Eläkkeelle hyväkuntoisena t yöhyvinvoinnin ansiosta s.3–5Kehittäjäpalkinto voidaan jakaa entistä useammalle s.6

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

VILKKU6 2 0 1 2

Juhamatti

vastaa jazz-ohjelmistosta

PÄÄKIRJOITUS • LOKAKUU 2012

Mitä odotamme muilta?

3 Työhyvinvointi tuo draivia tekemiseen

6 Kaikki saavat hakea kehittäjäpalkintoa

7 Tietoturva kuuluu jokaiselle

8 Verkostopaja väylänä työelämään

9 Monikielisyysesite tehtiin 24 kielellä

10 Ikäihmisille kulttuuria ja liikuntaa

12 Arboristi taitaa puukiipeilyn

13 Nuoret löysivät Jazz Happeningin

14 Turvallisuuspuutteita etsitään yhdessä

15 Koukkuniemessä on hyvä asua

15 Siivooja pitää työnsä itsenäisyydestä

16 Mitä teillä tehdään?

18 Hätäpoistumista täytyy harjoitella

19 Kipala lisää koulutusta

19 Hyvinvointineuvolatiimi palvelee perheitä

20 Tampereesta vielä reilumpi kaupunki

S ISÄLTÖ

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 SEURAAVA

VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 16.11.2012 mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämi-seen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Tampere Jazz Happeningin taiteellisen johtajan Juhamatti Kauppisen laatima festivaaliohjelmisto on kerännyt kiitosta. Jazz Happening valit-tiin vuoden 2012 festivaaliksi. OSOITTEEN MUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 14 350 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

Hyvät suhteet työpaikalla muiden ihmisten kanssa ovat tärkeä voimavara ja olennainen osa työhyvinvointia. Monet asiat kuitenkin haastavat ihmissuhteita, ja voimavara voi

muuttua taakaksi. Suhteita voi parantaa huomioiden ja tiedostaen ihmisten erilaiset odo-tukset toisil leen.

Ihmissuhteen osapuolet haluavat usein eri asioita suhteelta, myös työssä. Työntekijä voi esimerkiksi odottaa esimieheltä konkreettista ja järjestelmällistä johtamista, kun taas esimies suosii strategista ja visioivaa otetta. Tai toisinpäin. Samalla tavalla joku voi toivoa runsaasti mahdollisuuksia puhua asioista ja työtoveri taas haluaa paljon kirjoitettua tietoa sekä aikaa valmistautua keskusteluun. Joskus eroja syntyy siitä, miten paljon haluamme ihmiskeskeisyyttä ja mukaan ottamista tai logiikkaa ja haasteellisuutta.

Ihmissuhteet ovat helpompia, kun erot odotuksissa tunnistetaan. Helpointa on lähteä liikkeelle omista toiveista. Mitä haluan esimieheltä ja työkaverilta? Omien odotusten selkey-dyttyä voi kysyä toisen osapuolen odotuksia. Samalla itsellä on mahdollisuus kertoa omista toiveista. Molemmat oppivat toisistaan, ja kun tietää toisen odotukset, voi niihin halutessaan vastata paremmin. Olennaista on halu ymmärtää ja hyväksyä erilaisuus.

Jo toisen odotusten ymmärtäminen saattaa parantaa suhdetta. Emme kuitenkaan aina pysty vastaamaan toistemme kaikkiin toiveisiin. Joskus myös odotuksemme voivat olla epä-realistisia, mikä sekin on hyvä oivaltaa. Kohtuullisuus on tässäkin asiassa hyväksi, ollaan siis armollisia toisillemme. Jos epäselvyyksiä jää, kannattaa keskustelua jatkaa. Omia oletuksia

voi tarkentaa kysymällä toiselta suoraan. Se on erityisen tärkeää silloin, kun loukkaantuu tai vihastuu toisen sa-noista tai teoista. Kysymisellä ja omista kokemuksista kertomisella voidaan välttää vääriä tulkintoja ja niistä syntyvää turhaa kärsimystä. Kaksin ei ole aina helppoa löytää yhteisymmärrystä, joten apuun voi pyytää tarvit-taessa ulkopuolisen henkilön.

