vesi talous yhteiskunta...2010/02/06 · talous yhteiskunta vt0506 kannet 1 ja 4 24.11.2005 12:44...

VesiTalous

Yhteiskunta

VT0506 Kannet 1 ja 4 24.11.2005 12:44 Sivu 1

OIKEAN KUMPPANIN VALINTA TUO TULOKSIAOnninen Infra toimii infrastruktuurin rakentajien valtakunnallisena yhteistyökumppanina.

Käytössämme ovat kansainvälisen organisaation hyödyt ja alan parhaiden LVISK-

tavarantoimittajien valikoimat. Onninen luo asiakkaidensa tarpeisiin mitoitettuja ratkaisuja

aina kokonaisvaltaisista projektitoimituksista ja palveluvarastoista yksittäisten

maanrakentajaurakoitsijoiden tuotetarpeisiin. Tärkein tehtävämme on muodostaa

valmistajien ja asiakkaidemme kanssa joukkue, joka menestyy.

VESIHUOLTO JA KAUKOLÄMPÖ

ENERGIA- JA TIETOVERKOT

PUMPPAAMOT

ULKOVALAISTUS

MAA- JA VESIRAKENNUS

Materiaalipalvelun ykköskumppani

www.onn inen . f i

puh. 0204 85 5111

E

VT0506 s02-3 24.11.2005 13:01 Sivu 2

VESITALOUS

Vol. XLVI

JulkaisijaYMPÄRISTÖVIESTINTÄ YVT OY

KustantajaTALOTEKNIIKKA-JULKAISUT OY

Harri MannilaE-mail: [email protected]

PäätoimittajaTIMO MAASILTA

Maa- ja vesitekniikan tuki ryAnnankatu 29 A 18

00100 HelsinkiE-mail: [email protected]

ToimitussihteeriTUOMO HÄYRYNEN

Puistopiha 4 A 1002610 Espoo

Puhelin (050) 585 7996E-mail: [email protected]

Talous ja tilauksetTAINA HIHKIÖ

Puhelin (09) 694 0622Faksi (09) 694 9772

Nordea 120030-29108E-mail: [email protected]

IlmoituksetMIKKO KORHONENOllilantie 11 S04250 Kerava

Puhelin ja faksi (09) 242 8057GSM (0500) 707 757

E-mail: [email protected]

Kannen kuvaJUKKA NISSINEN

PainopaikkaFORSSAN KIRJAPAINO OY

ISO 9002

ISSN 0505-3838

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta 50 €.

www.vesitalous.com

Tämän numeron kokosiJUHANI KETTUNEN

E-mail: [email protected]

www.vesitalous.comPyydä vesihuollon tarviketarjous

Vesitalouden markkinapaikan kautta!

Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit.

MINNA HANSKIdipl.ins.

Maa- ja metsätalousministeriö

EEVA HÖRKKÖtiedottaja

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

ESKO KUUSISTOfil.tri, hydrologi

Suomen ympäristökeskus,

hydrologian yksikkö

HANNELE KÄRKINENdipl.ins., ympäristöinsinööri

Uudenmaan ympäristökeskus

PIPSA POIKOLAINENdipl.ins., maat.metsät.kand

Uudenmaan ympäristökeskus

RIKU VAHALAdipl.ins. (väit.)


6 2005

VesiTalous

Yhteiskunta

S I S Ä L T Ö

T O I M I T U S K U N T A

Vesi, talous, ympäristö ja yhteiskuntaJuhani Kettunen 5Taloustieteellinen lähestymistapa kestävään vesitalouteenMarkku Ollikainen, Antti Iho ja Susanna RintaVesikään ei ole enää rajaton luonnonvara, jonka käyttäminen on ilmaista, vaan niukka hyödyke, jonka kysyntä ja tarjonta riippuvat monista taloudellisista seikoista. 6Mekongin alueen ihmiset elävät vedestäMarko Keskinen ja Mira KäkönenMekong-joen alueella ihmisten elinkeinot ja toimeentulo ovat riippuvaisia alueen luonnonvaroista ja vedestä. 13Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan valvontaSusanna MäkinenKuinka Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytössä olevat vesihuoltolaitosten valvontamallit soveltuvat Suomen olosuhteisiin? 21Oulun Vesi sertifioitiinMarkku IsoahoOulun Vesi sai ensimmäisenä suurena vesilaitoksena Suomessa ISO 9001:2000 standardin mukaisen laatujärjestelmäsertifikaatin. 26Kaivorakenteen vaikutus porakaivovesien rautaongelmiinKatri Kähkölä ja Juha KarhuRauta voi heikentää haja-asutusalueiden juomaveden laatua. 28Lääkeainejäämät vesistöissä ja juomavesissä – ongelma myös Suomessa?Niina Vieno, Tuula Tuhkanen ja Leif KronbergUhkaavatko lääkkeet vesistöjä? 34Liikehakemisto 38REACH lisää kustannuksia ja luo osaamistaAija Jantunen 44Sulavatko Pohjoisnavan jäät: Arktiset uhkakuvat pohdittavinaOlli Varis 46Vesiväen tietokaivoAnneli Tiainen 47Abstracts 49Kiehuuko sammakko elävältä?Kai Kaatra 50

OLLI VARIStekn.tri, dosentti,

akatemiatutkija

Teknillinen korkeakoulu

ERKKI VUORIlääket.kir.tri,

oikeuskemian professori

Helsingin yliopisto,

oikeuslääketieteen laitos

VESITALOUS 1/2006ilmestyy 17.2. Teemana on vesihuollonerityistilanteet. Ilmoitusvaraukset 25.1.mennessä.

VT0506 s02-3 24.11.2005 13:06 Sivu 3

PIX ferrikoagulantit • FERROSUL ja COP ferrosulfaatit• FIN ferrinitraatti • FERIX rakeinen ferrisulfaatti • PAXpolyalumiinikoagulantit • PAX-XL erikoistuotteet • ALSalumiinisulfaatti • ALG rakeinen alumiinisulfaatti • ALFrakeinen alumiini- ja ferrisulfaatin seos • FENNOPOLpolymeerit • Rikkihappo • Hapettimet • Ravinteet •Ammoniakkivesi • Sooda

Kemira Kemwater, PL 330, 00101 HELSINKIPuh. 010 86 1211, Fax 010 862 1968www.kemira.com

Kemira Kemwater panostaa vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen yli 70miestyövuoden verran. Siksi pystymme valmistamaan paitsi kymmenittäin jo merkkituotteiksivakiintuneita vedenpuhdistuskemikaaleja, myös jopa täysin asiakaskohtaisia tuotteita.

KUKA MUU PANOSTAISI YHTÄ PALJONTUTKIMUKSEEN JA TUOTEKEHITYKSEEN?

VT0506 s04-5 24.11.2005 13:09 Sivu 4

VESITALOUS 6/2005 5

P Ä Ä K I R J O I T U S

Vesi, talous, ympäristö ja yhteiskunta

Suomen vesistöjen tulee olla pääosinhyvässä kunnossa vuoteen 2015mennessä. Näin säätää EU:n vesi-

puitedirektiivi. Säätääpä asetus muuta-kin. Hyvään tilaan pääsemiseksi tarvit-tavista toimista ei saa aiheutua koh-tuuttomia kustannuksia, ja vesipoli-tiikkaa toteutettaessa on huomioon otet-tava veden vaihtoehtoiset käyttö-muodot ja käyttäjät. Toisin sanoen ve-sipuitedirektiivin pyrkimyksenä on to-teuttaa kokonaisvaltaista kestävän käy-tön politiikkaa, jota voidaan perustellapaitsi ympäristön, myös talouden, yh-teiskunnan ja kansalaisten näkökul-masta. Tärkeää EU:n säädöksessä onmyös se, että suomalaiset itse päättävätniistä keinoista, joilla asetus pannaantoimeen.

Markku Ollikainen, Antti Iho ja Su-sanna Rinta pohtivat artikkelissaan kes-tävän vesitalouden perusteita ja raken-tavat kestävyyden taloustieteellistä ke-hikkoa. On mielenkiintoista havaita, et-tä yleistä raamia rakentaessaan kirjoit-tajat ikään kuin sivujuonteena nostavatesiin ja osin jopa vastaavat kysymyk-siin, jotka ovat viime vuosina askarrut-taneet suomalaista vesihuoltosektoria.Artikkelissa ei oteta kantaa vesihuollonyksityistämiseen tai säilyttämiseen jul-kisyhteisöjen toimintana. Esiin kuiten-kin nousevat julkisomistuksessa olevienluonnollisten monopolien edut ja toi-saalta niiden periaatteelliset ongelmat:toiminnan tehokkuus, kustannuksetkattava hinnoittelu ja laitosten kannat-

tavuus. Joissain tapauksissa julkiset lai-tokset voivat olla tehottomia, kannatta-mattomia tai hinnoitella tuotteensa japalvelunsa väärin. Vähintään yhtä tär-keää on huomata se, että yhteiskunnal-lisessa keskustelussa usein jo lähtökoh-taisesti oletetaan, että julkisissa toimin-noissa on mainittuja ongelmia. Turhienhuolten poistamiseksi onkin tärkeää, et-tä lisätään toiminnan läpinäkyvyyttä.

Eräs keino tehdä julkisten laitosten toi-minta läpinäkyväksi on valvonta. Peri-aatteessa sitä on ainakin kahdenlaista,ulkopuolisten valvontaa ja omavalvon-taa. Edellisestä kirjoittaa Susanna Mäki-nen, joka on selvittänyt vesihuoltolai-tosten valvontaa Ruotsissa, Norjassa,Tanskassa, Englannissa ja Walesissa se-kä Ranskassa. Mäkisen viesti on saman-suuntainen kuin Ollikaisen ryhmän ar-vio. Suurimmassa osassa Eurooppaa ve-si on yhteiskunnan erityisessä suojeluk-sessa oleva hyödyke, jonka tuotantoavalvotaan erillisillä järjestelmillä.

Markku Isoaho tarkastelee omassa ar-tikkelissaan Oulun kaupungin vesi-huoltolaitosta, joka on lisännyt omaa lä-pinäkyvyyttään ottamalla käyttöön vi-rallisesti vahvistetun, sertifioidun laa-tujärjestelmän. Vaikkakin sen tarkoi-tuksena on toiminnan jatkuva tehosta-minen, toimii se myös vesihuoltolai-toksen ’’omavalvonta’’-järjestelmänä.On aivan selvää, että myös muut vesi-huoltolaitokset, suuret ja pienet tulevatseuraamaan Oulun esimerkkiä.

Yhteiskunnallisten intressien ja eri-

laisten vesipolitiikkojen yhteensovitta-misesta kirjoittavat Marko Keskinen jaMira Käkönen. Heidän artikkelinsakohde, Mekong-joki, on erityisen haas-teellinen. Joki on suuri ja luonnonjär-jestelmältään monimutkainen. Sen var-rella olevat maat harjoittavat erilaistavesipolitiikkaa. Erityisesti alajuoksullaolevat maat ovat riippuvaisia yläjuok-sulla tehtävistä toimenpiteistä ja mil-joonien ihmisten toimeentulo, olemas-saolo ja kulttuuri ovat kiinni joesta. Kir-joittajat korostavatkin yhteistyön mer-kitystä ja sitä, että yhteiskunnalliset jakulttuuriset näkökulmat otetaan kes-keiseksi kriteereiksi taloudellisten, luon-nontieteellisten ja ympäristökysymys-ten ohella.

Kirjassaan Oikeudenmukaisuus-teoria, John Rawls esittää, että oikeu-denmukaisuus on yhteiskunnallisteninstituutioiden tärkein hyve, niin kuinpuolestaan totuus on ajatusjärjestel-mien, esimerkiksi teorioiden, tärkeinhyve. ’’Teoria saa olla kuinka tyylikäs jataloudellinen hyvänsä, mutta jos se onepätosi, se on hylättävä, tahi sitä on tar-kistettava; samoin kuin tehokkaat ja hy-vin järjestetyt lait ja instituutiot on uu-distettava tai poistettava käytännöstä,jos ne ovat epäoikeudenmukaisia.’’Rawlsin periaatteet saattaisivat auttaameitä pohtimaan myös kestävää vesi-taloutta.

Juhani Kettunen tekn.tri, prof.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosE-mail: [email protected]

VT0506 s04-5 24.11.2005 13:10 Sivu 5

Teoksessaan Kansojen varallisuusAdamin Smith esitti arvoparadok-sin nimellä tunnetun kysymyksen:

miksi timantit ovat arvokkaita, muttatärkeästä roolistaan huolimatta vesi onarvoton? Smithin vastaus arvopara-doksiin oli timanttien harvinaisuus suh-teessa kysyntään erotuksena veden run-sauteen, mikä teki vedestä ilmaishyö-dykkeen. Enää vesi ei ole runsas luon-nonvara, jonka käyttäminen on ilmais-ta, vaan niukka hyödyke, jonka kysyn-tä ja tarjonta riippuvat merkittävästi ta-loudellisista seikoista. Siksi ei ole yh-dentekevää, kuinka ihminen järjestäävesitaloutensa.

Euroopan Unionin vesipuitedirektii-vi on yritys määritellä ja hahmottaa mo-dernia vesipolitiikkaa kokonaisvaltai-sesta näkökulmasta. Vesipuitedirektiivi(VPD) (Directive 2000/60EY) muodos-

taa yleiset lainsäädännölliset puitteetkestävän vesipolitiikan päätavoitteidensaavuttamiseksi. Keskeisiin tavoitteisiinkuuluvat riittävän juomaveden turvaa-minen, riittävä vedentarjonta muihin ta-loudellisiin tarpeisiin, vesiluonnon suo-jelu sekä tulvien kielteisen vaikutustenlieventäminen kustannustehokkaalla ta-valla. VPD kattaa pohja- ja pintavedetsekä niihin kuuluen rannikkovedet ja si-sävedet mukaan lukien joet, järvet ja kei-notekoiset vesialueet. VPD:n toteutta-minen on vesipolitiikan ajankohtainentehtävä. VPD ei sisällä toimenpidekoh-taisia suosituksia, vaan ne jäsenvaltioi-den on mietittävä itse. Keskeistä direk-tiivin toteuttamisessa on, että osataanyhdistää luonnontieteellinen tarkasteluvesivarojen hyödyntämisen taloudelli-siin reunaehtoihin ja taloudellisesti te-hokkaisiin ratkaisuihin.

6 VESITALOUS 6/2005

V E S I J A Y H T E I S K U N T A

Taloustieteellinen lähestymistapa kestävään vesitalouteen

Harva luonnonvara on yhtä tärkeä ihmiselle kuin vesi. Juoma-ja kasteluveden riittävyys ovat kautta historian olleet välttämä-tön ehto sivilisaatioiden kukoistukselle. Myös käänteinen pätee:veden puute on johtanut sivilisaatioiden tuhoutumiseen ja mer-kittäviin muuttoliikkeisiin, eikä vain kaukaisessa historiassa. Aral-järven pinta-alan kutistuminen ja sen vaikutukset alueen elin-keinoihin ja ihmisten elämän laatuun on nykyaikainen esimerkkiveden tärkeydestä.Markku Ollikainen

Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Ympäristöekonomian professoriE-mail: [email protected] Ollikainen tutkii muun muassa maa-ja metsätalouden sekä pistekuormittajien re-hevöittävän kuormituksen rajoittamispoli-tiikkaa sisävesissä ja Itämeressä.

Antti Iho MMM, Helsingin yliopisto,taloustieteen laitos Ympäristöekonomian jatko-opiskelija sähköposti: [email protected] tutkii jatko-opinnoissaan maata-louden fosforikuormituksen rajoittamisenkustannustehokkuutta ja ohjauskeinoja.

Susanna RintaMMM, Helsingin yliopisto,taloustieteen laitos E-mail: [email protected] on tehnyt pro gradu-tutkielmanEU:n vesipuitedirektiivin toteuttamisesta Sä-kylän Pyhäjärvellä.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:13 Sivu 6

VESITALOUS 6/2005 7

Vesi luonnonvarana

Vedellä on oma luontainen kiertonsa,josta ihminen on hyvin riippuvainenja jota hän myös modifioi monin tavoin.Vesi toimii juomavetenä, kasteluvetenä,kuljetustienä, vesivoimana, virkistyk-sen lähteenä – myös paikkana, johon ih-minen johtaa jätevetensä. Taloudelli-sessa tarkastelussa on usein tapana ja-kaa käyttömuodot vesivarojen kulutta-vaan ja ei-kuluttavaan käyttöön.

Ei-kuluttavaan käyttöön kuuluvat esi-merkiksi merenkäynti, tavaroiden uitto,sähkön tuotanto vesivoimalla, vesira-kentaminen, virkistäytyminen, kalastusja linnustus. Näille käyttötavoille onominaista, että ihminen hyödyntää ve-den luonnollista, hydrologista kiertoa,muuttamatta sen luonnetta. Jotkut ei-ku-luttavan käytön muodoista ovat talou-dellisesti hyvin tärkeitä ja hinnoiteltuja,kuten vesivoima. Useimmat kuitenkintulevat vain harvoin markkinoiden hin-noittelun piiriin huolimatta siitä, että nii-hinkin liittyy aito taloudellinen aspekti.

Kuluttavan käytön ominaispiirre on ot-taa vesi luonnollisesta kierrostaan ja oh-jata se käyttöön jossain muualla. Juo-maveden tuottaminen tai veden käyttö

teollisissa prosesseissa ja viljelyksessäsopivat esimerkeiksi kuluttavasta käy-töstä: vesi otetaan luonnollisesta kier-rostaan tai lähteestään käyttöön toi-saalle ja vesi palaa kiertoon toiseenpaikkaan laadultaan muuntuneena, esi-merkiksi jätevetenä. Prosessi vedeno-ton ja palaamisen välillä voi olla no-pea tai pitkä ja monimutkainen. Käy-tetty juomavesi heijastuu suoraan yh-dyskuntajätevesien määrää. Välillises-tä ja monimutkaisesta ketjusta on kyseesimerkiksi silloin, kun maataloustuot-teiden kansainvälisen kaupan myötähedelmiin, marjoihin ym. sitoutunuttavettä siirtyy lämpimistä maatalous-maista, joilla kuivuus voi usein olla on-gelma, viileämmille ja jo luonnostaanrunsaan veden alueille.

Kuluttava ja ei-kuluttava käyttö vai-kuttaa luonnonvesien määrään ja laa-tuun. Hydrologisen kierron näkökul-masta katsottuna vesi on uusiutuvaluonnonvara, mikä mahdollistaa kestä-vän vesitalouden. Asia monimutkais-tuu kuitenkin, kun tarkastelemme ve-sivarojen globaalia jakaumaa ja teem-me eron pinta- ja pohjavesien välillä.Pohjavedet uusiutuvat hyvin hitaasti,aina eivät lainkaan. Jälkimmäisessä ta-

pauksessa pohjavesien käyttö vähentäätulevaisuudessa saatavilla olevia vesi-varoja. Maapallon vesivarat eivät liioinole tasaisesti jakautuneita (suuret osatAfrikkaa, Keski-Itää ja Australiaa kär-sivät kuivuudesta, samoin Yhdysval-tain lounaisosat ja osa Latinalaista-Ame-rikkaa). Veden kysyntä näissä maissaylittää tarjonnan tehden vedestä eri-tyisen niukan resurssin, jonka käyttö eiläheskään aina ole kestävää.

Riittävyyden kanssa käsi kädessä kul-kee veden laatu. Vettä voi olla runsaas-tikin, mutta sen laatu voi olla niin huo-no, että se on vaaraksi ihmisten ja eläin-ten terveydelle. Luonnonvesi on har-voin huonolaatuista. Pilaantuneen ve-den olemassaolo on osoitus siitä, että ih-minen puuttuu vedenkiertoon tavalla,joka vaurioittaa sitä. Terveysongelmienohella heikentynyt vedenlaatu muun-taa akvaattisten ekosysteemien luon-netta ja vähentää mahdollisuuksia nii-den ei-kuluttavaan hyödyntämiseen esi-merkiksi virkistyskäytön tai kalastuk-sen muodossa. Suuri osa nykyhetkenvesistöpolitiikasta kohdistuukin juuriveden laadun parantamiseen. Esimer-kiksi FAO (2003) korostaa ennen muu-ta pohjaveden laatua, jonka heikenty-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:14 Sivu 7

misellä on negatiivisia vaikutuksia ih-misten terveyteen, ympäristön tilaan se-kä maatalouteen, ja sen vuoksi juuri tär-keiden pohjavesialueiden turvaamistasaastumiselta.

Vesien käytön kaikki yllämainitutmuodot ovat kiinteässä yhteydessä toi-siinsa. Muutokset vedenkierron yhdes-sä kohdassa muuntavat kiertoa toisessakohdassa. Eräs taloustieteen perusha-vainto on, että markkinat itsessään eivätpysty ottamaan huomioon tätä veden-käytön keskinäisriippuvuutta. Vesi onyleensä ns. yhteisomistusresurssi, jotakukaan ei omista ja jonka käyttöön onkaikilla oikeus. On helppo osoittaa, ettätällaisissa oloissa vettä voidaan käyttääja pilata liikaa. Siksi tarvitaan yhteis-kunnan koordinoivaa otetta; vesipoli-tiikkaa, jossa veden käytön kaikkia puo-lia tarkastellaan kokonaisuutena.

Juomaveden riittävyys Ihmiselle käyttökelpoisen, makean ve-den varannot maapallolla ovat rajalli-set ja pohjaveden hidas uusiutuminenaiheuttaa niin määrällisiä kuin laadul-lisiakin ongelmia – pahimpana ongel-mana ehkä puutetta puhtaasta juoma-vedestä. Pohjavesivarantojen käytön ar-vioidaan kasvavan huolestuttavan no-peasti, jos hillitseviä toimia ei tehdä.

Taulukosta 1 nähdään, että vedestäniukoilla alueilla veden käyttö on al-haisempaa kuin rikkaiden vesivaranto-jen maissa. Veden käytön kasvutrendiä,kokonaiskäytön 22 prosentin kasvua,pidetään huolestuttavana. Kasvu on eri-tyisen voimakasta kehitysmaissa. Ro-segrant ym. (2002) korostavatkin, ettänykykehityksellä vesikriisin kehittymi-nen useilla alueilla on mahdollista, javaativat taloudellisen ohjauksen tehos-tamista vedenkäytön kasvun rajoitta-miseksi.

Monissa paikoissa ongelma ei välttä-mättä ole veden määrä vaan jakeluver-koston puute; monissa kehitysmaidenja siirtymistalouksien kaupungeissa 30– 60 % asukkaista ei kuulu vesijohto-verkon piiriin. He hankkivat tarvitse-mansa veden kaivoista tai vesikuljetus-ten kautta, jolloin veden saamisen kus-tannukset voivat olla jopa 10–20 % kor-keammat kuin jos he kuuluisivat jake-luverkostoon (Cowen & Cowen 1998).

Useimmiten jakeluverkoston ulkopuo-lelle jäävät pienituloisimmat väestö-ryhmät, joiden kulutusmenoissa veteenkäytettyjen kustannusten osuus nouseesuhteessa muita korkeammaksi. Niuk-kojen vesivarojen maissa veden kysyn-nän hallinta ja jakeluun liittyvän inf-rastruktuurin kehittäminen ovatkin kes-keisiä vesipolitiikan painopisteitä. Ta-lousteorian mukaan veden täysimää-räinen hinnoittelu edistää yhtä aikaamolempia tavoitteita: se rajoittaa liika-käyttöä ja luo varoja infrastruktuuri-in-vestointeihin (Rogers ym. 2001).

Juoma- ja jätevesien yhteiskunnalli-sesti oikea hinnoittelu on tarpeen myösniissä maissa, joissa vedestä ei ole niuk-kuutta. EU:n vesipolitiikan puitedi-rektiivin artiklan 9 mukaan veden kes-tävää käyttöä tulee edistää hinnoittelu-politiikalla, joka kannustaa vesivarojentehokkaaseen käyttöön. Vesipalveluis-ta aiheutuvat kustannukset, ympäristö-ja luonnonvarakustannukset mukaanlukien, tulee kohdentaa täysimääräisestikaikille vesipalveluja käyttäville sekto-reille, jotta kustannustehokkuus toteu-tuisi. Jäsenmaiden tulee laatia talou-dellinen analyysi veden täyskustan-nushinnoittelun toteuttamisesta ja senvaikutuksesta vedenkäytön kehityk-seen. Direktiivin toteuttamisen kustan-nustehokkuuden vaatimusten myötäEU:n lainsäädännössä edellytetään en-simmäistä kertaa ympäristön tilaa pa-

rantavien toimenpiteiden kustannustenhuomioimista.

