viisas sääntely – toimivat markkinat · sen haitat, muistutetaan kilpailuviraston äskettäin...

Viisas sääntely – toimivat markkinat

Heikkotasoinen sääntely voi rajoittaa kilpailua jopa enemmän kuin yritysten aikaansaamat kilpailunrajoitukset. Viisas sääntely on sen sijaan tarpeellista ja sen hyödyt ylittävät selkeästi sen haitat, muistutetaan Kilpailuviraston äskettäin julkaisemassa asiantuntijaselvityksessä. Erityisesti sääntelyn markkinavaikutusten arviointiin keskittyvän selvityksen uskotaan tarjo-avan hyödyllisiä näkökulmia sääntelystä päättäville ja sitä valmisteleville. 3 JATKUU s.3

KilpAilUVirAsTon

UUTislEHTi 2 • 2011

Vaihtoehtoja palvelutuotantoonsitran ja suomen Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan palvelusetelin käyttö on yleistynyt kunnissa nopeasti. sosi-aalipalveluissa suosituimmat kohteet ovat omaishoito sekä koti- ja tukipalvelut. Uusi nopeasti kasvava käyttökohde on palveluasuminen. 3 JATKUU s.8

Kela ja KIVI keskusteluissaKiVi teki alkuvuodesta lVM:lle ja Kelalle aloitteen, jossa korostetaan julkisen vallan toimijoiden tasapuolisuusvelvollisuutta keskenään kilpailutilanteessa olevia yrityksiä kohtaan. Aloite liittyy koko maassa vaiheittain käyttöön otettavaan sähköiseen suorakorvausjärjestel-mään Kelan korvaamien taksimatkojen osalta. 3 JATKUU s.9

Kivi_uutisia 2_11-FINAL.indd 1 15.4.2011 20.20

Erilaisia asiantuntijaselvityksiä valmistuu hallinnossa niin paljon, että joskus herää epäilys siitä, ehditäänkö niitä kaikkia lukea ja onko niillä käytännössä mitään vaikutusta päätöksentekoon. Kilpailuviraston kokemukset ovat kuitenkin olleet tässä suhteessa myönteisiä. Kiinnostus kilpailuasioita kohtaan on kasvanut viime vuosina koko ajan, ja viraston julkaisemista selvityksistä on saatu eri tahoilta hyvää palautetta.

Eduskuntakausi 2007–2011 sujui kaiken kaikkiaan taloudellisen kilpailun näkökulmasta myönteisesti. Matti Vanhasen II hallitus käynnisti heti kautensa alussa uuden kilpailulain valmistelun, ja laki saatiin hyväksytyksi vielä ”vanhan” eduskunnan aikana. Myös valtion liikelaitoslaki uudistettiin, ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvitettiin edelleen. Erityistä huomiota kiinnitettiin kilpailun esteiden poistamiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden lisäämiseen hyvinvointisektorilla. Kilpailuvirasto myös arvioitiin ulkopuolisin voimin, kuten hallitus oli kauden alussa päättänyt.

Kilpailuviraston kilpailunedistämistyössä ja viestinnässä on viime vuosina pyritty vaikuttamaan siihen, ettei kilpailunäkökulmaa siirrettäisi vallitsevassa taloustilanteessa sivuun. Vaikka talouden realiteettien huomioon ottaminen päätöksenteossa on välttämätöntä, on tärkeää myös arvioida ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutukset markkinoiden toimivuuteen ja sitä kautta kuluttajien hyvinvointiin.

Vuorovaikutusta keskeisten sidosryhmien kanssa on lisätty sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja työn tuloksena on syntynyt huomattava määrä erilaisia aloitteita, lausuntoja, työryhmäedustuksia, julkaisuja ja tilaisuuksia. Myös viraston näkyvyys mediassa on kasvanut erityisesti KHO:n ja MAO:n antamiin asfaltti ja metsäkartelliratkaisuihin, mutta myös kilpailunedistämiseen liittyen.

KIVI on vuoden 2007 jälkeen julkaissut kolme laajaa selvitystä kilpailuolosuhteista Suomessa sekä neljä yhteisjulkaisua yhdessä muiden Pohjoismaiden kilpailuviranomaisten kanssa. Näistä erityisesti Kilpailukatsaukset 1 ja 2, joista ensimmäinen käsitteli taloudellisen kilpailun roolia suhteessa hyvinvointiin ja jälkimmäinen – tänä keväänä valmistunut

– sääntelyä ja sen vaikutusarviointia, ovat saaneet sidosryhmiltä hyvän vastaanoton. Myös yhteispohjoismaiset selvitykset kilpailupolitiikan roolista talouden taantumassa ja kilpailun merkityksestä kestävään kehitykseen perustuvan taloudellisen kasvun aikaansaamisessa on noteerattu eri tahoilla myönteisesti.

Toimialoista selvityksissä ovat olleet esillä mm. rakennusala, sähkömarkkinat, apteekki ja lääkeala sekä Kilpailukatsaus2:een liittyen peräti 11 eri toimialaa, joissa sääntely on keskeinen osa taloudellista toimintaympäristöä

ja joihin liittyy yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä. ”Viisas sääntely – toimivat markkinat” –katsaukseen onkin kohdistunut erityisen suuri mielenkiinto.

Keväällä 2009 julkaistu arviointiraportti antoi positiivisen kuvan Kilpailuviraston toiminnasta. Arvioinnin mukaan virasto on onnistunut tehtävässään hyvin, ja sen toiminta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Viraston katsottiin

saavan hyvät arvosanat myös kansainvälisessä vertailussa. Kehitettävää todettiin kuitenkin olevan muun muassa viestinnässä, johon kaivattiin lisää aktiivisuutta.