Kun huomaat, että suhde paranee, se kannattaa sanoa ääneen. Myönteinen palaute vahvistaa muu-toksia. Ylipäänsä myönteisten kohtaamisten määrä kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman suure-na. Arvostusta voi osoittaa monin tavoin. Mitähän tapahtuisi, jos työpaikalla läksiäisissä lausutut kehut sanottaisiin aikaisemmin?

Jokainen meistä vaikuttaa työpaikan ihmissuhtei-siin, vaikkei siltä itsestä aina tuntuisikaan. Kannetaan siis vastuu parhaamme mukaan. Hyvin toimivasta työyhteisöstä hyötyvät kaikki.

Nina RiuttaTyöterveyspsykologi

Työhyvinvointikiertue TampereellaTEKSTIT PÄIV I STENROOS KUVAT SUSANNA LYLY

VILKKU 6 / 2012

M inusta on aina ollut kiva tehdä töitä, kehuu Mato Valtonen. Hän arvelee

tämän johtuvan siitä, että vastaan on tullut vain työpaikkoja, joilla töitä on tehty hyväs-sä hengessä.

Monitoimimies Mato Valtonen isännöi yhdessä kirjailija-kolumnisti Kalle Isokalli-on kanssa Work goes happy -työhyvinvoin-tikiertuetta, joka kävi lokakuun alussa myös Tampereella. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda työhyvinvointia esille tavalla, joka saa ihmiset kuuntelemaan ja kiinnostumaan. Tar-jolla on keskusteluja, luentoja ja työpajoja.

Työhyvinvointiasiantuntijoina ovat muun muassa Työterveyslaitos (TTL), Työturval-

lisuuskeskus (TTK), Valmentamo Oy, Ilona Tuotanto Oy ja Työnohjaustiimi.

Moniulotteinen työhyvinvointiItse työhyvinvoinnin käsite tuli Tampereella päivän aikana käänneltyä moneen kertaan. Kyse ei enää ole vain siitä, miten yksittäinen työntekijä saadaan pysymään tai pitämään itsensä työkykyisenä eläkeikään saakka. Työ-hyvinvointi laajenee yksilöstä organisaatioon ja työelämästä vapaa-aikaan. Mukaan on pyrkimässä myös tulevaisuus.

– Asiaa katsotaan ihan elämän loppuun asti. Tällöin työhyvinvointi on sitä, että sen ansiosta ollaan hyvässä kunnossa myös

eläkkeelle pääsyn jälkeen, toteaa toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslai-tokselta.

Nykyisin työ ja vapaa-aika tahtovat se-koittua keskenään. Työsähköposteja esimer-kiksi saatetaan hoitaa kotona iltapuhteina, ja työaikaa taas menee vaikkapa omien pankkiasioi den kanssa. Työturvallisuuskes-kuksen Päivi Rauramo ei pidä kehitystä välttämättä pahana. Työajat on mahdollista rakentaa uusillakin tavoilla, kunhan työn kuormittavuutta pidetään silti aisoissa.

– Täytyy miettiä, mikä on oikeasti tärke-ää työssä ja vapaalla, ja keskittyä oleelliseen, Rauramo sanoo.

Work goes happy -tapahtumaa isännöi-vät Mato Valtonen ja

Kalle Isokallio.

VILKKU 6 / 2012

Ikäihmiset ja nuorisoIkääntyminen tuo työpaikoilla kasvavan haas-teen työhyvinvoinnin kehittämiselle, joten aihe nousi esille myös tilaisuuden yleisökysy-myksissä: miten on yli 60-vuotiaiden jaksami-sen laita? Kaikkien tiedossa on, että terveet elämäntavat edistävät jaksamista, mutta pel-kästään yksilön vastuulle asiaa ei kuitenkaan voi jättää.

– Organisaatiossa pitää esimerkiksi muo-kata työtehtäviä siten, että ikääntyvien vah-vuudet hyödynnetään ja toisaalta tarpeel-lisissa kohdin helpotetaan tehtäviä, sanoo

työhyvinvointipäällikkö Tomi Hussi Pohjola Terveys Oy:stä.

Myös työelämän tulevaisuus mietitytti ta-pahtumassa: onko suomalaisen työn moraali muuttumassa jotenkin ratkaisevasti? Erikois-tutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopis-ton Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoi, että muutoksia on tapahtunut, mutta työ kyllä maistuu nuorillekin.

– Nuoremmat eivät ehkä halua tehdä ihan mitä tahansa työtä, mutta muuten näyttää sil-tä, että mitenkään oleellisesti erilainen nuori sukupolvi ei ole, hän sanoo.