Direktiivi siis edellyttää, että vedenhinnoittelu heijastaa kaikkia sen tuot-tamisen todellisia kustannuksia. Useim-missa Euroopan Unionin maissa vesi-palvelut tuotetaan julkisen vallan (kun-nat, kuntayhtymät) omistamissa yri-tyksissä. Vesilaitoksen julkinen omistusja hallinta on nähty tarpeellisena ylei-sen hyvinvoinnin turvaamiseksi, koskavettä on pidetty julkishyödykkeenä, jon-ka tuotantoa tulee tukea. Vedellä onmyös katsottu olevan ominaisuuksia,joiden takia sen hallinta on usein julki-sen sektorin vastuulla. Näitä ovat mm.vaikeudet veden jakelussa ja jätevesienkäsittelyssä. Vastuu veden jakelusta onjäänyt valtiolle myös, koska veden tuot-taminen ja jätevesien puhdistaminenvaatii hyvin suuria infrastruktuuri- jalaitosinvestointeja. Julkisia vesilaitok-sia voidaankin pitää ns. luonnollisinamonopoleina (Lesser, Dobbs and Zerbe1997), joiden on hankala noudattaa te-hokasta rajakustannushinnoittelua japysyä samalla kannattavina. Vaikka täs-mällisiä tutkimuksia suomalaisten ve-silaitosten hinnoittelupolitiikasta ei ole-kaan tehty, juomaveden kaksoistariffi-järjestelmien käytön ja jätevesimaksu-jen perimisen voi tulkita heijastavanluonnollisen monopolin olemassaoloaja pyrkimystä veden täyskustannus-hinnoitteluun.

8 VESITALOUS 6/2005

Taulukko 1. Veden kulutus maailmassa vuonna 1995 ja ennustevuoteen 2021–2025 (km3). Ennuste vuosille 2021–2025 olettaa,että vedenkäytön kasvu jatkuu nykyisellään. Lähde: Rosegrant ym. 2002

Alue/maa Käyttö 1995 Ennuste 2021–2025(arvio) (nykytrendi)

Aasia 1,952.7 2,419.8

Kiina 678.8 843.6

Intia 674.4 822.0

Lähi-Itä 203.1 278.3

Etelä-Aasia (ilman Intiaa) 353.0 416.0

Latinalainen Amerikka 297.8 402.3

Saharan Eteläpuolinen Afrikka 128.4 206.9

Länsi-Aasia/Pohjois-Afrikka 236.1 294.0

Teollistuneet maat 1,144.2 1,271.6

Kehitysmaat 2,761.9 3,480.6

Koko maailma 3,906.1 4,772.1

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:14 Sivu 8

rektiivin voimaantulosta. Suomen vesi-politiikka tullee ainakin lähitulevai-suudessa perustumaan kansallisiin oh-jelmiin. Oletettavasti vaikutus käytän-nön politiikkaan on suurempi jäsen-mailla, joiden nykyinen vesiensuojeluntaso on heikko. VPD tullee kuitenkinpitkällä aikavälillä vaikuttamaan suo-malaiseenkin vesipolitiikkaan. Direk-tiivin implementoinnin vaatimukset jasen tarjoamat suojelutyön kehittämis-mahdollisuudet kannattaa näin ollentiedostaa mahdollisimman laajasti.

Mitä nämä mahdollisuudet ovat?Puitedirektiivillä on tiettyjä erityispiir-teitä, mm. valuma-alueittainen lähesty-mistapa, sidosryhmien merkittävä roo-li vesiensuojelua suunniteltaessa ja imp-lementoitaessa, eri sektorien ja päästö-lähteiden kontrolloinnin läpinäkyväyhdistäminen vastaanottavien vesistö-jen vedenlaatuun vaikuttaviin tekijöi-hin (ts. eksplisiittisten päästörajojen lin-kitys kohdevesistön pitoisuuksien ta-voitetasoihin) sekä veden ja vesipalve-lujen kustannuksia vastaava hinnoitte-lu. Nämä ovat tulevaisuuden kansalli-sessa vesipolitiikassa joka tapauksessatärkeitä elementtejä. VPD:n tuoma mah-dollisuus on se, että direktiivi imple-mentoidaan samanaikaisesti koko EU:nalueelle, ja implementoinnin jälkeenEU:n vesipolitiikka todella saattaa yh-tenäistyä huomattavasti. Tämä tuo EU:nlaajuisesti paljon voimavaroja vesien-suojelun kehittämiseen ja tekee tulok-sista helposti hyödynnettäviä jäsen-maille. Esimerkiksi Saksan ympäristö-

VESITALOUS 6/2005 9

Chave (2001) arvioi, että yhdessäkäänEU-maassa veden hinta ei vastaa täysinpohjaveden vähenemisestä ja jätevesis-tä aiheutuvia yhteiskunnallisia kustan-nuksia ympäristölle, vaan veden hinnatja tariffit ovat tarjonnan täyskustan-nushinnoittelun alapuolella, mikä tekeevesisektorin toiminnasta taloudellises-ti tehotonta. Siksi VPD:n voi odottaavaikuttavan veden hinnoittelupolitiik-kaan monissa Euroopan maissa. 1980-luvun lopulta lähtien on mietitty vesi-sektorin yksityistämistä ja veden tuo-tantokustannuksia vastaavan hinnoit-telun mukanaan tuomia etuja. Yksityi-sen sektorin rooli vesipalveluiden tar-joajana onkin kasvamaan päin, muttahallitus yleensä säätää puitteet toimin-nalle. (Rogers, de Silva & Bhatia 2001)

Pintaveden laatu EU:n vesipuitedirektiivi luo yhtenäisetpuitteet Unionin kaikkien luontaistenvesialueiden tilojen kohentamiseen jasuojeluun. Direktiivin lähestymistapavesien suojeluun on valuma-alueittainenja se huomioi poikkeuksellisen kattavastimm. eri yhteiskunnallisten sektorien vai-kutukset tiettyyn vesialueeseen sekä jonäitä sektoreita koskevat direktiivit.

Vesipuitedirektiivi ei kuitenkaan vält-tämättä mullista suomalaista pintave-sien suojelua. Direktiivin lähtökohta onolemassa olevien suojelutoimenpitei-den tuottama taso, jota tehostetaan vain,jos veden laadun tavoitteita ei katsotasaavutettavan 15 vuoden kuluessa di-

Vesialueiden määrittely,ympäristövaikutusten arviointi,ihmistoiminnan vaikutusten arviointi,vesialueen taloudellinen analysointi sekä’’hyvän tilan’’ parametrisointi.

Täydellinen kuvaus vesialueesta: tiedot,tehdyt selvitykset, tavoitteet, arvio niidensaavuttamisesta, toimenpideohjelma.

Koko prosessin julkinen käsittely jakonsultaatio.

Perustoimenpiteet, lisätoimenpiteet.

Tavoitteidenmäärittely

Toimenpideohjelmanlaatiminen

Luonnon vesien-hoitosuunnitelmasta

Lopullinen vesien-hoitosuunnitelma2009 mennessä

Kuva 1. Direktiivinimplementoinnin toinenvaihe pääpiirteissään.Ellipsi kuvaakonkreettista tuotosta,jonka laatimiseen onkäytetty kunkinvasemmalla olevanlaatikon tietoja.(Muokattu Chave 2001)

ministeriö on laatinut ohjeistuksen sii-tä, miten vesialueittaista kustannuste-hokkuuden periaatetta voidaan käy-tännössä arvioida ja jopa toteuttaa (pro-jektin kotisivut, josta myös raportti la-dattavissa: www.ecologic.de/modu-les.php?name=News&File=article&sid=847).Tällaisten ohjeistusten perusra-kennetta voitaisiin varsin helposti käyt-tää Suomessa vastaavanlaisen analyy-sin tekemiseen, kun VPD:n edellyttä-mät perusrakenteet ovat samanlaiset.

Vesipuitedirektiivin implementointion tarkasti säädelty ja aikataulutettu.Direktiivi tuli voimaan vuonna 2000 javesipiirien toimivaltaiset viranomaiseton nimetty vuonna 2004 Laissa vesien-hoidon järjestämisestä. Lainsäädäntöönviemistä ja viranomaisten nimeämistävoi pitää implementointiprosessin en-simmäisenä vaiheena. Toisessa, nytkäynnissä olevassa vaiheessa tullaanpäättämään vesistöjen tavoitetiloista,niihin käytettävistä mittareista ja lopultalaatimaan hoitosuunnitelma ja toimen-pideohjelma vuoteen 2009 mennessä.Tämän jälkeen käynnistyvänä kolman-tena vaiheena voi pitää toimenpideoh-jelman aktivoimista, seurantaa, rapor-tointia ja suunnitelmien tarkentamista.

Kuvassa 1 ylinnä vasemmalla lue-teltujen arviointien ja parametrisointientuloksena saadaan vesialueittaisen suo-jelun lähtökohta: tarkasti määriteltysuojelun tavoite. Se perustuu biologi-siin ja/tai kemiallisiin indikaattoreihin,joiden sallitut arvot on määritelty ”hy-vän tilan” parametrisoinnin yhteydes-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:14 Sivu 9

sä. Erikoistapauksen tavoitteiden mää-rittelyissä muodostavat voimakkaastimuunnellut ja erityisesti suojellut ve-sistöt sekä tavoitteista poikkeaminenkohtuuttomien kustannusten vuoksi.Tarkempi kuvaus näistä mm. Chave(2001) sekä taloudellisista aspekteistaWATECO-dokumentti.

Toimenpideohjelman sisältöön vai-kuttaa paljon se, mitä vesialueella jo ontehty. Lisätoimenpiteisiin turvaudutaan,mikäli perustoimenpiteet eivät toden-näköisesti riitä tavoitteen saavuttami-seen vuoteen 2015 mennessä. Huomi-oon on otettava myös muiden direktii-vien velvoitteet sekä muut kansallisetsuojeluohjelmat, sopimukset jne. Mm.Farmer (2003) on tarkastellut eri direk-tiivien ja VPD:n yhteensopivuutta. Ve-sienhoitosuunnitelmassa direktiivi ko-rostaa koko prosessin julkisuutta ja ylei-sön vaikutusmahdollisuuksia. Tätä ai-hetta käsittelee Mäkinen (2005) tuo-reessa väitöskirjassaan vuorovaikuttei-sen suunnittelun näkökulmasta.

VPD huomioi kattavasti sen, että yk-sittäisen ihmisen vaikutus vesistöjen ti-laan suodattuu pääosin talouden toi-mintamekanismien kautta. Direktiivis-sä ja sen toteutusohjeissa on yksityis-kohtaisia vaatimuksia mm. taloudelli-sista analyyseistä ja uusien ohjaus-keinojen käytöstä. Keskitymme tässäVPD:n painottamaan taloudelliseen te-hokkuuteen, erityisesti valuma-alueiden

toimenpideohjelmien ylimääräisten me-netelmien kustannustehokkuuteen.

Kustannustehokkuus VPD:n kon-tekstissa tarkoittaa kohdevesistöön vai-kuttavien toimenpiteiden suunnitteluaja ohjausta siten, että tavoiteltu ympä-ristön tila saavutetaan pienimmin mah-dollisin taloudellisin uhrauksin. Yksin-kertaiselta kuulostava vaatimus muut-tuu todellisuudessa pian monimutkai-seksi: hajakuormituksen identifioimi-nen päästölähteisiin on vaikeaa, kuor-mitus riippuu satunnaisilmiöistä kutensateista, päästölähteiden etäisyydet vai-kuttavat vähennysten ympäristölliseentehokkuuteen kohteessa, vähennyksettulee jakaa tehokkaasti pistekuormi-tuslähteiden ja hajakuormituslähteidenkesken jne. Ohjeita kustannustehok-kuuden tarkasteluun VPD:n puitteissatarjoaa mm. komission toimesta laadit-tu epävirallinen implementoinnin ta-loudellisten aspektien opasdokument-ti WATECO.

Laki vesiensuojelun järjestämisestä(30.12.2004/1299) sitoo taloudellisentarkastelun tarpeet alustavasti lainsää-däntöön. Alueellisten ympäristökes-kusten tulee ’’laatia vedenkäytön ta-loudelliset selvitykset’’ sekä ’’valmis-tella vesienhoitosuunnitelma ja toi-menpideohjelma’’ (5 §). Toimenpide-ohjelman tulee määritellä tarvittaessavesienhoidon täydentävät toimenpiteet,ottaen huomioon näistä tehdyt selvi-

tykset (12 §). Toimenpideohjelman ta-loudellista arviointia tarvitaan, kun ve-sistöjen hyvän tilan saavuttaminen vaa-tii täydentäviä toimia. Laissa mainittu-ja taloudellisia selvityksiä ei kuitenkaanvielä ole tarkemmin määritelty. Vielä eitiedetä, miten myöhemmät asetuksettulevat selkeyttämään taloudellistenanalyysien tarvetta.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuson laatinut kustannus-hyötyanalyysintietovaatimuksista sekä vaiheista ra-portin: ’’Vesidirektiivin toimeenpanoSuomessa – Esitutkimus taloudellisenarvioinnin edellytyksistä’’.

LopuksiYllä kuvatut taloudellisen tarkastelunperiaatteet ja VPD:n ohjeet koskevat yh-täläisesti arvokkaiden vesialueiden suo-jelua, vesistöjen virkistyskäytön tur-vaamista ja vesirakentamisen kysy-myksiä. Myös niissä kaikki ekologises-ti ja taloudellisesti relevantit aspektit tu-lee ottaa huomioon ja valitut toiminnotkohdistaa kustannustehokkaasti. VPDon aloittanut uuden aikakauden eu-rooppalaisessa vesipolitiikassa. Suo-malaisista itsestä riippuu osataanko ot-taa kaikki edut ekologisten ja taloudel-listen tavoitteiden kytkennästä ja to-teuttamisesta tulevassa vesipolitiikankehittämisessä. Mahdollisuuksia onedessä runsaasti.

10 VESITALOUS 6/2005

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:14 Sivu 10

VESITALOUS 6/2005 11

Susanna Rinta teki tapaustutkimuksen VPD:n soveltamisestasuomalaiselle vesialueelle, Säkylän Pyhäjärvelle. Työssä määri-teltiin Pyhäjärvelle järven hyvä ekologinen tila ja siitä johdettiinravinteiden (fosfori) vähentämistavoite, jonka toteuttamisenkustannuksia arvioitiin yksityiskohtaisesti.

Koska VPD:n määrittelyprosessi on kesken, Pyhäjärven ekologi-nen tila määriteltiin asiantuntijakonsultaatioiden perusteella.Asiantuntijat valitsivat esimerkinomaiset biologiset indikaattoritmäärittelemään VPD:n mukaista järven ekologista tilaa ja asetti-vat näille indikaattoreille erilaiset tavoitetasot. Indikaattoreiksivalittiin kasviplanktonin kokonaisbiomassa ja sinilevät. Koskakasviplanktonin määrässä oli selvä kasvutrendi, mutta sinilevis-sä ei, valittiin edellinen ekologista tilaa edustavaksi indikaatto-riksi. Erinomaisen ja hyvän ekologisen tilan raja-arvo asetettiinkasviplanktonin biomassalle 0.34 mg/l.

Kasviplanktonin biomassan raja-arvon avulla määriteltiin tavoi-tetaso kasviplanktonin a-klorofyllin biomassalle eläinplanktoninbiomassan ja veden kokonaisfosforin avulla, kun kalastuksentehokkuus sisäisen kuormituksen hillitsijänä otetaan huomioon.Seuraavaksi määriteltiin a-klorofyllitason ja kasviplanktoninbiomassan välinen riippuvuus.

log10CHLAAS=–0,3–0,73log10ZPBIO+1,82log10TPAS , jossa:CHLAAS = a-klorofyllitason keskiarvo elo-syyskuussa µg/lZPBIO = eläinplanktonin biomassan keskiarvoTPAS = kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo

elo–syyskuussa µg/l

PP=–0,6205+0,3235*CHLA,jossa:PP = kasviplanktonin biomassa mg/lCHLA = a-klorofylli mg/l.

Analyysien perusteella havaittiin, että hyvän ekologisen tilansaavuttaminen edellyttää 4,4 µg:n vähennystä kokonaisfosforinmäärään litrassa vettä, jolloin fosforin vähennystavoitteeksi tuli23%.

Tavoitteiden saavuttamista varten järven tilaa parantavat toimetjaettiin kustannustehokkaasti ulkoisen (haja)kuormituksenvähentämisen ja järven sisäisen tilan manipuloimisen kautta.Jälkimmäiseen käytettiin tuloksia liukoisen fosforin pitoisuuk-sien, eläinplanktonin ja leväkukintojen keskinäisistä riippuvuus-suhteista. Hajakuormituksen osalta analysoitiin maataloudenravinnekuormituksen vähentämistä suojavyöhykkein ja vesien-suojelukosteikoin. Mallit yhdistettiin numeerisesti yhdeksi kehi-koksi, jonka avulla voitiin määrittää järven fosforipitoisuudenvähentämisen yksikkö- ja kokonaiskustannukset erilaisillavähennystavoitteilla. Tulosten avulla nähdään kustannuskehitysvähennystavoitteen kiristyessä ja voidaan pohtia direktiivinympäristötavoitteiden toteutettavuutta tämän tiedon valossa.

Kuva 1. Suojelun yksikkökustannukset kuormituksenvähennystavoitteen funktiona.

Työssä käytetyt mallit olivat varsin yksinkertaisia, mutta lähesty-mistavaltaan työ toteutti mm. WATECO:n opasdokumentissakorostettua linjaa: taloustieteelliset ja luonnontieteelliset analyy-sitavat pitää integroida palvelemaan vesipolitiikan suunnitteluaja kehittämistä.

Tapaustutkimus vesipuitedirektiivin soveltamisesta Suomeen

K i r j a l l i s u u s

Chave P. 2001. The EU Water FrameworkDirective. An Introduction. IWA Publishing.Cornwall.Cowen, P. B. & Cowen, T. 1998. Deregulated pri-vate water supply: A policy option for developingcountries. CATO Journal 18 (1), 21–32.Dinar, A., Rosegrant, M. W., Meintzen-Dick, R.Water allocation mechanisms – principles andexamples. 1997. Working paper no 1779. TheWorld Bank. 40 s.FAO 2003. Groundwater management. Thesearch for practical approaches. FAO Technical

Papers. Water reports 25. Rome.Farmer, A. 2003. The European Water Frame-work Directive: Broadening the scope of Interac-tion on Water Policy. Final Draft. Available at:[www.ecologic.de/download/projekte/850-899/890/in-depth/water_framework_directive.pdf].Kahn, J. R. 1998. The Economic Approach toEnvironmental and Natural Resources. South-Western. Ohio.Mäkinen, H. Vesienhoidon hallinta Suomessa. Ve-sipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano vuorovai-kutteisen suunnittelun näkökulmasta. Helsingin yli-opiston maantieteen laitoksen julkaisuja B51.Rinta, S. 2005. EU:n vesipuitedirektiivin sovelta-

minen Suomen oloissa: tapaustarkasteluna Säky-län Pyhäjärvi. Pro Gradu -tutkielma. Taloustieteenlaitos. Helsingin yliopisto.Rogers, P., de Silva, R. & Bhatia R. 2001. Wateris an economic good: How to use prices to promoteequity, efficiency, and sustainability. Water Policy4, 1–17.Rosegrant, M. W., Ximin, C. ja Cline, S. A. 2002.World Water and Food to 2025: Dealing with Scarci-ty. International Food Policy Research Institute &International Water Management Institute. 322 s.

Kuvat: Esko Kuusisto

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:19 Sivu 11

�� !��"#�"��$%&"��$�

��

��

��"�� !��!%�'��

��(�)�*��"�� !��!%�'��

��(�)�*�� !��!%�'��+��

��(, )-()�� !��!%�'��

LiningINDUTRADE GROUP

��

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:19 Sivu 12

Indokiinan niemimaan läpi virtaavaMekong-joki kuuluu maailman suu-rimpien jokien joukkoon sekä pituu-

deltaan (4880 km) että virtaamaltaan(keskivirtaama Kratiessa 15 000 m3/s).Se saa alkunsa Tiibetin ylängöllä, virtaaKiinan, Myanmarin, Laosin, Thaimaan,Kambodzhan ja Vietnamin läpi ja las-kee lopulta Etelä-Kiinan mereen.

Valtaosa joen valuma-alueella asu-vista ihmisistä saa toimeentulonsa alu-een luonnonvaroista ja vedestä. Enem-mistö noin 70 miljoonasta asukkaastaasuu maaseudulla, viljelee maata, ka-

lastaa tai kasvattaa karjaa. Jokivarrenmaat kehittyvät nopeaan tahtiin. Teol-lisuus- ja palvelusektorin osuus brutto-kansantuotteesta ja työvoimasta kasvaaja alue kaupungistuu nopeasti. Talou-den kasvu merkitsee usein myös eriar-voisuuden lisääntymistä. Mekonginalueella onkin havaittavissa huomatta-via taloudellisia ja sosiaalisia eroja sekämaiden välillä että niiden sisällä. Toi-saalta sekä Thaimaassa että KiinassaMekongin valuma-alueella olevat maa-kunnat kuuluvat maiden vähiten ke-hittyneisiin ja syrjäisimpiin alueisiin.Mekongin valuma-aluetta voidaankinpitää yhtenäisempänä kuin alueen mai-den väliset, kansallisiin keskiarvoihinperustuvat erot muutoin antaisivat ym-märtää.

Mekongin mantrat Alueelliset ja paikalliset erot tuovat yh-dessä Mekongin alueella käynnissä ole-vien muutosten kanssa vesivarojenkäyttöön monia ulottuvuuksia. Ne ovatusein joko ristiriidassa tai toisiaan ruok-kivia; joissain tapauksissa jopa molem-pia. Mekong-joen alueen vesivarojenhallinta muodostaa keskinäisten vai-

kutussuhteiden verkoston, jonka eriulottuvuuksien ymmärtäminen saattaaolla hyvin haasteellista. Vesivarojen hal-lintaan tai elinkeinojen kehittämiseenliittyvillä, yksinkertaisiltakin vaikutta-villa päätöksillä on usein (tahattomia)seurauksia johonkin muuhun elinkei-noon, väestöryhmään tai alueeseen.

Mekongin jokikomissio MRCMekongin vesivarojen hallinnan tär-kein alueellinen yhteistyöelin Mekon-gin jokikomissio (Mekong River Com-mission, MRC) perustettiin huhti-kuussa 1995. Sen edeltäjä, Mekong-ko-mitea (Mekong Committee), oli syn-tynyt jo vuonna 1957. Nykyisen joki-komission tavoitteet eroavat huomat-tavasti edeltäjänsä painopisteistä. KunMekong-komitea pyrki joen taloudel-liseen hyödyntämiseen pääasiassa val-tavien patosuunnitelmien avulla, onnykyisen komission päämääräksi ase-tettu taloudellisesti vauras, sosiaali-sesti oikeudenmukainen ja ympäris-töllisesti kestävä Mekongin jokilaak-so.

Mekongin alueen ihmisetelävät vedestä

Vesivarojen tasapainoinen hallinta edellyttää laaja-alaista japoikkitieteellistä ymmärrystä veden, ympäristön ja yhteiskun-nan vuorovaikutuksista. Esimerkit Kambodzhan Tonle Sap-jär-veltä ja Mekongin suistolta Vietnamista osoittavat kytkösten ole-van erittäin monitasoisia ja vaihtelevan huomattavasti eri aluei-den välillä.

