänosan ihmisistä työttömyysputkeenja syrjäytymiskierteeseen.

Ja jotta asia olisi aivan selvä,myös työntekijöiden vapaa-ajan onpysyttävä putkessa. Mitään muutaei sovi ajatella ja pitää päässään kuinvaltamedioiden tarjoamaa virallistatotuutta. Työntekijöille ei saa myös-kään jättää yhtään liikaa rahaa, aikaaja voimia harrastaa työpäivän jälkeenvaikkapa poliittista tai ay-toimintaaoman asemansa parantamiseksi.

Kapitalistit kutsuvat tätä va-paudeksi. Työläisten kannalta se on

lähinnä suuri vankila tai keskitysleiri.

Evan Tiekartta kumisee pää-oman slangia. Entinen slogan”kansainvälinen kilpailukyky” ei enääriitä. Nyt uusia sloganeita ovat”globaali huippuosaaja”, ”mahdol-lisuuksien yhteiskunta”, ”edelläkävi-jäyhteiskunta”. ”Huippuosaaminen”ja ”luovuus” ovat suorastaan taika-sanoja.

Näiden raporttien mukaanpienipalkkaisia töitä pitäisi luodamaahan enemmän, työllisyysturvaatulisi heikentää, eläkeikää pitäisinostaa, julkinen sektori tulisi mini-moida, kuntien palvelut pitäisiyksityistää ja ulkoistaa, verotus tulisilaskea kaikilla tasaveroksi jonnekin25 % ja ay-liikkeen tehtäväksi tulisijättää pelkästään työrauhan valvo-minen. Tässä muutamia yleistyksiäraporttien johtopäätöksistä.

Molemmissa raporteissakannetaan huolta koulutuk-sesta. Kouluun olisi mentävä aikai-semmin, mieluummin jo 6-vuotiaana.Yliopistoista tehtäisiin yhtiömuo-toisia ja ne myisivät tutkimus-tuloksiaan, lukukausimaksut nostet-taisiin 500 -1000 euroon. Näintoteutuisi kapitalistien kannaltamahdollisimman halpa ja lyhytopintoputki, jonka jälkeen työputkivoisi jatkua mahdollisimman pitkään,ainakin 65 vuoteen ellei siitä ylikin.Tällä tavalla pääoman voitot olisivatsuurimmat (tämän raportit jättävätkuitenkin häveliäästi sanomatta).

Työelämän puolella kaiken-laisia joustoja lisätään. Työt-tömyys poistuu, kun vain saadaanluotua mahdollisimman paljon mata-lapalkkaisia ja osa-aikaisia työ-paikkoja. Ja työttömiksi jääneitä ontietenkin kannustettava työntekoon.Se tapahtuu parhaiten heikentämällätyöttömyysturvaa.

Kapitalistien uto-pioita ollaan toteut-tamassa

Näitä kapitalistien suunnitelmiamyös koko ajan toteutetaan. Halli-tuksen sivistyspoliittinen työryhmäTuula Haatainen, Tanja Karpela jaJan-Erik Enestam sopi tammikuunlopulla yliopistojen opintoaikojakoskevien esitysten sisällöstä. Nii-den mukaan ylempi korkeakoulu-tutkinto saisi viivästyä vain kaksivuotta ja alempi tutkinto vuoden.Opiskelun enimmäisajasta lasket-taisiin kuitenkin pois asevelvolli-suuden suorittaminen tai esim.äitiysloma. Jos opiskelut venyvätliikaa, opiskelijan on esitettävä tarkkasuunnitelma opintojensa loppuunsaamiseksi. Muutoin hänet erotetaanyliopistosta. Jos erottamisen jälkeenhaluaa uudelleen opiskelemaan,silloin on pyrittävä uudestaan yli-opistoon.

Tällaisilla suunnitelmilla opis-kelijat todella ahdetaan put-keen. Suunnitelmat eivät ota huo-mioon opiskelijan elämäntilannetta.Hyvin monet joutuvat rahoittamaanopintojaan työnteolla, mikä ilmanmuuta pidentää opiskeluja. Monethaluavat myös pitää välivuosia jakehittää itseään jollakin muullatavalla tai elämänalueella. Ihmisenaito luovuus kun ei kehity missäänputkessa.

Haataisen työryhmän esittämäopintoputki pakottaisi myös kaik-kien ottamaan opintolainaa, jonkatakaisinmaksu voi olla hyvinkinhankalaa, jos opintojen jälkeen ei hetipääsekään kiinni työputkeen.

Toinen esimerkki työnan-tajien visioiden toteuttamisestaon hallituksen helmikuun alussaantama esitys rajoittaa vastikkeetontyömarkkinatuki 500 päivään, jonkatuloksena monesta työttömästätehdään todellista halpatyövoimaa,voitaneen sanoa orjatyövoimaa.

Työnantajien utopiat toteutu-vat, jos niiden annetaan toteu-tua. Vaihtoehto niille kuitenkin onsellainen, joka huomioi kansanvaltaosan edut. Se edellyttää, ettäkoko työväenluokka ottaa yhteis-kuntalaivan omaan ohjaukseensa eikäsuostu elämään riistetyn elämääelinikäisessä vankilassa, putkessa.

RK/ Kä

Kuvassa Charlie Chaplin elokuvassaan Nykyaika. Kuva havain-nollistaa, minkälaiseen asemaan työläiset ahdettiin 1930-luvulla.Samaan pyrkivät nykykapitalismin utopiat. Chaplin puuhailee tässäyhtenä hammasrattaana hammasrattaiden joukossa. Tietokoneita eisilloin vielä tunnettu.

Rikkaat kyykkyyn”Orja, joka käsittää orjan ase-

mansa ja taistelee sitä vastaan,on vallankumouksellinen. Orja,joka ei käsitä orjuuttaan javärjöttelee äänettömässä, tie-dottomassa ja alistuvaisessaorjanelämässään, on yksin-kertaisesti orja. Orja, joka vesikielellä itsetyytyväisenä kuvai-lee orjanelämän ihanuuksia japuhuu haltioissaan lempeästäja hyvästä herrasta, on renki,tomppeli” (V.I.Lenin).

Vain tietoinen ihminen voi ollavallankumouksellinen. Siksi tie-toisten ihmisten määrän lisään-tyminen on ratkaiseva kysymysvallankumouksen onnistumi-sen kannalta Tämän ymmär-tävät toki myös porvarit. Siksiheille kohtalon kysymys onpitää kansa epätietoisena. Siksikäynnissä on massiivinen ym-pärivuorokautinen aivopesutiedotusvälineillä, televisiolla,mainoksilla, elokuvilla, urhei-

lulla ja muulla viihteellä. Uuti-setkin ovat viihdettä nykymuo-dossaan.

Se joka hallitsee yleistä mieli-pidettä, hallitsee kansaa. Tämän-hän me kaikki tiedämme

Tulla tietoiseksi totuudesta – seon ihmiselle ja ihmiskunnalleannettu historiallinen tehtävä.Tätä ei vielä moni tiedä.

***

Kaikkien maiden köyhät, liitty-kää yhteen! Sillä kaikkien maidenrikkaat ovat sen jo tehneet kauansitten – liittyneet yhteen. Jahallitsevat nyt maapallolla aivansuvereenisesti. Tällä eliitillä onkäytössään sotilasarmeija, poliisi-armeija, virkamiesarmeija, poliitik-koarmeija ja viihdytysjoukot.

Eliitin hyvinvoinnin edistä-misen tilalle pitäisi laittaa koko

ihmiskunnan ja luonnon hyvin-voinnin edistäminen. Kuka sentekisi? Missä viipyvät köyhienomat armeijat?

Ennen kansan piti palvellanöyränä kuningasta, nykyäänkansan pitää palvella nöyränäsuuryritysten omistajia – eliittiä.

***

Maapallon luonnonvarat kuu-luvat koko ihmiskunnalle. Vaikkaluonnonvaroja muutetaan kokoajan tavaraksi ja rahaksi, ei semuuta totuutta miksikään. Myöstavara ja raha kuuluvat kokoihmiskunnalle.

Ei ole olemassa mitään yksi-tyistä oikeutta luonnonvaroihin,tavaraan ja rahaan. On kylläolemassa elämän itsensä antamaoikeus, jonka mukaan jokainenihminen on oikeutettu tyydyttä-mään henkilökohtaiset tarpeensa

luonnonvaroilla, tavaralla jarahalla.

Ajatus kilpailukyvystä syntyyvirheellisestä käsityksestä, ettäon olemassa jokin erityinen yksi-tyinen oikeus luonnonvaroihin,tavaraan ja rahaan. Ja että näistäpitää kilpailla.

Kilpailukyvyn sijasta olisi kehi-tettävä yhteistyökykyä, jonkaavulla luonnonvarat, tavara jaraha saataisiin jaettua tasapuo-lisesti ihmiskunnan jäsenten kes-ken.

***

Yritysten kilpailukyky näyttääolevan maailman tärkein asia.Päättäjät ovat huolissaan vainsuurten yrittäjien tuloista.

Yritysten kilpailukyvyn jatkuvalisääminen johtaa yrittäjien tulojenlisääntymiseen ja kansalaistentulojen laskuun – sekä luonnon

kannalta kestämättömään kehi-tykseen.

***

Ihmiskunnan henkinen ja yh-teiskunnallinen kehitys ei olevielä edes alkanut kunnolla,koska koko eletyn historian ajanlukumäärältään pieni eliitti-vähemmistö on estänyt suurtaenemmistöä rakentamasta tasa-arvoista, jokaisen yksilön huo-mioon ottavaa maailmaa. Eliittion siis yhteiskunnallisen kehi-tyksen jarru!

Vapauta sinä itsesi eliitinvallan alta ja itsenäisty! Tuletietoiseksi totuudesta ja jätäorjan asemasi! Tule mukaantaisteluun – tule vallankumouk-sellisten joukkoon!

Rafael Lehtinen

Sivu 5Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

Haapajärven virkamiehet kunnallisen kansanvallan tulilinjallaPerinte i -

sesti kaikkiSuomen yli400 kuntaaovat perusta-neet laillisen

itsehallintovaltansa kuntalais-ten antamalle mandaatille elikuntalaisten valitsemat luotta-musmiehet ovat hoitaneet kun-nan asiat ja tuoneet valtuus-toissa ja lautakunnissa esillekuntalaisten lukuisat toiveet.Näin alueellinen kansanvaltaon loistanut kirkkaasti kauttakoko Suomen.

Tilanne alkoi kuitenkin muut-tua dramaattisesti joitain vuo-sia sitten. Luottamusmiehetsyytivät kunnan virkamiehilleomaa päätäntävaltaansa kuinhullu hevoselle leipää. Tämäsuuri muutos ei varmastikaansyntynyt luottamusmiestenomasta aloitteesta vaan yhä

ahneemmiksi käyneiden virka-miesten vallanhimosta. Virka-miehet perustelivat tätä tarpeellatehdä nopeita päätöksiä? ammat-titaidolla?. Näin heidän mukaansakuntien kilpailukykyä paranne-taan huomattavasti.

Tulokset tästä tulivat pikaisestinäkyville. Luottamusmiesten eitarvinnut enää olla varpaillaankuntalaisten edessä, sillä asiatkun eivät valitettavasti ole heidänvaan virkamiesten vastuulla?Virkamiehet taas eivät ole vas-tuussa kansalle vaan luotta-musmiehille. Tämä lisäsi epäde-mokraattisuutta ja on tähän päi-vään mennessä johtanut läheskaikissa kunnissa virkamiestenyksinvaltaan. He toimivat ilmankuntalaisten ja luottamusmiestentahtoa - samalla tavalla kuinVenäjän keisarikunnan pajaritennen Pietari Suurta. Kunnallinenkansanvalta on näin uhrattu

?tehokkuuden? ja ?kilpailuky-vyn? alttarille.

Edellä luetellut tapaukset ovatkäyneet toteen myös Haapajärvenkaupungissa. Kaupungin erihallintoalojen esimiehet käyttäväterittäin suurta päätäntävaltaa,jonka valitettavasti valtuustoheille on suonut. He ovat muo-dostaneet kaupungin sisälleoman oligarkian, joka ulottaalonkeronsa lähes kaikkeen pää-töksentekoon. Ja tästä vallasta hetodella pitävät kiinni. Lähes kaikkiesitykset vallan palauttamisestaluottamusmiehille ovat päättyneetvirkamiesten syytöksiin epäluot-tamuksesta heitä kohtaan taiuhkauksiin erota toimistaan.

Emme tietenkään voi kiistääheidän selvää ammattitaitoaan jatietämystään, mutta samalla mei-dän täytyy tehdä kovasti työtäsaadaksemme luottamusmiehinäolla selvemmin mukana kunnan

asioiden hoidossa. Viime aikoinaHaapajärvellä on kiistelty siitä,tuleeko luottamusmiehillä ollamahdollisuus valita mm. koulujenhenkilökunta ja opettajat. Virka-miehet ovat tätä valtaa joitainvuosia käyttäneet, mutta nyt onsyntynyt kuntalaisten itsensäpuolelta toiveita tämän päätän-tävallan siirtämisestä takaisin ao.lautakunnalle. Tavalliset kunta-laiset ovat ymmärtäneet, etteivätvirkamiehet ajattele kuntalaistenetuja, vaan pelkästään tuloksia jaomia etujaan.

Virkamiesten vahva vasta-hyökkäys Haapajärvellä on saa-nut monet kuntalaiset tuohtu-maan. Hämmennystä on herät-tänyt se röyhkeys, jolla virka-miehet kohtelevat kuntalaistenitsensä valitsemia kunnanvaltuu-tettuja ja lautakuntia. Virkamiestenkunnanvaltuutettuja kohtaansuuntaama epäluottamus on mitä

suurimmissa määrin kunnan va-kaan kehityksen vastaista jajohtaa lopulta vain lukkiutu-neeseen tilanteeseen. Virka-miesten täytyy ymmärtää, ettei-vät he voi loputtomiin vastus-taa kunnallista kansanvaltaa,jolla kuntia tulisi johtaa. Sillätodellinen kunnallinen kansan-valta on sitä, että kuntalaistenja heidän valitsemansa edus-tajat toimivat yhdessä ja toisi-aan kuunnellen. Asioista täytyykeskustella ja asiat täytyyratkoa yhdessä. Vain näin kun-nat voivat tulevaisuudessavastata hallituksen EU-myön-teisen, kuntia kurjistavan poli-tiikan tuomiin koviin haastei-siin.

Antti Siika-aho,kaupunginvaltuutettu

sivistyslautakunnan jäsenvaalitoimikunnan pj.

Haapajärvi

Korean Songun-politiikka 10 vuotta

Vuosi 2005 on tärkeä vuosiKorean kansalle. Tänä vuonnatulee kuluneeksi 60 vuotta siitä,kun Presidentti Kim Il Sunginjohtama Korean Kansan Vapau-tusarmeija ajoi Japanilaisetsiirtomaaimperialistit pois Ko-rean niemimaalta. Tänä vuonnaKorean Demokraattisessa Kan-santasavallassa juhlitaan myösKorean Työväenpuolueen 60-vuotista taivalta. Vuosi 2005 onmyös merkittävä siltä osin, ettätänä vuonna tulee kuluneeksikymmenen vuotta siitä, kunTyöväenpuolueen pääsihteeritoveri Kim Jong Il kohotti kan-sanarmeijan sosialistisen raken-nustyön tärkeimmäksi voimaksija aloitti nk. Songun (armeijaensin)-politiikan.

1990-luvun puolivälissä Ko-rean Demokraattista Kansanta-savaltaa kohtasivat useat vakavatonnettomuudet. Presidentti Kim IlSungin poismeno, massiivisetluonnonkatastrofit ja Imperia-listien ulkomainen painostuspistivät kansalaiset lujille. Tässä

vaikeassa tilanteessa toveri KimJong Il julisti, että Kansanarmeijanon entistä voimakkaammin työs-kenneltävä konkreettisesti kansanparissa ja auttaa heitä voittamaankansantalouden sektoreilla eteen-tulleet vaikeudet.

Toveri Kim Jong Il totesi, ettäkansanarmeijan rooli sosialis-missa on olla keskeinen osaimperialismin vastaista taistelua jasosialistista rakennustyötä. Kapi-talismissahan armeija on ainahallitsevan luokan vallan välikap-pale, joka viime kädessä on ainasuunnattu tavallista kansaa vas-taan. Sen sijaan sosialismissaarmeijan roolin tulee olla päin-vastainen. Sen tehtävä on ollamukana rakennustyössä ja auttaakansaa aina, kun se on mah-dollista. Toveri Kim Jong Il onkorostanut, ettei ole olemassamitään erityistä kansanarmeijaavaan että kansa ja kansanarmeijaovat kuin yhtä suurta perhettä.Nykyään onkin suuri kunniakuulua Korean kansanarmeijaan

ja useat perheet kuuluvat joukollasiihen.

Viimeisen kymmenen vuodenaikana Songun-politiikka on osoit-tanut voitokkuutensa. Kun tulvatja toisaalta kuivuus tuhosivat isonsiivun KDKT:n kansantaloudesta,kansanarmeija lähti intoa puhkuenjälleenrakentamaan taloutta. Mitäsuurimpia voittoja saavutettiin,kun kansanarmeijan sotilaat rai-vasivat uusia peltoja, korjasivatpatoja, automatisoivat tehtaita,korjasivat tuhoutuneita alueita jajulkisia kohteita. Kansanarmeijanponnistelujen ansiosta KDKT:ntilanne on helpottunut huomat-tavasti ja pahimmat ajat ovat jokaukana takanapäin.

Energiatilanne on parantunutsen ansiosta, että kansanarmeijaon ollut rakentamassa satojapieniä- ja keskisuuria vesivoi-maloita, jotka ovat korvanneetpaljolti hiilen hyödyntämiseen

perustuvaa energiantuotantoa.Kansanarmeijan toimesta luke-mattomia hehtaareja maata onuudelleenmuokattu viljelykäyt-töön ja sen ansiosta myös elintar-viketilannetta on saatu helpo-tettua. Nämä teot ovat entisestäänvahvistaneet kansanarmeijantarpeellisuutta ja yhdistänytkansan teräksenlujasti Songuninlipun alle.

Kymmenvuotisella Songun-politiikan kaudella imperialisminvastainen taistelu on kasvanutuusiin mittoihinsa. USA:n jaJapanin imperialistit ryhtyivät 90-luvun puolivälissä toden teollauhkailemaan Korean Demok-raattista Kansantasavaltaa. Pro-vokaatioillaan USA on vienyt Itä-Aasiaa entistä lähemmäksi sotaaja sen ylimielinen politiikka onjohtanut rauhanomaisen kehityk-sen umpikujaan.

Songun-politiikan johdollakorealaiset ovat entistä urheam-min ryhtyneet kamppailemaanimperialismia vastaan ja ovatluoneet KDKT:sta vahvan sosia-listisen linnakkeen, joka pysyy

pystyssä mitä suurimmista iskuis-ta huolimatta. KDKT:n vahvasotilaallinen puolustus takaaedelleen maan riippumattomuu-den ja itsenäisyyden linjan. Presi-dentti Kim Il Sung opetti jo 30-luvulla, että vahva puolustus onaina riippumattomuuden ja oma-varaisuuden vahvin tae. Tätälinjaa toveri Kim Jong Il ontyössään ehdottomasti noudat-tanut.

16.helmikuuta Korealaiset juhli-vat suurella ilolla toveri Kim JongIlin 63-vuotissyntymäpäivää.Tämä päivä on korealaisille sikälimerkittävä, että toveri Kim JongIlin nimeen yhdistyy Songun-politiikan voima ja asia. ToveriKim Jong Ilin johdolla korealaisetovat ryhtyneet työhön, joka21.vuosisadalla on osoittanutvoitokkuutensa kaikilla yhteis-kunnan sektoreilla Korean De-mokraattisessa Kansantasaval-lassa.

Antti Siika-aho,puheenjohtaja

”toveri Kim Jong Ilin töidenystävät”-yhdistys

Kuvassa Pohjois-Korean oman teollisuuden suunnittelema ja valmistama riisinkorjuukone työmaallaanriisipellon laidalla. Mutta eihän kapitalistien propagandan mukaan nälkää näkevässä Pohjois-Koreassatällaisia pitänyt olla???

Komalah 35-vuottaIranin Kommunistisen puo-

lueen Komalah’in 35-vuotta juhla-tilaisuus järjestettiin Turussa12.2.2005. Komalah perustettiinmaanalaisena ja se oli olemassajo ennen Iranin kommunistisenpuolueen perustamista. JulkiseksiKomalahin toiminta tuli 14.1.1979,kun järjestön perustaja Moham-mar Hossein Kamiri ammuttiinIranin vallankumouksen yhtey-dessä tapahtuneen poliisiasemanvaltauksen aikana, Tämä tapausteki järjestön julkiseksi.

Komalahin perustivat shaahinaikana sivistyneistö ja työläiset.Suomen kielellä Komalah tarkoit-taa Iranin Kurdistanin vallan-kumouksellisen ahertajatyökan-

san puolue. Komalah oli yksiIranin kommunistisen puolueenperustajajärjestö 21-vuotta sitten.Iranin Kommunistinen Puoluehaluttiin perustaa, koska ei hy-väksytty islamilaista vallanku-mousta. Se oli työväen vallan-kumous, jonka papit kaappasivatitselleen.

Komalah toimii kurdikansankeskuudessa julkisesti ja sillä onuseita lehtiä ja radioasema ”Iraninvallankumouksen radio”. Juhlati-laisuudessa Kommunistien liitontervehdyksen puolueelle esittiHeikki Männikkö esittäen samallatoivomuksen puolueiden välisenyhteistyön kehittämisestä.

