vihreät jääkärit 2013

VIHREÄT JÄÄKÄRIT

Helsingin Palloseuran kausijulkaisu 2013 HPS Pelissä mukana vuodesta 1917

Kentän rakennus alkanut s.6

Edustusjoukkueen

kausi nousujohteinen s.29Pentti Rautiainen

– Vihreä jääkäri s.20

Tytöt futaamaan! s.264 Kentän rakennus alkanut s.6

3 Pääkirjoitus4 Seura monessa mukana6 Kotikenttä on iso etu9 Rakenna kenttää kanssamme10 Seuratoimijat esittelyssä12 P00 Dana Cupissa

14 T97/98 Tallinnassa15 Valmennuspäällikön haastattelu 16 Seuran leiri Eerikkilässä18 HPS:n peliasu20 Vihreä jääkäri Pentti Rautiainen24 Nuoren urheilijan karikot

26 Tytöt futaamaan27 Seuran uusin työntekijä esittäytyy28 U12-valmennuslinja jalkautuu29 HPS edustusjoukkue30 HPS-joukkueet esittäytyvät36 Lahjoitusverkkokauppa

VIHREÄT JÄÄKÄRIT

Helsingin Palloseuran kausijulkaisu 2013 HPS Pelissä mukana vuodesta 1917

Kausijulkaisu 2013

HPS:n joukkuekuva keväältä 1966. Kuvassa: (Takarivi) Olli Virtanen, Markku Viro, Taisto Valtonen, Erkki Mustakari, (Keskellä) Taisto Lintunen, Nils-Erik Wilen, Raimo Elo (Edessä) Matti Keisalo, Jaakko Manssila, Sandelin

Avoin kutsu HPS-historiikin tekoonHPS perustetettiin vuonna 1917. Vuosisadan mittaista tai-valta kunnioitetaan seurahistoriikillä, jonka tekeminen käynnistyy keväällä 2014.

Historiikkiä varten haluamme haastatella vanhoja hop-silaisia menneiltä vuosikymmeniltä. Oletko Sinä yksi heistä? Tunnetko entisen pelaajan, seurajohtajan tai aktiivitoimijan?

Haastateltavien lisäksi kaipaamme kaikenlaisia muisto-ja, kuvia, peliohjelmia, lehtileikkeitä, esitteitä, videotallentei-ta jne.

Kaikkein eniten kaipaamme tietoa ja aineistoa seuran 100-vuotisen taipaleen alkupäästä, eli maamme itsenäisty-misestä 60-luvulle.

HPS-aiheisen materiaalin voi toimittaa Pakilan yläas-teen vieressä olevaan seuran toimistokonttiin ja/tai otta-malla yhteyttä seuran puheenjohtajaan Kurt Grönlundiin, [email protected], puh. 050 352 5744.

Nykyiset ja tulevat hopsilaiset kiittävät.

Kuva

: Hei

kki "

Hes

su"

Tolv

anen

Kuva

: HPS

:n k

uva-

arki

sto

2 Vihreät Jääkärit 2013

Hopsilaisille ja alueemme asukkailleHELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO päätti keväällä -13 vuok-rata ”Sokkarin” kentän HPS:lle seuraavaksi 15 vuodeksi. Tätä edel-si ainakin minun mielestäni pitkät vuodet, joiden aikana projektia valmisteltiin ja pidettiin palaveria eri viranomaisten ja virkamiehien kanssa. Joitakin asioita opittiin kantapään kautta, mutta lopputulok-seen voidaan nyt olla tyytyväisiä. Toisaalta vuokrasopimus on vasta välitulos, koska paljon on vielä tekemättä.

Elokuun viimeisellä viikolla ”Sokkarin” kentälle ilmestyi työmaaparak-ki ja erilaisia työkoneita. Tämä tarkoittaa sitä, että HPS:n kenttäpro-jekti ottaa seuraavan askelen. Seuraavan parin kuukauden aikana tehdään täysimittaisen tekonurmikentän alusta salaojineen ja mui-ne liitäntöineen, jotka liittyvät aikanaan kokonaan valmistuvaan jal-kapallokeskukseemme.

Valitan lyhyttä varoitusaikaa ja valitan alueen asukkaille EHKÄ aiheu-tuvaa jonkinlaista häiriötä. Toisaalta lasten eteenhän näitä hommia tehdään.

Tässä vaiheessa haluan erikseen esittää kiitoksen HPS:n johtokun-nan jäsenelle Mikael ”Mikke” Perovuolle, joka koko projektin joh-tajana on antanut ja tulee vielä antamaan suuren osan vapaa-ajas-taan projektille.

HPS TÄYTTÄÄ 100 VUOTTA samana vuonna kuin Suomi: 2017. Sii-hen mennessä meidän täytyy saada kenttäprojekti valmiiksi. Ison kentän lisäksihän siihen on suunniteltu mm. pukuhuone- ja toimis-totiloja sekä pienempi tekonurmikenttä.

Tämä kaikki maksaa. Syksyllä käynnistimme rakankeräyksen, mikä ei ole toiminut toivotulla tavalla. Yksi syy on tekijöiden pieni määrä. Tässä vaiheessa kiitos tuolle porukalle. Johtokunta joutuu syksyn ai-

kana pohtimaan projektin talouspuolta. Otamme mielellämme mu-kaan vapaaehtoisia innokkaita TEKIJÖITÄ. Ottakaa yhteys minuun tai muihin johtokunnan jäseniin.

SEURAN HISTORIIKIN TEKEMINEN käynnistyy tulevana talvena. Pidän tärkeänä, että nopealla aikataululla otetaan yhteys ja haasta-tellaan vielä elossa olevia vanhoja hopsilaisia, jotka 50- ja 60- luvul-la edustivat seuraa ja jotkut jopa olivat johtotehtävissä. Seuran his-toria 50-luvulta tähän päivään lienee helposti selvitettävissä, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan tietoja vuodesta 1917 lähtien seu-raavalta 40–50 vuoden ajalta.

Johtokunnan puolesta kiitos kaikille Hopsilaisille perheille ja kiitos alueemme asukkaille seuran ja joukkueidemme tukemisesta ja kan-nustamisesta.

Kurt ”Kurre” Grönlundpuheenjohtaja

Pääkirjoitus

Julkaisija Helsingin Palloseura ry

Päätoimittaja Merja Palkama

Graafikko Nettienkelit/Riikka Käkelä-Rantalainen

Painotalo Punamusta Oy

Painosmäärä 6500 kpl

ISSN (painettu) 2243-3570

ISSN (verkkojulkaisu) 2243-3589

Toimitus ja kuvitus:Atte-Pekka Arjovuo, Kurt Grönlund, Sini Hakala, Erja-Outi Heino,

Jyrki Hemminki, Joni Knuutinen, Riikka Käkelä-Rantalainen, Jari Möykky,

Pasi Paakki, Elmer Pöytäniemi, Johanna Sillanpää, Kati Tamminen

Kannen kuva: Lasse Häkkinen

www.hps.fi

3

MAALISKUUN MESTARIT - NOLLANOLLAT TERÄSTÄ!Eerikkilän leirillä haastettiin T00–T03 ja P00–P04 pelaajat joukkuepomputtelukilpailuun. Tarkoitukse-na oli parantaa omaa pomputteluennätystä mahdol-lisimman paljon oman joukkueen kokonaistuloksen nostamiseksi. Voittaja määräytyi jakamalla joukku-een kokonaisparannus joukkueen pelaajien lukumää-rällä, jolloin saatiin keskimääräinen parannus pelaa-jaa kohden.

Sekä tytöissä että pojissa voittajaksi selviytyi lo-pulta vuonna 2000 syntyneiden joukkue. T00 paran-sivat tuloksiaan 7,3 pomputusta pelaajaa kohden ja poikien ykköset, P00-pojat paransivat huimat 55,1 pomputusta kilpailijaa kohden laskettuna.

Yhteensä ennätyksiä parannettiin noin kolmen viikon kilpailun aikana lähes 4000 pomputuksella!

Seura kiittää pelaajien ohella vanhempia ja val-mentajia junioreiden kannustuksesta. Tuloskehityk-sen mukaan kilpailu oli menestys, joten toivotaan kil-pailusta saadun innostuksen lisäävän pelaajien paloa oman ajan harjoitteluun!

SEURASSA TAPAHTUU YMPÄRI VUODEN HPS SEURAUUTISIA VUODELTA 2013

SYYSKUU 2013 HPS Areenan rakennustyöt alkavat.HPS – FC Kiffen 105-vuotisjuhlaottelu.Pienen kentän valmentajakerho aloittaa.HPS mukana Pakilan kylätapahtumassa.KESÄKUU 2013OKM-tukea Tytöt futaamaan -hankkeelle.Valon liiketoimintajohtaja käy vierailulla. HPS Futiskouluissa 112 nappulaa.HPS-päiväleireille osallistuu 100 lasta.TOUKOKUU 2013P05 tempaisee Ravintolapäivänä 18.5.Tekonurmihanke saa Ely-tukea 120 000 €.Stadium-seuramallisto julkaistaan.Seura jalkautuu päiväkoteihin.HUHTIKUU 2013Seuran virallinen Facebook-sivu avataan.Maaliskuun Mestarit -kisa ratkeaa – teemana omatoiminen harjoittelu.MAALISKUU 2013HPS:n pienten kenttien pelaajat seuraleirillä Eerikkilässä.HELMIKUU 2013 Joukkueenjohtajien kokous järjestetään Pakilan yläasteella.TAMMIKUU 2013 Mitri Pakkanen miesten päävalmentajaksi.

Lue uusimmat uutiset osoitteesta www.hps.fi

Eräs hopsilainen valitteli ystävälleen syksyn hyisiä ilto-ja pelikenttien laidalla. Käsistään kätevä ystävä tarttui tuumasta toimeen ja syntyi jokaisen hopsifanin unel-masetti: pipo, kynsikäslapaset ja villasukat. Huomio kaikki neulomistaitoiset isovanhemmat, kummit ja kaimat: joulun toivelahjat niin hopsilaisille kuin heidän vanhemmillekin syntyvät iloisesti omin käsin. (Kuvan tuotteet syntyivät kahdesta 150 g kerästä, jos-ta jäi ylikin. Sopivaa vihreää löytyy mm. Schoppel Wol-le Admiralin sarjassa, jota myydään ainakin lankoihin erikoistuneissa verkkokaupoissa.)

Vinkki!

Seura monessa mukana


HPS QUEENS SAI TREENAAMISELLEEN UUDEN MERKITYKSENVuosi sitten HPS-junnujen äideistä perustettu joukkue Queens sai treenamiselleen tänä syksynä uuden mer-kityksen pelaajien ottaessa kummilapsikseen kaksi tan-sanialaista tyttöfutaria.Treenaamisen lisäksi Queensin naiset käyvät aktiivista keskustelua Facebook-si-vullaan. Kerran keskustelua käytiin jonkun hyväntekeväisyyshankkeen aloittamisesta. Samoihin aikoihin joukkueenjohtaja, Jon-na Sillanpää, oli toimittamassa urheiluvä-linekirpputorilta ylijääneitä varusteita LiiKe ry:lle ja huomasi yhdistyksen nettisivuilta, että se organisoi myös kummitoimintaa. Jonna innostui heti. –Vau, mahtava tapa tehdä hyvää ja lahjoituksen suuruuskin on just sopiva joukkueelle! Jonna ehdot-ti kummiksi ryhtymistä joukkuekavereil-leen ja idea sai heti loistavan vastaanoton: "Loistava idea, moon mukana!" "Mahta-vaa!" "Ihanaa!"

Liike ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu ot-ti varusteet ilolla vastaan ja samalla Queen-sin pelaajat sopivat kummiudesta. Kuinkas ollakaan Queensien sydämet sulivat ja ko-tiin he lähtivät yhden sijaan kahden pikkufu-tarin onnellisina ja ylpeinä kummeina.

Kummius tukee pienituloisten perhei-den tyttöjalkapalloilijoita Tansanian Ruang-wassa ja tuki kohdistetaan koulunkäyntiin, terveellisten elämäntapojen ja liikunnan opettamiseen. Tukirahat menevät koulu-maksuihin ja -tarvikkeisiin, harjoitusten jälkeiseen ruokailuun, sekä osin myös lii-kuntavarusteisiin.

