© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Terhi Suojala-Ahlfors, Pirjo Kivijärvi,

Asko Hannukkala ja Sari Iivonen

Viherlannoitus- ja

kerääjäkasvit monipuolistavat

vihannestilojen viljelykiertoja

Hunajakukkaa ja

valkomesikkää

Ammattiopisto Livian

pellolla 26.7.2017

© Luonnonvarakeskus

Miksi viherlannoitus- ja kerääjäkasvit kiinnostavat

vihannesviljelijöitä?

• Vihannesmaiden rakenne ja kasvukunto kaipaavat

kohennusta

• Orgaanista ainesta tarve lisätä maahan

• Biologisen typensidonnan hyödyntäminen (erityisesti

luomutiloilla)

• Lisää monipuolisuutta ja kasvipeitteisyyttä

viljelykiertoihin

• Ravinteiden talteenotto kerääjäkasvien avulla

• Kasvintuhoojien hallinta oleellista

• Myös ympäristökorvauksen tuki lisännyt kiinnostusta

kerääjä- ja saneerauskasveihin

2 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus 3 19.1.2018

Mikä vaikuttaa viherlannoituskasvin valintaan

luomutiloilla?

Vuonna 2014 luomuvihannestiloille suunnatun kyselyn tulos:

© Luonnonvarakeskus

Vaikutukset ravinnetalouteen

• Palkokasveilla huomattava potentiaali typensidontaan,

esimerkkejä kasvustoista vuonna 2017

4 19.1.2018

0

50

100

150

200

250

300

350

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

N kg/ha Sato kg/ha

Yksivuotisten kasvien kuiva-ainesadot ja sadon typpimäärä, Mikkelissä (M) ja Lepaalla (L) 2017

Kuivamassa kg/ha N kg/ha

• Mikkeli: HtMr rm, pH 6,3, KVK 10

• Lepaa: HeS rm, pH 6,0, KVK 23

© Luonnonvarakeskus

Vaikutukset ravinnetalouteen

• Monivuotiset palkokasvipitoiset seokset voivat tuottaa suuria

kuiva-ainemassoja, joissa kokonaistypen määrä on suuri

5 19.1.2018

0

100

200

300

400

500

600

700

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

N kg/ha Sato kg/ha

Monivuotisten kasvustojen kuiva-ainesadot ja sadon typpimäärä, Tuorla (T) ja Lepaa (L) 2017

Kuivamassa kg/ha N kg/ha

© Luonnonvarakeskus

Miten arvioida viherlannoituskasvuston massan

tuottoa ja seuraavalle kasville siirtyvää

typpimäärää?

Tietolehtinen: ”Viherlannoituskasvuston massantuoton ja

ravinnesisällön arviointi” (Kivijärvi ja Iivonen 2016)

– ladattavissa sivustolta: www.luke.fi/revi

1. Mittaa kasvuston maanpäällinen tuoremassa muutamalta

0,25 m2:n näytealalta.

2. Seoskasvustoissa arvioi eri kasvilajien %-osuudet.

3. Laske hehtaarin kuiva-ainetuotto hyödyntämällä

keskimääräisiä kuiva-ainepitoisuuksia (taulukkoarvoja

tietolehtisessä).

4. Laske kasvuston typpisisältö hehtaaria kohtia hyödyntämällä

keskimääräisiä typpipitoisuuksia (taulukkoarvoja

tietolehtisessä).

5. Laske kasvustosta vapautuvan typen määrä hyödyntämällä

tietoa eri lajien C/N-suhteesta (taulukkoarvoja tietolehtisessä)

6 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus 7 19.1.2018

Esimerkki: paljonko herne-sinappi-viherlannoitus

tuo typpeä maahan laskennallisesti?