Marko KeskinenTeknillinen korkeakoulu,Vesitalouden laboratorioE-mail: [email protected]

Mira KäkönenHelsingin yliopisto, Sosiologian laitosE-mail: [email protected]



VT0506 s06-38 24.11.2005 13:20 Sivu 13


Tonle Sapin tulvat ja läheinen yhteysMekong-jokeen ovat pääsyyt alueenpoikkeukselliselle kalantuotannolle. Ka-lantuotannon lisäksi Tonle Sapin tulvatovat elintärkeitä myös alueen maanvil-jelylle, sillä tulvat tuovat pelloille he-

Viimeisen vuoden aikana Mekon-gin jokikomissiossa on tapahtunutmerkittäviä muutoksia ja komissio ha-kee itselleen uutta suuntaa. Ohje-nuorana tulee olemaan komission toi-mintastrategia vuosille 2006–2010,jota valmistellaan parhaillaan. Syynäuuden suunnan hakemiseen on to-dennäköisesti jäsenmaiden tyytymät-tömyys komission toimintatapoihin.Huolta herättää muun muassa kan-sallisten ministeriöiden tutkimusre-surssien ja -kapasiteetin heikkous.Mahdollinen ratkaisu tähän voi ollaresurssien ja vastuun siirtäminen ko-missiosta nykyistä enemmän kansal-lisille toimijoille.

Mekongin jokikomission suurim-pana ongelmana voidaan pitää sitä, et-tä sen jäsenmaina on vain neljä ala-juoksun maata eli Kambodzha, Laos,Thaimaa ja Vietnam. Myanmar ja Kii-na ovat tällä hetkellä vain komissiondialogijäseniä. Koska Kiina on raken-tamassa useita suuria patoja Mekon-gin yläjuoksulle, haluttaisiin erityisestisen kanssa parempaa yhteistyötä jatietojen vaihtoa. Myös MRC:n kiin-teämpi yhteys muihin, kaikki Mekon-gin alueen maat kattaviin yhteistyö-muotoihin kuten Aasian kehityspan-kin rahoittamaan Greater MekongSubregion-ohjelmaan olisikin alueentasapainoisen kehityksen mukaista.Yhteistyön lisäämisen ehdottomanaedellytyksenä on kuitenkin se, että se-kä taloudelliset, sosiaaliset että ym-päristökysymykset tulevat otetuksi ta-sapainoisesti huomioon.

Tonle Sap – tulvien ja kelluvien kylien kehtoKambodzhassa sijaitseva Tonle Sap-jär-vi on tulvatasankoineen eräs Mekonginalueen ja jopa maailman ihmeellisim-mistä vesistöistä. Tonle Sap-järven liit-tää Mekongiin reilut 100 km pitkä Ton-le Sap-joki, ja tämä yhteys on syynä alu-een ainutlaatuisen hydrologiaan. Me-kongin mahtavat tulvat kääntävät vuo-sittain Tonle Sap-joen suunnan noin nel-jäksi kuukaudeksi, kun osa Mekongintulvavesistä kääntyy virtaamaan TonleSap-jokeen. Tämän seurauksena Tonle

Sap-järven vedenpinta nousee reilustametristä lähes kymmeneen metriin. Sa-maan aikaan järven pinta-ala yli nelin-kertaistuu ja tulvavedet leviävät tulva-metsistä, -pensaikoista ja riisipelloistakoostuville tulvatasangoille.

Kuva 1. Mekong-joen valuma-alue ja senkuusi maata (Kartta: Matti Kummu).

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:20 Sivu 14


kasvun myötä yksittäisten peltojen pin-ta-ala pienenee, metsäpinta-ala väheneeja eläinkanta sekä kalasto yksipuolistu-vat intensiivisen ja löyhästi kontrol-loidun metsästyksen ja kalastuksenmyötä.

Kuva 2 tuo esiin yksinkertaistetullatavalla Tonle Sapin alueen asukkaidenelinkeinojen ja tulvien välisen yhteydensekä asukkaiden elintason voimakkaankausittaisen vaihtelun. Tonle Sapin tul-vapulssia seuraa selvästi niin sanottuelintasopulssi, jonka aikana kaikkienneljän kylän kyläläisten elintaso nouseekaikkein korkeimmaksi. Tämä elinta-sopulssi kuvastaa tulvien ja elinkeinojenvälistä kytköstä: tulvien pelloille tuomavesi mahdollistaa riisinviljelyn ja tul-vien lasku puolestaan aikaansaa huo-mattavan positiivisen pulssin alueen ka-lastukselle kalojen vaeltaessa tulva-alueilta ensin takaisin järveen ja lopul-ta Mekong-jokeen.

Tonle Sapin poikkeuksellisuus eiluonnollisesti ole alueen asukkaille pel-kästään positiivinen asia. Tulvien suu-ret vaihtelut vaikeuttavat alueen asuk-kaiden elämää ja tekevät monista alueis-ta viljelyskelvottomia. Elämä kelluvis-sa kylissä on hankalaa, sillä talot joutu-vat usein myrskyjen armoille. Vesi- ja

delmällistä silttiä ja vettä. Kambodzhanlisäksi Tonle Sapin merkitys koko Me-kongin alueella on suuri. Järvi toimiitulvien tasaajana varastoimalla vettätulvakaudella ja vapauttamalla sitä kui-valla kaudella Mekong-joen alajuok-sulle. Huiman kalantuotantokapasi-teettinsa ansiosta Tonle Sapin merki-tys on huomattava myös Mekongin ka-lakannalle niin joen alajuoksulla kuinyläjuoksullakin.

Tonle Sapin merkitys alueenihmisille ja elinkeinoille

Tonle Sap-järvellä ja sen tulvatasan-goilla on keskeinen merkitys kokoKambodzhalle. Onkin arvioitu, että jo-pa puolet koko maan väestöstä on suo-raan tai välillisesti riippuvaisia järvenresursseista. Tonle Sapin välittömässäläheisyydessä asuu reilusti yli miljoonaihmistä, joista valtaosa on tavalla tai toi-sella riippuvainen järvestä ja alueenmuista vesistöistä.

Valtaosa alueen kalastajista on alueenköyhimpiä asukkaita, jotka eivät omis-ta viljelysmaata. Tästä syystä – sekä ol-lakseen lähempänä vettä – kalastajatasuvat yleensä järven rannalla kellu-vissa taloissa tai korkeiden paalujen

päälle rakennetuissa asumuksissa. Kel-luvat kylät muodostuvat bambulautto-jen, muovikanistereiden tai muun kel-luvan materiaalin päälle rakennetuistataloista. Talojen joukossa on toki myöskelluvia kouluja, kauppoja, huolto-asemia ja jopa pieniä tehtaita. Kelluvatkylät sijaitsevat yleensä aivan rantavii-van tuntumassa, joten kylät siirtyvättulvien mukana vuosittain jopa useitakilometrejä edestakaisin. Suurin osaTonle Sapin alueen asukkaista on kui-tenkin maanviljelijöitä, jotka asuvatkauempana järveltä lähellä provinssi-kaupunkeja ja pääteitä. Kuten kokomaassa, myös Tonle Sapilla riisi on sel-västi tärkein viljelylajike.

Tulvapulssi tuo elinkeinopulssinTonle Sapin alueen asukkaat elävät pää-osin omavaraistaloudessa, jossa riisin-viljely ja kalastus ovat pääelinkeinoja.Tonle Sapin alueen asukkaiden merkit-tävimmät elinkeinot ovat kiinteästi kyt-keytyneitä luonnonvarojen saatavuu-teen ja alueen ainutlaatuisiin tulviin. Tä-mä läheinen riippuvuus alueen luon-nosta on huolestuttavaa, sillä alueenluonnonvarat ovat selvästi hupene-massa ja yksipuolistumassa. Väestön-

Kuva 2. Tonle Sap-järven vuotuista tulvapulssia seuraa ns. elintasopulssi. Kuvaajassa näkyy sinisenä aaltona järvenvedenkorkeuden vaihtelu vuosina 2000–2001. Vastaavasti neljänä viivana kuvaajassa näkyvät elintasot neljässä Tonle Sapinalueen kylässä. Elintasot on määritelty osallistavien menetelmien avulla WUP-FIN-projektissa tehdyissä kylätutkimuksissa.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:21 Sivu 15


jätehuolto puuttuvat useimmista kylis-tä käytännössä kokonaan. Tulvavesienvaihtelun vuoksi niiden kontrolloimi-nen ja varastoiminen maanviljelyn tar-peisiin on myös tavallista vaikeampaa.

Mekongin suisto – veden kontrolloitu valtakunta

Mekongin suistossa vesi on läsnä kaik-kialla. Jokihaarat, kanavaverkostot, mon-suunisateet, tulvat alueen yläosissa, tul-vien hedelmällinen liete, suolaisen ve-den tunkeutuminen mereltä sisämaa-haan sekä nouseva ja laskeva vuorove-si tekevät suiston maiseman ja elämänmonin tavoin veden hallitsemaksi. Viet-namissa Mekongin suiston aluetta kut-sutaan usein joen ja veden sivilisaatiok-si (van minh song nuoc) taikka kanaviensivilisaatioksi (van minh kenh rach).

Vesi on suistolla tärkeä yhteyksien luo-ja. Kelluvat markkinat ovat edelleen kes-keisiä maataloustuotteiden vaihtopaik-koja, ja joet ja kanavat ovat merkittäviäkulkuväyliä. Asutuskin on muotoutunutvesireittien mukaisesti: se ei ole keskit-tynyt selvärajaisiin kyliin ja kaupun-keihin, vaan luikertelee katkeamattomi-na jonoina kanavien varsilla. Etäisyyspääasiallisista vesiväylistä tarkoittaamyös etäisyyttä palveluista sekä kaste-lumahdollisuuksien ja elinkeinollistenvalintojen kaventumista. Näin ollen etäi-syys vedestä merkitsee usein suurempaa

köyhyyttä. Tilanne on siis täysin päin-vastainen kuin Tonle Sapilla.

Vesivarojen hallinta jaelinkeinojen muutokset

Mekongin suistossaMuualla Mekongin alueella elinkeinot

ovat edelleen pitkälti sopeutuneet ve-den sykleihin. Vietnamin suistoalueel-la on sen sijaan siirrytty sopeutumises-ta veden säätelyyn, jotta elinkeinot voi-sivat olla sen sykleistä riippumatto-mampia ja maanviljelyä saataisiin te-hostettua. Suistoalueella viljelypäätök-siin vaikuttavat ennen kaikkea vedenhallintamahdollisuudet ja vesirakenteet.Yläosissa suistoa veden hallinta tar-koittaa ennen kaikkea tulvaveden ja lä-hempänä rannikkoa suolaisen vedensääntelyä. Monilla alueilla veden kont-rolloinnin kautta kyetään tuottamaankolme riisisatoa vuodessa.

Maatalouden tehostuminen ja muutelinkeinolliset muutokset ovat tapah-tuneet suistolla nopeassa tahdissa. Uu-distuspolitiikan (doi moi) myötä alka-neen tuotannon rajun kasvun kauttaVietnam on siirtynyt riisintuojamaastayhdeksi maailman suurimmista riisinviejistä. Suurin osa tästä riisistä tuote-taan Mekongin suistolla. Uusien vien-tituotteiden ja menestyksekkäiden vil-jelymallien löytyminen ovat aiheutta-neet samankaltaisia ilmiöitä suistollakuin muuallakin maassa. Vietnaminelinkeinolliset muutokset ovat olleetmittaluokaltaan niin nopeita ja suuria,

Kuva 3. Kelluvia taloja Kampong Preahin kylässä Tonle Sap-järvellä (Kuva: Marko Keskinen).

Taulukko 1. Mekongin alueen vesivarojen hallintaan liittyviäajankohtaisia keskustelunaiheita. Teemat nousevat säännöllisesti esiinalueen kehittymisestä käytävässä keskustelussa. Siksi kutsumme niitäMekongin mantroiksi. Mantroja käsitellään kuitenkin harvoin yhtäaikaa, vaikka niiden väliset kytkökset ja ristiriitaisuudet tulevattaulukosta erittäin selvästi esiin.

Esimerkkejä Mekongin mantroista

• Kaupunkien ja väestönkasvun aiheuttama lisääntynyt ruoan tarve vaatii maanviljelyntuottavuuden kasvattamista

• Viljelymenetelmien tehostaminen ja vesivarojen parempi säätely parantavatmaanviljelyn tuottavuutta

• Lisääntynyt lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käyttö aiheuttaa veden laatuongelmiaja vesivarojen kontrollointi veden määrän muutoksia alajuoksulla

• Veden laadun ja määrän muutokset aiheuttavat alajuoksun maanviljelijöille jakalastajille ongelmia esim. sadon menetyksen ja kalakuolemien muodossa

• Maaseudun elinkeino-mahdollisuuksien heikkeneminen lisää muuttoliikettäkaupunkeihin (rural push)

• Kasvavien kaupunkien ja teollisuuden energian tarvetta voidaan helpottaa vesivoimaarakentamalla

• Patojen rakentaminen aiheuttaa ongelmia kalastuksesta ja tulvatasankojen viljelystäelantonsa saaville ihmisille sekä muuttamaan joutuville paikallisille asukkaille

• Köyhyyden vähentämisstrategioiden mukaisesti maiden täytyy keskittyä etenkinmaaseudulla asuvien ihmisten elinkeinojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:21 Sivu 16


rovemetsiä. Kalanviljely taas vaikuttaahaitallisesti luonnolliseen kalakantaan,sillä usein poikaset otetaan luonnostaja kalan ravinnoksi käytetään ns. roska-kalaa, joka nimestään huolimatta yleen-sä on tarkoituksella kalastettua pientäkalaa. Kummankin pyytämisessä käyte-tään äärimmäisen pienisilmäisiä verk-koja, jotka käytännössä tyhjentävät joetlähes kaikesta elollisesta.

Kalankasvatukseen ja katkaravun vil-jelyyn siirtyminen ovat merkinneetmyös eriarvoisuuden lisääntymistä. Nevaativat suuria investointeja, jolloin neovat mahdollisia vain varakkaammille.Vähävaraisemmille eivät hyödyt voi-toista ole juuri valuneet ja lisäksi köy-himmät, jotka ovat päivittäisen ravin-tonsa suhteen riippuvaisia kalastuk-sesta, ovat kärsineet kalakannan piene-nemisestä.

Vietnamin rooli alajuoksun maanaMekongin suistolla pelätään eniten mer-kittävää kuivankauden virtaaman vä-henemistä, joka vähentäisi mahdolli-suuksia kuivan kauden keinokasteluunja lisäisi suolaisen veden tunkeutumis-ta yhä ylemmäs suiston viljaville mail-le. Tässä suhteessa Vietnamissa seura-

siä suosivaa linjaansa ja muuttamaanvesivarojen sääntelyn tapaa päästämäl-lä suolaista vettä osalle alueista, jotka jokerran olivat keinotekoisesti muutettumakean veden alueiksi.

Elinkeinojen muutostenvaikutukset Mekongin suistossa

Maatalouden tehostamisella, kalanvil-jelyn lisääntymisellä ja vesivarojen kont-rollin lisäämisellä on ollut merkittäviäympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuk-sia. Ne ovat nostaneet monen tulojahuomattavasti, tuoneet alueelle inves-tointeja ja lisänneet talouskasvua. Sa-maan aikaan on kuitenkin luonnon mo-nimuotoisuus vähentynyt, jokien ja ka-navien veden laatu heikentynyt sekä so-siaalinen eriarvoisuus kasvanut.

Riisin viljelyn tehostamiseksi raken-netut tulvavallit ovat mahdollistaneetkolmen sadon kasvattamisen vuodessa,mutta samalla vähentäneet tulvista saa-tavia luonnollisia hyötyjä, mikä on mer-kinnyt investointikulujen kasvua sekälannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen suu-rempaa käyttöä. Lisäksi kalakanta onkärsinyt luonnollisen elinympäristön vä-hentymisestä. Katkarapujen viljely onvähentänyt jo ennestään vähäisiä mang-

että ne ovat heiluttaneet hintoja myösmaailmanmarkkinoilla. Suistoalueellatällaisia tuotteita ovat etenkin katkara-pu ja kissakala. Katkarapujen viljely onrannikolla levinnyt kulovalkean tavoinja vähän ylempänä jokea suosittua onollut kalanviljelyyn siirtyminen.

Elinkeinolliset ja vesivarojen hallin-nointiin liittyvät muutokset ovat monintavoin sidoksissa toisiinsa. Yhtäältä esi-merkiksi riisinviljelyn tehostaminen jasen edellyttämät vesirakennushankkeetovat olleet pitkälti keskusjohtoisia, japaikallisten elinkeinonharjoittajien ontäytynyt vain sopeuttaa viljelymallinsauusiin vedenhallinnan ratkaisuihin. Toi-saalta esimerkiksi katkaravun suhteenmuutospaine on tullut enemmän al-haalta käsin eli viljelijöiltä, joita lu-paukset katkarapujen tuomista voitois-ta ovat houkuttaneet. Joillain alueillakyläläiset ovat omin päin jopa hajotta-neet suolaiselta vedeltä suojanneita ve-sirakenteita kysymättä lupaa viran-omaisilta. Suolainen vesi mahdollistaakatkarapujen kasvatuksen, mutta estääriisinviljelyn. Täten tilanteeseen on liit-tynyt paljon jännitteitä ja jopa konflik-teja eri elinkeinonharjoittajien välillä.Samalla virallinen politiikka on tullutpakotetuksi tarkistamaan perinteistä rii-

Kuva 4. Vene lotuslammenkeskellä Long An:ssaMekongin suistolla(Kuva: Mira Käkönen).

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:21 Sivu 17


taan tarkasti yläjuoksun maiden kehi-tystä. Suistoalueen tulevaisuus onkinmonelta osin yläjuoksun maiden käsis-sä. On kuitenkin huomattava, että suu-rin osa tämän hetken veteen liittyvistäongelmista – kuten veden laadun heik-keneminen – ovat Vietnamin itsensä ai-heuttamia, ja seurauksia lähinnä maa-talouden aggressiivisesta tehostamises-ta. Samalla Vietnam on myös itse ai-heuttanut ongelmia patojen ja vesira-kennelmien aiheuttamien virtaama-muutosten kautta naapurimaalleenKambodzhalle.

Vedenhallintaan liittyvät kysymyksetedellyttävätkin monen eri toimijan yh-teistyötä niin paikallisella, kansallisellakuin alueellisella tasolla. Ne liittyvät se-kä kansantaloudellisiin kehitysnäky-miin että jokivarren asukkaiden päivit-täisiin arjen askareisiin. Tärkeintä eten-kin suiston kaltaisella veden hallitse-malla alueella on nähdä vesiasiat ko-konaisvaltaisesti ja ymmärtää ne sekäelinkeinollisina ja kulttuurisina että po-liittisina kysymyksinä.

Sosiologisia ulottuvuuksia veden ja yhteiskunnan

välisiin kytköksiinArtikkelimme pohjautuu Mekong-joen mallinnusprojektissa (Lower Me-kong Modelling Project, WUP-FIN) teh-tyyn työhön, jossa TKK:n vesitalou-den laboratorio on mukana yhdessäSuomen ympäristökeskuksen ja YvaOy:n kanssa. Vaikka WUP-FIN:ssä onkyseessä vesistön mallintamisprojek-ti, on sen lähestymistapaa laajennettumm. sosioekonomisiin tutkimuksiinja veden hallinnan eri tasojen analyy-siin. Tavoitteena on tarkastella alueenvesivaroja mahdollisimman poikki-tieteellisesti ja samalla lisätä ymmär-rystä vesivarojen ja yhteiskunnan vä-lisistä moninaisista kytköksistä. Tar-koituksena on tällä tavalla myös koh-distaa mallintaminen paremmin ve-teen liittyviin ongelmiin.

Vesivarojen hallinnan ja sen vaiku-tusten sosiologisessa tarkastelussamielenkiintoisia ulottuvuuksia ovatyksinkertaistettujen vaikutussuhtei-den kyseenalaistaminen ja luontokä-

sitysten pohdinta. Luonnonvarojenvaikutusten arviointi perustuu useinoletukselle siitä, että luonnon ja yh-teiskunnan välillä on selvä ero ja nii-den suhteita voidaan tarkastella kau-saaliketjujen kautta. Kaksi yleistä kä-sitystä näiden kausaalisuhteidenluonteesta on ihmisen ylivertainenkyky muokata ja hallita luontoa sekäajatus siitä, että luonnonvarat mää-räävät rajat ihmisen toiminnalle.Luontokäsityksissä olennaisinta onse, että ne eivät ole päätöksille ja toi-mintatavoille irrallisia tai ulkoisia.Luontokäsitykset kertovat siitä, mit-kä asiat nähdään mahdollisiksi ja mit-kä mahdottomiksi. Ne siis ilmentävätkäsityksiä inhimillisen toiminnanmahdollisuuksista ja samalla niillä onvaikutuksia itse luontoon. Ihmistentoimien kautta luontokäsitykset saa-vat esineellistyneitä muotoja, jotkavoidaan kohdata luonnonvarojen kal-taisina materiaalisina tekijöinä. Hai-la ja Lähde (2003) ovat todenneet, et-tä ’’yhteiskunnallisissa käytännöissäluonnon ja luontokäsitysten määrit-tämät mahdollisuudet ja mahdotto-muudet sekoittuvat’’. Näin ollen yh-teiskunnan ja luonnon/veden erotte-lu on loppujen lopuksi mahdotonta.Kausaalisiin selitystapoihin liittyenBruno Latour (2003) on esittänyt, et-tä yhtä vähän luonto kuin yhteis-kuntakaan voi olla jonkin ilmiön se-litys, sillä mikään ei tule itsessään esil-le ilman koettelua toisen kanssa. Näinollen selittäminen on aina toisiinsakietoutuvien voimien verkostojen ku-vaamista.

Mekongin suistolla on selvää, ettäluonnon/veden ja yhteiskunnan suh-teet ovat järjestyneet teknisen kehi-tyksen ja insinöörihankkeiden kaut-ta. Kolonialismin aika oli merkittäväalueen kehittymiselle: tuolloin näke-mys alueesta ja sen kehittämisestäpohjautui ennen kaikkea lintupers-pektiiviin karttojen ja ilmakuvienkautta. Nykyisin samanlainen lähes-tymistapa jatkuu esimerkiksi (deltanulkopuolella sijaitsevien) ministe-riöiden toteuttamien mallinnushank-keiden kautta. Mallit ja kartat irrotta-vat veden ja maankäytön sosiaalises-

ta maailmasta sekä paikkaan ja ai-kaan sidotuista käytännöistä. Vesis-tön mallinnuksessa malli ’’puhdistaa’’veden muista yhteyksistään mole-kyylien massaksi, jolloin veden yh-teys ympäröivään yhteiskuntaan kat-keaa.

Koko Mekongin alueella tärkeä ky-symys on, keiden luontokäsitystenmukaan ratkaisuja tehdään. YleisestiMekongin aluetta ja MRC:n pohjanaolevaa sopimusta pidetään onnistu-neena veden hallinnan esimerkkinä.Mielenkiintoista on, että samaan ai-kaan paikallistasolla monimuotoisetekosysteemit sekä niihin perustuvat jasopeutuneet elinkeinot ovat uhattui-na. Fox & Sneddon, 2004 ovat pohti-neet miten erilaisilta jokeen liittyvätkysymykset eri tasoilla näyttävät.Hei-dän mukaansa alueellisen yhteistyönnimissä solmituissa sopimuksissa jo-ki nähdään ennen kaikkea vesiväylä-nä, jota voidaan rationaalisesti hallitayleisten lakiperiaatteiden mukaisestija joka voidaan jakaa osiin valtioidenkesken. Tällöin huomio keskittyy en-sisijaisesti veden määrään. Ekologi-selle kompleksisuudelle, tulvapulssil-le ja tämän vaihtelevuuden tuomalleresurssien rikkaudelle ei anneta samaaarvoa, eikä nähdä sitä monimutkaistatapaa, jolla veden syklit ja alueen elin-keinot ovat toisiinsa kietoutuneita.Tässäkin siis mennään luontokäsityk-siin asti: puhetapa oikeudenmukai-sesta tai kohtuullisesta käytöstä vesi-varojen hallinnassa on usein oikeutet-tujen diskurssi, jossa vettä jaetaan alu-eellisesti valtioiden kesken. Samallaunohdetaan paikalliset käytännöt jainstituutiot sekä niiden kytkökset ve-teen.