Sivu 6 Nro 1/05Kansanääni

Georg W. Bushin linjapuheesta

Presidentti Georg W. Bushpiti kansakunnan tilaa käsit-televän linjapuheensa2.2.2005. Linjapuhetta onluettava kuin Lutherin kate-kismusta. Jokainen Bushinlausuma kaipaa aina liit-teekseen kohdan: ”Mitä seon”.

Kirjoituksessa Matti Laiti-nen lainaa ja kommentoiBushin puhetta ja sitä, mikäon todellisuus Bushin puhei-den takana.

Jotta ymmärtäisimme –miksi

Yhdysvallat on nykyisin maailmansuurin ja teknisesti kehittyneinkansantalous. Imperialismin ydin-linnake on 9,6 miljoonan km² laajuinenja siellä asuu tilastojen mukaan 293miljoonaa ihmistä. Väestöstä enääainoastaan 1,5 % edustaa Amerikanintiaaneja ja Alaskan alkuperäis-kansoja. Vuonna 2004 supervallanväestön eliniänodote oli keskimäärin77,4 vuotta. Amerikkalainen elämän-tapa ja unelma vaati viisi vuotta sittentoteutuakseen 19,65 miljoonaa bar-relia raakaöljyä päivittäin. Tästätarpeestaan USA kykeni täyttämääntuolloin omalla tuotannollaan vain 41%. Tällainen yhteiskunnallisenhyvinvoinnin epävarmuustekijäinnosti 19.3.2003 maan öljy- jaaseteollisuutta etsimään yhdessäIrakista uusia tuotannollisia rat-kaisuja.

Korkeasta tilastollisesta hyvin-vointi-indikaattorista BKT/h (37 800dollaria) huolimatta, amerikkalaistenkeskuudessa vallitsee syvä eriarvoi-suus. Tämä ilmenee mm. siinä, että12 % väestöstä elää alle köyhyysrajanja että neljännes työssäkäyvistäihmisistä – 37 000000 – ei kuulusairausvakuutuksen piiriin.

USA elää velkataloudessa. Senvaltiovelka on tällä hetkellä 10 000miljardia dollaria. Valtioiden kansain-välinen luottokelpoisuus perustuukinnykyisin vahvaan ydinasekantaan.YK:n vuoden 2004 Inhimillisenkehityksen –raportissa maa notee-rattiin kahdeksannelle sijalle.

Tie ideaaliseenvapauteen

Bush: ”Uuden kongressin kokoon-tuessa, meille kaikille on suotu suurietuoikeus tulla valituiksi omillehallinnon haaroillemme. Meidät ovatasettaneet virkoihimme kansammeäänet, joita me palvelemme. Ja tänäiltana me jaamme tämän etuoikeudenvastavalittujen Afganistanin, Pales-tiinan, Ukrainan sekä vapaan ja

itsenäisen Irakin johtajien kanssa.Kaksi viikkoa sitten minä seisoin

Capitolin portailla ja uudistin sitou-mukseni kansalle johdattaakseniheidät ideaaliseen vapauteen. Tänäiltana minä tuon julki politiikkaa, jokaedistää tätä ihannetta sekä kotona ettäkaikkialla maailmassa.”

”Amerikan talous kasvaa no-peammin kuin minkään muun teol-listuneen kansakunnan. Menneinäneljänä vuotena me hankimme vero-helpotuksia kaikille tuloveron maksa-jille, voitimme taloustaantuman jaavasimme uusia markkinoita ulko-mailla, asetimme yritysrikollisiasyytteeseen ja nostimme omistus-asumisen sen historian korkeimmalletasolle. Ja yksistään viime vuotenaUSA:ssa on syntynyt 2,3 miljoonaauutta työpaikkaa. Kun toimia tarvit-tiin, kongressi toimi ja kansa onkiitollinen.”

”Amerikan vauraus vaatii liitto-valtion hallitukselta pidättymistäruokahalunsa kasvattamiselta. Minätoivotan kummatkin puolueet terve-tulleiksi törsäämisen kurinpitoon.Tarjoan teille budjettia, joka pysyttääharkinnanvaraisten menojen kasvunalle inflaatiotason, tekee verohelpo-tukset pysyviksi ja joka pysyyuomassaan leikaten budjettialijäämänpuoleen v. 2009 mennessä. Minunbudjettini lakkauttaa yli 150 hallituk-sen tuloksetonta ohjelmaa. Periaateon selkeä. Veronmaksajan dollareitaon käytettävä viisaasti tai ei ollen-kaan.”

Vapaata elämäävelkataloudessa

Laitinen kommentoi: USA:lla ontällä hetkellä valtava vaje budje-tissaan. Ennuste tämän vuodenvajeeksi on 427 miljardia dollaria.Alijäämä ohentuisi olennaisestivetäytymällä miehitetyistä maista.Budjetin loppusumma kohoaa tähti-tieteelliseen 2 500 miljardiin dollariin.Supervalta ottaa päivittäin uuttavelkaa kolme miljardia dollaria. 293-miljoonaisella jenkkikansakunnalla onjo nyt kulutusluottovelkaa yksistäännuppia kohden 30 000 dollaria.USA:n dollarin arvo suhteessaeuroon on alentunut parissa vuodessa40 %. Tämän vuoksi keskuspankitmaailmalla ovat vaihtaneet valuutta-varantojaan euroiksi. Yhdysvaltojentaloutta kuormittavat itse aiheutetutsotatoimet Irakissa ja Afganistanissasekä ulkomaisten tukikohtien ylläpitoympäri maailmaa. Kaiken kukkuraksiaasialaiset pankit rahoittavat USA:nvalloitussotia ja maan kultaham-paisten verohelpotuksia. Kuinkakauan Aasiassa mahdetaan jaksaakatsella sivusta tällaista finanssi-politiikkaa?

Lakkautettavista 150 kehitys-ohjelmasta 48 liittyy koulutukseen.Loput koskevat mm. julkisen junalii-kenteen tukemisen lopettamista,öljyalan tutkimustyötä ja poliisi-päällystön palkkaamista sekä ympä-ristönsuojelua.

Uusi sukupolvi onvaljastettava vapaudenkäyttöön

Bush: ”Tehdäksemme taloutemmevoimakkaammaksi ja dynaamisem-maksi meidän valmistettava kasvavasukupolvi täyttämään 21. vuosisadanasettamat tehtävät. ”

”Tehdäksemme taloutemme voi-makkaammaksi ja kilpailukykyisem-mäksi Amerikan on palkittava eikärangaistava yrittäjiä unelmistaan japonnistuksistaan. Pienyritys onpolku etenemiseen etenkin naisille javähemmistöille, joten meidän onvapautettava pienyritykset tarpeet-tomista säännöksistä ja suojeltavarehellisiä työpaikan tarjoajia likasan-kokanteilta. Oikeutta vääristellään jameidän talouttamme pidättelevätvastuuttomat luokkalait ja kevytken-käiset asbestoosivaatimukset.”

”Saattaaksemme taloutemme voi-makkaammaksi ja tuottavammaksimeidän on tehtävä terveydenhuoltohuokeammaksi ja perheille katta-vammaksi ja suotava heille enemmänvalvontaa omissa terveydellisissäpäätöksissään. Minä pyydän kong-ressia suuntautumaan kohti sellaistaperusterveydenhuolto-ohjelmaa,jossa on huomioitu veroluotot, joillamatalapalkkaiset voivat ostaa itsel-leen sairausvakuutuksen. Jokaiseenköyhään lääniin perustetaan yhdys-kunnan terveyskeskus. Tietotek-niikalla ehkäistään lääkitysvirheitä jatarpeettomia maksuja. Pienyrityksilleja niiden työntekijöille tarvitaanyhteisiä terveyshankkeita sekälaajennettuja terveyssäästötilejä jalääketieteellistä vastuureformia, jokapelkistää terveydenhoitomaksut javarmistaa sen, että potilaat pääsevätlääkäriin ja että heistä huolehditaan.”

Sosiaaliturvajärjestelmänromuttaminen tuovapauden

”Yksi Amerikan tärkeimmistäinstituutioista – symboli sukupolvienvälisestä luottamuksesta – kaipaamyös viisasta ja tehokasta uudis-tusta. Sosiaaliturva oli 20-vuosisadansuuri moraalinen menestys ja meidänon kunnioitettava sen tavoitteitauudella vuosisadalla. Järjestelmä onkuitenkin kulkemassa kohti kon-kurssia. Niinpä meidän on liityttäväyhteen voimistaaksemme ja pelas-taaksemme sosiaaliturvan.

Tänään yli 45 miljoonaa amerik-kalaista nauttii sosiaaliturvaetuja jamiljoonia enemmän lähestyy eläke-ikää. Heille järjestelmä on talou-dellisesti vahva. Minulla on viestikaikille 55-vuotiaille ja sitä vanhem-mille amerikkalaisille. Älkää huoles-tuko, teidän osaltanne sosiaaliturvaei muutu mitenkään. Nuorempientyöntekijöiden kohdalla sosiaali-turvassa on vakavia ongelmia, jotkapahenevat vain ajan myötä. Sosiaali-turva on luotu vuosikymmeniä sittenhyvin erilaisella aikakaudella. Tuohonaikaa ihmiset eivät eläneet yhtäkauan. Etuudet olivat paljon heikom-mat kuin nykyisin. Puolivuosisataasitten yhden henkilön etuudet katet-tiin n. 16 henkilön työpanoksella...Yhteiskuntamme on muuttunutnoista päivistä. Tämän päivänmaailmassa ihmiset elävät kauemminja siksi he tarvitsevat etuuksiaanpitempään.”

”Korjatessamme sosiaaliturvaameillä vastuu rakentaa siitä parempinuoremmille työntekijöille. Paraskeino saavuttaa tämä päämäärä onvapaaehtoinen henkilökohtaineneläkesäästötili. Idea toimii näin.Nykyisin osa ansaitusta palkastamenee tämän päivän eläkeläistensosiaaliturvan maksamiseen. Jos olettyöikäinen työntekijä, minä uskon,että kykenet siirtämän osan tästärahasta omalle eläketilillesi. Näin voitrakentaa oman tulevaisuutesi pesä-munaa.”

Vapauspesämunattomuuteen

Laitinen: Vuonna 1965 USA:ssaastui voimaan kaksi sosiaaliturvaakoskevaa lakia Medicaid ja Medi-care. Ensimmäinen niistä säädettiinpienituloisten ihmisten lääkemak-sujen korvaamista ja toinen sairaus-vakuutusta varten. Bushin budjetin45 miljardin dollarin säästötoimetkohdistuvat amerikkalaisten sosiaali-seen perusturvaan koskien nimenomaan köyhien ja vammaisten ihmis-ten sairausvakuutusta ja lääkekor-vauksia. Leikkauksen kohteina ovatmyös opiskelijoiden lainat, sotave-teraanien lääkäripalvelut ja maanvil-jelijöiden tukimaksut.

Eläkeuudistuksessa pyritään kokoeläkejärjestelmän yksityistämiseen.Lähitulevaisuudessa amerikkalaisessaomistusoikeusvaltiossa jokainenvastaa vain omasta ja perheensäsosiaaliturvasta. Eläke-etuuksiensäilyttäminen senioreilla ei huolestutajuurikaan Bushia, koska USA:nväestön ikäjakauman mukaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia kansa-laisia löytyi maasta v. 2004 vain 12,4% väestöstä. Nykyisin väestönkeski-ikä oli 36 vuotta. Toisin sanoensosiaalietuuksien säilyminen kosket-taa vain pientä osaa kansasta.

Loputtomasta sodan javapauden kaihosta

Bush: ”Muut kansat ympärimaapalloa seisovat rinnallamme.Afganistanissa kansainväliset asevoi-mat auttavat turvallisuuden ylläpi-tämisessä. Irakin maaperällä on 28

maan sotajoukkoja. YK ja EU auttoi-vat vaalien järjestämisessä. NATOjohtaa irakilaisten upseerien koulut-tamista. 60 hallitusta harjoittaayhteistyötä Proliferation SecuriteIniative’ssa paljastaakseen ja lopet-taakseen vaarallisten materiaalienkuljetukset. Me työskentelemmeläheisessä yhteistyössä Aasianhallitusten kanssa saadaksemmePohjois-Korean keskeyttämäänydinhankkeensa. Pakistan, Saudi-Arabia ja yhdeksän muuta maata ovatvanginneet Al Qaidan terroristeja.Seuraavana neljänä vuotena minunhallintoni jatkaa sellaisten liittou-tumien rakentamista, jotka lyövätaikamme uhkia.”

”USA:lla ei ole minkäänlaistaoikeutta, intohimoa tai aikomustatyrkyttää omaa hallintomuotoaankenellekään muulle. Tämä on olennai-nen ero USA:n ja sen vihollistenvälillä. Se pyrkii vaalimaan vapaudenyhteisöjä ja itsenäisiä kansoja, joissahallituksen vastaavat kansalaisilleenja heijastavat heidän omaa kulttuu-riaan. Koska demokratiat kunnioit-tavat omia kansojaan ja naapureitaan,vapauden edistäminen johtaa rau-haan.”

Laitinen: Maailman vapautta-miseksi ja demokratisoimiseksi Bushmyönsi budjetistaan Pentagoninkäyttöön 420 miljardia dollaria.Tämän päälle tulevat vielä Irakinsodan ja miehityksen kulut, joitasyntyy tasaisella n. 1,5 miljardindollarin viikkovauhdilla. Lisäksi USAtihruaa ns. pahan akselin valtioihin.Pahan silmä paistaa tällä kertaaetenkin Syyrian ja Iranin suunnasta.Jos jenkeillä ei ole aikomustakaantyrkyttää malliaan muille maille, niinmiksi se ei – helvetti soikoon – pidänäppejään erossa edes naapuristaanKuubasta?

Matti LaitinenLähteet: Reuters, Associated

Press, NYT, White House, HeSa,CIA The World Factbook, http://

vunet.org, YK.n HumanDevelopment report 2004.

Oliko USA:n vaaleissa vilppiä?USA:ssa on herännyt epäilys, oliko George W. Bushin vaalivoitto

viime presidentinvaaleissa sittenkään rehellisin keinoin hankittu.Erityisesti Ohion vaalitulos, joka oli ratkaiseva vaalien kannalta,antoi aihetta epäilyihin. Kongressin edustaja John Coyners onselvitellyt tulosta ja laatinut siitä satasivuisen raportin. Raportistalöytyy monia kummallisuuksia.

Yleensä vaalipäivänä tehdyt äänestyspaikkakyselyt, exit-pollitovat luotettavia. Ohiossa kyselyt lupasivat Kerrylle 4,2% voittoa,mutta vaalit voitti Bush 2,5% erolla. Ohiossa, kuten monessamuussakin paikassa käytettiin äänestyskoneita, jolloin annetuistaäänistä ei jää mitään todistettavaa dokumenttia myöhempäätarkistusta varten.

Nyt kerrotaan tapauksista, että äänestäjät itse näkivät äänensäpomppaavan Bushille, vaikka ääni annettiin Kerrylle. Eräällääänestysalueella taas kävi äänestämässä 638 ihmistä, muttatuloksissa heistä 4258 kannatti Bushia ja 260 Kerryä. Eräällääänestysalueella taas äänestysprosentti nousi niinkin korkeallekuin 124 prosenttiin.

Kummallisuus on myös, että Ohion korkein vaaliviranomainenKen Blackwell sattuu olemaan myös Bushin vaalikampanjanvarapuheenjohtaja Ohiossa. Tällainen kaksoisrooli tuskin olisimahdollinen ainakaan Euroopassa.

USA:ssa äänestyssotkut siis jatkuvat. Vaalien lopputuloksissaBush voitti selvästi, n. 3 miljoonan äänen erolla. Mutta, kun USAsanoo olevansa "vapuden valtakunta", niin siellä taitaavaalitulosten järjestelykin olla aika vapaata. Täytyy muistaa, ettäBush oli istuva presidentti ja hänellä on ollut paremmatmahdollisuudet vaikuttaa vaalien tulokseen oman vaalikoneistonsaja verkostojensa kautta. Kun tietää Bushin röyhkeyden, ei olepoissuljettua, että hän on käyttänyt kaikki mahdolliset keinot -myös laittomat - oman uudelleenvalintansa varmistamiseksi.

Pilapiirroksessa työttömät seisovat työttömyysjonossa. Yksi käskeelevittämään sanaa, että Bush nimittää "työllisyystsaarin". Hallelujaa,innostuu toinen. Kolmas riemastuu: "Meidän huolemme on ohi!"

Sivu 7Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

Euroopan vapauttamisesta 60 vuotta

Auschwitzin tuhoamisleirin va-pauttamisen muistoksi vietettiinjuuri tammikuun 27. päivänä muisto-tilaisuutta, joka on vasta alkua kevään1945 monien tapahtumien muista-misille. Näissä tilaisuuksissa tullaankunnioittamaan fasismin lyömiseenosallistuneiden sotilaiden muistoakuten myös tarkastelemaan sodantaustalla vaikuttaneita syitä ja seneri vaiheissa ilmenneitä poliittisiapiirteitä.

Juutalaisten joukkomurhankiistattomat todisteet

Keskitys- ja tuhoamisleirien jou-duttua etenevien neuvostoliitto-laisten ja brittiläis-amerikkalaistenjoukkojen haltuun tulivat teollisenjoukkomurhaamisen menetelmättodisteellisesti julki. Ei ollut enäämahdollista ajatella, että Saksanviholliset olisivat propagandistisistasyistä sodan aikana suuresti liioitel-leet jo ennen sodan puhkeamistamaailmalla hyvin tunnettuja tapauk-sia, joissa natsipuolue oli yllyttänytrikollisuuteen ajautunutta osaanuorisosta ja varttuneempiakinsaksalaisia katuväkivaltaan juuta-laisen uskonnon harjoittajia kohtaan.

Osaavat miehet organisoijinaja tunnetut yrityksettoteuttajina

Perusteellisesti organisoitu juuta-laisperäisen väestön tuhoamineneristämällä heidät ensin tarkoitukseenvarattuihin kortteleihin, gettoihin, ja

sen jälkeen kuljetus tarkasti suunni-tellun aikataulun mukaisesti valta-osaltaan Puolan alueelle rakennet-tuihin tuhoamisleireihin ei ollut enäätavallisten väkivaltarikollisten puu-hastelua vaan valtiota ja suurtakoneistoa johtamaan kykenevienmiesten ammattityötä.

Keskitys- ja tuhoamisleirien ra-kentaminen taas tapahtui valtiollisinatilaustöinä saksalaisten rakennus-yhtiöiden toimesta ja eri alojenteknisten asiantuntijoiden avustuk-sella.

Tavallisten saksalaistennäennäinen hyväksyntä

Hitlerin puolue, NSDAP (nazio-nal-sosialistische deutsche arbeiter-partei), sai valtiopäivävaaleissa 1930suuren vaalivoiton. Vuoden 1928vaalien tulos: 2,6 % ja 12 paikkaamuuttui 1930 luvuiksi: 18,3 % ja 107paikkaa. Edelleen natsien kannatuskasvoi1932-vaaleissa 37 %:iin anne-tuista äänistä, ja NSDAP oli näinvaltiopäivien suurin puolue.

Natsien vaalimenestystä ei voiilman selitystä irrottaa syksyllä 1929alkaneesta maailmanlaajuisesta ta-louskriisistä ja siitä aiheutuneestakonkurssi- ja työttömyysaallosta.

Suurten teollisuuskaupunkienulkopuolella asuva ja perinteisiintyöläisten puolueisiin ja ammat-tiliittoihin koskaan kuulumatonväestö menetti täysin näköalansatulevaisuuden suhteen. Aikaisemminsekalaisia, porvarillisia puolueitavaaleissa kannattaneet ihmiset tart-

tuivat näköalattomuudessaan natsienlupauksiin työstä ja toimeentulosta.Sama koski yhtälailla vaikeuksiinjoutuneita pienyrittäjiä, ammatin-harjoittajia ja suurtilojen puris-tuksessa pientiloillansa maatalouttaharjoittavia.

Myöhemmin politiikan tutki-joiden aiheesta tekemät selvityksetosoittavat, että talouskriisi ei kui-tenkaan yksinään selitä kuin osannatsien saamasta parlamentaarisestakannatuksesta.

Suurteollisuuden mahtimie-het valitsivat Hitlerin

On tutkimuksen asia esittää doku-mentit tarkasta ajankohdasta, jolloinsaksalaisten teollisuusjättien omis-tajat tekivät tietoisen päätöksenrahoittaa Hitlerin puolueen toimintaaja vaalikampanjoita.

Todennäköistä on, että tästäyhteistyöstä kertovat sopimukset jamuistiot pyrittiin sodan loppu-vaiheissa hävittämään ainakin siltäosin kuin ne olivat suuryritystenarkistoissa. Niinpä todistusaineistosuurteollisuuden ja NSDAP:n yhteis-työstä koostuu merkittävältä osaltasodan jälkeen suoritetuista avain-henkilöiden kuulusteluista ja asioistatavalla tai toisella muuten tietäneidentodistajalausunnoista.

Ymmärrettävistä syistä suurille,tehdasteollisuutta harjoittaville jätti-konserneille ei ollut mieluisaa nähdätyöläistensä järjestäytymistä perin-teisiin ammattiliittoihin ja työläistenomiin, poliittisiin järjestöihin.

