viikonlopun järjestivät nuorten keskus ry:n kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishanke
DESCRIPTION
Viikonlopun järjestivät Nuorten Keskus ry:n Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishanke Nuori aikuinen kirkon jäsenenä –projekti Kirkkohallitus Helsingin seurakuntayhtymä / nuorten aikuisten projekti - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
KIRKON NUORISOTOIMINNAN TUULETUSVIIKONLOPPU
20.-22.4.07visiointia, kehittämistä ja ideoiden jakamista
Viikonlopun järjestivät Nuorten Keskus ry:n Kokoontuvan
nuorisotoiminnan kehittämishanke Nuori aikuinen kirkon jäsenenä –projekti Kirkkohallitus Helsingin seurakuntayhtymä / nuorten
aikuisten projekti
Osallistujat olivat nuorisotyöntekijöitä ja nuorisopastoreita erikokoisista seurakunnista eri puolilta Suomea (2/hiippakunta)
MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN?
• Esitys sisältää seminaarissa pidettyjen alustusten materiaalia sekä ryhmissä ja yhteisesti käydyn keskustelun koontia, kysymyksiä ja löytöjä.
• Alustajina toimivat ja lisätietoja antavat • Johanna Koivisto, Tarja Liljendahl & Eija Kallinen,
Nuorten Keskus ry• Pekka Tukeva, KKN• Henna Hauta-aho, Kirkkohallitus• Juha Petterson, Helsingin srk-yhtymä• Sanna-Maaria Tornivaara, Kirkkopalvelut• Antti Siukonen, Fleimin päätoimittaja
NUORISOTOIMINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISEN KOHTEET
Rippikoulun kävi v. 2006 lähes 59 000 nuorta eli 88% ikäluokasta. yli 27 000 nuorta koulutettiin isosiksi rippikouluihin ja
varhaisnuorten leireille Isosina toimineiden määrä kasvoi noin viidellä
prosentilla edellisvuodesta. Seurakunnissa toimi yli 18 000 isosta vuonna 2006.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kirkon laaja rippikoulu-uudistus on onnistunut.
Isoskoulutus on vahvistanut asemaansa → muu kokoava toiminta on pääsääntöisesti vähentynyt!
Koulutuspainotteisuus on huomattavaa! Isoskoulutus ja –toiminta jopa ainut seurakunnan nuorisotyön muoto joka kolmannessa seurakunnassa
PITÄISIKÖ NUORISOTOIMINNAN OLLA MUUTAKIN KUIN
ISOSTOIMINTAA? Isonen = seurakuntanuori?
Onko seurakunnan toiminnassa mukana oleminen harrastus vai elämäntapa?
Onko seurakunnan jäsenyys vain aktiivista toimintaa?
Yhteistyön merkitys alueen koulujen ja harrastustahojen kanssa korostuu.
Isoskoulutuksesta isosuuteen. Mitä sitten kun koulutus on ohi? Mielekkäitä tehtäviä entisille isosille!
Tarvitaan tekemisen lisäksi myös vapaata aikaa niin että työntekijä on nuoria varten. Mitä on ohjaaminen ja rinnalla kulkeminen?
MITEN TOIMINTA VOISI TAVOITTAA MUUTKIN KUIN
’LUKIOTYTÖT’
Poikia käy enemmän sellaisissa toimintamuodoissa, jotka eivät tähtää todistukseen ja kouluttautumiseen.
Millainen on kelvollinen isonen? Millaisia tehtäviä ja vastuita annetaan isosille - saako nuori olla keskeneräisenä mukana jatkuvasti?
Miten työntekijä uskaltaisi antaa valtaa nuorille? Isoskoulutusta myös erityisnuorille, esim. vammaisille. Isoskirjon pitää olla laaja, samastumiskohde ei voi olla
vain yksi työntekijä. Kirkon työntekijöiden persoonallisuusprofiili (esim.
arvot) poikkeaa valtaväestöstä. Seurakunnasta tulee työntekijöidensä näköistä, jos työ on kovin työntekijäkeskeistä.
Tilan antaminen vapaaehtoisille laajentaa samastumismahdollisuuksia!
MITEN JA MIHIN NUORIA HALUTAAN KOOTA?
– Koulun, netin ja kohtaamisen balanssi
Kirkolla ei ole varaa olla pois verkosta, nuoret ovat jo siellä!
