vihdin kunta pöytäkirja 4/2021 1 (138)

Vihdin kunta Pöytäkirja 4/2021 1 (138)

Kunnanvaltuusto Aika 09.08.2021 klo 18:00 - 00:58 Paikka Vihdin lukion liikuntasali, Hiidenvedentie 3, Nummela Käsitellyt asiat § Otsikko Sivu § 39 Vaalilautakunnan asettaminen kunnanvaltuustossa

toimitettavia suhteellisia vaaleja varten 5

§ 40 Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali ajalle 1.8.2021-31.5.2022

7

§ 41 Kaava N123 Palman alueen asemakaavamuutos/ hyväksyminen 11

§ 42 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaava/ hyväksymisvaihe 25

§ 43 Helsingin seudun yhteistyösopimuksen hyväksyminen 46

§ 44 Rosk'n Rollin osakassopimuksen muuttaminen 48

§ 45 Kirkonkylän VPK:n paloaseman rakentaminen, Hankesuunnitelman hyväksyminen

50

§ 46 Talousarvion sitovuussääntöjen muuttaminen 54

§ 47 Tarkastuslautakunnan vaali hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

57

§ 48 Kunnanhallituksen vaali toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 62

§ 49 Keskusvaalilautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

70

§ 50 Sivistyslautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 75

§ 51 Hyvinvointilautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 82

§ 52 Elinvoimalautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 89

§ 53 Ympäristölautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 96

§ 54 Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

103

§ 55 Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

107

§ 56 Valtuustoasiain neuvottelukunnan nimeäminen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

110

§ 57 Jäsenten valitseminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle

112

§ 58 Jäsenten valitseminen Uudenmaan jätelautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

115


§ 59 Vihdin kunnan edustajan valitseminen Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen

119

§ 60 Jäsenen nimeäminen Länsi-Uudenmaan kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta vastaavaan Lohjan ympäristöterveyslautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 – 31.5.2025

121

§ 61 Hiiden opiston johtokunnan jäsenten valinta 124

§ 62 Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valitseminen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

127

§ 63 Jäsenen valitseminen poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

129

§ 64 Ilmoitusasiat 131

§ 65 Valtuustoaloitteet 133


Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Viljanen Eerikki puheenjohtaja Jäsen § 39-40,

puheenjohtaja § 41 lähtien

Jokinen Antti 1.varapuheenjohtaja Jäsen § 39 ja 40, valtuuston 1. varapuheenjohtaja § 41 lähtien.

Pulkkinen Pentti 2.varapuheenjohtaja Puheenjohtaja § 39 ja 40, valtuuston 2. varapuheenjohtaja § 41 lähtien.

Aronen Erkki jäsen Granlund Samppa jäsen Haapala Tiina jäsen Hacklin Markku jäsen Hampori Harri jäsen Hatanpää Olli Pekka jäsen Hiila Eeva jäsen Hynnälä Jarmo jäsen Jussila Noora jäsen Kairajärvi Joonas jäsen Karjala Jarmo jäsen Kärpijoki Essi jäsen Laitinen Veli-Matti jäsen Lasanen Mikko jäsen Lehtiranta Petri jäsen Leino Teemu jäsen Lindfors Petteri jäsen Mali Satu jäsen Mattila Terhi jäsen Metsäkivi Sari jäsen Nevantausta Hanna jäsen Nieminen Heidi jäsen Noro Tiina jäsen Pietilä Markku jäsen Pursiainen Leevi jäsen Rajajärvi Anu jäsen Saario Pasi jäsen Poissa klo 20.20 - 22.38,

§ 48-50 käsittelyn ajan Salonen Pasi jäsen Seppälä Heidi jäsen Silvasti Silja jäsen Sundberg Tuija jäsen Poissa klo 19.30 - 21.04,

§ 46-47 käsittelyn ajan Terkomaa Leila jäsen Tuomisto Netta jäsen


Uusitalo Arja jäsen Saapui klo 18.34, § 40 käsittelyn aikana.

Viherkanto Kai jäsen Viherkanto Kari jäsen Välimaa Ida jäsen Åhlgren Päivi jäsen Örnberg Jarno jäsen Purje Teemu varajäsen Saario Kimmo varajäsen Läsnä klo 18.00 - 18.34

sekä 19.30 - 21.04, § 39 sekä § 46-47 käsittelyn ajan.

Mäkelä Mikko varajäsen Läsnä klo 20.20 - 22.38, § 48-50 käsittelyn ajan

Erkki Eerola kunnanjohtaja Noora Nordberg pöytäkirjanpitäjä Mari Haapanen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Matti Kokkinen tekninen johtaja Jere Laine talousjohtaja Päivi Pohjola henkilöstöjohtaja Petra Ståhl elinvoimajohtaja Haakana Joona nuorisovaltuuston edustaja

Poissa Ikonen Olli

Allekirjoitukset Pentti Pulkkinen Eerikki Viljanen puheenjohtaja puheenjohtaja § 39-40 § 41-65 Noora Nordberg pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 39 - 65 Pöytäkirjan tarkastus Asianhallintayksikkö ma 16.8.2021 klo 13.00 – 14.00 Leila Terkomaa Jarmo Hynnälä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävilläpito

Kunnan yleisessä tietoverkossa 16.8.2021

Vihdin kunta Pöytäkirja 4/2021 5 (138) Kunnanhallitus § 171 14.06.2021 Kunnanvaltuusto § 39 09.08.2021

Vaalilautakunnan asettaminen kunnanvaltuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten Kunnanhallitus 14.06.2021 § 171

Hallintosäännön 11. luvun (Valtuusto) 103 §:n mukaan valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston käytännön työskentelyä ajatellen vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten on tarkoituksenmukaista olla kunnanvaltuutettuja, vaikka tätä rajausta ei hallintosäännössä olekaan tehty. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske.

Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 597 0913 Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudeksi

1.8.2021 - 31.5.2025

1. kunnanvaltuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten valittavaan vaalilautakuntaan kolme jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; ja

2. yhden vaalilautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.


Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025

1. kunnanvaltuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten

valittavaan vaalilautakuntaan kolme jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; ja

2. yhden vaalilautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 39 20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025

1) kunnanvaltuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten valittavaan vaalilautakuntaan kolme jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; ja

2) yhden vaalilautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti toimikaudeksi 1.8.2021 – 31.5.2025

kunnanvaltuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten valittavaan vaalilautakuntaan seuraavat jäsenet ja varajäsenet

Varsinainen jäsen Varajäsen Petteri Lindfors (pj) Joonas Kairajärvi Leila Terkomaa (vpj) Kai Viherkanto Silja Silvasti Sari Metsäkivi


Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali ajalle 1.8.2021-31.5.2022 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 172

Kuntalain 18 §:n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Hallintosäännön 11. luvun (Valtuusto) 76 §:n 2. momentin mukaan valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajien toimikausi on yksi vuosi. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat kunkin toimintavuoden ensimmäisessä kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 2. momentin mukaan valtuusto voi päättää, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Hallintosäännön 3. luvun (Toimielinten ja johdon tehtävät) 7 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja voi valtuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti. Hallintosäännön 12. luvun (Kokouspalkkiot) 115 §:n mukaan osa-aikaisen kunnanvaltuuston puheenjohtajan palkkion määrää kunnanvaltuusto puheenjohtajan valinnan yhteydessä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.


Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta. Hallintosäännön 11. luvun (Valtuusto) 76 §:n 1. momentin mukaan valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee valtuuston

puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan toimikaudeksi 1.8.2021 – 31.5.2022.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan toimikaudeksi 1.8.2021 – 31.5.2022.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja

toisen varapuheenjohtajan toimikaudeksi 1.8.2021 – 31.5.2022.

Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan Eerikki Viljanen ja I varapuheenjohtajaksi Antti Jokinen.

Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmä-

puheenvuorossa, että kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan Pentti Pulkkinen, I varapuheenjohtajaksi Heidi Nieminen ja II varapuheenjohtajaksi Anu Rajajärvi.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty ehdotuksia

useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemonraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali toimitetaan suhteellisena.


Puheenjohtaja totesi, että tämän asian osalta suhteellista vaalia tulee vaa-

tia vähintään yhdentoista (11) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorit-

taa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seiso-maan nousten. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 13 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mu-kainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.

Puheenjohtajalle toimitettiin kaksi ehdokaslistaa. Puheenjohtajan

esityksestä valtuusto päätti yksimielisesti, että vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan heti kun kunnanvaltuuston vaalilautakunta on tarkastanut ehdokaslistat.

Puheenjohtaja kutsui koolle kunnanvaltuuston vaalilautakunnan ja antoi

sille tarkastettavaksi puheenjohtajalle toimitetut ehdokaslistat. Tarkastettuaan ehdokaslistat luovutti kunnanvaltuuston vaalilautakunta

puheenjohtajalle laatimansa ehdokaslistojen yhdistelmän. Ehdokaslistojen yhdistelmä heijastettiin valkokankaalle ja pantiin valtuuston istuntohuoneen seinälle nähtäväksi, sekä julkiluettiin valtuustolle.

Kukin valtuutettu pudotti nimenhuudon määräämässä järjestyksessä

taitetun äänestyslippunsa äänestysmaljaan. Puheenjohtaja luovutti äänestysliput vaalilautakunnalle ja keskeytti ko-

kouksen ääntenlaskun ajaksi. Vaalilautakunta antoi vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston

puheenjohtajalle. Puheenjohtaja ilmoitti vaalin tuloksen valtuustolle seuraavasti:

Vaalissa annettiin 43 ääntä. Lista 2 sai 30 ääntä ja lista 3 sai 13 ääntä.

Vertausluvut olivat seuraavat: Lista 2 Eerikki Viljanen 30,000 Antti Jokinen 15,000

Lista 3 Pulkkinen Pentti 13,000


Nieminen Heidi 6,500 Rajajärvi Anu 4,333

Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi on valittu

Eerikki Viljanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Antti Jokinen ja toi-seksi varapuheenjohtajaksi Pentti Pulkkinen.

Vaalilautakunnan pöytäkirja on liitteenä. Sihteeri laittoi vaalissa annetut

äänestysliput kirjekuoreen ja sulki kirjekuoren sekä merkitsi kirjekuoren päälle, mistä vaalista oli kysymys.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti valita toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2022

valtuuston puheenjohtajaksi Eerikki Viljasen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Antti Jokisen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pentti Pulkkisen.

Liitteet Liite 1 Kunnanvaltuuston puheenjohtajan vaali,

vaalilautakunnan pöytäkirja 9.8.2021 § 40

Vihdin kunta Pöytäkirja 4/2021 11 (138) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta

§ 14 16.03.2021

Kunnanhallitus § 186 21.06.2021 Kunnanvaltuusto § 41 09.08.2021

Kaava N123 Palman alueen asemakaavamuutos/ hyväksyminen Kaava N123, Palman alueen asemakaavamuutos / kaavaehdotus 111/10.02.03/2011 Ympäristölautakunta 23.1.2007 Kaavoituspäätös Asemakaavamuutos Nummelan taajaman Harjun taajamanosan korttelissa

4, kaava N 123, on sisällytetty kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitus-ohjelmaan vuodelle 2007. Kaavamuutos on tarkoitus kaavoitusohjelman mukaan saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana.

Kaavoitustilanne Korttelissa 4 sijaitsee As oy Härköiläntie (parakkimaiset asuintalot Kaner-

vatien puolella) asuinrivitalojen korttelialueella, ammattikoulutuskuntayhty-män tiloissa toimii Innofocus teollisuusrakennusten korttelialueella ja Rak-vesin kiinteistössä kunnan kriisikeskus, opetustoimintaa palvelevien raken-nusten korttelialueella. Neuvottelut yhtiön omistajien (Palman tieto-taito-keskus Oy, Kiinteistö Oy Härköiläntie 1, Kiinteistö Oy Härköiläntie 2, ja Kiinteistö Oy Härköiläntie 3) välillä alueen kehittämiseksi ovat käynnissä.

Korttelia ympäröi Kanervatien, Kanervapolun katualueet ja Vihdintien lii-

kennealue. Tiehallinto on luovuttanut Vihdintien kunnalle kaduksi, joten lii-kennealuemerkintä kaavassa on vanhentunut.

Asemakaava vuodelta 1974 on vanhentunut. Kaavoitusprosessin vaihe Kaavamuutos on aloitettu laatimalla MRL 63 §:n tarkoittama asemakaava-

muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Valmistelija: Matti Hult Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Ehdotus Tekninen ja ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Nummelan taajaman Harjun taaja-

manosan, korttelin 4 ja siihen rajautuvien katu- ja liikennealueiden asema-kaavamuutoksen, kaava N 123, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, YM-PA liite 2 ja päättää kuuluttaa asemakaavamuutoksen vireille.

Päätös Ympäristölautakunta: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


§ 14 16.03.2021


YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 27.2.2007 Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille tulleeksi 1.2.2007. Kaavoitusprosessin vaihe Kaavamuutostyötä on jatkettu laatimalla asemakaavamuutoksen perussel-

vitykset ja tavoitteet. Tavoiteasettelun tässä vaiheessa on lähdetty siitä, että alue voisi olla, sen

jälkeen kun nykyiset toiminnot alueelta siirtyvät pois, keskusta-asumisen aluetta. Tavoitteet tarkentuvat suunnittelutyön alkuvaiheessa kun osalliset antavat mielipiteitään alueen kehittämiseksi.

Oheismateriaali b: Perusselvitykset ja tavoitteet Valmistelija: Matti Hult YMPA Ehdotus Tekninen ja ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Nummelan taajaman Harjun

taajamanosan korttelin 4 ja siihen rajautuvien katu- ja liikennealueiden ase-makaavamuutoksen (kaava N 123) perusselvitykset ja esittää kunnanhalli-tukselle että se hyväksyisi kaavan tavoitteet.

Päätös Ympäristölautakunta: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kate 12.03.2014 § 38 Kaavoituspäätös Asemakaavan muutos sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 § 74 hyväk-

symään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavoitustyö on tarkoitus saattaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana.

Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelukohde on merkitty taajamatoi-

mintojen alueeksi, arvokkaaksi harjualueeksi sekä pohjavesialueeksi. Maa-kuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 2. vaihemaakunta-kaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai osayleiskaavaa.

Suunnittelualue ja sen ympäristö on asemakaavoitettu. Asemakaavamuu-

tos koskee osaa Harjualueen kaavasta N12. Asemakaavamuutosalueella


§ 14 16.03.2021


on opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO), teollisuus- ja varastora-kennusten (T), sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten kortteli-aluetta (AR).

Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoite Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa

Nummelan taajaman Kanervatien ja Vihdintien välissä sijaitsevan korttelin 4 vanhojen teollisuus- ja asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista muun korttelialueen tuleva käyttö sekä alueen liikenne-järjestelyt.

Kaavoitusprosessin vaihe Asemakaavoitus on käynnistetty laatimalla MRL § 63 tarkoittama osallistu-

mis- ja arviointisuunnitelma (Ympa 23.1.2007 § 2 liite 2) vuoden 2007 alus-sa sekä kuuluttamalla kaavan N 123 asemakaavan muutos vireille 1.2.2007. Kaavoitusprosessi eteni asemakaavamuutoksen perusselvitys ja tavoitteet -vaiheeseen (Ympa 27.2.2007 § 18 liite 2). Tämän jälkeen on ta-pahtunut omistajanvaihdos, jonka myötä tavoitteet ovat muuttuneet. Lisäksi on päivitetty perusselvityksiä.

Kanervatien asemakaavamuutoksen (N 123) lähtötiedot ovat muuttuneet ja

tietoja ajantasaistetaan laatimalla täydennys MRL § 63 tarkoittamaan osal-listumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä täydentämällä myöhemmin myös perusselvitykset ja tavoitteet.

Liitteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydennys (päivätty 12.3.2014) Valmistelija Harald Arlander, [email protected], p. 09 4258 3131 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi osallistumis- ja

arviointisuunnitelman täydennyksen (päivätty 12.3.2014), joka koskee ase-makaavan muutosta Nummelan taajaman korttelissa 4 ja siihen rajautuvilla katu- ja liikennealueilla, kaava N 123.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kate 14.05.2014 § 59 Kaavoitusprosessin vaiheet Asemakaavoitus on käynnistetty laatimalla MRL § 63 tarkoittama osallistu-

mis- ja arviointisuunnitelma (Ympa 23.1.2007 § 2 liite 2) vuoden 2007 alus-sa sekä kuuluttamalla kaavan N 123 asemakaavan muutos vireille 1.2.2007. Kaavoitusprosessi eteni asemakaavamuutoksen perusselvitys ja tavoitteet -vaiheeseen (Ympa 27.2.2007 § 18 liite 2). Tämän jälkeen on ta-pahtunut omistajanvaihdos, jonka myötä tavoitteet ovat muuttuneet. Lisäksi


§ 14 16.03.2021


on päivitetty perusselvityksiä. Kanervatien asemakaavamuutoksen (N 123) lähtötiedot ovat muuttuneet ja

tietoja on ajantasaistettu laatimalla täydennys MRL § 63 tarkoittamaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (Kate 12.3.2014 § 38 liite 4).

Kanervatien asemakaavamuutoksen työtä N 123 on jatkettu laatimalla suu-

nittelualuetta koskeva perusselvitykset ja tavoitteet -raportin täydennys. Suunnittelun tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 § mukaan alueidenkäytön suunnittelussa

on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ot-tamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdys-kuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta.

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisesta johtuen kaavatyön yhtey-

dessä on otettava huomioon MRL § 54 mukaisten asemakaavan sisältö-vaatimusten ohella myös MRL § 39 mukaiset yleiskaavan sisältövaatimuk-set.

Kanervatien asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia

kaavoittaa vanhojen teollisuus- ja asuntolarakennusten paikalle kerrostalo-asumista ja samalla ratkaista muun korttelialueen tuleva maankäyttö sekä alueen liikennejärjestelyt.

Lisäksi tavoitteena on ottaa huomioon vanhan teollisuusrakennuksen alta

vuonna 2013 tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä löytynyt alue, jonka maaperässä on öljyhiilivetyjä. Tämän pinta-alaltaan pienen alueen maape-rän puhdistamis- ja kunnostamistarve tullaan huomioimaan kaavasuunnit-telun sekä tulevaisuudessa mahdollisen rakentamisen aikana.

Oheismateriaali N 123 Perusselvitykset ja tavoitteet, täydennys (päivätty 14.5.2014) N 123 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydennys (päivätty

12.3.2014) Valmistelija Harald Arlander, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 042 1171 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) merkitä tiedoksi Kanervatien asemakaavan muutoksen korttelissa 4 ja siihen rajautuvilla katu- ja liikennealueilla, kaava N 123, perusselvitykset ja tavoitteet -raportin täydennyksen ja,

2) esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan N 123 tavoitteet. Päätös Hyväksyttiin.