Vaaraksi koettiin, että talouslamanväistyttyä työläisillä olisi entistävoimakkaammat järjestöt hallussaan,ja se yhdistyneenä laajojen porvaril-listen piirien menettämään uskoon ns.vapaaseen kilpailutalouteen voisiluoda arvaamattoman sisäpoliittisentilanteen. Suurten omaisuuksienomistajat ja muu taloudellinen eliittipelkäsivät, että vain kymmenkuntavuotta aikaisemmin tapahtuneetkumousyritykset uusiutuvat ja tällä

Sota Euroopassa päättyi fasistisen Saksan ehdottomaanantautumiseen ja antautumis-asiakirjan allekirjoittamiseenBerliinissä vuonna 1945 toukokuun 9. päivän vastaisena yönäkello 00.42. Ennen tätä kauan odotettua tapahtumaa käytiinvuoden 1945 tammikuusta toukokuuhun monet toisenmaailmansodan raskaimmista taisteluista, joiden tuloksenapaljastui myös käytännössä totuus Hitlerin johtamansaksalaisen fasismin, natsismin, äärimmäisestä raa-kuudesta.

kertaa saattaisivat johtaa varmem-paan onnistumiseen kuin ensim-mäisen maailmansodan jälkeisinävuosina.

Hitler ja natsit näyttivät, osittainvastenmieliseksi koetusta toimin-nastaan huolimatta, tarjoavan ulos-pääsyn Saksan ylimmälle yhteiskun-taluokalle epävarmana näyttäyty-västä tulevaisuudesta.

Hienostunut raakalaisuus

Voidaan syystä kysyä mitenuuden ajan sivistyksen suurvallasta,Saksasta, tuli niin helposti moraalinja sivistyksen takapajula. Lieneejonkinlainen tosiasia, etteivätHitlerin valtaannostajat yleensähalunneet niitä hirmutekoja, joitanatsit sitten suorittivat. Se eikuitenkaan estänyt heitähyödyntämästä myöhemmin täysinmitoin tuhoamisleirien yhteyteenrakennettuja työpajoja ja Saksansodassa valloittamilta alueilta Sak-saan siirrettyjen orjatyöläisten työtä.

On mahdollista ajatella, ettei tulensytyttäjä ole niin kauhean syyllinen,jos tuli ennalta arvaamatta yltyykinhallitsemattomaksi roihuksi. Tässätapauksessa ylhäiset, hienojen suku-jensa ennakkoluuloja ja rasitteitakantavat upporikkaat miehet eivätedes pelästyneet irtipäästämäänsätulta. Roihu näytti aluksi polttavanvain naapurien taloja, ja se taas josmikään avasi uudet näköalat omallemenestymiselle! Taloudellinen me-nestys ja maailman jakaminen uudel-leen houkutti heitä.

Ole hiljaa tai joudut itse kes-kitysleiriin

Tavallisten saksalaisten mahdol-lisuus organisoida laajaa sisäistävastarintaa oli menetetty jo ennenHitlerin aseman vakiintumista. Senjälkeen poliittisten vastustajienpidätykset, sulkemiset määrää-mättömäksi ajaksi ensimmäisiinkeskitysleireihin ja poliisiterroriankariin rangaistuksiin yhdistyneenä

piti natseihin kielteisesti suhtau-tuneet rivikansalaiset hiljaisina.

Sodan jälkeen muiden maidenporvarillisessa lehdistössä ja kirjal-lisuudessa esitettiin ihmettelyjä miksisaksalaiset eivät natsivallan aikanayrittäneet estää hirmutöitä. Useim-miten nämä ihmettelyt ovat puhdastahurskastelua, sillä esimerkiksi keski-tysleirivankien auttaminen rangaistiinkuolemalla ja, jos auttaja onnistuikinpakenemaan, teko kostettiin hänenperheenjäsenilleen ja sukulaisilleen.

Asiantuntemattomathuomautukset

Sama hurskastelun maku kuinedellä koskee jälkeenpäin lausuttujavaatimuksia, että neuvostoliitto-laisten ja brittiläis-amerikkalaistentaistelujoukkojen olisi itsensä uhratenpitänyt auttaa natsien uhreiksijoutuneita ihmisryhmiä enemmänkuin ne sotilaalliset realiteetit huo-mioon ottamalla kykenivät. Nämäjalomielisiksi itsensä kokevat huo-mauttelijat ovat myös jälkeenpäinvaatineet, että muiden valtioiden olisitäysin omista mahdollisuuksistaanpiittaamatta pitänyt julistaa jovarhaisessa vaiheessa sota Saksalle jatuhota näin sekä itsensä että myö-hemmät mahdollisuutensa todellakäydä menestyksellistä sotaa natsi-Saksan sotavoimia vastaan.

Sodan julma tilinpäätös

Lähes 60 vuotta sitten päättynytsota vaati uhrikseen kymmenienmiljoonien ihmisten hengen ja vieläuseamman terveyden ja hyvin-voinnin. Ehkä he kaikki ansaitsevatkynttilänsä, joka toivottavasti valai-see tien sodan todellisten syittenalkulähteille. Näiden syiden etsimi-sessä on meille tässä ajassa elävilletarjolla haaste, jonka vastaanot-taessamme teemme sodassa meneh-tyneille suurempaa kunniaa kuinkoskaan muuten voimme!

Timo Nieminen

Äiti-Venäjän valtaisa patsas Stalingradissa Mamaevin kukkulalla.Juuri täällä tapahtui käänne toisessa maailmansodassa vuoden-vaihteessa 1942-43, joka johti lopulta Hitlerin Saksan täydelliseenkukistumiseen keväällä 1945.

II maailmansodan suurimmat ilmpommituksien siviiliuhritTänä vuonna tulee kuluneeksi

60-vuotta toisen maailmansodanpäättymisestä. Sodassa sai sur-mansa kymmeniä miljoonia sivii-liuhreja. Edelleenkin olisi syytäkeskustella, miksi kaikki nuovarsinkin sodan loppuvaiheessatehdyt suuret ilmapommituksettehtiin.

Näissä ilmapommituksissa saisurmansa satoja tuhansia, ellei mil-joonia siviiliuhreja. Tässä erilaisistatilastoista ja lähteistä kerättyätilastotietoa kaupunkien pommi-tuksien siviili uhreista:

Hampurin palopommitus 24.7.-2.8.1943. Palopommituksen tekiEnglannin ilmavoimat. Siviiliuhrejalasketaan olevan noin 44 000 kuol-lutta.

Darmstadtin palopommitus11.9.1944. Palopommituksen tekivätEnglannin ja Yhdysvaltain ilma-voimat yhteistyössä. Siviiliuhrejalasketaan olevan noin 11 000 kuol-lutta.

Dresdenin palopommitus 13.-14.2.1945. Palopommituksen tekivätEnglannin ja Yhdysvaltain ilma-voimat yhteistyössä. Siviiliuhrejalasketaan olevan noin 250.000 kuol-lutta.

Tokion palopommitus 9.-10.3.1945. Palopommituksen tekiYhdysvaltain ilmavoimat. Siviili-uhreja lasketaan olevan noin 83.000

kuollutta.Hiroshiman atomipommi

6.8.1945. Yhdysvaltain ilmavoimienpommikone pudotti atomipommin.Siviiliuhreja lasketaan olevan noin 78000 kuollutta.

Nagasakin atomipommi9.8.1945. Yhdysvaltain ilmavoimienpommikone pudotti atomipommin.Siviiliuhreja lasketaan olevan noin 40000 kuollutta.

Mainittakoon vertailun vuoksi,että pommituksissa kuolleiden

englantilaisten siviilien määrä toisenmaailmansodan aikana oli 60.595kuollutta. Pommitukset olivat raskai-mmillaan vuoden 1940 aikana, muttaaivan sodan loppuun asti Saksakohdisti Lontooseen kehittämänsäuuden aseen, V2-ohjuksen ilmaiskuja.

Edellä olevassa synkässä tilastossaon vain suurimmat ilmapommitukset.

Timo Kangasmaa

Dresdenin keskusta tuhoutui helmikuun 13.-14.2.1945 USA:n jabrittien pommituksissa täydellisesti. Siviilihureja 200.000.

Sivu 8 Nro 1/05Kansanääni

Neuvostoliiton merkitys ihmiskunnalleLokakuun vallankumous v. 1917 muutti maailman perusteellisesti. Kapitalismi oli saanut kilpailijan,

sosialismin. Niin suuri oli kapitalistin pelko, että se näki välttämättömäksi kerätä interventiojoukkojakapitalistien ja tilanherrojen tueksi. On kerrottava totuus Neuvostoliitosta, koska historiansa aikanamaa saavutti kaikkialla maailmassa vaikuttavan voiman. Oli tapana sanoa, että siellä, missä työläisetja kapitalistit istuivat yhdessä neuvottelupöytään, istui siihen myös kolmas näkymätön neuvottelija,Neuvostoliitto. Sosialismi muodosti perustan, jonka turvin siirtomaiden kansat vapautuivatsiirtomaaisännistään ja teollistuneiden kapitalistimaiden työväenluokka loi oman hyvinvointivaltionsa.Neuvostoliitosta tulee kertoa, koska kesällä tulee 60 vuotta siitä, kun Puna- armeija tuhosimaailmanvalloitukseen pyrkineen kapitalistisen saksan ja vapautti ihmiskunnan fasismista.

Esittelemme lehdessämme Neuvostoliiton historiaa useammassa peräkkäisessä lehdessämme.Tässä numerossa aiheena on Neuvostoliiton alkuvuosikymmenet.

Imperialistit sytyttivätkansalaissodan

Neuvostovalta oli tekemässä en-simmäisiä päätöksiään talouden japolitiikan alueella kun Saksalais-Itävaltalaiset joukot aseleposopi-muksesta huolimatta helmikuussa1918 miehittivät mm. suuren osanValko- Venäjää, Ukrainaa ja uhkasivatPietaria. Nuori Puna- armeija py-säytti vihollisen hyökkäyksen Pieta-riin 23.2.1918. Siitä päivästä tulipuna- armeijan syntymäpäivä.

Neuvostovalta joutui solmimaanBrestin rauhan 3.3.1918, ja Saksa-laiset jäivät valloittamilleen alueille.Keväällä ja kesällä 1918 puolestaanEntente- valtioiden joukot nousivatmaihin pohjoisessa, idässä ja etelässäaloittaen etenemisen maan sisäosiintsaarin kenraalien johtamien valko-kaartilaisten kanssa. Kesällä 1918 oli3/4 maasta miehittäjien ja vastaval-lankumouksellisten hallussa.

Kommunistinen puolue organisoipuolustuksen ja sotilaskoulutuksen.Siirryttiin yleiseen asevelvollisuuteenja muodostettiin työläisten ja talon-poikain puolustusneuvosto. Puna-armeijan vahvuus lähenteli miljoonaa.Syyskesällä luotiin itäinen -, eteläinen- ja pohjoinen rintama ja puna- armeijasaavutti vihollisesta ensimmäisetvoittonsa vapauttaen alueita kaikillakolmella rintamalla.

Samaan aikaan maailmansotapäättyi Saksan tappioon. Brestinrauhansopimus mitätöitiin ja puna-armeija vapautti saksalaisten hallit-semat alueet. Mutta tämän jälkeenEntente- vallat voimistivat interven-tiotaan, tulivat Ukrainaan ja Taka-Kaukasiaan saksalaisten tilalle jalähettivät lisää joukkoja Jäämerelle,kauko-itään, Mustalle merelle sekäItämerelle. Joulukuussa 1918 Kolt-sakin valkoarmeija aloitti itäisellärintamalla hyökkäyksen pyrkienyhtymään Arkangelin suunnaltahyökkäävien maahantunkeutujienkanssa tarkoituksenaan suunnata iskuMoskovaan. Mutta vuoden 1919alussa puna- armeija torjui Koltsakinjoukot Permin seudulla.

Ententen kolmesotaretkeä janeuvostovallan voitto

Entente- vallat organisoivat vuo-sina 1919-20 kolme sotaretkeä. Idästävarustettiin uudelleen Koltsakin(550.000 miestä) armeija. Etelästäkäsin organisoitiin Denikinin armeija(100.000 miestä) ja Baltian suunnastaJudenitsin armeija. Keväällä Kolt-sakin joukot yhdessä Ententenkanssa aloittivat hyökkäyksenvallaten Uralin alueen pyrkienyhdistymään Volgan suunnalla majai-levien Denikinin joukkojen kanssa.Rintama venyi 2000 km mittaiseksi.

Vaaran hetkellä talonpojat alkoivatliittyä puolueeseen. Puolue, nuori-soliitto ja ammattiliitot suorittivatjäsentensä mobilisoinnin yhteensä110.000 sotilasta. Neuvostotasaval-tojen kesken syntyi sotilaspoliittinenliitto 1.6.1919.

Leninin johtama puolustusneu-vosto ja puolueen keskuskomiteajärjestivät vihollisen lyömiseksisuunnatun toiminnan. Keväällä 1919itärintaman eteläinen ryhmä löiKoltsakin pääjoukot ja sen seurauk-sena Uralin alue ja Länsi-Siperiavapautettiin. Koltsakin armeija kärsilopullisen tappion v. 1919 lopulla.Suomalaiset valkokaartit ja Judenitsinarmeija torjuttiin elokuussa.

Tässä vaiheessa Neuvostovallanavuksi tuli USA:ssa työläisten“Kädet irti Neuvosto- Venäjästä”

liike. Imperialistit olivat pakotettujavetämään joukkojaan pois Venäjältä.Sotaa jatkettiin antamalla valkoken-raaleille massiivista materiaalistaapua.

Toinen Ententen sotaretki pe-rustui etelässä majailevan Denikininarmeijan tukemiseen. Sen Moskovaansuuntautuva hyökkäys alkoi3.7.1919. Rintama ulottui DnepriltäVolgalle. Denikinin armeijaa tukivatPuolan tilanherrojen armeija lännessäja Judenitsin armeija luoteessa.Hyökkääjät saavuttivat menestystä.Etelärintama sai miehistötäyden-nystä n. 70.000 sotilasta ja siitäerotettiin erikseen kaakkoisrintama.Kahden rintaman hyökkäys Deni-kinin armeijaa vastaan alkoi11.10.1919 ja valkokaartilaisetkärsivät Voronetsin ja Orelin luonaratkaisevan tappion. Budjonnyinjohtama ratsuväkiarmeija tuhosilopullisesti Denikinin armeijan v.1920 alussa Etelä- Ukrainassa.Marraskuussa 1919 murskattiinJudenitsin armeija Pietarin lähistölläja vuoden 1920 alussa voitettiinvalkokaartilaisjoukot lopullisestiPohjois- Venäjällä sekä vallattiinArkangeli ja Muurmansk.

Ententen kolmannen sotaret-ken runkona olivat Krimillä majai-leva kenraali Wrangelin armeija jatilanherrojen Puolan armeija, jotkatunkeutuivat keväällä 1920 Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Mutta nytNeuvostomaan puolustukseen saatiinapua muilta rintamilta ja kesä-heinäkuussa muodostetun länsirin-taman joukot vapauttivat Ukrainanja Valko- Venäjän. Lokakuussapunaisen armeijan joukot tuhosivatKenraali Wrangelin armeijan Krimillä.Vuoden 1920 loppuun mennessähyökkääjien perusvoimat oli tuhot-tu. Vuoden 1922 alkupäivinä valko-suomalaiset häädettiin lopullisestiKarjalasta. Kansalaissodan viimeisettaistelut käytiin, kun vihollisenviimeinen linnake Vladivostok va-pautettiin 25.10.1922.

Kansalaissota ja ulkomaisten

interventio oli aiheuttanut mittaa-mattomat vahingot ja riistänyt yli 7miljoonan neuvostomaan ihmisenhengen. Vasta nyt uusi Neuvostomaaoli valmis aloittamaan rauhanomaisenrakennustyön sosialismin kehittä-miseksi.

Mitä merkitsi voittokansalaissodassa?

Voitolla oli neuvostovallalle sekäkoko maailman työväenluokalle suurimerkitys. Yhteisessä taistelussaulkoista maahantunkeutujaa vastaanlaskettiin perusta Neuvostoliitonmuodostamiselle. Kommunistisenpuolueen jäsenmäärä kasvoi ja luotiinpuna- armeija nopeutetussa tahdissa.Kun v. 1918 puna-armeijassa oli30.000 puolueen jäsentä, niin v. 1920alkupuolella heitä oli jo 300.000.Puolueeseen tulivat työläiset, talon-pojat ja vanhan armeijan sotilaat.

Neuvostovaltio organisoitiin yh-deksi suureksi taisteluleiriksi. Tämäasetti uuden neuvostovaltion yhte-näisyyden ja valtiollisen organi-sointikyvyn koetukselle. Neuvos-tovalta kesti tämän vahvistaensamalla asemaansa.

Kansainvälinen luokkataistelu jatyöläisten solidaarisuus saivat uudenasteen. “Kädet irti Venäjästä” kam-panja oli yhteistä maailmanlaajuistaluokkataistelua, joka pakotti impe-rialisteja irtaantumaan interven-tiosodasta.

Sotakommunismi ja uusitalouspolitiikka

Kaikki voimat oli keskitettävävihollisen torjuntaan. Talouden alallasuoritettiin uudelleenjärjestely, jotasanottiin sotakommunismiksi. Perus-tettiin kansantalouden elimiä, joilla olilaajat oikeudet rintaman varustamisenvuoksi. Taisteluihin rintaman puo-lesta keskitettiin koko teollisuus jakansantalous. Kansallistettiin kaikkisuuret ja pienet teollisuuslaitokset jatavaranvaihto oli kielletty. Kaikkityössäkävijät saivat samansuuruisenerän elintarvikkeita ja vaatteitakortilla. Maanviljelijöiden tuli luo-

vuttaa käytännössä ilmaiseksi kaikkiylimääräiset elintarvikkeet. Leninpainotti, että tämä epänormaalisotakommunismin aika voi olla vainväliaikainen. Tämä vaihe koettelityöläisten ja talonpoikain liittoa.

Sota heikensi teollisuutta. Kun v.1913 suurteollisuuden palveluksessaoli 2,6 miljoonaa työläistä, oli luku v.1921 vain 1,2 miljoonaa. Tämäepäsuhde oli selkeä uhka prole-tariaatin diktatuurin luokkapohjalle.Sodan oloissa talonpojat ymmärsivätpakkoluovutuksen, mutta ei enääsodan jälkeen.

Tiedettiin että siirtyminen kapita-lismista sosialismiin tarvitsee siir-tymä-ajan, jonka pituus määräytyykunkin valtion olosuhteiden perus-teella ja Neuvostomaassa toimi useitaerilaisia talousmuotoja. Tämän vuoksiVenäjän Kommunistisen puolueen 10.edustajakokous teki maaliskuussa1921 päätöksen siirtymisestä uuteentalouspolitiikkaan (NEP). Säädettiinlakeja joiden perusteella mm. elintar-vikkeiden luovutusvelvollisuusmuutettiin luontaisveroksi, jollemäärättiin yläraja. Hyväksyttiinasetukset vapaan tavaranvaihdon jarahatalouden sallimisesta sekä suotiinulkomaisille yrityksille oikeus toimianeuvostomaassa. Kapitalistisetainekset lisääntyivät yhteiskunnassa,mutta valtiovalta ja kaikki kansan-talouden avainasemat pidettiinneuvostovaltion käsissä.

Siirtymävaiheen muotona NEP-politiikka oli välttämätön. NEP-politiikkaa toteutettiin kunnes sosia-listisesta talousmuodosta tuli vallit-seva vuosiin 1936-37 saakka.

Goelro jajälleenrakentaminen

Neuvostovalta torjui vihollisen,mutta v. 1920 teollisuustuotanto olivain n. 13,8 % sotaa (v. 1913)edeltävästä tasosta. Sota ei ollut vieläkunnolla päättynyt, kun joulukuunlopulla 1920 neuvostojen yleisve-näläinen edustajakokous käsittelimaan jälleenrakentamista ja sähköistä-missuunnitelmaa (GOELRO). Lenin

totesi: “Kommunismi on sama, kuinkoko maan sähköistäminen”. Goelrooli tärkein osa jälleenrakentamista jase edellytti 30 yhteisteholtaan 1,5miljoonaa kw kehittävien höyry- javesivoimalaitoksen voimalaitostenrakentamista 10-15 vuoden aikana.Teollisuustuotannon tuli nousta 80-100 % sodanedelliseen tasoon verrat-tuna.

Tämä jälleenrakennus- ja sähköis-tämissuunnitelma oli ensimmäinenneuvostovaltion pitkän tähtäimenajanmukaiseen tekniikkaan perustuvakansantalouden kehittämis-ohjelma.Uuden talouspolitiikan ansiosta v.1921 teollisuustuotanto saavutti 31% sotaa edeltävästä tasosta.GOELRO:n toteuttaminen alkoi v.1921-22, kun alettiin rakentaa mm.Volhovin, Balahnan, Saturan ja Stre-tovkan voimalaitoksia.

Vuosi 1922 muodostui ylimeno-kaudeksi ja neuvostovalta sai lujanotteen maan kehittämisestä. Jälleen-rakennuskauden lopulla v. 1926 maankansantalous ja ihmisten toimeentuloylittivät sotaa edeltävän tason jaGOELRO- suunnitelma eteni menes-tyksellisesti. Saatiin valmiiksi mm.Saturan, Taskentin, ja Jerevaninvoimalaitokset ja alettiin rakentaamm. Dneprin voimalaitosta.

Vallankumouksen 10- vuotis-päivänä Neuvostoliitossa oli tuotettuensimmäiset kotimaiset traktorit,kuorma- autot, hyökkäysvaunut jalentokoneet. Maan sähkövoimantuotanto ylitti 2,5 kertaisesti vallan-kumousta edeltäneen Venäjän jateollisuuden osuus kansantulostakohosi 42 prosenttiin.

Ensimmäinenviisivuotiskausi jamaataloudenkollektivisoiminen

NKP:n 15. edustajakokous määrit-teli joulukuussa 1927 1. viisivuo-tissuunnitelman yleiset ohjeet. Sa-maan aikaan teollisuustuotantosaavutti v. 1928 jo 132 % vuoden1913 tasosta. Myös maatalous-tuotanto saavutti sotaa edeltäväntason.