Tyttöjen jalkapallo Tansaniassa on vä-häistä, eikä muuhunkaan kouluttautumi-seen panosteta. Tytöt usein naitetaan toi-seen perheeseen, tai he lähtevät kotiapu-laisiksi kaupunkiin. –Koulutus tuo tytöille itseluottamusta ja taloudellista riippumat-tomuutta, kertoo Ari Koivu.

Tytöt pelaavat FC Vito Malaika Ruang-wa-joukkueessa, eikä heillä ole aikaisem-paa jalkapallotaustaa. Tyttöjen joukkue osallistuu Stadicupiin kesäkuussa 2014, jolloin 13 joukkueen tytöistä pääsee mat-kustamaan Suomeen. Queensiläiset pitä-vät peukkuja, että juuri heidän kummityt-tönsä pääsisivät tänne, jotta naiset voisi-vat hukuttaa tytöt syleilyihin.

– Ensisijainen toive kuitenkin on, että meidän joukkue pysyisi kasassa ainakin jol-lakin kokoonpanolla, jotta voisimme seurata kummityttöjemme tulevaisuutta seuraavan 11 kummivuotemme ajan, sanoo Jonna Sil-lanpää.

LiiKe ry on suomalainen kansa-laisjärjestö, joka pyrkii vaikut-tamaan kehitysmaiden lasten elämään liikunnan avulla. LiiKe tukee mm. yli 1600 peruskoulua ja 14 opettajankoulutuslaitosta Tansaniassa.

Koululiikunta houkuttelee lapset kouluun ja kehittää heidän fyysi-siä ja sosiaalisia taitojaan. Sa-malla lapset oppivat lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan.

Ryhdy kummiksi, tai lahjoita lii-kuntaa kehitysmaiden lapsille osoitteessa: www.liike.fi

Kummin kuukausittainen tuki-summa on 20 euroa ja se käyte-tään mm. kummilapsen koulu-tarvikkeisin ja harjoitusten jälkei-seen ruokailuun.

Teksti: Kati Tamminen Kuvat: LiiKe ry:n arkisto

www.liike.fi

5Vihreät Jääkärit 2013

Kotikenttä on

ISO ETUTäysimittainen tekonurmi täyttää

monivuotisen haaveen. Ensi kesänä

HPS saa kunnon kotikentän.

Teksti: Erja-Outi Heino Kuvat: Erja-Outi Heino ja Mikael Perovuo


Elo-syyskuun vaihteessa Sokkarin kentällä alkoi viimein tapahtua. En-sin purettiin aitaa, sitten alkoi maan-rakennussouvi: kaivaminen ja maan pois kuljettaminen. Myös pieni kais-tale lepikkoa sai mennä.

Kentän käyttäjien ja lähiympäris-tön kannalta alkoi Helsingin Palloseuran kenttähank-keen todennäköisesti rasittavin vaihe. Maanraken-nuksen ajan kenttä on käyttökiellossa, ja väistämätön kuorma-autoralli pyörii.

Kenttähankkeen puuhaajien kannalta oltiin kui-tenkin kirkkaasti voiton puolella. Nyt vallitsi jo var-muus siitä, että monivuotinen haave toteutuu, ja Sokkarin kentälle saadaan täysmittainen tekonurmi-kenttä alkukesällä 2014. Maanrakennusvaiheen on määrä valmistua ennen lokakuun loppua, tekonurmi kentälle levitetään ensi keväänä.

–Taitepiste hankkeessa oli varmaan se, kun viime syksynä solmimme Helsingin kaupungin liikuntavi-raston kanssa vuokrasopimuksen. HPS sai 15 vuodek-si luvan kehittää Paloheinän kentän toimintaa, Mika-el Perovuo sanoo.

Hän on kahden vuoden ajan ollut yksi kenttä-hankkeen keskeinen tekijä. Siihen uponneita tunteja tai turhauttavia vaiheita ei kannata ruveta punnitse-maan, ei ennalta eikä nyt jälkikäteen. Toisessakin vaa-kakupissa on näet aika painavat punnukset:

–Kenttä merkitsee sekä seuralle että sen pelaajille oman identiteetin kohentamista. Saamme ”kehdon”, kotikentän, jolla voidaan pelata mahdollisimman pal-jon oman sarjan peleistä. Isolla kentällä pelaavat ikä-luokat pääsevät harjoittelemaan lähellä kotia, kun ne nyt treenaavat pääosin Siltamäessä. Ja lähiympäris-

tö saa kentälle tapahtumia, jotka toivottavasti viih-dyttävät ja kiinnostavat niitäkin, jotka eivät jalkapal-loa harrasta.

Verrattuna harmaanruskeaan hiekkapintaan vih-reä tekonurmi on Mikael Perovuon silmään sangen kaunis näky. Junioripelit ovat myös kohtalaisen eloisaa seurat-tavaa, jos toisena vaihtoehtona on hiljainen, pölyävä tanner.

Sokkarin kentän käyttö on ollut viime vuosina luistelukaut-ta lukuun ottamatta aika vähäis-tä. Se lienee taustalla myös lii-kuntaviraston päätöksessä antaa kenttä HPS:n kehitettä-väksi. HPS kulkee tässä muu-taman muun Helsingin suur-seuran – Käpan, Puotinkylän Valtin ja PK-35:n – jalanjäljissä.

Tekonurmi ei estä kentän talvikäyttöä: luistelu jatkuu ku-ten tähänkin asti. Kaupunki hoi-taa kentän jäädytyksen.

Iso kenttä nykykaavallaKoko HPS-Areena -hankkeessa on meneillään en-simmäinen vaihe eli tekonurmen rakentaminen isol-le kentälle. Ykkösvaihe toteutetaan voimassaolevan kaavan pohjalta. Kenttäalue, mukaan luettuna kaa-dettava kaista lepikkoa, on kaavoitettu liikunta- ja ur-heilualueeksi. Tekonurmen rakentaminen ei vaadi uu-sia liikennejärjestelyjä.

Kenttähankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu siis ensi kesänä. Toisessa vaiheessa on määrä saada

Kenttä merkitsee sekä seuralle että sen pelaajille oman identiteetin kohentamista. Saamme kehdon, kotikentän, jolla voidaan pelata mahdollisimman moni oman sarjan peleistä.

Mikael Perovuon (vier. sivu) omat pojat pelaavat ikäluokissa -98, -01 ja -03.


tekonurmi myös pikkukentälle, ja siinä realistinen ai-ka-arvio asettuu jonnekin vuoden 2017 vaiheille.

Kolmanteen vaiheeseen ajoittuvat pukukoppi ja huoltorakennus. Kolmosvaihetta ei ole uskallettu vie-lä aikatauluttaa, koska se vaatii kaavamuutosta ja ny-kyisen liikunta-alueen leventämistä.

Helsingin kaupunki on käynnistämässä Pikku-suonkujaa ja kentän ympäristöä koskevaa laajempaa kaavamuutosta, joka vienee parisen vuotta. Siihen si-sältyy kauppa ja sen pysäköintipaikka, asuintaloja, kehitysvammaisten tukiasuntola ja ”ulkokuntosalin” tyyppinen lähiliikunta-alue, kevyen liikenteen väyliä sekä liikenneympyrä Pakilantielle.

HPS:n kenttähankkeen osuus tästä kaavamuutok-sesta on minimaalinen, mutta ajoitus on siinä mie-lessä ollut hyvä, että esimerkiksi kaavailuissa kevyen liikenteen reitityksistä on voitu huomioida kentän arkkitehtisuunnitelmat.

Tulevat kaavamuutokset ovat herättäneet lähi-naapurustossa kysymyksiä ja myös vastustusta. Mi-kael Perovuo ei ole aivan varma siitä, mistä epäilyissä on ollut kyse, mutta todennäköisesti etenkin kaupan edellyttämästä pysäköintialueesta ja kasvavasta lii-kennemäärästä. HPS:n osalta naapureita on kai lä-hinnä arveluttanut se, onko kentällä jatkossa enem-män meteliä.

–Varmasti ääntä on vähän enemmän, kun kerran toimintaa on enemmän. Kentällä on vilskettä ja pe-leissä joku äänentoistolaite. Mutta urheilualuehan kenttä on ollut jo aiemminkin.

Yhteispelin paikkaHPS-Areenan ensimmäisen vaiheen budjetti on 600 000 euroa (alv 0%). Siitä karkeasti viidesosa on saatu valtionavustuksena Uudenmaan Ely-keskuksel-ta. Ely-keskus voi tukea urheiluhankkeiden investoin-tikustannuksia enimmillään 20 prosentilla kokonais-kustannuksista. Tässä hankkeessa merkittävä osa tuesta on tullut myös Palloliiton Hatrick-kehittä-mistuesta 30 000 sekä Helsingin kaupungin liikun-tavirastolta, joka mahdollisti taloudellisella panos-tuksellaan kentän laajentamisen täysimittaiseksi.

Urheiluseuralle on haastava projekti hakea valtion- avustusta tai lupia investointiin, joka on oman seu-ran talouteen nähden suuri. Ensikertalainen etenee yrityksen ja erehdyksen kautta, vapaaehtoistyötä tehdään useimmiten iltaisin ja virastot ovat auki päivisin.

Onko HPS:lle ollut hankkeessa apua Helsingin muiden isojen seurojen kokemuksesta? Vai onko kaik-ki pitänyt opetella alusta pitäen itse?

–Kun ryhdyimme hakemaan tukea Uudenmaan Ely-keskukselta, olimme yhteydessä Puotinylän Valt-tiin ja saimme heiltä neuvoja. Muuten ei juuri… jon-kinlaisesta seurakateudesta kai lopulta on kyse. Yh-teistyötä halutaan teoriassa viedä eteenpäin, mutta ei se vielä oikein käytännössä tahdo toteutua.

”Kentäntekijöitä” on motivoinut halu kehittää oman seuran toimintaa. HPS on pelaajalisenssien pohjalta laskettuna Helsingin neljänneksi suurin seu-ra. Alueen perheiden kannalta jalkapallo on hyvin or-ganisoitu harrastus, joka vetää kaikenlaisia lapsia mu-kaan junioritoimintaan – tavoitteena on, että jatkossa HPS:ssa pelaa yhä enemmän myös tyttöjä.

–Uusi kenttä toivottavasti houkuttelee uusia pelaa-jia ja ennen kaikkea valmentajia. Heistä on HPS:lla ja monella muullakin seuralla pula.

Tulevan kotikentän valmistuttua toiminta jatkuu entiseen tapaan myös Pakilan yläasteen viereisellä kuplahallin tekonurmella.

NAAPURISTA SPONSORIKSI

HPS-Areena kaipaa edelleen lahjoittajia. Yksityinen seuran toiminnassa mukana oleva perhe tai alueen asukas voi ryhtyä sponsoriksi helposti lahjoitusverkkokau-pan kautta: hps.mycashflow.fi

Kenttähankkeelle alun perin asetetus-sa 20 000 euron keräystavoitteessa on tähän mennessä edetty vähän yli puoli-välin. Tervetuloa hyvään seuraan: tietoa HPS:n toiminnasta ja kenttähankkeesta löytyy osoitteesta www.hps.fi

Nur

mik

uva:

Sto

ck.x

hng

/ An

drew

Cle

ary

1m2


Rakenna kenttää kanssammeAiemmin niin harmaa ja hiljainen hiekkakenttä ”Sokkari” puhkeaa keväällä uuteen eloon ja tarjoaa paikallisille asukkaille, jalkapalloi-lijoille ja vierailijoille iloa, tunteita, elämyksiä sekä hikeä, sykettä ja tsemppiä! Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat yhteistyöavauksiin yritysten ja Helsingin Palloseuran välillä.

Sokkarin kentälle rakenteilla oleva HPS Areena sijaitsee kes-keisellä paikalla Helsingin pohjoisen suurpiirin kaupunginosia Pakila-Paloheinä-Torpparinmäki. Asukkaita toiminta-alueella on noin 20 000, joista tilastojen mukaan joka kolmannessa taloudes-sa on kytkös HPS-jäsenyyteen joko suoraan tai välillisesti!