§ 14 16.03.2021


----------------------------------- Kh 26.05.2014 § 104 Oheismateriaali perusselvitykset ja tavoitteet, täydennys (päivätty 14.5.2014) Valmistelija Antti Luukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 767 4798 Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä Kanervatien asemakaavan muutoksen

korttelissa 4, kaavan N 123, tavoitteet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Asiantuntijana kokouksessa kuultiin kaavoituspäällikkö Suvi Lehtorantaa. ----------------------------------- Kate 19.08.2015 § 57 Kaavoitusprosessin vaihe Kaavoitustyötä on jatkettu laatimalla suunnittelualueelle kaksi eri versioita

kaavaluonnoksesta MRL 62 § ja MRA 30 §:n mukaisen vuorovaikutuspro-sessin käymiseksi.

Asemakaavaluonnos Asemakaavamuutoksella Vihdintien ja Kanervatien väliselle alueelle van-

hojen teollisuus- ja asuntolarakennusten paikalle on kaavoitettu kerrostalo-asumista. Kyseiselle alueelle muodostuu asemakaavamuutoksella kaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta, jotka liittyvät Vihdintien ja Ojakkalantien liikenneympyrään kahden uuden tonttikadun kautta.

Asemakaavaluonnoksesta on laadittu kaksi versiota, jotka poikkeavat toi-

sistaan pysäköinnin osalta. Versiossa 1 kaikki kaava-alueen olemassa ole-vat rakennukset on tarkoitus purkaa ja autopaikat sijoitetaan pihoille sekä rakennusten ja pihakansien alle. Versiossa 2 kaikki kaava-alueen raken-nukset yhtä lukuunottamatta on tarkoitus purkaa ja tämä rakennus muute-taan autojen paikoitukseen soveltuvaksi rakennukseksi. Näin osa kerrosta-lojen autopaikoista voidaan sijoittaa tähän rakennukseen. Rakennuksen soveltuminen ja sen muuttaminen autojen paikoitukseen soveltuvaksi ra-kennukseksi tulee selvittää tarkemmin kaavatyön edetessä.

Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 7,9 hehtaaria, ja asemakaavaluon-

noksessa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 26 935 km2 (V1) ja 29 535 km2 (V2).

Asemakaavamuutoksella on myös päivitetty vanhaa asemakaavaa Kaner-


§ 14 16.03.2021


vatien länsipuolella liittämällä rivitalo- ja omakotitalorakennuspaikkoihin nii-den olemassa olevia autopaikkoja, jotka sijaitsevat nykyisin kunnan omis-tamalla asemakaavan katualueella.

Kaavataloudelliset vaikutukset Koska suunnittelualueella on maata kunnan omistuksessa, tulee kunta

saamaan tonttien myynnistä tai vuokraamisesta tuloja. Olemassa olevien rakennusten purkaminen, pilaantuneen maan puhdistaminen ja uusien ka-tujen sekä kunnallistekniikan rakentaminen tulee aiheuttamaan kustannuk-sia.

Vaikutukset kunnan ilmastostrategiaan Asemakaavamuutos tukee kunnan ilmastostrategian toteutumista tiivistä-

mällä yhdyskuntarakennetta. Oheismateriaali om: N 123 osallistumis- ja arviointisuunnitelma om: N 123 kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset V1 om: N 123 kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset V2 om: N 123 muutettava asemakaava om: N 123 asemakaavaluonnoksen selostus Valmistelija Tuomas Turpeinen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 7674 785 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) asettaa Kanervatien asemakaavamuutoksen luonnoksen, kaava N 123, MRL 62 § ja MRA 30 §:n tarkoittamalla tavalla nähtäville kaavan vuoro-vaikutusprosessin käymiseksi ja

2) pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infra-struktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy - Gasum Paikallisjakelu Oy - Nummelan aluelämpö Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöter-veysjaosto - Rosk’n Roll Oy Ab - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan kunnallistekniikka - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry


§ 14 16.03.2021


- Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Nummelan Kilta ry - Nummelan kylätoimintaryhmä - nuorisovaltuusto - vanhusneuvosto - Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia - kasvatus- ja koulutuslautakunta - kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kate 19.08.2015 § 57 Kaavoitusprosessin vaihe Kaavoitustyötä on jatkettu laatimalla suunnittelualueelle kaksi eri versioita

kaavaluonnoksesta MRL 62 § ja MRA 30 §:n mukaisen vuorovaikutuspro-sessin käymiseksi.

Asemakaavaluonnos Asemakaavamuutoksella Vihdintien ja Kanervatien väliselle alueelle van-

hojen teollisuus- ja asuntolarakennusten paikalle on kaavoitettu kerrostalo-asumista. Kyseiselle alueelle muodostuu asemakaavamuutoksella kaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta, jotka liittyvät Vihdintien ja Ojakkalantien liikenneympyrään kahden uuden tonttikadun kautta.

Asemakaavaluonnoksesta on laadittu kaksi versiota, jotka poikkeavat toi-

sistaan pysäköinnin osalta. Versiossa 1 kaikki kaava-alueen olemassa ole-vat rakennukset on tarkoitus purkaa ja autopaikat sijoitetaan pihoille sekä rakennusten ja pihakansien alle. Versiossa 2 kaikki kaava-alueen raken-nukset yhtä lukuunottamatta on tarkoitus purkaa ja tämä rakennus muute-taan autojen paikoitukseen soveltuvaksi rakennukseksi. Näin osa kerrosta-lojen autopaikoista voidaan sijoittaa tähän rakennukseen. Rakennuksen soveltuminen ja sen muuttaminen autojen paikoitukseen soveltuvaksi ra-kennukseksi tulee selvittää tarkemmin kaavatyön edetessä.

Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 7,9 hehtaaria, ja asemakaavaluon-

noksessa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 26 935 km2 (V1) ja 29 535 km2 (V2).

Asemakaavamuutoksella on myös päivitetty vanhaa asemakaavaa Kaner-

vatien länsipuolella liittämällä rivitalo- ja omakotitalorakennuspaikkoihin nii-den olemassa olevia autopaikkoja, jotka sijaitsevat nykyisin kunnan omis-tamalla asemakaavan katualueella.


§ 14 16.03.2021


Kaavataloudelliset vaikutukset Koska suunnittelualueella on maata kunnan omistuksessa, tulee kunta

saamaan tonttien myynnistä tai vuokraamisesta tuloja. Olemassa olevien rakennusten purkaminen, pilaantuneen maan puhdistaminen ja uusien ka-tujen sekä kunnallistekniikan rakentaminen tulee aiheuttamaan kustannuk-sia.

Vaikutukset kunnan ilmastostrategiaan Asemakaavamuutos tukee kunnan ilmastostrategian toteutumista tiivistä-

mällä yhdyskuntarakennetta. Oheismateriaali om: N 123 osallistumis- ja arviointisuunnitelma om: N 123 kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset V1 om: N 123 kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset V2 om: N 123 muutettava asemakaava om: N 123 asemakaavaluonnoksen selostus Valmistelija Tuomas Turpeinen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 7674 785 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) asettaa Kanervatien asemakaavamuutoksen luonnoksen, kaava N 123, MRL 62 § ja MRA 30 §:n tarkoittamalla tavalla nähtäville kaavan vuoro-vaikutusprosessin käymiseksi ja

2) pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infra-struktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy - Gasum Paikallisjakelu Oy - Nummelan aluelämpö Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöter-veysjaosto - Rosk’n Roll Oy Ab - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan kunnallistekniikka - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Nummelan Kilta ry - Nummelan kylätoimintaryhmä


§ 14 16.03.2021


- nuorisovaltuusto - vanhusneuvosto - Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia - kasvatus- ja koulutuslautakunta - kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kate Kaavoitusprosessin vaihe

Kaavaprosessia on jatkettu valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen suunnittelu-alueen rakennuksia inventoimalla sekä niiden tulevaa mahdollista käyttötarkoi-tusta selvittämällä. Vihdintien sekä alueen sisäisen liikenteen toimivuutta on tut-kittu ja näihin liittyviä kunnallisteknisiä suunnitelmia on laadittu rinnan kaavaeh-dotuksen valmistelun yhteydessä, mikä on ollut erittäin tärkeää alueen haasta-vuuden vuoksi. Myös alueen viitesuunnitelmaa on päivitetty kaavaehdotuksen laatimista varten. Näiden pohjalta laadittu kaavaratkaisu poikkeaa valmisteluvai-heessa esitetyistä ratkaisuista.

Kaavamuutos on edennyt ehdotusvaiheeseen, jossa kaava-aineisto on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville (MRL 65 § ja MRA 27 §) ja pyytää siitä tarvittavat lau-sunnot.

Kaavan N123 osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan tavoitteet on päi-

vitetty. Asemakaavaehdotus Entiselle teollisuusalueelle on osoitettu runsaasti uutta rakennusoikeutta ja tiivis-

tä kerrostaloasumista. Alueella säilytetään kuitenkin yksi vanhoista teollisuusra-kennuksista, RakVesin rakennus, joka on kaavamuutoksella osoitettu asuin- ja lii-ketiloiksi. Vanhan rakennuksen säilyttäminen alueella luo mahdollisuuden to-teuttaa Nummelaan aivan uudenlaisia asuntoja (loft) ja samalla se lisää alueen omaleimaista identiteettiä entisenä tehdasalueena. Uudisrakentaminen on suun-niteltava alueelle siten, että se muodostaa alueelle toimivan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden yhdessä säilytettävän rakennuksen kanssa.

Alueen tiiviin rakentamisen mahdollistaa autopaikkojen sijoittaminen rinnemaas-

toa hyödyntäen ja kansirakenteiden avulla joko asuinrakennusten alle taikka eril-liselle pysäköintialueelle, jolle voidaan toteuttaa autopaikkoja kahteen kerrok-seen siten, että kansirakenteen alle ajetaan uudelta Palmankadulta ja sen päälle Kanervatieltä. Jotta rakenteelliset pysäköintipaikat saadaan toteutumaan, pilotoi-daan kaava-alueella uutta pysäköintinormia, jonka ansioista keskusta-alueella, palveluiden ja joukkoliikenteen lähettyvillä rakenteellisesti toteutettavien auto-


§ 14 16.03.2021


paikkojen määrä on 20 % pienempi kuin muutoin (1 ap/asunto). Vihdintien varrelle sijoittuvan kerrostalon alakerrokseen on mahdollista toteuttaa

myös liiketiloja, jonka vaatimat autopaikat voivat sijaita sen edustalla siten, että niille ajetaan Palmanaukiolta. Palmanaukion kautta ajetaan myös toiselle alueella säilytettävän Rakves rakennuksen pysäköintipaikoista. Palmakadulle on varatulle katualueelle on tarkoitus sijoittaa myös pysäköintitaskuja, jotka palvelevat alueella vierailevia.

Asemakaavamuutoksella on myös päivitetty vanhaa asemakaavaa Kanervatien

länsipuolella korttelissa 5, jossa myös nykyisin katualueella sijaitsevat kiinteistö-jen pysköintialueet on tarkoitus liittää osaksi ko. rakennuspaikkoja.

Kaavan vaikutukset

Kaavamuutoksella kehitetään Nummelan taajaman keskustaa tiivistämällä sen taajamarakennetta ja luomalla alueelle uusia kerrostaloasuntoja. Alueen toteutu-misen myötä sinne voi arviolta sijoittua noin 400 uutta asukasta. Kaavahanke on siten kuntastrategian mukaista väestönkasvutavoitetta tukeva ja Nummelan kes-kustaan palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen sijoittuessaan sen voidaan katsoa olevan myös kunnan ilmastotavoitteiden mukainen.

Kaava-alueen tiivistä rakennetta voidaan perustella alueen toteuttamisen korkeil-

la kustannuksilla. Alueella on purettavia rakennuksia ja puhdistettavaa maaperää, jotka nostavat toteutuskuluja. Alueelle muodostuu myös uutta katualuetta, aukio ja pienialainen puisto, joiden toteuttaminen aiheuttaa kunnalle kuluja. Tuloja kunta saa uusien kerrostalotonttien ja RakVes-rakennuksen myymisestä, korttelin 5 rakennuspaikkojen laajennusosien myynnistä sekä kunnallistekniikan liittymis-maksuista.

Oheismateriaali Kaava N123 kaavaselostus liitteineen, päivätty 9.6.2020

Kaava N123 kaavakartta määräyksineen, päivätty 9.6.2020 Kaava N123päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sis. kaavan tavoitteet, päivätty 9.6.2020

Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä elinvoimajohtaja Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) merkitä tiedoksi kaavan N123 päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitel-man (päivätty 9.6.2020) ja lähettää siihen sisältyvät kaavan päivitetyt tavoit-teet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.

2) esittää kunnanhallitukselle, että se päättää asettaa kaavan N123 kaavaehdo-tuksen (päivätty 9.6.2020) julkisesti nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukai-sesti 30 päiväksi ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot seuraavilta tahoilta:

Vihdin yrittäjät ry Nummelan Kilta


§ 14 16.03.2021


Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto SuurVihdin Kilta ry Vihdin asukas ja kylätoiminta ry (Viakas) Vihti Seura Vihdin kunnan: rakennusvalvonta ympäristövalvonta kunnallistekniikka mittaustoimi tilapalvelu Vihdin museo Vihdin vesi elinkeinopalvelut nuorisovaltuusto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (L- ja Y-vastuualueet) Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan museo Caruna Oy Gasum Oy Auris Kaasunjakelu Oy Nummelan Aluelämpö Oy Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Rosk’n Roll Oy Ab Lohjan kaupungin vetovoimalautakunnan ympäristöterveysjaosto

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kh 17.08.2020 § 127 Oheismateriaali -Kaava N123 kaavaselostus liitteineen, päivätty 9.6.2020 -Kaava N123 kaavakartta määräyksineen, päivätty 9.6.2020 Liitteet Kaava N123päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sis. kaavan tavoitteet,

päivätty 9.6.2020 Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää


§ 14 16.03.2021


1) hyväksyä kaavan N123 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan päivitetyt ta-

voitteet (päivätty 9.6.2020)

2) asettaa kaavan N123 kaavaehdotuksen (päivätty 9.6.2020) julkisesti nähtävil-le MRL 65 § ja MRA 27 § tarkoittamalla tavalla; ja

3) pyytää tarvittavat lausunnot Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. ----------------------------------- Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 16.03.2021 § 14 Kaavoituksen vaihe Kaavan N123, Palman alueen asemakaavamuutoksen kaavaehdotus on ollut

julkisesti nähtävillä MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n tarkoittamilla tavoilla 8.9. – 7.10.2020. Julkisen nähtävillä olon aikana saapui 12 lausuntoa.

Kaavaehdotuksesta ei saatu yhtään muistutusta. Näihin on laadittu vastineet,

kaavaselostuksen liite 6.

Asemakaavamuutos Saatujen lausuntojen ja kaavamerkintöjen täydentämiseksi kaavakarttaan tehtiin

seuraavat tekniset tarkistukset: Kaavaan varattiin tarvittava paikka uudelle puistomuuntamolle. Pohjavesimääräystä täydennettiin. Kaavan yleisiä määräyksiä täydennettiin maakaasuverkoston huomioimisen osalta. Tarpeeton melumääräys poistettiin ja parvekkeiden lasitusta koskevaa määräystä täydennettiin. Kaavaan lisättiin määräys polkupyöräpysäköinnistä sekä lyhytaikaisesta pysäköinnistä. Nimettömällä VP-alueelle lisättiin nimi Palmankulma.

Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksella kehitetään Nummelan taajaman keskustaa tiivistämällä sen

taajamarakennetta ja luomalla alueelle uusia kerrostaloasuntoja. Alueen toteutumisen myötä sinne voi arviolta sijoittua noin 400 uutta asukasta. Kaavahanke on siten kuntastrategian mukaista väestönkasvutavoitetta tukeva ja Nummelan keskustaan palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen sijoittuessaan sen voidaan katsoa olevan myös kunnan ilmastotavoitteiden mukainen.


§ 14 16.03.2021


Kaava-alueen tiivistä rakennetta voidaan perustella alueen toteuttamisen korkeilla kustannuksilla. Alueella on purettavia rakennuksia ja puhdistettavaa maaperää, jotka nostavat toteutuskuluja. Alueelle muodostuu myös uutta katualuetta, aukio ja pienialainen puisto, joiden toteuttaminen aiheuttaa kunnalle kuluja. Tuloja kunta saa uusien kerrostalotonttien ja RakVes-rakennuksen myymisestä, korttelin 5 rakennuspaikkojen laajennusosien myynnistä sekä kunnallistekniikan liittymismaksuista.

Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä Elinvoimajohtaja

Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

se päättäisi:

1) hyväksyä lausuntoihin annetut vastineet, ja

2) esittää Palman alueen asemakaavamuutoksen, kaava N123 (päivätty 16.3.2021) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus 21.06.2021 § 186 Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus päättää

1) hyväksyä lausuntoihin annetut vastineet; ja

2) esittää Palman alueen asemakaavamuutoksen, kaava N123 (päivätty 16.3.2021) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Kunnanhallitus päätti

1) hyväksyä lausuntoihin annetut vastineet; ja 2) esittää Palman alueen asemakaavamuutoksen, kaava N123

(päivätty 16.3.2021) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.


§ 14 16.03.2021



Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää hyväksyä Palman alueen asemakaavamuutoksen,

kaava N123 (päivätty 16.3.2021)

Päätös Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Palman alueen asemakaavamuutoksen, kaava N123 (päivätty 16.3.2021).

Liitteet Liite 2 Kaava N123, Palman alueen

asemakaavamuutoksen kaavakartta määräyksineen

Liite 3 Kaava N123, Palman alueen asemakaavamuutoksen kaavaselostus liitteineen


§ 15 16.03.2021

Kunnanhallitus § 68 22.03.2021 Kaavoitus- ja tekninen lautakunta

§ 56 15.06.2021


Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaava/ hyväksymisvaihe Kaava N 178 Hakalanrinteen asemakaava / ehdotusvaihe 14/10.02.03/2016 Kaava N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos 285/10.02.03/2013 Kate 11.09.2013 § 70 Kaavoituspäätös

Asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 12.11.2012 hyväksymään vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan.

Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa, vahvistettu 8.11.2006, alue on merkitty

taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan toisessa vaihemaakuntakaavas-sa, hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013, suunnittelualue on tiivis-tettävää aluetta.

Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, kv 10.11.1986, alue on merkitty pääosin retkeily- ja ulkoilualueeksi ja selvitysalueeksi

Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa, ehdotus nähtävillä

1.3.-14.4.2011, suunnittelualue on varattu asuinkerrostalojen ja pientalojen korttelialueiksi ja virkistysalueiksi. Suunnittelualueen koillisosassa on voimassa kv:n 9.3.2003 hyväksymä Meritienahteen asemakaava N 116. Alue rajautuu Linnanniitun (kaava 82), Kotirinteen (kaava N 132) ja Huh-danmäen (kaava 61) voimassa oleviin asemakaavoihin.

Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoite Asemakaavoituksen tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta

etelään ja kaakkoon. Kaavalla tutkitaan suunnittelualueen maankäyttöä pääasiassa kerros- ja pienkerrostalovaltaisena asuntoalueena ja selvite-tään voidaanko alueelle toteuttaa työpaikkarakentamista.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Kaavoitusprosessin vaihe Asemakaavoitus on aloitettu laatimalla MRL 63 §:n tarkoittama osallistu-

mis- ja arviointisuunnitelma. Liite Kaava N 148, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 11.9.2013 Valmistelija Matti Hult, [email protected], puh. (09) 4258 3148 Esittelijä kaavoituspäällikkö

Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi Ridalinmetsän

asemakaavan ja asemakaavamuutoksen, kaava N 148, osallistumis- ja ar-viointisuunnitelman ja kuuluttaa asemakaavan vireille.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kate 09.04.2014 § 51 Kaavoituspäätös Nummelan Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy

kunnanvaltuuston 12.11.2012 hyväksymään vuoden 2013 kaavoitusohjel-maan. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on päättänyt 11.9.2013 merkitä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa kaavan vireille. Asemakaavan laatiminen on kuulutettu vireille 20.9.2013. Kaava N 148, sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusoh-jelmaan vuodelle 2014 (kv 17.3.2014 § 11).

Kaavoitusvaihe Kaavatyötä on jatkettu valmistelemalla kaavan perusselvitykset ja tavoit-

teet -raportti, jonka merkitsee tiedoksi kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Tavoitteet hyväksyy kunnanhallitus.

Suunnittelutehtävän määrittely ja tarkoitus Asemakaavatyön tavoitteena on tutkia monipuolisen asuntoalueen sijoitta-

mista Ridalinmetsän alueelle huomioiden olemassa olevan rakennetun ym-päristön ja luonnonympäristön ominaispiirteet. Tarkoituksena on edistää Nummelan taajaman yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja luoda viihtyisä


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


asuinalue, joka liittyy tiiviisti Meritienahteen, Huhdanmäen, Kotirinteen ja Linnanniityn asemakaavoitettuihin asuinalueisiin sekä muuhun taajamara-kenteeseen. Uusi asuntoalue sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Alueella on myös yksityistä maata, jonka osalta tehdään tarvittaessa kaa-voituksen aloittamissopimukset ja myöhemmin maankäyttösopimuksia.

Suunnittelualuetta on tarkoitus tutkia kaavan valmisteluvaiheessa yhtenäi-

senä kokonaisuutena. Ehdotusvaiheessa ja edelleen kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi voidaan tarvittaessa viedä osa-alueita kaavallisten ja sopi-muksellisten edellytysten täyttyessä.

Tavoitteet Ridalinmetsän asemakaavan tavoite on korkealaatuisen ja omaleimaisen

asuntoalueen kehittäminen sekä väestönkasvun edellyttämän monipuoli-sen asuntotuotannon turvaaminen, jota kunnan allekirjoittama MAL-sopi-muskin edellyttää. Alueen maisemalliset sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot huomioidaan kaavatyössä siten, että suunnittelulla edistetään niiden säilymistä. Arvokkaat luontokohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Asuinrakentaminen sijoitetaan melulta suojattuun osaan suunnittelualuetta. Aluetta tutkitaan myös sellaisen työpaikkarakentamisen sijoittamiseen, joka ei aiheuta haittaa asumiselle.

Vaikutukset ilmastostrategiaan Kaavan vaikutuksia ilmastostrategiaan arvioidaan kaavatyön edetessä.

Työllä tutkitaan asumisen sijoittamista olemassa olevaan taajamaraken-teeseen kytkeytyen, mikä vähentää painetta haja-asutuksen muodostumi-selle. Suunnittelualue sijaitsee kävelyetäisyydellä Nummelan palveluista ja mm. linja-autoasemasta ja -pysäkeistä. Kaavatyön tavoitteet noudattavat kunnan ilmastostrategiaa. Vaikutukset työpaikkoihin

Kaavan vaikutuksia työpaikkojen määrään arvioidaan kaavan valmisteluai-neiston pohjalta, kun nähdään miten mahdollinen työpaikkarakentaminen soveltuu asuntoalueen kokonaisuuteen.

Taloudelliset vaikutukset Kaavataloudelliset vaikutukset selvitetään suunnittelutyön edetessä.

Alueen suunnittelussa otetaan huomioon lähistöllä oleva kunnallistekninen verkko. Alueella on jo olemassa kaksi kokoojaluokan tietä, Huhdanmäentie ja Pihtisillantie, jonka vuoksi katurakentamisen kustannuksista säästetään huomattavasti.

Oheismateriaali Kaava N 148, Perusselvitykset ja tavoitteet-raportti, Kate om. 9.4.2014

Kaava N 148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, Kate Liite 11.9.2013 Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 302 4695


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Esittelijä kaavoituspäällikkö

Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää

1) merkitä tiedoksi kaavan N 148, Ridalimetsän asemakaavan ja asema-kaavan muutoksen perusselvitys- ja tavoiteraportin (Kate om.) ja

2) esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi hyväksyä Ridalinmetsän kaavalle, N 148 laaditut tavoitteen.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kh 14.04.2014 § 70 Liitteet Kaava N 148, tavoitteet-raportti Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä Ridalinmetsän kaavalle, N 148 laaditut

tavoitteet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. ----------------------------------- Kate 17.09.2014 § 84 Kaavoituspäätös Nummelan Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy

kunnanvaltuuston 12.11.2012 hyväksymään vuoden 2013 kaavoitusohjel-maan ja edelleen 17.3.2014 hyväksymään vuoden 2014 kaavoitusohjel-maan.

Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on päättänyt 11.9.2013 merkitä kaavan

osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa kaavan vireille. Asemakaavan laatiminen on kuulutettu vireille 20.9.2013. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavalle tavoitteet 14.4.2014 § 70 ja hyväk-

synyt samalla ponnen, jonka mukaan suunnittelun yhteydessä tutkitaan voidaanko alueelle sijoittaa työpaikkarakentamista.

Kaavoitusprosessin vaihe


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Asemakaavoitusta on jatkettu laatimalla valmisteluaineistoa MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisen kaavan vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Kaavan valmisteluaineisto Aluetta on tutkittu tavoiteasettelun ja Nummelan eteläosien osayleiskaavan mukaisesti ns. seka-alueena, jonne on sijoitettu monipuolisesti eri asumis-muotoja palvelevia korttelialueita. Lisäksi on tutkittu kunnanhallituksen hy-väksymän ponnen mukaisesti työpaikkarakentamisen mahdollisuutta alu-eella. Kaava-alue on maastonmuodoiltaan paikoin jyrkkäpiirteinen, joka on vai-kuttanut siihen, että esitetyt maankäyttöratkaisut ovat perusrakenteeltaan varsin samanlaisia. Erot muodostuvat lähinnä eri alueiden käyttötarkoitus-ten eroista ja niistä johtuvista rakentamiseen varattujen alueiden ja vapaa-alueiden määrästä. Myös liikenneverkon osalta ratkaisuissa on pieniä ero-ja. Maastonmuodot, alueen melutilanne ja tehdyt luontoselvitykset ovat vai-kuttaneet siihen, että aluetehokkuus jää n. 0,1:een. Vapaa-alueita muodos-tuu siis huomattavan paljon. Tämä on kuitenkin myös hyvä asia ajatellen läheisen Huhdanmäen tiivistä rakennetta ja vähiä puistoalueita ja näin ol-len Huhdanmäen asukkaiden lähivirkistyksen tarpeita. Molemmissa valmisteluaineiston maankäyttöratkaisuissa on alueen keskel-le varattu korttelialue palvelurakentamiselle, jossa voi olla mm. liiketiloja ja vaikkapa palveluasumiselle tarkoitettua rakentamista. Suunnittelualueelle voidaan haluttaessa asemakaavoittaa rakennuspaikka lasten päivähoitoa varten tai sallia kyseinen toiminta esim. asumiseen varatulla korttelialueel-la. Kortteli 573 (A-suunnitelma) esimerkiksi sopisi hyvin ko. toimintaan, koska sen viereiselle VL-alueelle voidaan tarvittaessa rakentaa päivähoitoa ja koko aluettakin palveleva lasten leikkipuisto. TY-alueen yhteyteen on osoitettu aluevaraus koko suunnittelualuetta pal-velevalle lämpölaitokselle (ET). Maankäyttöratkaisussa A on alueelle sijoitettu asuinrakentamista n. 90 000 k-m2:ä, n. 120 omakotitaloon, n. 25 rivitaloon ja n. 20 kerrostaloon. Asuk-kaita arvioidaan tulevan n. 2400. Kerrostalot sijoittuvat alueen pohjois-osaan ja lähelle Pihtisillantietä kuten lainvoimaa vailla oleva kunnanval-tuuston hyväksymä Nummelan eteläosien osayleiskaava osoittaa. Työpaik-karakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan n. 10 tonttia, joissa voisi olla ainakin 30 työpaikkaa P-korttelialueen n. 10 työpaikan lisäksi. Ratkaisussa A on osoitettu katuyhteys suunnittelualueelta Huhdanmäen-tielle. Maankäyttöratkaisussa B on alueelle sijoitettu asuinrakentamista n. 75 000 k-m2:ä, n. 100 omakotitaloon, n. 15 rivitaloon ja n. 15 kerrostaloon. Asuk-kaita arvioidaan tulevan n. 2000. Kerrostalot sijoittuvat edelleen alueen


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


pohjoisosaan. Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan n. 20 tonttia, joissa voisi olla ainakin 60 työpaikkaa P-korttelialueen n. 10 työ-paikan lisäksi. Katuyhteyttä alueelta Huhdanmäentielle ei ole esitetty.

Kaavaehdotusvaiheessa voidaan tarkemmin tutkia onko mahdollisuuksia rakentaa pientaloille keskitettyjä maalämpöjärjestelmiä ja millaisia kaava-merkintöjä sellaiset edellyttäisivät sekä pohtia niiden mahdollisia vaikutuk-sia koko aluetta palvelevan lämpövoimalan rakentamisen kannattavuuteen. Kaavataloudellinen tarkastelu Kunnassa käytössä olevan Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO-las-kentataulukko) mukaan A-ratkaisun mukaisen suunnitelman kunnallistek-niikka (kadut, putket, puistot, kevytyhteydet virkistysalueilla, meluvallit jne) maksaisivat n. 7 miljoonaa euroa kun toisaalta kunta saisi tontinmyynnistä, liittymismaksuista ja verojen lisäkertymästä n. 9 miljoonaa euroa. B-ratkai-sun osalta laskentaa ei ole erikseen suoritettu. Alueen laajuus ottaen huomioon, ja ottaen huomioon myös Pajuniityn ja Kotirinteen toteutumattomat AK-korttelialueet, saattaa tämän alueen ker-rostalojen rakentuminen kestää kohtalaisen kauan. Omakoti- ja rivitalora-kentamiseen alueelle päästään jo vuosien 2018-2019 aikana, jolloin kunta viimeistään tarvitsee omakotitonttitarjontaa kun nykyinen tonttivaranto on käytetty. On oletettavaa, että osa kunnallistekniikan kustannuksista tulee maksetta-vaksi etupainotteisesti niin, että osa korttelialueista on vielä pitkään raken-tamatta vaikka kunnallistekniikkaa on muun alueen osalta jouduttu rakenta-maan niitäkin varten. Asemakaavan vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Vihdin kunnan ilmastostrategiassa vuosille 2010 - 2020 on asetettu tavoit-teeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttamiseksi ilmasto-strategiassa on mainittu yhtenä toiminnallisena tavoitteena taajamaraken-teen täydentäminen ja olemassa olevien yhdyskunnan rakenneverkostojen hyödyntäminen.

Tällä asemakaavalla edistetään Vihdin kunnan ilmastostrategian toteutu-

mista hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria ja sijoittamalla suuri osa Nummelan kasvusta taajamaan rajautuviin uusiin asuntoalueisiin. Alu-eelta on lyhyet matkat kouluihin (Pajuniitty), urheiluharrastuksiin (Pajuniit-ty), päivittäistavarakauppoihin ja linja-autoasemalle / linja-autopysäkeille. Alueen läpi kulkeva Pihtisillantie on tulevaisuudessa joukkoliikennekatu, jo-ten bussipysäkeille on enimmilläänkin vain n. kolmensadan metrin kävely-matka kaukaisemmiltakin korttelialueilta.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Vihdin kunnan energiatehokkuuden laskentamallilla alue (ratkaisu A) saa n. 7300 pistettä asteikolla, jossa 0-3000 tarkoittaa huonoa, 3000-5000 ei kovin hyvää, 5000-8000 keskinkertaista ja yli 8000 loistavaa enegiatehok-kuutta. Laskenta on tehty olettaen, että alueelle tehdään oma lämpölaitos tai että pääosa alueen pientaloista lämmitetään maalämmöllä. Lisäksi on oletettu että Pajuniityn koulut ja päiväkoti, sekä urheilualueet ovat toteutu-neet kun Ridalinmetsän alue on rakennettu kokonaisuudessaan. Sitten kun Pihtisillantiellä kulkee linja-autovuorot energiatehokkuus nousee laskenta-mallin mukaan n. 8100 pisteeseen. Asemakaavan mahdollistamat työpaikat Alueen TY- ja P-korttelialueille voidaan toteuttaa työpaikkarakentamista si-ten että alueella voisi olla ainakin n. 60-70 työpaikkaa (A-ratkaisu). Jos alu-eelle rakennetaan päiväkoti se lisää vielä työpaikkojen määrää.

Nummelan asukasluvun kasvulla on tietenkin vaikutusta koko taajaman

palvelujen työpaikkojen määrään. Oheismateriaali Kaava N 148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate 11.9.2013 § 70

Kaava N 148, valmisteluaineiston selostus, päivätty 17.9.2014 Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavio A, päivätty 17.9.2014 Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavio B, päivätty 17.9.2014 Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavioiden merkinnät ja määräykset, päivätty 17.9.2014 Kaava N 148, valmisteluaineiston havainnepiirroksia, päivätty 17.9.2014 Kaava N 148, valmisteluaineiston taajamarakenne ja liikenneverkko, päi-vätty 17.9.2014

meluselvitys, kaava N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 302 4695 Esittelijä kaavoituspäällikkö

Ehdotus kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää

1) hyväksyä Nummelan Ridalinmetsän alueelle laaditun asemakaavan (kaava N 148) valmisteluaineiston, Kate om, asetettavaksi nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisen vuorovaikutusprosessin käymiseksi, ja 2) pyytää lausunnot valmisteluaineistosta seuraavilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infra-struktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaan liitto


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


- Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) - Gasum (jakeluverkko) - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveys-jaosto - Rosk’n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Nummelan kylätoimintaryhmä - Vihdin asukas- ja kylätoimintaryhmä - Vanhusneuvosto - Vihdin luonto ry - Vihdin Invalidit ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry - Perusturvakuntayhtymä Karviainen - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan kunnallistekniikka - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - kunnan kasvatus- ja koulutuslautakunta - kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta - nuorisovaltuusto

Päätös Hyväksyttiin. ----------------------------------- Kate 14.01.2015 § 3 Kaavan valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 §:n tarkoittamalla tavalla nähtä-

villä ajalla 14.10.-12.11.2014 vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Kaavan yleisötilaisuus pidettiin kunnanvirastolla 16.10.2014 ja paikalla oli 15 osal-lista. Kaavan valmisteluaineistosta saatiin mielipiteitä ja pyydettyjä lausun-toja. Lisäksi on saatu ja tehty kaavaehdotusta varten selvitysten täyden-nyksiä.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Kaavoitusprosessin vaihe Valmisteluaineistosta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on vastattu pa-

lauteraportissa, jossa kerrotaan kuinka mielipiteet ja lausunnoissa esitetyt näkökohdat pyritään ottamaan huomioon kaavaehdotuksen suunnittelussa. Palauteraportissa on myös kerrottu selvitysten vaikutuksista jatkosuunnitte-luun. Lopuksi raportissa on esitetty kunnanhallituksen hyväksyttäväksi pro-sessin aikana syntyneet tarkennetut tavoitteet ja ehdotus alueen jakami-seksi erillisiksi asemakaavoiksi (alueen laajuuden vuoksi on järkevää jakaa alue pienempiin kaava-alueisiin, jotka kuitenkin suunnitellaan yhtäaikaises-ti). Kaavataloudellinen tarkastelu Valmisteluaineiston perusteella tehtyä taloudellisten vaikutusten arvioita tullaan tarkistamaan asemakaavojen ehdotusvaiheessa mutta saattaa olla, että alueen kokonaistaloudellisuus on heikompi kuin valmisteluaineistovai-heessa arvioitiin (kts. 17.9.2014 Kate). Asemakaavan vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Kuten edellä valmisteluaineistoa käsiteltäessä on esitetty (kts. 17.9.2014 Kate). Asemakaavan mahdollistamat työpaikat Kaavalla voitaneen toteuttaa työpaikka- ja palvelurakentamista noin 60-80 työpaikkaa varten.

Oheismateriaali Kaava N148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate 11.9.2013 § 70

Kaava N148, Palauteraportti valmisteluaineiston lausunnoista ja mielipiteistä sekä tavoitteet jatkosuunnittelulle ja esitys asemakaava- alueiden jaosta, päivätty 14.1.2015

Ridalinmetsän luontoselvitys, Silvestris Oy 2014, päivätty 16.9.2014 Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 302 4695 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää

1) merkitä tiedoksi kaavan N 148 palauteraportin ja prosessin aikana syntyneet tarkennetut tavoitteet jatkosuunnittelulle sekä esityksen alueen jakamisen pienemmiksi asemakaava-alueiksi ja

2) esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ridalinmetsän alu-een suunnittelulle prosessin aikana syntyneet tarkennetut tavoitteet sekä esityksen alueen jakamisen pienemmiksi asemakaava-alueik-si.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


----------------------------------- Kh 19.01.2015 § 3 Liitteet Palauteraportti, kaava N 148, Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan

muutos Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä Ridalinmetsän alueen jatkosuunnittelun

tavoitteet ja alueen jakamisen eri asemakaava-alueiksi. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. ----------------------------------- Kate 27.01.2016 § 7 Hakalanrinteen asemakaavan edeltävät suunnitteluvaiheet on käyty Rida-

linmetsän asemakaavan (N 148) yhteydessä edellä esitetyllä tavalla. Haka-lanrinteen kaavoitus (N 178) jatkuu tästä eteenpäin erillisenä kaavaproses-sina.