Yksityistalous oli maataloudessavielä vallitseva talousmuoto ja 25miljoonaa pientilaa eivät kyenneetmyymään viljaa markkinoille. Kulakittaasen kieltäytyivät myynnistä jamarkkinoille tulevan viljan määrä olivain 1/4 sotaa edeltävästä tasosta. Olitultu tilanteeseen, jossa sosialistinenteollistaminen ei voinut kehittyäyksityistalouteen perustuvan maata-louden pohjalta. Siksi NKP:n 15.edustajakokous otti suunnan maata-louden kollektivisoimiseen.

Neuvostojen viides edustajako-kous hyväksyi ensimmäisen viisivuo-tissuunnitelman v.1929. Sen mukaankoko teollisuustuotannon tuli lisään-tyä 1,5 kertaiseksi ja koneenraken-nustuotannon 3,5 kertaiseksi jasähköntuotannon 4 kertaiseksi.

Suurta huomiota kiinnitettiinneuvosto- ja kollektiivitilojen poh-jalta tapahtuvaan maatalouden kehit-tämiseen. Viisivuotissuunnitelmaavauhdittamaan syntyi iskuri- työ-läisten liike. Rakennettiin mm.Dneprin vesivoimalaitosta, Rostovinmaatalouskonetehdasta, Moskovanja Gorkin autotehtaita, Uralin ko-neenrakennustehdasta ja paljonmuita. Vuonna 1929 alkoi kollek-tiivitalouksien perustaminen. Pienta-lonpoikaiston ohella kollektiiveihinliittyivät myös keskivarakkaattalonpojat. Neuvosto- ja kollek-tiivitalouksien yhteyteen perustettiinensimmäiset kone- ja traktoriasemat.Samana vuonna kollektiivitilat tuot-

Kansalaissodan jälkeen Neuvostovallan 25 miljoonaa pientilaa elivät luontaistaloudessa, eivätkä kyenneettuottamaan viljaa markkinoille. Kulakit taas eivät neuvostovallalle viljaa myyneet. Tämän vuoksi olivälttämätöntä suuntautua tuotannon nostamiseksi kollektiivitolojen muodostamiseen. Tuotanto kohosija aikaisemmin takapajuinen maatalous sai käyttöösä 120.000 traktoria.

Sivu 9Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

Riippumaton kolumnisti OlliKivinen (HS 1.2.05) kirjoittihänelle ja muillekin äärioikeis-tolaisille tyypillistä ällöttävänhajuista potaskaa. Hän sanoo,että ”Stalin oli ihmisten tappa-misessa Hitleriä pahempi peto.” jaettä kommunismin Mustan kirjanmukaan se johti 70 miljoonanihmisen tuhoon.

Jos äärioikeistolla tai senkaikenkarvaisille perässähiihtäjilläolisi vähänkin häpyä, he yrittäi-sivät edes jotenkin koristellapuheitaan. Mutta kun häpy puut-tuu, otetaan oppia Hitleristä –suuri valhe on pientä uskot-tavampi.

Stalin oli sosialismin ra-kennustyön johdossa yli kaksi-kymmentä vuotta. Toisen maail-mansodan aikana hän oli myösneuvostoarmeijan ylipäällikkö.Stalinilla oli siis samaan aikaankaksi uskomattoman raskastatehtävää. Yhtä suurta yhdenhengen vastuuta maailmahistoriaei tunne. Sen hän kesti kunnialla.Stalinin kuollessa 1953 alike-hittynyt maatalousmaa oli muut-tunut nykyaikaiseksi teollisuus-valtioksi ja talousmahdiksi. Sta-linin johdolla myös kapitalistisenSaksan ja Hitlerin johtamat fasis-tiset armeijat kokivat perus-teellisen tappion. Neuvostoliittokasvoi atomiaseet hallitsevaksisotilaalliseksi mahdiksi. Tätäkehitystä kukaan ei pysty kiistä-mään.

Neuvostoliiton kehitty-minen suurvallaksi ei ollutsisäpoliittisesti helppo tehtävä.Vallankumouksen jälkeen 14 kapi-talistista maata suoritti Venäjälleintervention, joka epäonnistui.Samaan aikaan tsaarin valkoisetarmeijat aloittivat vastavallan-kumouksen, raskaan sisällis-sodan. Se päättyi valkoistentappioon. Tappio ei merkinnyt,että jokainen ”valkoinen” olisimenettänyt henkensä tai ettäkaikki suurmaanomistajat, kapita-listit ja tsarismin kannattajatolisivat haihtuneet savuna ilmaan.Vain todella äveriäät häipyivätmaasta, mutta useimmat jäivät

taistelemaan uutta järjestystävastaan.

Sosialismin rakentaminenoli jatkuvaa sotaa vanhankapitalistisen jopa tsaristisenjärjestelmän maan alla olevienmiljoonien kannattajien, terro-ristien kanssa. Stalinin aikanatässä sodassa hävisivät valkoisetterroristit. Se vaati valtavia määriäpidätyksiä, tuomioita ja vangit-semisia. Monet vangituista olivatviattomia, sosialismin vihollistentaitavasti (osaamista heillä riitti!)rakennettujen provokaatioidenuhreja.

Näistä vangituista runon-laulajat ovat tehneet Nobel-palkintoihin saakka yltäneitätarinoita. Entä paljonko oli näitä”vankileirien saaristoon” tel-jettyjä?

Erkki Vettenniemi kertookirjassaan ”Punaisen terrorintodistajat”, että vuonna 1930 Neu-vostoliitossa oli – 610 vankiajokaista sataatuhatta asukastakohden. Tämän kirjan arvos-telussa Jukka Rislakki puoles-taan sanoo (HS 19.5.2004): ”Ehkäterrorin voi käsittää näinkin laa-jasti, siis mukaan lukien pakko-työleirijärjestelmä. Leirivankienmäärä olisi tämän kirjoittajanmukaan – nähdäkseni ilman lähde-viitettä – miljoonan...”.

Vertailun vuoksi voi kat-soa tilannetta vapauden etu-vartiossa Yhdysvalloissa. Norja-laisen tutkijan Nils Cristienteoksen ”Kohti vankileirien saa-ristoa?” (Tampere 1993) mukaanYhdysvalloissa oli vuonna 1993vankeja 532 sataatuhatta asukastakohden ja luku on kasvussa. Näinvapauden ihmemaassa vankilukuoli lähes 1,5 miljoonaa. Ero 1930-luvun NL:n ja tämän päivänUSA:n välillä on olematon!

Sosialismin vastustajienja vanhan vallan palauttamistahavittelevien sota vaati tuhansienja taas tuhansien kaatumisen –teloituksen. Siinä moni menettihenkensä myös syyttömänä,vastavallankumouksellisten pro-

vokaatioiden uhrina, mutta olikouhreja 70 miljoonaa?

Neuvosto-Venäjän vuoden1920 väkiluku oli 139,4 miljoo-naa. Vuonna 1970 se oli 239,9miljoonaa. Kasvu oli keskiäärin 1,4prosenttia vuodessa. Kun tähänaikaan sisältyy toisaalta 2. maail-mansodan henkilötappiot (kuol-leet sotilaat, siviilit ja lisään-tymiskyvyn menettäneet) ja toi-saalta uusien valtioiden liitty-minen Neuvostoliittoon, niinsodan aiheuttama väestön netto-tappio on vähintään 25 miljoonaa.Jos tämä valtaosin lisääntymis-kykyinen joukko lisätään vainyksinkertaisesti (ilman lisään-tymistä), niin väestön vuotuinenkeskikasvu oli vähintään 1,81prosenttia. Yhdysvalloissa, kunmyös tässä maahanmuuttajatotetaan huomioon niin, vastaavakeskikasvu oli 1,73 prosenttia. JosNL:ssa olisi tapettu miljooniaihmisiä, niin USA:ssa olisi tapettupaljon, paljon enemmän!

Stalinin petomaisuuden jakoko stalinismin ovat keksi-neet NKP:hen pesiytyneet ihmi-set, joiden porvarillista nahkaapeitti sosialismin viitta. Nahkansapiilottaneet kansan ja sosialisminviholliset kaappasivat NKP:ssävallan Hrushtshevin johdolla.Hrushtshev syytti Stalinia rikol-liseksi ja hänen politiikkaansastalinismiksi. Siihen saakka Stalinoli ollut neuvostokansan idoli, isäaurinkoinen, siksi Stalinin nimit-täminen tyranniksi ja roistoksi,katkaisi neuvostoihmisten hen-kisen selkärangan. NKP menettiuskottavuutensa. Siitä alkoi Neu-vostoliiton alasajo, joka saatettiinloppuun 1990.

Neuvostoliitto hajotettiinpresidenttien Jeltsinin (Ve-näjä), Kutshman (Ukraina) jaLukashenko (Valko-Venäjän)sopimuksella ja neuvostopar-lamentti hajotettiin tykeillä. SilloinVenäjän väkiluku oli 170 mil-joonaa. Venäläisten (mm V. Fjo-dorov) mukaan siirtyminen kapita-lismiin on 1990-luvulla vaatinut25-30 miljoonan ihmisen ennen-aikaisen kuoleman ja väkiluku onsupistunut 145-140 miljoonaan.Supistuminen jatkuu.

Yksin kapitalististen valti-oiden aloittamat ensimmäisenja toisen maailmansodan henki-lötappiot olivat yli 70 miljoonaa.Muista kapitalismin olemassa-olon, viimeisen kolmensadanvuoden aikana käytyjen sotien,työttömyyden, köyhyyden, nälänja yleisen puutteen kuolonuhrienmäärä nousee satoihin miljooniin.Siinä on kapitalismin historianSysimusta Kirja!

Kai Kontturi

Sosialismin puolesta –valkoista terrorismia jafasismia vastaan

tivat jo markkinoille viljaa huomat-tavasti kulakkitalouksia enemmän.Tammikuussa 1930 kollektiivita-louksiin kuului jo 5 miljoonaa taloutta(22 % kaikista talouksista). Vuonna1930 sosialistinen sektori oli saanutvalta- aseman kansantaloudessa jateollisuuden osuus kokonaistuotan-nosta ylitti 53 %.

Kesällä 1930 valmistui Turkes-tanin- Siperian rata ja käynnistyiVolgogradin 40.000 traktoria vuo-dessa tuottava tehdas, sekä Rostovinmaatalouskonetehdas, joka tuottimm. 24 - rivisiä traktorikylvö-koneita.

Työläisten keskuudessa syntyiliike “Viisivuotissuunnitelma neljässävuodessa”. Ensimmäinen viisi-vuotissuunnitelma toteutettiin vuo-den 1933 alkuun mennessä. Oli pantukäyntiin 1500 uusimmalla koneistollavarustettua tuotantolaitosta. Uusinateollisuuden lajeina oli synnytettytraktori-, auto-, lentokone-, työs-tökone-, raskas koneenrakennus-,maatalouskone-, rauta- ja teräs- sekäkemianteollisuus. Useita uusia teolli-suuskeskuksia oli synnytetty jaennen kaikkea GOELRO- suunni-telma oli ylitetty huomattavasti.Työläisten määrä oli noussut läheskaksinkertaiseksi 22,6 miljoonaan.Maataloudessa oli kollektivisoinninpiirissä 61,5 % talouksista ja 77,7 %viljelysmaasta. Ennen takapajuinenmaatalous sai käyttöönsä 121000traktoria ja lukemattoman määränmaatalouskoneita.

Sosialismin vastavoimatheräävät

Maatalouden kollektivisointi olituntematon ja vaikea tehtävä. Jotkutpaikalliset viranomaiset syyllistyivätkollektivisoinnin kiirehtimiseksipuolueen ohjeiden vastaisiin laitto-muuksiin. Syntynyttä vastarintaakäyttivät kulakit hyväkseen. NKP:n

keskuskomitea teki 14.3.1930 pää-töksen näiden virheiden korjaa-misesta. Todettiin, että “vasem-mistolaisella äkkijyrkkyydellä ei olemitään tekemistä puoluelinjan kans-sa”. Kollektivisointi jatkui menes-tyksellisesti. Sosialismin voitotmaataloudessa ja teollisuudessajohtivat vastavallankumouksellistenvastahyökkäykseen. Kulakkien,entisten teollisuuskapitalistien,“nepmannien” ja ulkovaltojen yhteis-työllä syntyi voimakasta tuholais-toimintaa. Vastavoimat soluttautuivatkollektiivitalouksiin ja teollisuus-laitoksiin yrittäen sisältä käsin murtaaniiden toimintaa.

Tammikuussa 1933 NKPn kes-kuskomitea teki päätöksen poliit-tisten osastojen muodostamisestakone- ja traktoriasemien yhteyteenja maaseudulle lähetettiin näidenosastojen yhteyteen puoluetyön-tekijöitä. Vastustajia oli kaikkialla jaheitä vastaan käytiin ankaraa tais-telua.

Neuvostoliiton ulkopoliittinenmerkitys oli kasvanut ja maa olisolminut diplomaattiset suhteet jahyökkäämättömyyssopimuksia usei-den valtojen kanssa. Kapitalististamaailmaa koetteli 30- luvun alussavoimakas talouskriisi ja työttömyys.

Imperialistivallat ja sisäiset vasta-voimat eivät tässä tilanteessa katso-neet suopeasti Neuvostoliiton etene-mistä. Pääomapiirit suuntautuivatmaailman uudelleenjakoon. Japanihyökkäsi 1931 Mantsuriaan. Sak-sassa fasistit nousivat valtaan tammi-kuussa 1933 ja aloittivat amerik-kalaisen pääoman turvin uudenvarustautumisen. Neuvostoliitossavalmistauduttiin toiseen viisivuotis-kauteen, kun oli jo tiedossa, ettäSaksa liittolaisineen suuntautuuomaan ristiretkeensä Neuvostoliittoavastaan.

Heikki Männikkö

Ennen vallankumousta Venäjällä ei ollut omaa autoteollisuutta. V.1924 Moskovan myöhemmin Lihatsheville omistettussa autotehtaassavalmistettiin ensimmäiset kuorma-autot. Kuvassa tehtaankokoonpanolinja.

Goelro-suunnitelmantoteuttaminen alkoi v.1921 ja vallankumouksen10-vuotispäivänä sähköntuotanto ylitti 2,5kertaisestivallankumoustaedeltäneen tason.1-viisivuotiskaudenjälkeen Goelro-suunnitelma oli runsaastiylittynyt. Kuvassa Kiovanvesivoimalan patotyömaaDnjeprillä.

Sivu 10 Nro 1/05Kansanääni

Tsunamin jälkeen

Maanjäristys sinänsä eitappanut ihmisiä, mutta sen seu-rauksena syntynyt hyökyaalto,tsunami, tappoi. Valtava hyökyaaltoiski kaikkialle Intian valtameren ran-nikoille, pahiten Indonesiaan, SriLankaan ja Thaimaahan. Aluksipuhuttiin muutamasta tuhannestauhrista, mutta jo aivan pian tiedettiin,että uhreja on paljon enemmän.Tämän hetken tietojen mukaantsunamin uhreja on jo 296.000. Heistävaltaosa, yli 240.000 Indonesiasta.

Maailmaa luonnonkatastrofiei ehkä olisi hetkauttanut juuriollenkaan, jollei uhrien joukossa olisiollut tuhansia länsimaalaisia turistejaThaimaassa ja Sri Lankassa. Tämä tekikatastrofista maailmanlaajuisen.Suomalaisiakin turisteja tsunami-alueella oli kolmisen tuhatta viet-tämässä joulua ja uutta vuotta. Heistä

menehtyneitä ja kadonneita on yht.177.

Intian valtameren tsunamintuhoja olisi oleellisesti kyettypienentämään, jos alueelle olisirakennettu hyökyaalloista varoittavajärjestelmä. Sellainen varoitusjär-jestelmä on rakennettu Tyynellevaltamerelle, koska USA haluaavaroittaa omia alueitaan Havaijilla jaUSA:n länsirannikolla. Varoitus-poijuja tarvitaan Intian valtamerelleparisenkymmentä. Yhden poijunhinta on n. 250.000 dollaria, jotenkoko järjestelmän rakentamisen hintaon jotakin 5-8 miljoonan dollarinluokkaa. Tämä on hyvin halpa hintaverrattuna vaikkapa maailmassavuosittain asevarusteluun käytet-tävään hintaan. USA:n asevarus-telumenot ovat puolet koko maail-man asevarustelumenoista, vuosit-

tain n. 420 miljardia dollaria.

Nyt USA:n Havaijilla olevatsunamien varoitusjärjestelmähavaitsi tsunamin vaaran ja varoittisiitä, mutta vain omaa laivastotuki-kohtaansa Intian valtamerellä, DiegoGarciaa. Muualle varoitus ei sittenedennytkään. Indonesiaan hyöky-aalto iski 10 – 15 minuuttia maan-järistyksestä. Sinne varoitusta tuskinolisi ehditty välittää millään tek-niikalla. Sen sijaan Sri Lankaan, jossauhreja oli n. 30.000, tuhoisa aalto tulinelisen tuntia maanjäristyksestä,lähes neljä tuntia siitä, kun aalto iskiIndonesiaan ja kolmisen tuntia siitä,kun aalto aiheutti tuhojaan Thai-maassa. Jokainen uhri Sri Lankassaoli turha, koska tässä ajassa olisivoitu helposti tehdä mitä tahansasaaren asukkaiden varoittamiseksitulevasta tuhoisasta aallosta.

Ihmisten aikaansaamat “tsunamit” historiaanIhmisten aiheuttamat “tsu-

namit” voivat olla pahem-pia, kuin luonnon aikaan-saannokset. Luokkayhteis-kunnassa elävä ihminen voitietoisesti toimia toista ih-mistä vastaan ja saada ai-kaan paljon suurempia tu-hoja kuin konsanaan Intianvaltameren tsunami.

Mitä olivat Auschwitzin jamuiden keskitysleirien miljoonatsurmatut? Mitä olivat ne toisessamaailmansodassa kymmenin mil-joonin surmatut siviiliuhrit, joitanatsit tappoivat yksinomaanNeuvostoliitossa 13 miljoonaa taijoita USA:n pommit ja atomi-pommit tappoivat Saksassa jaJapanissa? Mitä olivat Suomenluokkasodan 1918 n. 30.000 teloi-tettua tai vankileireillä kuollutta?Laskematta ovat Ranskan jaUSA:n Vietnamissa tuhoamatihmiset, tai esimerkiksi Euroopansiirtomaavaltojen surmaamat alku-peräisasukkaat. Mitä ovat nyt neIrakissa surmansa saaneet siviilit,joita heitäkin on varmastikinparisataa tuhatta ja jotka ovat

kuolleet USA:n ja GeorgeW.Bushin ”nopean toiminnanjoukkojen” pommituksiin? Mitäovat ne miljoonat Afrikan jamuiden kehitysmaiden lapset,jotka kuolevat vielä 2000-luvul-lakin erilaisiin helposti estettä-vissä oleviin tauteihin? Kaikkinämä ovat todellista pahuutta,kapitalistien itsensä aiheuttamia”tsunameja”.

Kapitalismi aiheuttaa näi-tä tuhoja. Se luo sotia ja selisää luokkaeroja ja köy-hyyttä. Siksi kapitalistit ja heidänlakeijansa haluavat suunnatahuomion toisaalle. He puhuvatStalinin ja kommunismin hirmu-töistä unohtaen omat hirmu-työnsä. Kommunismin uhrejapitäisi Kommunismin mustankirjan mukaan olla yksinomaanVenäjällä ja Kiinassa liki 70 miljoo-naa. Näin hehkutti mm. HelsinginSanomien Olli Kivinen 1. helmi-kuuta kirjoituksessaan. Näissälukemissa ei ole mitään perää.Neuvostoliitossa käytiin sisäistätaistelua vallasta Lokakuun val-

lankumouksen jälkeen. Tämäsynnytti siellä omat uhrinsa jajoukossa oli myös syyttömiäuhreja. Mutta ei heitä miljooniaollut.

Suomessa kansalaissodanuhrit on voitu tunnistaa jalaskea jokseenkin hyvin.

Maailman havahdutti ja järkytti perinpohjin Tapaninpäivänä 26.12.2004 aamuyölläKaakkois-Aasiassa tapahtunut luonnonkatastrofi. Ensin merenpohjaa myllersi Sumatransaaren pohjoiskärjen länsipuolella yksi vuosikymmeniin suurimmista maanjäristyksistä,voimakkuudeltaan 9.0 Richterin asteikolla. Maanjäristys purki aikojen kuluessamannerlaattoihin kasautuneen jännityksen ja siirsi mannerlaattoja niin, että Sumatransaaren pohjoiskärkikin siirtyi samassa rytäkässä 36 metriä länteen.

Suomen viranomaisten toi-mintaa tsunamin yhteydessävoidaan ja pitää arvostella, vaikkaulkoministeriön paremmalla toimin-nalla tuskin olisi pelastettukaanyhtään ihmishenkeä. Ulkoministeriöseurasi alussa huonosti tapahtumaa.Ei se ollut varautunut tällaiseenkatastrofiin. Sitä paitsi kaikki olivatjoulun vietossa. Mikään ei saanuthäiritä kinkun sulattelua. Kuitenkinmaailmalta saatiin jo muutamia tuntejatsunamin jälkeen tietoa internetinsekä muiden maiden lehdistön ja TV:nkautta, että kyse oli suuresta katas-trofista.