Aluetta halkova ja Sokkarin kentän vierestä kulkeva Pakilan-tie on vilkkaasti liikennöity aamusta iltaan. Sitä käyttävät niin työ- kuin koulumatkalaiset sekä Paloheinän upeilla ulkoilualueil-la liikkuvat. Keväällä 2014 valmistuva täysimittainen tekonurmi ja siellä järjestettävät peli- ja turnaustapahtumat vetävät kesäkuu-kausien aikana jalkapalloilijoita HPS Areenalle myös kauempaa.

HPS – liikuttanut stadilaisia lähes sadan vuoden ajanHPS:n historia juontaa Suomen itsenäistymiseen, eli vuoteen 1917. Pian satavuotista taivaltaan juhliva seura on liikuttanut, kasvattanut, huoltanut ja tukenut lukuisia lapsia ja nuoria oman elämänsä sankareiksi. Suomen mestaruuksiakin seuralla on 9, joista viimeisimmästä on kyllä jo vuosia.

Tänä päivänä seura tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kasvaa aikuisuuteen ja kohti omia unelmia hyvissä olosuhteissa, kannustavien aikuisten tukemina, liikunnasta ja urheilusta naut-tien. HPS mahdollistaa jäsenistölleen terveen, fyysisesti haasta-van ja sosiaalisesti palkitsevan harrastuksen, josta jollekulle voi tulla jopa ammatti. Valmennuksen laadussa tähdätään korkealle, toiminnan ytimessä ovat aina jalkapallo ja pelaaja. Huumori ja pil-ke silmäkulmassa tuovat toimintaan rennon ilmapiirin.

Etsitään dynaamista kumppaniaYhteiskuntavastuullinen, aikaansaava, dynaaminen ja raikas – si-tä on HPS. Haemme nyt kumppania, jonka arvot, strategia ja ha-lu, mutta ennen kaikkea teot vastaavat omiamme. Kaipaamme yhteistyöyrityksiä ja taloudellisia kumppanuuksia erityisesti HPS Areenan rakennusvaiheisiin 2 ja 3, jolloin täysimittaisen tekonur-men rinnalle rakennetaan harjoituskenttä sekä toimisto-, puku-huone- ja huoltorakennus.

Seuran varsinainen toiminta on taloudellisesti tasapainossa. 27 joukkueen, jalkapallokerhon ja kohta kahden kentän päivittäis-tä arkea pyörittävät neljä päätoimista työntekijää sekä toistasataa uskomattoman arvokasta ja osaavaa vapaaehtoista. Seuran perus-kunto on siis treenattu hyvään iskuun: sydän sykkii vahvasti jalka-palloa, liike on ketterää mutta vakaata, toiminta on suunnitelmal-lista sekä pitkäjänteistä ja tiimityö toimii. Huippujoukko kaipaa tukea olosuhteiden päivittämiseksi tämän hetken vaatimuksia

vastaaviksi sekä toiminnan kehit-tämiseen pidemmällä aikavälillä.

Tuleville kumppaneilleen HPS tarjoaa useita yhteistyön muotoja.

Näkyvyyden osalta on valit-tavissa seuraavat vaihtoehdot:• Näkyvyyttä seuran julkaisuissa:

(Vihreät Jääkärit, HPS:n verkko-sivut ja sosiaalinen media...)

• Tilaa HPS:n jäsenistölle suun-natussa kohdeviestinnässä (esim. pelaajien vanhemmat/valmentajat).

• Näkyvyyttä HPS Areenan ke-väällä 2014 valmistuvalla ken-tällä

Uusi kenttä ja sinne synty-vät tapahtumat tuovat tapahtu-mamarkkinointiin hienoja yhteis-työmahdollisuuksia. Yritys saa näkyvyyttä HPS:n järjestämissä tapahtumissa joko tapah-tumakohtaisesti tai määräajaksi. Valittavissa on mm:• HPS Areenan nimeäminen pääyhteistyökumppanin mukaan.• Näkyvyys turnauksissa ja tapahtumissa (nimikkoturnaus, ta-

pahtumatori, Futiskoulut, koulu- ja päiväkotikiertueet, leirit...).• Näkyvyys HPS:n kotipeleissä (yksittäinen ottelu tai vaikkapa

kaikki kotiottelut).Lisäksi yrityksen logo seuran lähes 1500 pelipaidassa näkyy var-

masti hyvin ja laajasti. Joukkueet tekevät vuosittain useita pelireis-suja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yritys voi toimia joko yksit-täisen ikäluokkajoukkueen kummina tai halutessaan näkyä kaikkien pelaajien koti- ja vieraspelipaidoissa (seurassa on yli 700 pelaajaa).

Lahjoitusverkkokauppa avoinna 24/7Toiminnallisen yhteistyön ohella yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat tukea Helsingin Palloseuran ”Sokkari Vihreäksi” -kenttähanketta vapaaehtoisella lahjoituksella milloin ja kuinka usein tahansa. Lahjoitusverkkokauppa on kaikille avoin ja lahjoit-taja saa (halutessaan) nimensä näkyviin lahjoittajatauluun seuran www-sivustolle (www.hps.fi).

Autat meitä parhaiten tässä työssä rakentamalla kenttää kanssamme! Lisätietoa ja yhteydenotot Jyrki Hemminki, [email protected], puh. 050 592 3397

Teksti: Jyrki Hemminki ja Merja Palkama

Jyrki Hemminki vastaa kenttä-hankkeen yritysyhteistyöstä.


Ammattilainen vapaaehtoinen Mistä lisää vapaaehtoisia seuratoimijoita? Jokainen seura pai-nii saman asian parissa. Yhteiskunta muuttuu ja vapaaehtoistyö sen perässä. Meillä on kuitenkin valtava määrä käyttämätöntä potentiaalia. Se löytyy omasta pesästä. Se löytyy ihmisiltä, jotka ovat jo lastensa tai lastenlastensa kautta mukana toiminnassa.

Olipa kyseessä viestintä, talous, markkinointi tai yhteiskunta-suhteet, niin seurasta löytyy osaajia. He ovat potentiaalisia ”am-mattilaisia vapaaehtoisia”. Siis ihmisiä, joilla on osaamista seuralle, joka sitä tarvitsee. Juniorilla on takanaan 1–2 aikuisen tukijoukot, joista esimerkiksi 500 pelaajan seurassa kertyy valtava määrä. Li-säksi tulevat nuoret, jotka aloittavat opiskelujaan ja ovat halukkai-ta kehittämään osaamistaan tutussa harrastusympäristössä.

Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen. ”Ihmisillä ei ole ai-kaa, ”työelämä vaatii aina vain enemmän”, ”ei omaa siviiliosaa-mista jaksa jauhaa enää harrastusympäristössä ”jne. Tuttuja väit-teitä, joissa toki on perää. Mutta silti seuraavia asioita kannattaa miettiä:

● Iso osa vapaaehtoistyön ulkopuolisista pitää tärkeimpänä syynä osallistumattomuuteen sitä, että kukaan ei ole koskaan kysynyt

● Ihminen haluaa näyttää oman osaamisensa myös harrastu-sympäristössä

● Selvä ja määritelty rooli ja tehtävä auttavat hyppäämään mu-kaan. Tietävätkö ihmiset mitä tehtäviä on tarjolla?

● Aina ei vaadita pitkää sitoutumista. Projektimaiset tehtävät voivat helpottaa mukaan tulemistaLisääntyneestä päätoimisuudesta huolimatta seuratoiminta

perustuu nyt ja tulevaisuudessa vapaaehtoistyölle. Sen taloudel-liset vaikutuksen liikunnan ja urheilun kentällä ovat satoja miljoo-nia euroja vuodessa. Vielä eurojakin tärkeämpää on se, että se on arvokasta kansalaistoimintaa. Se on ihmisten harrastamista ja osallistumista, joka tuottaa hyvinvointia laajemmin kuin vain pelaajille.

Ei vapaaehtoistyö tietenkään mitään erityisosaamista vaadi. Jokaiselle löytyy seurasta tehtäviä. Seurassa piilevän osaamisen parempi hyödyntäminen on kuitenkin mahdollisuus laajentaa joukkoa ja luoda uusia tehtäviä seuran kehittämiseksi. Yhteis-kunta ja ihmisten osallistumisen muodot muuttuvat. Ihmisten halu tehdä, osallistua ja näyttää oma osaamisensa ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.Kirjoittaja on SPL Uusimaan kehityspäällikkö.

Teksti on julkaistu aiemmin 90 minuuttia-lehdessä.

Lähdin mukaan HPS-toimintaan…… vuonna 2008 esikoisen joukkueen turnausvastaavak-si silloisen jojon pyynnöstä. Kiva porukka ja yhdessä te-keminen innosti tiiviimmin mukaan seura- ja joukkue-toimintaan ja nyt HPS:n parissa saa helposti kulumaan useammankin tunnin päivässä.Olen seuratoimija, koska haluan... ...tarjota omille ja muiden lapsille onnistumisen elä-myksiä, liikkumisen iloa ja hyvää fiilistä....tehdä, toimia ja vaikuttaa asioissa ja toimintatavoissa, joiden koen kaipaavan parannusta.Intoa ja iloa vapaaehtoistyöhön tuo se, että... ...saan kohdata mielenkiintoisia persoonia ja eri alojen osaajia, joilta opin ja saan oivalluksia....koen oman osaamiseni ja kokemukseni tuovan lisäar-voa seuran ja joukkueen toimintaan.... saan olla osa joukkueen/seuran onnistumisia.Eniten seuratyössä harmittaa......epäoikeudenmukaisuus ja itsekkyys....kuppikunnat ja seläntakana jupisijat -> miten saisi ka-navoitua senkin energian yhteiseen hyvään?...superaktiivien uupuminen työtaakan ja velvollisuuden-tunteensa alle.

Merja Palkama• Johtokunnan jäsen 2012–2013, vastuualueina varus-

teet ja seurajulkaisu• Aktiivirooli aikuisten harrastefudiksen ja tyttöfudik-

sen seurakehityshankkeissa sekä kentän varainhan-kinnassa

• HPS:n edustaja Helsingin piirin seuravaliokunnassa

• T02/03 pelivastaava, ensi kauden jojo• Töissä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, LitM, PT• Kahden futarin äiti

Seuratoimijoita esittelyssäKolumni

Teksti: Taneli Haara

Merja Palkama


Päädyin seuratoimijaksi vuosia sitten puolivahingossa, kun lupauduin auttamaan vanhemman poikani joukkueen turnaus-nettisivujen teossa. Projektin seurauksena lähes huomaamatta-ni imeydyin yhä tiiviimmin mukaan joukkueen (ja lopulta myös seuran) toimintaan. Olen toiminut mm. kahden joukkueen jouk-kueenjohtajana, yhden joukkueen tiedotus- ja Jalkkis-vastaavana sekä seurajulkaisun graafikkona ja Facebook-apuna.Seuratyö antaa minulle...

...luvallisen henkireiän arjesta. Kentän laidalla työmurheet unoh-tuvat.

...huikeasti iloa ja kokemuksia, joita en mistään muualta saisi.Motivaationi antaa myös ammattiosaamistani seuran käyttöön on kummunnut innosta olla mukana kehittämässä seuraa ja sen tulevaisuutta tekemällä jotain, mitä osaan.Parhaat hetket seuratoiminnan parissa olen saanut kokea

"joukkueeni" mukana turnaus- ja leirireissuilla. Poikien kasvua, kehi-tystä ja joukkueen yhteishengen rakentumista on ollut etuoikeus seu-rata lähietäisyydeltä. Mikä olisi upeampaa kuin nähdä vilpitön riemu lasten silmissä hyvän pelin tai onnistuneen treenin jälkeen?Uuvuttavimpia hetkiä seuratoiminnassa ovat ne...

...joina hoidettavaa on samaan aikaan niin paljon, että vuorokau-den tunnit uhkaavat loppua kesken, eikä kaikkea saa tehdyksi niin hyvin kuin haluaisi.