Kaavoituspäätös: Ridalinmetsän asemakaava, N 148, on sisältynyt kunnanvaltuuston hyväk-

symiin kaavoitusohjelmiin vuodesta 2013. Hakalanrinteen asemakaava si-sältyy kunnanvaltuuston 9.11.2015 vuodelle 2016 hyväksymään kaavoitus-ohjelmaan omalla kaavatunnuksellaan, N 178.

Kaavoitustilanne: Kaavaa laadittaessa tai muutettaessa on otettava huomioon maakuntakaa-

va ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Vahvistetussa Uudenmaan maakunta-kaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa alue on tiivistettävää taajamatoi-mintojen aluetta. Suunnittelualueelle on merkitty viheryhteystarve ja alueen itäpuolella kulkee 400 kV:n voimalinja. Uusi pääradan linjaus sijoittuu alueen eteläpuolelle.

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kunnanvaltuuston hyväksy-

mässä vuoden 1986 yleiskaavassa suurin osa alueesta on valkoista aluet-ta ja osa retkeily- ja ulkoilualuetta. Kunnanvaltuuston 9.12.2013 hyväksy-mässä Nummelan eteläosien osayleiskaavassa C alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen aluetta sekä pientalovaltaista asuinaluetta. Osa suunnit-telualueesta on merkitty virkistysalueeksi ja alueen luoteiskulmaan on sijoi-tettu ulkoilureitti sekä suojelualuetta.

Alueella ei ole asemakaavaa.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Kaavoitusprosessin vaihe: Kaavoitustyötä on jatkettu päivittämällä maankäyttö- ja rakennuslain 63

§:ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan aikaisempia käsittelyjä koski Ridalinmetsän kaavan (N 148) osallistumis- ja arviointi-suunnitelma.

Liitteet Kaava N 178, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate Liite, 27.1.2016 Valmistelija Inka Salo, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 767 4785 Esittelijä Kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi Nummelan taa-

jaman Hakalanrinteen asemakaavan (kaava N 178) osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelman, päivätty 27.1.2016, ja kuuluttaa kaavan vireille.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kate Kaavoituspäätös Nummelan Hakalanrinteen asemakaava, kaava N 178, sisältyy kunnanval-

tuuston 9.11.2015 hyväksymään vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on 27.1.2016 päättänyt merkitä kaavan

osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa kaavan vireille. Asemakaavan laatiminen on kuulutettu vireille 2.2.2016. . Kaavoitusvaihe Kaavatyötä on jatkettu tarkistamalla kaavan tavoitteet. Kaavan tavoitteet on määritelty jo edeltävissä suunnitteluvaiheissa kaavan

N 178 ollessa osa Ridalinmetsän asemakaavaa, N 148. Nyt käsittelyssä olevalla raportilla tarkistetaan kaavan N 148 laatimisen yhteydessä asete-tut tavoitteet vastaamaan Hakalanrinteen alueen asemakaavoitusta.

Suunnittelutehtävän määrittely ja tarkoitus Asemakaavatyön tavoitteena on luoda monipuolinen ja viihtyisä pientalora-

kentamisen asuinalue keskeiselle sijainnille, lähelle Nummelan keskustaa, jatkaen taajamarakennetta etelään. Alueelle on suunnitteilla omakoti- ja ri-vitaloasutusta. Hakalanrinne sijoittuu lähelle palveluja, hyvien kulkuyhteyk-sien varrelle.

Tavoitteet


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Hakalanrinteen asemakaavan tavoite on osaltaan edistää kunnan kehitty-mistavoitteiden toteutumista. Kaavan tavoitteena on tutkia uuden asuinalu-een sijoittamista olemassa olevan taajamarakenteen jatkoksi. Alueen kaa-voitus tulee toteuttaa maisemalliset arvot, maastonmuodot ja luontoarvot huomioiden. Arvokkaat luontokohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi on tarpeen edistää joukko- ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä alueella.

Oheismateriaali Kaava N 178, Tavoitteet, Kate om. 2.3.2016 Valmistelija Inka Salo, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 767 4785 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

se hyväksyisi Hakalanrinteen, kaava N 178, asemakaavan tavoitteet. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. --------------------------------- Kh 14.03.2016 § 43 Liitteet Kaava N 178, Tavoitteet Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy Hakalanrinteen, kaava N 178, asemakaavan

tavoitteet kaavoitus- ja teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. ----------------------------------- Kate Kaavoituksen vaihe Kaavan N 148 valmisteluaineiston ja siitä laaditun palauteraportin pohjalta on

laadittu kaavan N 178, Hakalanrinteen asemakaava, kaavaehdotus. Kaava-alueen rajausta on laajennettu liittämällä siihen Pihtisillantien vielä asema-

kaavoittamaton luoteisosa, jotta kaavatyön yhteydessä voidaan varata katualu-eelle riittävä tila tarvittavien rakenteiden, kuten kevyenliikenteenväylien, linja-au-topysäkkien ja katuvalaistuksen toteuttamista varten.

Kaavaehdotus


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Hakalanrinteen alueelle on suunniteltu monipuolinen pientaloalue, jolle on mah-dollisuus toteuttaa eri kokoisia ja eri omistusmuotoisia asuntoja rivitaloihin, yh-tiömuotoisiin pientaloihin ja omakotitaloihin. Omakotitalojen rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat alle 500 m2:stä reilu 900 m2 suuruisiin tontteihin, joilla on rakennusoikeutta noin 90 -185 k-m2. Omakotitontteja alueelle muodostuu kaikki-aan 29. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten rakennuspaikkoja alueelle muodostuu 2 ja asuinpientalojen (taloyhtiömuotoiset pientalot) rakennuspaikko-ja kaikkiaan 3.

Rivitalot (AR) ja asuinpientalot (AP) sijoittuvat asuinalueen kokoojakadun eli Ha-

katien varteen ja lähimmäksi Pihtisillantietä. Rakennuspaikkojen ja Pihtisillantien väliin on jätetty suojaviheraluetta. Omakotitalot sijoittuvat pääosin tonttikatu -luokkaisen Salpakujan varrelle.

Rakennettavaksi tarkoitettua aluetta ympäröivät laajat lähivirkistysalueet, joista

osa on osoitettu hulevesien käsittelyä varten (/hv). Lähivirkistysalueilla on myös arvokkaita luontokohteita (luo).

Kaavan vaikutukset Hakalanrinne, osana laajempaa suunnitteilla olevaa Ridalinmetsän aluetta, jatkaa

Nummelan taajamarakennetta sen tärkeimpään kasvusuuntaan eli etelään. Rida-linmetsä tulee muodostamaan uuden asuinalueen palveluineen ja työpaikkoineen eteläiseen Nummelaan.

Nykyisin rakentamattoman alueen muutos asuinalueeksi vaikuttaa mm. alueella

muodostuviin hulevesiin, mikä on huomioitu kaavatyön yhteydessä osoittamalla alueelle hulevesien käsittelyyn tarkoitettu lähivirkistysalue. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueella esiintyvät luontoarvot jättämällä ne rakennettavan alueen ul-kopuolisille lähivirkistysalueille (luo-merkintä).

Hakalanrinne kuuluu kunnan oman energiatehokkuuden laskentamallin mukaan

hyvän sijaintinsa ja palveluiden läheisyyden vuoksi erinomaiseen luokkaan. Ja alu-een kaavoittaminen asuinrakentamiseen on siten myös kunnan ilmastostrategian mukaista.

Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Kunta tulee siten saamaan tuloja

uusien rakennuspaikkojen myynnistä. Uusien kuntalaisten myötä kunnan asukas-luku voi kasvaa, jolla on positiivinen vaikutus kunnan verotuloihin. Toisaalta me-noja kunnalle muodostuu mm. alueen katujen, kunnallistekniikan, lähivirkistys-alueiden ja hulevesirakenteiden rakentamisesta. Myös kunnan palveluverkon pa-rantaminen uusien asukkaiden tarpeita vastaavaksi aiheuttaa kunnalle menoja, kuten myös palvelujen tarjoaminen. Tonttien myynti tuottaa kunnalle arviolta 2,6 miljoonaa euroa (MATO-laskentataulukko). Katujen ja kunnallistekniikan rakenta-minen Hakalanrinteen alueelle maksaa alustavan kustannuslaskennan mukaan noin 1 160 000 €. Lisäksi Pihtisillantien lisärakenteiden hinta-arvio on noin 800


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


000 €. Oheismateriaali

Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavan kaavaehdotuskartta, päivätty 16.5.2018 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavan kaavaehdotuskartan merkinnät ja määräykset, päivätty 16.5.2018 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavaehdotuksen selostus liitteineen, päivät-ty 16.5.2018 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavan päivitetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, päivätty 16.5.2018

Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä kaavoituspäällikkö Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) esittää kunnanhallitukselle, että se päättää hyväksyä Hakalanrinteen asema-kaavaehdotuksen, N178, asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 §:n ja MRA27 §:n mukaisesti 30 päivän ajaksi ja pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta:

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infrastruk-tuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaan liitto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy - Gasum (jakeluverkko) - Nummelan Aluelämpö Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaos-to - Rosk’n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Vihdin asukas- ja kylätoimintaryhmä - Linnanniitun kyläyhdistys ry - Härköilän kylätoimikunta - Vanhusneuvosto - Vammaisneuvosto - Vihdin luonto ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


- Perusturvakuntayhtymä Karviainen - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan kunnallistekniikka - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - lasten ja nuorten lautakunta - kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta - nuorisofoorumi

2) merkitä tiedoksi Hakalanrinteen asemakaavan, N178 päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivitetty 16.5.2018)

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ----------------------------------- Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 16.03.2021 § 15

Kaavoituksen vaihe Kaavan N 148 valmisteluaineiston ja siitä laaditun palauteraportin pohjalta on laadittu kaavan N 178, Hakalanrinteen asemakaava, kaavaehdotus. Kaava-alueen rajausta on laajennettu liittämällä siihen Pihtisillantien vielä asemakaavoittamaton luoteisosa, jotta kaavatyön yhteydessä voidaan varata katualueelle riittävä tila tarvittavien rakenteiden, kuten kevyenliikenteenväylien, linja-autopysäkkien ja katuvalaistuksen toteuttamista varten. Kaavaehdotus Hakalanrinteen alueelle on suunniteltu monipuolinen pientaloalue, jolle on mahdollisuus toteuttaa eri kokoisia ja eri omistusmuotoisia asuntoja rivitaloihin, yhtiömuotoisiin pientaloihin ja omakotitaloihin. Omakotitalojen rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat alle 500 m2:stä reilu 900 m2 suuruisiin tontteihin, joilla on rakennusoikeutta noin 90 -185 k-m2. Omakotitontteja alueelle muodostuu kaikkiaan 30. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten rakennuspaikkoja alueelle muodostuu 3 ja asuinpientalojen (taloyhtiömuotoiset pientalot) rakennuspaikkoja 3.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Rivitalot (AR) ja asuinpientalot (AP) sijoittuvat asuinalueen kokoojakadun eli Hakatien varteen ja lähimmäksi Pihtisillantietä. Rakennuspaikkojen ja Pihtisillantien väliin on jätetty suojaviheraluetta. Omakotitalot sijoittuvat pääosin tonttikatu -luokkaisen Salpakujan varrelle. Rakennettavaksi tarkoitettua aluetta ympäröivät laajat lähivirkistysalueet, joista osa on osoitettu hulevesien käsittelyä varten (/hv). Lähivirkistysalueilla on myös arvokkaita luontokohteita (luo). Kaavan vaikutukset Hakalanrinne, osana laajempaa suunnitteilla olevaa Ridalinmetsän aluetta, jatkaa Nummelan taajamarakennetta sen tärkeimpään kasvusuuntaan eli etelään. Ridalinmetsä tulee muodostamaan uuden asuinalueen palveluineen ja työpaikkoineen eteläiseen Nummelaan. Nykyisin rakentamattoman alueen muutos asuinalueeksi vaikuttaa mm. alueella muodostuviin hulevesiin, mikä on huomioitu kaavatyön yhteydessä osoittamalla alueelle hulevesien käsittelyyn tarkoitettu lähivirkistysalue. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueella esiintyvät luontoarvot jättämällä ne rakennettavan alueen ulkopuolisille lähivirkistysalueille (luo-merkintä). Hakalanrinne kuuluu kunnan oman energiatehokkuuden laskentamallin mukaan hyvän sijaintinsa ja palveluiden läheisyyden vuoksi erinomaiseen luokkaan. Ja alueen kaavoittaminen asuinrakentamiseen on siten myös ilmastotavoitteiden mukaista. Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kunta tulee siten saamaan tuloja uusien rakennuspaikkojen myynnistä. Uusien kuntalaisten myötä kunnan asukasluku voi kasvaa, jolla on positiivinen vaikutus kunnan verotuloihin. Toisaalta menoja kunnalle muodostuu mm. alueen katujen, kunnallis-tekniikan, lähivirkistysalueiden ja hulevesirakenteiden rakentamisesta. Myös kunnan palveluverkon parantaminen uusien asukkaiden tarpeita vastaavaksi aiheuttaa kunnalle menoja, kuten myös palvelujen tarjoaminen. Tonttien myynti tuottaa kunnalle alustavan arvion mukaan noin 2,5 miljoonaa euroa (MATO-laskentataulukko). Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen Hakalanrinteen alueelle maksaa alustavan kustannusarvion mukaan noin 1 160 000 €. Lisäksi Pihtisillantien lisärakenteiden hinta-arvio on noin 800 000 €.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Oheismateriaali Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavan kaavaehdotuskartta, päivätty 16.3.2021 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavan kaavaehdotuskartan merkinnät ja määräykset, päivätty 16.3.2021 Kaava N178, Hakalanrinteen asemakaavaehdotuksen selostus liitteineen (sis. päivitetty OAS), päivätty 16.3.2021


Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää:

1) esittää kunnanhallitukselle, että se päättää hyväksyä Hakalanrinteen asemakaavaehdotuksen, N178, asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 §:n ja MRA27 §:n mukaisesti 30 päivän ajaksi ja pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta:

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja in-rastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaanliitto - Länsi-Uudenmaan museo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy - Gasum (jakeluverkko) - Nummelan Aluelämpö Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto - Rosk’n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Vihdin asukas- ja kylätoimintaryhmä - Linnanniitun kyläyhdistys ry - Härköilän kylätoimikunta - Vanhusneuvosto


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


- Vammaisneuvosto - Vihdin luonto ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan infra- ja tukipalvelut - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - nuorisofoorumi

2) merkitä tiedoksi Hakalanrinteen asemakaavan, N178 päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 16.3.2021)

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus 22.03.2021 § 68

Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä Kunnanjohtaja


1) hyväksyä Hakalanrinteen asemakaavaehdotuksen, N178, asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 §:n ja MRA27 §:n mukaisesti 30 päivän ajaksi ja pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta:

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja in-rastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaanliitto - Länsi-Uudenmaan museo - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy - Gasum (jakeluverkko) - Nummelan Aluelämpö Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


- Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto - Rosk’n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Vihdin asukas- ja kylätoimintaryhmä - Linnanniitun kyläyhdistys ry - Härköilän kylätoimikunta - Vanhusneuvosto - Vammaisneuvosto - Vihdin luonto ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan infra- ja tukipalvelut - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - nuorisofoorumi

2) merkitä tiedoksi Hakalanrinteen asemakaavan, N178 päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 16.3.2021)

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 15.06.2021 § 56 Kaavoituksen vaihe Kaavan N178, Hakalanrinteen asemakaavan kaavaehdotus on ollut julkisesti

nähtävillä MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n tarkoittamilla tavoilla 12.4.-11.5.2021. Julkisen nähtävillä olon aikana saapui 11 lausuntoa ja 2 muistutusta. Näihin on laadittu vastineet (kaavaselostuksen s. 30-33). Asemakaava

Kaavakarttaan on annettujen palautteiden johdosta tehty seuraavat tarkistukset ja tekniset korjaukset:

Muutokset katujen nimiin, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä: Hakatie on muutettu Salpatieksi ja Salpakuja Hakalankaareksi. Lisäksi kaavassa oleva pieni aukio nimetään Säppiaukioksi.


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021


Luontokohteiden kaavamerkintöjä on selkiytetty ja niiden määräyksiä on täydennetty kunkin kohteen tiedoilla: luo-1: Säilytettävä kalliorinne, luo-2: Pähkinäpensasmetsä, joka tulee säilyttää luonnontilaisena ja luo-3: Noro, jonka ympäristö tulee säilyttää puustoisena.

VL-alueen ja VL/hv-alueen rajaa on muutettu siten, että edellä mainittu noro

sijoittuu VL-alueen puolelle. Kaavan vaikutukset Hakalanrinteen alue jatkaa Nummelan taajamarakennetta sen tärkeimpään

kasvusuuntaan eli etelään. Asemakaava vastaa kunnan tavoitteeseen mahdollistaa taajamiin monipuolista asuntotuotantoa, ja se lisää kunnan pientalojen rakennuspaikkojen tarjontaa. Kunta tulee saamaan tuloja uusien rakennuspaikkojen myynnistä (alustava arvio n. 2,6 milj. €). Uusien kuntalaisten myötä kunnan asukasluku voi kasvaa, jolla on positiivinen vaikutus kunnan verotuloihin. Toisaalta menoja kunnalle muodostuu mm. alueen katujen, kunnallistekniikan, lähivirkistysalueiden ja hulevesirakenteiden rakentamisesta (alustava kustannusarvio n. 2 milj. €). Myös kunnan palveluverkon parantaminen uusien asukkaiden tarpeita vastaavaksi aiheuttaa kunnalle menoja, kuten myös palvelujen tarjoaminen.


Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se

päättäisi:

1) hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet, ja 2) esittää Hakalanrinteen asemakaavan, kaava N178 (päivätty 15.6.2021)

kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus 21.06.2021 § 193

Valmistelija Tarja Johansson, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 0421 171 Esittelijä Kunnanjohtaja


§ 15 16.03.2021


§ 56 15.06.2021



1) hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet, ja 2) esittää Hakalanrinteen asemakaavan, kaava N178 (päivätty

15.6.2021) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Kunnanhallitus päätti

1) hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet, ja

2) esittää Hakalanrinteen asemakaavan, kaava N178 (päivätty 15.6.2021) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.


Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää hyväksyä Hakalanrinteen asemakaavan, kaava

N178 (päivätty 15.6.2021).

Päätös Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Hakalanrinteen asemakaavan, kaava N178 (päivätty 15.6.2021).

