Verotietoa 8.3.2012

Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti

Minna Punakallio

Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot

Julkiset menot, milj. €

Osuus BKT:sta

Per capita, milj. €

Per päivä, milj. €

2005 79325 50,4 % 15 093 217

2006 81619 49,2 % 15 467 224

2007 85295 47,4 % 16 092 234

2008 91556 49,3 % 17 231 251

2009 96788 56,1 % 18 129 265

2010 99835 55,5 % 18 614 274

2011 103530 54,2 % 18 614 284

Lähde: Tilastokeskus

Verotulot kertyvät talouskasvusta

2009 2010 2011 2012

BKT -8,4 3,7 2,9 0,4

Yksityinen kulutus -2,7 3,0 3,3 0,4

Vienti -21,5 7,8 -0,8 0,6

Ansiotasoindeksi 4,0 2,6 2,7 3,4

Kuluttajahintaindeksi 0,0 1,2 3,4 2,7

Työttömyysaste, % 8,4 8,5 7,8 8,1

Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 valtiovarainministeriön ennuste

Kuinka paljon veroja kerätään? Vuonna 2011 82 mrd. € = 42,9 % BKT:sta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50 19

80

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

*

2012

*

Suomi EU15 OECD-maat

% BKT:sta

* ennuste Lähteet: Tilastokeskus, VM, OECD

Veroasteet eräissä maissa, % BKT:sta

0 10 20 30 40 50 60

Tanska

Ruotsi

Italia

Ranska

Norja

Suomi

Saksa

Islanti

Iso-Britannia

Viro

Lähde: OECD

Ketkä keräävät veroja?

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Sosiaaliturvarahastot

Kunnat

Valtio

Lähde: Tilastokeskus

€

Valtio kierrättää tuloja ja menoja budjetin kautta

Lähde: Valtion tilinpäätökset, Valtiokonttori, VM

0 5

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

*

** Tuloihin ei sisälly kumulatiivisen ylijäämän käyttöä, 2005: 2,7, 2006: 0,5, 2007: 0,6, 2008: 0,56, 2010: 1,355 . 2011: 1,797 (mrd. €).

tulot yhteensä ilman nettolainanottoa

menot yhteensä ilman nettokuoletuksia

verot yhteensä

Mrd. €

Jos valtion tulot pienemmät kuin menot, valtio velkaantuu Valtion velka suhteessa BKT:hen 1995‒2011

0

10

20

30

40

50

60

70

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus

%

Kuntien tulojen muodostuminen 2012, mrd. €

Kunnallisvero 16,73

Osuus yhteisöveron tuotosta

1,40

Kiinteistövero 1,26

Valtionosuudet, käyttötalous

8,14

Toimintatulot (maksutulot, myyntitulot)

11,62

Lähde: Kuntaliitto

Sosiaalivakuutusmaksut

Sidottu palkkasummaan tai etuuksiin • Sairausvakuutusmaksut • Työeläkevakuutusmaksut • Työttömyysvakuutusmaksut ja muut lakisääteiset

sosiaalivakuutusmaksut Maksajina sekä työnantajat että vakuutetut Huom. Palkansaajalla työeläke- ja

työttömyysvakuutusmaksu eivät sisälly verokorttiin

Mistä veroja maksetaan? Verotuksen rakenne, % kokonaisverotuloista

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kotitalouksien tuloverot 35,7 37,4 34,7 31,1 30,6 30,7 29,7

Yhteisöjen tuloverot 3,4 3,4 4,5 5,0 12,5 7,6 6,0 Pakolliset sos.vak.maksut yht. 23,3 21,9 25,6 30,8 25,2 27,3 29,8

josta työntekijä 3,3 3,7 2,9 5,8 4,7 5,0 6,2

josta työnantaja 18,7 16,6 20,8 21,6 18,5 20,4 21,1

Muut palkkaverot 0,2 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Omaisuusverot 1,9 2,7 2,4 2,2 2,4 2,7 2,7