Maapallon lähiavaruus ontäynnään kaikenlaisia tiedustelu-satelliitteja. Niistä olisi heti nähtytuhon suuruus. Samoin tiedettiin, ettäIntian valtameren turistikohteissa olijoulua viettämässä tuhansittainsuomalaisia. Hälytyskellojen olisipitänyt soida viimeistään 6-7 tuntiatapahtuneesta. Reilun vuorokaudenjälkeen ulkoministeriö sitten rea-goikin, se lisäsi puhelinpäivystystäkolmesta puhelimesta viiteen! Kui-tenkin päivystyksen puhelimeensoitettiin 70.000 puhelua, joista vainaivan pieni murto-osa pääsi perille.Ja kun sitten tiedotettiin, sanottiinkaikkien suomalaisten turistienolevan turvassa, vaikka pariin sataansuomalaiseen turistiin ei oltu saatuminkäänlaista yhteyttä.

Tsunamin jälkeen kysellään,miksi se tapahtui ja mitä olisipitänyt tehdä? Kirkonmiehet kyse-levät itku silmässä, että miksi jumalasalli tällaisen pahuuden. Ensinnäkäänkysymys ei ollut mistään jumalansallimuksesta. Maapallon geologia onvain tällainen. Maapallon pinta elää.Säännöllisin väliajoin tapahtuutulivuoren purkauksia ja maan-järistyksiä, jotka aikojen kuluessamuuttavat koko maapallon kartanuusiksi. Eikä kyse silloin ole mistään”pahuudesta”. Ei luoto ole paha. Sevaan ei kysele keneltäkään päämi-nisteriltä, presidentiltä, piispalta tai

keneltäkään ihmiseltä ylipäätään,milloin ja millä tavalla se saa voi-maansa osoittaa.

Tällaisia luonnon myllerryk-siä emme voi paljoakaan ennakoltaehkäistä. Kuitenkin voimme jameidän tulisi varautua niihin paljonparemmin. Luonnonmullistuksiavoidaan ennakoida ja toimimallaripeästi ja oikealla tavalla, tuhansiaihmisiä voitaisiin pelastaa tai välttyäkokonaan ihmisuhreilta. Tämä kui-tenkin edellyttäisi toisenlaisenarvomaailman omaavaa yhteiskuntaa,joka näkisi paremmaksi käyttäävoimavarojaan asevarustelun sijastayhteisölliseen huolenpitoon ja samal-la luonnon aiheuttamien onnetto-muuksien torjuntaan.

Kova markkinatalouskapi-talismi ei tähän kuitenkaan pysty,eikä se edes pyri siihen. Kapitalismipyrkii vain omistajien ja sijoittajienvoittojen lisäämiseen. Tällöin ”hyväntsunamin” tuhojen korjaaminenjälkikäteen on aina tuottavampaa kuin”huonon tsunamin” tuhojen torjuntaetukäteen.

Luonnon aiheuttamia onnet-tomuuksia nimittäin tulee vastai-suudessakin. Täytyy muistaa, ettäIntian valtamerellä nyt riehunuttsunami ei ollut suurimpia mah-dollisia luonnonkatastrofeja. Mitäsitten tehdään, kun joku suuriko-koinen asteroidi uhkaa törmätäulkoavaruudesta maahan? Tällai-nenkin onnettomuus on pidemmänajan kuluessa enemmän kuin toden-näköinen. Vuonna 1908 kesäkuun 30.Siperiaan Tunguskan alueelle iskitodennäköisesti pyrstötähti, ko-meetta. Tuhot luonnolle olivat valta-vat, mutta ihmishenkiä ei mennyt,koska alueella ei sattunut asumaanketään. Jos samainen komeetta olisiiskenyt vaikkapa keskelle Lontootaolisimme puhuneet miljoonistauhreista. Yksi potentiaalinen meitätänäänkin koskettava “tsunami” onhiipivä ilmastomuutos. Nämä ovatniitä yhteisiä ihmiskunnan asioita,joiden ratkaisemiseen tarvitsemmetoisenlaista yhteiskuntajärjestystä.

Reijo Katajaranta

Tappava hyökyaalto, tsunami saapuu

Valkoisen terrorin uhreja on n.30.000. Jos Stalinin uhreja olisikymmenin miljoonin, niin silloinerilaisia joukkohautoja pitäisiriittää Venäjällä lähes jokaiseenniemeen, notkoon ja saarelmaan.Niiden pitäisi vieläkin olla helpostilöydettävissä.

Tiedämme natsien teke-mien tai aiheuttamien mur-hien joukkohaudoista Venä-jällä. Niitä ovat esim. lähelläKiovaa oleva Babi Jar tai vaikkapaPiskarjevon hautausmaa Pieta-rissa. Mutta missä ovat Stalininuhrien joukkohaudat? Olli Kivi-nen, ota lapio käteen ja lähdeetsimään Venäjältä noita Stalininmiljoonien uhrien joukkohautoja.Muistele samalla, että se ei ollutNeuvostoliitto, joka synnyttitoisen maailmansodan, vaan se olikapitalistinen Saksa.

Luonnon aiheuttamia tu-hoja on mahdollista enna-koida. Ihmisen aiheuttamat tuhotnäyttävät jatkuvan niin pitkään,kuin kapitalistinen saalistus saamaailmassa jatkua. Näyttää vah-vasti siltä, että vasta sitten pää-semme todella torjumaan luonnon“tsunameita”, hyökyaaltoja, il-mastomuutosta, maanjäristyksiä,nälänhätää ja sairauksia, kunluomme sen yhteiskuntajärjes-tyksen, jossa ihmisten aiheut-tamat “tsunamit” ovat historiaa.

Tällaisilla Auschwitzin kaltaisilla tuhoamisleireillä natsit surmasivatenemmän ihmisiä, kuin mitä mikään luonnononnettomuus on vieläsaanut aikaan. Portin päällä lukee: "Työ tekee vapaaksi"..

Sivu 11Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

Tapaninpäivän jälkeen

Meri kuuntelee, keskustelee ja raivoaakalliot hiekaksi jauhaa.

Ulappa suo ravintoa ja mielenrauhaa.Myrskyt toisinaan laivoja hajottaa.

Tapaninpäivänä mannerlaatat törmäsivät yhteen ryskyenaiheuttaen maanjäristyksen sekä

800 kilometriä tunnissa Bengalin lahdellakiitävän kostean kuoleman.

Valokuidut, satelliitit ja laajakaistat kantavat viestiäsähkömagneettisilla aalloillaan

tuhansia kertoja tsunamiakin nopeammin.Meri sammutti 300 000 ihmisen elämän,

sadattuhannet vammautuivat,sairaalat täyttyivät kivusta ja lohduttomuudesta.

Hyökyaalto vei Kaakkois-Aasiassa miljoonien köyhien kodin.Ambulanssikoneet kiidättivät yötä päivää

eurooppalaisia hoitoon kotimaihinsa.Suru oli syvä kuin Tyynenmeren hautavajoamat

ja laaja kuin sen hiekkarannat.Tämä ei ollut ensimmäinen kerta Intian valtamerellä.Ekonomistien mukaan vedenpaisumus ei kuitenkaan

aiheuttanut suuria taloudellisia menetyksiä.Rantavaltioiden taloudet elpyvät nopeasti.

TV-ruutuihin ajelehtineet ruumiit, Phuketin rantakaistaleetja lehtien sivuille ilmestyneet kadonneitten nimet

herättivät henkiinjo kadonneeksi julistetun

solidaarisuuden.

Matti Laitinen13.1.2005

Tulivuorenpurkaus Martiniquen saarella 1902Tapaninpäivänä tuhoa

kylväneen Kaakkois-Aasiantsunamin jälkeen 7. tammi-kuuta Saksan kommunis-tisen puolueen DKP:n lehtiUnsere Zeit julkaisi RosaLuxemburgin yli vuosisatasitten 15 toukokuuta 1902Leipziger Volkzeitung-leh-den julkaiseman artikkelin.Näin kirjoitti Luxemburgtuolloisesta suuresta luon-nonkatastrofista (käännösWäinö Pietikäinen):

Toukokuun 8. 1902 tapahtuiMartiniquen saarella raju tulivuo-renpurkaus. 1397 metriä korkeaMont Pelée syöksi kolmessaminuutissa tulikuuman tuhka-vyöryn, joka poltti kolmen kilo-metrin etäisyydellä olleenSt.Pierren kaupungin poroksi.Muutamassa minuutissa tuli-myrskyssä kuoli 29.000 ihmistä.Harhaileva pääsky katseli kallioltavuoria, savuavia raunioita, kasoit-tain ruhjoutuneita ruumiita, höy-ryävää ja savuavaa tulimerta,ympärillä liejua ja tuhkaa. Se olikaikki, mitä kauniista kaupungistaoli jäljellä.

Vihainen luonnon jätti-läinen oli jo murahdellut pitkäänihmisten ylimielisyyttä, heidänitsetietoisuuttaan, näiden kääpi-öiden. Suurpiirteinen vihassaantämä aito jättiläinen varoitti puu-päitä, jotka sen juurella tepas-telivat. Vuori savusi, sylki tulta jasen kraatterin aukossa kiehui japaukkui kuin sodassa ikään.Esivalta ei kuitenkaan suuressaviisaudessaan horjunut uskos-

saan. Toukokuun 7. päivänähallituksen lähettämä komissioilmoitti St.Pierren pelokkailleasukkaille, ettei mitään pelättävääollut. Tätä rauhoittavaa tietoalevitettiin myöskin Berliinissä jaWienissä. Tulivuoren juurellaolevassa loistohotellissa pidettiintanssiaisia samaan aikaan, kunlaavavyöryt alkoivat. Tämä hal-veksittu vuorijättiläinen ei kuiten-kaan piitannut komissioista.Huolimatta kuvernöörin vakuut-teluista, seuraavana päivänä olitulimeri valloillaan

Jättiläinen teki perusteel-lista jälkeä. Kaikki tuhoutui ja40.000 ihmistä menetti henkensä.Jättiläinen näytti, ettei näitä alku-voimia voida kahlita.

Jättiläisen kynsissä me-nivät herrat, rengit, mustat,valkoiset ja tilanherrat. Oli vainjoukko kärsiviä ja onnettomiaihmisiä. Kaikki, jotka sen kurjuu-den näkivät, halusivat auttaaonnettomia. Vanha Mont Pelée olitehnyt ihmeen. Unohduksiinjäivät silloin Faschoda, Kuuba,englantilaisten ja ranskalaistenristiriidat. Tsaari ja USA:n se-naatti, Saksa ja Hollanti lahjoit-tivat rahaa, lähettivät telexiä jaojensivat auttavan käden. Hintaoli kallis, joka sai ihmisyydenheräämään. Mont Peléen jyrinä olivakuuttava.

Ranskassa surraan saaren40.000 vainajaa ja koko maail-ma ottaa osaa suruun. Mutta mikäääni oli kellossa muutama satavuotta sitten, kun Ranska järjestiverilöylyn Isoilla- ja Pikku Antil-leilla?

Afrikassa on vulkaaninensaari Madagaskar. Siellä onpistimin pistetty alkuasukkaatherran pelkoon. Siihen ihmistentuhoamiseen ei ole tarvittu tuli-vuoren kraattereista tulevaatuhkaa ja laavaa. Siellä rans-kalaiset tykit kylvivät kuolemaatuhansille, kunnes vapaat alku-asukkaat oli orjuutettu. Orjiatuotiin voitonmerkkeinä Rans-kaan. Heitä kuvailtiin villeiksi.

Tyynellä valtamerellä onFilippiinit. Siellä olemme näh-neet 6 vuotta sitten USA:n senaa-tin lähettämien lempeiden jenk-kien listineen kansaa amerik-kalaisin kiväärein ilman tulivuorenpurkauksia. Sieltäkin on peräisinniitä dollareita, joita nyt lähetetäänMartiniquehen. Jenkkien pans-sarilaivat ovat kylväneet hävi-tystä Kuubaan ja muualle, jottakultadollarit tulisivat jatkuvanavirtana kotiin.

Etelä-Afrikassa vielä joi-takin vuosia sitten kansatelivät rauhassa, kunnes tulivatenglantilaiset. Siellä ei pidetälukua äideistä ja lapsista, jotkatallautuvat sotilassaappaidenalle. Martiniquessa saamme näh-dä äitien pelastavan lapsiaan.

Entä sitten venäläiset, nuoauttavan ja itkevän tsaarin vanhattuttavat? Prahassa olemme heitänähneet. Lämmin puolalaisten verion virrannut. Joku sanoo, ettänehän ovat vanhoja aikoja. Eipäole, muutama viikko sitten olemmenähneet noiden lempeiden venä-läisten kylvävän valtateillä kuole-maa ryysyläisten keskuuteen(kirjoittaja viittaa Voronesin, Ku-taisin, Poltavan ja Harkovan ta-lonpoikaiskapinoiden verisiin ku-kistamisiin maalis-toukokuussa1902). He pyysivät vain leipää näl-käänsä.

Millainen sitten oli Rans-kan äiti-tasavallassa se kyy-nelien täyttämä 23. toukokuuta1871. Loistavassa kevätauringos-sa Pariisissa pistettiin kiviseinäävasten tuhannet teloitettavat. Sii-

nä ei tarvittu tulivuoren purkauk-sia. Armeijan tykit käännettiin ih-mismassaan. Yli 20.000 vainajaapeitti Pariisin katuja.

Ja kaikki te, mitä lienet-tekin ranskalaisia, englantilaisia,venäläisiä, saksalaisia, italialaisiaja amerikkalaisia, te olette hyvässäyhteisymmärryksessä tehneetsuuren liiton ja auttaneet toi-sianne. Te olette tehneet elämänhelvetiksi Kiinassa ja murhanneetja polttaneet hyvässä sovussa.Kuinka jaloa on tappaa ihmisiäjoukoittain, sehän on kuin kypsänviljan korjaamista, kun valittavatnaiset henkensä menettämisenpelossa syöksyvät veteen ja

Puolassa syntynyt, mutta Saksassa eniten vaikuttanut RosaLuxemburg (1871-1919) oli kansainvälisen työväenliikkeen merkki-henkilö ja II Internationaalin vasemmistosiiven johtajia. Hän oliperustamassa ja johtamassa Puolan Sosialidemokraattista puoluettaja otti aktiivisesti osaa Saksan sosialidemokraattiseen liikkeeseen.Hän oli myös yksi Spartakus-liikkeen perustajista. Vuoden 1918marraskuun vallankumouksen aikana Saksassa Luxemburg oli yksisen johtajista. Hän oli perustamassa myös Saksan KommunististaPuoluetta. Sotaministerinä toiminut oikeistososialidemokraattiGustav Noske vangitutti Luxemburgin ja Karl Liebknechtintammikuussa 1919 sekä teloitutti heidät.

hukkuvat välttääkseen teidänhellät hyväilynne.

Nyt sitten taas kaikki ovatpaikalla, kun Martiniquessasauhuaa ja siellä valutetaan kyy-neleitä ja kirotaan ilkeätä tuli-vuorta. Tämä jättiläinen on saanutsudet pukeutumaan lampaidenvaatteisiin. Mutta tulee aika jollointulee toisenlainen tulivuori pur-kautumaan ja pyyhkäisemääntämän verisen kulttuurin ja vastasilloin alkaa todellinen ihmisyys.

Rosa Luxemburgtoukokuu 1902

Muutosvoimat läpimurtoonVuoden kulut-

tua kaavailtu työ-m a r k k i n a t u e nvastikkeellisuuson käänne halpa-työvoimasta il-maiseen orjatyö-hön. Työmarkki-natuki on veron-

alaisena tällä hetkellä keskimäärin n.464,24 euroa kuukaudessa. Veroatuosta summasta menee 92,84e elikäteen jää 371,40e työmarkkinatuen1.1.2005 tapahtuneen indeksitarkis-tuksen jälkeen. Työharjoittelusta,kuntouttavasta työtoiminnasta sekähumpuuki-työllisyyskursseista,joista ovat hyötyneet kurssienjärjestäjät eivätkä työttömät, onhuonot kokemukset. Ehdotankin, ettäne kansanedustajat ja ministerit, jotkaeivät ole koskaan työtä tehneet,siirtyisivät itse työharjoitteluuntyömarkkinatuella ja laskisivatikääntyneet pitkäaikaistyöttömätansaitsemalleen eläkkeelle.

Työstä on maksettava ainakinminimipalkka. Ihmettelen miksimaassamme ei olla kokeiltu yhdeltäluukulta maksettavaa perustuloa/kansalaispalkkaa, joka vapauttaisiterveet ihmiset työelämään. Jos nk.perustulo vastaisi edes jonkinlaistaminimipalkkaa, miksei se voisi ollavastikkeellinen? Työttömälle pitääantaa mahdollisuus palkkatyöllämaksaa velkojaan. Tämä malli onkinliian hyvä itsekeskeisille päättäjilleja virastobyrokraateille. Järjestel-mämme suosii eurokraatteja, jotkanostavat vastikkeetonta palkkaatyöttömien nöyryyttämisestä. Ilmoi-tusvelvollisuus työvoimatoimistoontulisi lopettaa. Vain rikollisiapidetään luottovankeina. Onkotyötön rikollinen.

Jos maailman eri mantereidenunionit perustuisivat ihmisten keski-näiseen haluun ymmärtää, kehittääterveellä tavalla yhteistä hyväämmehenkisenkin hyvinvoinnin saavut-tamiseen, lähimmäisen rakkauteen,

jossa kaikilla olisi riittävä toimeen-tulo - sellainen unioni olisi aivan eriasia. Nykyinen globaalisatio ja EUovat virheitten aikakautta sekäsuurpääomaa ja rosvotaloutta. Ensinihminen, sitten vasta talous ja poli-tiikka. Ihmettelen demareitten Nato-myönteisyyttä. Eikö sodan tuhot oleriittävästi esillä. Rauhan aikanasuosituimmaksi suomalaiseksi äänes-tettiin sotasankari Marsalkka, muttakulttuurin ja rauhan airueet sivuu-tettiin.

Rikkaitten rikastuminen ja köyhienköyhtyminen on häpeä. Missä onSuomalaisten henkinen tila?

Luonnonmullistukset ovat myösuuden elämän edellytys, muttaihmisten aiheuttamat tuhot omaasyytä. Pahin niistä on sota.

Muutosvoimille olisi suuri tilaus.

Esa Hermonen Muutosvoimat Suomi rp

puheenjohtaja

Esa Hermonen

Sivu 12 Nro 1/05Kansanääni

Useiden kommunististen puolueiden ongelmaKommunistit perustivat

14.9.2002 Suomeen uudenkommunistisen järjestöntyönimellä Kommunistit ry.Myöhemmin tämä järjestö re-kisteröitiin nimellä Kommu-nistien Liitto ry. SKP:n ja KTP:npuolelta tämä synnytti kovaaarvostelua. Syyteltiin hajot-tajiksi, EU:n piilokannattajiksitai CIA:n agenteiksi. Eräs SKP:nveteraani lausui 24.9.2002USA:n vastaisessa mielenosoi-tuksessa, että “hiirulaiset saa-puvat”. Eipä tainnut tämä vete-raani oivaltaa, että kaikkienmeillä toimivien kommunis-tiryhmien kannatus äänestäjienjoukossa on niin marginaalinen,että sen varassa ei muutostarakenneta. Jotain uutta täytyytapahtua. Tässä mielessä mekaikki kommunistit olemmeaivan samalla lähtöviivalla.

Perimmältään dialektistakehitystä

Laskutavasta riippuen, meilläSuomessa toimii tänään ainakin 3-5kommunistista ryhmää. Lisäksi onSKP/SKDL:n perillinen Vasem-mistoliitto. Monet ihmettelevät,miksi täytyy olla useita puolueita,kun marxilaisuuden perustanlas-kijoiden oppi sinänsä on hyvinlooginen ja yhtenäinen. Yhteiskun-nallisten murrosten aikana erilaisissaolosuhteissa elävät kansat kehittävätyhteiskuntakehityksessä marxilai-sista lähtökohdista erilaisia ratkaisu-malleja. Yhdessä historiallisessatilanteessa menestyksellisesti toteu-tettua politiikkaa yritetään soveltaamuissakin tilanteissa. Syntyy aivanterveeltäkin pohjalta erilaisia näkö-kantoja ja sovellutuksia käytännöstäja aatteesta. Kun yhteiskunnallinentilanne on työväenluokan luokka-taistelulle otollinen ja näköalojaantava, ovat erilaiset näkemyksethelposti sovitettavissa yhteen.Yhteiskuntakehityksen vaikeutuessa,kuten tapahtuu tänään, aletaanhelposti etsiä uusia teitä ja entistenauktoriteettien sijaan. Etsitään uusiaryhmiä ja liikkeitä. Perimmältääntämä sinänsä dialektinen kehitysjohtaa siihen, että meillä toimii tänäänuseita marxilaiseen perintöön nojaa-via ryhmiä.

Puoluekartta pirstoutui”reaalisosialismin” jälkeen

Suomessa kuluneiden vuosikym-menien tapahtumat heijastelevatmuidenkin kansojen kommunististenliikkeiden kokemusta. Maailmankommunististen puolueiden sirpaloi-tuminen moniin erilaisiin ryhmiintapahtui Neuvostoliiton hajoamisenseurauksena. Kun luokkataistelu-taktiikka, jonka kansainväliset kom-munistiset ja työväenpuolueet olivatNeuvostoliittojohtoisesti omaksu-neet (kv. neuvottelukokousten 1960,1969 ja 1977 asiakirjat), ei enäätoiminut ja ns. “reaalinen sosialismi”joutui perääntymään, tapahtui käy-tännössä lähes koko kommunistisenliikkeen hajoaminen. Monet vanhatkommunistiset puolueet, jotka jo 60-luvulta lähtien olivat suuntautuneet“eurokommunismiin” tai “vasem-mistososialismiin”, omaksuivatyleisvasemmistolaisen linjan, jakääntyivät vallitsevan uusoikeis-tolaisen yhteiskuntapolitiikan “pee-saajiksi”, kuten esim: Suomessa SKP/SKDL muuntautui Vasemmisto-liitoksi. Jäljelle jäi joukko kommu-nistisia ryhmiä ja pienpuolueita,joista monet olivat olleet olemassa joaikaisemminkin. Monet niistä olivat

arvostelleet silloisten kommunis-tisten ja työväenpuolueiden linjaa.Erilaisista lähtökohdista syntyi myösuusia puolueita vanhojen puolueidenlopetettua toimintansa.