Liitteet Liite 4 N178 Kaavaselostus liitteineen (sis. OAS ja

vastineet) Liite 5 N178 Kaavakartta Liite 6 N178 Kaavamerkinnät ja -määräykset


Helsingin seudun yhteistyösopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 14.06.2021 § 165

Helsingin seudun kuntien yhteistyö perustuu vuonna 2005 hyväksyttyyn yhteistyösopimukseen, jossa on sovittu mm. yhteistyön tavoitteista, organisoinnista, periaatteista ja menettelytavoista. Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) 13.8.2020 käsiteltiin teknisesti ja rakenteeltaan uudistettua Helsingin seudun kuntien välistä yhteistyösopimusta. Sopimuksen osalta 13.8.2020 kokouksessa todettiin siihen tehdyt muutokset tarkoituksenmukaisiksi. Sopimus päätettiin kuitenkin hyväksyä yhteistyökokouksessa vasta sen jälkeen, kun yhteistyökokous on päättänyt kantansa Porvoon ja Lohjan esitykseen liittyä sopimukseen. Porvoon ja Lohjan kaupungit toimittivat kesäkuussa 2020 ja Siuntion kunta syyskuussa Helsingin seudun yhteistyökokoukselle esityksensä tulla kutsutuiksi mukaan Helsingin seudun yhteistyökokouksen toimintaan. HSYK päätti kokouksessaan 13.8.2020 toteuttaa ko. kuntien liittymisestä selvityksen. Selvitystä käsiteltiin HSYKin joulukuun 15.12.2020 kokouksessa, jolloin asian käsittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa kokouksessa keväällä 2021. Helsingin seudun yhteistyökokous on 11.5.2021 päättänyt, että Porvoon, Lohjan ja Siuntion kunnat hyväksytään yhteistyökokouksen kumppanuusjäseniksi. Lisäksi yhteistyökokous on päättänyt kumppanuusjäsenyyden vaikuttamista muutoksista Helsingin seudun yhteistyösopimukseen sekä samalla huomioinut 13.8.2020 esitytetyt muutokset yhteistyösopimukseen. Muutoksien johdosta yhteistyötä koskevaan sopimukseen on sisällytetty uusi jäsenyysmuoto, joka oikeuttaa ko. kuntien osallistumisen Helsingin seudun yhteistyökokouksen kokouksiin sekä seudun kunnan- ja kaupunginjohtajien valmistelukunnan kokouksiin. Kumppanuuskunnat voivat osallistua HSYK:in toimintaan (kokouksiin) kuten sopimuskunnat, mutta eivät osallistua valmisteluun tai päätöksentekoon maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta, sopimuksessa mainittuun MAL-suunnitelman laadintaan, eivätkä valtion kanssa laadittavaan MAL-sopimukseen (poikkeuksena liikenteen osalta Siuntion kunta, joka on HSL:n jäsenkunta). Asianomaiset kunnat eivät myöskään tule jäseniksi valtioneuvoston hallituskaudeksi 2019–2023 asettamaan metropolipolitiikan yhteistyöryhmään. Edellä mainitun johdosta yhteistyösopimusta on päivitetty siten, että HSYK:in uusi kokoonpano ja kokoonpanon muutoksista johtuvat seikat on kirjattu Helsingin seudun yhteistyösopimukseen ja sopimukseen on


sisällytetty kumppanuusjäsenyyden määrittely. Yhteistyökokoukseen osallistuisivat jatkossa esitetyn sopimuksen mukaan sekä sopimuskuntien että kumppanuuskuntien kunnan/kaupunginvaltuustojen ja –hallituksen 1. puheenjohtajat. Tämän johdosta kokoonpano laajenisi 28:sta luottamushenkilöstä 34:ään luottamushenkilöön. Tämän lisäksi yhteistyökokous voisi jatkossakin päättää, että valtuustokaudeksi kokoukseen valitaan 4–6 lisäjäsentä. Lisäjäsenet edustaisivat jatkossakin sopimuskuntia: 2–4 pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja 2 KUUMA-seutua. Helsingin seudun yhteistyökokous päätti 11.5.2021 hyväksyä myös, että tarkistettu sopimus lähetetään hyväksyttäväksi kaikkiin seudun kuntiin, jonka jälkeen se tulee voimaan. Tarkistetun sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien sopijakuntin hyväksymisen.

Valmistelija Erkki Eerola, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 467 5231 Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Helsingin

seudun yhteistyökokouksessa 11.5.2021 hyväksytyn yhteistyösopimuksen liitteen mukaisesti.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 43 330/00.01.00.00/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa

11.5.2021 hyväksytyn yhteistyösopimuksen liitteen mukaisesti.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 11.5.2021 hyväksytyn yhteistyösopimuksen liitteen mukaisesti.

Liitteet Liite 7 Helsingin seudun kuntien

yhteistyösopimus HSYKin 11 05 2021 hyvaksyma


Rosk'n Rollin osakassopimuksen muuttaminen Kunnanhallitus 14.06.2021 § 170 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) ja Rosk’n Roll Oy Ab:n (RR) omistajakunnat

ovat vuonna 2012 allekirjoittaneet omistamiensa jäteyhtiöiden yhdistymissopi-muksen. Tämän sopimuksen liitteenä oli fuusion tuloksena muodostuvan yhtiön osakassopimuksen luonnos. Yhdistymisen täytäntöönpanon siirtymisen seurauk-sena osakassopimukseen oli tarpeen tehdä lähinnä teknisluonteisia muutoksia osakassopimuksen viimeistelyä varten. Vihdin kunnanvaltuusto päätti kokoukses-saan 1.10.2012 (§ 51) hyväksyessään Rosk'n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jäte-huolto Oy:n yhdistymisen hyväksyä myös sekä yhdistymissopimuksen että sen liit-teinä olevat osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakevaihtosopimuksen sekä valtuuttaa ylimääräisen yhtiökokouksen (18.10.2012) edustajansa allekirjoitta-man lopullisen yhdistymissopimuksen Vihdin kunnan puolesta ja tekemään pää-töksessä tarkemmin määritellyt tekniset täydennykset ja vastaavat muutokset/li-säykset osakassopimukseen ja osakkeenvaihtosopimukseen.

Osakassopimus tuli voimaan kaikkia sen osapuolia sitovasti yhdistymissopimuk-

sen mukaisen yhdistymisen täytäntöönpanon yhteydessä 1.1.2019, jolloin yhdis-tymissopimus lakkaa olemasta voimassa. Uuden Rosk’n Rollin osakassopimus allekirjoitettiin 21.11.2018. Sittemmin yhdistymisen täytäntöönpanon viivästyttyä osakassopimukseen tehtiin lähinnä teknisiä muutoksia, jotka liittyvät pääasiassa viivästymisestä johtuviin vuosilukujen tarkistamisiin sekä yhdistymissopimuksen voimaantulon jälkeen toteutettuihin kuntaliitoksiin.

Yhdistymisen tultua voimaan on tarkoituksenmukaista päivittää osakassopimus

uuden yhtiön mukaiseksi. Huomionarvoisia muutoksia on tehty osakassopimuksen seuraaviin kohtiin:

o Yhtiön nimi muuttuu muotoon Rosk’n Roll Oy Ab siirtymävaiheen Uusi Rosk’n Roll Oy Ab nimestä.

o Aikaisemman osakassopimuksen viittaukset voimassa olevaan hankintalainsäädäntöön on muutettu viittauksiksi hankintalakiin- Osakassopimuksen: Kohta 3: fuusiovaiheen liittyvien yhtiöiden esittely poistuu,

lisätty viittaus hankintalakiin ja kulloinkin voimassa olevaan jätelakiin,

Kohta 4: yhtiön sidosyksikköasema säilytetään, Kohta 5: osakkeiden jakautuminen omistajien kesken sekä

määräys siitä, että mahdolliset uudet osakkaat liittyvät sopimukseen osapuoleksi ja osakkaaksi allekirjoittamalla liittymissopimuksen,

o Kohta 10.2: luovutaan hallituksen varajäsenistä, o Kohta 11: poistettu kirjaus siirtymävaiheen

toimitusjohtajajärjestelystä, o Kohta 14: osakkaiden luovutustilanteissa otettava huomioon se, että

yhtiön asema sidosyksikkönä ei vaarannu,


o Kohta 17.1: sopimus tulee voimaan, kun kaikki osakkaat ovat sopimuksen allekirjoittaneet,

o Kohta 18: 30 päivän neuvotteluaika erimielisyyksien ratkaisemiseen osapuolen kirjallisesta neuvottelukutsusta, ennen asian siirtämistä välimiesmenettelyyn.

Valmistelija Matti Kokkinen, puh 044 042 1347 Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen

mukaisen Rosk’n Roll Oy Ab:n uuden osakassopimuksen sekä valtuuttaa kunnajohtajan tai määräämänsä allekirjoittamaan osakassopimuksen Vihdin kunnan puolesta. Osakassopimukseen voidaan tehdä pieniä tarkennuksia, jotka eivät heikennä Vihdin kunnan asemaa sopijaosapuolena.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 44 363/00.04.02.01/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen Rosk’n Roll Oy Ab:n

uuden osakassopimuksen sekä valtuuttaa kunnajohtajan tai määräämänsä allekirjoittamaan osakassopimuksen Vihdin kunnan puolesta. Osakassopimukseen voidaan tehdä pieniä tarkennuksia, jotka eivät heikennä Vihdin kunnan asemaa sopijaosapuolena.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä liitteen mukaisen Rosk’n Roll Oy Ab:n uuden osakassopimuksen sekä valtuuttaa kunnajohtajan tai määräämänsä allekirjoittamaan osakassopimuksen Vihdin kunnan puolesta. Osakassopimukseen voidaan tehdä pieniä tarkennuksia, jotka eivät heikennä Vihdin kunnan asemaa sopijaosapuolena.

Liitteet Liite 8 Liite1 Osakassopimus RR 2021

Oheismateriaali Liite3 Yhtiöjärjestys_RR


§ 54 15.06.2021


Kirkonkylän VPK:n paloaseman rakentaminen, Hankesuunnitelman hyväksyminen Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 15.06.2021 § 54

Vihdin VPK:n paloasema, nykyinen paloasema, sijaitsee Vihdin kirkonkylässä, osoitteessa Kyläaukio 6, 03400 Vihti. Paloasema on rakennettu 1938 ja sitä on laajennettu vuonna 1952. Punatiilestä rakennettu aumakattoinen paloasema on rakennushistoriallisesti arvokas ja sillä on maisemallista arvoa. Paloasema on toiminnallisesti huonossa kunnossa, eikä se täytä työsuojelullisia, toiminnallisia eikä rakenteellisia vaatimuksia. Toimintaa on kahdessa kerroksessa ja siirtyminen kerrosten välillä tapahtuu ulkokautta. Paloasematoimintojen kehittäminen nykyvaatimusten mukaiseksi tällä kiinteistöllä on hankalaa: mm. hälytysreitin turvaaminen torialueen poikki yleisötilaisuuksien aikana on erittäin haastavaa. Palokunnan pääasiallisella toiminta-alueella on 2 riskiluokan aluetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 10 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Tarveselvitys on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 21.4.2017. Alustava huonealatarve on 502 m2. Alustava kustannusarvio hankkeelle on noin 2 100 000 euroa. Rakennuspaikan kaavoitus on Vihdissä meneillään ja kaava V47 voidaan viedä poliittiseen hyväksymiskäsittelyyn, kun maankäyttösopimus-neuvottelut alueen maanomistajien kanssa on saatu päätökseen. Uusiin tiloihin sijoitetaan Vihdin VPK sopimuspalokunta ja varataan tilat ensihoitoyksikölle. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan hallitulla kokonaisarkkitehtuurilla, jossa korostuvat toiminnallisuus, kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Paloaseman rakenteissa, materiaaleissa ja järjestelmissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Rakenteissa ja teknisissä järjestelmissä pyritään selkeisiin, muuntojoustaviin, kestäviin ja yhtenäisiin toteutustapoihin. Tekninen vaatimustaso noudattaa pelastuslaitoksen uudisrakentamisessa käytettyä yleistä laatutasoa.


§ 54 15.06.2021


Uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohtana pidetään mahdollisimman pitkälle toiminnoiltaan samoja periaatteita kuin viime vuosina jo toteutetuissa paloasemissa. Pieniä toimintatapojen parannuksia on huomioitu. Suunnittelussa huomioidaan VPK paloaseman ja ensihoidon erityispiirteet ja tarpeet. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon ensisijassa toiminnan asettamat vaatimukset. Nopea ja turvallinen hälytykseen lähtö - sekä nopea valmiuden palauttaminen tehtävien jälkeen on keskeistä. Paloasema käsittää kolme autohallipaikkaa ja pesuhallin. Tärkeimpänä mitoittavana tekijänä on pelastusajoneuvojen koko ja niistä johtuva hallitilojen mitoitus. Henkilöstön valmius-, oleskelu-, sekä sisäharjoitustilat, sosiaali- ja saunaosastoineen muodostavat oman kokonaisuuden. Paloasemalle sijoittuu lisäksi pieni koulutustila. Tilojen kova ympärivuorokautinen käyttö ja tilojen terveellisyys eri toimintojen osalta on keskeistä. Kaluston piha-alueen on sovelluttava harjoitteluun, sekä varattava tilaa pienelle katokselle esim. peräkärryille ja muulle kalustolle. Hälytysajoneuvojen vaatimiin puhdistus- ja pesutiloihin liittyy kiinteästi varusteiden huolto- ja säilytystiloja. Pesuhalli, märkätilat sekä vaatehuoltotilat varustetaan lattialämmityksellä. Suunnittelun tavoitteena on rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Tarkastelussa on otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat ja potentiaaliset ympäristövaikutukset. Tilaohjelman pohjana on käyttäjän laatima tarveselvitysvaiheen tilaohjelma, jota on tarkennettu hankesuunnitteluvaiheessa vain välttämättömin osin. Hankkeesta laaditut viitesuunnitelmat ja sen toteutunut tilaohjelma ovat luonnoksia ja esitettyjä tilakohtaisia tarpeita täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Viitesuunnitelmien mukaan hankkeen laajuus on 757 brm2, 691 htm2 ja 553 hym2. Hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettu FMC Laskentapalveluissa. Laskelman mukainen kustannusarvio on 3,03 milj. €. Kustannusarvioon sisältyy riskiä pohjarakennuskustannuksiin ja rakentamisajankohdan


§ 54 15.06.2021


suhdannetekijöihin sekä hankintamalliin. Talousarviossa on taloussuunnitteluvuosille 2022 - 2024 varattu yhteensä 2,61 milj. €. Seuraavana työvaiheena on kohteen suunnittelijoiden (pääsuunnittelija sekä LVISA-suunnittelijat) kilpailuttaminen, valinta ja suunnittelutyön aloittaminen.

Oheismateriaali Pohjapiirustus 1. krs Leikkaukset Rakennustapaselostus Tilaluettelo Hyötyalalaskelma Pohjatutkimuskartta Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Kustannusselvitys Liitteet Hankesuunnitelma tekstiosa Asemapiirustus Julkisivut

- 3D näkymä etelästä - 3D näkymä pohjoisesta - lounas ja koillinen - luode ja kaakko

Valmistelija Anna-Maria Kivikangas, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 574 1913 Esittelijä Tilapäällikkö

Ehdotus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää

sitä kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus 21.06.2021 § 194

Valmistelija Anna-Maria Kivikangas, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 574 1913 Esittelijä Kunnanjohtaja


§ 54 15.06.2021


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Kirkonkylän VPK:n paloaseman rakentamisen hankesuunnitelman.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Kirkonkylän VPK:n paloaseman rakentamisen hankesuunnitelman.

Kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Aronen poistui esteellisenä

(Hallintolain 28 §:n 1 mom. 5-kohdan mukainen yhteisöjäävi) tämän asian käsittelyn ajaksi.


Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää hyväksyä Kirkonkylän VPK:n paloaseman

rakentamisen hankesuunnitelman.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Kirkonkylän VPK:n paloaseman rakentamisen hankesuunnitelman.

Liitteet Liite 9 Hankesuunnitelma tekstiosa 24-11-2020 Liite 10 ASEMAPIIRUSTUS A3 19-11-2020 Liite 11 3D NÄKYMÄ ETELÄSTÄ A3 19-11-2020 Liite 12 3D NÄKYMÄ POHJOISESTA A3 19-11-2020 Liite 13 JS LOUNAS JA KOILLINEN A3 19-11-2020 Liite 14 JS LUODE JA KAAKKO A3 19-11-2020

Oheismateriaali 1 KRS POHJAPIIRUSTUS A3 19-11-2020 LEIKKAUKSET A3 19-11-2020 Paloasema, rakennustapaselostus RS 23-11-2020 TILALUETTELO A4 19-11-2020 HYÖTYALALASKELMA A4 19-11-2020 Pohjatutkimuskartta Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet kustannusselvitys 22400482_Vihdin VPK_paloasema_27.11_


Talousarvion sitovuussääntöjen muuttaminen Kunnanhallitus 21.06.2021 § 195

Vihdin kunnanvaltuusto on 9.11.2020 § 59 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2022. Osana talousarviota on hyväksytty myös talousarvion sitovuussäännökset. Sitovuussäännösten mukaan talousarvio on käyttötalouden osalta sitova valtuustoon nähden toimielimittäin, kunnanhallitukseen nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden yksiköittäin. Sitova määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina yleisosassa esitetyt strategiset teot. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita. Myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai toimielimen menojen katteeksi, eikä myyntitappioita tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden tuloslaskelmalajeittain. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain. Tähän tekee poikkeuksen maaomaisuuden myynti ja aineettoman käyttöomaisuuden myynti, joka on sitova menoperusteisesti. Rahoitusosassa esitetään talousarviovuodelle valtuudet talousarviolainojen ja lyhytaikaisten lainojen enimmäismääriin. Oheisten sitovuussääntöjen lisäksi Vihdin tilapalveluita sitoo laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä taloudellisten tavoitteiden osalta jäännöspääoman korko. Vihdin vesilaitoksen sitovia eriä kirjanpidollisesti eriytettynä tasayksikkönä valtuustoon nähden ovat peruspääomalle perittävä korko, tilikauden tulos ja investoinnit toiminnoittain. Sitovuussääntöjen osalta on noussut esille tarve päivittää investointiosassa olevan maanhankinnan sitovuussääntöjä. Sitovuussäännön muutoksella halutaan mahdollistaa riittävän vuotuisen raakamaan hankinnan toteutuminen sekä kaavakäsittelyjen sujuva eteneminen. Kunnan maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 3.6.2019 § 25. Siinä on linjattu maanhankinnan keinoiksi vapaaehtoiset kaupat, maanvaihtomahdollisuudet, etuosto-oikeus sekä viimeisenä vaihtoehtona lunastaminen. Maapoliittisessa ohjelmassa on tuotu esille myös tilanteet, jolloin kunnan on mahdollista solmia maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimuksien lainsäädännöllinen perusta on maankäyttö- ja rakennuslain 91a §:ssä, jonka mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on


velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimuksissa sopimuskorvaus voi olla joko rahakorvaus, maa-alueiden luovutus tai näiden yhdistelmä. Pääsääntöisesti tulee kuitenkin pyrkiä siihen, että ainakin kadut ja muut yleiset alueet luovutetaan kunnalle maa-alueina osana sopimuskorvausta. Sopimuskorvauksena kunnalle tulevien katujen, puistojen sekä mahdollisesti muiden yleisten alueiden ja tonttien kauppakirja laaditaan ja allekirjoitetaan ennen kuin asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Alueiden omistusoikeus siirtyy kuitenkin vasta, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Sopimuskorvaus on maanomistajan osallistumista yhdyskunta- ja palvelurakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Talousarviossa päätettyjen sitovuussääntöjen mukaan maaomaisuuden hankinta on sitovaa menoperusteisesti. Sitovuussäännön mukaan menoperusteista määrärahaa kuluttavat nykyisellään esimerkiksi rahakaupoin tehtävä raakamaahankinta, maanvaihtojen kautta tehtävä raakamaahankinta sekä maankäyttösopimuksin kunnan saamat maa-alueet. Talousarvion laadinnan yhteydessä määräraha mitoitetaan kunnan vuotuisten raakamaahankintojen mukaisesti. Nykyinen käytäntö hidastaa pahimmillaan sellaisten kaavahankkeiden etenemistä, joissa edellytyksenä kaavan hyväksynnälle on maankäyttösopimus. Lisäksi nykyinen käytäntö voi maankäyttösopimuksen hyväksynnän myötä estää kyseiselle vuodelle suunnitellut kunnan kriittiset raakamaahankinnat. Tämän takia sitovuussääntöä tulisi muuttaa siten, että maahankinnan menoperusteisesti sitova määräraha ei jatkossa koskisi lainkaan maankäyttösopimuksella hankittuja maa- tai vesialueita. Maankäyttösopimuksien päätöksentekoa ohjattaisiin kuitenkin edelleen 29.3.2021 § 12 hyväksytyn hallintosäännön mukaisesti.