R auhaniemen sairaalan poliklinikal-la työskentelevät jalkaterapeutti Sari

Pöysti ja sairaanhoitaja Anitta Arponen viettivät Tampere-talossa pitkän päivän työ-hyvinvointiasioiden äärellä. Osallistuminen kannatti, sillä ohjelma antoi paljon uutta ajateltavaa ja omassa työelämässä hyödyn-nettävää.

– Jo ihan päivän ensimmäinen, Guy Ahosen ja Tomi Hussin luento oli todella hyvä, ja niitä ajatuksia olisi voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään, Pöysti kiittelee.

Työterveyslaitoksen Ahonen ja Pohjola Ter veys Oy:n Hussi pohjustivat päivää luo-taamalla sitä, miten työhyvinvoinnista saa draivia tekemiseen. Ahonen ja Hussi pohtivat muun muassa työn merkityksellisyyttä ja mie-lekkyyttä sekä työ hyvinvoinnin mittaamista.

Myös Valmentamo Oy:n Jenny Hei-nosen esitys oman elämän johtamisesta sai kuulijoissa kipinöintiä aikaan. Heinonen muun muassa kutsui kuulijoitaan olemaan läsnä nykyhetkessä, ajattelemaan myöntei-sesti ja asettamaan tavoitteita.

– Siinä tuli hienosti esille se, miten omalla ajattelulla voi vaikuttaa elämänsä suuntaan, Pöysti toteaa.

Anitta Arponen kiinnitti huomiota muun muassa siihen, mitä päivän aikana puhuttiin alaistaidoista. Aihe nousi esille useaan ker-taan esimiestaitojen rinnalla.

– On hyvä muistutus, että työhyvinvointi ei ole asia, joka kulkee pelkästään ylhääl-tä alas. Sitä voivat luoda myös työntekijät keskenään, ja yhtä hyvin vaikutus voi kul-kea organisaatiossa alhaalta ylös, Arponen sanoo.

Uusia näkö-kulmia, tuoreita ajatuksia

Työhyvinvointi antaa drai-via tekemiseen, totesivat Työterveyslaitoksen Guy

Ahonen ja Pohjola Terveys Oy:n Tomi Hussi.

Sari Pöysti ja Anitta Arponen (4. rivin reunassa) löysivät tapahtumasta paljon ajattelemisen ja toteuttamisen arvoisia asioita.

VILKKU 6 / 2012

H yvis Pirkanmaa -hanke kehittää pirkan maa laisten kasvuhaluisten ja

-kykyisten hyvinvointialan yritysten osaa-mista. Tampere-talon WGH-kiertueella oli mukana useita Hyvis Pirkanmaa -hankkees-sa mukana olevia yrityksiä.

Hankkeen kohdeyrityksiä ovat terveys- ja sosiaalipalveluyritykset sekä hyvinvointia edistävien ja työkykyä palauttavien palve-lujen yritykset.

– Työkykyä palauttavien palvelujen yri-tyksillä olisi paljon annettavaa työhyvinvoin-nin edistämiseksi, sanoo projektipäällikkö Aki Anttila Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeasta.

Hankkeen kautta koulutusta annetaan esimerkiksi vastuuttavan tuen mallista, joka auttaa työyhteisöä tekemään perustehtä-väänsä. Mallin mukaan kaiken perusta on

toisten auttaminen ja jokaisen aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan. Yh-teisiä tavoitteita ei saavuteta, ellei jokainen lenkki lähde mukaan työhön niiden puoles-ta. Mallia on toistaiseksi sovellettu lasten ja nuorten kasvatustyöhön.

Sitoutumista työhön puolestaan edis-tää ihmisen kohtaaminen arvostavasti. Esi-miesten kannattaa samastua työntekijän tilanteeseen ja tarjota turvallisuutta – niin pitkälle kuin mahdollista.

Hyvis Pirkanmaa -hankkeen toteuttaji-na toimivat Tredea Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja: www.tredea.fi/hyvispirkanmaa

T yöturvallisuuskeskus on avan nut nettiin Sykettätyö hön.fi -pal ve lun, joka tukee

työhyvinvoinnin kehit tämistä. Palvelu on suunni-teltu yrityk sille, mutta yhtä hyvin sitä voivat käyt-tää erilaiset tiimit, yksiköt ja muut työhyvinvoin-nistaan kiinnostuneet yhteisöt.

