Vientiliittojen budjettikannanotto 17.8.2012

Jorma Turunen toimitusjohtaja

2

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista

9095

100105110115120125130135140145150155160

Suomi

Ruotsi

Saksa

Alankomaat

Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

2005,I = 100

17.8.2012

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa

101112131415161718192021222324252627

Toteutunut vienti

Jos vienti olisijatkanut maltillistakasvua*

*) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

17.8.2012

-6-5-4-3-2-10123456789

10111213141516

Vaihtotase

Kauppatase

Suomen kauppa- ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti

Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Suomen Pankki

12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

17.8.2012

Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit

Teollisuuden ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti

17.8.2012

7

Budjetin on tuettava kilpailukykyä Ei enää uusia rasitteita yrityksille

• Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa

eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi). • Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään

yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme.

8

Nyt tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava • Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. • Pääomasijoittamisen verokannustin. • Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen

poistomahdollisuus. • Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin. • Yritysten verotaakkaa on määrätietoisesti ja tavoitteellisesti

alennettava nykyistä kilpailukykyisemmälle tasolle. • Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää.

Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa.

9

Timo Jaatinen toimitusjohtaja

Valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen Energia- ja liikennepolttoaineiden verotus, rikkidirektiivin kustannukset, jätevero, windfall-vero ja kela-maksu

-200

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Milj.euroa Rikkidirektiivin kustannukset

Windfall-vero

Kuljetusten dieselvero

Moottoripolttoöljyn vero (metsä- jatyökoneet)Jätevero

Turveveron korotus

Maakaasuveron korotus

Kela-maksu

Energiavero (brutto)

Käyttövoima-veron palautus

Energiaveron palautus

Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen

10

11

Rikkidirektiivistä aiheutuvat lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti vientiteollisuudelle

• Nopeavaikutteiset

– Valtiontuki rikkidirektiivin perusteella – Väylämaksusta luopuminen – Rataveroista luopuminen – Polttoaineen dieselveron palautusjärjestelmä – Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin

kehittäminen – Päästökauppakompensaatio

• Hidasvaikutteiset – Tuet laivojen rikkipesureille – Tuet maakaasun käytön edistämiseen laivaliikenteessä

• Ei uusia kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä – Päätös windfall-veron käyttöönotosta peruttava

11

12

Timo Leppä toimitusjohtaja

11.2.2011

13

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-rahoituksen taso on säilytettävä Suomen TKI-rahoituksessa yksityisen rahoituksen osuus on huomattava. Yritysten ollessa haasteiden keskellä innovaatiorahoitusta uhkaa raju tasopudotus. • Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii

hallitusohjelmaan kirjatusta TKI-rahoituksen tavoitetasosta: 4 % BKT:sta.

Innovaatio- ja yliopistorahoituksen taso on turvattava • Tekesin, SHOKien, Suomen Akatemian kautta kanavoituva

rahoitus • Yliopistojen perusrahoitus ja säätiöyliopistoille annetut lupaukset • VTT:n kehittäminen

14

Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

IsraelSUOMIRuotsiKoreaJapaniTanskaYhdysvallatItävaltaSaksaIslantiOECDRanskaIso-BritanniaKanadaAlankomaatNorjaIrlantiKiina

% bruttokansantuotteesta

Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, Tekes

15

Uudet kannustimet yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan • T&K –verokannustin kannustamaan erityisesti pk-yrityksiä

innovaatiotoimintaan

• Innovaatioboxin valmistelua jatkettava, jotta patenttien ja immateriaalioikeuksien tuotot kanavoituvat Suomeen. Kansainvälinen kilpailu maiden houkuttelevuudesta innovaattoreille on kiristymässä.

16

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteet ovat Suomessa vähäiset

0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35

KanadaAlankomaat (2007)

PortugaliSlovakia

Japani (2007)Italia

UnkariIrlanti (2007)

TanskaSuomi

Iso-BritanniaBelgiaIslantiSaksaNorja

Itävalta (2007)Ruotsi (2007)

Espanja (2007)TsekkiKorea

RanskaYhdysvallat

Julkinen rahoitusyritysten tutkimus- jainnovaatiotoimintaanYritysten tutkimus- jainnovaatiotoiminnanverohelpotukset

% BKT:sta

Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010, Tekes.

17

Petri Vanhala puheenjohtaja

11.2.2011

18

Valmistuminen ja työllistyminen ohjaamaan koulutuksen rahoitusta ”Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rahoituksen pitää tulevaisuudessa perustua selvästi valmistumiseen ja työllistymiseen, mikä ohjaa oppilaitokset ja yritykset yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen.”

• Koulutuksen ajantasaisuutta kohennettava tiiviimmällä yhteydellä

työelämään ja yrityksiin • Nopeampaa ja onnistuneempaa reagointia muutostilanteissa eli

jatkuvasti • Laadukkaat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen • Koko ikäluokasta pidettävä isossa kuvassa huoli

19

Oppisopimuskoulutukseen on panostettava ” Oppisopimuskoulutus sopii niin nuorten kuin jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen sekä työuran murrosvaiheiden muuntokoulutustarpeisiin. Leikkaukset oppisopimuskoulutuksen voimavaroista on arvioitava uudelleen.”

• Oppisopimuskoulutukseen on kohdistettu kohtuuttomat

leikkaukset • Tehokas ja joustava ammattikoulutuksen muoto • Leikkaukset arvioitava uudelleen, eli rahaa lisää

20

Riku Aalto puheenjohtaja

11.2.2011

21

Päästökaupan taakka on kompensoitava Uusi päästökauppakausi 2013-2020 • Päästökaupasta teollisuudelle aiheutuva kohtuuton taakka on kompensoitava kansallisista varoista • Kompensointi on direktiivin suuntaviivojen mukaista • Saksa varautuu satojen miljoonien tukeen • Rahoitus otetaan päästökaupan tuotoista

22

Timo Vallittu puheenjohtaja

11.2.2011

23

Kilpailukyky ja työllisyys keskiössä Vientiteollisuuden tilanne on sellaisessa vaiheessa, että poliittisten päätöksentekijöiden – erityisesti Suomen hallituksen - tulee kaikissa keskeisissä linjapäätöksissään ja ratkaisuissaan huomioida teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys. Tämä koskee erityisesti: • investoinnit • koulutus ja innovaatiot • energia-asiat • verotus • kansanväliset säädökset

24