veriryhmÄt ja vasta- aineet · a:n ja b:n heikot variantit • afinn • afinn solussa noin 3500...

VERIRYHMÄT JA VASTA-AINEET

Raskaudenaikaiset immunisaatiot 2016Kati SulinBiokemisti

Sisältö

• Veriryhmät• ABO• Rh-veriryhmäjärjestelmä

• Sikiön veriryhmämääritykset• äidin verinäytteestä• lapsivesinäytteestä

• Veriryhmävasta-aineet• punasoluvasta-aineiden seulonta• vasta-ainetunnistus• vasta-ainetason määritys

www.veripalvelu.fi 2

Veriryhmät• Veriryhmät ovat punasolun pintarakenteita: proteiineja, glykoproteiineja tai glykolipidejä

• geneettistä vaihtelua yksilöiden välillä• veriryhmä määritellään, kun sitä vastaan on löytynyt vasta-aine

• Veriryhmäjärjestelmän veriryhmätekijät eli antigeenit ovat samassa tai toisiinsa läheisesti liittyvissä hyvin samankaltaisissa molekyyleissä

• veriryhmäjärjestelmiä tunnetaan 36 ja ne sisältävät yli 300 veriryhmäantigeenia, lisää löytyy edelleen

• kaikkia näitä veriryhmiä kohtaan voi muodostua vasta-aineita


Veriryhmäjärjestelmät ja niiden tärkeimmät antigeenit1. ABO (A, B)2. MNS (M, N, S, s) 48 kpl3. P1PK (P1, Pk)4. Rh (D, C, c, E, e, Cw, Cx) 54 kpl5. Lutheran (Lua, Lub)6. Kell (K, k, Kpa, Kpb) 35 kpl7. Lewis (Lea, Leb)8. Duffy (Fya, Fyb)9. Kidd (Jka, Jkb)10. Diego (Dia, Dib)11. Yt (Yta, Ytb)12. Xg (Xga)13. Scianna (Sc1, Sc2)14. Dombrock (Doa, Dob)15. Colton (Coa, Cob)16. LW (LWa, LWb)17. Ch/Rg (Ch1, Rg1)18. H (H)

19.Kx (Kx)20.Gerbich (Lsa, Ana, Ge2, Ge3)21.Cromer (Cra, WESa)22.Knops (Kna, McCa, Yka)23.Indian (Ina, Inb)24.Ok (Oka)25.Raph (MER2)26.JMH (JMH)27.I (I)28.Globoside (P)29.Gill (GIL)30.RHAG (Ola, Duclos, DSLK)31.FORS (FORS1)32.Langereis (Lan)33.JR (Jra)34.Vel (Vel)35.CD59 (CD59)36.Augustine (Ata)


ABO• Henkilön ABO-veriryhmä määräytyy sen

mukaan, onko punasolun pinnalla • A-antigeeneja A• B-antigeeneja B• molempia AB• ei kumpaakaan O

• Henkilöllä on vasta-aineita niitä ABO-antigeeneja vastaan, jotka häneltä itseltään puuttuvat = isoagglutiniinit

• Isoagglutiniinit ovat muodostuneet varhaislapsuudessa ruuansulatuskanavan kautta tapahtuneesta altistuksesta bakteerien pintarakenteisiin

• Veriryhmävastaus annetaan punasoluantigeenien ja isoagglutiniinienmäärityksen perusteella

www.veripalvelu.fi

Neuvolanäytteestä tutkitaan aina ABO- ja RhD-antigeenit- myös muita tilanteen mukaan

5

A:n ja B:n heikot variantit

• Afinn• Afinn solussa noin 3500 A-antigeeniä

(norm. 200 000-900 000), reaktio mikroskooppinen

• Suomessa frekvenssi 1/6000, Varsinais-Suomessa 1/1000

• heikko A-antigeeni hankaloittaa veriryhmän määrittämistä

• ei ole merkitystä äidin tai raskauden kannalta

• Heikko B• heikko B-antigeeni hankaloittaa

veriryhmän määrittämistä • ei ole merkitystä äidin tai raskauden

kannalta• henkilöä pidetään O-veriryhmään

kuuluvana

6www.veripalvelu.fi

Rh-veriryhmäjärjestelmä

• monimuotoisin veriryhmäjärjestelmä• koostuu n. 50 antigeenistä• Rh-fenotyypillä tarkoitetaan

yleisimmin määritettäviä Rhesus-veriryhmäjärjestelmän antigeenejä: D, C, c, E, e

• veriryhmävasta-aineet kohdistuvat yleisimmin näitä antigeenejavastaan

• RhD positiivisia on suomalaisista 87% ja negatiivisia 13%

• RhD negatiivisilta D-antigeeni puuttuu punasolun pinnalta


RhD-antigeeni

• D-antigeeni on Rh-veriryhmä-järjestelmän immunogeenisinpunasoluantigeeni

• ilmenee punasoluissa jo 8. raskausviikolla

• erityisen tärkeä huomioida, jotta anti-D immunisaatiolta vältytään

• D-antigeenin esiintyvyys vaihtelee väestöjen välillä

• valkoihoisilla esiintyvyys 85%• afrikkalaisilla 92%• aasialaisista peräti 99% väestöstä

on D-positiivisia


RhD-antigeenin eri muodot• D-antigeenin osoituksessa normaalia

heikompi reaktio• D-antigeenin määrä on normaalia pienempi

tai sen rakenteessa on muutoksia• D-variantit

• variantteja tunnetaan yli 200, uusia löytyy jatkuvasti

• yleisyys n. 0,3 – 1,7 %

• variantit tunnistetaan genotyypittämällä

• heikko D tyyppi 1, 2 ja 3• henkilö on RhD positiivinen

• kaikki muut variantit• henkilö on RhD negatiivinen• anti-D –suojaus tarvittaessa