Hernekasvuston typpipitoisuus = 3,0 % kuiva-aineesta

Sinappikasvuston typpipitoisuus = 1,9 % kuiva-aineesta

• Esimerkkikasvustossa herneen osuus 58 % ja sinapin 42 %

-> seoksen typpipitoisuus 2,5 %

• Herne-sinappiseoksen kuiva-ainesato 5 400 kg/ha

-> typpisisältö 2,5 % * 5 400 kg/ha= 135 kg N/ha

• Hajotustoiminnan ”yli” jäävä typpi:

2,5 % – 1,7 % = 0,8 % Maan hajottajamikrobisto tarvitsee lisääntymiseensä kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 %

• 0,8 % * 5 400kg/ha = 43 kg N/ha (+ juurimassan sisältämä typpi)

© Luonnonvarakeskus

Kerääjäkasvit vihannestilan ravinnevahteina

• Kerääjäkasveilla tärkeä merkitys typen

talteenottajina kasvukauden loppupuolella

• Vihannestiloilla hyvä käyttää kerääjäkasveja:

– Varhais-/kesävihannesten viljelyn jälkeen

– Viherlannoituskasvuston lopettamisen jälkeen

• Kylvö mielellään viimeistään heinä-elokuun

vaihteessa

• Vihannesviljelmillä suosittuja kerääjäkasvilajeja:

viljat, öljyretikka, muokkausretiisi, sinapit,

hunajakukka, raiheinä

8 19.1.2018

5.7. kylvetty samettikukka kerääjäkasvina 14.9.2016

7.8. kylvetty

öljyretikkakasvusto 6.10.2016

© Luonnonvarakeskus

Kerääjäkasveilla monia hyviä vaikutuksia

• Kerääjäkasvusto ehtii ottaa talteen typpeä noin 40-50 kg/ha

• Muokataan maahan myöhään syksyllä tai keväällä

• Kerääjäkasvin typpivaikutukseen seuraavalle kasville

vaikuttaa mm.:

– Kasvuston sitoma typen määrä

– Kasvuston C/N-suhde

– Maan lämpötila ja kosteus

– Seuraavan viljelykasvilajin juuristosyvyys

• Kerääjäkasvien käytön muut hyödyt

– Kasvipeitteisyyden lisääntyminen

– Maan rakenteen kohentuminen (etenkin syväjuuriset

kasvit, kuten retikka)

– Orgaanisen aineksen lisääminen maahan

– Rikkakasvien ja kasvitautien hallinta

9 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin liittyy

kasvitautiriskejä

• Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit

saattavat olla vihanneksille haitallisten

kasvitautien isäntäkasveja

• Hankalia kasvitauteja ovat mm.

pahkahome, möhöjuuri, Fusarium-,

Rhizoctonia- ja Pythium-lajit

• Kasvitautien hallitsemiseksi pohdittava:

– Kasvilajien valinta viljelykiertoon

– Missä vaiheessa viljelykiertoa

viherlannoituskasveja käytetään?

– Missä kehitysvaiheessa

murskataan ja muokataan maahan?