...joissa eri osapuolilla on keskenään vastakkaisia toiveita, mieli-piteitä ja vaatimuksia, joita kaikkia on mahdotonta toteuttaa ja on osattava tasapainoilla niin, että koko joukkueen etu kuitenkin toteutuisi mahdollisimman hyvin.Vaikeallakin hetkellä minut ovat saaneet jaksamaan......ihanat naperot (tai tätä nykyä jo nuoret).

...tieto siitä, että työni on tärkeää ja siitä on iloa monelle....se, että joku muistaa aina välillä sanoa kiitos.

Riikka Käkelä-Rantalainen• P00-joukkueen-

johtaja• Seuran kausijulkai-

sun Vihreiden Jää-käreiden graafikko, seuran Facebook-sivujen admin

• Yrittäjä, graafinen suunnittelija, kol-men futarin äiti

Lähdin seuratoimintaan mukaan…...vuosia sitten pojan joukkueen varustevastaavaksi. Ajattelin, et-tä olisi kiva tehdä jotain joukkueen eteen, sillä tykkään vaikuttaa ja olla monessa mukana. Sittemmin pesti vaihtui joukkueenjoh-tajaksi ja sillä tiellä ollaan, joukkueet vain ovat välillä muuttu-neet toisiksi. Annoin pikkusormen ja nyt on viety koko käsi, el-lei toinenkin.Parasta seuratoiminnassa on…

...tekeminen, näkeminen ja kokeminen, oleminen osa yhteisöä, jossa voi vaikuttaa, kehittää, ideoida ja toteuttaa, oppia uutta sekä auttaa ja opastaa itse muita käyttäen omaa osaamistaan ja intoaan yhteisen hyvän eteen. On myös hienoa, kun tutustuu uusiin ihmisiin ja saa muitakin innostettua mukaan toimintaan. Tylsintä seuratoiminnassa on…...joskus turhiksi riidoiksikin paisuvat ristiriidat ihmisten välil-lä, joustamattomuus ja piittaamaton oman edun tavoittelu. Toi-sinaan myös uuvuttaa istua yökaudet koneella yhdistysasioiden parissa aivan liian väsyneenä. Niinä hetkinä joskus miettii, mik-si ihmeessä tätä oikein tekee, välillä jopa oman perheen ja työn kustannuksella.En kuitenkaan vaihtaisi…

...sillä kyllä tämä ehdottomasti paljon enemmän antaa kuin ot-taa! Jos en olisi aktiivisesti mukana seuratyössä, olisin lukuisia upeita hetkiä ja muistoja, uusia ystäviä ja kokemuksia köyhempi.Enkä olisi löytänyt itselleni uutta rakasta harrastusta - jalkapal-loa :).

Johanna (Jonna) Sillanpää• HPS:n johtokunnan jäsen 2013-, vastuualueina tyttöfutiske-

hitys ja joukkueenjohdolliset asiat• T02/03-joukkueenjohtaja• Queensien joukkueenjohtaja• T04/05-pelivastaava• P03-pelijoukkuejojo• Pelaajana HPS Queens –naisten harrastejoukkueessa• Yrittäjä, asiakaspalvelupäällikkö ja kolmen junnufutarin äiti

Johanna Sillanpää

Riikka Käkelä-Rantalainen


HPS maailmalla

Bussilla Tanskaaneli HPS P00:n turnausmatka Dana Cupiin 2013

” Lauantaina 20.7. lähdimme bussilla kohti Turkua mää-ränpäänä Tanska. Laivamatka Turusta Tukholmaan sujui leppoisasti. Pelikoneilla tuli pelattua ja karkkeja ostettua. Muutama karaoke-esityskin nähtiin.

Seuraavana aamuna herätys oli todella aikainen, mutta pojat marssivat reippaasti laivalta bussiin ja näin Ruotsin lä-pi ajaminen alkoi, kuskina mahtava "ES"-Antti.

Matka Ruotsin läpi Göteborgiin kesti noin 8h, muutami-en pysähdyksien kera. Bussissa oli pitkästä matkasta huoli-matta todella hyvä meininki, oli laulua, nukkumista, sekä Dj Gässz (Alvar Pöytäniemi) heitti hyvää settiä. Saavuttuamme Göteborgiin vei laiva meidät Tanskaan. Dana Cup alkoi jo häämöttää, joten karkkipussit oli jo visusti piilotettu pojilta.

Pitkien matkustuspäivien jälkeen, kun olimme vihdoin saapuneet määränpäähän vedettiin vielä rento iltalenkki Blokhusenin kauniilla Atlantin rannalla. Pitkästä matkasta huolimatta katseet ja keskittyminen suuntautuivat jo seu-raavana päivänä alkavaan turnaukseen.

Ennen turnauspelien alkua pelattiin harkkapeli kovaa saksalaisjoukkuetta vastaan. Harkkapelin jälkeen HPS:n po-jat olivat valmiina tositoimiin ja avausottelu HPS - Bærum SK (Norja) päättyi HPS:n loistavan pelin tuloksena meidän voittoomme. Fiilis pelin jälkeen oli mahtava!

Päivien aikana teimme paljon kaikkea mukavaa ja nau-timme kauniista kesäpäivistä. Hotelli (Danland Blokhus),

jossa asuimme oli mainio! Käytössämme oli mm. minigolf-rata, trampoliini, uima-allas, leikki- ja pelihuone, ja aivan takapihallamme beachi. Vapaa-aika kuluikin näiden aktivi-teettien parissa ja kaikilla oli hauskaa!

HPS 00 joukkueen yhteishenki on loistava ja vahvistui enti-sestään matkan aikana. Poikien pelit sujuivat loistavasti Da-na Cupissa. Niitä oli ilo seurata kentän laidalta. Pelattuam-me alkulohkon kovat ottelut, oli HPS sijoittunut ylempään jatkosarjaan. Kuitenkin heti ensimmäisessä matsissa vas-taan tuli erityisen kova vastustaja. HPS onnistui kuitenkin taistelemaan vastaan todella kovaa, joten häviö ei tuntunut niinkään pahalta.

Matkan hyvin mennyt fudisosio päättyi ja pojat saivat vihdoin avata mässypussit. Loput päivät kuluivat hotellin altaalla loikoillessa, sekä valtameressä. Kävimme myös ko-keilemassa fudisgolffia. Se oli todella hauska kokemus!

Kotiintulomatkalla kävimme Göteborgissa Liseberg-huvi-puistossa, jossa kaikilla oli kivaa. Laitteet olivat pojille to-della hurjia.

Turnauksesta jäi kaikille tosi hyvä fiilis! Apuvalmetajina oli erityisen mukava olla juuri tämän joukkuueen mukana turnauksessa. Elmär ja AP <3 (apuvalkut) ”

Teksti: Atte-Pekka Arjovuo ja Elmer Pöytäniemi Kuvat: Riikka Käkelä-Rantalainen

Vihreät Jääkärit 201312

DANA CUP NUMEROINA ● perustettu 1982 ● maailman kansainvälisin ja kolman-neksi suurin juniorijalkapalloturnaus

● järjestetään heinäkuun viimeisellä viikolla 25 000 asukkaan Hjørringis-sä, Pohjois-Tanskassa.

● kesällä 2013 turnaukseen osallistui 921 joukkuetta 44 maasta (yhdek-sän joukkuetta Suomesta)

● yhteensä turnauksen aikana pelat-tiin 2300 ottelua

Vihreät Jääkärit 2013 13

HPS maailmalla

HPS T97/98:n turnausmatka Tallinnaan Teksti: Iina Juhola

Tsemppitanssia ja yhteishenkeä

Kaup

unki

kuva

: Bor

is K

ondr

asho

v/sx

c.hu

Jouk

kuek

uvan

ott

i poi

ka T

urus

ta (O

skar

i Mar

jane

n)

” Kesällä 2012 olimme Rey cup turnauksessa Islannissa. Tur-naus oli kaikkien mielestä onnistunut ja siitä jäi mieleen posi-tiivinen kokemus turnauksista. Turnauksen aikana oli tietysti pelejä, jotka eivät meidän osalta menneet ihan parhaalla mah-dollisella tavalla lukuun ottamatta norjalaisia poikia vastaan pelattu ystävyysottelu viimeisenä iltana ennen kotiin paluuta. Peli taisi päättyä meidän voittoon 2–0. Turnaus oli kokonai-suutena organisoitu hyvin ja meille joukkueille oli järjestetty paljon yhteistä tekemistä ja yhteistä aikaa olla ja tutustua eri joukkueisiin. Huoltajat olivat järjestäneet meille vielä kierto-matkan Islannin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Hyvät kokemuk-set innostivat lähtemään uudelleen kansainväliseen turnauk-seen. Siispä päätimme joukkueena lähteä kesällä 2013 Viroon Tallinna cupiin.

Tallinnassa kaikki järjestelyt eivät ihan vastanneet sitä, mi-tä olimme kokeneet Islannissa. Tallinnassa majoitukset olivat eri paikoissa, kentät aika hajallaan ympäri kaupunkia ja joukku-eiden yhteistä tekemistä ei ollut järjestetty juurikaan. Onneksi kuitenkin meidän hotellille oli majoittunut muitakin joukkuei-ta Suomesta ja yhteistä tekemistä järjestimme itse.

Hyvän turnauksen eväätMielestäni turnauksen tekee hyväksi onnis-

tuneet pelit ja yhteiset avajais- ja

päätösjuhlat sekä erilaiset vapaa-ajanaktiviteetit joissa ovat mu-kana kaikki joukkueet.

Turnauksen peleihin lähdimme ensisijaisesti ”pelaamaan joukkueena” taistellen toki aina voitosta. Halu menestyä näkyi-kin peleissämme, vaikka joihinkin peleihin lähdimme puolus-tusvoittoisella taktiikalla, kuten FK Minskiä vastaan. Olimme kuulleet etukäteen, että he ovat todella kova joukkue, joten val-mistauduimme tähän peliin keskittyneesti ja hyvin. Kaikkia jän-nitti jonkin verran, mutta saimme pidettyä jännityksen kurissa valmennuksen ja huoltoryhmän avulla. Pelissä pidimme kiinni sovitusta puolustusvoittoisesta taktiikasta ja onnistuimme! Pe-li päättyi 0–0 lukemin. Turnaus päättyi lopulta pronssiottelussa espoolaista LePa:a vastaan. Ottelu päättyi meidän 2–0 tappioon. Pelillisesti olimme tyytyväisiä turnaukseen.

Tsemppitanssista lisäpuhtiaPelien jälkeen ja vapaa-ajalla sai jokainen tehdä vähän omia jut-tujaan. Yleensä pelailtiin hotellin pihalla jalkapalloa tai käytiin lähikaupassa.

Hauskin turnausmuisto Tallinnasta on mielestäni meidän tsemppitanssi ennen pronssipeliä. Mieleen jäi myös hyvä jouk-kuehenki ja se, että jokainen venyi tarvittaessa hyvään peliin. Joukkuehenkemme on aina hyvä, mutta Tallinnassa se oli jopa parempi kuin yleensä.”


Helsingin Palloseuran edustusjoukkueiden toiminta nojaa vahvasti seuran omiin junnuihin nyt ja tulevaisuudessa. Edellisen ja kuluvan kauden aikana miesten edustusjoukkueen peleissä on esiintynyt melkein kentällinen omia junioreita. Naisten edustusjoukkueessa puolestaan on lähes koko joukkue seuran omia kasvatteja.

Edustusjoukkueet tarjoavat motivoitu-neille ja taitaville junioripelaajillemme mahdollisuuden osoittaa kykynsä ja täh-dätä seuran ykkösjoukkueeseen.

Ison kentän puolella pelaajamäärät pojissa/miehissä ovat jatkuvasti kasvus-sa. Tämä kertoo ilahduttavaa viestiä sii-tä, että pienellä kentällä tehdään asioita oikein. Oman tuotannon lisäksi erityises-ti paluumuuttajien kiinnostus HPS:n ison kentän joukkueita kohtaan on viime vuo-sina noussut. Tämä on positiivinen viesti seuran vetovoimasta.