Kulutusverot 35,3 33,9 32,5 30,6 29,0 31,3 31,5

Muut verot 0,2 0,2 0,1 0,2 0,0 0,1 0,1

Lähde: OECD

Yleistä kotitalouksien tuloveroista Kotitalouksiin kuuluu palkansaajia, eläkeläisiä,

etuudensaajia ja pääomatulojen saajia Tuloveroja maksetaan ansiotuloista,

pääomatuloista, kuten esim. luovutusvoitoista Ansiotulon saajilla tuloverot muodostuvat

kunnallisveroista, valtionverosta ja sosiaaliturvamaksuista Pääomatuloista veroa pääomatuloverokannan

mukaan

Tuloveroprosentin muodostuminen: Lasketaan veronalaiset tulot yhteen Veronalaisista tuloista vähennetään

lakisääteiset vähennykset • osa tehdään viran puolesta • osaa pitää vaatia itse

Jäljelle jääviin tuloihin kohdistetaan vero-% • Sosiaalivakuutusmaksut • Kunnallisvero • Valtionvero

Vähennyksiä on paljon Myönnetään mm. pienituloisuuden vuoksi,

työn kannustavuuden parantamiseksi tai joidenkin kulujen kohtuullistamiseksi

• Perusvähennys • Tulonhankkimisvähennys • Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys,

työtulovähennys • Kotitalousvähennys

Osaa pitää vaatia itse Suurin osa vähennyksistä pienentää

verotettavaa tuloa, osa pienentää kuitenkin maksettavaa veroa

Esimerkkinä työtulovähennys

2012

2011

2010

2009

2007‒2008

2006

945

15 810 33 000 118 909

7,1%

1,1 %

740

Kunnat määräävät itse veroprosentin

Porvoossa prosentti on 19,5

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Korkein kunnallis- vero-%

Keski-määräinen kunnallisvero-%

Matalin kunnallis- vero-%

%

Lähde: Kuntaliitto

Kunnallisveroa maksavat lähes kaikki

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

18 %

20 %

2 00

0

4 00

0

6 00

0

8 00

0

10 0

00

12 0

00

14 0

00

16 0

00

18 0

00

20 0

00

22 0

00

24 0

00

26 0

00

28 0

00

30 0

00

32 0

00

34 0

00

36 0

00

38 0

00

40 0

00

42 0

00

44 0

00

46 0

00

48 0

00

50 0

00

52 0

00

54 0

00

56 0

00

58 0

00

60 0

00

62 0

00

64 0

00

66 0

00

68 0

00

70 0

00

Vuosipalkka, €

Keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,25)

Verotettava ansiotulo

Vero alarajan

ylittävästä tulon osasta

euroa %

15 600–23 200 6,5

23 200–37 800 17,5 37 800–68 200 21,5

68 200 - 30,0

2011 2012 Verotettava ansiotulo

Vero alarajan

ylittävästä tulon osasta

euroa %

16 100–23 900 6,5

23 900–39 100 17,5 39 100–70 300 21,5

70 300- 29,75

Valtion tuloveroasteikko

Palkansaajan tuloveroprosentti 2012

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000

Palkkatulot, euroa/vuosi

Marginaaliveroprosentti

Veroprosentti

Mikä on marginaali- eli lisäveroprosentti? Kertoo kuinka paljon verot muuttuvat, kun tulot

muuttuvat jollakin määrällä Esim. kuinka paljon verot lisääntyvät, jos

henkilö saa 100 euron palkankorotuksen Kertoo verotuksen kannustavuudesta Progressiivisessa järjestelmässä