Luokkakantaisen liikkeenhajaannus

Neuvostoliiton ja kansandemo-kratioiden saavutukset, siirtomaa-järjestelmän hajoaminen ja työväen-luokan eteneminen kapitalistisissateollisuusmaissa olivat suuria voitto-ja maailman kommunististen jatyöväenpuolueiden kehittämälleluokkataistelutaktiikalle. 60- luvullaetenkin USA:n väkivalta Vietnamissaja muissa kehitysmaissa sai vastaansamaailmanlaajuisen voimakkaan anti-imperialistisen nuorisoliikkeen.Meillä tämä liike omaksui nopeastimarxilaisen ajattelun ja syntyi viimevuosien merkittävin nuorisoliike“Taistolaisuus” (katso KÄ 3/04, 4/04 ja 6/04). Tämä liike sai aikaanhyvin merkittäviä saavutuksia yh-teiskuntatieteen, kulttuurin ja järjes-töelämän alueella. Mutta käännekansainvälisessä luokkataistelussakapitalismin eduksi taittoi tämänliikkeen selkärangan. Sosialisminvoitot ja työväenluokan eteneminenolivat synnyttäneet silloisessa nuori-sossa ja tiedonantajaliikkeessä liianoptimistisen kuvitelman yhteis-kuntakehityksen etenemisestä. 70-luvulla kävi kuitenkin selväksi, ettäpuoluehajaannusta emme kykenemaassamme tyydyttävästi ratkaise-maan. Ilmeni, että Neuvostoliitontalouskasvu alkoi kangerrella, kuntuotantoon ei kyetty soveltamaanuudempaa tekniikkaa. Samaan aikaanopiskelevan nuorison pääjoukko alkoivalmistua työelämään ja sen sosiaa-linen asema siirtyi yhteiskunnanrattaissa lähemmäksi “eliittiä”.Tämän seurauksena osa nuorisostaalkoi vetäytyä syrjään kommu-nistisesta liikkeestä osan alkaessaetsiä marxilaisuudesta poikkeaviaratkaisuja yhteiskuntaelämän ongel-miin. Tiedonantajaliikkeen sisäänsyntyi ns. kolmaslinjalainen suun-taus.

SKP kolmaslinjalaisuudenperillinen

Hyvin käsittämättömältä tuntuisilloin, että teoreettisesti valveu-tuneet toverit eivät kyenneet sovelta-maan tieteellistä yhteiskuntateoriaasellaiseen luokkataistelun tilaan, jossatyöväenluokka joutui altavastaajaksi.“Kolmaslinjalaisuus” syntyi, kunoikeistohyökkäyksen ja puolueessapitkään jatkuneen taistelun paineharhautti puolueen määrätyn osanetsimään “uusia” malleja ja ratkaisuja.

Se näkyi vallankumouksellisenperspektiivin hämärtymisenä, jollointoiminnan perustaksi ei enää otettumarxilais- leniniläistä arviota yhteis-kunnan tilasta, vaan uusia keinojaongelmien ratkaisuun etsittiin subjek-tiiviselta pohjalta. Alussa Tiedonan-tajaliikkeen johto esiintyi kolmas-linjalaisia vastaan uskaltautumattakuitenkaan koskaan sen teoreettiseenarvosteluun. Gorbatshovin valintaNKP:n pääsihteeriksi johti kolmas-linjalaisen suuntauksen lopulliseenvoitttoon Tiedonantajaliikkeessä.Kun keskeisiä “vastustajia” (mm.Urho Jokinen) kutsuttiin Neuvos-toliittoon “uudelleenkoulutukseen”.80- luvun loppua kohti tultaessaentisen nuorisoliikkeen rippeetryhmittäytyivät SKP(y):n ympärille.Kolmaslinjalaisuus muotoutui lin-jaksi, joka siirtyi SKP(y):n asia-kirjoihin. Linjaa kuvaa tiukka sitou-tuminen Vasemmistoliittoon siihensaakka kun heidät heitettiin sieltäpois, sekä sitoutuminen Gorbat-shoviin ja Neuvostoliittoon senlopulliseen hajoamiseen saakka.

SKP:n taktiikasta ja pää-linjasta

Kolmaslinjalainen suuntaus syn-nytti sen poliittisen kulttuurin, jonkanäemme vielä tänään “SKP”:n pii-rissä. Yhteiskunnallisissa kysymyk-sissä se hylkää marxilais- leniniläisentieteellisen metodin ja ottaa tilallelähinnä subjektiivisen ja humanistisensuhtautumistavan yhteiskunnallisiinkysymyksiin. Tavoitteita ei asetetaenää marxilaisen tieteen pohjalta, vaansubjektiivisin yleishumanistisinperustein. SKP itse sanoo (edusta-jakokousteesit, Turku): “SKP- yhte-näisyyden puoluekonferenssista1988 käynnistyi keskustelu puolueenpäälinjan kehittämisestä ja uuden-laisesta sosialismi- käsityksestä,jonka johtopäätöksenä kirjattiinvuonna 1994 SKP:n uuteen ohjelmaanmyös luku Neuvostoliiton hajoa-misen opetuksista”. Vanhan SKP:npäälinja voitiin määritellä siten, ettäse on kansanrintaman rakentaminenmonopolipääomaa vastaan ja senkautta porvarillisen demokratianlujittaminen ja sitä kautta siirtyminensosialistiselle kehitysuralle. Olosuh-teet ovat sosialismin perääntymisenjälkeen toki uudet, mutta sekäKTP:ssä että nyt Kommunistienliitossa hyväksyimme edelleenkinpäälinjaksemme monopolienvas-taisen kansanrintaman rakentamisen.Uuden SKP:n ohjelmista ja asiakir-joista ei päälinjan määrittelyä löydä.SKP:n asiakirjoista huomaa kuiten-kin, että niissä kohdissa, jossa pitäisiesittää ratkaisumalliksi monopolien-

vastaisen kansanrintaman raken-taminen, tämä kierretään. SKP:nTurun puoluekokousteeseissä esi-merkiksi todetaan, että “on voitet-tava kommunistien ja muiden vasem-mistovoimien kansainvälisen yhteis-työn jälkeenjääneisyys”. Mutta eianneta viitettäkään siihen suuntaanmillaista yhteistyön tulisi olla. SKP:nohjelma puolestaan tyytyy ilmanmarxilais-leniniläistä luokka-ana-lyysiä erittelemään nykyistä yhteis-kuntaa. Ehkä johtopäätökseksi tästäerittelystä voidaan SKP:n ohjelmassalukea, että “kaiken kaikkiaan kansam-me enemmistön edut, pyrkimyksetja toiveet törmäävät suuren rahanvaltaan”. Luvussa “Vasemmisto-lainen vaihtoehto esitetään erilaisiavaatimuksia ja tavoitteita esim:demokratian laajentamisesta, sosiaa-liturvan kehittämisestä, sukupuoltentasa-arvon toteuttamisesta yms.Mutta nämäkään vaatimukset eivätmitenkään tuo esiin SKP:n luonnettatyöväenluokan luokkapuolueena,eivätkä mitenkään poikkea minkätahansa porvarillisen yhteiskunnanpuolueen tavoitteista. Todellisenviitteen SKP:n kirjoittamasta päälin-jasta antaa se, että useissa yhteyk-sissä puhutaan SKP:n sitoutumisestakansalaisliikkeisiin. KäytännössäSKP näkeekin itsensä demokraattisenyhteisrintaman runkona, johonvoidaan kiinnittää erilaisia kansan-liikkeitä. Tämä on hyvinkin ristirii-tainen taktiikka puolueelta, koskalähestyäkseen erilaisia kansanliik-keitä joutuu SKP luonnollisestimadaltamaan ohjelmalliset tavoit-teensa hyvin lähelle näiden kansalais-liikkeiden tavoitteita.

KTP:n perustaminenSiinä vaiheessa, kun tiedonantaja-

liikkeen piirissä kolmaslinjalainensuuntaus alkoi aatteellisen eheydensijaan pyrkiä pelkästään puolueenteknilliseen yhdistämiseen, alkoipuolueen luokkakantaisen väenpiiristä esiintyä vaatimuksia uudenpuolueen perustamisesta. Tiedon-antajaliikkeen johto ei koskaankyennyt tekemään ratkaisua, jokaolisi turvannut marxilais-leniniläisenpuoluetyön maassamme. SKP:npiirissä voimistui Arvo Aallonjohdolla pyrkimys puolueen hajot-tamiseen. Tiedonantajaliikkeen enem-mistö oli kuitenkin sidoksissa Neu-vostoliiton Kommunistisen puolueen(NKP) ohjaukseen, eikä kyennyttekemään minkäänlaista ratkaisuaedes siinä vaiheessa, kun SKP jaSKDL hajotettiin. NKP:n ideologisenkurssin ajauduttua sivuraiteelleTiedonantajaliikkeen johto ei vielä-kään kyennyt näkemään tilannetta

selvästi vaan seurasi NKP:n jaGorbatshovin linjaa loppuun saakka.Tämän seurauksena luokkakantaisetkommunistit perustivat KTP:nkeväällä 1988, kun oli käynytselväksi, että oman puolueen perus-taminen on ainoa tapa turvata mar-xilais- leniniläinen kommunistinenpuoluetyö maassamme.

KTP:n periaatteistaPerustamisesta lähtien KTP:n

piirissä suuntauduttiin arvioimaanpuolueen asemaa ja paikkaa uudessatilanteessa. Puolue määriteltiin alustasaakka työväenluokan puolueeksi,joka puolustaa työväenluokan ja senliittolaisten asemaa. Puolueen ideolo-giseksi perustaksi määriteltiinMarxin, Engelsin ja Leninin löytämätieteellinen yhteiskuntakäsitys mar-xismi- leninismi. Yhteiskuntake-hityksen keskeiseksi tekijäksi nähtiinedelleen työväenluokan ja kapitalis-tiluokan välinen luokkataistelu.Aikakauden luonne KTP:n piirissämääriteltiin kaikista luokkataistelunpiirissä esiintyvistä vaikeuksistahuolimatta kapitalismista sosialismiinsiirtymisen aikakaudeksi, sen vai-heeksi, jossa työväenluokka järjes-täytyy uudelleen. KTP:n ohjelmal-lisissa asiakirjoissa selvitettiinhyvinkin selkeästi liittolaispolitiikanvälttämättömyys ja periaatteet mitendemokraattisista uudistuksista voi-daan siirtyä sosialistiselle kehitys-uralle. EU:n vastaisesta taistelustaKTP:n piirissä esitettiin arvio, jonkamukaan EU on monetaristisen jauusoikeistolaisen politiikan syno-nyymi. Sen mukaisesti EU:n vastus-tajien tulisi olla uusoikeistolaisenpolitiikan vastaisen kansanrintamanytimenä, koska EU:n kumoaminenedellyttää ensinnä sen yhteiskunta-ja talouspolitiikan kumoamista.Kokonaisuutena KTP:n ohjelmallisetasiakirjat olivat osoitus siitä, ettäpuolueen piirissä paneuduttiinaikamme yhteiskuntakehityksenmarxilais- leniniläiseen arvioon.

KTP:n ja SKP:n ongelmaSKP ja KTP syntyivät molemmat

luokkakantaisen liikkeen jatkumona.Tiedonantajaliikkeen osa, joka alun-perin omaksui kolmaslinjalaisuudenkuului juuri tähän ns. taistolais-nuorisoon. Sen voima koko liikkeessäoli niin suuri, että se veti mukaansasen järjestökentän, joka edusti näitäkahdeksaa piirijärjestöä. Siksi oliluonnollista, että “uusi” SKP suun-tautui kolmaslinjalaisesti. Nyt tie-dämme, että huolimatta KTP:noikeansuuntaisesta linjasta ja asiakir-joista, myös se hajosi. Mistä tässäon kysymys? KTP:n puolella oli niin,että sinne siirtyi se hyvin vasemmis-tolainen osa jäsenistöä, joka pitiloppuun saakka kiinni kommu-nistisen liikkeen ulkoisista periaat-teista ja tunnusmerkeistä, tuntemattaaina sen marxilais- leniniläistä sisäl-töä, muutoin kuin subjektiivistenmielikuvien perusteella. Kommu-nistisen liikkeen historiasta tie-dämme, että juuri tällaiset kommu-nistit eivät halunneet mitenkäänymmärtää esim: lokakuun vallan-kumouksen jälkeen Venäjällä sitä, ettätaktiikkaa tuli muuttaa silloin, kun olikäynyt selväksi, että aseellistavallankumousta Euroopassa ei voidaenää jatkaa, vaan tulee siirtyä uuteentaktiikkaan, jossa Neuvostoliitostaluodaan sosialismin sillanpääasemaEurooppaan. KTP:n piirissä voitiinkehittää oikeaa marxilais- leniniläistälinjaa. Valmistellut asiakirjat hyväk-syttiin, koska kaikkien mielestä nenäyttivät paperille painettuina hy-

Maailmassa on sadoittain kommunistisia puolueita edelleenkin, vaikka aatteen olisi kuulemma pitänytolla jo aikoja sitten kuollut ja kuopattu. Ehkäpä juuri siksi se kommunismin haamu kummitteleekinEuroopassa ja koko maailmassa. Useista puolueista saattaa syntyä ongelma silloin, jos samassa maassaon monta puoluetta. Sillekin on joskus perustelunsa kuten Heikki Männikkö artikkelissaan toteaa.Kuva kominternin toisesta konferenssista vuodelta 1920. Keskellä Trotski ja Lenin.

Sivu 13Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

viltä. Siinä vaiheessa, kun tuli aika jamahdollisuus panna yhteisesti hy-väksyttyä päälinjaa käytäntöönilmeni, että ei KTP:n jäsenkunta ollutalkuunkaan perillä kommunistisenliikkeen taktiikan periaatteista, eikäymmärtänyt ollenkaan omia asia-kirjojaan. Tässä mielessä KTP:n jaSKP:n johdolla on sama ongelma,marxismi leninismi on korvattuvaistonvaraisuudella.

KTP ajautui umpikujaanKTP:n hajoamisen perussyynä oli

pidettävä sitä, että keskusneuvostonenemmistö veti “länget kaulaansa”,eikä uskaltautunut toteuttamaanpuolueensa ohjelmallisissa asiakir-joissa mainittua tärkeintä taktistatehtävää: suurpääoman vastaisendemokraattisen yhteisrintamanrakentamista. Mikä sitten pelottiKTP:n “kaaderit” pois tolaltaan jäätässä yhteydessä vastausta vaille,koska selvää oli, että eivät kaikkiKTP:ssä näin autuaan tietämättömiäpuolueensa linjasta olleet. Kuitenkinerimielisyydet kommunistien tak-tisen tavoitteen, monopolienvastaisenyhteisrintaman kehittämisestä johti-vat vuoden 2002 alkupuolella KTP:nmaaliskuun keskusneuvoston ko-kouksessa puolueen lehden, Työ-kansan Sanomien, päätoimittajan japuolueen pääsihteerin erottamiseentehtävistään. Myöhemmin touko-kuussa puolueen Helsingin piirijär-jestö ja kaksi sen perusosastoaerotettiin samasta syystä puolueesta.Tämä johti siihen, että lähes puoletaikaisemmista keskusneuvostonjäsenistä joutui jättämään paikkansa.Merkittävin seuraus tästä oli kuiten-kin, että näiden tapahtumien kauttaKTP menetti mahdollisuutensa ottaahaltuunsa se tehtävä, joka kommu-nisteille historiallisesti asettuu.Kielteinen päätös rintamapolitiikankehittämisestä ”kipsasi” KTP:ntulevan kehityksen, sillä oli selvää,että KTP: n piirissä ei tämän jälkeenvoida tehdä ensimmäistäkään aloitettamonopolienvastaisesta liittolais-politiikasta käytävän keskustelunavaamisesta.

Kommunistien liiton asema japaikka

Kommunistien Liiton perusta-minen oli pakon sanelema toimenpidetilanteessa, jossa marxilais- lenini-läiselle linjalle ei löytynyt enääpaikkaa Suomen puolue- elämässä.Perustamiskokouksessaan antamas-saan tiedotteessa kommunistien Liittototesi, että uusi järjestö ottaa suorit-taakseen kaikki puolueelle kuuluvattehtävät, mutta rekisteröidään vainyhdistykseksi sulkematta poismahdollisuutta muuttaa se myöhem-min rekisteröidyksi puolueeksi.Lisäksi todettiin: “Uuden järjestönkritiikkinä SKP:n suuntaan on, ettäpuolue antoi 1980-luvulla periksi

marxismi-leninismistä, eikä puolueole vieläkään saavuttanut takaisinuskottavuuttaan kommunistisenapuolueena. KTP:n suuntaan kritiikkion puolueen selvästi havaittavissaoleva eristäytymispyrkimys suurim-masta osasta työväenluokkaa. Yh-teistyö sopii heille vain aatteellisestisamanmielisten kanssa”. Tähänmennessä Kommunistien Liitto onhyväksynyt oman puolueohjelman,sekä tuottanut siitä englanninkielisenlaitoksen, jotka ovat luettavissa myöspuolueen nettisivuilta. Kommu-nistien Liitolla on työn alla kaksiasiakirjaa: “90 vuotta kommunistientoimintaa Suomessa” sekä “Sosia-lismin ja kommunistisen liikkeenvaikeuksien syistä”. KommunistienLiitto on toiminnassaan keskittynythyvin voimakkaasti puolustamaansuurpääoman vastaisen kansan-rintaman kehittämistä sekä kommu-nistisen liikkeen eheyttämistä mar-xilais- leniniläiseltä perustalta.Kansanrintamapolitiikasta Kom-munistien Liiton asiakirjoissa tode-taan mm: “Demokraattisen rinta-mapolitiikan tärkein tehtävä onpuolustaa työtätekevän kansanosantoimeentuloa ja elämänvarmuutta janäin irrottaa Suomi EU:n uusoi-keistolaisesta talouspolitiikasta.Tällainen rintama ei rakennu ilmanvahvaa marxilais- leniniläistä jatieteelliseen yhteiskunta- analyysiinkykenevää kommunistista puoluetta,joka kykenee toimimaan laajankansanrintaman moottorina ja ole-maan yhteistyössä kaikkien niidentahojen kanssa, jotka näkevät suurenrahan vallan etujensa vastaisena javastustavat monopolien ylivaltaa”.Kommunistien yhteistyöstä todetaanmm: “Yhteistyön kehittäminenSKP:n, KTP:n, Kommunistisennuorisoliiton ja Kommunistien Liitonvälillä on välttämätöntä yhtenäisenmarxilais- leniniläisen puolueenorganisoimiseksi maahamme”.

Maailman kommunistienongelma

Kommunistien Liitossa käydyssäkeskustelussa olemme todenneet, ettäsosialismin hajoamisen jälkeen jäljellejääneet ja perustetut uudet puolueeteivät ole juurikaan edenneet aat-teellisesti ja järjestöllisesti. Puo-lueiden välillä ei käydä keskusteluayhteisen kapitalisminvastaisen luok-kataistelutaktiikan kehittämisestä. 15vuotta on kuitenkin tarpeeksi pitkäaika tällaisen keskustelun kypsyt-telyyn. Nyt on olemassa merkkejäsiitä, että tämä keskustelu lähtisimeillä Suomessa käyntiin. Olisi hyvintoivottavaa, että tämä olisi merkki“jäiden särkymisestä” niin paljon,että sama tapahtuisi myös kan-sainvälisessä mitassa.

Heikki Männikkö

Venäjän eläkeläiset barrikadeilla

Kun juoppo Boris Jeltsinkumppaneineen kaatoi Neu-vostoliiton v.1991, oli se vii-meinen niitti siinä politiikassa,joka johti sosialistisen järjes-telmän kaatumiseen ja senkorvaamiseen kovaakin ko-vemmalla kapitalismilla. Silloinkaikki sosialismin luomat etuu-det ja turvaverkot menettivätmerkityksensä. Etenkin eläke-läiset kärsivät tästä, kun työai-kaiset säästöt ja eläkkeetkatosivat taivaan tuuliin. Venä-jän väkiluku putosi miljoonilla,heistä suuri osa toimeentulon-sa menettäneitä eläkeläisiä.

Venäjälle täytyi tällaisen kaa-oksen tilalle löytyä takaisinjärjestys. Venäjän eläkeläisille riittituossa vaiheessa vaihtoehdoksiVladimir Putin, joka ei kylläkäänpuhunut mitään sosialismin palaut-tamisesta, vaan Venäjän suurvalta-aseman palauttamisesta. Putin saitilanteen rauhoitettua palauttamallaeläkeläisille jonkin verran heidänsosialismin aikaisista eduistaan.Tällaiset poliittiset uudistuksettakasivat Putinin kansansuosion.Kommunistien paikalle maan johta-vaksi poliittiseksi voimaksi Putinperusti oman ”Yhtenäinen Venäjä”-puolueensa. Monien venäläistenmielestä se melkein korvasi kommu-nistit. Puolueeseen saatiin mukaankuuluisia urheilijoita ja muita merkki-henkilöitä. Mitäpä sosialismilla tai

marxilaisella ideologialla heidänmielestään olikaan väliä, kunhanasioita uskottiin saatavan jälleenparempaan suuntaan. Puolue saikinviime duuman vaaleissa ehdottomanenemmistön. Sillä on 306 paikkaayhteensä 450-jäsenisestä duumasta.