KIVI aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa erilaisten asiantuntijaselvitysten laatimista resurssiensa asettamissa rajoissa. Vireillä on tälläkin hetkellä uusi yhteispohjoismainen selvitys, jonka senkin aihepiiri liittyy ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. n

Päivi KariViestintäpäällikköKilpailuvirasto

AsIAntuntIjAselVItyKset KIlpAIlun edIstäjInä

tässä nuMeROssA:

Viisas sääntely luo toimivia markkinoita

palveluseteli otettu kunnissa hyvin vastaan

Kela ja Kivi keskusteluissa

dnA sitoutui hinnoittelemaan kiinteistökaapelinsa uudelleen

Kaukolämpöalan kannattavuus todettiin korkeaksi

eduskunta hyväksyi uuden kilpailulain

yrityskauppa- ja henkilöstöuutisia

Muistathan vihjelinkin?

julKAIsIjA: Kilpailuvirasto pitkänsillanranta 3 A pl 332, 00531 Helsinki (09) 731 41 www.kilpailuvirasto.fi

päätOIMIttAjA:

päivi Kari, viestintäpäällikkö

(09) 7314 3390, 040 504 5172

[email protected]

tOIMIttAjA:

Marketta salin, tiedottaja

(09) 7314 3331

[email protected]

Eine Kuneinen, viestintäharjoittelija

(09) 7314 3603

[email protected]

tIlAuKset jA OsOItteenMuutOKset:

sähköposti: [email protected]

Julkaisu on maksuton.

tAIttO: Harri Heikkilä

pAInO: punaMusta 2011

issn 1795–2220

iDA

piM

Eno

FF


3

AsIAntuntIjAselVItyKset KIlpAIlun edIstäjInä

Kilpailuviraston tehtävänä on kilpailuvalvonnan ohella yleinen kilpailun edistäminen ja sääntelyn kilpailuvaikutus-ten arviointi. Helmikuussa julkaistu Kilpailukatsaus 2:

”Viisas sääntely – toimivat markkinat” on osa tätä työtä. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman projektin myötä syntynyt selvitys keskittyy eri-tyisesti sääntelyn markkinavai-kutuksiin ja vaikutusarviointiin. Virasto uskoo katsauksen tar-joavan hyödyllisiä näkökulmia sääntelystä päättäville ja sitä valmisteleville, ja siitä onkin jo saatu lainvalmistelijoilta positiivista palautetta.

Kansainvälisen finanssikriisin jälkeisissä olosuhteissa ymmärrys paremman sääntelyn ja markkinoiden toimivuuden välisestä yhteydestä on varsin nopeasti syventynyt, todetaan katsauksessa. Toisaalta, erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina vaarana on, että ongelmiin etsitään liiankin suoraviivaisia ratkaisuja.

Vaikka valitut keinot saattavat lyhyellä aikavälillä tuottaa haluttuja tuloksia markkinaprosessia nopeammin, on mahdollista, että ne pitkällä aikavälillä heikentävät markkinoiden toimivuutta.

Vaikutusarvioinnissa puutteita

Vuonna 2010 julkaistun OECD:n maaraportin mukaan paremman sääntelyn periaatteisiin liittyvä julkinen ohjeistus on Suomessa nykyisin varsin kattavaa ja laadukasta. Samalla OECD kuitenkin toteaa, että julki

seen ohjeistukseen kirjattujen periaatteiden ja käytännön toimenpiteiden välissä on edelleen varsin selvä kuilu. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei Suomessa ole nähty tarpeeksi selvästi paremman sääntelyn, toimivien markkinoiden ja kansantalouden suorituskykyisyyden välistä yhteyttä.

KIVIn selvitys vahvistaa pitkälti OECD:n maaraportin havainnot. Erityistä huomiota kiinnitetään vaikutusarviointiin ja sen ilmeisiin puutteisiin Suomessa. Esimerkiksi kustannushyötyanalyysi, jonka tarkoituksena on osoittaa, että ehdotetun sääntelyn hyödyt ylittävät sen haitat, jää usein tekemättä tai puutteelliseksi. Vaikutusarvioinnin tulisi lisäksi liittyä kiinteästi koko lainsäädäntö ja sääntely prosessiin; se ei saisi olla vain nopeasti ja usein vasta aivan lopuksi tehtävä irrallinen osa prosessia.

Keskeisimmäksi ennakkoedellytykseksi vaikutusarvioinnin toimivuudelle on kansainvälisissä seurantatutkimuksissa havaittu riittävän toimivaltaisen ”vahtikoirayksikön” olemassaolo. Esimerkiksi Euroopan komissiossa toimiva Impact Assessment Board (IAB) voi estää tietyn lainsäädäntö tai sääntelyhankkeen etenemisen, jos vaikutusarviointia ei ole tehty lainkaan, eikä sen tekemättä jättämiselle ole ilmeisiä perusteita.

Hyötyjen ylitettävä haitat

Kilpailukatsauksessa korostetaan, että heikkotasoisen sääntelyn kilpailua rajoittavat vaikutukset voivat olla markkinoiden toimivuuden kannalta jopa merkittävämpiä kuin yritysten aikaansaamat kilpailunrajoitukset. Tavoitteena ei kuitenkaan ole sääntelyn purkaminen sinänsä, vaan määrällisesti oikein mitoitettu, laadullisesti täsmällinen ja korkeatasoinen sääntely, eli

viisas sääntely. Sääntelyn tulee lisäksi olla tosiasiallisesti vaikuttavaa ja tulosten tulee olla mitattavissa. Viisas sääntely on toisin sanoen tarpeellista sääntelyä, jonka hyödyt ylittävät selkeästi sen haitat.

Katsauksen lopusta löytyy Kilpailuviraston koostama muistilista sääntelyn valmistelijoille. Lähteinä muistilistan laatimisessa on käytetty muun muassa Euroopan komission ja OECD:n julkaisemaa vaikutusarviointiin liittyvää materiaalia.

joukko toimialaesimerkkejä

Sääntelyn toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus riippuvat aina kyseisen sääntelyn toteutuksen yksityiskohdista ja vallitsevista olosuhteista. Tämän vuoksi katsauksessa tarkastellaan sääntelyn yleisperiaatteiden lisäksi myös yksittäisiä toimialaesimerkkejä. Lähempään tarkasteluun on valittu 11 toimialaa, joissa sääntely on tavalla tai toisella keskeinen osa taloudellista toimintaympäristöä ja joihin liittyy yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä.