Loppupäätelmiä: vesi osana yhteiskuntaa

Vesivarojen hallinta on aina erilaistenintressiristiriitojen kenttä. Esimerkiksisuurpadot ja joen virtaaman tasoitta-minen ovat yleensä eduksi suuren mit-takaavan tehomaataloudelle, mutta sa-malla tuhoisia kalakannalle ja luon-nollisille tulvatasangoille, joista alueenköyhimmät ovat riippuvaisia. Tällais-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:21 Sivu 18


kongin suiston väliltä. Näiden aluei-den väliset erot johtuvat monesta erisyystä. Kambodzhan ja Vietnamin po-liittiset järjestelmät ovat hyvin erilai-set, maiden kokoero on valtava ja mail-la on erilainen, joskin läheisesti toi-siinsa kytkeytyvä kulttuuri ja histo-ria. Veden ja elinkeinojen kannalta mer-kittävin ero on se, että siinä missä Ton-le Sapin alueella elinkeinojen kausit-tainen rytmi on lähes täysin sidoksis-sa tulvasykliin, on Mekongin suisto ke-hittynyt huomattavasti riippumatto-mammaksi veden kausittaisista vaih-teluista. Tonle Sapin alueella suhde ve-teen muodostuu siten ennen kaikkeasopeutumisen kautta, kun taas Me-kongin suistolla sitä määrittää voima-kas kontrollointi. Toisaalta yhteistä onse, että vedellä on suuri merkitys ih-misten toimeentulon ja arkielämänkannalta. Eräs konkreettinen hyöty alueellisesta yhteistyöstä sekä kansal-lisella että paikallisella tasolla voi-kin olla molemminpuolinen kokemus-ten jakaminen, niin hyvässä kuin pa-hassa.

K i r j a l l i s u u s :

Fox, C. ja Sneddon, C. 2004. Flood Pulses, Inter-national Watercourse Law, and Common PropertyResources: a Case Study of the Mekong Lowlands.UNU/WIDER.Haila, Y. ja Lähde, V. (toim.) 2003. Luonnonpoli-tiikka. Vastapaino.Keskinen, M. 2003. The Socio-Economic Surveyof the Tonle Sap Lake, Cambodia. Vesitalouden lab-oratorio, TKK.Koponen, J., Sarkkula, J. ja Virtanen, M. 2002.Tonle Sap-järven alueen kehitys. Vesitalous 42 (1):12–15.Latour, B. 2003. Moderni vai ekologinen? Uuttaoikeutusta etsimässä. Teoksessa Haila & Lähde(toim.): Luonnonpolitiikka. Vastapaino.Miller, F. 2003. Society-Water Relations in theMekong Delta: A Political Ecology of Risk. PhD Dis-sertation, Division of Geography, University of Syd-ney.MRC. 2003. State of the Basin Report 2003,Mekong River Commission (MRC).Taylor, P. (toim.), 2004. Social Inequality in Viet-nam and the Challenges to Reform. Institute ofSoutheast Asian Studies, Singapore. xii, 393 s.

ten ristiriitojen tasapuolinen ratkaise-minen edellyttää eri hallinnantasojenymmärtämistä ja mahdollisimman laa-ja-alaista näkemystä vesivarojen ja yh-teiskunnan välisistä kytköksistä.

Mekongin alueella veden ja yhteis-kunnan yhteydet ovat normaaliakin lä-heisemmät, sillä valtaosalla alueenasukkaista elinkeinot kytkeytyvät muo-dossa tai toisessa vesivaroihin. Kansal-lisesti vesi liittyy paitsi elinkeinojen ke-hittymiseen myös energian tuotantoonja kuljetukseen. Alueellisella tasolla Me-kong-joki on ennemminkin yhteistyönkuin poliittisten ristiriitojen lähde, sil-lä usea eri yhteistyömuoto kytkeytyytavalla tai toisella Mekongiin. Kaikillanäillä tasoilla vesi on kuitenkin vain osalaajempaa kehystä, yksi yhteistyön jakehityksen palanen.

Artikkelin esimerkkitapaukset osoit-tivat, että vaikka Mekongin alue on yli-päänsä yllättävän yhtenäinen, löytyyjokilaaksosta myös suuria alueellisiaeroja. Eräs Mekongin alueen radikaa-leimmista elintasoeroista löytyy juuriKambodzhan tulva-alueiden ja Me-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:26 Sivu 19

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:27 Sivu 20



Ruotsissa vesihuollon valvontavi-ranomaisia ovat lääninhallitus se-kä kunnan ympäristönsuojelu- ja

terveyslautakunnat. Lääninhallituksel-la on velvollisuus valvoa, että kuntahoitaa velvollisuutensa yleisistä vesi- jajätevesilaitoksista annetun lain mukai-sesti. Lääninhallituksella on myös kat-tava valvontavastuu yleisistä ja yksi-tyisistä vesihuoltoratkaisuista. Pääosinvesihuoltolaitoksia Ruotsissa valvookunta sisäisenä kontrollina.

Kunta voi asettaa yleiselle (yksityi-selle tai julkiselle) laitokselle valvojan,joka valvoo laitoksen toimintaa ja yllä-pitoa. Valvojalla on täysi oikeus saadatietoja laitoksen toiminnoista ja selon-teoista. Valvoja raportoi laitoksen toi-minnasta kunnalle. Näin kunta voi seu-rata lakien noudattamista myös yksi-tyisessä toiminnassa.

Ruotsin kansallinen vesihuoltolaitos-lautakunta, Statens va- nämnd, toimiiympäristöministeriön alaisena virasto-na. Lautakunta ratkaisee kiistat, jotkakoskevat veden tuotantoa ja viemä-

röintiä. Vesihuoltolaitoslautakunta onensimmäinen valitusaste, ja sen pää-töksestä voi valittaa ympäristöoikeu-teen ja viimeisenä valitusportaana edel-leen Korkeimpaan oikeuteen. Vesi-huoltolaitoslautakuntaan laitoksenasiakas voi valittaa kaikista vesihuol-toon sekä laitosten ja asiakkaiden väli-siin suhteisiin liittyvistä asioista.

Ruotsissa vesihuoltolaitokset eivätsaa tuottaa voittoa. Tuottoa koskevatkiistat ratkoo vesihuoltolaitoslauta-kunta. Vesimaksut perustuvat Ruotsis-sa laitoksen omistajan asettamaan tak-saan. Laki yleisistä vesi- ja viemärilai-toksista säätää, että maksut eivät saa ol-la korkeammat kuin laitoksen kulut.Toiminnan tulee olla täysin kustannus-vastaavaa. Maksujen tulee vastata tar-peellisia kustannuksia. Tarpeellisia kus-tannuksia ei ole määritelty tarkoin lais-sa, vaan se jää lain soveltamisen varaan.Käytännössä taksat laaditaan Ruotsinvesi- ja viemärilaitosyhdistyksen suosi-tusten mukaisesti. Asiakas voi valittaamaksuista Vesihuoltolaitoslautakuntaan

sillä perusteella, että maksut eivät olekustannusvastaavuusperiaatteen mu-kaisia.

Lakia yleisistä vesi- ja viemärilaitok-sista on Ruotsissa ehdotettu muutetta-vaksi. Lakiehdotuksen (SOU 2004:64)mukaan laitoksen omistajan harjoitta-ma vesihuoltotoiminta tulisi eriyttää senmuusta toiminnasta, ja kirjanpidosta tu-lisi ilmetä, miten yhteiset kustannuksetovat jakautuneet. Lakiin yleisistä vesi-ja jätevesilaitoksista on ehdotettu lisät-täväksi säännöksiä kirjanpidosta ja seneriyttämisestä, jotta kustannusten tar-peellisuutta ja samalla maksujen muo-toutumista voitaisiin valvoa. Eriyttä-misen avulla saadaan myös selville syn-tyneet ylijäämät ja tehdyt siirrot.

Joissakin tapauksissa Vesihuoltolai-toslautakunta on määrännyt ylituototpalautettavaksi asiakkaille joko takso-jen alennuksena tai investointien ra-hoituksen kautta. Jos laitos tekee voit-toa yhtenä vuonna, tulee sen osoittaainvestointisuunnitelmassa, miten rahaaiotaan käyttää. Raha tulee käyttää ve-

Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan valvonta

Vesihuoltolaitosten liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen herättääkysymyksiä. Onko julkisyhteisöjen omistama luonnollinen mo-nopoli vesihuollon paras organisointitapa? Kuinka turvataanedullisimmin kansalaisten tarvitsemat välttämättömyyspalvelut?Saako vesihuoltolaitos tuottaa voittoa? Asioita pohditaan myösmuissa pohjoismaissa. Seuraavassa artikkelissa arvioidaan Ruot-sissa, Norjassa ja Tanskassa käytössä olevien vesihuollon val-vontamallien soveltumista Suomen olosuhteisiin. Susanna Mäkinen

Ympäristötekniikan DIYmpäristöinsinööri Stena Metalli Oy:ssäE-mail: [email protected]

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:28 Sivu 21


taan markkinointia ja sopimusehtoja.Sopimukseen perustuva vedentoimituskuuluu Norjassa myös kauppalain so-veltamisalaan. Siten myös julkinen ve-sihuolto kuuluu kauppalain piiriin. Kil-pailuvirasto valvoo Norjan kilpailu-lainsäädännön toteutumista. Yksityisetlaitokset tulee hyväksyttää juomavesi-asetuksen mukaisesti.

Norjassa on oikeudelliset ohjeet kus-tannusvastaavuuden laskemisesta kun-nallisille maksupalveluille. Ohjeissa esi-tetään ne periaatteet, joita tulee käyttääkustannusvastaavuuslaskelmissa. Oh-jeet koskevat kaikkia niitä kunnallisiatai läänin kuntayhtymien palveluita,joissa kustannusvastaavuus on asetet-tu maksuperusteeksi. Ohjeiden tausta-na Norjassa oli nimenomaan tarve sel-kiyttää kustannusvastaavuuden las-kentaperiaatteita vesihuollossa ja kas-telussa. Uudet oikeudelliset ohjeet vaa-tivat, että poistot tulee sisällyttää kus-tannusvastaavuuslaskelmiin. Ohjeidenmukaan kustannusvastaavuuden las-keminen ei saa olla riippuvainen siitä,minkä rahoitusmallin kunta valitsee(laina tai omapääoma), ja siksi pää-omakustannukset lasketaan kaikillehankinnoille, riippumatta siitä kuinkahankinta on rahoitettu. Lineaarisia pois-toja käytetään kustannusvastaavuus-laskelmissa, sillä niitä käyttämällä saa-

jen syöttö on pakollista kaikille Ruotsinkunnille. Muista tiedoista osa on pakol-lisia ja osa vapaaehtoisia.

Liiketoiminnan valvonta Norjassa

Vesihuollon valvontaviranomaiset Nor-jassa ovat Statens forurensningtilsyn(SFT), lääninhallitukset ja kunnat. SFTvalvoo, että päästöasetusta noudate-taan. Päästöasetuksessa säädetään myöskunnallisista vesi- ja jätevesimaksuista.Käytännössä maksuja kuitenkin valvo-vat kunnat, eikä SFT: llä ole maksujenvalvontatehtäviä. Maaherralle kuuluulaillisuuskontrolli koskien lakia kun-nallisista vesi- ja jätevesimaksuista.

Laitokset eivät saa tuottaa voittoa jaasiaa seurataan kunnan sisäisen kont-rollin avulla. Kunnat päättävät vesi- jajätevesimaksuista. Kunnanhallituksenjäsenet voivat tietyissä tapauksissa vie-dä vesihuoltolaitosten liiketoimintaakoskevat kunnalliset määräykset mi-nisteriöön laillisuuskontrolliin. Kunnantarkastuslautakunta valvoo maksuja.Myös valtio valvoo maksuja Kostra jär-jestelmän (Kommunal-Stat-Rapporte-ring) avulla.

Palvelujen laadun ja asiakkaiden etu-jen valvonta on lainmukaisuuden val-vontaa. Kuluttaja-asiamies valvoo osal-

sihuoltoon. Laitoksen ei ole pakko ra-hoittaa toimintaansa maksuilla, vaantoiminnan voi rahoittaa joko osittain taikokonaan myös verovaroilla.

Kuntalaisilla on oikeus saada tietoakaikista kunnallishallinnon raporteista,mutta osakeyhtiöiden osalta vain vuo-si- ja talousraporteista. Kunnanhalli-tuksen vuosikirjanpito pidetään yleisönsaatavilla. Palvelujen laatua ja asiak-kaiden etuja säännellään lailla yleisistävesi- ja jätevesilaitoksista, laitoksenomistajan laatimilla taksoilla, säädök-sillä veden katkaisusta ja vaatimustenkäsittelystä, yleisillä määräyksillä lai-toksen toiminnasta, kuluttajasuojasää-döksillä ja asiakkaan valitusmahdolli-suudella vesihuoltolaitoslautakuntaan.Kuluttajavirasto vastaa yleisesti kulut-tajien eduista. Kilpailulaissa on säädet-ty kilpailun rajoituksista ja määräävänmarkkina-aseman väärinkäytöstä.

Ruotsin vesi- ja viemärilaitosyhdistyson kehittänyt vertailuohjelmia, joistauusin on vertailuohjelman VA statistik-system, VASS. Se kattaa tietoja maksuis-ta, taloudesta, laadusta sekä palvelusta.VASS järjestelmän avulla laitokset voi-vat itse tehdä analyyseja ja vertailua. Jär-jestelmä tyydyttää niin laitosten, viran-omaisten kuin mediankin tiedon tarpeet.Tiedot maksuista on jaettu liittymis-maksuihin ja käyttömaksuihin. Maksu-

Lakeuden keskuspuhdistamo Kempeleessä. Kuva Erkki Santala

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:29 Sivu 22


daan paras kustannusvastaavuus, ai-kavastaavuus ja käytettävyys. Erilais-ten investointien poistojen laskentaankäytetään aikajaksoa, joka on asetettuasetuksessa vuosikirjanpidosta ja vuo-siselonteosta.

Kostra (Kommune Stat Rapportering)on järjestelmä, joka toimii raportoijanapaikallisen kuntatason ja valtion kes-kushallinnon välillä. Noin 400 kunnallaon vesihuoltoinformaatiota Kostrassa.Siitä löytyy tietoa palveluiden laadustaja laitoksista. Vuoden 2005 tiedoista läh-tien Kostraan tullaan lisäämään myös ti-litystietoja julkisista laitoksista. Järjes-telmästä saa tietoja käyttöönsä yleisö,media, kunta, valtion hallinto-organi-saatiot ja muut keskeiset käyttäjät. Kun-ta raportoi määräajan mukaisesti kerranvuodessa. Kostra ei sisällä yksityisiä lai-toksia tai kunnallisia yrityksiä. Kostrajulkaisee säännöllisesti tietoja maksujensuuruudesta ja yleisö voi maksujen ol-lessa lainvastaisia ottaa yhteyttä kuntaantai maaherraan.

Kostran avulla tarkkaillaan myös toi-minnan tehokkuutta. Norjan vesi- ja jä-tevesilaitosyhdistys suoritti vuonna1999–2000 projektin keskittyen toimin-nan indikaattoreihin kunnallisten vesi-ja jätevesipalveluiden hallinnan työka-luna. Projektin seurauksena suoritettiinsuora vertailu johon osallistui 21 laitos-ta. Projektissa käytettiin indikaattorei-ta, jotka perustuivat Kostrasta ja vesi-laitosrekisteristä saataviin tietoihin. Te-hokkuuden arvioinnin indikaattoreitaolivat mm. palvelun laadun ja taloudenindikaattorit.

Liiketoiminnan valvontaTanskassa

Tanskassa vesi- ja jätevesipalveluistavastuussa ovat kunnalliset viranomai-set tai kunnalliset valtuustot sekä läänittai alueelliset valtuustot. Tanskan ym-päristönsuojeluvirastolla on muutamiaTanskan vesihuoltolakiin liittyviä yleis-tehtäviä.

Lääninhallituksen tehtäviin kuuluutarkastaa juoma- tai kasteluveden ve-denoton maksut. Kunnanvaltuustontehtäviin kuuluu tarkastaa yleisten ve-dentuottajien vesipalvelujen hinnat, hy-väksyä osuuskuntien vesipalvelujenhinnoittelu ja tarkastaa julkisten jäteve-

sijärjestelmien jätevesimaksut. Maksu-ja verrataan toiminnallisiin kuluihin.Kunnanvaltuustot ovat vastuussa kaik-kien veden tuottajien ja vedentuotan-toinfrastruktuurin, eli laitosten ja ver-kostojen valvonnasta. Kunnan valtuus-tot takaavat, että vesihuollossa nouda-tetaan kaikkia lakeja ja määräyksiä.

Jätevesimaksulaissa on erikseen lukuyksityisten jätevesilaitosten maksuista.Vesihuoltolaki koskee sekä kunnallisiaettä yksityisiä vesilaitoksia. Vesihuolto-laissa on säädetty muun muassa ylei-sen vesilaitoksen ja laitoksen asiakkaanvälisestä suhteesta sekä vesimaksuista.

Tanskassa maksut asettaa kunnan-valtuusto. Kaikki taksat ja rahoitustuetvaativat kunnanvaltuuston hyväksyn-nän. Maksut kattavat pääomakulut javedenjakelujärjestelmän toimintakulut.Ympäristöministeri voi julkaista yksi-tyiskohtaiset hintaperusteet. Nämä voi-vat koskea mm. sallittua sijoituspää-oman tuottoa. Kunnanvaltuusto valvootaloutta ja tarkastaa myös yksityistentuottajien maksut. Laitosten tulojen tu-lee kattaa menot muutaman vuoden ai-kajaksolle tasattuna, kuten kustannus-vastaavuusperiaate edellyttää. Pää-sääntöisesti yleiset veden tuottajat eivätsaa vastaanottaa tukia valtiolta, lääneiltätai kunnalta. Rahoitustukea voi kuiten-kin saada merkittäviin investointipro-jekteihin. Yksityinen henkilö voi valit-taa maaherralle vesihuoltolain noudat-tamatta jättämisestä ja maksuista. Maa-herra voi valvoa vain lainmukaisuutta.Yksityisoikeudellisia sopimuksia maa-herra ei valvo.

Vesihuoltolaissa on säädetty myös lai-toksen ja laitoksen asiakkaan välisestäsuhteesta. Kuluttajien etua Tanskassavalvoo kuluttajahallitus, johon laitok-sen asiakkaat voivat vedota. Kulutta-jahallitus ratkoo vesihuollon osalta kui-tenkin vain niitä asioita, jotka kuuluvatmarkkinalain piiriin. Koska vesihuol-lon lainsäädännössä on selvät säädök-set maksuista, markkinalainsäädäntöäei sovelleta, eikä näin ollen asiaa rat-kaise kuluttajahallitus. Kilpailuvirastovalvoo taloutta määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksissa.

Tanskassa kunta valvoo yksityisiä lai-toksia hyväksymällä niiden taksat yh-tiön suositusten pohjalta. Sekä vesi-huoltolaki että laki jätevesimaksuista

käsittelevät sekä kunnan omistamia et-tä yksityisiä laitoksia. Kunnanvaltuus-to valvoo, että yksityisesti omistettuyleinen vesihuoltolaitos toimii lakienmukaan. Laitoksen rikkoessa lakia, voikunnanvaltuusto velvoittaa laitoksenkorjaamaan tilanteen.

Tanskan vesiyhdistys on suorittanutlaitosten välisen benchmarking- vertai-lun vuonna 2000–2001. Siihen osallistui15 vesilaitosta ja 16 jätevesilaitosta. Tut-kimuksen tavoitteena oli keskittyä lai-tosten suoraan vertailuun. Projekti jat-kuu vuosittaisella raportoinnilla ja ar-vioinnilla etenkin asiakkaiden palvelunosalta. Tanskalaiset ovat tehneet kaksivertailua DEA-analyysin (esim. Korte-lainen et al, 2004) avulla. Tanskan kil-pailuvirasto ehdottaa vertailujen tulok-siin perustuen seuraavaa: Omakustan-nusarvo/hankintahinta periaate kor-vataan tehokkuutta edistävällä valvon-nalla, kirjanpitolain tulee koskea kaik-kia operaattoreita, kolmansien osa-puolien pääsy veden tuotantoon tulisitehdä mahdolliseksi, asiakkaiden tulisisaada valita operaattori useammastakuin yhdestä operaattorista verkosto-alueella ja yksityinen vedentuotanto tu-lisi sallia ja kilpailua tulisi lisätä.

Mallien soveltuvuus Suomeen

Ruotsin mallin mukaista tarkastaja-käy-täntöä voitaisiin harkita myös Suomes-sa. Siten saataisiin tarkkaa tietoa yksit-täisistä laitoksista ja toimintaa pystyt-täisiin kontrolloimaan paremmin. Toi-saalta tarkastaja voisi olla jonkun muunkuin kunnan asettama. Vesihuoltolau-takunta- mallia tulisi myös harkita. Lau-takunta voisi keskittyä esimerkiksi pel-kästään liiketoiminnan valvontaan.

Norjan mallissa vahvuutena voidaanpitää Kostra -raportointijärjestelmää.Kostrasta yleisistä laitoksista saa inter-netistä tietoja kuka tahansa, mitä voi-daan pitää läpinäkyvyyden kannaltapositiivisena asiana. Kostran puutteenaon kuitenkin se, ettei se sisällä tietoja yk-sityisistä laitoksista. Keskitetty rapor-tointijärjestelmä voisi tuoda mukanaanlisää tehokkuutta raportointiin ja val-vontaan. Mukaan täytyisi kuitenkin jol-lakin tapaa ottaa myös yksityiset lai-tokset.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:29 Sivu 23


vertailujärjestelmä, joka olisi kokonais-valtaista toiminnan, eikä pelkästään laa-dun tai talouden arviointia. Vertailuntulosten tulisi olla julkisia.

tuoton toteutumisessa. Tässä mallinavoitaisiin käyttää Norjan ohjeita kus-tannusvastaavuuden laskemisesta.

Suomeen voitaisiin kehittää myös

Suomessa tulisi myös tarkentaa jul-kisten maksupalvelujen pääomakus-tannusten laskentaa ja arvonkorotustenlaskentaa. Tämä auttaisi kohtuullisen

Taulukko 1. Ruotsin, Norjan ja Tanskan valvontamallien sovellettavuus.

Ruotsi Norja Tanska

Toiminnan Vertailu. Kostra- raportointi. Vapaaehtoinen vertailu.tehokkuuden Joidenkin tietojen syöttö vertailuun Vapaaehtoinen vertailu. Kilpailuviraston raportti tehokkuudesta.edistäminen pakollista. – Vesimarkkinoiden lainsäädännön

kehittäminen tehokkuuden parantamiseksi.

Kustannus- Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli.vastaavuuden Kustannusvastaavuuden periaate Vuonna 2005 Kostrasta tulee Valitus maaherralle epäilyksestä,valvonta säädetty kunnallislaissa (1991:900). olemaan myös tilitystietoja ettei laitos toimi kustannusvastaavuus-

Kunnanhallituksen luoma julkisista laitoksista. periaatteen mukaisesti.vuosikirjanpito. Laitosten ei tarvitse Uudet ohjeeteriyttää toimintaansa kustannusvastaavuudenkunnan muusta toiminnasta. laskemiseen H-2140.– Vaikea valvoa kustannus-vastaavuuden toteutumista.Vesihuoltolautakunta ratkoo kiistat.

Tuoton Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli.valvonta Kunnanhallituksen luoma Kostra 2005 alkaen. Valitus maaherralle epäilyksestä,

vuosikirjanpito. Laitokset eivät saa Laitokset eivät saa tuottaa voittoa. ettei laitos toimi kustannusvastaavuus-tuottaa voittoa. periaatteen mukaisesti.Vesihuoltolautakunta ratkoo kiistat.

Maksujen Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli. Kunnan sisäinen kontrolli.ja maksu Laitoksen asiakkaan valitus Kostra. Valitus maaherralle epäilyksestä,perusteiden Vesihuoltolautakuntaan. Kunnalliset päätökset/määräykset ettei laitoksen maksut ole lainmukaiset.valvonta Maksut perustuvat vesilaitoksen vesi- ja jätevesimaksuista. Kunnan valtuusto asettaa maksut

Päämiehen lainmukaisesti Päästövalvontaviranomainen. vesihuoltolain mukaisesti.vahvistamaan taksaan. Kunnan valtuusto tarkastaa kaikki

maksut. Myös ne, joita se ei itse aseta.