Seuran pienen kentän toiminta tähtää isojen ikäluokkien ylläpitämiseen ja ke-hittämiseen. Vahvan ikäluokan tavoittee-na on tarjota eritasoisia peliryhmiä, jois-sa kasvaa ja kehittyy niin harrastajia kuin pelaajia edustusjoukkueisiimme. Pelaaja-kehitys määrittää lopulta edustusjoukku-eittemme tulevaisuuden tason.

Ison kentän haasteena murrosikä ja motivaatioIsolle kentälle ja 11v11 peliin siirryttäes-sä on juniorin kannalta tärkeää, että laji-taidot on opeteltu huolellisesti. Pienten kenttien menestys turnausvoittoineen on hieno asia, mutta ei ehto isolla kentälle menestymiseen. Motivaation ja peli-ilon säilyminen ovat harrastuksessa menesty-misen kannalta paljon tärkeämpää.

HPS:n, jalkapallon ja koko suomalaisen urheiluseuratoiminnan iso haaste on tänä

päivänä se, miten nuorten harjoitus- ja pe-li-into säilytetään niin kilpa- kuin haasta-jatasolla läpi murrosiän?

Palloliiton tilastojen mukaan vuonna 2012 oli Helsingissä 10-vuotiaita jalkapal-loilijoita noin 1000. Neljä vuotta vanhem-pia (iso kenttä) enää reilu 550 ja 16-vuoti-aita nipin napin 400 (HS 10.10.12). Luvut ovat huolestuttavia niin nuorten liikkumi-sen ja terveyden kuin seuratoiminnan jat-kumon ja huippujalkapalloilunkin näkö-kulmasta.

Peli-iloa joka ikäluokkaanHPS-toiminnan yhtenä painopisteenä on lapsen ja nuoren motivaation tukeminen. Motivaatiota voi tukea ja vahvistaa kan-nustavien vanhempien ja osaavan val-mentajan monipuolisessa harjoittelussa sekä peli-iloa tukevassa kannustavassa il-mapiirissä. Jos ajamme liian kovaa ja lii-an aikaisin pelaajamme loppuun, niin mitä meille jää jäljelle? Tavoitteellisen ja suun-nitelmallisen toiminnankin tulee olla ilois-ta, hymyilevää ja hauskaa, muuten vastaus edelliseen kysymykseen on ”ei mitään”.

Tällä hetkellä HPS:n toiminta näyttää valoisalta niin pienen kentän juniorien se-kä isolle kentälle jo siirtyneiden nuorten näkökulmasta. Jokaisessa juoniori-ikäluo-kassa on joukkue, miehissä ja B-junioreissa jopa kaksi. Tyttöjen puolella U10-projekti on käynnissä ja vanhempien ikäluokkien osalta on yhteistyötä lähiseurojen kanssa

tiivistetty toiminnan jatkuvuuden takaa-miseksi.

HPS:n pelaajapolku pikkupiltistä ai-kuisjoukkueisiin saakka on luotu. Toi-minnan laatua tulee jatkossakin kehittää ja peli-iloa vaalia, jotta meille niin rakas vihreä-valkoinen kukoistaa jatkossakin.

Teksti: Joni Knuutinen ja Merja Palkama Haastateltu valmennuspäällikkö Jari Möykkyä

Jari Möykky

Omat junioripelaajat takaavat edustusjoukkueidemme tulevaisuuden


Uutta virtaa, uusia ajatuksia ja uusia kikkoja


HPS:n pienen kentän seuraleiri järjestet-tiin ensimmäisen kerran vuosiin maalis-kuussa 2013. Yön ylittävällä seuraleiril-lä oli tarkoitus tutustuttaa seuran pienen kentän toimijoita toisiinsa, luoda HPS henkeä sekä päästä maan parhaisiin olo-suhteisiin harjoittelemaan. Vaikka reilun vuorokauden mittainen yhdessäolo on ly-hyehkö aika syvälliseen tutustumiseen, valmentajat saivat tutustua pelaajiinsa uu-dessa valossa, kentän ulkopuolella. Myös tukijoukkojen väliset ajatustenvaihdot yli joukkuerajojen lujittavat osaltaan HPS-perhettä.

Leirin harjoitteluosuus sisälsi pallo-harjoituksia hallissa sekä osalla joukkueil-la myös liikuntasalissa futsalia ja yleistai-tavuusharjoittelua. Aamulenkit raikkaassa maaliskuisessa ulkoilmassa jättivät kuin jättivätkin pojille pääosin myönteisiä fii-liksiä ja herättivät varmasti unisimmatkin pojat ennen aamupalaa ja -treenejä. Har-

joittelu toteutettiin leirisuunnitelman mu-kaisesti, jossa osalla joukkueista oli koko leirille yksi isompi harjoittelun painopis-te, kun taas osa joukkueista harjoitteli yh-det treenit kerrallaan teeman mukaisesti ja vaihtoi seuraavissa treeneissä uuteen painopisteeseen.

Toimenkuvani on vahvasti painottu-nut pienen kentän harjoittelutoiminnan laadun edistämiseen eli vapaaehtoisval-mentajien tukemiseen. Kahden päivän leiri tarjosi minulle lyhyessä ajassa hy-vän kokonaiskuvan pienen kentän jouk-kueidemme harjoittelun tasosta. Päällim-mäisenä minulle jäi ylpeä olo siitä työstä, jonka vapaaehtoiset valmentajamme oli-vat tehneet leirin harjoittelun onnistu-miseksi. Kehityskohteita voi kaivella aina, mutta ns. valmennuksen isot linjat olivat kaikilla selkeästi hallussa.

Lisäksi leiri tarjosi junioreille suunni-tellun luennon, josta vastasimme seuran

junioripäällikkö Pasi Paakin kanssa. Lu-ennon teema oli ajaton Oman ajan harjoit-telu, joka antoi tytöille ja pojille vastauk-set kysymyksiin: Miksi harjoitella omalla ajalla? Milloin voi harjoitella omalla ajalla? Kuinka paljon voi harjoitella omalla ajal-la? Miten voi harjoitella omalla ajalla? sekä Missä voi harjoitella omalla ajalla? Kysyt-täessä erikoisinta tapaa tai paikkaa harjoi-tella omalla ajalla, eräs tyttö vakuutti kuu-lijat futaamisesta norsun kanssa. Siihen ei kenelläkään ollut enää panna paremmaksi.

Kun olimme keskustelleet kysymyk-sistä junnujen johdolla, katsoimme vi-deopätkän mihin oman ajan harjoittelu voi johtaa. Messin ja C. Ronaldon par-haat palat herättivät kovaäänistä naurua, huutoa, kyyneleitä, aplodeja ja ihastusta. Klipin jälkeen Eerikkilän jalkapallohalliin näytti lähtevän vieläkin motivoituneem-pia HPS-junnuja.

Teksti: Joni Knuutinen Kuvat Riikka Käkelä-Rantalainen

Uutta virtaa, uusia ajatuksia ja uusia kikkoja PIENEN KENTÄNSEURALEIRI EERIKKILÄSSÄ


Kuvitus: Riikka Käkelä-Rantalainen

ROOSATytöt

ja naiset

Helsingin Palloseuran virallinen urheilutavarantoimittaja sopi-musajanjaksolla 1.5.2013 – 31.12.2016 on Stadium. Seuralla on varusteohjeistus, joka koskee kaikkia ikäkausijoukkueissa harras-tavia ja pelaavia sekä heidän taustajoukkojaan. Tavoitteena on yhtenäinen edustusasu sekä peleihin että treeneihin.

HPS:n viralliseen peliasuun kuuluvat vihreä pelipaita, valkoi-nen vieraspelipaita, valkoiset shortsit (tyttöjoukkueille sallitaan

myös mustat) ja vihreät HPS-logolla kuvioidut pelisukat. Tällä au-keamalla pääset tutustumaan viralliseen peliasuun paperinukke-hahmojemme Roosan ja Onnin avulla.

Peliasun lisäksi tarjolla on kaksi muuta varustepakettia: Jouk-kueen treeni- ja leirivarusteet ja Muut HPS -seuratuotteet.

Lisätietoa osoitteesta www.hps.fi

Kotipelipaita ● vihreä, lyhythihainen ● merkki Nike ● valkoinen logo rinnassa ● valkoinen pelinumero selässä

Pelisukat ● vihreät ● valkoinen HPS- ● logo varressa

Shortsit ● merkki Nike ● pääsääntöisesti valkoiset, mut-ta tyttö- ja naisjoukkueet voivat käyttää valkoisten sijasta myös mustia shortseja

● koko joukkueen käytettävä sa-maa väriä.

HPS:N VIRALLINEN PELIASU

Vieraspelipaita ● valkoinen, lyhythihainen ● merkki Nike ● vihreä logo rinnassa ● musta pelinumero selässä


ROOSA

ONNI

Pojatja miehet

Pelishortsit ● valkoiset ● merkki Nike

Pelisukat ● vihreät ● valkoinen HPS- logo varressa

Kotipelipaita ● vihreä, lyhythihainen ● merkki Nike ● valkoinen logo rinnassa ● valkoinen pelinumero selässä

VINKKI! Paperinuket sovel-tuvat oikeasti myös

käyttöön! Tulosta aukeama, liimaa se kartongille ja leikkaa paperinuket ja varusteet sen jälkeen ääriviivojaan myöden. Muista leikata myös aukot hahmojen käsivarsien alle, jotta asu-jen pukeminen onnistuu!(Roosalle riittävät kapeat viillot kyy-närvarsien ja kylkien väliin vyötärön korkeudelle)

Vieraspelipaita ● valkoinen, lyhythihainen ● merkki Nike ● vihreä logo rinnassa ● musta pelinumero selässä


Pentti Rautiainen – Vihreä Jääkäri

”Mulla on sellainen fiilis, että kerran hopsi, aina hopsi”

Aurinkoisena syyspäivänä HPS-toimistolle Pakilassa astelee herrasmies pilke silmäkulmassa. Kyseessä on Pentti Rautiainen. Mies, jonka meriitit Vihreiden jääkäreiden riveissä ovat komeat. Kultaisia ja hopeisia mitaleja löytyy kaapista. Minkälainen mies

ja pelaaja mahtaa olla kyseessä?

Kestävä ja terrierimäinen keski-kentän taistelija, joka hitauden vuoksi joutui välillä myös potki-maan vastustajia jaloille, Rauti-ainen vastaa. Sitten naama ve-nyy leveään virneeseen ja ikään kuin sivulauseessa tulee vaati-

mattomasti maininta tekniikasta ja peliälystä.Suomen mestaruuden (1957) ja hopeaa (1958)

sekä Suomen Cupissa kultaa (1962) ja hopeaa (1955) voittanut Rautiainen joutui lopettamaan peliuransa vuonna -63 polvivamman vuoksi. Tarinoita peliural-ta ja sen jälkeen riittää. Osa kentiltä, osa kenttien ulkopuolelta. Jutuissa mukana kulkevat mm. nimet Kai Pahlman, Max Viinioksa, Åke Lindman ja Uli Hoeness. Sekä tietysti lapset Jutta ja Pasi.

–Keväällä -58 lähdettiin Neuvostoliittoon viikko-ja kestäneelle pelikiertueelle. Ensin Moskovaan junal-la ja siitä eteenpäin lentämällä. Odessaan lennettiin vanhoilla sotilaslentokoneilla, joista päivänvalo paistoi oven välistä uhkaavan näköisesti. Malmströmin Kale osasi hiukan ranskaa ja kysyi samaa kieltä puhuneelta sotilaalta, että miten uskallamme lentää näillä koneilla? Vastaus kuului, että ei tarvitse hätääntyä. Koneet ovat niin vanhoja, että ne poistetaan pian käytöstä.

Neuvostoliiton pelikiertueen loppupuolella Pent-ti oli loukkaantuneena, eikä voinut osallistua viimei-seen peliin. Tämän johdosta hän pystytti myyntikojun hotellin ulkopuolelle ja ryhtyi myymään nailonsukka-housuja, joita joukkueella oli runsaasti mukana. Het-ken kuluttua jono ulottui hotellin kulman taakse, kun läheisessä tehtaassa työskennelleet naiset kuulivat suomalaisesta myyntitykistä.