Toimialat on ryhmitelty väljästi neljään aihepiiriin: verkostot, ympäristö, julkinen elinkeinotoiminta ja muut. Esitysjärjestyksessä alat ovat seuraavat: 1) posti, 2) laajakaistamarkkinat, 3) pankit, 4) työeläkejärjestelmä, 5) rakentaminen, 6) kauppa, 7) jätehuolto, 8) kunnalliset liikelaitokset, 9) yleisradiotoiminta, 10) taksiliikenne ja 11) kaukolämpö. n

Koko Kilpailukatsaus toimiala-analyyseineen on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa www.kilpailuvirasto.fi >Julkaisut. Kilpailukatsauksen voi tilata painettuna versio-na Kilpailuviraston tiedotuksesta osoitteesta [email protected].

KATsAUKsEsTA lisää siVUillA 4 –7

Viisas sääntely luo toimivia markkinoita


4

Kilpailukatsauksen toimitustyöstä päävastuun kantanut tutkimuspäällikkö Ari Ahonen on työskennellyt Kilpailuvirastossa eri tehtävissä vuodesta 1999. Tällä hetkellä hän työskentelee viraston kilpailunedistämisryhmässä. Koulutukseltaan Ahonen on kauppatieteiden tohtori ja valtiotieteiden maisteri.

– Kilpailukatsauksen tarkoituksena on esittää moderni taloudellisesti painottunut näkemys paremmasta sääntelystä, ja toisaalta kiteyttää Kilpailuvirastolle vuosien varrella muodostunut näkemys eri toimialojen sääntelyhaasteista. Hankkeen isoin haaste oli kokonaisuuden hallinta ja yhteensovittaminen, sillä eri alojen sääntelyhaasteet poikkeavat käytännössä varsin paljon toisistaan, eikä aihepiiriä voi tarkastella vain yhden tulokulman tai teorian läpi, Ahonen toteaa.

Kilpailukatsaus oli työprojektina melkoinen urakka; sen laatiminen kesti muiden töiden ohella yli vuoden.

– Loppua kohden työtahti tiivistyi, ja viimeiset kolme kuukautta olivat perinteiseen tapaan tiukkaa rutistusta, Ahonen kertoo.

Oppia ulkomailta

Kilpailukatsauksen laatimiseen valmistauduttiin etukäteen mm. koulutuksen avulla.

– Center for European Policy Studies (CEPS) yksikön järjestämä viikon mittainen Regulatory Impact Assessment (RIA) koulutus Belgiassa oli katsauksen ideoinnin kannalta hyvin intensiivinen ja avartava kokemus. Sääntelyongelmiin erikoistuneen konsulttitoimisto Jacobs & Associatesin vetämä koulutus konkretisoi paremman sääntelyn välttämättömyyden nykyisessä tilanteessa, jossa julkisten voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö on yhä ajankohtaisempi haaste.

Vaikutusarvioinnit eivät ole vastoin monien ennakkokäsityksiä pelkästään vaikeaselkoisia ekonometrisia malleja. RIAkoulutus osoitti sen, että myös nopeampia ja käytännöllisempiä tapoja arvioinnille on löydettävissä, Ahonen muistuttaa. Ratkaisevaa on asenne, eli aito pyrkimys parempaan sääntelyyn.

Ahonen korostaa, että Suomen kansainvälisesti avoin lainvalmistelukulttuuri ja vahva oikeusvaltio luovat hyvät lähtökohdat paremmalle sääntelylle. Toisaalta, paremman sääntelyn tarve on myös taloudellisesta näkökulmasta tiedostettu meilläkin laajemmin vasta finanssikriisin jälkimainingeissa. Suomen lainsäädäntöintensiivinen kulttuuri saattaa lisäksi vaikeuttaa sääntelyä korvaavien vaihtoehtoisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen käyttöä.

työtä riittää jatkossakin

Kuluva kevät on kilpailunedistämisen kannalta siirtymävaihetta; vaalien jälkeinen uusi hallitusohjelma sisältää varmasti uusia linjauksia, jotka vaikuttavat tulevien vuosien kilpailunedistämistyöhön. Kevään keskeisimpiä työtehtäviä tuleekin olemaan hallitusohjelman yksityiskohtainen analyysi kilpailun näkökulmasta. – Uutta hallitusohjelmaa odotellessa ehtii onneksi myös vetää vähän henkeä ja siivota pöytää rästiin jääneistä töistä, Ahonen toteaa.

Ahonen on toisaalta mukana myös esimerkiksi liikenne ja viestintäministeriön äskettäin asettamassa postityöryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää,

miten postilain uudistuksen yhteydessä ehdotettu postin yleispalvelua koskeva rahoitusmekanismi toteutetaan käytännössä. Haasteita riittää siis edelleen.

Myös vapaaajanvietto on suunniteltu valmiiksi lähikuukausille. – Omakotitalomme rakennustyöt alkavat keväällä pitkän suunnittelu

vaiheen jälkeen. Naulapyssyn kanssa emme itse työmaalla heilu, mutta tekemistä riittää varmasti lomallakin. n EK

”Markkinavaikutusten arviointiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota”

KIVIn tutkimuspäällikkö Ari Ahonen:

An

TTi

Ho

Vil

A


5

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajana helmikuun alussa aloittanut VT Leena Linnainmaa on yritysten hyvän hallinnon ja yrityslainsäädännön ykkösasiantuntija Suomessa. Keskeisenä tehtävänään Linnainmaa näkee ylisääntelyn torjumisen ja sen varmistamisen, ettei suomalaisille yrityksille aseteta tarpeettomasti sellaisia vaatimuksia, joita ei muissa EUmaissa ole.