Valmistelija Erkki Eerola, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 044 467 5231 Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että talousarvion

sitovuussääntöjä muutetaan maanhankinnan osalta. Investointiosassa yksilöity maanhankinta on jatkossa edelleen sitova menoperusteisesti, mutta sitovan menoperusteisen määrärahan laskennassa ei huomioida maankäyttösopimuksilla hankittua omaisuutta.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että talousarvion sitovuussääntöjä muutetaan maanhankinnan osalta. Investointiosassa yksilöity maanhankinta on jatkossa edelleen sitova menoperusteisesti,


mutta sitovan menoperusteisen määrärahan laskennassa ei huomioida maankäyttösopimuksilla hankittua omaisuutta.


Ehdotus Kunnanvaltuusto päättää, että talousarvion sitovuussääntöjä muutetaan

maanhankinnan osalta. Investointiosassa yksilöity maanhankinta on jatkossa edelleen sitova menoperusteisesti, mutta sitovan menoperusteisen määrärahan laskennassa ei huomioida maankäyttösopimuksilla hankittua omaisuutta.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti, että talousarvion sitovuussääntöjä muutetaan maanhankinnan osalta. Investointiosassa yksilöity maanhankinta on jatkossa edelleen sitova menoperusteisesti, mutta sitovan menoperusteisen määrärahan laskennassa ei huomioida maankäyttösopimuksilla hankittua omaisuutta.


Tarkastuslautakunnan vaali hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 173

Kuntalain 30 §:n mukaan kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Kuntalain 121 §:n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Vihdin kunnan hallintosäännön 2 §:n mukaan tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kunnanvaltuutettuja. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,

jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 75 §:n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole:


1) kunnanhallituksen jäsen; 2) pormestari ja apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan,

pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain esteellisyysperusteita koskevan 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen;

4) henkilö, joka on kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön

tai säätiön palveluksessa taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa kunnan määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä;

5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kuntalain 73 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa

oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan

määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai

muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta;

4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen

jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tätä kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.

Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Kuntalain 72 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:


1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;

2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai

lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;

3) kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa

oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;

4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän

palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tarkastuslautakunnassa tulee siten olla sekä naisia että miehiä vähintään kaksi. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.


Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.

Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 597 0913. Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee hallinnon ja

talouden tarkastusta varten toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1) tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä

2) jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee hallinnon ja talouden tarkastusta varten toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1. tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen

varajäsenen; sekä

2. jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 47 20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastusta varten

toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1) tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä


Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti

1) valita hallinnon ja talouden tarkastusta varten toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:


Jäsen varajäsen Heidi Nieminen Päivi Lumikumpu Jarmo Karjala Simo Takanen Susanna Tiirikainen Marja-Liisa Mäkelä Kari Rastas Sami Järvinen John Remes Minna Kekki

2) valita jäsenistä puheenjohtajaksi Heidi Niemisen ja

varapuheenjohtajaksi Jarmo Karjalan.


Kunnanhallituksen vaali toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 174

Kuntalain 30 §:n mukaan kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Vihdin kunnan hallintosäännön 2 §:n mukaan Vihdin kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen kahdeksi vuodeksi. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 33 §:n 2. momentin mukaan valtuusto voi päättää, että kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Hallintosäännön 3. luvun (Toimielinten ja johdon tehtävät) 6 §:n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja voi valtuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti. Hallintosäännön 12. luvun (Kokouspalkkiot) 115 §:n mukaan osa-aikaisen kunnanhallituksen puheenjohtajan palkkion määrää kunnanvaltuusto puheenjohtajan valinnan yhteydessä. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,



3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 73 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa

oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan

määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai

muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta;


jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tätä kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.

Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kuntalain 72 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia

valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai



3) kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;



Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallituksessa tulee siten olla sekä naisia että miehiä vähintään neljä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.



Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudelle

1.8.2021 - 31.5.2023

1. kunnanhallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä

2. jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudelle

1.8.2021 - 31.5.2023

1. kunnanhallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä

2. jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023

1) kunnanhallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä

2) jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n

valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että kunnanhallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Jäsen Varajäsen Leevi Pursiainen Markku Hacklin Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila Markku Pietilä Jarmo Hynnälä


Tuija Sundberg Tiina Noro Tiina Haapala Pasi Salonen Mikko Lasanen Pasi Saario


puheenvuorossa, että kunnanhallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Jäsen Varajäsen Anu Rajajärvi Eeva Hiila Olli Ikonen Erkki Aronen Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää Leila Terkomaa Niina Jokinen Risto Salmi Teemu Purje Karita Rodas-Peräkylä Päivi Ruostesaari-Solja Marko Kivihalme Erkki Jokela Tuula Riihimaa Oona Suomi Matti Waara Jorma Jylhäkoski


useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että kunnanhallituksen vaali toimitetaan suhteellisena.

Puheenjohtaja totesi, että Kuntalain 105 §:n mukaan suhteellista vaalia tu-

lee vaatia vähintään viiden (5) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seisomaan nousten. Kunnanhallituksen vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 13 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mukainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.




sille tarkastettavaksi puheenjohtajalle toimitetut ehdokaslistat.


Tarkastettuaan ehdokaslistat luovutti kunnanvaltuuston vaalilautakunta puheenjohtajalle laatimansa ehdokaslistojen yhdistelmän. Ehdokaslistojen yhdistelmä heijastettiin valkokankaalle ja julkiluettiin valtuustolle.






Vertausluvut olivat seuraavat: Lista 2:

Jäsen Varajäsen Vertausluku Anu Rajajärvi Eeva Hiila 14,000 Olli Ikonen Erkki Aronen 7,000 Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää 4,667 Leila Terkomaa Niina Jokinen 3,500 Risto Salmi Teemu Purje 2,800 Karita Rodas-Peräkylä Päivi Ruostesaari-

Solja 2,333

Marko Kivihalme Erkki Jokela 2,000 Tuula Riihimaa Oona Suomi 1,750 Matti Waara Jorma Jylhäkoski 1,556

Lista 3:

Jäsen Varajäsen Vertausluku Leevi Pursiainen Markku Hacklin 29,000 Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila 14,500 Markku Pietilä Jarmo Hynnälä 9,667 Tuija Sundberg Tiina Noro 7,250 Tiina Haapala Pasi Salonen 5,800 Mikko Lasanen Pasi Saario 4,833


Valtuusto päätti yksimielisesti, että vaalissa suurimman vertausluvun saa-nut valitaan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, toiseksi suurimman ver-tausluvun saanut varapuheenjohtajaksi ja kolmanneksi suurimman vertausluvun saanut toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen kokoonpano on seuraava:

Jäsen Varajäsen Leevi Pursiainen Markku Hacklin Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila Anu Rajajärvi Eeva Hiila Markku Pietilä Jarmo Hynnälä Tuija Sundberg Tiina Noro Olli Ikonen Erkki Aronen Tiina Haapala Pasi Salonen Mikko Lasanen Pasi Saario Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää



Vaalituloksen toteamisen ja asian käsittelyn päättämisen jälkeen todettiin,

että päätetty vaalituloksen mukainen kunnanhallituksen kokoonpano ei täytä varajäsenten osalta tasa-arvolain 4a §:n mukaista edellytystä kunnallisissa toimielimissä noudatettavista vähintään 40 %:n sukupuolikiintiöstä. Puheenjohtaja avasi uudelleen keskustelun kunnanhallituksen kokoonpanosta.

Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n

valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että kunnanhallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Jäsen Varajäsen Leevi Pursiainen Arja Uusitalo Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila Markku Pietilä Jarmo Hynnälä Tuija Sundberg Tiina Noro Tiina Haapala Pasi Salonen Mikko Lasanen Pasi Saario


puheenvuorossa, että kunnanhallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:


Jäsen Varajäsen Anu Rajajärvi Eeva Hiila Olli Ikonen Erkki Aronen Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää

Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti kunnanhallituksen jäseniksi ja

varajäseniksi seuraavat henkilöt

Jäsen Varajäsen Leevi Pursiainen Arja Uusitalo Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila Anu Rajajärvi Eeva Hiila Markku Pietilä Jarmo Hynnälä Tuija Sundberg Tiina Noro Olli Ikonen Erkki Aronen Tiina Haapala Pasi Salonen Mikko Lasanen Pasi Saario Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää

Päätös Kunnanvaltuusto päätti

1) valita kunnanhallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Jäsen Varajäsen Leevi Pursiainen Arja Uusitalo Veli-Matti Laitinen Terhi Mattila Anu Rajajärvi Eeva Hiila Markku Pietilä Jarmo Hynnälä Tuija Sundberg Tiina Noro Olli Ikonen Erkki Aronen Tiina Haapala Pasi Salonen Mikko Lasanen Pasi Saario Ida Välimaa Olli Pekka Hatanpää

2) valita jäsenistä puheenjohtajaksi Leevi Pursiaisen, ensimmäiseksi

varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Laitisen sekä toiseksi varapuheenjohtajaksi Anu Rajajärven. Liitteet Liite

15 Kunnanhallituksen vaali, vaalilautakunnan pöytäkirja 9.8.2021 § 48


Keskusvaalilautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 175

Vaalilain 13 §:n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan poliittisen edustavuuden osalta todetaan vaalilain tulkintateoksessa (Lauri Tarasti - Arto Jääskeläinen 2014) seuraavaa: Niin kauan kuin yksikin [edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettanut] äänestäjäryhmä on vailla edustusta, ei muusta ryhmästä saa valita kahta edustajaa. Ehdokkaan asettaminen vaaleissa riittää, ei vaadita, että puolue, yhteislista tai yksittäinen valitsijayhdistys olisi saanut vaaleissa ehdokkaansa valituksi. Tämä on sanojen "mahdollisuuksien mukaan" merkitys. Samalla tämä sallii vapaamman harkinnan silloin, kun edellisissä kuntavaaleissa esiintyneistä äänestäjäryhmistä ei ehdoteta tai ole muutoin saatavissa riittävästi jäseniä [tai varajäseniä] keskusvaalilautakuntaan. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Vihdin kunnassa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä oli 13; 12 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisessä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja


varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,


3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva

henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan,

kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen

jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Kuntalain 72 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia






palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2


kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Keskusvaalilautakunnassa tulee siten olla varsinaisina jäseninä naisia ja miehiä vähintään kaksi. Edellisellä toimikaudella kunnanvaltuusto valitsi keskusvaalilautakuntaan 19 varajäsentä. Vuoden 2021 kuntavaaleissa esteellisyyksien ja estymisten takia joudutaan keskusvaalilautakunnan kokouksiin kutsumaan järjestyksessä 14. varajäsen, vuoden 2017 kuntavaaleissa kutsuttiin 11. varajäsen ja vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 15. varajäsen. Näin ollen keskusvaalilautakuntaan on kokousten päätösvaltaisuuden varmistamiseksi tarkoituksenmukaista valita varajäseniä riittävä määrä. Vaalilain 14 §:n mukaan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä eli täydessä kokoonpanossaan. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä


tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta. Valittavan keskusvaalilautakunnan toimikauden aikana järjestetään vuonna 2022 mahdolliset aluevaalit, vuonna 2023 eduskuntavaalit, vuonna 2024 tasavallan presidentin vaali sekä vuonna 2025 kuntavaalit.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudeksi

1.8.2021 - 31.5.2025

1. keskusvaalilautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä; sekä

2. 20 varajäsentä siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025

1. keskusvaalilautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja

kolme muuta jäsentä; sekä

2. 20 varajäsentä siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 49 20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025

1) keskusvaalilautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä; sekä

2) 20 varajäsentä siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti valita toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025


1) Keskusvaalilautakuntaan puheenjohtajaksi Ritva Hämäläisen, varapuheenjohtajaksi Pasi Salosen ja jäseniksi Martti Palojärven, Ritva Salménin ja Raimo Sainion; sekä

2) Valita varajäseniksi seuraavat henkilöt siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan:

Eva Roos Mikko Tsutsunen Hanna Jokela Tarja Tupala Juhani Lahdelma Heidi Sume-Hänninen Merja Juolahti Marko Laitinen Tuuli Salmi


Sivistyslautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 176

Kuntalain 30 §:n mukaan Valtuusto voi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Vihdin kunnan 1.8.2021 voimaan astuvan hallintosäännön 2 §:n mukaan sivistyslautakunnassa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallintosäännön 13 §:n mukaan sivistyslautakunta vastaa

‒ varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta ja perusopetuksesta, sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, sekä

‒ nuoriso- ja aikuiskoulutuksesta sisältäen lukio-opetuksen ja ammattikoulutuksen siltä osin, kun ne kuuluvat kunnan toimivaltaan.

Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,


3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:


1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö;

2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan,










Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Sivistyslautakunnassa tulee siten olla jäseninä sekä naisia että miehiä vähintään viisi.


Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.



1.8.2021 - 31.5.2025

1. sivistyslautakuntaan 11 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä

2. jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1. sivistyslautakuntaan 11 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen

varajäsenen; sekä




1) sivistyslautakuntaan 11 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä


Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että sivistyslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Petteri Lindfors Ville Ollikainen Terhi Mattila Tuija Hyvönen Joonas Kairajärvi Kimmo Saario Mikko Puhakainen Noora Jussila Harri Hampori Arttu Lempinen Katriina Rauanmaa Heidi Nordman Heidi Seppälä Fredrick Blomberg Päivi Åhlgren Kaarlo Koimäki


puheenvuorossa, että sivistyslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vali-taan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Eeva Hiila Tuula Riihimaa Janne Ripatti Matti Waara Satu Mali Päivi Euramo Marja Sainio Hanna Jokela Jukka Pääkkönen Kai Viherkanto Kirsi Toivonen Oona Suomi Raimo Paakkunainen Lari Niinimäki Arvo Keskinen Erkki Aronen Karita Rodas-Peräkylä Kaddi Talts Jari Maarto Kalervo Maarto Olli Ikonen Teemu Purje


Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty ehdotuksia useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että sivistyslautakunnan vaali toimitetaan suhteellisena.


lee vaatia vähintään neljän (4) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seisomaan nousten. Sivistyslautakunnan vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 13 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mukainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.





puheenjohtajalle laatimansa ehdokaslistojen yhdistelmän. Ehdokaslistojen yhdistelmä heijastettiin valkokankaalle ja julkiluettiin valtuustolle.







Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Petteri Lindfors Ville Ollikainen 29,000 Terhi Mattila Tuija Hyvönen 14,500


Joonas Kairajärvi Kimmo Saario 9,667 Mikko Puhakainen Noora Jussila 7,250 Harri Hampori Arttu Lempinen 5,800 Katriina Rauanmaa Heidin Nordman 4,833 Heidi Seppälä Fredrick Blomberg 4,143 Päivi Åhlgren Kaarlo Koimäki 3,625

Lista 3:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Eeva Hiila Tuula Riihimaa 14,000 Janne Ripatti Matti Waara 7,000 Satu Mali Päivi Euramo 4,667 Marja Sainio Hanna Jokela 3,500 Jukka Pääkkönen Kai Viherkanto 2,800 Kirsi Toivonen Oona Suomi 2,333 Raimo Paakkunainen Lari Niinimäki 2,000 Arvo Keskinen Erkki Aronen 1,750 Karita Rodas-Peränkylä Kaddi Talts 1,556 Jari Maarto Kalervo Maarto 1,400 Olli Ikonen Teemu Purje 1,273

Valtuusto päätti yksimielisesti, että vaalissa suurimman vertausluvun saa-

nut valitaan sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi ja toiseksi suurimman vertausluvun saanut varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että sivistyslautakunnan kokoonpano on seuraava:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Petteri Lindfors Ville Ollikainen 29,000 Terhi Mattila Tuija Hyvönen 14,500 Eeva Hiila Tuula Riihimaa 14,000 Joonas Kairajärvi Kimmo Saario 9,667 Mikko Puhakainen Noora Jussila 7,250 Janne Ripatti Matti Waara 7,000 Harri Hampori Arttu Lempinen 5,800 Katriina Rauanmaa Heidi Nordman 4,833 Satu Mali Päivi Euramo 4,667 Heidi Seppälä Fredrik Blomberg 4,143


Päivi Åhlgren Kaarlo Koimäki 3,625 Vaalilautakunnan pöytäkirja on liitteenä. Sihteeri laittoi vaalissa annetut



1) valita sivistyslautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Varsinainen jäsen Varajäsen Lindfors Petteri Ollikainen Ville Mattila Terhi Hyvönen Tuija Hiila Eeva Riihimaa Tuula Kairajärvi Joonas Saario Kimmo Puhakainen Mikko Jussila Noora Ripatti Janne Waara Matti Hampori Harri Lempinen Arttu Rauanmaa Katriina Nordman Heidi Mali Satu Euramo Päivi Seppälä Heidi Blomberg Fredrik Åhlgren Päivi Koimäki Kaarlo

2) valita jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi Petteri Lindforsin ja varapuheenjohtajaksi Terhi Mattilan.