Netissä voi kohdata niitä nuoria, joita muu toiminta ei tavoita. Netin lisäksi on oltava mahdollisuuksia myös fyysiselle kohtaamiselle
Kirkkohallituksen sivuja vuorovaikutteistetaan, vaatii mukaan paikallistason valtakunnallisen tason lisäksi.
Resurssikysymys paikallisseurakunnissa: osaamista löytyy nuorissa vapaaehtoisissa! Työntekijällä rooli aktivoida ja koordinoida sekä luovuttamaton sielunhoitajan tehtävä.
Voisiko seurakunnan toiminta näkyä kouluissa oppilaiden kautta? Mistä toimivia malleja toisen asteen oppilaitoksiin?
MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN? 1/2
Nuorisotoiminnan sisällöt ovat monesti mustavalkoisia ja kristillisyys jää ”lapsen maailmaan”. Elämän moniulotteisuus pitäisi huomioida paremmin, ettei synny ristiriitoja ja vastakkainasettelua todellisen elämän kanssa.
Toiminnan sisällön täytyy olla laajasti kiinnostavaa, suunnattu eri tyyppisille ihmisille.
Kuinka paljon työntekijät itse luovat riparihehkutusta ja nostalgisointia? Pitäisi päästä eroon ikuisesta rippikouluhiileen puhaltamisesta ja sen uudelleen elämisestä.
Jos saadaan vanhempia nuoria mukaan, se toimii hyvänä mallina nuoremmille.
Vastuu sitouttaa!
MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN? 2/2
Mitkä olisivat nuorisotyön toimintamenetelmiä, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja?
Tarvitaan brändejä, jotka ovat niin tunnettuja, että kun nuori vaihtaa paikkakuntaa, toimintaan voisi mennä mukaan paikkakunnasta riippumatta.
Miten tukea kirkon jäsenyyttä, vaikka seurakunta vaihtuu? Miten työntekijä voisi saatella pois muuttavan nuoren osalliseksi uudesta paikallisseurakunnasta?
Työntekijän täytyy nähdä, että nuoruus on vain yksi vaihe ihmisen elämässä. Miten kantaa nuorta hänen elämässään nuoruusvaiheen jälkeen?
MITÄ TEHDÄ KUN TYÖNTEKIJÄRESURSSIT EIVÄT
RIITÄ?
Työ pitäisi määritellä resursseista käsin, muuten seuraa työuupuminen. Yhteistyötahojen kanssa tekeminen on myös resursseja vaativaa
Nuorisotyön tavoitteiden on oltava suhteessa koko seurakunnan tavoitteisiin – ei vain työntekijän omat intressit määrääviä
Työtä tulisi arvioida erityisesti laadullisin kriteerein
Miten työntekijä voisi muuttua työn tekijästä vapaaehtoisuuden tukijaksi ja työn organisoijaksi?
Esimiehen ja työalajohtajien asema on merkittävä: Tarvitaan lisää välineitä esimiehenä ja alaisena olemiseen, niin että tehdään yhteisen näyn mukaista työtä.
KULTTUURINEN MURROS
Mitä kirkko voi tarjota tämän ajan ihmiselle?
Mikä on ”lisäarvo”, jonka kirkkoon kuulumisesta jaseurakuntayhteydestä saa?
Armo ja hyväksytyksi tuleminen Onko enemmänkin antamista ja luopumista? Muunkin kuin oman edun näkemistä. Elämän merkityksen löytäminen toisten
palvelemisesta
Pitääkö meidän kehittää parempia protestikeinoja kuin eroaminen?
1. seurakunnat eivät huomaa sitä
2. Seurakunnat huomaavat sen, mutta eivät ymmärrä sen vaikutuksia eivätkä reagoi siihen3. seurakunnat huomaavat sen, ymmärtävät sen vaikutukset, mutta eivät osaa tai ei halua muuttua
4. seurakunnat huomaavat sen, ymmärtävät sen vaikutukset ja muuttavat toimintaansa sen vaatimalla tavalla
5. Seurakunnat havaitsevat tulevat muutokset ennakkoon ja kääntävät mahdollisuudet ja jopa uhat edukseen
Lähde: Pontus Salmi
MIKSI STRATEGIAA TARVITAAN?