Seuraavassa Linnainmaan ajatuksia sääntelyn tilasta Suomessa:

– Paremman sääntelyn periaatteet eivät vielä toteudu tyydyttävästi käytännössä. Erityisen haasteelliseksi on osoittautunut muuttaa yritysten hallinnollisen taakan keventäminen 25 prosentilla tavoitteista teoiksi. Edelleenkin uusissa säädöshankkeissa lisätään yrityksille asetettavia velvoitteita, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Suomea piinaa myös jonkunlainen hyvän oppilaan syndrooma, kun EUsääntelyn päälle pyritään kovin kevyin perustein antamaan kansallista lisäsääntelyä (goldplating), vaikka suomalaiset yritykset kilpailevat muiden maiden yritysten kanssa. Ongelmallista tämä on senkin vuoksi, että Suomessa viranomaisvalvonta pelaa, joten yrityksille tilanne on kaksin verroin raskaampi.

– Finanssikriisin myötä finanssialaa ja listayhtiöitä uhkaa ylisääntely. Erityisen ongelmallista tämä on pienten ja keskisuurten listayhtiöiden kannalta. Listayhtiöitä koskevan sääntelyn valmistelussa usein unohtuu, että lukumääräisesti suurin osa listayhti

öistä on pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, joilla ei ole kansainvälisten suuryritysten resursseja panna yhä vaativammaksi muuttuvaa sääntelyä täytäntöön. Kasvuyritysten puute on muutenkin meillä iso ongelma, eikä sääntelyn lisääminen helpota tilannetta. Ylisääntelyn tie voi johtaa Helsingin Pörssin näivettymiseen, mikä olisi koko kansantaloutemme kannalta vakava asia.

– Tulevaan hallitusohjelmaan olisi hyvä saada sopimus paremman sääntelyn toimintaohjelman jatkosta niin, että sitoudutaan parantamaan tilan

netta konkreettisesti ja panemaan hallinnollisen taakan keventämistavoitteet täytäntöön. Hallitusohjelmaan pitäisi kirjata myös se periaate, ettei EUsääntelyn kansallisessa täytäntöönpanossa ryhdytä kansalliseen lisäsääntelyyn, ellei siihen ole aivan erityisiä perusteita. Tämä voisi osaltaan myös haihduttaa EUsääntelyä kohtaan tunnettua aiheetonta epäluuloa, josta osa johtunee siitä, ettei eroteta sitä, että liiallinen sääntely onkin usein kotimaista alkuperää. n MS

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa:

”Hallitusohjelmaan olisi hyvä saada sopimus paremman sääntelyn toimintaohjelman jatkosta”

KU

VA:

KEs

KU

sKA

Upp

AK

AM

Ar

i


Professori, OTT Jyrki Tala on yleisen yksikön johtaja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (OPTL), jolle kuuluu lainsäädännön ja sääntelyn tutkimus. Viime ajat Tala on vetänyt hallituksen toimeksi antamaa tutkimushanketta ”Paremman sääntelyn kriittinen arviointi”. Hankkeessa on tarkasteltu usean osahankkeen avulla sitä, millä tavalla hallitus on toteuttanut ohjelmaansa sisältyvää paremman sääntelyn toimintaohjelmaa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua lähiviikkoina.

– On hyvä, että Kilpailuvirasto on laatinut osaamisalueensa näkökulmasta katsauksen viisaasta sääntelystä, aloittaa Tala. Suomessa paremman sääntelyn hankkeiden yksi

ongelma on ollut se, että sääntelyilmiöiden analyysi ja uudistuskeinojen tarkastelu ovat pitäytyneet valtaosin hyvin yleisellä tasolla. Sen lisäksi pitäisi edetä myös konkreettiseen toimiala ja hankekohtaiseen tarkasteluun.

Talan mukaan olisi suotavaa, että eri sektorien asiantuntijaviranomaiset tarttuisivat tähän. Kyseeseen tulisivat kuluttajaviranomaiset, ympäristöviranomaiset, Verohallinto, Viestintävirasto, tietosuojaviranomaiset jne. Ne voisivat kartoittaa omasta perspektiivistään sääntelyn laadun ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia. Näin saataisiin keskusteluun lakien laatua ja parantamista koskevia asiantuntijoiden puheenvuoroja, varmaan paikoin myös toisistaan reippaasti poikkeavia.

sääntelylle ei nähdä vaihtoehtoja

– Poliittishallinnollinen koneisto, niin meillä kuin EU:ssa, näkee lainsäädännön miltei aina ainoaksi tai ainakin ensisijaiseksi toimintavälineeksi.

”Regulate first”, kuten OECD:ssä on kriittisesti kuvattu tätä suhtautumistapaa. Kiinnostus ja luottamus muunlaisiin toimintavälineisiin, kuten ns. informaatio tai resurssiohjaus, politiikkaohjelmat, yhteishankkeet julkisen ja yksityisen välillä, sopimuspohjaiset järjestelyt, avoimen koordinaation keinot jne. näyttävät nykyisin vieläkin ohuemmalta kuin joitakin vuosia sitten. Samaan aikaan kasvaa myös ns. yksityisen sääntelyn määrä, näköjään

pROfessORI, Ott jyRKI tAlA OIKeuspOlIIttIsestA tutKIMuslAItOKsestA:

”sääntelyn kasvun hillitsemistä puoltavat monet syyt”


7

”On yllättävää, kuinka vähän tavoitteiden toteutumista arvioidaan”

Kilpailu-uutisten toi-mitus halusi kuulla myös kokeneen ta-loustoimittajan nä-kemyksiä uuden sääntelyn vaikutus-arvioinnista ja KiVin tuoreesta selvityk-sestä.Toimittaja seija Hol-

tari Talouselämä-lehdestä, kun uusia lakeja ja säännöksiä tulee jatkuvasti, millainen haas-te niistä uutisoiminen on talouslehden toimi-tukselle?

– Toimittajien työtä on kaivaa esiin muu-tosten vaikutukset ihmisille ja yrityksille. Ku-ka hyötyy, kuka menettää? pieniltä vaikuttavat muutokset kertautuvat usein isoiksi ja fiksuil-ta vaikuttavat päätökset aiheuttavatkin ongel-mia.

Entä millainen lähde esimerkiksi Kilpailu-katsaus ja muut viranomaisselvitykset ovat toimittajalle?

