VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 –päivät, 21.5.2015 Karin Lepola

2COPYRIGHT©PÖYRY

VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014

Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla 12/2014– http://www.vvy.fi/files/3902/Johtosiirtojen_kustannusvastuut_raportti_09092014_(4).pdf

Rahoittajat / ohjausryhmä: VVY ja Kuopion Vesi – Yhteistyö Kuntaliiton kanssa

Haastattelut puhelimitse:– Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Joensuun Vesi, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi,

Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Vesi, Porin Vesi, Tampereen Vesi, Turun vesilaitos– Joensuun kaupungin tekninen sektori, Turun kaupungin tekninen sektori

Kirjallisuusselvityksestä, hankkeen koordinoinnista, haastatteluista, toimintamallianalyysistä ja raportoinnista vastasi Pöyry Finland Oy

3COPYRIGHT©PÖYRY

TAUSTA JA TAVOITTEET

Vesihuoltojohtoja siirretään mm. kaupunkirakenteen muuttuessa– Tilanteet, joissa vesihuoltojohtojen siirto ei ole vesihuoltolaitoksen tarve

– Kustannusjakoihin ei ole yhtenäisiä periaatteita– Kustannuksista sopimisessa ongelmia mm. siirrettävän verkoston arvostuksessa– Vesihuoltolaitos ei voi juuri vaikuttaa saneerausmenetelmään eikä ajankohtaan

Johtosiirroilla useita eri osapuolia ja intressejä– Vesihuoltolaitokset– Kunnat ja kaupungit– Yksityiset toimijat, kiinteistöjen omistajat– Valtio (Liikennevirasto, ELY)– Teleoperaattorit– Kaukolämpö- ja maakaasuyhtiöt

Yleisillä alueilla johtosiirtojen kustannusjaot usein ongelmallisempia, koska suorat rahalliset hyödyt ovat usein pienempiä tai niitä ei voida niin hyvin mitata kuin yksityisillä kiinteistöillä

Hankkeen tavoitteena helpot ja keskimäärin oikeudenmukaiset toimintamallit johtosiirtojen kustannusjakoon vesihuoltolaitosten ja kuntien välille

4COPYRIGHT©PÖYRY

MITÄ TEHTIIN?

Lainsäädäntö– Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999

– Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014– Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995– Vesilaki 587/2011– Vesihuoltolaki 119/2001

– Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014

Kirjallisuusselvitys ja haastattelut– Käytännöt kunnissa ja muilla toimialoilla

Toimintamallianalyysi

Suositukset

5COPYRIGHT©PÖYRY

LAINSÄÄDÄNTÖ (1/2)

YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETUT JOHDOT

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999– 12 luku 89 §:

– ”Jos yleisellä alueella sijaitseva johto, laite tai rakennelma vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista tai kadunpitoa taikka on maisemaan tai kaupunkikuvaan soveltumaton, johdon, laitteen tai rakennelman omistaja tai haltija on velvollinen siirtämään sen kunnan hyväksymään paikkaan.

– ” Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman omistajan tai haltijan vastaavan siirtokustannuksista kokonaan tai osittain taikka jollei siirtokustannusten jaosta ole toisin sovittu. ”

– HE101/1998 Yksityiskohtaiset perustelut: – Siirtokustannusten jaon kohtuullisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun ohella

sijoittamisesta kulunut aika. Kohtuullisuutta voidaan arvioida myös vaihtoehtoisten ratkaisujen ja niistä osapuolille aiheutuvien kustannusten pohjalta. Siirtokustannusten jaosta olisi mahdollisuus sopia toisinkin.

Vesihuoltolaki 119/2001 ja laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014– Jos vesihuoltolaitos ja täten sen asiakkaat eivät hyödy johtosiirroista, lain mukaan ei ole

mahdollista rahoittaa johtosiirtoja vesihuoltolaitoksen perimillä maksutuloilla.

6COPYRIGHT©PÖYRY

LAINSÄÄDÄNTÖ (2/2)

YKSITYISTEN KIINTEISTÖJEN ALUEELLE SIJOITETUT JOHDOT

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999– 21 luku 162 §:

– ”Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää 161 §:ssä tarkoitettua johdon tai laitteen sijoittamista koskevasta muutoksesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistönmuodostamislain 160 §:ää. Mitä sanotussa pykälässä säädetään oikeutetusta kiinteistöstä, koskee yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja laitteiden osalta kuntaa taikka johdon tai laitteen ylläpitäjää.”

Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995– 14 luku 164 §:

– ”Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn mukaan.”