Vuonna 2015 löydetyt D-variantit


Sikiön veriryhmämäärityksetÄidin plasmasta

• RhD-veriryhmämääritys:• sikiön RHD-veriryhmä voidaan määrittää äidin

plasmasta anti-D suojauksen kohdentamiseksi niille äideille, joiden sikiö on RhD positiivinen

• näyte otetaan raskausviikolla 24-26• immunisoituneen äidin plasmasta voidaan

määrittää sikiön RHD-veriryhmäraskaudenaikaisen seurannan ja hoidon suunnittelemiseksi

• näyte voidaan ottaa aikaisintaan raskausviikolla 16

Lapsivedestä• tutkimuksella tunnistetaan RH C, c, E, e, (RH D), K

(Kell)• muille ei suurta tarvetta• lapsivesinäyte (n. 10 ml ruiskussa) voidaan ottaa

aikaisintaan raskausviikolla 16 riittävän solumäärän varmistamiseksi


Sikiön RhD-veriryhmän määritys äidin näytteestä

• äidin verenkierrossa on vapaata sikiöperäistä DNA:ta

• Lo et al., Lancet 1997• peräisin istukasta• fragmentoitunutta, pääasiassa <200 bp• määrä kasvaa raskauden edetessä

• sikiöperäinen DNA hajoaa nopeasti synnytyksen jälkeen

• tulokset voidaan liittää meneillään olevaan raskauteen

• äidistä voidaan ottaa verinäyte missä laboratoriossa tahansa

• ei näytteenotosta aiheutuvaa riskiä sikiölle


Menetelmä

• menetelmänä reaaliaikainen PCR (rtPCR)• TaqMan-kemia• tutkitaan eksonit 5 ja 7

• tulos perustuu Ct-arvoon (Cycle threshold), joka on se monistumiskierros, jossa fluoresenssi nousee yli taustafluoresenssitason

• Ct-arvo on riippuvainen DNA:n määrästä• RHD pos äitien näytteet monistuvat alhaisella

Ct-arvolla• noin 0,5% RhD neg äideistä kantaa varianttia


Tulokset

www.veripalvelu.fi

• tutkittuja näytteitä 2015• noin 6100 näytettä, joista

• RHD positiivisia n. 4000 (65%) • RHD negatiivisia n. 2100 (34%)• epäselviä 55 (n. 1%)

• herkkyys 99,9 % ja spesifisyys 98,9 %

• epäselvistä tuloksista suurin osa johtuu RHD-varianteista• äidin D-variantti peittää sikiön tuloksen

13

Veriryhmävasta-aineet• immunisaation seurauksena valkosolut tunnistavat

vieraat antigeenit ja tuottavat spesifisiä vasta-aineita antigeenejä kohtaan

• vasta-aineet voivat olla• luonnollisia

• isoagglutiniinit anti-A ja anti-B• anti-Lea ja anti-Leb

• autovasta-aineita• tarttuvat henkilön omiin punasoluihin• usein vailla spesifiteettiä, esim.

panagglutiniini• kliinisesti merkityksellisiä

• aiheuttavat vastasyntyneen hemolyyttistätautia ja verensiirtoreaktioita

• spesifit vasta-aineet esim. anti-D (RH), anti-c (RH), anti-K (Kell), anti-Jka (JK)

• muodostuvat immunisoivien tapahtumien seurauksena (raskaudet, synnytykset, verensiirrot)

www.veripalvelu.fi

Vasta-aineet löytyvät seulonnassa tai veren sopivuustutkimuksissa

14

Vasta-aineiden seulonta

• kertoo onko tutkittavalla punasoluvasta-aineita

• seulonta tehdään käyttämällä testisoluja, joiden veriryhmätekijät tunnetaan

• testisolujen annetaan reagoida tutkittavan plasman kanssa

• jos plasmassa ei ole vasta-aineita, testisolut eivät agglutinoidu tulos on negatiivinen

• jos plasmassa on vasta-aineita, testisolut agglutinoituvat tulos on positiivinen

• positiivisen seulontatuloksen syy on selvitettävä vasta-ainetunnistus


Vasta-aineiden tunnistaminen

• vasta-ainetunnistuksella selvitetään tarkemmin, onko tutkittavalla sellaisia vasta-aineita, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneen hemolyyttistätautia

• tunnistuksessa käytetään samaa menetelmää kuin seulonnassa, mutta useampaa testisolua, joiden veriryhmätekijät tunnetaan

• vasta-aineiden tunnistukseen kuuluu myös niiden punasolutekijöiden määrittäminen, joita vastaan on todettu vasta-aineita fenotyypitys

• Rh-vasta-aineiden kohdalla määritetään aina Rh-fenotyyppi

• tietoa käytetään tarvittaessa mm. sopivan veren valintaan synnytyksen yhteydessä


Vasta-ainetason määritys

• titraamalla• laimennossarja 1:2, 1:4, 1:8, 1:16,

1:32, 1:64 jne.• vasta-ainetaso on noussut kun titteri

kasvaa yli yhden pykälän• titteri 1 4 = on noussut• titteri 16 32 = ei ole noussut

• anti-D kvantitaatio• tehdään kun titteri ≥16• virtaussytometrinen menetelmä


Kiitos


veriryhmÄt ja vasta- aineet · a:n ja b:n heikot variantit • afinn • afinn solussa noin 3500...

Documents