Liike- Kuntalaisilla kunnallislain mukaan Kostrassa tietoja saatavilla Lainmukaisuuden valvonta.toiminnan oikeus päästä käsiksi kaikkiin kaikille halukkaille. Ehdotus, että kirjanpitolain tulisi läpinä- kunnallishallinnon raportteihin. Rekisterissä ei yksityisiä laitoksia. koskea kaikkia vesimarkkinoiden kyvyyden Osakeyhtiöiden osalta vain vuosi- ja tuottajia.valvonta talous-raportteihin. Kunnan

hallituksen luoma vuosikirjanpitopidetään yleisön saatavilla.

Palvelujen Laissa yleisistä vesi- ja Ei käytössä kunnallisvalitusta. Vesihuoltolaissa säädetty laitoksen ja laadun/ jätevesilaitoksista, päämiehen Lainmukaisuuden valvonta. laitoksen asiakkaan välisestä suhteesta.Veden laatimassa taksassa, säädöksissä Kuluttaja-asiamies valvoo Kuluttajahallitus ratkoo niitä asioita,käyttäjien veden katkaisusta ja vaatimusten markkinointia & sopimusehtoja. jotka kuuluvat markkinalain piiriin.etujen käsittelystä ja yleisissä päätelmissä Kuluttajavalituslautakunta ratkoo valvonta on säädöksiä laitoksen ja laitoksen elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan

asiakkaan välisestä suhteesta. väliset kiistat, jos paikallisneuvosto Yleisellä tasolla kuluttajansuoja- ei ole kyennyt ratkaisemaan niitä.säädökset. Laitoksen asiakas voi valittaa Vesihuoltolautakuntaan, jos kokee toiminnan olevan lainvastaista.

Yksityisten Mahdollista asettaa valvoja Vesilaitosrekisteri. Kunta hyväksyy yksityisten laitosten yleisille laitoksille. Lainmukaisuuden valvonta. laitosten tariffit.valvonta Ei keinoja valvoa ei yleistä Vesijärjestelmien hyväksyttäminen. Lainmukaisuuden valvonta.

yksityistä vesihuoltojärjestelmää. Toiminnan saattaminen lainmukaiseksioikeuden päätöksellä, tai päiväsakkouhalla.


Mäkinen, S., 2005. Vesihuoltolaitosten liiketoi-minnan valvonta. Diplomityö. Teknillinen korkea-koulu. Saatavilla sähköisenä kirjoittajalta tai Tek-

nillisen korkeakoulun ja SYKE:n kirjastosta.Kortelainen, M., Kuosmanen, T., 2004, Data En-velopment Analysis in Environmental Valuation: En-vironmental Performance, Eco-efficiency and Cost-Benefit Analysis, Joensuun yliopisto.

A Data Envelopment Analysis (DEA) Home Pagehttp://www.emp.pdx.edu/dea/homedea.html

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:29 Sivu 24

underwatercleaningtechnology

Vesisäiliöiden- ja tornien puhdistus ilman tyhjennystä

Weda robotti VR-600 mahdollistaa vesitornien- ja säiliöiden puhdistamisen ja tarkistamisen ilmansäiliöiden tyhjentämistä, sukeltajia ei tarvta.

– Nopeampi kuin tavanomainen puhdistus– Huomattavasti edullisempi verrattuna säiliöiden tyhjentämiseen– Veden laatu ei heikkene puhdistuksen aikana – vesisäiliö on täydessä toiminnassa puhdistuksen

aikana

Tarjoamme Teille täydellisen puhdistusalvelun. Meillä on laitteet ja koulutettu henkilökunta.Ota yhteys, teemme kustannuslaskennan.

www.poolprocessing.comwww.weda.se

VR-600

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:29 Sivu 25



Laatujärjestelmän toimintaohjeet saa-tiin valmiiksi vuoden 2004 loppuunmennessä. Heti sen jälkeen tehtiin so-pimus akkreditoidun sertifiointilaitok-sen kanssa järjestelmän sertifioinnista.Laitoksen johdolle aloituskokous hel-mikuussa oli mielenkiintoinen koke-mus. Sertifiointilaitoksen arvioijan tie-dusteltua ISO 9001 -standardin mukai-sia dokumentteja sisäistä auditoinneis-ta ja johdon katselmuksista, niitä ei ol-lut standardin tarkoittamassa eksaktis-sa muodossa esittää – suullisista va-kuutteluista ja muistioista huolimatta.Sisäiset auditoinnit pidettiin sitten ke-väällä uudelleen ja johdon katselmuk-sille luotiin dokumentoitu järjestelmä.

Koko sertifiointiprosessin oleellisim-maksi asiaksi on osoittautunut doku-mentointi, eli asioiden ennakkosuun-nittelu, kirjaaminen, selvittäminen, ai-katauluista sopiminen ja seuranta. Vaik-ka Oulun Veden johtajalla ja päälliköil-lä on kymmenien vuosien kokemus ve-sihuollon johtotehtävistä, kärysivät he-kin puutteellisesta ohjelmoinnista ja do-kumentoinnista. Samaa voisi sanoa ko-ko vesilaitoksen henkilökunnasta.

Sertifikaatti on osoitus vesihuoltolai-toksen toiminnan ja tuotteiden stan-dardinmukaisuudesta asiakkaille jamuille yhteistyökumppaneille. ISO9001:2000 on kansainvälinen standardi,jossa on määritelty laadunhallintajär-

järjestelmälle tuli saada sertifikaattivuonna 2005. Oulun Veden johto sitou-tui tavoitteisiin ilmoittamalla ne liike-laitosten lautakunnalle ja valtuustollevirallisina tavoitteinaan.

Aikaisempina vuosina oli tullut sel-väksi, että ilman todellista sitoutumistaja resursseista huolehtimista tavoittee-seen ei päästä. Organisaatiomuutoksenyhteydessä vuoden 2003 alussa aloitti-kin työnsä kehittämispäällikkö, jonkapäätehtäviin kuului laatujärjestelmänluonti ja ylläpito. Todellisen sitoutumi-sen ansiosta laadunhallintaa on käsitel-ty viime vuosina säännöllisesti lähes kai-kissa viikoittaisissa johtoryhmän ko-kouksissa. Samoin kaikissa työpaikka-kokouksissa ja palavereissa on käsiteltylaatujärjestelmän toimintaohjeita.

Toimintaohjeita on tällä hetkellä hy-väksyttynä yli 300 kpl. Niiden luku-määrä on suuri sen takia, että vesi-huoltolaitoksen kaikki toiminnot puh-distusprosesseja myöten on kuvattu.Koko henkilökunta on laatupäällikönjohdolla osallistunut toimintaohjeidentekemiseen, mikä on ollut valtava työ.Samanaikaisesti on hoidettu myös nor-maalit työt. Nykyään toimintaohjeetkoskettavat kaikkia vesihuoltolaitoksentyöntekijöitä. Näin ollen laatujärjestel-mä ei ole pelkästään ’’herrojen’’ työka-lu, vaikka se on sitäkin; olennainen osajohtamisjärjestelmää.

Laatujärjestelmän laadinta oli vireillänoin kymmenen vuotta. Aluksi jär-jestelmään liittyviä toimintaohjeita

kirjoitettiin vaihtelevalla menestykselläilman sitovaa aikataulua. Laatukäsikir-ja saatiin valmiiksi vuonna 2001. Toi-mintaohjeet olivat vielä tuolloinkin pa-hasti kesken. Vielä vuonna 2001 laitok-sessa oli se käsitys, ettei laatujärjestel-mää tarvitsisi virallisesti hyväksyttää ul-kopuolisella arviointilaitoksella. Ajatusoli petollinen, sillä mikään ei pakottanutsaattamaan järjestelmää valmiiksi taiedes käyttämään sitä.

Oulun Veden laatukäsikirjan valmis-tumisen jälkeen laadunhallintaa koske-vat standardit uusittiin täysin. ISO9000:2000 laadunhallintajärjestelmääkoskeva standardikokoelma ilmestyisuomeksi. Tämä aiheutti sen, että laa-tukäsikirja kirjoitettiin kokonaan uusik-si. Samalla Oulun Veden johto otti ta-voitteekseen laadunhallintajärjestelmäntäysin valmiiksi saattamisen ja sertifi-kaatin hakemisen sille.

Tavoitteet kirjattiin laitoksen strate-giasta ja visiosta johdettuihin vuosita-son tavoitteisiin siten, että toimintaoh-jeet piti saada valmiiksi vuoden 2004loppuun mennessä ja laadunhallinta-

Oulun Vesi sertifioitiinOulun Vesi sai ensimmäisenä suurena vesilaitoksena Suomes-sa ISO 9001:2000 standardin mukaisen laatujärjestelmäserti-fikaatin. Sertifikaatti kattaa vesihuoltolaitoksen kaikki toiminta-prosessit eli hallinnon ja talouden, suunnittelun, vedenpuhdis-tuksen ja jätevesien käsittelyn, vedenjakelun ja viemäröinnin se-kä laboratoriotoiminnot.

Markku IsoahoIns.(AMK), MScKehittämispäällikkö, Oulun VesiE-mail: [email protected]

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:29 Sivu 26


jestelmän vaatimukset. Sertifioitu or-ganisaatio noudattaa laadunhallinnanperiaatteita, joista tärkeimmät ovatasiakaskeskeisyys ja jatkuvan paranta-misen periaate.

Vesihuoltolaitos toimii kunnan mää-räämällä toiminta-alueella ns. luonnol-lisena monopolina. Näin asiakasnäkö-kulma on erilainen kuin muissa palve-luyrityksissä. Tavallisesti vesihuoltolai-toksen asiakkaat vetoavat juuri laitok-sen monopoliasemaan, kun eivät oletyytyväisiä saamaansa palveluun taituotteisiin. Sertifioitu laadunhallinta-järjestelmä on organisaation tapa osoit-taa kykynsä täyttää asiakasvaatimuksetja lakisääteiset vaatimukset sekä tapaosoittaa asiakkaille ja omalle henkilö-kunnalle pyrkimys suorituskyvyn jat-kuvaan parantamiseen.

Oulun Veden asiakaspalautteiden kä-sittelyä varten on laadittu toimintaoh-je. Sertifiointiprosessin aikana ohjeentoimivuutta arvioitiin käytännössä.Asiakaspalautteiden käsittelyssä ja seu-rannassa todettiin poikkeamia, joihinpiti sopia korjaavat toimenpiteet vieläviime hetkellä ennen selvitysten hy-väksymistä. Parannusten jälkeen pa-

lautteiden käsittely saatiin standardinmukaiselle tasolle.

Laatustandardi ei ota kantaa niihinteknisiin menetelmiin, joilla tehtäviä hoi-detaan, vaan ainoastaan asiakasnäkö-kulmaan ja muihin laadunhallinnan pe-riaatteisiin. Asiakasvaatimusten ja toi-veiden toteuttamisessa tulevat usein vas-taan tekniset ja taloudelliset rajoituksetsekä tasapuolisuuden vaatimukset, mut-ta monesti on kyseessä vain oma ky-vykkyyden puute. Sen takia omaa toi-mintaa on jatkuvasti arvioitava.

Laatujärjestelmäsertifikaatti on ker-

rallaan voimassa kolme vuotta. Sen yl-läpito edellyttää määräaikaisarviointejanoin kerran vuodessa ja kauden lopus-sa uudelleensertifioinnin. Sertifikaatinensimmäinen määräaikaisarviointi on jomarraskuussa. Silloin nähdään ’’viralli-sesti’’, miten järjestelmä on saatu käyt-töön. Laadunhallintajärjestelmä käsittäälaatukäsikirjan, toimintaohjeet ja työoh-jeet. Laatukäsikirja on nähtävänä OulunVeden kotisivulla internetissä osoittees-sa www.ouka.fi/vesi.

Maikkulan vesitorni Lämsänjärveltä katsottuna. Kuva: Oulun Vesi.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:55 Sivu 27


V E S I H Y G I E N I A

Porakaivojen raudan alkuperää luo-taava tutkimus käynnistyi pora-kaivojen veden laatuun liittyvien

havaintojen perusteella. Useissa rauta-ongelmaisissa kaivoissa rautapitoisuu-den oli todettu alenevan, kun kaivoakäytettiin runsaasti. Tämän mukaanpaikallinen kalliopohjavesi näyttäisi si-sältävän vain niukasti rautaa, ja konta-minoituminen saattaisi tapahtua vastakaivotilassa. Teknikko Asko Virtanenkiinnitti huomiota tällaisiin säännön-mukaisuuksiin ja pyrki etsimään rat-kaisua rautaongelmaan hiiliteräksisensuojaputken vaihdolla (Asko Virtanen,suullinen tiedonanto 2004). Kun suoja-putki vaihdettiin haponkestävään te-räsputkeen, veden laatu parani selväs-ti, antaen viitteitä maaporausputkenhaitallisesta vaikutuksesta.

Maaporattujen kalliokaivojenrakenne

Kaivon porausvaiheessa maakerros lä-vistetään, ja tässä yhteydessä reikäänasennetaan putki, jonka tehtävänä onpitää kairattua reikää avoinna. Jos kal-liopintaa peittävä maakerros on ohut,putkimateriaalina käytetään useinmuovia. Teräksistä maaporausputkeakäytetään alueilla, joilla maapeitteetovat niin paksuja, ettei muoviputki oleriittävän kestävä. Tällöin putkimate-riaalin on kestettävä siihen kohdistu-va rasitus porauksen aikana, sekä maa-paine, jolle se altistuu kaivon käytönaikana. Materiaalina on 1950-luvultalähtien käytetty Fe-37 rakennehiilite-rästä. Kosteissa olosuhteissa edellämainittu teräs ei ole korroosionkestä-

Kaivorakenteen vaikutusporakaivovesien rautaongelmiin

Haja-asutusalueilla rauta on yksi merkittävimmistä juomavedenlaatua huonontavista tekijöistä. Suomessa tehtyjen pohjave-den laatua kartoittavien tutkimusten mukaan porakaivot ovatraudan suhteen rengaskaivoja ongelmallisempia. Syynä on pi-detty kallioperässä vallitsevia, raudan liukenemista edistäviäolosuhteita. Porakaivojen rakenteeseen kuuluvan teräksisen maa-porausputken vaikutusta kaivoveden laatuun ei ole juurikaanotettu huomioon. Tämä putki saattaa muodostaa merkittävänraudan lähteen maaporattujen kalliokaivojen kohdalla.

Katri Kähköläopiskelija Helsingin yliopisto, Geologian laitosE-mail: [email protected] perustuu Katri Kähkölän pro gradu-opinnäytetyöhön Helsingin yliopiston Geolo-gian laitoksella.

Juha KarhuGeokemian ja hydrogeologian professoriHelsingin yliopisto, Geologian laitosE-mail: [email protected]

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:55 Sivu 28


sutilaan johdettiin suojakaasua, jotta li-sähapen liukeneminen ilmasta veteenestyisi. Astian kanteen poratun, kor-killa suljettavan läpiviennin kautta ve-destä otettiin näytteitä ja mitattiin liu-enneen hapen, redox-potentiaalin,pH:n ja sähkönjohtavuuden muutok-sia ajan suhteen. Näytteistä analysoi-tiin raudan ja mangaanin pitoisuudetsekä suodattamattomasta että 0,45 µmsuodattimen kautta suodatetusta näyt-teestä. Suodatettujen näytteiden Fe- jaMn-pitoisuuksien katsottiin vastaavanveteen liuenneiden komponenttien pi-toisuuksia. Suodattamattomista näyt-teistä analysoidut koostumukset sisäl-tävät sekä liuenneiden komponenttienmäärät että suspensiossa olevat raudanja mangaanin yhdisteet. Rautaputkenseistyä astiassa viikon ajan, vettä alet-tiin vaihtaa tuoreeseen, niukasti rautaasisältävään luonnon pohjaveteen. Ve-den virtaus oli alussa hidasta. Virtaus-nopeutta nostettiin muutaman vuoro-kauden välein. Veden vaihdolla jälji-teltiin tilannetta, jossa viikon käyttä-mättömänä ollut porakaivo otetaan jäl-leen käyttöön.

Vedestä mitattu redox-potentiaali ku-vaa ympäristön hapetuspotentiaalia ja

tuksen 461/2000 laatusuositus raudanenimmäispitoisuudeksi on 0,2 mg/l ta-lousvesille, joita jaetaan osana julkistatai kaupallista toimintaa (Anon. 2001a).Yksittäistalouksien talousvesikaivoillelaatusuositus on 0,4 mg /l (Anon.2001b).

Maaporausputkenkäyttäytyminen vedessä

Vuoden 2004 aikana toteutetulla tutki-muksella pyrittiin selvittämään maa-porausputken vaikutuksia veden laa-tuun. Kokeita tehtiin sekä laboratorios-sa pyrkien mallintamaan porakaivonolosuhteita, että kentällä todellisissa olo-suhteissa. Työssä kiinnitettiin huomio-ta raudan geokemiaan, esiintymiseenpohjavedessä, metallisen raudan kor-roosioon ja rautayhdisteiden liukoi-suuteen.

Laboratoriossa tehdyllä kokeella jäl-jiteltiin suojaputken todellista hydro-geologista ympäristöä niin tarkastikuin mahdollista. Noin 30 cm pitkäpätkä käyttämätöntä, ilman muovi-vaippaa olevaa suojaputkea upotettiinkannelliseen, vedellä täytettyyn asti-aan. Vesikerroksen yläpuoliseen kaa-

vää (Iisalo 1999). Näin ollen maapora-tussa kaivossa käytettävä suojaputki-materiaali saattaa kontaminoida kai-vovettä.

Kallioporakaivoissa vedenpinta onusein kalliopinnan yläpuolella. Näin ve-si ja suojaputki ovat suorassa kontak-tissa keskenään ja redox-reaktioita saat-taa tapahtua rautaputken ja veden vä-lillä. Asiasta ei ole tehty varsinaista sel-vitystä. Vuonna 1983 julkaistussa poh-javesikaivojen aine- ja työselityksessäkuitenkin annetaan ohje, jonka mukaansiivilä- ja jatkoputkien korroosionkes-tävyyden tulisi olla hyvä ja niiden käy-tön on oltava sallittua yleisessä veden-jakelussa (Anon. 1983). Vuonna 1996annetussa ohjekortissa ohjeistetaankäyttämään suojaputkimateriaalinaruostumatonta terästä. Myös hiilite-räsputken vuoraaminen erillisellämuovisella eristysputkella sallitaan(Anon. 1996). Tällä hetkellä uusissa po-rakaivoissa käytetään paljon muovisiaeristeputkia.

Rauta pohjavedessäRauta on neljänneksi yleisin alkuainemaankuoressa. Pohjaveteen liukeneealkuaineita, kuten rautaa, ympäröi-västä maa- ja kallioperästä. Raudan liu-kenemiseen mineraaleista vaikuttavateniten ympäristön hapetus-pelkis-tysolot sekä pohjaveden pH. Rautaesiintyy luonnonvesissä kahdella ha-petusasteella. Hapettuneempi ferri-rauta (Fe3+) saostuu vedessä yleensäerittäin niukkaliukoisena, punarus-keana ferrihydroksidina (Fe(OH)3).Pelkistyneempi, ferrorauta (Fe2+) onpaljon edellistä liukoisempi. Veteen liu-enneen hapen runsaudesta johtuenraudan pitoisuudet luonnonvesissäovat pieniä verrattuna maankuorenmuihin yleisiin alkuaineisiin, kutenkalsiumiin, magnesiumiin, natriumiinja kaliumiin.

Rauta ei ole haitaksi terveydelle. Sii-tä aiheutuva juomaveden metallinenmaku heikentää kuitenkin veden laatuakuluttajan näkökulmasta katsottuna.Rautapitoinen vesi pilaa vesikalusteitaja astioita värjäämällä ne punaruskeik-si. Toisinaan rautasaostumat tukkivatputkistoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ase-

Kuva 1. Laboratoriokokeessa mitatut raudan ja veteen liuenneen hapenpitoisuuksien muutokset ajan funktiona. Katkoviivat kuvaavat virtausolojenmuutosta. Vaiheessa 1 vesi oli seisovassa tilassa. Vaiheessa 2 virtausnopeus oli11,5 l/vrk, vaiheessa 3 13 l/vrk ja vaiheessa 4 kaikki astiassa ollut vesi (27 l)vaihtui vuorokauden aikana. Vaiheessa 1 liuenneen hapen määrä pieneni jaraudan pitoisuus kasvoi. Veden virratessa vaiheiden 2–4 aikana, liuenneenraudan pitoisuus pieneni voimakkaasti.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:56 Sivu 29


se annetaan Eh-lukuna. Normaaleillapohjaveden pH-arvoilla ja korkeilla Eh-arvoilla rauta hapettuu kolmenarvoi-seksi ferriraudaksi. Alhaisilla Eh-ar-voilla rauta esiintyy kahdenarvoisenaferrorautana.

Laboratoriokokeen tuloksissa näkyyselkeästi raudan korroosioreaktion hap-pea kuluttava vaikutus (Kuva 1). Ko-keen alussa veden happipitoisuus oli6,3 mg/l, mistä se aleni 0,1 mg/l tasol-le ensimmäisen viikon aikana. Samallaredox-potentiaali laski n. 0,5 V:sta 0,05V:iin ja liuenneen raudan määrä koho-si arvoon 7 mg/l. Kokonaisraudan pi-toisuus oli myös korkeimmillaan en-simmäisen viikon aikana; 28 mg/l. pHnousi 7,0:sta arvoon 7,7. Veden laadunnopea ja radikaali muutos yllätti. Kunhappipitoista vettä alettiin johtaa ve-siastiaan, liuenneen raudan osuus pu-tosi välittömästi arvoon 0,3–0,5 mg/l.Kokonaisrautaa oli edelleen runsaasti,mutta virtausnopeutta edelleen nostet-taessa sen pitoisuudella oli laskevasuunta.

Laboratoriokokeessa mitattiin myöspH- ja Eh-arvoja (Kuva 2). Kokeessavallinneessa tilanteessa metallisen rau-dan reaktiot muuttivat ympäristön Eh-pH-oloja. Rauta pyrkii esiintymään ha-petusasteella, jolla se on stabiili vallit-sevissa Eh-pH-oloissa. Vaiheessa 1 me-tallisen raudan reaktiot kuluttivat liu-ennutta happea ja pienensivät Eh-ar-voa. Vaiheessa 2 happipitoinen vesi pa-lautti Eh-arvon lähelle alkuperäistä ta-soa.

Pourbaix (1966) havainnollisti raudankorroosiokäyttäytymistä Eh-pH-diagram-min avulla (Kuva 3). Eh-pH-aluetta, jol-la rauta esiintyy niukkaliukoisena fer-rihydroksidina, kutsutaan passivaa-tiokentäksi. Passivaatiokentän olosuh-teissa raudan pinnalle muodostuu kor-roosion etenemistä hidastava hydrok-sidikalvo. Pienemmillä Eh-arvoilla suo-jaavaa kalvoa ei muodostu ja rauta liu-kenee Fe2+-ionina. Tätä liuenneen fer-roraudan kenttää kutsutaan korroo-siokentäksi. Erittäin alhaisissa Eh-po-tentiaaleissa rauta on stabiili metallise-na rautana. Laboratoriokokeen vai-heessa 1 Eh-pH-olosuhteet siirtyivätpassivaatiokentästä korroosiokentän ra-jalle, ja ympäristö muuttui korroosiollesuosiollisemmaksi.

Jos korroosiotuotteista ei muodostusuojaavaa kalvoa, korroosionopeus onsuoraan verrannollinen veden happi-pitoisuuteen. Korroosio etenee myös,kun muodostuva suojakalvo ei ole riit-tävän tiivis (Kurkela 1988). Suomenpehmeillä luonnonvesillä ei yleensä olekykyä muodostaa tehokasta, korroo-siolta suojaavaa kalvoa metallin pintaanedes passivaatiokentässä (Hyyryläinen1960).

Kenttäkoe suoritettiin Heinolassa,Paistjärven ala-asteen porakaivolla.Koulu on lakkautettu, mutta kaivossaoli käytön aikana ollut rautaongelmia.

