Tiivistelmä vihreästä työllisyysohjelmasta

Lue koko ohjelma: http://www.vihreat.fi/tyollisyysohjelma

Vihreä työllisyysohjelma tähtää työllisyysasteen nostamiseen

pohjoismaiselle tasolle kolmeen osaan ryhmiteltyjen

toimenpiteiden avulla.

1.Tulkoon rakennemuutos!

2.Vihreässä työelämässä on

tilaa kaikille

3.Elinvoimaisen yritystoiminnan

Suomi

Haaste 1:

Suomi on rakenteiden kriisissä. Kärsimme kasvavasta rakenteellisesta työttömyydestä

emmekä ole löytäneet uutta rooliamme globaaleilla markkinoilla. Samalla

automatisaatio korvaa ihmistyötä ja saattaa kadottaa jopa kolmasosan nykyisistä

suomalaisista työpaikoista. Työtä siirtyy toimialalta ja alueelta toiselle. Osaamistarpeet

muuttuvat.

Fakta:Elinkeinorakenteen muutos hävittää työpaikkoja

teollisuudesta ja lisää niitä palvelualoilla

Työllisten määrän muutos toimialoittain 2005-2013, 1000 henkilöä(lähde: Tilastokeskus)

-70

-52,5

-35

-17,5

0

17,5

35

52,5

Teollisu

us

Julkin

en ha

llinto,

maan

puolu

stus

Maa-, m

etsä-

ja kala

talous,

kaivo

stoiminta

Kuljetus

ja var

astoin

ti

Tukku

ja väh

ittäisk

aupp

a

Rahoitu

s- ja v

akuutu

stoiminta

, kiint

eistöa

la

Majoitus

- ja ra

vitsem

ustoim

inta

Inform

aatio j

a vies

tintä

Koulutu

s

Rakenta

minen

Muu pa

lveluto

iminta

Liike-e

lämän

palve

lut

Tervey

s- ja s

osiaal

ipalve

lut

Fakta:Toimialarakenteen muutoksen yhteydessä myös

työvoiman osaamistarpeet nousevat

Ennuste avautuvista työpaikoista EU-alueella 2013-2020 koulutusasteittain

Ratkaisu: Tulkoon rakennemuutos!

• Luodaan 90 000 uutta työpaikkaa Suomeen energiatehokkuusinvestoinneilla ja toteuttamalla energiapolitiikan täyskäännös, jossa energiantuotannon painopiste siirretään kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen.

• Siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta pääomatulojen ja ympäristöä kuormittavan kulutuksen verotukseen. Säädetään EU:n tasolla yhteisöverolle minimitaso.

• Avataan ovet laajemmille kotimarkkinoille ajamalla EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista.

• Tehdään aikuis- ja täydennyskoulutuksesta arkipäivää kaikille luomalla toimiva koulutustilijärjestelmä.

• Parannetaan edellytyksiä liikkua työn perässä lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja maksamalla muuttoavustusta rakennemuutospaikkakuntien työttömille.

Haaste 2:

Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan työllä. Ikääntyvässä Suomessa kaikki kynnelle

kykenevät tarvitaan mukaan työelämään. Silti työikäinen suomalainen on muita

pohjoismaalaisia todennäköisemmin työttömänä tai työelämän ulkopuolella. Erityisen heikko työllisyysaste on 25–40-vuotiailla naisilla

ja yli 55-vuotiailla sekä miehillä kaikissa ikäluokissa.

Fakta:Suomi ei pärjää pohjoismaisessa vertailussa

työllisyysasteellaan

Fakta:Huoltosuhteen säilyminen vuoden 2010 tasolla edellyttää työllisyysasteen

nostoa kuudella prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä

Ratkaisu: Raivataan työelämään tilaa kaikille• Tehdään kaikesta työstä kannattavaa parantamalla työn ja sosiaaliturvan sovittamista yhteen.

• Erotetaan työttömyysturvan valvonta ja työllistämistoimet toisistaan. Tarjotaan työttömille heidän työllistymistään ja osaamistaan parantavia yksilöityjä palveluita, kuten ammattiosaamista täydentäviä opintoja.

• Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen riittävin varoin. Sujuvoitetaan opintoja ja opiskelijavalintoja. Siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen.

• Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken ja vanhempainvapaat 6+6+6-mallin mukaan. Tehdään vapaista myös joustavampia siten, että osa-aikatyö tai vapaan käyttäminen useammassa osassa on helpompaa.

• Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä lisäämällä suomen kielen ja kulttuurin kursseja, työllistymispalveluita ja anonyymiä työnhakua.

• Porrastetaan eläkemaksut niin, että alle 25-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden eläkemaksuja alennetaan merkittävästi. Helpotetaan osa-aikaista työskentelyä. Nostetaan eläkeiän alarajaa.

Haaste 3:

Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset luovat

suurimman osan uusista työpaikoista. Yritystoiminnan esteet, liiallinen sääntely ja

epäreilu kilpailu haittaavat kuitenkin yritysten perustamista ja siten uusien työpaikkojen

luomista.

Fakta:Pitkä trendi on, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyy

enemmän työpaikkoja kuin suuriin

Pks-

yrity

sten

osu

us k

aikk

ien

yrity

sten

hen

kils

töst

ä, p

rose

nttia

56

58,25

60,5

62,75

65

1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osuus 1993-2012

Ratkaisu: Autetaan yrityksiä luomaan uutta työtä

• Helpotetaan yritysten perustamista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista tarjoamalla siihen liittyvät palvelut yhdeltä luukulta.

• Kevennetään pienimpien palkkatulojen verotusta ja tuetaan kasvuhakuista yritystoimintaa suosimalla maltillisesti pääomatulojen verottamista yhteisöveron sijaan.

• Vahvistetaan yritysten rahoituskanavia muun muassa mahdollistamalla joukkorahoituksen käyttäminen sekä luomalla pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinat.

• Nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 10 000 euroon sekä edistetään julkisten hankintojen pilkkomista niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin.

• Luodaan yrittäjärauha vähentämällä erityisesti pieniä yrityksiä kuormittavaa sääntelyä.

• Taataan myös yrittäjille ja itsensä työllistäjille oikeus sosiaaliturvaan. Lisätään yrittäjyyskoulutusta kaikilla koulutusasteilla.

Vihreästä työllisyyspolitiikasta tarkemmin:

http://www.vihreat.fi/tyollisyysohjelma