Putin joutui törmäyskurssilleVenäjän rikkauksia itselleenhamuavien uusrikkaiden kanssa,koska se uhkasi koko Venäjän yhte-näisyyttä ja suurvalta-aseman tavoit-telua. Vakiinnuttaakseen valtansaPutin valtiollisti osan teollisuudesta,keskitti tärkeimmät tiedotusvälineethallintaansa ja karkotti pahimmatoligarkit pois Venäjältä. Tätä kaikkeakatseltiin lännessä suurella epä-luulolla. Lännen kapitalistit ovatkinolleet huolissaan Venäjän demo-kratiakehityksestä.

Nyt kuherruskausi eläkeläis-ten ja Putinin välillä näyttääkuitenkin olevan loppu. Venäjänhallitus toteutti vuoden vaihteessalait, jotka ottivat pois eläkeläisiltä,vammaisilta ja sotilailta heille sosia-lismin aikana kuuluneita tärkeitäilmaisia etuja kuten matkaliputjulkisessa liikenteessä. Etujen pois-ottaminen korvattiin rahalla, muttaniin pienellä, ettei se ollenkaan riitäkorvaamaan menetetyksiä.

Tämä on saanut Venäjän eläke-läiset barrikadeille ja se on näky-nyt Putinin ja hänen puolueensa

rajuna suosion laskuna. Suuret, satojatuhansia eläkeläisiä keränneet mie-lenosoitukset ovat velloneet viikko-kausia Venäjän kaupungeissa. Venäjänhallitus on joutunut myöntymäänpieniin eläkkeiden korotuksiin, muttavahinko on jo tapahtunut eikä tehtyätekemättömäksi saa.

Myös Putinin tukipuolue Yhte-näinen Venäjä on alkanut rakoilla.Yllättäen puolue ei antanutkaantukeaan Mihail Fradkovin hallituk-selle luottamuslauseäänestyksessä 9.helmikuuta. Duuman oppositio oliesittänyt epäluottamuslausettahallituksen sosiaaliuudistusten vuok-si. Hallitus olisi kaatunut, jos ylipuolet duuman jäsenistä eli 226 ääntäolisi asettunut epäluottamuslauseenpuolelle. Tässä tilanteessa Yhte-näinen Venäjä-puolueen yksittäisetkansanedustajat päättivät boikotoidaäänestystä. Putinin puolueesta vain18 äänesti ja muut olivat poissaäänestyksestä tai äänestivät tyhjää.Tämä kuitenkin merkitsi, etteiepäluottamuslause mennyt läpi,koska sen taakse saatiin vain 112edustajaa, kun olisi tarvittu 226.

Lauantaina 12. helmikuutajärjestettiin kaikkialla Venäjälläjälleen suuria eläkeläismielenosoi-tuksia. Nyt tiedotusvälineiden mu-kaan mielenosoitusten takana olivatkommunistit. Tämä lisää paineita Pu-tinille ja Yhtenäinen Venäjä puo-lueelle. Kommunismin haamu liikkuuedelleenkin Venäjällä.

Suomessa Eva ahdistelee eläkeläisiäElinkeinoelämän valtuuskun-

nan toimitusjohtaja Pentti Vartiasylkäisi suustaan varsinaisensammakon esittäessään ajatuk-sen, että eläkeläisiltä ja valtioneläkeasioita käsitteleviltä virka-miehiltä olisi vietävä äänioikeus,koska he vaaleissa ajavat vainomaa etuaan. Tämä on Vartianmielestä haitallista Suomen kan-sainväliselle kilpailukyvylle.

Vartian esitys ei voi olla edusta-matta sitä ajattelua, mikä Evanpiirissä esiintyy laajemmaltikin -kaikki markkinavoimille, ja heti -ihmisten demokraattisista perus-

oikeuksista piittaamatta. Juuri tätämarkkinavoimien vapauden sanomaa,joka on aivan samaa vapautta kuinBushinkin ”vapauden valtakun-nassa”, saamme kokea päivittäin.Viimeisin esimerkki siitä on Telia-Soneran päätös potkia ulos 2000työntekijäänsä, joista 650 Suomesta.Samaan aikaan yhtiö jakaa osak-kailleen 612 miljoonan euron osingot.Tällaisten ryöväreiden kanssa meolemme siis tekemisissä.

Onneksi kansalaispiirit tyrmäsivätVartian esityksen alkuunsa. Kukaanei kannattanut sitä. Ainoastaan Vartiamenetti kasvonsa. Hänen nimensä

tulee olemaan haukkumasana lopunikänsä. Kai hänellä siihen on sittenvaraa. Hänen oma eläkeikänsä ei olekaukana, onhan hän 61-vuotias.

Vartia puolustautui sillä, että hänvain toisti yhdysvaltalaisen talous-tieteilijän Friedrich Haykin joskus90-luvulla esittämän ajatuksen.

Vartia ei ollut ensimmäinen Suom-essa, joka on moisia läpiä päähänsäpuhunut. Jo 1990-luvulla samanesityksen teki eduskunnan silloinenapulaisoikeusasiamies Pirkko K.Koskinen. Ehkä hänelläkin oli tiedos-saan Haykin esittämät ajatukset.

Venäläisiä eläkeläisiä osoittamassa tammikuussa mieltään uusien sosiaalilakien tuomia heikennyksiävastaan. Sosialismin aikaisista eduista he eivät halua luopua. Heikennykset ovat myös pudottaneet Putininja hänen perustamansa "Yhtenäinen Venäjä"-puolueen suosion pohjalukemiin.

Venäjän tapaan Suomessakin eläkeläiset ovat kolkutelleetlukemattomia kertoja eduskunnan ovea - ilmeisesti turhaan.

Sivu 14 Nro 1/05Kansanääni

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolestaAsiaa Pohjois-Koreasta

Suomalaisissa oikeistolehdissäon ollut perinteenä julkaistamuutaman kerran vuodessa kau-hutarinoita Korean Demokraat-tisesta Kansantasavallasta eliPohjois-Koreasta. Samoihin aikoi-hin on aina televisiossakin jokuohjelma Pohjois-Koreasta. Näinmyös 16.01.2005 jolloin Aamulehtijulkaisi tarinan “ surun ja valheenmaasta” ja sen kansalaisista.

Aiemmin Erkon lehdistö kun-nostautui Pohjois-Korean par-jauksessa ja satuilussa. NytAamulehti on ottanut paikan jaolisikohan asialla yhteyttä pää-toimittaja Apusen USA:n mat-kaan.

Olen reilun 10 vuoden aikanakerännyt suomalaisista lehdistäPohjois-Koreaa koskevat jututtalteen. Hesarin jutut ovat muut-tuneet hieman objektiivisemmiksikymmenen vuoden aikana.

Aamulehden jutun mukaanPohjois-Korea ajautuu kohti um-pikujaa. Aivan samanlaisia juttujakerrottiin jo 10 vuotta sitten.Pohjois-Korean luhistumisen pitiolla aivan viikkojen asia. Miljooniaon kuollut nälkään ja loppujenkinnälkään kuoleminen on vain ajankysymys. Maa on maailman vähi-ten vierailtu, vähiten tunnettu javähiten ymmärretty maa. Näintotesivat brittifilmin “State ofMind” tekijät. Kyseinen filmi oneräs harvoista melko asiallisistadokumenteista Pohjois-Koreasta.Kun on vähän tietoa voidaan

kertoa myös muunneltua totuutta.Mistä sitten johtuu jenkkien ja

heidän suomalaisten hengen-heimolaistensa viha KDKT:akohtaan. Ehkä perimmäinen syyon USA:n tappio Korean sodassa.Eihän se onnistunut miehittämäänkoko Korean niemimaata. TutkijaPertti Multanen näkee Koreangeopoliittisen tilanteen seuraa-vasti: Pohjois-Korea on tällähetkellä yksi niitä harvoja valtioitajotka yrittävät pitää kiinni oikeu-destaan säilyttää oma itse määrit-telemänsä mahdollisuus rakentaasellaista yhteiskuntaa kun omatedut edellyttävät, Multanen vieläjatkaa. Paitsi että se tietenkin onpiikki USA:n lihassa, se globa-lisaation maailmaa pelkkien mark-kinatalouden lakien pohjalle muo-vaavana aallon karina estää maail-man saattamista pelkästään mark-kinoiden ehdoilla toimivaksi.

USA on tottunut siihen, ettäkehitysmaita johdetaan paikal-lisesta USA:n lähetystöstä. Näinollen täytyy uskoa piikin lihassaolevan kivulloisen. USA tosintekee kaikkensa kipupisteen pois-tamiseksi. Vuonna 1994 solmitunydinsulkusopimuksen USA rik-koi, tarkoituksena tuhota Pohjois-Korea energiapulaan. Tämä eionnistunut.

USA tekee kuukausittain satojavakoilulentoja Korean ilmatilaan.Jonkinlaisia hyökkäyssuunnitel-mia hiotaan kaikenaikaa. Pahim-pana kantona hyökkäyskaskessa

on epävarmuus Pohjois-Koreanmahdollisesta ydinaseesta. Us-kon Pohjois-Korealla olevan muu-tamia ydinaseita ja sillä olisiluonnollinen oikeus käyttää niitähyökkääjää vastaan.

Tämän uskoisi kummasti rau-hoittavan USA:n sotahaukkoja,mutta huomioiden Bushin henki-sen tilan, hyökkäys on silti mah-dollinen.

Oikeaakin tietoa Pohjois-Ko-reasta on saatavilla jos sellaistahaluaa. Maassamme toimii aktii-vinen Suomi-Korea Seura. Edus-kunnassa vanhin ystävyys-seuraon Korean ystävät. KDKT:ssa onsuomalaisia vierailijoita käynytvuosien ajan useita kymmeniäkertoja. He voisivat kertoa toistakuin Aamulehden matkailija.

Jos lähtökohtana on pelkkänegatiivisuus niin eiköhän sellai-seen jutunjuurta löydy Suomes-takin. Tässä torjuntavoittojenmaassa menee monella kansa-laisella tosi huonosti.

Omien kriteerieni mukaan maail-massa on kyllä yksi surun javalheen maa. Se on Irak. Maanvapauttaminen on jo vapauttanut100.000 irakilaista hengestään,haavoittuneet ja aineelliset vahin-got päälle. Olen aina ihmetellytlänsimaista demokratiaa. Vielä kunsiihen sotketaan uskonnollistahöyrypäisyyttä, niin johan onsekainen soppa.

Reino WellingJämsänkoski

Kansanedustajaksi valittu Benon käyttänyt kovin kummallisenpuheenvuoron eduskunnassa.Ben vaatii Yleisradiota tililleMoskovan kirjeenvaihtajien ns.valheista. Tehdyt teot saattavatolla jo vanhentumissäännöt ohit-taneita.

Lisäksi ehkä mitään valheita eiole edes esitetty. Ben on mm.unohtanut erään asian. Neuvos-toliitossa oli ilmainen koulutus.Myös Neuvostoliiton juutalaisetkäyttivät tätä hyväkseen. Koulut-tauduttiin valtion varoilla ja sittentäysi-ikäisenä muutettiinkin Israe-liin. Miehitysalueitten sotilaistajulmimmat ovat Venäjän alueeltalähtöisin. Tämän arvion olenlukenut eräästä suomalaisestaporvarilehdestä.

Ben ei ole huolestunut Yleis-radion USA:n kirjeenvaihtajienvalheista. He yrittävät antaakuulijoille kuvan demokraattisestavapaasta maasta. Maa on todella

niin vapaa että siellä saa vapaastikuolla nälkäänkin.

Sadut Irakin sodasta naurat-taisivat, ellei olisi kyse tuhansienihmisten hengestä ja terveydestä.Sodassa on totuus aina ensim-mäinen häviäjä, se pitää paikkansamyös Irakin sodassa. OlisikoBenillä tietoa onko Irakissa haa-voittuneista yhtään kuollut? Vaionko Irakin sota ensimmäinen,jossa haavoittuneet eivät kuole?

Ennustin sodan alettua USA:nkuvitelman tulossa olevasta Irakinhalvasta öljystä muuttuvan pai-najaiseksi. Näin on käynyt. Vahin-gonilolleni en mahda mitään.Maailmassa on kolme terroristiatällä hetkellä, joilla kaikilla meneeenemmän kuin huonosti eli Bush,Sharon ja Putin. Kolmikko onvuosia väittänyt voittaneensasodan, vaikka kaikki kolme ovatkaulaansa myöten suossa.

Reino WellingJämsänkoski

Zyskowiczin oudot horinat

Pääministerin paskanjauhantaaEU:n aikana ruoka halpeni.

Totta! Työttömät saavat EU:stahätäapusapuskaa ilmaiseksi.Muutamat ruuat ovat halven-tuneet, monet nousseet. Samaanaikaan yli 50:llä prosentilla suoma-laisista ovat tulot laskeneet alle1000 euroon kuukaudessa, niin seei riitä. Ruuan hinnan pitää laskeaenemmän. Siihen riittäisi, ettäruuan alv laskettaisiin samaanprosenttiin kuin se oli ennenEU:in liittymistä.

Emmekö me eurooppalaisettyöläiset ansaitse paremmanEuroopan kuin mikä EU on? Siissellaisen Euroopan, joka on raken-nettu kansalaisille ja heidänoikeuksilleen - eikä eurobyrok-raateille ja kauppiaitten oikeuk-sille? Eivät Euroopan kansattarvitse omien lakiensa yläpuo-lella olevaa EU-perustuslakia.Omillakin laeilla on pärjätty - jatullaan vastedeskin pärjäämään.

Porvaripoliitikoilla ei ole enääkauaa varaa olla piittaamattayleisestä mielipiteestä, väittääihmisiä tyhmiksi; eivät osaa mukalukea ja kirjoittaa, eivät ymmärräsuomenkielellä kirjoitettua tekstiä.Niille ei voi antaa valtaa päättääEU:in perustuslaista, mutta niillevoi antaa vallan valita ne, jotka

päättävät perustuslaista! Kum-pikohan on vaikeampi asia päät-tää? Kummassakohan on enem-män vaihtoehtoja?

Moni tavan takaa ihmettelee,kuinka oli mahdollista, että saksa-laiset sallivat Hitlerin aikaisettapahtumat. Aivan samoin kuinnyt sallitaan USA:n ja sen ystä-vien tappaa irakilaisia. Aivansamoin kuin meille suomalaisillesanottiin: “Nyt päätetään EU:inliittymisestä, markasta päätetäänmyöhemmin.” Äänestyksen jäl-keen sanottiin: “Hyvästi markka!”Nyt eduskunta ei antaisi kansanpäättää hyväksyäkö EU:n perus-tuslaki vai ei.

Kansanedustajat valittavat,että hallitus on vienyt heiltävaltaa. Väärin, valetta! Eduskuntaon antanut valtaa hallitukselle.Aivan samoin kuin se on antanutvaltaansa Brysseliin. Vanhanenhaluaa antaa Brysselille lisäävaltaa. Samaan aikaan puhutaan,että päätöksenteon tulisi ollalähempänä kansaa. Ketä suoma-laista lähempänä on Bryssel kuineduskunta? Siis tuo elin, joka eihalua itse päättää oman maansaasioista päinvastoin kuin todel-liset vaihtoehtoliikkeet, jotkaperustuvat kansan kuuntelemi-

seen ja kansan tahtoon. Aivanniin, vaihtoehtoliikkeet haluavatitse olla päättämässä asioistaan,eivät antaa pienen etuoikeutetunklikin päättää kuin EU:ssa konsa-naan. Kyse on siis demokratiasta– tai oikeammin sen puutteesta.Se, joka kuvittelee kansan halua-van EU:n uuden perustuslainkaltaista etädemokratiaa, erehtyypahoin.

Kun laki on vain arvotontavallankäyttöä, ei oikeutta olemissään. Se minulle tulee ensim-mäiseksi mieleen tästä valhekam-panjasta, missä poliitikko toisen-sa jälkeen väittää, että mikään eioleellisesti muuttuisi EU:n uudenperustuslain mukana. Jos näinolisi, niin silloinhan eduskunnanei tarvitsisi pelätä kansanäänes-tyksen järjestämistä. Siis, jos heluulevat kansan kannattavan EU– politiikkaa. Toisaalta, mitäkansaa he edustavat, jos heajattelevat toisin asioista kuinkansa? Muuten, sopimuksiatehdään juuri siksi, että ne muut-tavat oleellisesti edellistä sopi-musta …ei niitä tehdä vain huvinvuoksi … Eli suomeksi: MattiKapakala puhuu täyttä paskaa!

Hannu Alm

Irtsanoudutaan SonerastaJohan se on kummaa tuo So-

neran meno. Ensin hassattiinSaksassa kymmeniä miljardejaentisiä markkoja, jotka sijoitettiin3-sukupolven kännykkäverkonsaamisen toivossa. Kaikki yhtiönhankkeeseen sijoittamat veron-maksajien rahat meni, mitään eijäänyt tuosta seikkailusta jäljelle.

Pitkin matkaa Sonera, tai nykyi-nen Telia-Sonera, on myös lihot-tanut omistajiensa tilipussiajakamillaan osingoilla. Samallatuhannet työntekijät ovat saa-neet kyytiä. IrtisanomiskierroksiaSoneralla on ollut useita.

Kaiken takana näyttää edel-leenkin olevan tuo täysin vas-tuuntunnottomien nuorten kukko-poikien halu leikkiä suurta herraaja kaapata miljoonia itselleen.Tällaistenko ajatusmaailmaltaanpikemminkin lasten leikkikehäänkuuluvien diktaattoreidenko ar-moilla meidän on edelleenkinelettävä?

Viimeisin Telia-Soneran tem-paus oli irtisanoa ”Ystävän-päivänä” Suomesta 650 työn-tekijää. Samaan hengenvetoonSoneran ”keisarillinen” johtopäätti jakaa yhtiön osakkaille yli620 miljoonan osingot. Siis, laske-kaapa vielä kerran, lähes miljoo-

nan euron osingot jokaista Suo-messa irtisanottua työntekijääkohden.

Oma johtopäätökseni on, ettätällainen on rikollista toimintaa,sanoi Suomen laki tai mikä muuoikeusinstanssi siihen mitä ta-hansa. Se, että oikeuslaitos täl-laisen hyväksyy, on oikeuslai-toksen vika. Siitä on tullut vää-ryyslaitos. Oikeuslaitoshan jakaikenkarvaiset lakimiehet onvaljastettukin ajamaan kapita-listien etuja.

Pommia en aio Soneran oveneteen viedä, mutta aion irtisa-noutua kaikista yhteyksistä Sone-raan. Minulla on vielä Soneranliittymä kännykässäni, mutta eikauaa. Katson myös, että liitty-män säilyttäminen Sonerassa eipitkällä tähtäyksellä varjele sinnevielä jääviä työntekijöitä. Heidäntyösuhteensa ovat joka tapauk-sessa täysin yhtiön hallinnon jaomistajien mielivallan armoilla.

Jatkossa aion tehdä samanlaisiaboikottipäätöksiä kaikkien mui-denkin yritysten suhteen, jos nekäyttäytyvät työntekijöitäänkohtaan samalla yhtä vastuut-tomalla tavalla.

Rötösfirmat kuriin

KeskustelutilaisuusMiten eteenpäin toverit Marxilais-leniniläisessä javasemmistolaisessa liikkeessä.

Keskustelutilaisuus ke. 23.3.2005Helsingissä Hermannin kerholla, Hämeentie 67 klo18.00.

Tilaisuuteen kutsutaan keskustelemaan tovereitaSKP:stä, KTP:stä, Kommunistien Liitosta ja muistavasemmistolaisista voimista. Valmisteltujenpuheenvuorojen osalta ota yhteys p. 040- 5523099.

Sivu 15Nro 1/05 Nro 1/05 Kansanääni

JULKAISIJAT: EU:n Vastainen Kansanrin-tama ry, KommunistienLiitto ry ja Sodan- jaFasisminvastainen Työ ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzKeskiviikkona- 15.12.2004- 12.1.2005 ja- 9.2.2005

klo 19.00-19.30

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle

SFT toimii

Kokouksia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiSäköposti: kominf@kominf.pp.fi

Maksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomilleenglanninkielisille postityslistoille! Web-sivuillasuomenkielisiä katsauksia sekä luokkataistelun ettägeopolitiikan näkökulmista.

PL 66, 00841 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistienliitto.tk/

Muutosvoimat Suomi rpwww.muutosvoimat-suomi.fi

muutosvoimat@kaapeli.fi

EU:n vastainen kansanrintama rywww.euvkr.com

euvkr@euvkr.com

OKO 554114-227966

Juche-aatteenopintoyhdistys -The Society for Studyof the Juche ideaKytömaantie 174, 32200Loimaa, fax (02) 762 2444juche.aate@saunalahti.fiPyydä suomenkielistäaineistoa korealaisestasosialismista!

Vapputervehdys

KKKKKansanansanansanansanansan äänelleTervehdykset palautetaan 21.04.2005 mennessä Reijo Katajarannalle(os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, Heikki Männikölle (os.vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki) tai Kansan äänelle os. PL780, 00101 Helsinki.Henkilötervehdys 2 € ja järjestötervehdys 10 €.Maksu tilille: OKO-pankki 554114-227966.

Paikkakunta / kylä / kaupunginosa

Nimi Maksu/ €

Tervehdykset yht. €

Vielä uudenvuodentervehdyksiäHelsinki ItäkeskusArmi ja Jaakko VälimäkiEila Rantanen ja kumppanit

Paavo Junttila 100,00e; lipaskeräys/Wäinö Pietikäinen35,20e; Juha Kieksi 100,00e; Heikki Männikkö 25,00e; EskoKoivisto 50,00e; Hannu Kautto 20,00 e; Miika Salo5,00e;Reijo Katajaranta 20,00e;Armi Välimäki 6,00e; KalleWahrman 10,00e; Tarja Männikkö 19,00e; Eira Kärki 25,00e;Reino Welling 10,00e.