Kaivon suojaputkena oli hiiliteräksinenputki ilman muovipinnoitetta. Ennenkokeen aloittamista kaivoa oli pumpat-tu usean kuukauden ajan. Kokeen al-kaessa pumppu pysäytettiin ja kaivos-ta mitattiin liuenneen hapen pitoisuus,redox-potentiaali, pH ja sähkönjohta-vuus, sekä otettiin suodatettu ja suo-dattamaton näyte Fe- ja Mn-analyyse-ja varten. Veden laadun muutoksia seu-rattiin kahdesta eri syvyydellä olevas-ta tutkimuspisteestä. Ylempi, 10 metrinsyvyydellä sijainnut piste, oli suojaput-ken kanssa suorassa kontaktissa. Alem-pi piste oli 35 metrin syvyydellä. Tältä

Kuva 2. Veden Eh-pH-olosuhteiden muutokset laboratoriokokeen aikana.Laboratoriokokeen erilaiset virtausolot on erotettu toisistaan värin avulla. Kokeenalkaessa pH oli 6,96 ja Eh 0,5 V. Veden seistessä (vaihe 1) pH nousi arvoon 7,68ja Eh laski arvoon 0,05 V. Kun uutta vettä johdettiin astiaan (vaihe 2), Eh nousi japH:n nousu pysähtyi hetkeksi. Vaiheissa 3 ja 4 hapetuspotentiaalissa ei tapahtunutenää selkeitä muutoksia, mutta pH nousi edelleen lopulliseen arvoonsa 7,81.

Kuva 3. Raudankorroosio-käyttäytymistäkuvaavaPourbaixin Eh-pHdiagrammi25 °C lämpö-tilassa (Pourbaix1966). Luonnossatavattavat Eh-pH-olosuhtetlankeavatsuorien a ja bväliselle alueelle.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:56 Sivu 30


syvyydeltä otetut näytteet vastaavatverkostoon pumpattavaa vettä.

Veden seistyä kaivossa viikon ajanpumppu käynnistettiin ja seurantaa jat-kettiin. Kaivoa pumpattiin kolmella erinopeudella. Puolentoista viikon pump-pausten jälkeen hiiliteräsputki vaihdet-tiin haponkestävään teräsputkeen. On-nistuneen vaihdon jälkeen kaivoa pum-pattiin kaksi vuorokautta erittäin voi-makkaasti. Tämän jälkeen pumppu py-säytettiin ja veden laatua alettiin jälleenseurata kahdelta syvyydeltä kenttämit-tausten ja näytteenoton muodossa. Vii-kon kuluttua pumppu käynnistettiin javedenlaatua seurattiin edelleen puo-lentoista viikon ajan.

Kokonaisraudan pitoisuuksia mitat-tiin viikon seisottamisjakson jälkeen se-kä kokeen lopussa erikseen hiiliteräk-siselle suojaputkelle ja haponkestäväl-le suojaputkelle (kuva 5). Tuloksistanähdään, että kaivon vesi oli selvästikerrostunut. Pumppauksilla ei ollutsuurta vaikutusta kerrostuneisuuteen.Ilmeisesti runsastuottoisen kaivon vesi

Kuva 4. Paistjärven kaivon vanha hiiliteräksinen suojaputki nostettuna maanpinnalle (Kuva T. Honkasalo 2004).

Kuva 5. Paistjärven kaivontutkimuspisteiden syvyydetja liuenneen raudanpitoisuudet viikonseisottamisjakson ja noinkahden viikon pumppaustenjälkeen. 35 m vastaavedenottosyvyyttä kaivonkäyttötilanteessa.

virtasi kaivotilaan alemmalta tasolta, jaylin kerros säilyi siten verraten häi-riintymättömänä.

Hiiliteräksisen suojaputken kanssakontaktissa oleva ylin vesikerros oliraudan kontaminoimaa. Vesi oli rus-

keaa ja kokonaisraudan pitoisuudetvaihtelivat 20–30 mg/l. Pumppaustenvaikutus pintakerroksen veden laatuunoli melko huomaamaton. Haponkes-tävän putken asennuksen jälkeen rau-tapitoisuus pintakerroksessa laski vä-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:57 Sivu 31


Kuva 6. Paistjärven kaivon veden rautapitoisuuden muutokset 35 metrinsyvyydellä. Hiiliteräksisen putken aikana rautapitoisuus nousi seisovassa vedessäselvästi korkeammalle kuin uuden materiaalin aikana. Pumppauksen aloittamisenjälkeen raudan konsentraatio laski samalle kahden mg/l tasolle kummallakinputkimateriaalilla.

javeteen liuenneen hapen määrä, ympä-ristön hapetuspotentiaali, pohjavedenpH, hiilidioksidipitoisuus ja liukoisetanionit. Lisäksi kallioperän mineraaliensisältämä rauta on toinen mahdollinenlähde veteen liuenneelle raudalle.

Suojaputken vaihdon seurauksenaPaistjärven kaivon rautapitoisuudet las-kivat selvästi alemmalle tasolle. Kolmenviikon pumppauksen jälkeen pitoisuu-det kuitenkin edelleen ylittivät Sosiaali-ja terveysministeriön asettamat talous-veden laatusuositukset. Alemmassa 35m tutkimuspisteessä Fe-pitoisuus oli hy-vin vakaa 2 mg/l, riippumatta suoja-putken laadusta. Tämä rautapitoisuusluultavasti edustaa kallioperästä pohja-veteen liuennutta rautaa. Kalliopohja-vesissä tällainen pitoisuus ei ole poik-keuksellinen. Vuosina 1990–1991 toteu-tetun valtakunnallisen kaivovesitutki-muksen mukaan noin 5 % porakaivove-sistämme ylittää rautapitoisuuden 2mg/l (Korkka-Niemi ja Sipilä 1993). La-hermon (1971) mukaan Kaakkois-Suo-men rapakivigraniittialueella kalliopoh-javesien keskimääräinen rautapitoisuuson niinkin korkea kuin 3,31 mg/l.

Hiiliteräsputken vaihtaminen ha-ponkestävään putkeen poistaa mate-riaalin rautapitoisuutta lisäävän vai-kutuksen. Kallioperästä liukenevaarautaa tämä putkenvaihto ei poista.

littömästi tasolle 5,3 mg/l. Kokeen ai-kana trendi oli jatkuvasti laskeva javiimeisen näytteen rautapitoisuus olivain 0,55 mg/l.

35 metrin syvyydellä tilanne oli toi-nen. Lähes kaikki rauta esiintyi liuen-neessa muodossa, ja siten liuenneenraudan pitoisuudet vastaavat totaalipi-toisuuksia. Kokeen alussa rautapitoi-suus oli noin 2,5 mg/l sekä hiiliteräksi-selle että haponkestävälle putkelle. Ve-den seistessä hiiliteräsputkella varuste-tussa kaivossa, rautapitoisuus kohosiarvoon 7,2 mg/l. Haponkestävän put-ken tapauksessa Fe kohosi maltillisem-min arvoon 3,0 mg/l. Pumppausten ai-kana suojaputken tyypillä ei ollut mer-kitystä veden laadulle. Rautapitoisuuslaski kummassakin tapauksessa 2 mg/ltasolle (Kuva 6).

Teräsputken korroosion vaikutuskaivoveden laatuun

Laboratoriokokeissa havaittiin, että hii-literäsputki kulutti happea ja lisäsi sitäkautta raudan liukoisuutta veteen. La-boratoriossa tehty koe ei kuitenkaan täy-sin vastaa oikeaa porakaivoa. Porakai-voissa on useita muuttujia, jotka vaikut-tavat raudan liukenemiseen teräsput-kesta. Näitä muuttujia ovat esimerkiksialueen kallioperä, kaivon syvyys, poh-

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:57 Sivu 32


Paistjärven tutkimuskaivon osalta to-dettiin, että vähäisen kaivon käytön ai-kana hiiliteräksinen maaporausputkinosti merkittävästi kaivoveden rauta-pitoisuuksia. Jatkuvan pumppauksenaikana suojaputken merkitys oli vä-häisempi.

Kannattaako maaputki vaihtaa?Laboratorio- ja kenttäkokeiden mukaanveden rautapitoisuus seisontajakson jäl-keen pienenee pumpatun vesimääränkasvaessa. Paistjärven kaivossa rauta-pitoisuuden aleneminen vaati kuiten-kin useamman vuorokauden pump-pausta normaalin kotitalouden veden-käyttömäärillä. On luultavaa, että jois-sakin kaivoissa käytön aiheuttama ve-den vaihtuminen riittää parantamaanveden laatua. Joissakin tapauksissa suo-japutken vaihtaminen lienee ainoa rat-kaisu veden rautaongelmien pienentä-miseen.

Maaputken mahdollisen vaihdonkannattavuutta voidaan tutkia yksin-

kertaisen pumppauskokeen avulla.Kallioperästä peräisin olevan raudanmäärästä voidaan saada käsitys pump-paamalla ongelmakaivoa voimak-kaasti, ja tutkimalla veden laatua sit-ten, kun vesi on varmasti vaihtunuttuoreeseen kalliopohjaveteen. Mikäliveden rautapitoisuus on pienentynytriittävästi, talousveden laatua saattaaolla mahdollista parantaa putkea vaih-tamalla.


Anon. 1996. Juomavesikaivot. Rakennustietosää-tiö ja LVI-keskusliitto. 8 s.Anon. 2001a. Soveltamisopas talousvesiasetuk-seen 461/2000: Sosiaali- ja terveysministeriön ase-tus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista javalvontatutkimuksista. Vesi- ja viemärilaitosyhdis-tys & Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 37 s. + 81 s.liitt.Anon. 2001b. Sosiaali- ja terveysministeriön ase-tus pienten yksiköiden talousveden laatuvaati-muksista ja valvontatutkimuksista. Suomen sää-döskokoelma 401/2001.

Hem J. D. 1985. Study and interpretation of thechemical characteristics of natural water. U.S Ge-ological survey water-supply paper 2254. U.SGeological Survey. 264 s.Hyyryläinen E. S. 1960. Korroosioilmiöt eri ym-päristöissä. Teoksessa: Tikkanen M. H. (toim.) Kor-roosio ja sen estäminen. Kemian Keskusliitto.Helsinki. S. 36–62.Korkka-Niemi K. ja Sipilä A. 1993. Valtakunnal-lisen kaivovesitutkimuksen 1990–1991 yhteydes-sä syntyneet perustiedot. Vesi- ja ympäristöhalli-tuksen monistesarja 506. Helsinki. 237 s.Korkka-Niemi K. 2001. Cumulative geological, re-gional and site-specific factors affecting ground-water quality in domestic wells in Finland. FinnishEnvironment Institute.Monographs of the BorealEnvironment Research 20. 98 s.Kurkela S. 1988. Vedet. Teoksessa: Tunturi P. J.(toim.) Korroosiokäsikirja. Suomen Korroosioyhdis-tys. S. 247–265.Lahermo P. 1971. On the hydrogeology of thecoastal region of southeastern Finland. GeologicalSurvey of Finland, Bulletin 252. 44 s.Pourbaix M. 1966. Atlas of electrochemical equi-libria in aqueous solutions. Pergamon Press. 644 s.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:57 Sivu 33


V E S I H Y G I E N I A

Suomessa on käytössä lähes tuhaterilaista lääkeainetta. Vuonna 2003lääkkeiden myynnin arvo oli noin

2,1 miljardia euroa, joka on 6,4 % enem-män kuin vuonna 2002 (Suomen lääke-tilasto 2003). Ihmisen elimistössä ta-pahtuvan aineenvaihdunnan tuloksenanautituista lääkeaineista syntyy lukui-sia aineenvaihdunta- eli metaboliatuot-teita. Riippuen lääkeaineesta, tietty osaerittyy virtsaan ja ulosteeseen myösmuuttumattomana. Muuttumattominalääkeaineita joutuu jätevesiin myös ih-misten heittäessä vanhoja lääkkeitäänviemäriin. Jätevedenpuhdistamolle kul-keutuu siis tuhansien yhdisteiden seos.Jätevedenpuhdistamot eivät kykenetäysin poistamaan näitä yhdisteitä, ja

tällä hetkellä puhdistetuista jätevesistäja pintavesistä on analysoitu noin 80 eri-laista lääkeainetta tai niiden metabolia-tuotetta (Kümmerer 2004). Juomave-destäkin on mitattu lääkeainejäämiämyös meillä Suomessa (Vieno ym.2005). Pitoisuudet ovat yleensä vainkorkeintaan muutamia kymmeniä na-nogrammoja litrassa. Vaikka haitallisiaterveysvaikutuksia ei näissä pitoisuuk-sissa havaittaisikaan, voidaan lääkeai-neita käyttää indikaattoreina toteamaanjätevesipohjaista saastumista pinta- taijuomavesissä. Lääkeaineiden lisäksi jä-tevedet sisältävät runsaasti muita yh-disteitä, kuten hygieniatuotteiden si-sältämiä hajusteita. Yleisesti käytetty-jen lääkeaineiden löytyminen kertoo, et-tä läsnä voi olla myös esimerkiksi hor-

Lääkeainejäämät vesistöissä ja talousvesissä

– ongelma myösSuomessa?Lääkeaineiden löytyminen ympäristöstämme on huolestuttavaa,koska erilaisia yhdisteitä ja niiden aineenvaihduntatuotteita ontuhansia. Lääkeaineet ja osa aineenvaihduntatuotteista on fy-siologisesti erittäin aktiivisia yhdisteitä eikä niiden ympäristö-vaikutuksista tiedetä vielä paljoakaan. Jätevesiperäisiä lää-keainejäämiä on löydetty pintavesistä ja juomavedestä myösSuomessa. Onko vaarana, että käyttämistämme lääkkeistä tu-lee uusi ympäristöongelma?

Niina Vieno dipl. ins., Tutkija, Åbo Akademi.E-mail: [email protected] tekee aiheesta väitöskirjaa Tam-pereen Teknillisen Yliopiston bio- ja ympä-ristötekniikan laitokselle.

Leif KronbergDosentti. Åbo Akademi,Institutionen för organisk kemi.E-mail: [email protected] pääasialliset tutkimusaiheet ovathaitalliset kemikaalit ympäristössä, niidenesiintyminen ja hajoaminen sekä syöpää ai-heuttavien aineiden ja DNA:n väliset vuoro-vaikutukset.

Tuula Tuhkanen Professori, Tampereen Teknillinen Yliopisto,bio- ja ympäristötekniikan laitos.E-mail: [email protected] on ympäristötekniikan professori.

VT0506 s06-38 24.11.2005 13:58 Sivu 34


pahtuu yleensä biohajoamalla, muttaosa yhdisteistä, kuten diklofenaakki jaeräät antibiootit, voivat myös adsor-boitua lietteeseen. Tällöin lääkeaine-ongelma siirtyy lietteenkäsittelyyn. Josyhdisteet eivät tässä käsittelyssä hajoa,voivat ne päätyä luontoon käsitellynlietteen loppusijoitusalueelta. Biohajo-avat yhdisteet poistuvat jäteveden-puhdistusprosessissa yleensä sitä pa-remmin mitä pidempi on lieteikä. Par-haat poistumat ovatkin yleensä laitok-silla, joiden prosessi sisältää nitrifioivantypen poiston. Talvisaikaan jätevedenalhainen lämpötila heikentää mikrobi-toimintaa ja myös puhdistustehok-kuutta. Olemme havainneet jopa 25% alhaisempia poistumismääriä tal-vella verrattuna muihin vuodenaikoi-hin. Tästä syystä puhdistetun jäteve-

sen pitoisuudet ovat aina olleet allemääritysrajan (25 ng/l). Taulukkoon 2on koottu yhteenveto mitatuista pi-toisuuksista ja poistumismääristä puh-distamoilla. Puhdistamokohtaisia tu-loksia on saatavilla julkaisusta Lind-qvist ym. 2005b. Pitoisuudet vastaavatsuurelta osin muualla maailmassa mi-tattuja arvoja. Ibuprofeenia jätevesis-sämme on kuitenkin huomattavastienemmän kuin esimerkiksi Keski-Eu-roopan puhdistamoilla ja diklofenaak-kia puolestaan vähemmän. Tämä joh-tuu erilaisista käyttömääristä. Suo-messa ibuprofeeni on yleisin vaikutta-va aine tulehduskipulääkkeissä, mut-ta Keski-Euroopassa ei kovin yleinen.Poistuminen jätevedenpuhdistuksessavaihtelee lääkeaineesta ja puhdistus-prosessista riippuen. Poistuminen ta-

moneja, joita käytetään määrällisesti vä-hän, mutta joiden haittavaikutukset il-menevät jo niin pienissä pitoisuuksis-sa, ettei niitä pystytä mittaamaan.

Jäte-, pinta- ja juomavesistä mitattu-jen pitoisuuksien vertaaminen eri mai-den välillä on vaikeaa, sillä lääkkeidenkäyttö vaihtelee suuresti maittain. Jäte-vesissä pitoisuudet ovat yleensä muu-tamasta sadasta nanogrammasta kym-meniin mikrogrammoihin litrassa. Pin-tavesissä liikutaan korkeintaan sadois-sa ja juomavesissä kymmenissä na-nogrammoissa litraa kohti. Tarkempiapitoisuustietoja on saatavilla esimer-kiksi EU-projekti Poseidonin loppura-portista (Poseidon 2004). Projektin tar-koituksena oli arvioida lääkeaineidenja hygieniatuotteiden poistumista jäte-ja juomavedenpuhdistuksessa ja löytääkeinoja estää kemikaalijäämien kul-keutuminen jätevesistä juomavesiin. Pi-toisuustietojen lisäksi raportista löy-tyy siis myös tuloksia erilaisten jäte- jajuomavedenkäsittelyprosessien, lietteenkäsittelyn ja puhdistettujen jätevesienmaaimeytyksen vaikutuksesta lääkeai-nejäämiin.

Lääkeaineet Suomen jätevesissäLääkehoidon aikana lääkeaineet ja nii-den aineenvaihduntatuotteet erittyvätjätevesiin. Pitoisuudet vaihtelevatlääkkeiden käytön ja jätevesimäärienmukaan. Suomen lääkelaitos julkaiseevuosittain Suomen Lääketilaston, jon-ka tietojen perusteella voi laskea lää-keaineiden keskimääräiset käyttömää-rät Suomessa. Tämä antaa jo hyvän ku-van siitä, mitä lääkeaineita näytteistäkannattaa tutkia. Taulukkoon 1 onkoottu joidenkin lääkeaineiden käyt-tömääriä Suomessa vuonna 2003. Jäte-veden lääkeainepitoisuuksiin vaikut-taa myös se, kuinka suuri osa lääkeai-neesta metaboloituu käyttäjissä, sekämahdolliset hajoamisprosessit viemä-riverkostossa.

Olemme tutkimuksessamme mitan-neet Taulukon 1 yhdisteistä ibuprofee-nin, naprokseenin, ketoprofeenin, dik-lofenaakin ja betsafibraatin määriäkymmeneltä jätevedenpuhdistamoltasaaduista tulevan ja puhdistetun jäte-veden näytteistä. Diatsepaamia on ana-lysoitu yksittäisistä näytteistä, mutta

Taulukko 1. Eräiden lääkeaineiden käyttötarkoitus ja kulutusmäärätSuomessa vuonna 2003 (Suomen lääketilasto 2003)

Lääkeaine Käyttötarkoitus Käyttömäärä Käyttömäärä(kg/vuosi) (g/vuosi/henkilö)*

Ibuprofeeni Tulehduskipulääke 75450 14,4

Naprokseeni Tulehduskipulääke 6550 1,25

Metoprololi Beetasalpaaja 5315 1,00

Karbamatsepiini Epilepsialääke 4860 0,93

Ketoprofeeni Tulehduskipulääke 1270 0,25

Diklofenaakki Tulehduskipulääke 965 0,18

Siprofloksasiini Antibiootti 830 0,16

Betsafibraatti Kolesterolilääke 445 0,085

Fluoksetiini Depressiolääke 240 0,045

Diatsepaami Rauhoittava 188 0,035

* Suomen väkiluku vuonna 2003= 5,222 miljoonaa

Taulukko 2. Mitattujen pitoisuuksien keskiarvot tulevassa ja lähtevässäjätevedessä sekä poistuma jätevedenpuhdistamolla (n= 10)

Lääkeaine Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Poistuma(µg/l) (µg/l) (%)

Ibuprofeeni 13,6 0,90 94

Naprokseeni 4,8 0,75 83

Ketoprofeeni 1,8 0,39 80

Diklofenaakki 0,40 0,35 16

Betsafibraatti 0,47 0,26 48

VT0506 s06-38 24.11.2005 14:01 Sivu 35


den pitoisuudet ovat tällä kyseiselläpuhdistamolla olleet talvella korkeim-mat.

Lääkeaineet Suomen pintavesissäKun vesistöön purettu jätevesi sisältäälääkeainejäämiä, riippuu täysin purku-vesistön luonteesta, millaisia pitoi-suuksia niistä löytyy. Jos purkuvesistöon suuri järvi tai joki, pitoisuudet yleen-sä laimenevat alle määritysrajan, jokatässä tutkimuksessa on 5 ng/l. Näin onesimerkiksi Kokemäenjoessa tai Tam-pereen Pyhäjärvessä. Kokemäenjoessavoidaan kuitenkin havaita lääkeaine-

jäämiä jätevedenpuhdistamoiden pur-kupaikoilla (Kuva 1). Kun purkuvesis-tönä on joki, jonka virtaama ei riitä lai-mentamaan pitoisuuksia alle määritys-rajan, voidaan lääkeainejäämiä havaitakymmenien kilometrien päässä purku-paikalta. Tällaisia jokia ovat esimerkik-si Seinäjoki, Aurajoki ja Vantaanjoki. Sei-näjoen yhtyessä Kyrönjokeen vesimää-rä kasvaa ja pitoisuudet laimenevat al-le määritysrajan. Aurajoessa lääkeaineetkulkeutuvat Turkuun asti ja niitä voi-daan hyvin pienissä pitoisuuksissa (n.8 ng/l) havaita myös Turun juomave-dessä (Kuva 2). Talvella tilanne on pa-hin, koska pitoisuudet Auran jäteve-

denpuhdistamon puhdistetussa jäteve-dessä ovat korkeimmat ja alhainen ve-den lämpötila estää lisäksi biohajoami-sen ja jääpeite puolestaan valohajoami-sen. Vantaanjoessa on myös havaitta-vissa lääkeaineiden kulkeutumista jo-essa jätevedenpuhdistamoiden purku-paikoilta. Saavuttaessaan Helsingin, pi-toisuudet ovat edelleen 16–30 ng/l, riip-puen lääkeaineesta. Huolestuttavaksitilanteen tekee se, että Vantaanjoki onHelsingin vesilaitoksen varavedenotta-mo, jos Päijänteen vettä esimerkiksitunnelin korjauksen vuoksi ei voidakäyttää.

Kuva 1.TutkittujenlääkeaineidenpitoisuuksiaSuomenjokivesissä.

Kuva 2. TutkittujenlääkeaineidenpitoisuuksiaAurajoessa Auranjäteveden-puhdistamonpuhdistetunjätevedenpurkupaikalla,Turun vesilaitoksenraakaveden-ottamolla (32 kmalajuoksulle) jaTurun juoma-vedessä.

VT0506 s06-38 24.11.2005 14:01 Sivu 36


töissä ja juomavedessä ei ole vain Kes-ki-Euroopan ja Yhdysvaltojen taajaanasuttujen alueiden ongelma vaan myösSuomessa pienenkin paikkakunnan jä-tevedet voivat voimakkaasti vaikuttaapurkuvesistöjen lääkeainejäämien mää-rään. Suomessa lääkeaineiden käyttö onmuiden länsimaiden tavoin korkea jatäten ei ole yllätys, että jäämiä löytyy jo-pa juomavedestä. Suomesta tekee vieläerityisen se, että talvella jätevedenpuh-distamot toimivat alhaisen lämpötilanvuoksi usein muita vuodenaikoja hei-kommin. Pintavesissä jääpeite ja kylmätvedet vähentävät lääkeaineiden bio- javalohajoamista. Lisäksi jokien virtaa-mat ovat yleensä talvella muita vuo-denaikoja pienempiä, jolloin laimene-minen on vähäisempää. Pitoisuudetmonissa jokivesistöissä ovatkin samaaluokkaa kuin keskimäärin Euroopassa.Kun mukaan lasketaan lisäksi haja-asu-tuksen jätevedenhuollon mukanaantuomat kysymykset, lääkeainejäämä-kysymys saattaa laajeta ongelmaksi.