marginaalivero-% on suurempi kuin keskimääräinen vero-%

Eläkkeensaajan tuloveroprosentti 2012

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 eläketulo, euroa/vuosi

Rajaveroprosentti

Veroprosentti

Yhteenveto tuloveroprosenteista

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000

Ansiotulot, euroa/vuosi

Palkansaajan

Eläkkeensaajan

Etuudensaajan

Lähde: Veronmaksajat

Suomen tuloverotusta voi verrata myös muihin maihin

Esimerkki suomalaisittain keskituloisen verotuksesta

13,6

19,2 20,3 22,5 22,7 23,5 24,1 24,7 25,1 25,4

28,5 29,8 31,4

32,9 35,1 35,5

38,3 40,6

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

Sve

itsi

Aus

tralia

Japa

ni

Yhdy

sval

lat

Viro

Brit

anni

a

Kan

ada

Nor

ja

Ruo

tsi

Esp

anja

Ran

ska

Suo

mi

Ala

nkom

aat

Itäva

lta

Italia

Tans

ka

Sak

sa

Bel

gia

%

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

22,2 %

29,8 %

36,3 %

45,7 %

24,6 % 29,0 %

33,5 %

40,5 %

17,7 %

21,5 %

25,2 %

32,1 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

25 000 38 400 59 000 125 100 €/v

Suomi

Muut Euroopan maat

Euroopan ulkopuoliset maat

TULOVEROPROSENTIT SUOMESSA JA JA MUISSA VERTAILUMAISSA KESKIMÄÄRIN

Perheetön palkansaaja

Muut Euroopan maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska ja Viro. Euroopan ulkopuoliset maat: Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

MARGINAALIVEROPROSENTIT SUOMESSA JA MUISSA VERTAILUMAISSA KESKIMÄÄRIN

Perheetön palkansaaja

33,6 %

45,1 %

48,8 %

54,6 %

35,9 % 39,4 %

44,1 %

48,0 %

21,6 %

31,4 %

37,1 %

41,5 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

55 %

60 %

65 %

25 000 38 400 59 000 125 100 €/v

Suomi

Muut Euroopan maat

Euroopan ulkopuoliset maat

Muut Euroopan maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska ja Viro. Euroopan ulkopuoliset maat: Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Veroprosenttien kehitys 1995‒2011

Palkka 2011, €/kk

Vero-prosentti

1995 %

Vero- prosentti

2000, %

Vero- prosentti

2011, %

MUUTOS 1995–2011,

%- yksikköä

8 031 50,7 % 47,5 % 43,5 % -7,2 %

5 020 44,8 % 41,7 % 37,1 % -7,7 %

3 012 37,5 % 34,4 % 29,5 % -8,0 %

2 008 30,9 % 28,2 % 22,3 % -8,6 %

Lähde: Veronmaksajat 4.7.2011

Muita kotitalouksien tuloveroja Pääomatulovero varallisuuden tuotosta

• Pääomatuloista myönnetään myös vähennyksiä, mm. asunto- ja opintolainan korot

• Veroprosentti 30 % / 32 % (yli 50 000 €) Yrittäjien verot

• Osinkojen verotus riippuu siitä, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä

Kotitalouksien maksamat pääomatulot ovat pieni erä

7,466 8,070

8,495 8,781 8,873 9,410

9,830 10,443

10,935 11,353 11,687 11,992

12,497 13,216

14,216

15,134 15,100 15,636

4,571 4,717 5,166

5,586 5,437 5,916

6,419 6,959

6,563 6,657 6,547 6,751 6,816 6,475 6,155 6,327

5,339 5,093

0,341 0,438 0,498 0,551 0,803 0,967 1,285 1,620 1,019 0,988 1,011 1,149

1,541 1,950

2,449 1,866

1,336 1,768

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13 14 15 16 17

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Mrd. €

Lähde: Verohallitus

kunnallisvero

valtion ansiotulovero

pääomatulovero

Yhteisöjen tuloverotus on suhteellista

Huom. Suomen verokanta laski 26 prosentista 24,5 vuoden 2012 alussa. 0 5 10 15 20 25 30 35 40

Malta Belgia

Ranska Italia

Espanja Saksa

Luxemburg Ruotsi

Alankomaat Britannia

Itävalta Portugali

Tanska SUOMI

Kreikka Viro

Slovenia Puola

Slovakia Tšekki Unkari

Romania Latvia

Liettua Irlanti

Bulgaria Kypros

%

Yhteisöverotuotot heilahtelevat paljon Yhteisöjen maksamat tuloverot suhteessa BKT:een, %

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

3,5 %

4,0 %

4,5 %

5,0 %

5,5 %

6,0 %

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Lähde: Tilastokeskus, Verohallinto.