–Sanoin hotellin ovimiehelle, että laita naiset jo-noon. Ei tällä tavalla pysy laskuissa mukana, kun joka puolelta revitään. Sitten hän laittoi asiakkaat nätis-ti jonoon ja kauppa sujui mainiosti. Saaduilla rahoilla ostettiin televisioita ja katettiin reissun kustannuksia. Mä olin komea kundi ja mulla oli kiharat hiukset. Frii-dut oli kuin vahaa mun käsissä.

Pentti oli opiskellut peliuran aikana ja valmistunut sähköteknikoksi. Työuralla tie vei muutaman muun pestin jälkeen vuonna 1976 pohjoismaiden suurim-man valaisinyhtiö Glamoxin toimitusjohtajaksi. –Mä olen äärimmäisen tyytyväinen mun työuraan. Olen saanut paljon. Mutta myös antanut.

Valmentajakoulutuksia on myös useampia käyty-nä, mutta parhaiten Pentin mieleen on jäänyt Ruot-sin jalkapalloliiton koulutukset, joissa jokainen tilai-suus aloitettiin samalla otsikolla: ”Vilja” (suom. tahto).

Teksti: Pasi Paakki Kuvat: Riikka Käkelä-Rantalainen


–Tämä oli mun ohje työelämässä ja elämässä muutenkin. Ilman sitä ei ole mitään mahdollisuuk-sia. Myyntityössä sä myyt ensimmäisenä omaa per-soonaasi. On tukka hyvin ja muuta. Siitä tulikin mie-leen oma ohje, että opetelkaa lankkaamaan kengät. Sitä toistelin työntekijöilleni, naurahtaa Pentti leveä hymy naamallaan.

Vuodesta 1972 lähtien Pakilassa asunut Rautiai-nen toimi 80-luvun lopulla myös HPS:n johtokunnas-sa. –Meillä oli silloin hyvä porukka johtokunnassa. Mutta ei meillä omien työtehtävien vuoksi ollut aikaa istua pohtimassa asioita. Asiat esiteltiin ja sitten teh-tiin päätökset. Silloin mentiin edustusjoukkue edellä.

Valmentajana Pentti toimi aikanaan hopsin D-junioreissa, kun muuan Pasi Rautiainen pelasi jouk-kueessa. Samassa joukkueessa pelasi myös nykyinen HPS:n johtokunnan jäsen Pekka Lehtonen. –Sitten Pasia pyydettiin klubiin ja siihen ne valmennushom-mat siltä erää jäi.

Myös Penttiä pyydettiin aikanaan vaihtamaan joukkuetta. Tuolloin hän kävi ruotsalaista kansakou-lua Vallilassa ja HIFK oli kuullut lupaavasta pelaajas-ta, joka osasi ruotsinkieltä. Vihreä jääkäri pysyi kui-tenkin hopsissa. –Mulla on sellainen fiilis, että kerran hopsi, aina hopsi.

Virallisesti Pentti on valmentanut, kun hän vas-tasi HJK:n naisten valmennuksesta 80-luvun alku-puolella muutaman kauden ajan. –Kaksi mestaruut-ta sieltä tuli, toteaa herrasmies vaatimattomasti. Pentin mukaan nuoret tytöt kuuntelivat ja olivat helppoja valmentaa, mikä osaltaan johti hyviin tu-loksiin.

Pentti oli myös neuvottelemassa poikansa Pasin siirron kuuluisaan Bayern Muncheniin 80-luvun alus-sa. Silloin keskustelut käytiin Uli Hoenessin kanssa, joka on edelleen merkittävässä roolissa Bayern Mun-chenissa. Saksalaisseurasta on hyvät muistot. –Jos kunnioitat seuraa, etkä hauku sitä tai tee vastaavia tyhmyyksiä, niin sinusta pidetään aina huolta. Tämä on todella hienoa.

Pentin lapset, Pasi ja Jutta, ovat molemmat tun-nettuja jalkapallopersoonia. Heidät tunnetaan mm. sanavalmiudestaan. –Syrjään vetäytyviähän nuo ovat, naurahtaa isä-Rautiainen. Pienen vakavoitumisen jäl-keen tulee kuitenkin hieno toteamus: -Mutta jos mei-naat olla äänessä, niin tietoa on löydyttävä.

Pentin rooli lastensa kehityksessä jalkapalloilijoi-na on ollut merkittävä. –Sun on tahdottava harjoitel-la omalla ajalla. Ja sä tarvitset siihen kaverin. Jonkun pitää heittää sitä palloa sulle, jotta suorituksesta tu-lee pelinomainen.

Oliko se isä, joka lähti lasten mukaan kentälle har-joittelemaan?

–Välillä olin kyllä väsynyt. Lähdin duunista aikai-semmin ja kotona lapset kiljuivat, että koska faija tu-lee. Mutta kukas muukaan sinne kentälle olisi lähte-nyt, jos en minä, toteaa Pentti. Jutalla ja Pasilla on isän mukaan aina ollut kova tahto ja ennen kaikkea voiton-tahto. Mutta aina laji ei ole ollut pelkästään jalkapallo.

–Pasi voitti 15-vuotiaana pingiksen suomen mes-taruuden, Stiga olisi lähettänyt Pasin Japaniin tree-naamaan, mutta hän valitsi jalkapallon. Myös Jutta pelasi pingistä ja oli lupaava niin pingiksessä kuin ten-niksessä.

Nykyfutiksesta puhuttaessa Pentti nostaa esiin yhden suosikeistaan, joka on hiljattain Real Madridis-ta Arsenaliin siirtynyt Mesut Özil. –Kattokaa millai-sella kosketuksella se pelaa ja mikä kyky nähdä kent-tää, innostuu Pentti. Samaa asiaa hän haluaisi nähdä enemmän myös suomalaisessa jalkapallossa ja heit-tää pienen haasteen kaikille valmentajille ja pelaajil-le: –Potkaise pallo 30 metriä korkealle ja katso kuka onnistuu kuolettamaan pallon, niin että pääsee lähte-mään vauhtiin saman tien. Mutta tämä täytyy harjoi-tella omalla ajalla.

Ensi helmikuussa 80 vuotta täyttävä Pentti Rauti-ainen harrastaa liikuntaa edelleen aktiivisesti. Haas-tatteluun hän saapui suoraan kuntosalilta. Tämän li-säksi harrastuksiin kuuluvat pyöräily, uinti, hiihto ja golf. Ja luonnollisesti jalkapalloa seurataan edelleen niin Saksan, Englannin kuin kotimaan kentiltäkin. Jos siis näette Pentin otteluissa, käykää rohkeasti terveh-timässä. Saatte varmasti mukaanne monta mielen-kiintoista tarinaa.

Lähtiessään Pentti huutaa vielä yhden knoppitie-don: –Mä olen muuten tehnyt Suomen Cupin finaalin historian ensimmäisen maalin vuonna 1955. Harmi vain, että se oli oma maali.

22

Tue seuraasi.Bonusta kaikille!Tiedäthän, että voit tukea seuraasi 3 prosentinlisäbonuksella tekemällä ostoksia Stadiumilla? Samalla oma henkilökohtainen bonuksesisäilyy. Eli bonusta kaikille, samoista ostoista.Mitä enemmän ostat, sitä enemmän bonusta,sekä sinulle että seuralle.

Rekisteröidy osoitteessa www.stadium.� /teamsales jaaloita seurasi tukeminen jotänään. Join the movement.

13_TEA12_FP_A4_fotboll_FI_001 1 2013-01-10 11:24

Mihin on niin pahuksen kiire?Nuoren urheilijan väylällä on monta karikkoa

Säännöllinen ja huipulle tähtäävä harjoittelu alkaa yhä aikaisemmin ja sitä tehdään yhä intensiivisemmin. Tuloksia pitäisi syntyä heti. Tietä huipulle varjostavat monet uhkateki-jät kuten ylikuormitustila ja turhat vammat. Suuren osan ongelmista voisi välttää jos oli-si hiukan malttia, arvioi lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Selänne jo vuonna 2006.

Urheiluseuroihin liitytään tänä päivänä hyvin nuorina ja syste-maattinen harjoittelu alkaa yhä aikaisemmin. Tämä on johtanut siihen, että lahjakkuuksia haetaan varhain - joskus jopa iässä, jos-sa lahjakkuus ei vielä edes pääse esille. –Yleisesti hyväksytty tosi-asia lääketieteen piirissä on, että varhain aloitettu monipuolinen harjoittelu takaa paremman lopputuloksen kuin keskittyminen yhteen lajiin liian nuorena, arvio Harri Selänne.

Nuorten kehityksessä suuria eroja – isot jyräävät pienetDrop Out on ilmiö, joka kiinnostaa kaikkialla. Harrastuksen lo-pettamisprosentti voi joissain, kuten syntymävuoteen sidotuissa joukkuelajeissa olla huomattavan korkea. Nuorten lopettaminen on ongelma, joka koskettaa niin harrastajaa kuin lajia, sillä siinä saatetaan hukata hitaammin kehittyviä lahjakkuuksia. Lopetta-mispäätös tehdään usein murrosiässä, jolloin nuoret ovat kehi-tyksessään hyvin erilaisessa tilanteessa. Yksin nuoren ns. biolo-gisen ja kronologisen iän välillä voi olla jopa kaksi vuotta eroa. Tämä varmasti näkyy.

Harri Selänteen mukaan valmentajan onkin aivan liian help-poa nähdä sellaiset lapset, jotka kasvavat nopeasti kokoa ja ke-hittävät lihasmassaa. Monessa urheilulajissa tällaisille yksilöille annetaan paljon mahdollisuuksia ja pelitilaa. Vastaavasti hitaam-min kehittyvät jäävät syrjään, eikä heidän kehityksestään huoleh-dita niiden ominaisuuksien suhteen, jotka kyseisessä iässä ja ke-hitysvaiheessa voisivat parhaiten kehittyä.

”Nuorten valmentajilta edellytetään valtavaa kypsyyttä” Nuorten valmentajat ja ohjaajat ovat paljon vartijoina. Lajiosaa-misen lisäksi heidän pitäisi pystyä aistimaan se, missä kehitys-vaiheessa nuoret urheilijat milloinkin ovat. Joukkuelajeissa tuli-si yksilö ottaa riittävästi huomioon.

–Mielestäni ohjaajien tärkein tehtävä olisi tarjota pienille lap-sille liikunnan riemua ja pyrkiä siihen, että jokainen liikkuva lap-si saisi oman kehityskaarensa mukaisen parhaan valmennuksen.

Ainoastaan hyvin valistunut valmentaja ymmärtää, että 13-vuoti-aana saavutettu piirinmestaruus voi joskus olla uhka yksilön par-haalle kehitykselle, toteaa Selänne ja jatkaa: – Ongelma on se, että koulutetut ja ehkä valistuneimmat valmentajat keskittyvät yleen-sä vanhempiin ikäluokkiin tai täysi-ikäisiin urheilijoihin. Silloin voi käydä niin, että nuorempien ikäryhmien vetäjien tietotaso ei riitä tämäntyyppisten asioiden ymmärtämiseen.

Burn out urheilemallaTeini-ikäisen urheilijan liialla kuormittamisella voi olla vakavia vaikutuksia. Ylirasittuneiden teiniurheilijoiden oireet ovat kovin samankaltaisia kuin työelämässä ylirasittuneiden aikuisten. Kun kova kuormitus jatkuu päivästä toiseen ja harjoittelun vaatima lepo unohtuu, syntyy tilanne, josta palautuminen saattaa kestää kuukausia – jopa puoli vuotta.

Selänteen mielestä ollaan jälleen ison ongelman äärellä. – Sen lisäksi että lahjakas urheilija pelaa joukkueensa harjoituksissa, saattaa hän pelata eri ikäkausien harjoituksissa ja olla mukana vanhemman ikäryhmän otteluissa. Lisäksi hän pelaa todennä-köisesti koulujoukkueessa ja kaiken kukkuraksi hänellä saattaa olla muita liikuntaharrastuksia. Jos kyse on todellisesta huipus-ta astuvat kuvaan myös maajoukkueleirit ja komennukset. Se-länne muistuttaa, että järjestelmän pitäisi ottaa huomioon nuo-ren kokonaisrasitus.