Palvelu tarjoaa rekisteröity neelle käyttä jälle sähköiset työkalut ja mahdollisuuden kutsua koko työtiiminsä niitä käyttämään.

– Työkalujen avulla voidaan saada yhtei-nen kuva siitä, mitä ihmiset ajattelevat työhy-vinvoinnista ja sen tasosta, asiantuntija Jarna Savolainen kertoo.

Kartoituksen perusteella palvelusta saa tie- toa ja käytännön ehdotuksia siitä, miten työ hy-vin vointia voi kehittää. Palvelu on maksuton ja

avoin kaikille. Rekisteröityneille käyttäjille on luvassa myös uutiskirje, jotta työhyvin vointi ei pääse unohtumaan arjen kiireissä.

– Uutiskirjeellä halutaan tuoda jatkuvuutta niin, että työhyvinvoinnin eteen tehdyt toimet eivät jäisi kertaluonteisiksi. Samalla nostetaan joka kuukausi esille uusi teema, Savolainen kertoo.

Sykettätyöhön.fi-palvelun sivuilla on myös tietopankki, joka on kaikkien käytettävissä il-man rekisteröitymistä. Sinne on kerätty laajalta kirjolta työhyvinvointitietoa, joka on käytännön-läheistä ja hyväksi havaittua.

– Tietopankkia voi kuka tahansa käyttää itseopiskelun välineenä ja vinkkien lähteenä, Savolainen vihjaa.

T IES ITKÖ?

Sykettä työhön – tukea netistä

Juha Mieto suosittelee liikkumista, lepäämistä ja rehellisyyttä.

Työturvallisuus-keskuksen asiantuntija

Jarna Savolainen esitteli Work goes

happy -tapahtumassa Sykettätyöhön.fi-

palvelua, josta saa tukea työhyvin-voinnin kehittä-

miseen.

E rittäin tärkiä asia kaikilta osiltaan, to teaa hiihtäjälegenda Juha Mieto

asettuessaan esittämään omaa osuut taan työhyvinvointikiertueen ohjel mas ta.

Mietaan Jussi kehottaa jakamaan vuo-rokauden 24 tuntia kolmeen 8 tunnin jak-soon, joista jokaiselle on oma tehtävänsä. Yksi osa on töitä, toinen luppoaikaa harras-tuksineen kaikkineen. Kolmas 8-tuntinen kuuluu vällyjen väliin.

– Nukkuminen onkin se vuorokauden tärkein hetki, Mieto muistuttaa.

Yhdessä vuorokauden osat muodosta-vat hyvän kokonaisuuden, suorastaan posi-tiivisen kierteen.

– Kun on sekä liikkunut että levännyt, työssä sujuvat hankalammatkin haasteet kuin vettä valaen, ja kotiin voi mennä iloi-sella mielellä, Mieto tuumaa.

Toinen puoli Miedon työhyvinvoinnin reseptiä on työpaikan ilmapiirin pitäminen hyvänä. Hän kannustaa työntekijöitä pysy-mään rehellisinä ja avoimina toisilleen.

Jos yhteiseloon tulee ryppyjä, on pala-verin paikka. Mieto toteaa, että yhdessä pohtimalla asiat saadaan kyllä selviämään, kunhan toimeen ryhdytään.

Mietaan

resepti

työhyvin-

vointiin

Pormestari Timo P. Niemisen puheenvuoro kiertueen nettisivuilla: www.wgh.fi/puheenvuorot

6 VILKKU 6 / 2012

U udistunutta kehittäjäpalkintoa jaetaan ensi keväänä asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-

sarjoissa. Muutos korostaa asiakasnäkökulmaa ja tästä näkökulmasta tehtyjen parannusten pal-kitsemista.

Asiakaslähtöisyys-sarjassa mukana ovat palvelujen parantamiseen tähtäävät ideat ja toimenpiteet. Työyhteisö-sarjaan kuuluvat hy-vinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvät ideat ja toimenpiteet.Uutta on myös se, että kehittämisrahaa voidaan jakaa harkinnanmukaisia summia. Jaossa on edelleen 20 000 euroa, mutta 500 euron ala-rajaa ei enää ole.

Kehittäjä palkinto sai uuden ilmeen, jonka

suunnitteli Anni Björn

henkilöstö- yksiköstä.