– on yllättävää, kuinka vähän tavoitteiden toteutumista arvioidaan jälkikäteen. Kilpailu-katsaus on tästä loistava poikkeus, se vetää yhteen muutoksia ja pohtii niiden vaikutuksia. Tuore katsaus avasi herkullisesti esimerkiksi sitä, millaisiin ongelmiin rakentamisen jatku-vasti uusittavat energiamääräykset johtavat.

Miten toimittaja toivoisi saavansa tietoa vi-ranomaisten uusista selvityksistä ja miten vi-ranomainen voisi olla parhaiten avuksi viestin edelleen jakamisessa?

– Kannattaa ottaa huomioon, että toimi-tukset kaipaavat sekä uutisia että taustoitta-vaa aineistoa. Tutkijat ja virkamiehet voisivat nykyistä rohkeammin nostaa esiin havaitse-miaan epäkohtia ja suoranaisia typeryyksiä. Kaikenlainen avoimuus auttaa toimittajaa – tiedotteet ovat tervetulleita, mutta muutakin yhteydenpitoa tarvitaan. n Ms

pROfessORI, Ott jyRKI tAlA OIKeuspOlIIttIsestA tutKIMuslAItOKsestA:

”sääntelyn kasvun hillitsemistä puoltavat monet syyt”

vielä nopeammin kuin lainsäädännön määrä, Tala toteaa.

Sääntelyn kasvun hillitsemistä puoltavat hänen mukaansa monet syyt. Vähitellen muotoutuu yhä monikerroksisempi samoja ilmiöitä osin eri normistoilla koskeva monimutkainen kokonaisuus. Sen osia ovat kansallinen ja kansainvälinen sääntely, perustuslaki, tavalliset lait eri lohkoilla ja alemmanasteinen sääntely. Kokonaisuus on vaikeaselkoinen jopa ammattilaisten hallita. Lisäksi suurta osaa oikeussääntelystä soveltavat työssään erilaiset ammattiryhmät ja virkamiehet ilman lakimieskoulutusta.

– Kehitys lisää oikeudellisesti epäselvien ja tulkinnanvaraisten tilanteiden määrää, Tala jatkaa. Lainsäätäjän

huolena on oikeusjärjestelmän ohjauskyvyn heikkeneminen. Osa sääntelyä jää käytännössä marginaaliseksi. Seurauksensa on kahdenlainen normisto; se joka otetaan huomioon vakavasti ja se mistä ei tarvitse piitata. Oikeussääntelyn ennustettavuus kärsii, mistä on monenlaista haittaa. Sääntelyn kasvu lisää myös oikeudellisten asiantuntijapalvelujen tarvetta ja sitä kautta kustannuksia palvelun käyttäjille.

”Vahtikoirayksikkö” välttämätön

Sääntelyn vaikutusarvioinnin kehittäminen ja sen jalkauttaminen lainvalmistelun luonnolliseksi, relevantiksi osaksi on ollut vaikeata joka maassa, mutta Suomessa on tässä suhteessa edistytty Talan mielestä harvinaisen nihkeästi. Poliittishallinnollinen järjestelmä ei vieläkään tosissaan vaadi käytännön lainvalmistelulta kunnollista vaikutusarviointia, vaikka joissakin suhteissa viime vuosina onkin tapahtunut myönteistä kehitystä.

Tala sanoo pitäneensä jo pitkään välttämättömänä, että valtioneuvoston ydinosaan luotaisiin ainakin määräajaksi (5–7 vuodeksi) vaikutusarvioinnin laatua tarkkaileva keskusyksikkö, joka opastaisi, tukisi ja sparraisi erityisesti tärkeimpien säädöshankkeiden vaikutusarviointia. Mallia voitaisiin ottaa EU:n komission vaikutusarviolautakunnasta, joka on päässyt yllättävän hyvin vauhtiin muutamassa vuodessa.

Yksikkö voisi toimia muutoinkin paremman sääntelyn periaatteiden edistäjänä ja kannustaa toimintatapojen parantamiseen. Tämä merkitsisi puuttumista nykyisin kovin itsenäisesti operoivien ministeriöiden (”siilojen”) lainvalmistelukäytäntöihin. Talan havaintojen mukaan missään valtiossa tai EU:ssa ei ole päästy vaikutusarvioinnissa konkreettisiin uudistuksiin ilman jonkinlaista keskitettyä ohjausta, jolle samalla tarvitaan poliittisen johdon vahva tuki. n MS

MA

rK

ETTA

sA

lin

TiM

o p

ylVä

nä

inEn


sitran ja suomen Kuntalii-ton yhdessä toteuttaman kyselyn mukaan palvelu-setelin käyttö on yleistynyt kunnissa nopeasti. Tam-mikuussa 2011 toteutettu kysely on ensimmäinen uuden palvelusetelilain aikana tehty selvitys palve-lusetelin käytöstä ja käyt-töönoton suunnitelmista kunnissa ja kuntayhtymissä. Kyselyyn vastasi 225 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kyselyn mukaan palveluseteliä käyttää 102 kuntaa ja kuntayhtymää, ja suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. – Tulokset osoittavat, että kuntien luottamushenkilöt ovat ottaneet palvelusetelin omak

seen, toteaa Sitran palvelusetelihankkeen vetäjä Tuomo Melin. Kunnat käyttävät palveluseteliä erityisesti sosiaalipalveluissa. Suosituimmat kohteet ovat omaishoito sekä koti ja tukipalvelut.

Uusi nopeasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen; palvelusetelit näyttäisivät laajentuvan erityisesti tehostettuun palveluasumiseen ja vammaisten palveluasumiseen. Esimerkiksi Tampereen kaupunki otti kesäkuussa 2010 palvelusetelin käyttöönsä tehostetussa palveluasumisessa. Kaupungin valmistelemassa vanhuspalveluiden pilotissa määriteltiin ns. sääntökirja, josta ilmenevät palveluntuottajien hyväksymiskriteerit ikäihmisten asumis ja kotipalveluissa.