Harri Selänne korostaa, että valmentajien tulisi ymmärtää joi-tain fysiologisia lainalaisuuksia, kuten sen, että lihakset kasva-vat levossa. Selänne muistuttaakin Muhammed Alin alias Cassius Clayn toteamusta: "Vain suuret mestarit uskaltavat levätä".

Aiheuttaako ylirasitus vammautumista?Jatkuvasti ylirasitustilassa harjoittelevat nuoret tuntuvat ole-van vammaherkkiä. – Ylikuormitustilassa elimistön valmius ot-taa vastaan erityyppisiä rasituksia on heikko. Kun toimitaan suorituskyvyn ylärajoilla ja voimavarat ovat vähissä, käytetään erilaisissa suorituksissa myös korvaavia tai kompensatorisia liikkeitä. Tällöin saatetaan kuormittaa vääriä lihaksia sekä vää-

Alkuperäinen teksti: Jouko Vuolle Lyhennelmä: Merja Palkama


riä liikeratoja ja näin aiheutetaan vammautumista, arvioi Har-ri Selänne.

Selänne nostaa haastattelussa esille myös vammojen hoitoon liittyvän ongelman – kiireen. – Eräs syy tähän on valmentajien ha-lu saada varsinkin hyvät ja lahjakkaat pelaajat nopeasti peleihin. Hän kertoo myös havainneensa vastaanotollaan, että kyseessä on usein vanhempien voimakas tahto saada nuori mukaan seuraa-vaan turnaukseen tai kilpailumatkalle.

Antaako löysää vai kiristääkö suitsia?Nuoren urheilijan harjoittelun problematiikka on hyvin kiehto-vaa. Paljon pitää harjoitella, jotta kehittyy, mutta ei liikaa tai liian yksipuolisesti, jotta ei loukkaannu. Nuoren oma halu, ilo ja moni-puolisuus ovat avainsanoja nuoren urheilijan tiellä.

Isoimmat karikot väistetään, kun vanhemmat ja valmentajat muistavat Jouko Vuolteen kiteytyksen: – Siis mihin on niin pa-huksen kiire?

Kirjoitus on lyhennelmä vuonna 2006 Liikunnan ja Urheilun Maailma, nro 7:ssä ilmestyneestä saman nimisestä artikkelista. Jutussa on suoria lainauksia alkuperäisestä artikkelista, jonka kirjoittaja on Jouko Vuolle ja haastateltava ylilääkäri Harri Selänne. Alkuperäinen artikkeli löytyy kokonaisuudessaan os. www.slu.fi/lum/07_06/


TYTÖT FUTAAMAAN!HPS sai kesäkuussa tiedon Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä ta-loudellista tuesta Tytöt futaamaan -kehi-tyshankkeelle. Kehittämissuunnitelma on tehty kolmelle vuodelle, mutta tukea joudutaan anomaan vuosittain. Ensim-mäiselle vuodelle HPS haki ja sai tukea 15 000 euroa.

Tavoitteena innostaa lisää tyttöfutareitaTyttöfudishankkeen idea on kehittää pie-nellä kentällä pelaavien tyttöjen, eli alle 13 -vuotiaiden jalkapallotoimintaa ja -tarjon-taa. Tämän hetken merkittävin kipupiste on tyttöjen vähäinen määrä. Yhtälö on yksinkertainen: mitä enemmän tyttöjä eri ikäluokkiin saadaan, sitä useampia harjoi-tus-, taso- ja peliryhmiä voidaan heille tar-jota. Silloin jokainen lapsi saa harjoitella, pelata ja osallistua oman halunsa, kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan kannusta-vassa ja innostavassa ohjauksessa.

HPS:n toimintaperiaatteeseen kuuluu huomioida jokainen jäsen tasa-arvoisesti. Seuran tahtotila on tarjota vetovoimaista toimintaa niin harrastaja, haastaja- kuin kilpailuhenkisille tytöille.

Muksut pallon perään päiväkodeissa ja kouluissaHankkeen ensimmäisessä vaiheessa pai-nopiste on erityisesti uusien tyttöjen in-nostamisessa jalkapallon pariin. Tyttöfu-diskehittäjä kiertää syksyllä ahkerasti mm. alueen päiväkodeissa ja ala-asteilla ja tar-joaa päiväkotien ja koulun henkilökunnal-le kivoja ja helppoja ideoita lasten liikut-tamiseen yksin, kaksin tai porukalla. Pallo on takuuvarma keino innostaa niin pienet kuin isot kirmaamaan, saada posket punai-siksi ja sydän sykkimään ilosta!

Seuran perustoimintaan tyttöfudis-kehittäjä tuo lisäresursseja osallistumalla mm. taitokoulujen ohjauksiin ja tukemal-la joukkueiden valmentajia. Lisäksi hän

työstää seuralle suunnitelman ns. tyttö-futarin polusta. Sen avulla halutaan saada toimintaan pitkäjänteisyyttä ja luoda eri-laisia harrastamisen vaihtoehtoja tytöille.

TYTÖT HPS:SSÄ KEVÄÄLLÄ 2013

● Seurassa alle 13-vuotiaita tyt-töpelaajia noin 80.

● Nuorimmat tytöt 2008 synty-neitä, eli noin 5-vuotiaita.

● Pienellä kentällä pelaavia tyttöjoukkueita on 4 kpl.

● Lisäksi kaikkein pienimmille on futiskoulutoimintaa.

Saman ikäisiä poikia on seurassa kolminkertainen määrä. Nuo-rimmissa ikäluokissa poikia on jopa yli 50 pelaajaa.

Kuva

: Vir

pi K

auko

Teksti: Merja Palkama Kuvat Virpi Kauko ja Riikka Käkelä-Rantalainen


YhteistyöverkostotSeuran asiantuntijakumppaneita hankkees-sa ovat niin Suomen Palloliitto U10-toimin-nallaan kuin Helsingin Piiri koulu- ja kortteli-futistoiminnallaan. Lisäksi seuralla on vahva yhteys liikunnan aluejärjestö Etelä-Suomen Liikunta ja Urheiluun, jonka osaamista hyö-dynnetään mm. seurajohdon koulutuksessa ja ohjaajien kokonaisvaltaisen liikuntatiedon ja osaamisen nostamisessa.

Hankkeella on seuran johtokunnan täy-si kannatus ja sille on nimetty kaksi yhdys-henkilöä: Merja Palkama ja päävastuullise-na Johanna Sillanpää.

Tytöt, tervetuloa pelaamaan!

Lisätietoja tytöt futaamaan –hankkeesta antaa Johanna Sillanpää, [email protected]

Jos jalkapallo kiinnostaa tyttöäsi, ota rohkeasti yhteyttä 1. Pasi Paakkiin, junioripäällikköön ja kysy lisäohjeita: [email protected], puh. 040 829 5805 TAI2. Oman ikäluokan joukkueenjohtajaan (jojo). Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.hps.fi/joukkueet/tytöt ja valitse si-vupalkista oman ikäluokan joukkue.

Tyttöjoukkueita on HPS:ssä tarjolla 2007 syntyneille ja sitä vanhemmille tytöille.

Tätä nuoremmille (2008 –2009 -synty-neille) on tarjolla ns. futiskerho.

Talvikauden futiskerho alkaa keskiviik-kona 16.10. klo 16–17.

Paikkana HPS:n oma lämmitettävä kup-lahalli Pakilan yläasteen vieressä. Käyn-tiosoite: Pakilantie 67, 00660 Helsinki.

Hinta futiskerholle on 70€ ja ajanjakso on 16.10.–18.12.2013 (sis. 10 kertaa).

Sini Hakala, HPS:n uusi tyttöfudiskehittäjä

HPS ry on palkannut seuratuella uuden työntekijän, Sini Haka-lan. Sini on aloittanut työnsä syyskuussa 2013.

Sini Hakala on jalkapallon moniosaaja: hän pelaa ja viheltää, nyt myös ohjaa, valmentaa ja kehittää HPS:n toimintaa. Sini työskente-lee seurassa osa-aikaisesti ja työn painopisteenä on tyttöfudiksen kehittäminen ja monipuolistaminen. Alkusyksystä Siniä tapaa tyt-töjoukkueiden treeneissä, peleissä, seuran toimistokontissa sekä erilaisilla päiväkoti- ja kouluvierailuilla. Tarvittaessa Sini avustaa toki myös pienten poikien toiminnassa.

Tässä Sinin tervehdys kaikille seuralaisille:"Oma jalkapalloharrastukseni alkoi lähikentältä 7-vuotiaana. Nyt

pelaan topparina HJK:n Naisten Ykkösessä. Jalkapallo on tarjonnut mo-nenlaisia tapahtumia ja tunteita upeista voitoista aina harmittaviin tappioihin rangaistuspotkukilpailuissa. Pelaamisen ohella toimin aktii-visesti myös erotuomarina. Vihellän monentasoisia otteluita niin ero-tuomarina kuin avustavana erotuomarina pikkujunnuista jopa Naisten Liigaan asti. Olen iloinen, että saan HPS:ssa mahdollisuuden tutustua jalkapallomaailmaan taas uusin silmin seuratyöntekijänä. Lasten oh-jaamisesta minulla ennestäänkin kokemusta, nyt saan yhdistää siihen tutun lajiin.

Tulkaa vaan rohkeasti juttelemaan ja kertomaan omista toiveistan-ne. Näin saadaan asioita yhdessä edistettyä!

Kentillä nähdään!"


Pienen kentän U12-valmennuslinjamme, joka tarjoaa tietoa Helsingin palloseurassa toteutettavasta valmennuksesta, luo poh-jan pienellä kentällä järjestettävälle harjoi-tus-ja pelitoiminnalle. Jalkauttaminen, jo-ka voidaan määritellä tiedon siirtymiseksi käytännön valmennustoimintaan, tapah-tuu toimenkuvani määrittelemänä, yhteis-työssä vapaaehtoisvalmentajiemme kanssa.

Askelia eteenpäin havaittavissa Seurallemme keväällä 2012 valmistuneen, pienen kentän valmennuslinjan oppeja on nyt jalkautettu puolentoista vuoden ajan joukkueidemme käytännön valmennus-työhön. Valmentajien kanssa lähdetään liikkeelle aina siitä, mitä he itse kokevat tarvitsevansa valmennuksensa kehittä-miseen. Kehityskohteet vaihtelevatkin joukkueittain. Ensimmäinen valmentaja saattaa pyytää neuvoa syöttötaidon pe-linomaiseen kehittämiseen, toinen vuosi-suunnitelman järkeistämiseen ja kolmas

HPS U12 -valmennuslinja jalkautuu kentälle

Valmennuksen ydin läheneepuolestaan pelikäsitysasioiden opettami-seen. Jokaiselle tyttö- ja poikajoukkueelle pyritään aina antamaan aikaa, mutta käy-täntö on opettanut, että se on yhdelle ih-miselle haastavaa.

Olemassa olevan tiedon juurtaminen toiminnaksi vaatii toisinaan valmentajan ajattelutapojen avaamista, joten nopeasta prosessista ei voida puhua. Tarkoituksena ei ole muuttaa valmentajan valmennustyy-liä tai -persoonaa, mutta tietyistä linjoista, jotka yksiselitteisesti tehostavat valmen-nusta ja lasten oppimista, on HPS:ssa pi-dettävä kiinni.

Jalkautuksen ydintapa on seurata har-joituksia ja antaa toimintaa parantavia vinkkejä välittömästi harjoitusten aika-na sekä harjoitusten jälkeen. Puolentois-ta vuoden jalkautusjakson jälkeen, olen huomannut valmennuksen kehityskohtei-den vaihtuneen toiminnan organisoinnis-ta itse pelaamisen laadun kehittämiseen. Enää emme juuri puhu asioista, kuten mi-

ten ryhmiä jaetaan har-joitteiden aikana tai miten yksi tunnin har-joitus voidaan järkeväs-ti rakentaa. Tällaiset valmennuksen perus-asiat ovat pääosin jo hy-vin hallussa. Nykyisin olemmekin valmenta-jien kanssa onneksem-me paljon lähempänä valmennuksen syvin-tä ydintä: Mitä ja mi-ten asioita opetetaan? Tämä tärkeä harppa-us pelkästä harjoittei-den pyörittämisestä oi-

keaan valmentamiseen,

onkin laadukkaan valmennustoiminnan selkäranka.