Lakisääteisillä maksuilla varaudutaan vanhuuteen, työttömyyteen ja

sairastumiseen

Työeläkemaksu, % • alle 53-vuotias palkansaaja • 53-vuotias ja vanhempi palkansaaja

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu, %

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, %

• palkansaaja • etuudensaajat

Työtulovakuutus, % • Palkansaajan sairausvakuutuksen

päivärahamaksu

2012 Muutos 5,15 + 0,45

6,5 + 0,50

0,6 ‒

1,22 + 0,03

1,39 + 0,03

0,82 ‒

Lakisääteisistä maksuista työeläkemaksut ovat nousseet eniten alle 53-vuotias palkansaaja

0,0 %

1,0 %

2,0 %

3,0 %

4,0 %

5,0 %

6,0 %

7,0 %

1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Työttömyys- vakuutus- maksut

Työeläke- maksut

Omaisuusverot eivät ole verotuksen kireintä kärkeä Kiinteistövero Perintö- ja lahjavero Varainsiirtovero

• Arvopapereiden luovutus 1,6 % • Kiinteistön luovutus 4 %

Tuotto yhteensä noin 1 prosenttia BKT:sta

Kulutusveroja on moneen lähtöön Lähes 33 prosenttia kaikista verotuloista tulee

kulutusveroista Yht. 82,2 mrd. € eli 14 % BKT:sta Suurimmat yksittäiset kulutusverot ovat

arvonlisävero, energiaverot ja alkoholivero Lukuisia muita pienempiä veroja Jako yleisiin kulutusveroihin (alv) ja erityisiin

kulutusveroihin (valmisteverot)

Muutama lisätieto kulutusveroista Myyjä perii kulutusverot ja tilittää ne valtiolle Kulutusverot määräytyvät suhteellisesti eli

toisin kuin tuloverot, kulutusverojen taso ei nouse vaikka joku kuluttaa muita enemmän Euroopassa valtaosa kulutusveroista on

harmonisoitu Kulutusverojen ensisijaisena tavoitteena on

kerätä valtiolle rahaa. Muita ovat ympäristö ja terveyspoliittiset syyt

Kulutusverojen merkitys on kasvanut, mutta ei dramaattisesti Kulutusverojen osuus BKT:sta 1975-2011

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

Arvonlisäverotus on Euroopassa kireää Yleinen arvonlisäverokanta vuonna 2012

23

0 5 10 15 20 25 30 Kanada Japani

Australia Intia

Kypros Luxemburg

Kiina Malta

Espanja Venäjä Saksa

Alankomaat Ranska Itävalta

Bulgaria Tšekki

Viro Slovakia Slovenia Britannia

Belgia Italia

Liettua Latvia Suomi

Kreikka Irlanti Puola

Portugali Romania

Tanska Ruotsi Norja Islanti

Unkari

Valmisteverot ja muut kulutusverot määräytyvät hyvin eri perusteilla ‒ taso kireää Alkoholiverotus

• Suomi on Euroopan kirein oluen ja viinin verottaja ja toiseksi kirein väkevän viinan verottaja (Ruotsi kirein)

Tupakkaverotus • Suomen tupakkaverotus kireähköä

Energia- ja muut ympäristöverot • Diesel-öljyä lukuunottamatta

Mihin veroeuro kohdistuu? Veroeuron jakaantuminen tehtävittäin Suomessa vuonna 2010

Sosiaaliturva 43 senttiä

Terveydenhuolto 14 senttiä

Yleinen julkishallinto 13 senttiä

Koulutus 12 senttiä

Elinkeinot ja liikenne 9 senttiä

Puolustus ja yleinen järjestys 6 senttiä

Muut 4 senttiä

Kiitos