Palvelusetelin käyttöönottoa tai sen käyttöalan laajentamista suunnitellaan monessa kunnassa myös lasten päivähoidon ja terveyspalveluiden puolella. Perusterveydenhuol


lon lisäksi etenkin erikoissairaanhoidon ja hammashoidon suosio on kasvussa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri aloitti maaliskuussa palvelusetelikokeilun kaihi kirurgiassa. Kokeilu on kokoluokaltaan ja leikkausten määrinä suurempi kuin kaikki muut erikoissairaanhoidon hankkeet yhteensä.

Asiakkaille lisää vaihtoehtoja

Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton tukeminen on ollut Kilpailuviraston asialistalla pitkään. KIVIn erikoistutkijan Liisa Vuorion mukaan palveluseteli kannustaa palveluntuottajia tuottamaan parempia palveluita entistä tehokkaammin. – Palveluseteli on omiaan luomaan markkinoita, uutta palvelutuotantoa ja kilpailua, Vuorio toteaa.

Vuorio korostaa erityisesti kuntien palvelustrategioiden merkitystä palvelukokonaisuuden hallinnassa. – Kun

Uusi kasvava käyttökohde on palvelu-asuminen.

Liisa Vuorio

An

TTi

Ho

Vil

A

8


9


tien olisi syytä pitkäjänteisesti miettiä, miten palvelut kunnassa järjestetään, ja kuinka paljon palveluita tuotetaan palvelusetelillä. Näistä linjauksista kannattaa lisäksi viestiä tehokkaasti yritysmaailmaan, jotta palveluntuottajat ovat tietoisia odotettavista tarjontamahdollisuuksista.

Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton myötä lisääntynyt kilpailu palvelutuotannossa lisää myös kilpailunvalvonnan tarvetta; palvelusetelituottajia koskee muiden yritysten lailla kilpailunrajoituslaki, joka kieltää yrityksiä solmimasta esimerkiksi sellaisia sopimuksia, joilla rajoitetaan hintakilpailua.

Vuorio kehottaa kuntia pitämään erityistä huolta myös siitä, että toimijoita kohdellaan markkinoilla tasapuolisesti. – Palveluntuottajien kriteerit tulee asettaa sellaisiksi, että ketään ei suosita, eikä vaatimuksilla luoda keinotekoisia alalle tulon esteitä. n EK

lähteet: sitran tiedote 2.3.2011 ja liisa Vuorion haastattelu Kunta.tv:ssa

Kilpailuvirasto teki tammikuussa liikenne ja viestintäministeriölle ja Kansaneläkelaitokselle aloitteen, jossa korostetaan julkisen vallan toimijoiden tasapuolisuusvelvollisuutta keskenään kilpailutilanteessa olevia yrityksiä kohtaan.

Aloite liittyy Kelan ja Suomen Taksiliitto ry:n hankkeeseen, jonka tavoitteena on ottaa koko maassa vaiheittain käyttöön sähköinen suorakorvausjärjestelmä Kelan korvaamien taksimatkojen osalta. Järjestelmän on tarkoitus toimia niin, että ns. Kelakyytien tilaukset ja niihin liittyvä sähköisten maksu ja korvaustietojen välittäminen keskitetään kussakin sairaanhoitopiirissä yhteen taksien tilausvälityskeskukseen.

Hankkeen tavoitteet, sähköisen tiedonsiirron edistäminen ja yhteiskunnan korvaamien matkakorvausmenojen kasvun hillitseminen, ovat todennäköisesti kaikkien mielestä hyviä ja kannatettavia asioita. Tilausten keskittäminen sairaanhoitopiirien suurimpiin tilausvälityskeskuksiin tukee kuitenkin KIVIn mielestä perusteettomasti yhteistyötahoiksi valittuja toimijoita ja eliminoi käytännössä alan muiden yrittäjien mahdollisuudet kilpailla palvelun laadulla ns. Kelaasiakkaista. Haitta on lisäksi alan muiden yrittäjien kannalta merkittävä, koska julkisen sektorin maksamat matkat muodostavat liki kolmanneksen taksialan kokonaisliikevaihdosta.

tavoitteena tasapuolisuus

Suorakorvausjärjestelmän tilauksista ja maksuista huolehtiva palveluntuottaja tulisi KIVIn mielestä valita läpinäkyvällä ja tasapuolisella menettelyllä. Sairaanhoitopiirin muilla tilausvälityskeskuksilla sekä niiden autoilija ja kuluttajaasiakkailla tulisi lisäksi olla

tasapuoliset mahdollisuudet toimia sähköisessä järjestelmässä. Tämä tarkoittaa, että järjestelmään kuuluvien tilausvälityskeskusten perimien maksujen, ajojen välityksen, sopimusehtojen sekä muiden toimintatapojen tulisi olla kohtuullisia ja tasapuolisia kaikkiin alueen taksiautoilijoihin nähden. Lisäksi puhelu ja palvelumaksujen tulisi olla kohtuullisia.

Kelan ja KIVIn sittemmin käymissä keskusteluissa on sovittu muun muassa siitä, että taksi ja kuljetusalan toimijoille tulee jakaa riittävästi tietoa hankkeen päätöksenteosta ja toteutuksesta sekä tilausvälityksestä ja maksuliikenteestä aiheutuneiden kulujen määräytymisperusteista. Kela on myös ilmoittanut tiedottavansa yhdessä taksialan kanssa tarkemmin kriteereistä, jotka hankkeen tilausvälityskeskukseksi hyväksytyn välitysyhtiön pitää täyttää. Kaikilla taksialan tilausvälitystä harjoittavilla toimijoilla tulee lisäksi olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua hankkeeseen.