YHTEISKUNNAL-LINEN MUUTOS ON TAPAHTU-MASSA
PASSIIVINEN SUHDE MUUTOKSEEN
AKTIIVINEN SUHDE MUUTOKSEEN
strateginen suhtautuminen muutokseen
HAASTE OSALLISUUDELLE
Kirkon olemukseen liittyy oleellisesti osallisuus
Osallisuuden kokemus ja vapaaehtoisuuden kasvaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirkon tulevaisuuden kannalta
Teesejä osallisuuden toteutumiseksi: Todellisen vastuun antaminen Työntekijä suostuu ohjaajan ja tukijan rooliin Saan olla – saan toimia, minua tarvitaan Osallisuus kirkkoon ei vain paikallisseurakuntaan Tilaa muutokselle ja uudistumiselle
HAASTE SISÄLLÖLLE
• Mikä on kristinuskon tarjoama "hyöty" nuorelle aikuiselle? Ihminen omaksuu maailmankatsomukseensa asioita, joista on hänelle hyötyä. Hyöty = asia, idea tms. mikä auttaa ymmärtämään elämää ja selviytymään siinä.
• Nuorten aikuisten keskeisimpiä syitä erota kirkosta on uskon puute. Kirkon sanoma ei tunnu uskottavalta - Onko nuorten aikuisten kokemus otettu riittävän vakavasti kirkossa?
• Onko luterilainen kirkko on vaiennut tai jäänyt paitsioon uskonnollisessa keskustelussa?Uskonto on ollut monen suositun teatteriesityksen teema ja muutkin kuin kirkonihmiset ovat kirjoittaneet uskonnollisista näkemyksistään. Esim. Antti Eskolan trilogia, ortodoksipappien esiin tulo julkisuuteen…
HAASTE RAKENTEILLE
• Rakenteet mahdollistavat nuorisotyön • Rakenteiden uudistuessa pidettävä huoli
nuorisotyön osaamisen ja asiantuntijuuden säilymisestä
• Nuorisotyön heikkoutena johtajuuden rakenteiden puuttuminen tai vakiintumattomuus
• Johtajuudelle ei aikaa• Miten löytää nuorelle aikuiselle paikka
seurakunnasta? Rakenteiden täytyy tukea osallisuutta. Myös muilla työaloilla.
• Verkostot kuntoon myös seurakunnan sisällä
HAASTE VIESTINNÄLLE: NUORET, USKONTO JA KIRKKO
40% nuorista pitää itseään uskonnollisena Kirkon opetusten mukaisesti jumalaan uskoo
kuitenkin vain reilu viidennes, yleisintä on uskoa jumalaan omalla tavallaan.
Sekä jumalaan uskomiseen että uskonnon harjoittamiseen vaikuttaa voimakkaasti lapsuudenkodin uskonnollisuus.
Mielikuva evankelis-luterilaisesta kirkosta on nuorilla hyvä.
Uskonnollisten arvojen kunnioittaminen hyvin tärkeää 24%:lle nuorista ja melko tärkeää 38%:lle
Valtaosa nuorista uskoo kirkon kykyyn antaa päteviä vastauksia ihmisten ongelmiin ja hengellisiin tarpeisiin.
Kirkon toiminnasta tärkeimpänä pidetään toimituksia
NUORET JA INTERNET
83 % nuorista on tuottanut sisältöä nettiin Suosituimpia sivustoja, joille sisältöä on tuotettu, ovat IRC-Galleria.net, Huuto.net ja Suomi24.fi.
jopa kaksi kolmasosaa nuorista 12-20-vuotiaista on aktiivisia nettiyhteisöissä
Nuoret haluavat tuoda oman mielipiteensä esiin, vaikuttaa asioihin ja tehdä itsensä näkyväksi
Netti tarjoaa interaktiivisen ympäristön, esim. Wikipedia ja blogit
KIRKON VIESTINTÄPÄHKINÄT
Otetaan tekniikka ja sähköiset viestimet haltuun nykyaikaisella tavalla
Otetaan ”kirkko” ja ”seurakunta” termeinä haltuun - Painotetaan koko kirkon jäsenyyden merkitystä paikallisen seurakuntayhteyden sijaan ja rinnalla
Madalletaan kirkon kynnystä näkyvillä kampanjoilla