Kehittäjäpalkinto korostaa nyt asiakasnäkökulmaa

– Muutoksen ansiosta työsuojelu- ja ter-veysjaoston nimittämä palkintoraati voi miettiä vapaammin palkintoja myös pienille ideoille. Tämä mahdollistaa lisäksi entistä useamman idean palkitsemisen, sanoo henkilöstösuunnit-telija Satu Koski.

Kirjoituskilpailua ei enää järjestetä omana sarjanaan.

Henkilöstöjaosto hyväksyi syyskuussa Ke-hittäjäpalkintoa koskevan uuden konsernimää-räyksen.

Kaikki työntekijät saavat hakeaKilpailuun voi osallistua Tampereen kaupungin henkilöstö. Myös sijaiset saavat hakea kehittäjä-palkintoa. Ehtona on, että työsuhteen pitää olla voimassa myös ensi keväänä, jolloin päätös pal-kintojen jakamisesta tehdään.

– Tuntuu aina hienolta vastaanottaa hake-muksia, joissa palkintoa ehdottaa työntekijän esi-mies tai yksikön johto. Palkintoa ei toki myönnetä erityisesti sen takia, mutta tämä kertoo yksikön yhteistyöstä ja esimiesten tuesta, kertoo raadin puheenjohtajana toimiva Satu Koski.

– Hakemuksessa kannattaa kuvata asia ja sen hyödyt mahdollisimman selkeästi ja tiiviisti arvioinnin helpottamiseksi. Epäselvän hakemuk-sen takia hyväkin asia voi jäädä piiloon.

Hakijana voi olla yksittäisen henkilön lisäksi työyhteisö tai organisaatiorajat ylittävä työryhmä. Palkinto voidaan niin ikään myöntää työyhtei-sölle, työryhmälle tai yksittäiselle työntekijälle.

Työsuojelu- ja terveysjaosto nimeää raadin, joka käsittelee hakemukset sekä tekee esityksen palkittavista ja palkintosummien suuruudesta jaostolle. Palkintosumman jakamisesta päättää jaoston esityksestä pormestari.

Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 2006. Kehittäjäpalkintohakemuksia on tullut vuosittain 50–90. Palkintoja on jaettu 15–20 hakemukselle.

Pienistä ideoista toimintamuutoksiinPalkitut ideat ja toimenpiteet ovat olleet monen-laisia: työtä helpottavan aputelineen ideointi, koko päivähoidon yksikön toimintatapojen muu-tos ja aluepelastuslaitoksen turvallisuusperäkär-ryn keksiminen valistamaan tulen vaaroista sekä pelastamisen ja toisesta välittämisen tärkeydestä.

– Tämä on ollut aina loistava mahdollisuus nähdä, kuinka monipuolista ja mahtavaa työtä kaupungilla tehdään, iloitsee Satu Koski.

Hän kannustaa työntekijöitä hakemaan pal-kintoa. Vain palkittujen nimet julkistetaan.

– Jokainen hakija saa pormestarilta kiitos-kirjeen hakemuksesta, ja palkitut kutsutaan Raa-tihuoneelle kilistämään laseja yhdessä pormes-tarin kanssa.

Palkintosumma maksetaan palkan yhtey-dessä. Palkitut ideat, menetelmät ja hankkeet esitellään Vilkussa.

TEKSTI TUULI O INONEN

Kehittäjäpalkinnon 2013 hakuaika on 1.11.2012– 18.1.2013. Lisätietoja Loorasta: https://www.loora.fi/kehittajapalkinto tai satu.koski@tampere.fi tai 040 801 6236, 31236.

7VILKKU 6 / 2012

K aupungin intranetissä Loorassa on koottu tietotur-vaan ja tietosuojaan liittyvät asiat omalle välilehdel-

leen, jonka nimi on Tietoturva. Jos kyseinen välilehti ei ole suoraan näkyvissä, sille pääsee esimerkiksi suoralla linkillä www.loora.fi/tietoturva tai klikkaamalla Looran pääsivun oikean palstan alaosan ilmoitustaulu-laatikosta Tietoturva.

Tietoturva-sivuilta löytyy muun muassa noin vuosi sit-ten julkaistu Tampereen seudun yhdeksän kunnan yhteinen henkilöstön tietoturvaopas sekä kaupungin tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät ohjeet, määräykset ja verkkokurssit sekä uutispalsta kaupungin ajankohtaisista tietoturvaan liittyvistä asioista.