Kela on luvannut myös varmistaa, ettei taksimatkojen sähköistä suorakorvausta koskeva hanke ole ristiriidassa hankintalainsäädännön kanssa. Keskusteluihin ovat Kelan, KIVIn ja Taksiliiton lisäksi osallistuneet myös liikenne ja viestintäministeriön, työ ja elinkeinoministeriön sekä ItäSuomen aluehallintoviraston kilpailuosaston edustajat. n

lisätietoja: Apulaisjohtaja seppo reimavuo, p. 7314 3602, [email protected]

Kela ja KIVI keskusteluissa

palveluasumisen julkisen ra-hoituksen linjauksia selvittänyt ympäristöministeriön työryhmä luovutti tammikuussa raporttin-sa (yM 1/2011) ministeri Jan Va-paavuorelle. raportin mukaan palveluasumisen hankintapro-sessien on jatkossa minimoita-va palvelutalojen vajaakäyttö ja asukkaiden turha muuttaminen. prosessien on kuitenkin samal-la mahdollistettava palvelun-tuottajien erilaisten konseptien kehittyminen ja niiden välillä tapahtuva kilpailu. Kilpailuviras-toa edusti työryhmässä erikois-tutkija liisa Vuorio.


10

KiVi määräsi tammikuussa DnA oyj:n noudatettavaksi yhtiön antamat sitoumuk-set, joilla se sitoutui uudis-tamaan pientaloille tarjo-amansa Kiinteistökaapeli Kupari -tuotteen hinnoitte-luperusteet. Tuotteen hinta laski tämän seurauksena yhtiön oman ilmoituksen mukaan normaalitapauk-sessa noin 1 000 eurolla.

Kiinteistökaapelin hinnassa oli joissakin tapauksissa peritty kustannuksia, joita oli katettu myös tilaajayhteyksien vuokrilla. Näin ei sitoumusten mukaan enää jatkossa tehdä.

KIVI aloitti asiassa selvitykset sen jälkeen kun DNA oli muuttanut Kiinteistökaapelin hinnoittelua niin, että hinta nousi aiempaan verrattuna yli kolminkertaiseksi. Selvitysten taustalla olivat myös lukuisat kuluttajilta tulleet yhteydenotot, joissa virastoa oli pyydetty puuttumaan yhtiön hinnoitteluun.

Menettelyä tutkittiin KIVIssä mahdollisena määräävän markkinaaseman väärinkäyttönä. Kilpailunrajoituslaissa kielletään määräävässä asemassa olevalta elinkeinonharjoittajalta kohtuuttoman korkea hinnoittelu.

Annettu sitoumuspäätös perustuu kilpailunrajoituslain 13 §:n 3 momenttiin, jonka nojalla KIVI voi määrätä epäiltyyn kilpailunrajoitukseen osallistuneiden elinkeinonharjoittajien tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien esittämät sitoumukset näitä velvoittaviksi, jos sitoumuksilla voidaan poistaa toiminnan kilpailua rajoittava luonne.

Vastaava elisa-päätös lokakuussa

Elisa Oyj määrättiin lokakuussa 2010 vastaavalla tavalla noudattamaan Talokaapelituotteensa hinnoitteluun liittyviä sitoumuksia. Elisa oli selvitysten mukaan perinyt kytkentämaksujen osana myös sellaisia kustannuksia, jotka kuuluivat KIVIn mielestä muille

tuotteille. KIVI käsittelee parhaillaan myös kahden muun teleyhtiön kytkentämaksujen hinnoittelua.

Tavallinen kiinteä laajakaistaverkon palvelu on erityisesti valmiille asuinalueille rakennettavissa pientaloissa tällä hetkellä usein ainoa tapa saada käyttöönsä laajakaistapalvelu, joka kattaa riittävällä tavalla käyttäjien tiedonsiirtotarpeet. Matkaviestinverkon palvelu on KIVIn näkemyksen mukaan tältä osin pikemminkin kiinteän verkon palvelua täydentävä kuin täysin korvaava palvelu. Valokuituliittymiä pientaloja varten rakennetaan pääosin vain uusille asuinalueille. n

lisätietoja: erikoistutkija Juha Karjanlahti, p.( 09) 7314 3355, [email protected]

dnA sitoutui hinnoittelemaan kiinteistökaapelinsa uudelleen


11

Uusi kilpailulaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 (HE 88/2010 vp). Keskeisimmät uudistukset liittyvät yrityskauppavalvontaan, seuraamusjärjestelmään, kilpailuasioiden käsittelyssä noudatettavaan menettelyyn sekä vahingonkorvaukseen.

Kilpailuvirasto on jo julkaissut kilpailulakiin liittyen kaksi luonnosta uusiksi suuntaviivoiksi. Suuntaviivat koskevat yrityskaup

pavalvontaa ja seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista kartellitapauksissa (leniency). Luonnokset löytyvät viraston verkkosivuilta ja niitä voi kommentoida 20.5.2011 asti.

lisätietoja suuntaviivoista antavat tutkimus-päälliköt Maarit Taurula, p. (09) 7314 3381 (yrityskauppavalvonta) ja Arttu Juuti, p. (09) 7314 3614 (leniency). sähköpostit muotoa [email protected].

Kaukolämpöalan kannattavuus osoittautui korkeaksiKilpailuvirasto sai maalis-kuussa valmiiksi kaukoläm-pöalaa koskevien selvitys-tensä ensimmäisen vaiheen, jonka tavoitteena oli muo-dostaa näkemys siitä, onko yritysten hinnoittelua tutkit-tava yksityiskohtaisemmin mahdollisena määräävän markkina-aseman väärin-käyttönä. Vuosia 2004–2008 koskeneiden selvitysten piirissä oli maan kymmenen suurinta kaukolämpölaitosta eli noin 2/3 koko toimialasta.

Alan kannattavuutta arvioitiin vertaamalla yrityksiin sitoutuneen pääoman tuottoa pääoman keskikustannukseen

(eli käytännössä rahoittajien tuottovaatimukseen), jonka määrittelyssä otetaan huomioon mm. liiketoimintariski. Kannattavuus osoittautui näissä tarkasteluissa riskiin nähden korkeaksi, vaikka virasto sovelsi tarkastelussa selvää marginaalia yritysten eduksi. Tilannetta ei voida siten pitää hintatason osalta täysin ongelmattomana.

Hintojen nousu (vuosina 2004–2008 keskimäärin noin 40 %) vastasi samana ajanjaksona tapahtunutta yritysten kustannustason nousua. Yritysten kannattavuus ei siten parantunut tarkastelujaksolla.