Seura kouluttaa – valmentajakerho uutuutenaHPS järjesti viime talven aikana kolme E-tasoa valmentajilleen. Yhteensä koulutuk-siin osallistui peräti 53 lasten valmentajaa. E-taso on valmentajakoulutuksen ensim-mäinen porras, jossa keskitytään mm. oh-jaamiseen ja hyvän jalkapalloharjoituksen rakentamiseen. Helsingin piiri järjestää E-tason koulutuksia D- ja C-tason ohella. Omissa koulutuksissa pääsemme tutussa ympäristössä keskittymään HPS:n näköi-seen valmennukseen omien HPS-koulutta-jien johdolla. Koulutuksissa meille on jää-nyt aikaa myös käydä läpi seuran pienen kentän valmennuslinjaa, joka niin ikään käsittelee E-tasolla esillä olevia teemoja.

E-tason koulutusten lisäksi tavoitteena on alkaa tulevaisuudessa järjestää yhtä py-kälää korkeampaa, D-tason koulutusta. Tätä ennen koulutuspuolta E-tason lisäksi hoitaa pienen kentän valmentajakerho, joka aloitti toimintansa 20. syyskuuta järjestetyllä kou-lutusillalla. Ilta tarjoili vinkkejä jalkapalloi-lijalle elintärkeän potkutekniikan kehittä-misestä sekä pelikäsityksen kehittämiseen liittyvistä pienpeleistä. Kerho pyrkii osaltaan yhtenäistämään pienellä kentällä toimivien porukkaa ja tarjoamaan virikkeitä valmen-nustoiminnan kehittämiseen.

Viime vuoden lehdessä vertasin val-mennuslinjan teko- ja jalkautusproses-sia maratoniin. Silloin matkaa oli taitet-tu vertauskuvallisesti vasta kilometri, nyt vuosi myöhemmin todettakoon ensimmäi-sen vitosen väliaikapisteen häämöttävän. Rytmi tekemiseen on löytynyt, aika nos-taa vauhtia.

Teksti: Joni Knuutinen

Pienen kentän valmentajakerho kokoontui Jonin johdolla ensimmäisen kerran syyskuussa.


Miesten edustusjoukkue lähti kolmosdivi-sioonakauteen 2013 uuden valmentajansa Mitri Pakkasen ja monivuotisen HPS-val-mentaja Esa Laakson komennossa. Jouk-kueenjohtajana toimi Jari Möykky, joka valmensi joukkuetta edelliset kolme kaut-ta ja maalivahtivalmennuksesta vastasi tut-tuun tapaan Matti Mäntynen.

Kevätkierros lähti odotuksista huolimatta yskähdellen käyntiin. Avausottelussa kärsit-tiin 2–0 tappio EBK:lle. Peli näytti aluksi erit-täin hyvältä, mutta viimeistelyn osoittautues-sa erittäin haastavaksi, alkoi myös joukkueen yleinen peli-ilme notkahtaa. Kyseinen kuvaus osuu hyvin koko kevätkierrokselle. Kesätauol-le lähdettiin 10 pisteen kera. Vihreiden jääkä-reiden onneksi myös muilla joukkueilla oli on-gelmia pelinsä suhteen.

Kesätauolta palasi sisuuntunut HPS. Syys-kierroksen avausottelussa EBK:lle makset-tiin kalavelat keväältä 2–0 voiton muodossa. Joukkue oli päättänyt syksyn aikana näyttää, että kevään heikot tulokset olivat työtapatur-ma. Seuraavissa otteluissa joukkueen kanttia kuitenkin koeteltiin oikein urakalla.

Niin Sibbo Vargarna kuin Noula menivät 2–0 johtoon otteluissaan hopsia vastaan.

Kevätkierroksella vastaavat tilanteet johti-vat HPS-pelaajien päiden notkahtamiseen ja vastustajan muutamaan lisämaaliin. Nyt oli kuitenkin toinen ääni kellossa. Molemmissa otteluissa noustiin tasoihin otteluiden lop-pupuolella. Tämä valoi lisää uskoa joukkueen tekemiseen ja kierros ennen kauden loppua joukkueella on tilillään ainoastaan yksi tappio syyskierrokselta sarjan voittajalle FC Espool-le. Näin ollen sarjapaikka varmistui jo hyvis-sä ajoin ennen kauden loppua ja HPS pelaa myös kaudella 2013 kolmosdivisioonassa.

–Syyskierroksella olimme parempia mo-lempien maalien edustoilla. Viimeistely oli paljon parempaa ja puolustus onnistui pa-remmin eikä enää nähty juurikaan pahoja, henkilökohtaisia virheitä puolustuspelissä. Onnistumiset ruokkivat uusia onnistumisia ja positiivinen kierre oli valmis. Taktisella puolel-la pelaajien rooleja muutettiin askel yksinker-taisempaan suuntaan kevätkierrokseen ver-rattuna, toteaa valmentaja Pakkanen.

Syyskierroksen ehdoton kohokohta oli FC Kiffenin 105-vuotisjuhlaottelu, johon HPS asteli vieraaksi Pallokentän iltavalais-tukseen. Perinteisten joukkueiden kohtaa-minen sekä FC Kiffenin juhlallisuudet olivat

keränneet paikalle runsaasti yleisöä, jotka saivat kokea hienon jalkapalloillan Mustien hurmurien ja Vihreiden jääkärien välillä.

Kokonaisuutena Kiffen hallitsi peliä, mut-ta HPS taisteli jokaisesta sentistä kentällä eikä antanut mitään ilmaiseksi. Puoliajalle poistuttiin 1–1 taukotuloksen siivittäminä. Pukukopissa Vihreät jääkärit sopivat lähte-vänsä prässäämään aggressiivisemmin vas-tustajan pelinrakentelua, sillä ensimmäisel-lä puoliskolla Kiffen sai hallita tapahtumia liikaa. Suunnitelma toimi ja HPS sai toisen puoliajan alkuun monia hyviä riistoja ja sitä kautta tilanteita. Yksi näistä tilanteista johti kulmapotkuun, jossa toistettiin tuttu temp-pu ensimmäiseltä puoliajalta: keskitys maa-lille ja pallo verkkoon. Näin HPS iski molem-pien puoliaikojen alussa kylmää vettä Hur-murien niskaan.

Kiffenin takaa-ajo alkoi välittömästi, mut-ta ensimmäistä puoliaikaa rohkeamman pe-lityylin ansiosta HPS sai pidettyä vastustajan pois pahimmilta maalipaikoilta. Loppua koh-den paine kasvoi jatkuvasti jääkäreiden maa-lilla. Man of the match oli kuitenkin HPS-maa-livahti Jere Paavilainen, joka pelasti Kiffen-hyökkääjän tuhannen taalan paikan 10 met-ristä kulmapotkuksi. Toisella puoliajalla näh-tiin myös hieman reippaampia otteita, jonka johdosta molemmilta joukkueilta ajettiin yksi pelaaja ulos kentältä.

HPS jaksoi taistella loppuun asti ja osoit-tautui tylyksi juhlavieraaksi isännilleen vie-mällä pisteet lukemin 2–1. Hopsin maaleis-ta ottelussa vastasivat monivuotiset runko-pelaajat Emil Asp ja Juho Sihvola.

Kausi 2013 oli kokonaisuutena nousu-johteinen, jonka vuoksi uskoa riittää myös tulevaisuuteen. Tätä uskoa vahvistavat myös hopsin juniori-ikäiset pelaajat, jotka ottavat jatkuvasti suurempaa roolia edus-tusjoukkueessa sekä miesten nelosdivisi-oonajoukkueessa. Kaudella 2013 edustus-joukkueessa esiintyivät juniori-ikäisistä pe-laajista Janne Herranen, Taneli Aho, Jimi Bäck, Erno Kähkönen sekä Jon Olin. Li-säksi A- ja B-junioreissa on useita lupaavia pelaajia odottamassa tilaisuuttaan. Tämän varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta.

HPS-joukkueetKu

va: O

ma

Des

ign

Teksti: Pasi Paakki

Miesten edustusjoukkue


Ensimmäisen Suomen mestaruuden HPS voitti vuonna 1921.

Yksi kuuluisimmista hopsilaisista on ollut Kai Pahlman, jonka

erikoisuus oli kierteinen banaanipotku.

HPS pelasi ensimmäisen

jalkapallo-ottelunsa syyskuussa 1918 HIFK:ta vastaan.

Kuva

: Om

a D

esig

n

HPS-FAKTA!

HPS M2Kuva: Oma Design

HPS A

HPS Jägers

Kuva: Oma Design

P9930

Jalkapallon lisäksi HPS:ssa on aiemmin

pelattu myös jääpalloa, koripalloa, jääkiekkoa

ja käsipalloa.

Toistaiseksi viimeisen Suomen

mestaruuden HPS voitti 1957.

HPS on voitanut Suomen

mestaruuden kaikkiaan

yhdeksän kertaa.

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva

: Om

a D

esig

n HPS B/1

T02/03

Kuva

: Om

a D

esig

n

P01


Kesän 2013 fudisleireille osallistui kaikkiaan 100

vuosina 2004–2001 syntynyttä hopsilaista.

Kauden 2013 aikana HPS-joukkueet pelasivat 524 Helsingin piirin ottelua. Lisäksi pelattiin noin 50

Uudenmaan piirin ottelua, Palloliiton otteluita sekä lukuisia peli-iltapelejä.

Seuran hallissa pidetään viikottain noin 50 treenivuoroa. Talven aikana vuoroja kertyy yhteensä lähes 1500.

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva

: Om

a D

esig

nKu

va: O

ma

Des

ign

HPS B/2

T97/98T01

GPS T9932 Vihreät Jääkärit 2013

Kuva

: Mar

tti S

eist

ola

Kuva: Oma Design

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva

: Om

a D

esig

n

P06

T00

P04

P02


Seurassa pelaa yhteensä 27 joukkuetta,

joista 7 aikuis- ja 20 juniorijoukkuetta.

Aikuisfudiksen suurin joukkue on hopsilaisten

junnujen äideistä koostuva HPS Queens, jossa

on 43 harrastajaa listoilla.

HPS on Helsingin piirin neljänneksi suurin

jalkapalloseura.

HPS:n ikäluokista suurimmat ovat P03 ja P04-joukkueet, joiden kummankin riveissä

pelaa 50 poikaa.

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva

: Om

a D

esig

nP00

HPS-FAKTA!

P03

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva

: Om

a D

esig

n

HPS Queens

P98


Seuran nuorin tyttöjoukkue (T06/07) on perustettu

kesällä 2013.

Seuran nuorin joukkueessa pelaava poika on syntynyt joulukuussa 2008 ja tyttö

joulukuussa 2007.

Seuran ikinuorin pelaaja on syntynyt tammikuussa 1957.

Seuran suurin joukkue on tällä hetkellä kahdesta ikäluokasta koostuva

P07/08, jonka listoilla on huimat 72 pikkuviliskanttia.

P07/08

T06/07

Kuva

: Om

a D

esig

n

Kuva: Kati Tamminen

Kuva

: Om

a D

esig

n

P03 T04/05P05

HPS TB/Naiset


20,-

1000,-5000,-MAALIVALOTOLPPA

KULMALIPPU

KUMIROUHESÄKKI

KATSOMOPENKKITEKONURMINELIÖ

500,-

200,-100,-

Tunnusta väriä!

Tuubit myydään tukkuerissä joukkueille:10 kpl 100 euroa25 kpl 225 euroa50 kpl 400 euroaTilaukset oman jojon kautta.

RAKENNA KENTTÄÄ KANSSAMME! Lahjoitusverkkokauppa hps.mycashflow.fi

Kuva

t: N

iels

Tim

mer

, jim

O'C

onno

r, ' c

onra

y', A

lfred

o Ca

mac

ho,

Fran

k Kö

hne,

Gut

torm

Rak

nes,

Run

e M

athi

sen

Hanki monikäyttöiset HPS-tuubit koko joukkueelle ja kannustusjoukoille:

vihreät jääkärit 2013

Documents