7COPYRIGHT©PÖYRY

KUSTANNUSJAOISSA KÄYTETTYJÄ PERIAATTEITA

VESIHUOLTO Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot

– Johtosiirron tarvitsijan hyödyt yleensä ilmeiset mm. isojen kaupunkien täydennysrakentamishankkeissa tai kiinteistöjen omissa laajennushankkeissa

– Isojen hankkeiden sisällä varattu rahoitus johtosiirroille

Yleiset sopimukset kustannusjaosta vesihuoltojohtojen iän mukaisesti– Lineaarinen kustannusjakomalli esim. 40 vuoden käyttöiällä (myös 30 vuotta käytössä)

– Vesihuoltolaitos maksaa johtosiirron kokonaiskustannuksista 2,5% * putken ikä– Verkoston toiminnallisuuden ja rakenteen muuttuessa kustannusjaoista voidaan sopia erikseen

Yksittäiset sopimukset– Vesihuoltolaitos maksaa putkimateriaalin, johtosiirron tarvitsija maanrakennustyöt– Vesihuoltolaitokselle maksetaan korvaus esim. nykyisten putkien perusteella ja vesihuoltolaitos

rakentaa omalla kustannuksellaan uuden verkoston (esim. verkoston kapasiteetin lisäys, toiminnallisuuden parantaminen)

– Yksittäisten toimijoiden kanssa tehtävät sopimukset, joissa voidaan ottaa huomioon mm. tulevat vesihuoltolaitoksen saamat lisätulot

– Valtion tekemät sopimukset johtojen sijoittamisesta tiealueelle, joissa määritellään vesihuoltolaitos maksajaksi

SÄHKÖ- JA TELEVERKOSTOT Sijoitus- tai yhteistoimintasopimukset, joissa ratkaisevaa on verkoston ikä

8COPYRIGHT©PÖYRY

TOIMINTAMALLIT JA PERIAATTEET KUSTANNUSJAKOIHIN

Ensisijaisena periaatteena ”Aiheuttaja maksaa” –periaate– Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot– Vesihuoltolaitoksen mahdolliset saamat hyödyt ovat pienet verrattuna hankkeen hyötyihin tai niitä

ei ole muuten tarvetta arvioida (esim. rahoitus)– Yksityiset kiinteistöt

Sovitut kustannusjakomallit– Auttavat eri osapuolia arvioimaan erilaisten hankkeiden kustannuksia/hyötyjä– Eivät aina yksittäisissä hankkeissa vastaa täysin hyötyjen suhdetta– Esimerkiksi prosentuaalinen kustannusjakomalli, jossa otetaan huomioon putken ikä

– Käytössä laajasti televerkostojen osalta

Korvaussopimukset– Hankekohtaisesti vesihuoltolaitos antaa tarjouksen hankkeen toteuttajalle vesihuoltojohtojen

siirrosta (huomioidaan olevan putken nykykäyttöarvo)– Vesihuoltolaitos voi huomioida hyötynsä, johtosiirtojen kustannusriski jää vesihuoltolaitokselle

Sijoitussopimuksilla voidaan määritellä johtosiirtojen kustannusjakojen periaatteita– Voidaan sopia kustannusjaosta siten, että hyötynäkökulmia otetaan tietyllä tavalla huomioon– Voivat perustua edellä kuvattuihin toimintamalleihin

9COPYRIGHT©PÖYRY

TOIMINTAMALLIESIMERKKI, PROSENTUAALINEN KUSTANNUSJAKOMALLI

Vesihuoltojohtojen käyttöiän määrittely, keskiarvot vesihuoltolaitoksella tai erityisesti putken kokoon/ materiaaliin liittyvä taulukointi

Rakentamisvuosi Johdon käyttöikä (vuotta)

Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri -1970 50 50 60

1971-1980 45 50 60 1981-1990 50 50 60

1991- 60 60 70

10COPYRIGHT©PÖYRY

SUOSITUKSET

Kustannusjako aiheuttamisperiaatteen mukaisesti– Yleisesti johtosiirtoa vaativan hankkeen hyötyjen tulee olla selvästi suuremmat kuin kustannukset

Vesihuoltolaitoksen saamat selvät hyödyt ja niiden kustannusosuus voidaan arvioida neuvottelemalla osapuolten kesken kustannusjakomallien pohjalta

– Prosentuaalinen kustannusjako esimerkiksi putkimateriaalien osalta– Korvaussopimus

– Verkoston kapasiteetin/putkimateriaalien muutokset– Verkoston pituuden muutos tai uusi toteutusratkaisu

Kustannusjakomallit ovat parhaimmillaan hyvä apu kunnan ja vesihuoltolaitoksen välisessä yhteistyössä– Yhteistyö ja neuvottelut sujuvampia– Hankesuunnittelussa voidaan aikaisessa vaiheessa huomioida vesihuoltoverkostot

– Hankkeen kustannusoptimointi ja mahdollisuus mm. kehittää verkostoa

PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 11COPYRIGHT©PÖYRY

KIITOS!

17 JANUARY 2012

Lisätietoja:Reijo Kuivamäki, Pöyry Finland Oy, reijo.kuivamaki@poyry.comKarin Lepola, Pöyry Finland Oy, karin.lepola@poyry.com