Esimerkiksi pahkahomeriski kasvaa

kukinnan jälkeen

10 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus

Vuosina 2013–2017 kerättiin tyvi- ja

juuristonäytteitä erilaisista viherlannoitus- ja

kerääjäkasveista

• Näytteet sipulitiloilta, Piikkiön (Tuorla), Lepaan ja Mikkelin

havaintoruuduista

• Tyvi- ja juuristonäytteistä tunnistettiin maljaamalla ja

mikroskooppisesti niissä esiintyneet sienilajit

11 19.1.2018

Ryhmä Laji Näytteet kpl Ryhmä Laji Näytteet kpl

Retikat, sinapit Rehuöljyretikka 156 Viljat ja heinät Kaura 24

Muokkausretiisi 30 Ohra 40

Keltasinappi 466 Timotei 30

Herne ja härkäpapu Herne 251 Ruokonata 58

Härkäpapu 226 Muut kerääjäkasvit Hunajakukka 36

Nurmipalkokasvit Apilalajit 342 Samettikukka 102

Mailaset 191 Tattari 20

Valkolupiini 112 Rikkakasvit Jauhosavikka 60

Valkomesikkä 272 Peltovalvatti 30

Virnat 249 Saunakukka 17

Kaikki yhteensä 2712

© Luonnonvarakeskus

Tyvi- ja juuristonäytteissä esiintyneet

potentiaaliset taudinaiheuttajat

• Näytteissä oli selvästi eniten eri Fusarium-lajeja

• Etenkin palkokasveissa myös Rhizoctonia- ja Pythium-lajeja

• Palkokasveissa jokaisessa näytteessä 1 tai useampi

patogeeni, tästä syystä kokonaismäärä yli 100%

12 19.1.2018

0

20

40

60

80

100

120

Sie

ne

t %

näy

tte

istä

Botrytis-lajit

Pythium-lajit

Rhizoctonia solani

Fusarium-lajit

© Luonnonvarakeskus

Tyvi- ja juuristonäytteissä esiintyneet Fusarium-sienet

voivat aiheuttaa monenlaisia tauteja eri kasveille

• Vihanneksille haitallisia lajeja oli eniten herneessä ja härkäpavussa

• Nurmipalkokasveissa erityisesti varastotauteja aiheuttavia lajeja

• Retikoissa, heinissä ja muissa kerääjäkasveissa oli vähiten

vihanneksille haitallisia lajeja

13 19.1.2018

0

20

40

60

80

Fusarium

% n

äytt

eis

tä

Sipulia pilaavat

Varastotaudit

Lakastumistaudit

Tyvitaudit

Toksiinien tuottajat

© Luonnonvarakeskus

Ristikukkaiset kasvit (retikat) vihannesviljelyssä –

möhöjuuri

• Retikat eivät Jokioisten kokeissa

lisänneet möhöjuuren määrää – suuria

lajike-eroja

• Sinappi hyvin arka möhöjuurelle

14 19.1.2018

0

20

40

60

80

Kevään

tau

tita

so

Rypsi

Sin

appi -

Ca

liente

Mu

okka

usre

tiis

i

Re

tikka -

Farm

er

Re

tikka -

Ikaru

s

Kevään

tau

tita

so

Rypsi

Sin

appi -

Ca

liente

Mu

okka

usre

tiis

i

Re

tikka -

Farm

er

Re

tikka -

Ikaru

s

Pahasti möhöjuurinen pelto Lievästi möhöjuurinen pelto

Möhöju

uri %

© Luonnonvarakeskus

Viherlannoituskasvien aiheuttama tautipaine

vihanneksille

15 19.1.2018

Lähde: Kivijärvi ym. 2017, arvio tehty vuosien 2013–2016 näytteiden perusteella

© Luonnonvarakeskus

Keskeisiä havaintoja kasvitautiriskeistä

• Herne ei sovellu vihannesten viljelykiertoihin, etenkin jos

viljellään varastoitavia vihanneksia

• Nurmipalkokasvien jälkeen ei kannata heti viljellä varastoitavia

vihanneksia

• Sinapit ja retikat varsin turvallisia lajeja vihannesten

viljelykiertoihin, tosin kaalikasveja viljeltäessä niitä kannattaa

käyttää harkitusti

• Sinappi arka möhöjuurelle, mutta retikoissa löytyy hyvin

kestäviä lajikkeita

• Pahkahome ei yleensä ongelma, jos kasvusto murskataan

ennen kukintaa

16 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus

Yhteenveto

• Viherlannoitusta kannattaa hyödyntää myös muilla kuin

luomuvihannestiloilla

• Lajit tai lajiseokset valitaan peltolohkon ominaisuuksien ja

ensisijaisten tavoitteiden mukaan (typensidonta / maan

rakenteen parantaminen / rikkakasvien torjunta tms.)

• Kerääjäkasveja kannattaa viljellä varhais-/kesävihannesten

jälkeen

• Kasvitautiriskit otettava huomioon

• Viljelykiertojen optimointi vaatii vielä lisää tutkimustietoa niin

kasvinsuojelun, ravinnehuollon, maan laadun ja

talousvaikutusten kannalta

17 19.1.2018

© Luonnonvarakeskus

Tulokset on saatu hankkeissa

• Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuuutarhatuotanto

(MMM/Makera, v. 2013-2016)

• Resurssitehokas vihannestuotanto (Maaseuturahasto, Maiju ja

Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, v. 2016-2019)

Tietokortti: ”Viherlannoitus ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa”

(Kivijärvi ym. 2017) (löytyy sivustolta: www.luke.fi/revi )

Kiitos rahoittajille ja vihannesviljelijöille, jotka ovat osallistuneet

tutkimusaineiston tuottamiseen!

18 19.1.2018

Toisen vuoden mailasseos heinäkuussa 2017

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

19.1.2018 19