Suomeen Marxilais-leniniläinenyhteiskuntatieteen seura

Suomeen perustettiin Mar-xilais-leniniläinen yhteiskun-tatieteen seura. Perustava ko-kous pidettiin Tampereella27.1.2005. Seura perustettiinedesauttamaan marxilais-lenini-läisen tieteen eri osa-alueidentutkimusta ja kommunistisenteorian kehittämistä.

Perustava kokous katsoi vält-tämättömäksi saattaa kommunis-tinen teoria vastaamaan tämänpäivän luokkataisteluolosuhteita.Järjestelmällistä tutkimusta tarvi-taan, koska kommunistinen teoriaon ollut käytännössä pysäh-dyksen tilassa vuosikymmeniä.Teoreettisen työn lisäksi seuratarkkailee niin Suomen kuin kan-sainvälisenkin työväenliikkeentilaa ja tekee siitä arvioita.Yhdistyksen toinen tärkeä pyrki-

mys on luoda yhtenäisyyttätyöväenliikkeeseen marxismi-leninismin pohjalta. Seuran tehtä-vänä on myös edistää työväen-liikkeen opinto- ja sivistystoi-mintaa.

Seura julkaisee lehteään Jään-murtajaa, joka ilmestyy kaksikertaa vuodessa. Jäänmurtaja ontarkoitettu tieteelliseksi fooru-miksi kommunistisen teorian ke-hittämiselle. Perustava kokousvalitsi yhdistyksen puheenjoh-tajaksi Mikko Kivipuron Tam-pereelta ja sihteeriksi PetriToikkasen Jyväskylästä.

Mikko Kivipuropuh. 044 562 0080

s-postimikko.kivipuro@mlys.net

Juche-aatteenyhdistys

Juche-aatteen opintoyh-distyksen vuosikokous pide-tään Hermannin kerholla(Hämeentie 67, Helsinki)maanantaina 21.2.2005 klo18:00. Esillä sääntöjen mää-räämät asiat.

Korea-seminaaritKuten aikaisemmin on päätetty,

yritämme siirtää toiminnan paino-pistettä kuukausikokouksistakaksi kertaa vuodessa järjestet-tävään Korea-seminaariin. Vuon-na 2005 seminaaripäivät ovat:

- Lauantai 16.4. klo 12:00Hermannin kerho (Hämeentie 67,Helsinki)

-Lauantai 8.10. klo 12:00Hermannin kerho (Hämeentie 67,Helsinki)

KuukausikokouksetKuukausikokoukset pidetään

seuraavasti:- Keskiviikkona 25.5. klo 18:00

Hermannin kerho (Hämeentie 67,Helsinki)

- Keskiviikkona 7.9. klo 18:00Hermannin kerholla (Hämeentie67, Helsinki)

- Maanantaina 19.12. klo 18:00Hermannin kerholla (Hämeentie67, Helsinki)

Matka Tukholman lähe-tystöön

Teemme matkan KDKT:n Tuk-holman lähetystöön. Matkanajankohta on vielä auki. Ajan-kohtaa haetaan yhdessä suur-lähetystön kanssa. Yksi mah-dollinen ajankohta voisi ollakesällä Korean sodan päätty-misen aikoihin.

Nähdään kokouksissa!q q qq q qq q qq q qq q q

ValtterilleEU:n Vastainen Kansanrintama on varannut kirpputoripaikanHelsingissä Valtterilta, Aleksis Kivenkatu 17 lauantaina jasunnuntaina 5.-6.3.2005. Myyntiaika on klo 9.00 - 15.00.Pöytänumero on 829.Tarvitsemme puhdasta ja hyväkuntoista kirpputori-tavaraa, jonkavoi toimittaa paikan päälle tai etukäteen soittamalla joko TarjaMännikölle p. 701 2628 tai Esko Auervuolteelle p. 694 9307.Rahaa tarvitaan Kansan äänen julkaisemiseen ja kaikkeenmuuhun toiminnan pyörittämiseen. Itseltäsi, ystäviltä ja tutuiltalöytyy varmasti käyttökelpoista tavaraa, joita itse ei enää tarvitse,mutta jota joku muu tarvitsee. Tavaran tulee olla puhdasta ja ehjää,jotta se menee kirpputorilla kaupaksi.Kiitokset kaikille niille, jotka ovat jo aiemmin tavaraa tuoneet janäin auttaneet toimintaamme.

SFT:n jäsentilaisuus ja opinto-kerho lauantaina 12.03.2005 klo13.00 Hermannin kerholla, Hä-meentie 67. Helsinki. Tilaisuusjärjestetään yhdessä DSL:n kans-sa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.

SFT:n jäsentilaisuus ja opin-tokerho lauantaina 09.04.2005 klo13.00 Hermannin kerholla, Hä-meentie 67. Helsinki. Tilaisuusjärjestetään yhdessä DSL:n kans-sa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.

SFT:n vuosikokous perjan-taina 25.03.3005 klo 13.00Hermannin kerholla. Esilläsääntöjen mukaiset vuosiko-kousasiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa.

SFT järjestää Kansainvälisennaistenpäivän merkeissä kahvi-tilaisuuden Hermannin kerholla9.3.2005 klo 18.00. Tervetuloa

Helsingin vappumarssitoimi-kunta kokoontuu tiistaina22.02.2005 klo 18.00 Helsinginkirvesmiesten toimitiloissa, os.Mäkelänkatu 8. Helsinki.

EU:n Vastaisen Kansanrin-taman toimikunnan kokous kes-kiviikkona 9.3.2005 klo 19.00Hermannin kerholla, os. Hämeen-tie 67. Käsitellään vuosikokous-valmisteluja ja kevään toimintaa,ja jatketaan demokraattisen kan-sanrintaman rakentamiseen liit-tyvää keskustelua. Keskustellaanmyös yhdistyksen mahdollisestanimen muutoksesta. Kokous onavoin kaikille asiasta kiinnos-tuneille. Tervetuloa.

KTP:n Helsingin piirijärjes-tön opintopiiri "Uusi Sirola"jatkuu kahden viikon välein sun-nutaisin Hermannin kerholla klo19.00. Aihepiirinä on historiallinenmaterialismi. Seuraava opintoilta27.2. klo 19.00.

EU:n Vastaisen Kansan-rintaman vuosikokous pide-tään keskiviikkona 30.3.2005klo 18.00 Helsingissä. Kä-sitellään vuosikokousasiat.Alustus talouspoliittisestatilanteesta ja hyväksytäänyhdistyksen arvio vallitse-vasta yhteiskunnallisestatilanteesta. Käsitellään myöskevään toimintaa ja vappu-valmisteluja. Tervetuloa.Tarjotaan hyvät pullakahvit.

Sivu 16 Nro 1/05Kansanääni

Onko edessä vaaran vuodet?Kommunistien Liitto otti vuosi-

kokouksessan 23. tamikuutakantaa maailman tilanteeseenBushin uudelleenvalinnan jäl-keen. Kannanotossa ”Onko edessävaaran vuodet?” todetaan mm.:”Nyt Bush katsoo, että hänellä onvaltakirja jatkaa sotatoimiaanomien suunnitelmiensa mukaan.

Virkaanastujaispuheessaan hän to-tesi, että USA on sotatilassa ja ettäUSA:n vapaus ei ole turvassa, ennenkuin vapaus hänen tarkoittamassaanmerkityksessä on levitetty kaikkiallemaailmaan. Sana ”vapaus” toistuihänen puheessaan lähes 40 kertaa.Muuta sisältöä hänen puheessaan eiollutkaan.

USA:n nykyhallinnon suunni-telmia kuvasti hyvin ulkoministeriksinimitettävän Condoleezza Ricenlausunto. Hän nimitteli maailmankaikki ”roistovaltiot”, jotka siis olisipoistettava, jotta ”USA-johtoinendemokratia” saataisiin koko maail-maan. Tällä Ricen listalla olivat Iraninja Pohjois-Korean lisäksi myösKuuba, Zimbabwe, Myanmar jaValko-Venäjä. USA siis lähtee Bushinuuteen presidenttikauteen revolveritladattuina. Tämä ei merkitse hyvää.Se muistuttaa hyvin suuresti Hitlerinvalloituksia Euroopassa ennen toistamaailmansotaa 1930-luvun lopulla,kun hän liitti Tshekkoslovakiansudeettialueet ja Itävallan osaksiSaksaa. Seuraavat neljä vuotta tulevatosoittamaan, mihin Bushin maail-manvalloituspolitiikka johtaa.

Rauhan työn merkitys korostuuTulevina vuosina Suomessa on

kiinnitettävä erityistä huomiotarauhan hyväksi tehtävään työhön.Tämän on tultava näkyviin jo 19.maaliskuuta, jolloin tulee kuluneeksi2 vuotta USA:n hyökkäyksestäIrakiin. Suomen hallitus on ollutkontallaan Bushin politiikan edessä.Kritiikin tarvetta Suomen hallituksen

ulko- ja puolustuspoliittisia linjauk-sia vastaan on koko ajan korostettava,koska Suomen nykyinen hallinto einähtävästi osaa hahmottaa tehtäviäänyhtenä tärkeänä vastuunkantajanamaailmanrauhan kannalta.”

Rintama koottava politiikansuunnan muuttamiseksi

Kokouksessa arvosteltiin voimak-kaasti myös maamme nykyistäpoliittista suuntausta.

Kokouksen hyväksymässä toi-mintasuunnitelmassa todettiin mm.:”Demokraattisen rintamapolitiikantärkein tehtävä on puolustaa työtä-tekevän kansanosan taloudellista jasosiaalista toimeentuloa ja elämän-

Vasemmistoliitossa tuuleeVasemmistoliitto synnytettiin v. 1990 irtiotoksi reaali-

sosialismista ja marxilaisuuden teoreettisesta perinnöstä. Senperustaminen ei siis korvannut SKDL:ää eikä SKP:ta, koska se eiottanut mukaansa enempää SKDL:n yhteistyöjärjestöluonnettakuin SKP:n aatteellista perintöäkään. Vasemmistoliitonperustamisen yksinomaisena tavoitteena oli lakkauttaa niin SKDLkuin SKP:kin. Näin puolue oli jo alun perinkin synnytetty tyhjänpäälle, koska siltä puuttui ”ismit”, teoreettinen perustelutoiminnalleen ja pyrkimys katkaista yhteys työväenliikkeentaistelevaan historiaan.

Nyt tämä on jälleen noussut esiin Vasemmistoliiton puheen-johtajan Suvi-Anne Siimeksen lausunnoissa. Hän sanoo olleensaviime aikoina kuin kidutettavana. ”En ole koskaan ollutkommunisti enkä ole koskaan ollut minkään sortin sosialisti”,lataa Siimes Uutispäivä Demarille antamassaan haastattelussa.Hän haluaa myös ”arvoihin perustuvaa toimintaa ismien" ts.teoreettisen yhteiskuntaerittelyyn perustuvan politiikan tilalle.Hän haluaa myös suuntautua tulevaisuuteen eikä katswoamenneisyyteen. Näin hän onnistuu lakaisemaan pois työväen-liikkeen historian merkityksen.

Vasemmistoliiton entinen pääsihteeri Matti Viialainen taasedustaa puolueessa toisenlaista poukkoilua. Hän haluaa samoihinpäämääriin kuin Suvi-Anne, mutta toisella tavalla. Hän näkeeVasemmistoliiton puolueena tarpeettomaksi ja haluaa yhdistääsen SDP:hen.

Talo, jolla ei ole kunnollista perustaa, ei voi kuin rappeutua.Näin käy Vasemmistoliitollekin.

SDP:ssä ristivetoaEduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja

Alho (sd) esitti 10. helmikuuta sanomalehti Kalevan haastattelussa,että kun presidentin valtaoikeudet on karsittu pois sisäpolitiikanalueella, niin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvätvaltaoikeudet on riisuttava pois. Presidentille jäisi Alhon mukaanjäljelle vain edustuksellinen tehtävä. Alho kyllä vakuuttaa, ettähänen kritiikkinsä kohdistuu vain presidentti-instituutioon, eimitenkään nykyistä istuvaa presidenttiä Tarja Halosta kohtaan.

Mutta miksi ihmeessä Arja Alho menee laukomaan mieli-piteitään juuri nyt, kun esim. Evan nuorsuomalaiset Risto E.J.Penttilä ja Jukka Tarkka sekä Helsingin Sanomat käyvät täysilläTarja Halosen kimppuun hänen kielteisen Nato-kantansa takia.Arja Alhon esiintymisen taustalla täytyy olla tarve vaihtaa Halonen”parempaan” presidenttiin, jolla olisi ”oikea” kanta Suomen Nato-jäsenyyteen. Tästä syystä SDP:ssä ei ole vieläkään vahvistettu TarjaHalosen ehdokkuutta vaaleissa, vaikka Halonen kaikissagallupeissa on ollut ylivoimainen ykkönen.

Todennäköinen selitys Arja Alhon julkisuuteen tulolle löytyyhänen ja Paavo Lipposen tiiviistä akselista. Lipponen ilmeisestihaluaa itsensä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Hän on taatustiNaton kannattaja ja kaikissa poliittisissa mielipiteissään yhtäoikealla kuin nuorsuomalaisetkin, vaikka jäsenkirja onkin SDP:n.Lipponen ei päässyt mihinkään korkeaan EU-virkaan, muttajäljellä on vielä presidentin virka. Tämän esteenä on kuitenkinTarja Halonen, joten hänet täytyy jollakin kiertotien konstillasaada luopumaan ehdokkuudestaan. Arja Alhon lausunnotKalevassa palvelivat tätä tarkoitusta.

Mitä Irakin vaaleista ei ole kerrottuArtikkeli on lyhennelmä iraki-

laisen Dahr Jamailin heti Irakinvaalien jälkeen tekemästä kir-joituksesta.

Veren ja vaalien päivä on Ira-kissa ohitettu ja valtamedian trum-petit toitottavat vaaleja ”demo-kratian” menestykselliseksi näytök-seksi.

Vaalipäivänä surmansa sai 50ihmistä, sekä sotilaita että siviilejä.Lukua on pidetty odottamattomanalhaisena. Se oli siis hyväksyttävissäoleva luku Bushin hallinnon kannalta.Vain yksi heistä oli amerikkalainen,loput olivat irakilaisia tai brittejä.

Uhkapeli käyttää vaaleja todis-tamaan miehityksen oikeutus onilmeisesti kannattanut, jos vain seuraavaltamediaa. USA:n keskeiset televi-siokanavat juhlivat äänestyspro-senttia, joka oli korkeampi kuinluultiin, joidenkin viitteiden mukaan72%, toisten lähteiden mukaan 60%.Mitä TV ei kertonut oli että, nämäluvut antoi vaalikomission puheen-johtaja Farid Ayar ennen kuin vaali-paikat olivat sulkeutuneet. Myö-hemmin hän tarkensi, että luku on n.60% rekisteröidyistä äänioikeu-tetuista ja että tarkat luvut saadaanvasta kun äänet on laskettu.

Oli sitten oikea lukema 35% tai60%, tiedotusvälineet eivät kertoneet,että äänestäjät eivät tukeneet USA:nmiehitystä. Tosiasiassa he äänestivätaivan päinvastaisesta syystä. Jokai-

nen äänestänyt painotti, että vaalienjälkeisen parlamentin tehtävänä tuleeolla miehityksen lopettaminen. Heodottavat miehittäjien mahdol-lisimman pikaista poistumista. Tämäasettaakin kuvat juhlivista ja hurraa-vista irakilaisista uuteen valoon.

Kuitenkaan suurin osa TV:nkatsojista USA:ssa ei näe asiaa tällätavalla. He uskovat presidenttiBushia, joka julisti: ”Maailma onkuullut vapauden äänen Irakista,keskeltä Lähi-itää”. Amerikkalaisetottavat sen totena, koska heille einäytetä kaikkea, päivittäistä kaaostaja väkivaltaa, työttömyyttä, sähkön,puhtaan veden ja polttoaineidenpuuttumista.

Nyt Bush poseeraa tiedotus-välineissä demokratian tuojanaIrakiin. Näyttäisikin, että shiat nytvihdoinkin saisivat oikeutetun edus-tuksensa uudessa hallinnossa. Sehännäyttää hyvältä paperilla. MuttaBushin hallinto julistaa sanomaansatäysin itsekkäistä syistä. Eivät hehalua nähdä, että Irakilaiset halusivatvaaleilla osoittaa haluaan päästäeroon miehittäjistään.

Nyt jää kysymykseksi, mitä ta-pahtuu, kun kansaneduskunta onmuodostettu ja yli 100.000 USA:nsotilasta pysyvät edelleenkin maassasamalla kun Bushin hallinto kieltäy-tyy antamasta takarajaa poistu-miselleen.

Mitä tapahtuu, kun irakilaisethuomaavat, että Irakissa on jo neljä

vakituista USA:n tukikohtaa ja ettälisää tukikohtia rakennetaan USA:nvarapresidentti Dick Cheneyn enti-sen rakennusfirman Halliburtonintoimesta.

Ulkopolitiikan tuntija AntoniaJuhaz julkaisi ennen vaaleja kirjoi-tuksen, joka tuo valaistusta niihinasioihin, jotka ovat jäänet jalkoihinvaaleja juhlittaessa.

Öljy

Joulukuun 22. 2004 Irakin valtio-varainministeri Abdel Mahdi kertoikouralliselle toimittajia ja teolli-suuden sisäpiiriläisiä KansallisellaPressiklubilla Washingtonissa, ettäIrak haluaa uuden öljylain, joka avaisiIrakin kansallisen öljy-yhtiön ulko-maisille sijoittajille. Kuten Mahdiselosti: ”Mielestäni tämä on erittäinlupaavaa amerikkalaisille sijoittajilleja yrityksille, erityisesti öljy-yhti-öille. Toisin sanoen Mahdi haluaayksityistää Irakin öljyteollisuuden jaantaa sen amerikkalaisten yhtiöidenkäsiin. Tämä merkitsee, että ulko-maalaiset omistajat voisivat omistaaöljyvarannot ja myydä saada öljynmyyntitulot itselleen. Kuten varapre-sidentti Dick Cheneyn puolustuspo-liittinen raportti kertoi jo v. 1992:”Meidän yleisenä tavoitteenamme onpysyä hallitsevana valtana Lähi-idässä ja säilyttää itsellämme pääsyalueen öljyvaroihin.”

Dahr Jamail

varmuutta ja näin irrottaa SuomiEU:sta ja sen uusoikeistolaisestatalouspolitiikasta. Tähän tarvitaanlaajaa demokraattista rintamaa ja kom-munisteilla on erityinen velvollisuusja mahdollisuus toimia aktiivisestitällaisen rintaman rakentamisessa.”

Lisäksi toimintasuunnitelmassatodettiin: ”Tavoitteenamme onkehittää yhteistoimintaa SKP:n jaKTP:n kanssa ja muiden marxilaisistalähtökohdista toimivien voimiensuuntaan tavoitteena kommunistisenliikkeen yhdistäminen.”

Vuoden 2005 toimintakaudellaKommunistien Liiton puheenjoh-tajana jatkaa edelleenkin KaleviWahrmanin Porvoosta.

“Vapaakauppa” jättää maailmanruokahuollon yksityisille suur-yhtiöille

Porto Alegre, 28.1. (RHC) Maailman elintarviketuotannon ja –kaupan suuryhtiöt kiihdyttävät köyhyyden lisääntymistäkehitysmaissa hallitsemalla markkinoita, ostamalla siemen-tuotantolaitoksia ja painamalla alas erityisesti teen, kahvin,maidon, banaanien ja vehnän hintoja.

Porto Algressa meneillään olevassa maailman sosiaali-foorumissa julkaistun raportin mukaan maailman elintarvi-ketuotannossa valta on keskittynyt hyvin harvoihin käsiin.Raportissa todetaan, että tällä hetkellä kolmekymmentä yhtiöitähallitsee kolmannesta maailman ruokateollisuudesta, viisi yhtiötähallitsee seitsemääkymmentäviittä prosenttia maailmanviljakaupasta ja kuusi yhtiötä hallitsee seitsemääkymmentäviittäprosenttia maailman kasvinsuojeluainetuotannosta. Vain kaksiyhtiötä hallitsee puolta maailman banaanikaupasta, kolme yhtiötähallitsee kahdeksaakymmentäviittä prosenttia teekaupasta. Yksiyhtiö - Wal-Mart - hallitsee 40 prosenttia Meksikon elintar-vikkeiden vähittäiskaupasta. Raportissa todetaan, että Monsanto-yhtiö hallitsee yhdeksääkymmentäyhtä prosenttia maailmangeenimanipuloitujen siementen markkinoista.

Sellaiset yhtiöt kuin Nestlé, Monsanto, Unilever, Tesco, Wal-Mart, Bayer ja Cargill ovat laajentuneet merkittävästi viimeistenkymmenen vuoden aikana Davosissa nyt koolla olevienYhdysvaltain, Englannin ja muiden G8-valtioiden harjoittamanliberalistisen talouspolitiikan ansiosta.

Elintarviketuotannon ja -kaupan yhtiöiden omistusten keskitty-minen jatkuu edelleen maailman pörssikeskuksissa.

Radio Havana Cuba / KOMINFORM

Hitler pyrki 1930-40 luvuilla saavuttamaan täydellisen maailman-herruden. Presidentti Bushilla on nyt aivan samanlaiset aikeet. Hitlersai aikaiseksi 50 miljoonaa sodan uhria. Emme vielä tiedä, mihinBush omalla politiikallaan päätyy.