Jokaisen kaupungin tietotekniikkaa käyttävän henkilön pitää osata tietoturvan perusasiat, jotka on helpointa ope-tella tästä henkilöstön tietoturvaoppaasta ja suorittamalla kaupungin tietoturvaan liittyviä verkkokursseja.

Kaupungilla on tällä hetkellä tarjolla kaksi tietoturvaan liittyvää peruskurssia verkossa: tavallinen peruskurssi ja sitä vastaava tietosuojapainotteinen peruskurssi sote-asioiden kanssa toimiville. Kun on suorittanut näistä jommankum-man, saa kurssit-listalleen puolen vuoden päästä näkyviin tietoturvan jatkokurssin. Näiden kurssien suorittamisesta kannattaa keskustella kehityskeskustelussa, kuten kaupun-

gin tammikuussa uusittu ”Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta” -ohjeistus esimiehille suosittelee tehtä-väksi. Hyvä tavoite on suorittaa tänä tai ensi vuonna jompi-kumpi peruskurssi ja sitten seuraavana vuonna jatkokurssi.

Tietohallinto on vuoden aikana tehnyt merkittävästi töitä tietoturva- ja tietosuojariskien hallitsemiseksi. Seudun yhdeksälle kunnalle on tehty uusi yhteinen tietoturvapoli-tiikka, joka on jo hyväksytty seudun tietoturvaryhmässä ja tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä. Se on tarkoitus käsitellä loppuvuoden aikana jokaisessa kunnanhallituk-sessa ja sen jälkeen ottaa käyttöön. Samalla uusitaan myös käyttö- ja salassapitositoumus yhtenäiseksi sähköiseksi versioksi. Myös eri järjestelmien käyttäjätunnuksien hal-lintaan ja käyttöoikeuksiin liittyviä asioita yhtenäistetään ja ohjeistetaan tekemällä kaupungilta aiemmin puuttunut käyttövaltuuksien hallintamalli eli käyttövaltuuspolitiikka.

Yksi seudun uuden tietoturvapolitiikan tietoturva-periaatteista on ratkaista tietoturvaongelmat mieluummin ennakolta kuin yrittää hoitaa asiaa jälkeenpäin. Tämän mukaisesti toivomme henkilöstön ja esimiesten käyttävän aikaa tietoturva-asioihin perehtymiseen. Se auttaa välttä-mään ongelmia ja suojautumaan esimerkiksi nyt syksyn aikana paljon mediassakin esillä olleilta huijauksilta.

Kuntavaaleissa voit vaikuttaa moneen asiaan

PUHEENVUOROSSAJuha Koivisto, Tietoturvapäällikkö

T ampereen kaupunginvaltuustoon valitaan kuntavaaleissa 67 valtuutettua vuosiksi

2013−2016. Kunnallisvaalien varsinainen vaa-lipäivä on sunnuntaina 28. lokakuuta.

Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Se hyväksyy talousarvion, joka kertoo, kuinka verorahat käytetään palveluihin, kuten koului-hin, terveydenhuoltoon, kulttuuriin, katujen ja asuinalueiden rakentamiseen.

Kaupunginvaltuusto pääsee valitsemaan kaupunginhallituksen, joka sekä valmistelee että panee toimeen valtuuston päätöksiä. Ää-nestäjän ääni painaa myös tilaajalautakuntien kokoonpanossa, sillä niiden jäsenet valitaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta.

Tampereella valtuusto valitsee keskuu-destaan lisäksi pormestarin ja neljä apulais-pormestaria.

Vaalipäivänä 28. lokakuuta äänestyspaikat ovat avoinna kello 9−20. Äänioikeutetut ovat saaneet kotiinsa ilmoituskortin, jossa kerrotaan, missä voivat äänestää vaalipäivänä .

Lisätietoja: www.vaalit.fiwww.tampere.fi/vaalittampere.fi/vaalikone

8 VILKKU 6 / 2012

TEKSTIT JAANA KALL IOMÄKI

KUVAT ARI JÄRVELÄ

Pajasta harjoittelu-

paikka

ohjaaja on sekä nuoren että työpaikkaohjaajan apuna harjoittelujakson ajan.

Pajan ohjaajat auttavat myös vaikkapa asumis- ja talousasioissa.