Keskustelut yritysten kanssa jatkuvat

Jo päättyneissä selvityksissä oli kyse vasta tietynlaisesta seulontavaiheesta, jonka tulokset eivät edes teoriassa

riittäisi osoittamaan kilpailunrajoituslain tarkoittamaa väärinkäyttöä. Kiellon rikkomisen osoittaminen edellyttäisi huomattavasti syvällisempää yrityskohtaista analyysiä ja todennäköisesti myös pidempää tarkastelujaksoa.

Kilpailuvirasto ei tässä vaiheessa suunnittele tapausten viemistä markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Jatkossa tämäkään vaihtoehto ei ole kuitenkaan poissuljettu. Virasto keskustelee ensin alan toimijoiden kanssa selvitysten tuloksista ja arvioi tämän jälkeen tarvetta jatkotoimenpiteille. Tarvittaessa virasto voi puuttua hinnoitteluun myöhemminkin ja laajentaa tällöin tarkastelun koskemaan myös vuoden 2008 jälkeistä aikaa.

lisätietoja: erikoistutkija Juha Karjanlahti, p. (09) 7314 3355, [email protected]

eduskunta hyväksyi uuden kilpailulain


Henkilöstöuutisia

Erikoistutkija, KTT, OTK Mika Oinonen siirtyi huhtikuun alusta asiantuntijatehtäviin ylijohtajan esikuntaan. Aiemmin Oinonen toimi Toimialat 2ryhmän yrityskauppayksikössä. Oinonen vastaa jatkossa mm. viraston kilpailuoikeudellisen osaamisen kehittämisestä.

Toimialat 1 ryhmän tutkimuspäälliköinä toimivat tällä hetkellä Arttu Juuti, Jarno Sukanen ja Sanna Syrjälä. Sukanen siirtyi tutkimuspäälliköksi tammikuussa toimittuaan sitä ennen erikoistutkijana Toimialat 2ryhmässä. Toimialat 1 ryhmän päällikkönä toimii apulaisjohtaja Mika Hermas.

Erikoistutkija Tarja Sinivuori-Boldt aloitti helmikuussa ma. hallitussihteerinä TEM:n työelämä ja markkinaosaston kilpailupolitiikanryhmässä. Pesti TEM:ssä jatkuu ainakin kesän 2012 loppuun.

Erikoistutkija Heidi Zeus jäi huhtikuussa virkavapaalle kevääseen 2013 asti. Heidin tehtäviä T2ryhmässä hoitaa erikoistutkija Henrikki Oravainen, joka palasi juuri sopivasti virastoon pitkältä, pääosin ulkomailla opintojen merkeissä viettämältään virkavapaalta.

yrityskauppauutisiaterveystalon Odl-kauppa jatkokäsittelyssä

Kilpailuvirasto päätti 11.2. aloittaa jatkokäsittelyn yrityskaupassa, jossa Terveystalo Healthcare Oy hankkii omistukseensa ODL Terveys Oy:n tytär ja osakkuusyhtiöineen. Kaupan osapuolet tarjoavat terveyspalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkiselle sektorille. Terveystalolla on yli 100 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. ODL Terveyden omistaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö ja sillä on toimintaa Oulun ja Lapin läänien alueella.

Keskittymästä muodostuisi PohjoisSuomen merkittävin yksityinen terveyspalvelujen tarjoaja. Jatkokäsittelyssä selvitetään muun ohella julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen keskinäistä korvaavuutta asiakkaan näkökulmasta. Jatkokäsittely voi kilpailunrajoituslain mukaan kestää enintään kolme kuukautta.

lupa finnkinon myynnille

Kilpailuvirasto hyväksyi 7.4. yrityskaupan, jossa pääomasijoitusyhtiö Ratos AB hankkii määräysvallan elokuvateatteriketju Finnkino Oy:ssä. Kaupan hyväksymiselle ei kilpailunrajoituslain perusteella ollut esteitä. Ratos AB:llä ja Finnkino Oy:llä ei ole päällekkäistä toimintaa markkinoilla, eikä kaupan muutoinkaan voitu nähdä muuttavan kilpailuasetelmia elokuvateatterimarkkinalla.

Kilpailunrajoituslain mukaisessa yrityskauppavalvonnassa voidaan puuttua vain tutkittavana olevasta kaupasta johtuvaan määräävän aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, puuttuminen jo ennen kauppaa vallinneeseen tilanteeseen ei ole mahdollista.

Finnkinon markkinaosuus elokuvateattereiden lipunmyynnissä on Suomessa huomattavan suuri. Alan keskittyminen on seurausta muun muassa vuonna 2006 tehdystä yrityskaupasta, jossa Finnkino osti Sandrew Metronomen Helsingissä ja Turussa sijaitsevat elokuvateatterit. Yrityskaupalle ei tuolloin tarvittu KIVIn lupaa, koska yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat eivät ylittyneet.

KIVIllä on kilpailunrajoituslain mukaan mahdollisuus tutkia vain sellaiset kaupat, joissa yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja joissa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa. n

lisätietoja: tutkimuspäällikkö Maarit Taurula, p. (09) 7314 3381 [email protected].

Muistathan vihjelinkin?

Muistathan, että KIVIn verkkosivuilta löytyy nykyisin sähköinen lomake, jonka kautta voi ilmoittaa virastolle epäilemästään kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta? Palvelun tavoitteena on madaltaa yhteydenottokynnystä virastoon ja helpottaa tietojen lähettämistä.

Erityisesti kartelleja koskevat vihjeet ovat virastolle tervetulleita, koska kartellien paikantaminen on niiden salaisen luonteen vuoksi vaikeaa. Yksittäinenkin vihje voi joissakin tapauksissa olla tutkimusten kannalta ratkaiseva, juuri se puuttuva lenkki muiden aiemmin saatujen vihjeiden ja todisteiden ketjussa.


viisas sääntely – toimivat markkinat · sen haitat, muistutetaan kilpailuviraston äskettäin...

Documents