Kümmerer, K. Pharmaceuticals in the environment– Scope of the Book and Introduction. 2004. InPharmaceuticals in the environment, Sources,Fate, Effects and Risks. Kümmerer (Toim.) Sprin-ger, Berlin, Germany.Vieno, N., Tuhkanen,T. ja Kronberg, L. 2005. Sea-sonal variation in the occurrence of pharmaceuti-cals in effluents from a sewage treatment plant andin the recipient water. Environmental Science andTechnology. Tarkastettu käsikirjoitus lähetetty.Lindqvist, N., Tuhkanen, T. ja Kronberg, L. 2005.Occurrence of acidic pharmaceuticals in raw andtreated sewage and in receiving waters. Water Re-search 39: 2219–2228.Poseidon 2004. EU-projekti Poseidonin loppura-portti: Assessment of Technologies for the Remo-val of Pharmaceuticals and Personal Care Productsin Sewage and Drinking Water Facilities to Impro-ve the Indirect Potable Water Reuse. Saatavillawww-osoitteesta: http://www.eu-poseidon.com/Suomen lääketilasto 2003. Suomen lääkelaitos.Saatavilla www-osoitteesta: http://www.nam.fi/laa-ketieto/kulutustiedot/laaketilasto_2003/index.htmlSYKE 2005. Haja-asutuksen jätevedet. Suomenympäristökeskuksen internet-sivut: www.ymparis-to.fi.

lyssä vedessä havaittaisi, voi siellä kui-tenkin olla lukuisia vaikutukseltaantuntemattomia hapetustuotteita. Memb-raanisuodatus on erittäin tehokas lää-keainejäämien poistotekniikka. Mene-telmässä lääkeaineet eivät kuitenkaanhajoa ja ongelma siirtyy retentaatin kä-sittelyyn.

Haja-asutuksen jätevedetSuomessa asuu noin miljoona asukastakeskitetyn viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn ulkopuolella. Saman verranasuu osa-aikaisesti loma-asunnoilla vas-taavien palvelujen ulkopuolella. (SYKE2005) Näiden asukkaiden on turvau-duttava kiinteistökohtaiseen jäteve-denkäsittelyyn. Tekniikoita on tarjollauseita, joista esimerkkinä voi mainitamaasuodatuksen, biologis-kemiallisetpanospuhdistamot ja biosuodattimet.Pelkästään maasuodatukseen tai ke-mialliseen saostamiseen perustuvin tek-niikoin ei ole mahdollista saavuttaa kor-keaa lääkeaineiden poistoa. Panospuh-distamot ja biosuodattimet voivat tässäsuhteessa toimia hieman paremmin,mutta sekin vaatii riittävää laitteiden yl-läpitoa ja huoltoa. Olemme tutkimuk-sissamme mitanneet jopa 4.4 µg/libuprofeenipitoisuuksia yksityisen ta-louden jätevesinäytteestä, joka oli ke-rätty esikäsittelyn jälkeen ennen maa-suodatusta. Pitoisuus on moninkertai-nen verrattuna kunnallisen jäteveden-puhdistamon puhdistettuun jäteveteen.Lääkeaineiden joutuminen ympäristööntällaisten pienpuhdistamoiden kauttasaattaakin Suomessa olla suurempi ym-päristöriski kuin kunnalliset jäteveden-puhdistamot, ja asia vaatii pikaista li-sätutkimusta.

LoppusanatJätevedet sisältävät tuhansia erilaisia ih-misten käyttämiä kemikaaleja, kutenhygieniatuotteita, lääkeaineita ja hor-moneita. Lääkeaineita voidaan käyttääindikaattoreina toteamaan jätevesipe-räistä saastumista pinta-, pohja- ja juo-mavesissä. Jos niitä löytyy vaikkapajuomavedestä, kertoo se, että myös mui-ta jätevedessä olleita kemikaaleja onmahdollisesti päässyt talousveteen.

Lääkeaineiden esiintyminen vesis-

Mitatut pitoisuudet eivät ylitä ym-päristölle mitattuja akuutin toksisuu-den rajoja, joka useimmalle yhdisteelleon vähintään muutamia mikrogram-moja litrassa. Lääkeaineita ja niiden me-taboliatuotteita on kuitenkin olemassatuhansia ja niiden akuuteista tai kroo-nisista yhteisvaikutuksista ei tiedetä vie-lä kovinkaan paljon. Vaikka lääkeaineethajoaisivatkin ajan kuluessa biologises-ti tai valon vaikutuksesta, ovat ne ym-päristössä siinä mielessä pysyviä, ettäniitä joutuu koko ajan suuria määriä jä-tevedenpuhdistamoilta vesistöihin. Esi-merkiksi tutkittua viittä yhdistettä las-ketaan Helsingin jätevedenpuhdista-molta Suomenlahteen n. 600 g/vrk eliyli 200 kg vuodessa. Myös tilanteissa,joissa jätevedenpuhdistamot joutuvatohittamaan puhdistusprosessin ja las-kemaan puhdistamatonta jätevettä jo-kiin, saattavat pitoisuudet hetkellisestinousta hyvinkin korkeiksi. Tällainen ti-lanne voi syntyä esimerkiksi rankkojensateiden aikana, kuten kesällä 2004.

JuomavedenkäsittelySuomessa yleisesti käytössä oleva ke-miallinen saostus ei ole tehokas lää-keainejäämien poistaja. Poistuminen onyleensä vain muutamia prosentteja. Juo-mavedenpuhdistuksessa tehokkaimmatlääkeaineiden poistajat ovat aktiivihii-li, otsonointi ja membraanitekniikat.Nämäkään eivät ole täydellisiä, vaan jo-kaisella on omat hyvät ja huonot puo-lensa. Aktiivihiilen tehoon vaikuttaavoimakkaasti sen käyttöikä: mitä van-hempi hiili sitä heikompi poistuma.Poikkeuksen tekevät yhdisteet, jotkasuodattimessa hajoavat biologisesti. Täl-löin vanhassa hiilessä oleva mikrobi-kasvusto poistaa kyseistä yhdistettätuoretta hiiltä paremmin. Eri lääkeai-neet myös adsorboituvat eri tavoin hii-leen ja poistuminen on hyvin yhdiste-kohtaista. Kuten Turun vesilaitoksen ti-lanteesta nähdään (Kuva 2), ei kemial-linen saostus yhdistettynä aktiivihiili-suodatukseen kykene täysin poista-maan vedestä kaikkia lääkeainejäämiä.Otsonointi on tehokas lääkeaineiden ha-jottaja, mutta syntyvien hapetustuot-teiden hajoamisesta ja niiden ominai-suuksista on vielä hyvin vähän tietoa.Vaikka itse lääkeainetta ei enää käsitel-

VT0506 s06-38 24.11.2005 14:02 Sivu 37


L I I K E H A K E M I S T O

S u u n n i t t e l u j a t u t k i m u s

Puh. (06) 424 2800, fax (06) 424 2888• Akkreditoitu testauslaboratorio T153• Julkisen valvonnan alainen vesilaboratorio.• EELA:n hyväksymä vesilaboratorio.• Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vesilaboratorio.

Sibeliuksenkatu 9 B 00250 HELSINKIPuh. 09-447 161 Fax 09-445 912

VesilaitoksetJätevesilaitoksetFlotaatiolaitokset

Luotsikatu 8 00160 HelsinkiPuh. (09) 692 71 00 Fax (09) 692 71 24www.silakka.pp.fi

✳ kalatalous

✳ vesistötutkimus

✳ vedenhankinta

RK&RK& Kiuru & Rautiainen Oy Vesihuollon asiantuntijatoimisto

Laitosten yleis- ja prosessisuunnittelu Vesihuollon kehittämissuunnitelmatTalous- ja organisaatioselvityksetTaksojen määritysennusteetYmpäristölupahakemukset

SAVONLINNA (015) 510 855 HELSINKI (09) 692 4482 www.kiuru-rautiainen.fi

��

��

��!�� "��#$$%&�'��#$#�(""�)&&��*��+�� ,��-�� -� ��.../ ��/0�

Maa ja Vesi Oy • PL 50 (Jaakonkatu 3), 01621 VantaaPuh. (09) 682 661 • e-mail: [email protected]

Maa ja Vesi

maajavesi.poyry.fi

Competence. Service. Solutions.

maajavesi.poyry.fi

• Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Lappeenranta• Lapua • Oulu • Tampere • Turku • Vantaa

Flotaatiotekniikkaa yli 35 vuottaVesilaitoksetJätevesilaitoksetJäähdytysvesilaitokset

Terveystie 2, 15870 HOLLOLA

puh. (03) 52 351, faksi (03) 523 5252

Aluetoimistot: Jyväskylä, Savonlinna, Vantaa

[email protected]

www.ristola.com

Ympäristötutkimus ja -suunnittelu

Vesihuollon suunnittelu

Yhdyskuntasuunnittelu

Mittaus- ja laboratoriopalvelut

Vesi- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta ja suunnitteluaTritonet OyPinninkatu 53 C33100 TamperePuh. (03) 3141 4100Fax (03) 3141 4140www.tritonet.fi

VT0506 s38-43 Liikehakemisto 24.11.2005 14:12 Sivu 38


V e d e n k ä s i t t e l y l a i t t e e t j a - l a i t o k s e t

• Automaattiset suotimet vedenkäsittelyyn• Erilaiset säiliöt vaihteleviin prosesseihin• RO-laitteistot ja Nanosuodatuslaitteet• UV-lamput ja Otsoninkehityslaitteistot• pH-, Cl2- ja johtokykysäätimet uima-allas- ja vesilaitoskäyttöön• Vedenkäsittelyjärjestelmien komponentit• Vedenkäsittelyn prosessisuunnittelu• Aqua-Dos vesiautomaatitHarkkoraudantie 4, 00700 Helsinki, puh. 09 350 88 140, fax. 09 350 88 150Email: [email protected], internet: www.dosfil.com, Antti Jokinen GSM 0400 224777

– Vedenkäsittelyn hallintaa –

UV-LAITTEET♦ JUOMAVEDET ♦ JÄTEVEDET♦ UIMA-ALTAAT ♦ PROSESSIVEDET

PINNINKATU 53 B PUH. (03) 35 95 40033100 TAMPERE FAX (03) 35 95 444www.sk-trade.com

ProMinent Finland Oy

- UV-desinfiointi- Mittaus- ja säätötekniikka- Annostuspumput- Kemikaalisäiliöt- Otsonointi- Polymeerilaitteet- Klooridioksidilaitteet- Käänteisosmoosi (RO)

MYYNTI : HUOLTO : VARASTO

Orapihlajatie 39, 00320 HELSINKI

puh. (09) 4777 890 fax (09) 4777 8947

www.prominentfinland.fi

Yhteistyöllä luontoa säästäviin tuloksiin◆ Laaja valikoima kiertomäntäpuhaltimia:

Hibon, Hick Hargreaves, WKE ja Roots◆ Elmacron-näytteenottimet ja pH-laitteet◆ ProMinent-pumput, hoito- ja valvontavälineet◆ Mukavat ja hajuttomat BioLet-kompostivessatKysy lisää! Meiltä saat asiantuntevaa palvelua!

Launeenkatu 67 Puh. (03) 884 08015610 LAHTI Fax (03) 884 0840

Internet: http://www.y-laite.fi Sähköposti: [email protected]

Yrittäjäntie 1270150 KuopioPuh. (017) 279 8600Fax (017) 279 8601



V e s i h u o l l o n k o n e e t j a l a i t t e e t

Turvekuja 6, 00700 Helsinkipuh. 075 324 0300, fax (09) 558 053, www.abspumps.com

ABS Pumput Oy

• pumppaamot• jätevesipumput

• kaukolämpöpumput• NOPOL/OKI ilmastimet• epäkeskoruuvipumput• työmaauppopumput

• potkuripumput• tyhjöpumput• sekoittimet

Hydropress Huber Ab

ROTAMAT® ja STEP SCREEN® välpät

HUBER WAP välppeen pesu/puristus

COANDA hiekkapesuri

ROTAMAT® lietteenkäsittelylaitteet

CONTIFLOW hiekkasuodatin

Sinikalliontie 1, 02630 Espoo,

puh. 09-2705 2656, fax 09-2705 2657

[email protected], www.hydropresshuber.fi

Kaikki laitteet mekaaniseen jäteveden-

käsittelyyn:

J ä t e v e s i e n - j a l i e t t e e n k ä s i t t e l y

Pumput, Sekoittimet ja PumppaamotMyynti, Vuokraus, Huolto ja Koulutus

ITT Flygt-Pumput OyYrittäjäntie 28, 01800 KlaukkalaPuh (09) 8494111 Fax (09) 8524910

www.flygt.fi

[email protected] [email protected]

Vernissakatu 8 A, 01300 VantaaPuh. (09) 343 6200, fax (09) 3436 2020

• RUMPUSIIVILÄT• HIEKANPESURIT• RUUVIKULJETTIMET• DEKANTTERILINGOT

• SUOTONAUHAPURISTIMET• VÄLPÄT JA PURISTIMET• NESTESUODATTIMET• POLYMEERILAITTEET



VESIKEMIKAALIENYKKÖNEN

Kemira OyjKemwater FinlandPL 330, 00101 HELSINKIPuh. 010 86 1211, fax 010 862 1968http://kemwater-fi.kemira.com

V e s i k e m i k a a l i t

YT05 -messuilla arvontaan osallistuneiden kesken on arvottu Pumppulohjan valmistama ISKU-Jet 2R -vesiautomaatti.Voittaja on Wiser Oy:n projektipäällikkö Jorma Ahti. Onnettarena toimi Watman Oy:n Sari Lintula.

www.pumppulohja.fi www.watman.fi



• Valvomotuotteet• Instrumentointi• UV-putket

PL 333, 90401 Oulu (Tuotekuja 4)puh. (08) 5620 200, fax (08) 5620 220www.slatek.fi

Enviro Data Oy• Biopert®-ohjelmat jätevedenkäsittelyn ohjaukseen• puhdistamojen teknistä- ja muuta suunnittelua

Kaunismäenkuja 1,00430 Helsinkipuh. (09) 563 6435 tai 0400-429611

www.envirodata.fi

Rahat heti!Puh. (09) 4242 300

LASKUJEN OSTO

LASKUTUSPALVELU

RESKONTRAN HOITO

FACTORING

PERINTÄPALVELU

LUOTTOTIETOPALVELU

ww

w.s

vea.

fi

T a l o u s j a h a l l i n t o

ESIKÄSITTELYKEMIKAALIT • PINTAKÄSITTELYKEMIKAALIT • PERUSKEMIKAALITVEDENPUHDISTUSKEMIKAALIT • SAOSTUSKEMIKAALIT • RASKASMETALLIEN SAOSTUS

Algol Chemicals Oy • Karapellontie 6 • PL 13, 02611 Espoo • Puhelin (09) 50 991 • Faksi (09) 5099 254

www.algol.fi

A u t o m a a t i o j ä r j e s t e l m ä t



Vaihtotie 9 • 33470 Ylöjärvipuhelin 03-348 4688telefaksi 03-348 [email protected] • www.sptoy.com

Putkistovuotojenselvittelyä • vesijohtoverkostojen

vuotojen selvittelyt• viemäriverkostojen vuotojen haku• vuodonhakulaitteet• vesi- ja jätevesimittarit

sekä järjestelmät• korjausmuhvit sekä

laippaporahaarat• PE-sähköhitsausmuhvit• PE-pistoliittimet

Tämä kaikki yli 15 vuoden kokemuksellaVaihtotie 9 • 33470 Ylöjärvi

puh. 03-348 4717fax 03-348 [email protected] www.sppoy.com

• Vesi- ja viemäri-verkostojen sanee-raukset eri menetelmin.

• Viemärikaivojen sanee-raukset ja vahvistukset.

• Pumppaamoiden sekäerilaisten säiliöiden pinnoitukset.

• Saneeraustarpeen ja -menetelmien arviointi.

V e r k o s t o t j a v u o t o s e l v i t y k s e t

SÄHKÖMUHVIHITSAUSPE- putkille 20 – 500 mm.

Muhvit, osat, hitsauskoneet ja koulutus.

PUSKUHITSAUSKONEET20 – 1600 mm ja koulutus.

PUTKISTOTULPAT 12 – 2000 mm.

OPTIPIPE OYPL 1, 04201 KERAVA

puh. (09) 274 1314, 0400 735 735, fax (09) 274 1313Email: [email protected]

JA-KO BETONI OYPL 202, 67101 KOKKOLAPUH. (06) 8242 700FAX (06) 8242 777

Nopeasti asennusvalmiitKOKKO-painotKOKKO S-10Lukkopaino 90mm:stä ylöspäinKOKKO S-20Sidos 75mm:stä alaspäin

www.kokkobe.fi

24 h (09) 855 30 40Monipuolista viemärihuollon palvelua

kaivon tyhjennyksestä viemäreidenkuvauksiin ja saneerauksiin

asianmukaisella erikoiskalustolla!OTA YHTEYTTÄ!

Puh. (09) 8553 040, fax (09) 852 1616



H A A S T A T T E L U

REACH lisää kustannuksia jaluo osaamista

Euroopan unioni on valmistelemassa uutta kemikaaliasetusta,jonka tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suoje-lua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Kä-siteltävänä olevan ehdotuksen mukaan tämän ns. REACH- jär-jestelmän (Registration, Evaluation and Authorization of Che-micals) tietokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita valmis-tetaan tai tuodaan maahan yksi tonni tai enemmän. Samallavastuu kemikaalien turvallisuudesta siirretään viranomaisiltateollisuudelle.

Miten Kemira on valmistautunut tu-lossa olevaan uuteen kemikaalilain-säädäntöön, Kemwaterin Suomen yk-sikön päällikkö Aija Jantunen?

Kemira on ollut mukana jo 1980-luvul-ta alkaen ns. HPV- ohjelmassa (HighProduction Volume), jossa isot teol-lisuusyritykset USA:sta, Euroopasta jaAasiasta ovat tehneet yhteistyötä kos-kien kemikaaleja, joita valmistetaansuuria määriä, eli useita satoja tonnejavuodessa. Tiettyjen rautatuotteiden vai-kutusten arvioinnissa olemme olleet ve-tovastuussa ja myös alumiinituotteis-sa olemme mukana työryhmissä yh-dessä kilpailijoidemme kanssa. Ohjel-man puitteissa on jo kerätty paljon tie-toa ja saatu tuloksia yleisimpien kemi-kaalien osalta.

REACHin puitteissa testattavien ai-neiden määrä on huomattavasti suu-rempi kuin HPV-ohjelmassa. Kemira onvalmistautunut lainsäädännön muu-tokseen ja tutkimustyön lisääntymiseenperustamalla ns. REACH- osaamiskes-kuksen, johon on alkuvaiheessa pal-kattu 5 tutkijaa.

Mitä REACH merkitsee Kemiralle jasuomalaiselle kemian teollisuudelle?

Käsittelyssä olevan ehdotuksen mu-kaan teollisuus olisi vastuussa tuotta-mistaan aineista koko niiden elinkaarenajan ja sen olisi osoitettava tuotteidenturvallisuus. Tämä lisää tietenkin tuot-tajien kustannuksia, jotka sitten siirty-vät lopputuotteiden hintoihin. Kemi-ralla on tuotannossa noin 200 sellaistaainetta, jotka kuuluvat REACHin pii-riin. Kustannukset yhdestä testattavas-ta aineesta vaihtelevat 50 000 euron ja 3miljoonan euron välillä, joten kyse ontodella merkittävistä kustannuksista,jotka viime kädessä tulevat kuluttajienmaksettavaksi.

Toisaalta lisääntyvä tutkimus onmahdollisuus suomalaiselle kemianteollisuudelle. Suomi on kemian teolli-suudessa vahva maa, jossa sijaitsee kan-sainvälisten yhtiöiden pääkonttoreita jatutkimuskeskuksia. Tuotteiden testaus-vastuu on yleensä konsernitasolla, jol-loin työpaikat ja osaaminen keskittyvätjuuri tällaisiin vahvoihin maihin. Suo-meen on tulossa lisäksi 350 tutkijaa työl-

listävä EU:n kemikaalivirasto, jonkatehtävänä on valvoa ja hallinnoida yri-tysten tekemää kemikaalien rekiste-röinti ja testaustoimintaa sekä valvoaettä jäsenvaltiot toimivat kemikaalival-vonnassa yhtenäisesti. Suomen kemianteollisuuden tulevaisuus on mahdolli-suuksia täynnä ja näyttää hyvin va-loisalta.

Julkisuudessa on ollut esillä ajatus, et-tä kemian teollisuus siirtyisi pois EU:nalueelta direktiivin seurauksena. On-ko tällainen kehitys mahdollinen?

Rekisteröinti- ja hyväksyntämenettelykoskee myös muualta Eurooppaan tuo-tavia aineita, joten jos markkinat ovatEuroopassa, ainakaan direktiivin takiasiirtymistä ei ole tapahtumassa. Vesi-kemikaalien osalta tilanne on sellainen,että tuotannon siirtymisestä ulkomail-le ei ole muutenkaan pelkoa. Liiketoi-minta on hyvin raaka-aine- ja pääoma-valtaista. Työkustannusten osuus onpieni. Alemmilla palkkatasoilla ei saa-vuteta niin suuria hyötyjä, että vesike-mikaaleja alettaisiin tuoda Suomeen esi-

Aija Jantunen

VT0506 s44-48 24.11.2005 14:05 Sivu 44

merkiksi Kiinasta. Korkeat kuljetus-kustannukset estävät keskittymistä, jatuotanto onkin pysynyt pienissä, pai-kallisissa yksiköissä.

Mitkä ovat REACH:n vaikutukset Ke-miran vesikemikaaliliiketoimintaan?

Vesiliiketoiminnassa käytettävät kemi-kaalit ovat pääasiassa rauta- ja alumii-niyhdisteitä, jotka ovat hyvin yleisiämaaperässä ja ne tunnetaan jo hyvin.Näin ollen vesikemikaalien osalta suu-ria yllätyksiä ei ole tulossa.

Olemme hieman huolissamme tiedo-tusvälineissä esiintyvästä pienimuotoi-sen kemikaalifobian lietsomisesta, jokavoi aiheuttaa paljon ongelmia. Kemi-kaalien käytön lopettaminen negatii-visen julkisuuden takia voisi olla hyvin

olleet viime aikoina kohtuullisia. Fer-rosulfaattia käytetään enenevässä mää-rin sementtiteollisuudessa, joten raken-nusteollisuuden buumi Kiinassa ja Yh-dysvalloissa on aiheuttanut saatavuus-ongelmia joissain päin maailmaa. Suo-mesta lähtee tällä hetkellä useita ferro-laivoja maailmalle. Kiinan kova kysyn-tä on nostanut myös alumiiniyhdistei-den hintoja.

Jo aiemmin Suomessa on siirryttypääasiassa rautayhdisteiden käyttöön,koska on huomattu, että ne poistavatnäissä olosuhteissa humusta paremmin.Onnekkaasti rauta on parempi vaihto-ehto puhdistuksen laadun lisäksi myösraaka-aineen saatavuuden kannalta.


haitallista yhteiskunnalle. Täytyy muis-taa, että kemikaaleilla tehdään paljonhyvää ihmisille ja ympäristölle. Esi-merkiksi Suomessa juomaveden laatuja jätevesien puhdistus ovat korkeallatasolla pitkälti kemikaalien käytön an-siosta.

Viime aikoina raaka-aineiden hinnatovat olleet jyrkässä nousussa. Miltävesikemikaalien saatavuus näyttää jat-kossa?

Kemwater saa Suomessa käyttämänsärautaraaka-aineen, ferrosulfaatin koko-naan konsernin muun tuotannon sivu-tuotteena. Myös rikkihappo tulee suo-malaisilta yrityksiltä osittain sivuvir-tana, joten täällä saatavuusongelmia eitule olemaan. Hinnantarkistukset ovat

ToivotammeVesitalouden lukijoille, kirjoittajille, ilmoittajille ja

painotyöhön osallistuneille

Hyvää Joulua jaOnnellista Vuotta 2006

ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Toimitus

VT0506 s44-48 24.11.2005 14:05 Sivu 45


Sulaako Pohjoisen jäämeren ikiaikai-nen, mutta surkastuva jääpeite en-

simmäistä kertaa kokonaan kesällä2040? Vai heikentyykö Golfvirta niinpaljon, että Suomi alkaa muistuttaaGrönlantia? Kuoleeko jääkarhu suku-puuttoon, kun arktiset jäät eivät enääkanna? Kuivuvatko Siperian metsätruohikkoaroiksi? Sulaako ikirouta laa-joilta alueilta aiheuttaen kokonaistenkaupunkien, öljyputkien ja valtateidentuhoutumisen? Tässä muutamia uhka-kuvia, joita ilmastomuutosprofeetat lan-gettavat arktisten alueiden ylle.