Liitteet Liite 16 Sivistyslautakunnan vaali,

vaalilautakunnan pöytäkirja 9.8.2021, § 50


Hyvinvointilautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 177

Kuntalain 30 §:n mukaan valtuusto voi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Vihdin kunnan 1.8.2021 voimaan astuvan hallintosäännön 2 §:n mukaan hyvinvointilautakunnassa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallintosäännön 13 §:n mukaan hyvinvointilautakunta vastaa

‒ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ‒ nuorisopalveluista ‒ kulttuuri- ja kansalaistoiminnan palveluista ‒ kirjasto- ja tietopalveluista ‒ museopalveluista ‒ Hiiden Opiston palveluista ‒ Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston palveluista ‒ taiteen perusopetuksesta

Hyvinvointilautakunta toimii lisäksi terveydenhuoltolain 12 §:n tarkoittamana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona kunnassa sekä ja laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 5 §:ssä tarkoitettuna ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavana toimielimenä. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;


2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva

henkilö;

2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;




valvontatehtäviä;

2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;





Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun


ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Hyvinvointilautakunnassa tulee siten olla jäseninä sekä naisia että miehiä vähintään neljä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.



1.8.2021 - 31.5.2025

1. hyvinvointilautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä




1. hyvinvointilautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin

henkilökohtaisen varajäsenen; sekä



1) hyvinvointilautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä


Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n

valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että hyvinvointilautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Tiina Noro Anne Räsänen Jouko Lindfors Henrik Olin Netta Tuomisto Anna-Leena Brännare Mikko Tsutsunen Ville Kotiranta Anita Lehikoinen Jukka Laamanen Katri Hyväkkä Sirpa Nyman


puheenvuorossa, että hyvinvointilautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi va-litaan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Niina Jokinen Päivi Ruostesaari-Solja Marko Kivihalme Tomi Salin Olli Pekka Hatanpää Essi Kärpijoki Kirsi Vaittinen Päivi Brace Lari Niinimäki Jarno Tanskanen Alina Virolainen Jenni Viherkanto


Pasi Ranta Matti Waara Anu Rajajärvi Eeva Hiila Erkki Aronen Janne Ripatti


useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että hyvinvointilautakunnan vaali toimitetaan suhteellisena.


lee vaatia vähintään viiden (5) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seisomaan nousten. Hyvinvointilautakunnan vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 13 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mukainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.













Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Tiina Noro Anne Räsänen 29,000 Jouko Lindfors Henrik Olin 14,500 Netta Tuomisto Anna-Leena Brännare 9,667 Mikko Tsutsunen Ville Kotiranta 7,250 Anita Lehikoinen Jukka Laamanen 5,800 Katri Hyväkkä Sirpa Nyman 4,833

Lista 3:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Niina Jokinen Päivi Ruostesaari-Solja 14,000 Marko Kivihalme Tomi Salin 7,000 Olli Pekka Hatanpää Essi Kärpijoki 4,667 Kirsi Vaittinen Päivi Brace 3,500 Lari Niinimäki Jarno Tanskanen 2,800 Alina Virolainen Jenni Viherkanto 2,333 Pasi Ranta Matti Waara 2,000 Anu Rajajärvi Eeva Hiila 1,750 Erkki Aronen Janne Ripatti 1,556


nut valitaan hyvinvointilautakunnan puheenjohtajaksi ja toiseksi suurimman vertausluvun saanut varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että hyvinvointilautakunnan kokoonpano on

seuraava:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Tiina Noro Anne Räsänen 29,000 Jouko Lindfors Henrik Olin 14,500 Niina Jokinen Päivi Ruostesaari-Solja 14,000 Netta Tuomisto Anna-Leena Brännare 9,667 Mikko Tsutsunen Ville Kotiranta 7,250 Marko Kivihalme Tomi Salin 7,000 Anita Lehikoinen Jukka Laamanen 5,800 Katri Hyväkkä Sirpa Nyman 4,833 Olli Pekka Hatanpää Essi Kärpijoki 4,667





1) valita hyvinvointilautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Varsinainen jäsen Varajäsen Tiina Noro Anne Räsänen Jouko Lindfors Henrik Olin Niina Jokinen Päivi Ruostesaari-Solja Netta Tuomisto Anna-Leena Brännare Mikko Tsutsunen Ville Kotiranta Marko Kivihalme Tomi Salin Anita Lehikoinen Jukka Laamanen Katri Hyväkkä Sirpa Nyman Olli Pekka Hatanpää Essi Kärpijoki

2) valita jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi Tiina Noron ja

varapuheenjohtajaksi Jouko Lindforsin. Liitteet Liite 17 Hyvinvointilautakunnan vaali,



Elinvoimalautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 178

Kuntalain 30 §:n mukaan valtuusto voi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Vihdin kunnan 1.8.2021 voimaan astuvan hallintosäännön 2 §:n mukaan elinvoimalautakunnassa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallintosäännön 12 ja 13 §:ien mukaan elinvoimalautakunta vastaa

‒ elinkeinopolitiikasta, ‒ viestinnästä ja markkinoinnista, ‒ liikuntapalveluista, ‒ maankäytön suunnittelusta, ‒ kartasto- ja mittaus- ja paikkatietotehtävistä, ‒ kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevista rakennuksista ja

muista tiloista sekä kunnan omistamista asunnoista, ‒ yhdyskuntatekniikasta, ‒ jätehuollon järjestämisestä sikäli kuin se ei kuulu Uudenmaan

jätelautakunnalle, ‒ kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevien kiinteistöjen (maa- ja

vesialueet) ylläpidosta, ‒ yleisiä teitä koskevista asioista lukuun ottamatta

kunnanhallitukselle annettua toimivaltaa päättää valtion ylläpitämiä teitä koskevista suunnitelmista,

‒ vesihuoltolaitoksen toiminnasta, sekä ‒ ateria- ja puhdistuspalveluista

Lisäksi elinvoimalautakunta toimii öljy- ja kemikaalivahinkoasioissa kunnan vastaavana torjunta- ja jälkitorjuntaviranomaisena. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja


varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,


3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva

henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan,









palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2


kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Elinvoimalautakunnassa tulee siten olla jäseninä sekä naisia että miehiä vähintään neljä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.



Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1. elinvoimalautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin




1. elinvoimalautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin




1) elinvoimalautakuntaan yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä


Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että elinvoimalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Petri Lehtiranta Mika Multala Pasi Saario Mikko Mäkelä Markku Hacklin Pauliina Lehtola Camilla Bonden Kati Helanto Samppa Granlund Anita Lehikoinen Noora Jussila Pekka Leino


puheenvuorossa, että elinvoimalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vali-taan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen


Teemu Purje Jenni Viherkanto Leila Terkomaa Jari Maarto Erja Väyrynen Matti Saarni Jorma Jylhäkoski Niina Jokinen Marja Ståhl-Vikman Tomi Salin Olavi Vauromaa Kaddi Talts Tuula Riihimaa Raimo Paakkunainen Juha Jakka Eila Paakkunainen Alina Virolainen Oona Suomi


useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että elinvoimalautakunnan vaali toimitetaan suhteellisena.


lee vaatia vähintään viiden (5) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seisomaan nousten. Elinvoimalautakunnan vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 14 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mukainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.








kouksen ääntenlaskun ajaksi.


Vaalilautakunta antoi vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtaja ilmoitti vaalin tuloksen valtuustolle seuraavasti:



Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Petri Lehtiranta Mika Multala 29,000 Pasi Saario Mikko Mäkelä 14,500 Markku Hacklin Pauliina Lehtola 9,667 Camilla Bonden Kati Helanto 7,250 Samppa Granlund Anita Lehikoinen 5,800 Noora Jussila Pekka Leino 4,833

Lista 3:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Teemu Purje Jenni Viherkanto 14,000 Leila Terkomaa Jari Maarto 7,000 Erja Väyrynen Matti Saarni 4,667 Jorma Jylhäkoski Niina Jokinen 3,500 Marja Ståhl-Vikman Tomi Salin 2,800 Olavi Vauromaa Kaddi Talts 2,333 Tuula Riihimaa Raimo Paakkunainen 2,000 Juha Jakka Eila Paakkunainen 1,750 Alina Virolainen Oona Suomi 1,556


nut valitaan elinvoimalautakunnan puheenjohtajaksi ja toiseksi suurimman vertausluvun saanut varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että elinvoimalautakunnan kokoonpano on

seuraava:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Petri Lehtiranta Mika Multala 29,000 Pasi Saario Mikko Mäkelä 14,500


Teemu Purje Jenni Viherkanto 14,000 Markku Hacklin Pauliina Lehtola 9,667 Camilla Bonden Kati Helanto 7,250 Leila Terkomaa Jari Maarto 7,000 Samppa Granlund Anita Lehikoinen 5,800 Noora Jussila Pekka Leino 4,833 Erja Väyrynen Matti Saarni 4,667




1) valita elinvoimalautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Varsinainen jäsen Varajäsen Petri Lehtiranta Mika Multala Pasi Saario Mikko Mäkelä Teemu Purje Jenni Viherkanto Markku Hacklin Pauliina Lehtola Camilla Bonden Kati Helanto Leila Terkomaa Jari Maarto Samppa Granlund Anita Lehikoinen Noora Jussila Pekka Leino Erja Väyrynen Matti Saarni

2) valita jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi Petri Lehtirannan ja varapuheenjohtajaksi Pasi Saarion.

Liitteet Liite 18 Elinvoimalautakunnan vaali,



Ympäristölautakunnan vaali toimikaudelle 1.8.2021-31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 179

Kuntalain 30 §:n mukaan valtuusto voi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Vihdin kunnan 1.8.2021 voimaan astuvan hallintosäännön 2 §:n mukaan ympäristölautakunnassa on seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallintosäännön 12 §:n mukaan ympäristölautakunta vastaa ‒ ympäristönsuojelusta sekä luonnonsuojelusta ‒ ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta, sikäli kuin ne

eivät kuulu alueelliselle ympäristöterveyslautakunnalle ‒ rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön valvonnasta Ympäristölautakunta toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena (rakennuslautakuntana), ja ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, vesi-, vesihuolto-, vesiliikenne-, maastoliikenne-, ulkoilu-, maa-aines- ja kemikaali- ja jätelain sekä niiden johdosta annettujen asetusten ja määräysten ja muidenkin toimialaansa kuuluvien lakien, asetusten ja niiden johdosta annettujen määräysten mukaisena kunnan lupa- ja valvontaviranomaisena lukuun ottamatta kunnan leirintäalueviranomaista. Lisäksi ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena hallintoviranomaisena. Kuntalain 32 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa on säädetty, että yllä olevasta poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kuntalain 33 §:n 1. momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;


2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,




henkilö;





valvontatehtäviä;







Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Ympäristölautakunnassa tulee siten olla jäseninä sekä naisia että miehiä vähintään kolme. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.



1.8.2021 - 31.5.2025

1. ympäristölautakuntaan seitsemän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä




1. ympäristölautakuntaan seitsemän jäsentä ja heille kullekin




1) ympäristölautakuntaan seitsemän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen; sekä


Käsittely Keskustelun kuluessa valtuutettu Pietilä esitti Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että ympäristölautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi valitaan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Kari Viherkanto Reijo Pennanen Jarmo Hynnälä Juha Uusitalo Sanna Kuula Katri Wermundsen Jarno Örnberg Ville Walden Tiina Kontio Sirpa Nyman


puheenvuorossa, että elinvoimalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vali-taan seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Kai Viherkanto Erkki Jokela Hanna Nevantausta Emilia Komu Päivi Ruostesaari-Solja Mervi Lemmetyinen Matti Waara Marko Kivihalme Oona Suomi Kirsi Toivonen


Olli Ikonen Juuso Tuunanen Kaddi Talts Kirsi Vaittinen


useammasta henkilöstä, kuin oli paikkoja, ja että asiasta oli äänestettävä. Valtuutettu Rajajärvi esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että ympäristölautakunnan vaali toimitetaan suhteellisena.


lee vaatia vähintään kuuden (6) valtuutetun. Puheenjohtaja totesi, että suhteellisen vaalin toimittamisesta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritettiin seisomaan nousten. Ympäristölautakunnan vaalin toimittamista suhteellisena kannatti 14 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että suhteellista vaalia on vaatinut vähintään Kuntalain 105 §:n mukainen määrä valtuutettuja, joten vaali toimitetaan suhteellisena vaalina.













Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Kai Viherkanto Erkki Jokela 13,000 Hanna Nevantausta Emilia Komu 6,500 Päivi Ruostesaari-Solja Mervi Lemmetyinen 4,333 Matti Waara Marko Kivihalme 3,250 Oona Suomi Kirsi Toivonen 2,600 Olli Ikonen Juuso Tuunanen 2,167 Kaddi Talts Kirsi Vaittinen 1,857

Lista 3:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku

Kari Viherkanto Reijo Pennanen 30,000

Jarmo Hynnälä Juha Uusitalo 15,000

Sanna Kuula Katri Wermundsen 10,000

Jarno Örnberg Ville Walden 7,500

Tiina Kontio Sirpa Nyman 6,000 Valtuusto päätti yksimielisesti, että vaalissa suurimman vertausluvun saa-

nut valitaan ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi ja toiseksi suurimman vertausluvun saanut varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että ympäristolautakunnan kokoonpano on

seuraava:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku

Kari Viherkanto Reijo Pennanen 30,000

Jarmo Hynnälä Juha Uusitalo 15,000

Kai Viherkanto Erkki Jokela 13,000

Sanna Kuula Katri Wermundsen 10,000

Jarno Örnberg Ville Walden 7,500

Hanna Nevantausta Emilia Komu 6,500

Tiina Kontio Sirpa Nyman 6,000 Vaalilautakunnan pöytäkirja on liitteenä. Sihteeri laittoi vaalissa annetut




1) valita ympäristölautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Varsinainen jäsen Varajäsen Vertausluku Kari Viherkanto Reijo Pennanen 30,000 Jarmo Hynnälä Juha Uusitalo 15,000 Kai Viherkanto Erkki Jokela 13,000 Sanna Kuula Katri Wermundsen 10,000 Jarno Örnberg Ville Walden 7,500 Hanna Nevantausta Emilia Komu 6,500 Tiina Kontio Sirpa Nyman 6,000

2) valita jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi Kari Viherkannon ja

varapuheenjohtajaksi Jarmo Hynnälän. Liitteet Liite 19 Ympäristölautakunnan vaali,



Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 180

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perussopimuksen 6 § kuuluu seuraavasti: "Kuntayhtymällä on yhtymähallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitukseen ei voida valita Karviaisen palveluksessa olevaa henkilöä. Karkkilan kaupunki valitsee yhtymähallitukseen kolme (3) jäsentä ja Vihdin kunta viisi (5) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Hallituksen toimikausi on kunnanvaltuuston toimikausi, neljä vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät valitaan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suuremmasta alkaen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät voi olla saman jäsenkunnan edustajia. Hallituksen kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään yhtymän hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tai sen jäsenen erottamisessa kesken toimikauden sovelletaan kuntalakia. Yhtymähallituksen kokouksessa on varsinaisten edustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kuntayhtymän johtajalla sekä jäsenkuntien kunnanjohtajilla tai määräämillään henkilöillä sekä kuntayhtymän hallituksen nimeämillä edustajilla" Kuntalain 76 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 §:n 1 momentin 1


kohdassa tarkoitettu henkilö [valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä] eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen [kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous] jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;



3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalain 58 §:n 3. momentin mukaan muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten [kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous] kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valittaessa edustajia Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.


Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Kuntalain 64 §:n 1. momentin mukaan sidonnaisuussäätelyä sovelletaan myös kuntayhtymään. Kuntayhtymässä hallituksen jäsenet, yhtymävaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat ilmoitusvelvollisia. Velvollisuus koskee myös toimielinten varajäseniä. Kuntayhtymän viranhaltijoista ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat kuntayhtymän johtaja sekä hallituksen ja lautakunnan esittelijät. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.



Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti valita Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Varsinainen jäsen Varajäsen Tapio Karjalainen Kimmo Saario Arja Uusitalo Anne Räsänen Tiina Haapala Anita Lehikoinen Sari Metsäkivi Silja Silvasti Kaddi Talts Alina Virolainen


Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 14.06.2021 § 181

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perussopimuksen 10 § (Hallinnon ja talouden tarkastus) kuuluu seuraavasti: "Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljän (4) vuoden toimikaudeksi viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella viimeksi toimitetuissa kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Karkkilan kaupunki valitsee tarkastuslautakuntaan kaksi (2) jäsentä ja Vihdin kunta kolme (3) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan kahden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja tulee nimetä eri kunnasta kuin yhtymähallituksen puheenjohtaja. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa. Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä." Kuntalain 76 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö [valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä] eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen [kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous] jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.


Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,



Valittaessa jäseniä perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. Kuntalain 84 §:n mukaan kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenen [ja varajäsenen], valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kunnanjohtajan sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijän on tehtävä sidonnaisuusilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Kuntalain 64 §:n 1. momentin mukaan sidonnaisuussäätelyä sovelletaan myös kuntayhtymään. Kuntayhtymässä hallituksen jäsenet, yhtymävaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat ilmoitusvelvollisia. Velvollisuus koskee myös toimielinten varajäseniä. Kuntayhtymän viranhaltijoista ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat kuntayhtymän johtaja sekä hallituksen ja lautakuntien esittelijät.


Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee Perusturvakuntayhtymä Karviaisen

tarkastuslautakuntaan kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti valita Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakuntaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 seuraavasti:

Varsinainen jäsen Varajäsen Anita Siponen Pauliina Lehtola Päivi Suonsivu-Miettinen Maritta Taskinen Jorma Jylhäkoski Jarno Tanskanen


Valtuustoasiain neuvottelukunnan nimeäminen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 21.06.2021 § 199

Heinäkuun lopussa 2021 päättyvällä valtuustokaudella on kunnassa toiminut valtuustoasiain neuvottelukunta. Sen tehtävänä on ollut varmistaa, että poliittinen valmistelu valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien välillä perustuu yhtäpitäviin tietoihin ja että valmiudet asioiden poliittiselle käsittelylle ovat olemassa. Valtuustoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut kunnanvaltuuston puheenjohtaja.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää valtuustoasiain

neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1. jäseniksi valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat sekä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston; ja

2. puheenjohtajaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää valtuustoasiain neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1. jäseniksi valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat sekä

valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston; ja

2. puheenjohtajaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 56 20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto nimeää valtuustoasiain neuvottelukuntaan toimikaudelle

1.8.2021 - 31.5.2025

1) jäseniksi valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat sekä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston; ja

2) puheenjohtajaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan.


Päätös Kunnanvaltuusto päätti nimetä valtuustoasiain neuvottelukuntaan

toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025

1) jäseniksi valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat sekä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston; ja

2) puheenjohtajaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan.