Arktinen neuvosto julkaisi viime vuo-den lopulla laajan tutkimuksen arktis-ten alueiden ilmastomuutoksesta ja senmukanaan tuomista uhkakuvista(ACIA 2004). Tulokset tiivistettiin kym-meneen pääkohtaan, jotka ovat todelladramaattisia. Jos ne toteutuvat, näyttääarktinen alue hyvin erilaiselta muuta-man vuosikymmenen päästä kuin mi-tä se nyt on. Kukaan ei kuitenkaan tie-dä kuinka oikeassa Arktinen neuvostoanalyysissään on. Mutta joka tapauk-sessa vaikutamme jatkuvasti siihenminkälainen maapallo on tulevaisuu-

dessa; emme vain tiedä tarkasti millä ta-valla.

Ruotsin tiedeakatemia kutsui Ruot-sin kuningashuoneen toimeksiannostapienen asiantuntijaryhmän pohtimaanarktisen alueen tulevaisuudenuhkia ja-mahdollisuuksia toukokuun viimei-sellä viikolla 2005. Paikka oli teemanmukainen – jäänmurtaja Oden. Tämäjäänmurtaja on länsinaapurimme yl-peys – se on käynyt jo kaksi kertaa tut-kimusmatkalla pohjoisnavalla ja se jat-koi myös tämän asiantuntijakokouksenjälkeen suoraan Kanadaan ja sieltä na-valle. Aloitimme Luulajasta ja purjeh-dimme pari vuorokautta Tukholmaananalysoiden pohjoisia asioita teemana’’Arctic Under Stress – The ThawingTundra’’. Mukana oli 12 tiedemiestä ja-naista, muutama keskeinen poliitikkoja pohjoismaisten kuningashuoneidenedustajia.

Arktisen alueen asetelmat ovat täyn-nä yllätyksiä ja voimakkaita vastak-kainasetteluja, esimerkkinä seuraavavertaus. Saudi-Arabiaa pidetään öljy-tulojensa vuoksi mahdollisuuksienmaana, jolla on varaa vaikka mihin.Maassa on 22 miljoonaa ihmistä ja val-tavat öljytulot. Arktisilla alueilla on ne-lisen miljoonaa ihmistä, mutta tulot öl-jystä ja kaivannaisista ovat vähintäänyhtä suuret kuin Saudeilla. Rahat valu-vat tundralta muualle, haitat jäävät. So-siaalisen kehityksen indikaattorit ker-tovat karua tarinaansa erityisesti poh-joisen alkuperäiskansoista. Esimerkik-si nuorten miesten kuolleisuus Sipe-

riassa ja Pohjois-Kanadassa rikkoo kaik-ki synkkyysennätykset (UNDP 2004).Taloudelliset ja etniset ristiriidat ku-koistavat. Myös tällä tavalla – joka onmeille tuttu köyhistä kehitysmaista –voi siis ikävä kyllä kirjoittaa myös mei-dän pohjoisista lintukodoistamme.

Onko keskiyön auringon maan taivastodella noin synkkä? Ongelmia ja uh-kakuvia riittää – ehkä on terveellistäkinvälillä ravistautua mallioppilasmaail-masta ja katsoa myös niitä asioita jois-sa emme ole ykkösiä. Arktiset alueetovat yhtä lailla tämän planeetan osiakuin muutkin alueet, hyvässä ja pahas-sa. Emme voi kuvitella että ’’suuren’’maailman ongelmat eivät koskisi mei-tä kuin vain television ja sanomalehtienvälityksellä. Pohjoisen rikkailla maillaon lusikkansa tai ehkä pikemminkinkauhansa sopassa globaalien ongelmienaiheuttajina, ratkojina ja kärsijöinä. Mui-den kanssa samassa kulhossa – tietä-mättä kovin tarkasti mitä kaikkea sop-pa pitää sisällään.


ACIA 2004. Arctic Climate Impact assessment: Im-pacts of a Warming Arctic. Cambridge UniversityPress, Cambridge (www.acia.uaf.edu)UNDP 2004. Arctic Human Development Report.United Nations Development Program, New York.

N Ä K Ö K U L M A

Sulavatko pohjoisnavan jäät:Arktiset uhkakuvat pohdittavinaOlli VarisDosenttiVesitalouden ja vesirakennuksen laboratorioTeknillinen korkeakouluE-mail: [email protected]

VT0506 s44-48 24.11.2005 14:05 Sivu 46


Kilpailuvirasto antoi 7.5.2004 päätök-sen vesihuoltolaitoksen (A) tuotois-

ta. Sen jälkeen virasto tarkasteli toisenvesihuoltolaitoksen (B) hinnoittelua, jos-ta tuli päätös 23.9.2005. Molemmat ovatliikelaitoksia.

A:n tapauksessa Kilpailuvirastoa olipyydetty selvittämään, onko laitoksenomistajalleen suorittaman peruspää-oman tuotto kohtuullinen. PäätöksessäKilpailuvirasto viittasi lyhyesti vesi-huoltolakiin ja totesi, että se ei ole toi-mivaltainen arvioimaan A:n hinnoitte-lua vesihuoltolain nojalla, joten vesi-huoltolain tarkastelu jäi vähäiseksi. Ta-pausta tarkasteltiin kilpailunrajoituslainsäännösten nojalla. Päätöksessä todet-tiin selvitysten perusteella, että A:n hin-tataso oli alle maan laitosten keskitason.Päätöksessä todettiin myös, että A:n pe-ruspääoman tuottoa voitiin pitää var-sin korkeana. Kilpailuviraston hankki-mat selvitykset eivät kuitenkaan vii-tanneet sellaiseen hinnoittelun koh-tuuttomuuteen, mikä edellyttäisi asiantarkempaa selvittämistä.

B:n tapauksessa perusmaksujen hin-toja oli korotettu taksarakenteen uudis-tamisen yhteydessä. Taksarakenteenuudistaminen perustui vesihuoltolakiin.Kilpailuvirastolle tuli eräiltä yksityis-henkilöiltä toimenpidepyyntö, jossaepäiltiin, että perusmaksujen korotusoli yhteydessä kaupungin B:lle asetta-maan tuottotavoitteeseen.

Kilpailuvirasto arvioi B:n hinnoitte-lua kilpailunrajoituslain nojalla. Pää-töksessä todettiin, että saadut selvityk-set eivät viittaa siihen, että B:n perimiämaksuja kokonaisuutena arvioiden voi-taisiin pitää kohtuuttomina. Tässä koh-

yleisesti, että kohtuuttoman korkeaahinnoittelua ei voida pitää kilpailunra-joituslain kannalta hyväksyttävänä,vaikka hinnoittelun perusteena olisivatliikelaitoksen omistavan kunnan taikaupungin taloudellisesta asemasta joh-tuvat seikat. Jos hintoja korotetaan mer-kittävästi tai jatkuvasti ilman kustan-nusperustetta tai muuta kilpailuoikeu-dellisesti hyväksyttävää syytä, kilpai-lunrajoituslain 6 §:ssä kielletyn koh-tuuttoman hinnoittelun tunnusmerkis-tö saattaa täyttyä. Vaikka päätöksessäei viitattu tältä osin vesihuoltolakiin,tässä voitaisiin yhtä hyvin mainita myösvesihuoltolain 18 §.

Edellä sanotusta voidaan päätellä, et-tä jos omistajalle maksettavan perus-pääoman tuoton korottaminen johtaisimaksujen merkittäviin tai jatkuviin ko-rotuksiin, tuottovaatimus voitaisiin kat-soa kohtuuttomaksi. Kun maksut pe-rustuvat vesihuoltolaitoksen kustan-nuksiin, niihin on vaikea puuttua kil-pailunrajoituslain tai vesihuoltolain no-jalla. Vesihuoltolain nojalla johtopää-töksissä voidaan mennä vielä pidem-mälle. Varsinkin 18 §:n perusteluista onpääteltävissä, että hyväksyttävää ei oli-si myöskään se, että maksut olisivatasiakkaan kannalta kohtuulliset, muttatuloutusvaatimus niin suuri, että varo-ja ei jäisi tarpeeksi vesihuoltolaitoksenuusinvestointeihin, laitteistojen ylläpi-tomenoihin ja perusparannuksiin.

Anneli Tiainenlakiasiain päällikkö


V E S I V Ä E N T I E T O K A I V O

Vesihuoltolaitosten hinnoittelustataa viitattiin kannattavuuteen (omanpääoman tuottoprosenttiin) ja vertai-luun muiden vesihuoltolaitosten hin-toihin. Muuten tuottoprosenttia ei kä-sitelty, mutta se tuli esiin kuvattaessakaupungin antamia selvityksiä.

Lisäksi Kilpailuvirasto tarkasteli B:ntapausta jonkin verran myös vesihuol-tolain valossa. Päätöksessä todettiinmm., että B:n uudistettu taksarakenneon kasvattanut perusmaksujen osuuttasuhteessa käyttömaksuihin. Yksittäis-ten asiakkaiden perusmaksujen koro-tuksia pidettiin joissain tapauksissa tun-tuvinakin, mutta korotusten vaikutusmaksuihin kokonaisuutena todettiinkuitenkin huomattavasti vähäisem-mäksi. Päätöksessä viitattiin vesihuol-tolain 18 §:stä ja sen perusteluista ilme-neviin kustannusvastaavuus- ja aiheut-tamisperiaatteisiin. Sen jälkeen viitat-tiin vesihuoltolain yleisperusteluihin,joiden mukaan lainuudistuksen pyrki-myksenä oleva maksujen oikea koh-dentaminen todennäköisesti nostaisi joi-denkin kotitalouksien vesihuoltomak-suja, kun vastaavasti toisten maksut pie-nenisivät. Lopulta todettiin, että ei oleilmennyt sellaista, jonka perusteella B:nperusmaksujen korotukset vaikuttaisi-vat yksittäisiltä asiakkailta tai asiakas-ryhmiltä perittäviin hintoihin siten, et-tä niitä olisi pidettävä kilpailunrajoi-tuslain 6 §:ssä kiellettyinä kohtuutto-mina myyntihintoina.

Päätökset eivät ratkaisseet vesihuol-tolaissa tarkoitetun kohtuullisen tuotonrajaa, koska toisessa vesihuoltolakia eitarkasteltu juuri lainkaan ja toisessakinse oli sivuosassa. B:n päätöksen lopus-sa Kilpailuvirasto huomautti kuitenkin

VT0506 s44-48 24.11.2005 14:05 Sivu 47


VVYn 50-vuotisjuhlavuoden

VESIHUOLTO 2006 -päivätJoensuun yliopiston Carelia-salissa 31.5.–1.6.2006

CALL FOR PAPERS – KUTSU LUENNOIMAAN Vesihuolto 2006 -päivillä välität tutkimusten jakehittämishankkeiden tuloksia, sovelluksia jauusia ajatuksia toisille alan asiantuntijoille.

Tarkoituksenamme on esitysten korkeastatasosta tinkimättä antaa erityisesti nuorilleammattilaisille aikaisempaa enemmänmahdollisuuksia esiintymiseen.

Toivomme myös vesihuoltolaitosten henkilöstönesittelevän vesihuoltolaitoksilla esiintyvienkäytännön ongelmien ratkaisuja.

Ilmoita halukkuutesi 15–30 min mittaisenesityksen pitämiseenviimeistään 9.1.2006sähköpostilla [email protected] taifaksilla (09) 8689 0190Pyydämme, että liität mukaan lyhyensisältörungon. Sisältörungon maksimi pituus onyksi A4-liuska. Emme voi ottaa ohjelmaanesitelmää, josta tiedossa on vain otsikko.

Meillä on vain rajoitetut mahdollisuudet maksaapalkkiota esiintymisestä sekä kulukorvauksiamatkasta ja majoittumisesta. Esitelmöitsijälleosallistuminen sekä ohjelmaan merkityt tarjoilutovat maksuttomia.

Kuva: Pekka Makkonen

Yhteyshenkilöinä VVY:ssä ovat Eeva Hörkkö (09) 8689 0118, [email protected] sekäMika Rontu (09) 8689 0114,[email protected]

Esityksiä julkaistaan Vesitalous-lehdessä Osa vesihuoltopäivien esitelmistä julkaistaan Vesitalous -lehden numerossa 3/2006, joka ilmestyy31.5.2006. Pyydämme esitelmäehdotuksen yhteydessä ilmoittamaan, mikäli olet kiinnostunutmahdollisuudesta kirjoittaa esitelmäsi aiheesta myös Vesitalous-lehteen. Artikkeliaineisto kuva-materiaaleineen pitää olla lehden käytössä 7.3.2006. Vesitalous-lehden toimitus valitsee kiinnostuksensa ilmoittaneista lehteen sopivan kokonaisuuden ja on yhteydessä valitsemiinsaesitelmöitsijöihin.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys järjestää vesihuoltopäivät yhteistyössä Joensuun Veden kanssa.

VT0506 s44-48 24.11.2005 14:06 Sivu 48


A B S T R A C T S

Finnish journal for professionals in the water sectorPub l i shed s i x t imes annua l l y

Editor- in-chie f Timo MaasiltaAddress Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland

Economic approach tosustainable water managementMarkku Ollikainen, Antti Iho and Susanna Rinta

Few natural resources are as important tohumans as water. Throughout history, an ade-quate supply of drinking and irrigation watershas been crucial to the growth of civilisations.However, the inverse relation also applies: ashortage of water has led to the fall of civilisa-tions and to mass migrations of peoples, andnot only in the distant past. A recent example ofthe importance of water is the shrinking of theAral Sea and the implications of this disaster forthe livelihoods and quality of life of the localpopulation.

Interconnections betweenwater and society in theMekong River BasinMarko Keskinen and Mira Käkönen

Most of the people in the Mekong River Basin,southeast Asia, live in rural areas and aredependent on water and natural resources fortheir livelihoods. Water may, however, have dif-ferent economic and political values at nationaland regional levels. The article therefore dis-cusses the interconnections between water andsociety at two different levels: regional andlocal. Two case studies, from Lake Tonle Sap inCambodia and from the Mekong Delta in Viet-nam, illustrate the enormous differences thatexist between the areas: around Lake Tonle Sapthe people are heavily dependent on the naturalflooding cycle, whereas in the Mekong Deltathe water is strictly controlled and used for avariety of agricultural purposes. For coordinatedmanagement of the area’s water resources, it istherefore essential to understand the regionaldifferences in connections between livelihoods

and water supply and to analyse the linkagesand discontinuities between different manage-ment levels.

Supervising commercialaspects of water supplyplantsSusanna Mäkinen

Converting water supply plants into commercialenterprises and independent companiesprompts several questions. Is the naturalmonopoly owned by public corporations thebest way to organise water services? What isthe most cost-effective way of guaranteeing citi-zens’ basic services? Should a water supplyplant be allowed to make a profit? These issuesare topical in other Nordic countries, too. Thearticle examines the applicability to Finland ofthe models used for supervising water supplyplants in Sweden, Norway and Denmark.

Oulun Vesi receives ISO certificationMarkku Isoaho

Oulun Vesi is the first big waterworks in Finlandto achieve registration to the ISO 9001:2000standard, which is awarded for exceptionalquality service. The certification covers all opera-tional processes of the plant, from office workthrough to the treatment of water and waste-water.

The effect of well structure on ironconcentrations in drilled-well watersKatri Kähkölä and Juha Karhu

In sparsely populated areas, iron has a verystrong deleterious effect on the quality of drink-ing water. The high iron concentrations indrilled-well waters are due to the low oxygen

conditions prevailing in the bedrock. The impactof the steel casing of drilled wells on the quali-ty of the water in the wells was studied. Theresults suggest that, depending on the qualityof the groundwater, some iron may dissolvefrom the steel casing as a consequence of acorrosion reaction.

Drug residues in waterbodies and drinking water: a problemin Finland, too?Niina Vieno, Tuula Tuhkanen and Leif Kronberg

Compounds and their metabolic products num-ber in the thousands, and thus the occurrenceof drugs in the environment is an alarmingdevelopment. Drugs and some of the metabol-ic products are physiologically highly activecompounds, and little is known about theirenvironmental effects. Drug residues derivingfrom wastewaters have now been found in sur-face waters and drinking water in Finland.About a fifth of the Finnish population lives out-side the reach of centralised wastewater sys-tems. The contribution of these households todrug release has not been investigated at all.Could there be a danger that the medicines weuse will become a new environmental problem?

Other articlesWater, economy, environment and societyJuhani Kettunen

Are we boiling the frog alive?Kai Kaatra

VT0506 s49-50 24.11.2005 14:09 Sivu 49

Veikeä sammakko elävöittää esitet-tä, jonka Vesi- ja viemärilaitosyh-distys ja Kuntaliitto äskettäin te-

kivät kannustaakseen kuntarajat ylittä-vään yhteistyöhön vesihuollossa. Huo-minen tuo lisää haasteita – yhteistyöllävarmistamme tulevaisuuden vesihuol-lon, on tekstin viesti.

Järjestöjen asia on vakava. Suomessaon noin 1400 vesihuoltolaitosta. Voikonäin monella laitoksella olla riittävät ta-loudelliset ja toiminnalliset edellytyk-set ja tarpeeksi ammattitaitoista henki-löstöä laadukkaiden palvelujen tuotta-miseen myös tulevaisuudessa? Mie-lestäni ei voi.

Tiedämme, että viisi suurinta vesi-huoltolaitosta kattavat noin neljännek-sen vesihuollon volyymistä, parikym-mentä seuraavaksi suurinta myös nel-jänneksen, 200 seuraavaksi suurinta nel-jänneksen ja pienimmät yli tuhat lai-tosta neljänneksen. Laitosten nykyises-tä henkilöstöstä poistuu lähes puoletvuoteen 2015 mennessä. Monilla pie-nillä laitoksilla on jo nyt alimitoitettuhenkilöstö.

Esitteen sammakko toi mieleeni eräänvanhan jutun sammakosta. Väitetään,että jos sammakko laitetaan liian läm-pimään veteen, se loikkaa heti pois as-tiasta. Jos vettä kuitenkin lämmitetäänhitaasti, sammakko ei ymmärrä loikatapois, vaan kiehuu elävältä.

Sammakkojuttu käy varoittavasta esi-merkistä. Suomen vesihuollossa on sel-vä vaara, että vähittäistä muutosta koh-ti kriisiä ei ymmärretä ajoissa, vaan juu-tutaan vanhoihin toimintamalleihin.

Kuntien palvelu- ja rakenneuudistuson viime aikoina saanut runsaasti huo-

miota julkisuudessa. Vesihuollon vält-tämättömyyspalvelujen tulevaisuus onkuitenkin jäänyt siinä yhteydessäsuurempien kysymysten varjoon. Siksion hyvä, että järjestöt kiinnittävät erik-seen huomiota tähän aiheeseen. Jos ni-mittäin vesihuolto ei toimi, ei yhteis-kunnassa varmasti toimi mikään muu-kaan, eivät edes paljon enemmän huo-miota saaneet terveydenhuoltopalve-lutkaan.

Vuosien 2002–2003 kuivuuden jälkeenmaaseudulla on ryhdytty perustamaanrunsaasti uusia vesiosuuskuntia. Useim-mat niistä ostavat vetensä kunnan lai-toksen verkostosta. Pienten laitostentalous ja osaamisperusta voi kuitenkinajan myötä jäädä kovin ohueksi suh-teessa laitoksille asetettaviin kiristyviinvaatimuksiin. Pienten vesiosuuskuntienja kunnan vesihuoltolaitoksen vastuu-suhteista ja mahdollisuudesta yhdistääosuuskunta vesihuoltolaitokseen olisikinjärkevää sopia jo osuuskunnan perusta-mista valmisteltaessa.

Vesihuollon kehittymistä terveenäpitkäjänteisenä liiketoimintana jarrut-taa osaltaan aikansa elänyt toiminta-kulttuuri. Laitokset hahmotetaan pi-kemminkin kunnan ja sen talouden osa-na kuin kunnan omistamana liiketoi-mintana. Investointeja saatetaan pitääpikemminkin menoina kuin sijoituksi-na. Suurissa kaupungeissa taas vesi-huollosta perittäviä maksuja saatetaankäyttää piiloverotukseen. Lyhytnäköi-nen taloudenpito voi vaarantaa ylläpi-don, saneeraukset ja toimintavarmuu-den. Toivottavasti kukaan ei usko, ettävaltio rientää apuun, kun putket mure-nevat maassa.

EU:ssa avataan julkisen sektorin pal-velutuotantoa kilpailulle. Palveluille ase-tettavien velvoitteiden määrittely pysyykuitenkin viranomaisten tehtävänä. En-nen pitkää Suomeenkin tarvittaneen eri-tyisviranomainen valvomaan vesihuol-toliiketoimintaa. Uusia säännöksiä tar-vitaan myös varmistamaan vesihuolto-laitosten riittävä varautuminen erityis-tilanteisiin kuten tulviin ja kuivuuteenja ympäristöonnettomuuksiin.

Vesihuolto tulisi nähdä välttämättö-myyspalveluja tuottavaksi liiketoimin-naksi, jonka laatua, toimintavarmuuttaja hinnoittelun kohtuullisuutta sekäläpinäkyvyyttä tulee riittävästi valvoa.Vesihuoltolaitosten toimintaedellytys-ten kannalta riittävän suuri laitoskokoon keskeinen kysymys.

Visiona voisi olla, että Suomen lai-toskentän rungon muodostaisivat kol-misenkymmentä alueellista laitosta, joi-den toiminta-alueet ylittävät kuntara-jat. Näin turvattaisiin myös laitostenammattitaitoinen hoito. Vahvojen alu-eellisten laitosten lisäksi tarvitaan tokijoukko pienempiä laitoksia. Niiden laa-dukkaan toiminnan voisivat turvatapalveluntuottajayritykset, jotka toimit-taisivat laitoksille ammattitaitoisia ope-rointi- ja ylläpitopalveluja.

Yhteistyön laajentaminen ja syventä-minen, erilaiset julkisen ja yksityissek-torin kumppanuudet tarjoavat erin-omaisia mahdollisuuksia vesihuoltolii-ketoiminnan kehittämisessä vastaa-maan uusia haasteita. Sammakon ei tar-vitse kiehua elävältä.


V I E R A S K Y N Ä

Kiehuuko sammakko elävältä?

Kai KaatraVesihallintojohtaja,Maa- ja metsätalousministeriöE-mail: [email protected]

VT0506 s49-50 24.11.2005 14:09 Sivu 50

VT0506 kansi 3 25.11.2005 09:45 Sivu 51

Monta Weholite-säiliötä, miltei yhtä monta käyttötarkoitusta. Yksi var-mistaa vedensaannin. Toinen pitää jätevedet kurissa. Kolmas ei kaihdakoviakaan kemikaaleja. Säiliöt ovat yksilöllisiä mutta edut yhteisiä.Keveys helpottaa asennusta. Kuormituksen mukaan joustava ja mu-kautuva Weholite ei murru eikä ruostu. Rakenne on kompakti, ehdot-toman tiivis ja eristävä. Säiliö voidaan siirtää tarvittaessa.Kestävä Weholite-säiliö on kokonaistaloudellinen.

Oy KWH Pipe AbPL 21, 65101 Vaasa

Puhelin (06) 326 5511Telefax (06) 315 3088

www.kwhpipe.fi

Weholite-säiliötkokonaistoimituksinaEsimerkkisovelluksia:• Alavesisäiliöt paineenkorotus-

yksikköineen vesijohtojärjestelmiin• Ylivuotosäiliöt jätevesijärjestelmiin• Kemikaalisäiliöt

VT0506 Kannet 1 ja 4 25.11.2005 07:45 Sivu 100

vesi talous yhteiskunta...2010/02/06 · talous yhteiskunta vt0506 kannet 1 ja 4 24.11.2005 12:44...

Documents