Jäsenten valitseminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle Kunnanhallitus 21.06.2021 § 200

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää 16.6.2021 saapuneella kirjeellään jäsenkuntia ilmoittamaan edustajansa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle. Ilmoitukset pyydetään tekemään viimeistään 3.9.2021. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat perussopimuksen 8 §:n 1. momentin mukaan valtuustoon kahdesta viiteen jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on alle 8 % peruspääomasta on oikeutettu valitsemaan valtuustoon kaksi jäsentä. Tilanteessa 31.12.2020 Vihdin kunnan osuus sairaanhoitopiirin peruspääomasta on 1,96 %. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa perussopimuksen 8 §:n 3. momentin mukaan kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenkunnalla on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Vihdin kunnan äänimäärä on 19 kaikkiaan 1.089 äänestä. Kuntalain 76 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoisia eivät kuitenkaan ole lain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetut valtion virkamiehet, jotka hoitavat välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä eivätkä myöskään HUS-kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt. Vaalikelpoinen muun kuin 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen [kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous] jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö:


1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna,



Kuntalain 58 §:n 3. momentin mukaan muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten [kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous] kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valittaessa edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena. HUS:n valtuuston ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää 14.10.2021.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 57


20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti nimetä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2021 alkavalle toimikaudelle jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Varsinainen jäsen varajäsen Tuija Sundberg Anitta Siponen Silja Silvasti Mikko Tsutsunen


Jäsenten valitseminen Uudenmaan jätelautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 21.06.2021 § 201

Uudenmaan jätelautakunta on kahdentoista kunnan (Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio ja Vihti) yhteislautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävät jäsenkuntien alueella. Lautakunta laatii alueelleen jätehuoltomääräykset, antaa jätelakiin ja jätehuoltomääräyksiin perustuvia yleisiä määräyksiä ja hyväksyy kotitalouksien jätehuoltotaksan ja maksut sekä antaa jätehuoltoon liittyviä lausuntoja muille viranomaisille. Jätelautakunta huolehtii ja päättää jätehuollon viranomaistehtävistä, jotka jätelain mukaan kuuluvat kunnille ja jotka kunnat ovat antaneet jätelautakunnalle hoidettavaksi. Lautakunta valvoo päätöstensä noudattamista ja jätehuollon toimivuutta. Toiminta tapahtuu läheisessä yhteistyössä jäteyhtiö Rosk’n Roll Oy Ab:n ja kuntien ympäristöyksiköiden kanssa. Uudenmaan jätelautakunnasta tehdyn sopimuksen 3. kohdan mukaan jokainen jäsenkunta valitsee lautakuntaan yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii joka toinen valtuustokausi Porvoon kaupungin nimeämä jäsen ja joka toinen valtuustokausi Raaseporin kaupungin nimeämä jäsen. Kun Porvoon kaupungin nimeämä jäsen toimii puheenjohtajana, on Raaseporin nimeämä jäsen varapuheenjohtaja. Vastaavasti Raaseporin nimeämän jäsenen toimiessa puheenjohtajana, on varapuheenjohtajana Porvoon nimeämä jäsen. Kuntalain 51 §:n mukaan "Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä." Kuntalain 52 §:ssä (sopimus yhteisestä toimielimestä) todetaan seuraavaa: ”Yhteistä toimielintä koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin: 1) yhteisen toimielimen tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun

järjestämisvastuun siirtymisestä;


2) yhteisen toimielimen kokoonpanosta ja muiden kuntien oikeudesta valita toimielimen jäseniä;

3) kustannusten perusteista ja jakautumisesta; 4) sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta. Sopimuksessa voidaan myös sopia siitä, ettei vastuukunnan kunnanhallituksella ole oikeutta ottaa yhteisen toimielimen päättämää asiaa käsiteltäväkseen." Uudenmaan jätelautakunnan isäntäkuntana toimii Raaseporin kaupunki ja se toimii Raaseporin kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Uudenmaan jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mukaan isäntäkunnalla ei ole otto-oikeutta jätelautakunnan käsittelemiin viranomaisasioihin. Uudenmaan jätelautakunta on ylikunnallinen päätöksentekoelin, jonka paikkojen täyttämisestä neuvotellaan Uudenmaan liiton johtamassa neuvottelumenettelyssä. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;





henkilö;






valvontatehtäviä;






Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Uudenmaan

jätelautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.


Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Uudenmaan jätelautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee Uudenmaan jätelautakuntaan toimikaudelle

1.8.2021 - 31.5.2025 jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti Uudenmaan jätelautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäseneksi Juha Uusitalon ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jaana Laineen.


Vihdin kunnan edustajan valitseminen Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen Kunnanhallitus 21.06.2021 § 202

Uudenmaan liiton ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla. Valtuuston jäsenet ovat Uudenmaan kunnanvaltuustojen edustajia. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston kunnallisvaalikausittain neljän vuoden välein. Edustajainkokous järjestetään tämän hetken tiedon mukaan 14.9.2021 klo 10.00 Uudenmaan liiton toimiston maakuntasalissa. Uudenmaan liitto toimittaa kuntiin erikseen ohjeistuksen edustajainkokoukseen liittyen. Ohjeistus ei ole kunnanhallituksen esityslistan lähtiessä vielä saapunut, mutta valtuuston syksyn kokousaikatauluista johtuen esitys kunnan edustajien valinnasta edustajainkokoukseen on tarkoituksenmukaista tehdä valtuustolle jo 9.8.2021 kokoukseen. Uudenmaan liiton voimassa olevan perussopimuksen 2. luvun 5 §:n mukaan kukin jäsenkunta valitsee kuntien edustajainkokoukseen edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Kunnan äänimäärä määräytyy kunnan kuntavaaleja edeltävän vuodenvaihteen asukasluvun mukaan niin, että jokaista alkavaa 25 000 kunnan asukasta kohden on yksi ääni. Perussopimuksen 2. luvun 4 §:n mukaan kuntien edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussopimuksen 12 §:n mukaan kuntaa edustavien valtuutettujen lukumäärä ja kunnan ääniosuus määräytyy kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen tietojen perusteella asukasluvun pohjalta niin, että jäsenkunnista maakuntavaltuustossa on valtuutettu jokaista alkavaa 25 000 kunnan asukasta kohden. Vihdin kuntaa edustavien valtuutettujen lukumäärä on kaksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (ns. aluekehityslain) 5 §:n mukaan alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä. Aluekehityslain 17a §:n mukaan maakunnan liiton ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja [kun säännöksessä mainitaan vain valtuutetut, jäsenkunnan varavaltuutetut


eivät ole vaalikelpoisia]. Mainitussa toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja mainitussa toimielimessä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee yhden

edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen

varaedustajan Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti Uudenmaan liiton

edustajainkokoukseen 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle edustajaksi Eerikki Viljasen ja hänelle henkilökohtaiseksi varaedustajaksi Markku Pietilän.


Jäsenen nimeäminen Länsi-Uudenmaan kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta vastaavaan Lohjan ympäristöterveyslautakuntaan toimikaudelle 1.8.2021 – 31.5.2025 Kunnanhallitus 21.06.2021 § 203

Kuntalain 51 §:n mukaan kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä. Länsi-Uudenmaan kuntien (Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon toimintaa sääntelee kuntien keskinäinen yhteistoimintasopimus. Sopimuksessa mainittujen tehtävien hoidosta vastaavana kuntalain 51 §:n mukaisena monijäsenisenä toimielimenä toimii Lohjan kaupungin hallintoon kuuluva valtuuston valitsema ympäristöterveyslautakunta. Lohjan kaupungin hallintosäännön 11a §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintää säätelevien lakien mukainen viranomaispäätöksenteko. Lautakunnan päätöksiin ei ole otto-oikeutta. Ympäristöterveyslautakunnassa on viisi Lohjan kaupunginvaltuuston nimeämää jäsentä, joista kaksi edustaa Lohjan kaupunkia, yksi Vihdin kuntaa, yksi Karkkilan kaupunkia ja yksi Siuntion kuntaa. Lohjan edustajat toimivat jaoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lohjan kaupungin ympäristöterveyslautakunta on ylikunnallinen päätöksentekoelin, jonka paikkojen täyttämisestä neuvotellaan Uudenmaan liiton johtamassa neuvottelumenettelyssä. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;






henkilö;





valvontatehtäviä;






Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen


varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Lohjan

kaupungin ympäristöterveyslautakuntaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Lohjan kaupungin ympäristöterveyslautakuntaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 1.8.2021 – 31.5.2025.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen

varajäsenen Lohjan kaupungin ympäristöterveyslautakuntaan 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti Lohjan kaupungin

ympäristöterveyslautakuntaan 1.8.2021 alkavalle toimikaudelle jäseneksi Pasi Salosen ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Katja Kullan.


Hiiden opiston johtokunnan jäsenten valinta Kunnanhallitus 21.06.2021 § 204

Hiiden Opisto on Lohjan kaupungin sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueella toimiva kansalaisopisto. Opiston ylläpitäjä on Lohjan kaupunki. Opiston toiminnassa noudatetaan määräyksiä ja ohjeita, joita Lohjan kaupungilla on säännöissään kaupungin organisaatiosta, hallinnosta, taloudesta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hiiden Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tuottaa ja edistää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, tukee persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja elämän hallintaa toteuttaen vapaan sivistystyön periaatteita. Hiiden Opisto voi myös järjestää ammatillista aikuiskoulutusta sekä muuta koulutusta tukevaa ja siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Opisto voi järjestää koulutusta sekä kehittämis- ja palvelutoimintaa myös maksullisena palvelutoimintana. Hiiden Opiston toiminta-alueen kunnilla on opistotoimintaa varten yhteinen johtokunta, johon Lohja valitsee neljä varsinaista jäsentä ja varajäsentä, Vihti kolme varsinaista jäsentä ja varajäsentä sekä Siuntio yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen valtuustojen toimikaudeksi. Vihti ja Lohja vuorottelevat kaksivuotiskausin johtokunnan puheen johtajana. Lohja nimeää puheenjohtajan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2023 ja Vihti puolestaan toimikaudell 1.6.2023 – 31.7.2025. Hiiden opisto on ylikunnallinen päätöksentekoelin, jonka paikkojen täyttämisestä neuvotellaan Uudenmaan liiton johtamassa neuvottelumenettelyssä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on


valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se

1. valitsee Hiiden Opiston johtokuntaan kolme varsinaista jäsentä ja kolme henkilökohtaista varajäsentä valtuuston toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025; ja

2. nimeää valituista jäsenistä puheenjohtajan toimikaudelle 1.6.2023 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se


2. nimeää valituista jäsenistä puheenjohtajan toimikaudelle 1.6.2023 -

31.5.2025. Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 61 20/00.00.01.02/2021

Ehdotus Kunnanvaltuusto


2. nimeää valituista jäsenistä puheenjohtajan toimikaudelle 1.6.2023 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti

1. valita Hiiden Opiston johtokuntaan jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat henkilöt valtuuston toimikaudeksi 1.8.2021 - 31.5.2025:

Varsinainen jäsen varajäsen


Tiia Peippo Ville Ollikainen Mikko Tsutsunen Noora Jussila Karita Rodas-Peräkylä Kirsi Vaittinen

2. ja nimetä valituista jäsenistä puheenjohtajaksi toimikaudelle

1.6.2023 - 31.5.2025 Tiia Peipon.


Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valitseminen toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 21.06.2021 § 205

Kiinteistönmuodostamislain 6 §:n mukaan kunnanvaltuuston on valittava toimikauttaan vastaavaksi ajaksi kuntaan vähintään kuusi kiinteistötoimitusten uskottua miestä. Käytännössä on tarkoituksenmukaista valita heitä enemmän. Varamiehiä ei valita. Uskottujen miesten tulee olla kiinteistöasioihin perehtyneitä ja paikalliset olot tuntevia. Muutoin on uskottujen miesten vaalikelpoisuudesta voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 2 §:n mukaan lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Aikaisemmin maanmittauslaitos on toivonut, että kiinteistötoimitusten luonteesta johtuen tulisi uskotuiksi miehiksi valita sellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisuus suorittaa tätä luottamustehtävää päiväsaikaan ja maasto-olosuhteissa. Myös aiemmin uskottuna miehenä toimineiden uudelleenvalinta olisi suositeltavaa. Kiinteistötoimitukset ovat usein pitkäkestoisia ja monimutkaisia, jolloin jatkuvuudesta ja kokemuksesta olisi hyötyä. Uskottu mies suorittaa tehtävänsä virkavastuulla. Uskotun miehen on ennen toimeensa ryhtymistä annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa vakuutus siitä, että hän parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan täyttää rehellisesti uskotun miehen toimensa eikä tee siinä kenellekään vääryyttä mistään syystä. Kuntalain 70 §:n 1. momentin mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Suostumus on valinnan edellytys, joten se on annettava ennen valintaa. Laissa ei säädetä suostumuksen muodosta, mutta se suositellaan annettavan kirjallisena.

Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 597 0913


Esittelijä Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee vähintään kuusi

kiinteistötoimitusten uskottua miestä toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee vähintään kuusi kiinteistötoimitusten uskottua miestä toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.


Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee vähintään kuusi kiinteistötoimitusten uskottua

miestä toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 seuraavat henkilöt:

Tauno Paloranta Kristian Styf Mikko Mäkelä Ville Kotiranta Marja Ståhl-Vikman Teemu Leino


Jäsenen valitseminen poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 Kunnanhallitus 21.06.2021 § 206

Poliisin hallinnosta annetun lain 3 §:n mukaan poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 11 §:n mukaan poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä

poliisin toimintaa;

2) tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;

3) antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä

4) käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.

Asetuksen 13 §:n mukaan poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.


Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee yhden jäsenen

ja hänelle varajäsenen Länsi-Uudenmaan poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen Länsi-Uudenmaan poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.



Ehdotus Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen Länsi-

Uudenmaan poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025.

Päätös Kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti Länsi-Uudenmaan poliisin neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.8.2021 - 31.5.2025 jäseneksi Jaripekka Turtiaisen ja hänelle varajäseneksi Pauliina Lehtolan.

Vihdin kunta Pöytäkirja 4/2021 131 (138) Kunnanvaltuusto § 64 09.08.2021

Ilmoitusasiat Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 64

1) Helsingin hallinto-oikeuden päätös 21.6.2021 koskien kunnavaltuuston 30.3.2020 § 14 tekemästä päätöksestä merkitä 37 402 kappaletta Turun Tunnin Juna osakeyhtiön osakkeita siten, että Vihdin kunnan omistusosuus yhtiössä tuliee olemaan 4,84 %. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja valittajan esittämän valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

2) Allekirjoitetut kauppakirjat:

- Kunnanhallitus päätti 17.8.2020 § 122 myydä Juurakkotie 5-7, kiinteistöt 927-406-5-95 T 2 K 204B ja 927-406-15-0 T 3 K 204B niillä sijaitsevine rakennuksineen, sekä mahdollisine liittymineen, ja voimassa olevine vuokrasopimuksineen. Kiinteistöjen yhteen laskettu pinta-ala on 5 704 m2. Päätöksestä tehty oikaisuvaatimus on käsitelty kunnanhallituksessa 5.10.2020 § 167. Kauppahinta on 210 000 euroa.

- Kunnanhallitus päätti 15.3.2021 § 51 myydä Nummelan taajaman Veikkoinkorven teollisuusalueen asemakaava-alueen korttelin 511 tontti 3, joka muodostuu kiinteistöstä 927-411-3-86 K511 T3. Kiinteistön pinta-ala on 6 954 m2. Kauppahinta on 83 600 euroa.

Ehdotus Kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi.

Käsittely Valtuustoryhmät ilmoittivat järjestäytymistietonsa seuraavasti: Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä puheenjohtaja Markku Pietilä varapuheenjohtaja Tiina Noro sihteeri Netta Tuomisto Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä puheenjohtaja Anu Rajajärvi varapuheenjohtaja Heidi Nieminen sihteeri Kai Viherkanto Perussuomalaisten valtuustoryhmä


puheenjohtaja Veli-Matti Laitinen varapuheenjohtaja Pasi Salonen sihteeri Terhi Mattila Keskustan valtuustoryhmä puheenjohtaja Mikko Lasanen varapuheenjohtaja Silja Silvasti sihteeri Harri Hampori Vihdin vihreiden valtuustoryhmä puheenjohtaja Ida Välimaa varapuheenjohtaja Olli Pekka Hatanpää sihteeri Essi Kärpijoki Vasemmistoliiton valtuustoryhmä puheenjohtaja Hanna Nevantausta Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä puheenjohtaja Päivi Åhlgren Päätös Kunnanvaltuuston merkitsi ilmoitusasiat tiedoksi


Valtuustoaloitteet Kunnanvaltuusto 09.08.2021 § 65

Ote Vihdin kunnan hallintosäännöstä 80 §: Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on

valtuustoryhmällä ja valtuutetulla sekä valtuutetun sijaan tulleella varavaltuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta koskevan puheenvuoron pituus saa olla enintään kaksi (2) minuuttia.

Päätös Valtuustoaloitteita ei ollut.


Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: § 39, § 40, § 43, § 44, § 45, § 46, § 47, § 48, § 49, § 50, § 51, § 52, § 53, § 54, § 55, § 56, § 57, § 58, § 59, § 60, § 61, § 62, § 63 Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperuste Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana, tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöksen sisältävä pöytä-kirja on nähtävänä kunnan yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköpostiosoite: [email protected] puhelinnumero: 029 564 2000 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Valituskirjelmän muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta, 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. 4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteesta se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet


Valitukseen on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 21 §). Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on 16.8.2021 viety nähtäväksi kunnan yleiseen tietoverkkoon. Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Vihdin kunnan kirjaamosta. Yhteystiedot: postiosoite: Vihdin kunta, kirjaamo, PL 13, 03101 Nummela käyntiosoite: Asemantie 30, Nummela sähköpostin: [email protected] puhelinnumero: (09) 4258 3000 kirjaamon aukioloaika: maanantai - torstai klo 8.00 – 15.30, perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 8.00 – 14.00.

mailto:[email protected]


Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: § 41, § 42 Kunnallisvalitus kaava-asiat (Ei MRL 191 § 3 mom) Valitusoikeus ja valitusperuste Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä kunnan jäsen. Sen lisäksi mitä kuntalain 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa ositetulla maankäytöllä on vaikutusta. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan myös valitusoikeus. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Kaikkien valitukseen oikeutettujen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöksen sisältävä pöytäkirja on nähtävänä kunnan yleisessä tietoverkossa. Valitusviranomainen Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköpostiosoite: [email protected] puhelinnumero: 029 564 2000 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Valituskirjelmän muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta, 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet


Valittajan maksettavaksi voidaan määrätä oikeudenkäyntimaksu, joka määräytyy tuomioistuinmaksulain mukaan. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on 16.8.2021 viety nähtäväksi kunnan yleiseen tietoverkkoon.


Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: § 64, § 65

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n nojalla tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

vihdin kunta pöytäkirja 4/2021 1 (138)

Documents