– Nuorten elämäntilanteet muuttuvat joskus nopeasti. Seurustelun päättyminen saattaa heijas-tua työhön, jolloin nuori tarvitsee ohjaajan tukea. Jos ongelmat ovat vakavampia, ohjaamme sopiviin palveluihin.

ESR-rahoitteinen projekti päättyy ensi vuonna, mutta tulokselliseksi osoittautuneelle toiminnalle toivotaan pysyvää sijaansa Työllisyydenhoidon pal-veluyksikössä Typassa. Harjoittelupaikkojen löytä-misessä ei ole ollut suuria vaikeuksia. Niitä on ollut sekä kaupungin yksiköissä että yrityksissä. Moni on saanut myöhemmin töitä harjoittelupaikastaan.

Joonas Järvinen teki puhdasta jälkeä laitos-huoltajaharjoittelijana ja lomasijaisena Hatanpään terveysasemalla.

Miikael Salonen sai työ-harjoittelupaikan Tamme-lakeskuksen keittiöstä. Palveluvastaava Anne Ei-ranto-Nieminen on ohjan-nut Miikaelin harjoittelua käytännössä. Tyytyväisiä on oltu puolin ja toisin.

ja eväitä työn-

hakuun Vuonna 2009 aloittanut nuorten verkostotyö-

paja oli syyskuuhun mennessä tarjonnut ohjatun työharjoitte-

lupaikan 259 tamperelaisnuorelle. Näistä harjoittelunsa päättäneistä 64 pro-

senttia oli saanut työtä tai jatkanut koulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisy ei Työllisyydenhoidon palve-luyksikön pyörittämässä pajassa ole siis jäänyt vain sanoiksi paperille.

– Kuukaudenkin työsuhde on tärkeä, jos ei ai-kaisemmin ole ollut töissä. Verkostotyöpajan välit-tämät työharjoittelusopimukset tehdään kahdeksi kuukaudeksi, ja niitä voidaan jatkaa sen jälkeen vielä neljällä kuukaudella, ohjaaja Tarmo Kaik-konen kertoo.

– Kohderyhmämme ovat työttömät, 16– 24-vuotiaat ammattikoulutusta saaneet tai kou-luttamattomat nuoret, jotka tarvitsevat tukea työelämään pääsemiseksi. Jollakin voi olla jäänyt useita kouluja kesken, eikä hän tiedä, mitä tekisi tai mikä kiinnostaa. Tämä on yksi käytännön työ-kalu toteuttaa ensi vuoden alusta voimaantulevaa yhteiskuntatakuuta, projektipäällikkö Riina Hii-pakka-Lahti sanoo.

Verkostotyöpaja kannustaa nuoria moni-puolisella ohjauksella, tuella ja byrokratiaa vält-tämällä. Hiipakka-Lahti korostaa vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Omien Facebook-ryhmien ohella niitä tuovat yhteiset kokoontumiset eli ryhmäpäivät.

Nuorelle tukea työssä ja arjessa– Mietimme työelämän pelisääntöjä sekä annam-me työnhaku- ja vuorovaikutuskoulutusta. Me et-simme harjoittelupaikat, ja nuoret hakevat niihin. Työnantaja päättää töihin ottamisesta, Kaikkonen ja Hiipakka-Lahti valottavat.

– Nuoria autetaan tunnistamaan omaa kiinnos-tustaan ja osaamistaan, ja he saavat palautetta har-joittelusta. Työpaikalla heille nimetään oma ohjaaja, joka opastaa käytännön työssä. Verkostotyöpajan

9VILKKU 6 / 2012

Monikielisyys on arvokas voimavara

Tampereella julkaistiin syyskuussa esi-te, joka on käännetty peräti 24 kielel-

le, ja siitä on tehty myös selkosuomenkieli-nen versio. Monikielisyys – arvokas voima-vara -niminen esite on suunnattu kaikille perheille, joissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä.

Esitteessä kerrotaan monikielisyyden hyödyistä ja annetaan vanhemmille neuvoja siitä, miten he voivat tukea lastensa kasvua monikielisiksi.

– Oppaan toivotaan auttavan erikie-lisiä vanhempia ymmärtämään, miksi on arvokasta säilyttää oma äidinkieli ja siirtää se lapselle. Vahva oman äidinkielen tai-to auttaa lapsia omaksumaan paremmin myös suomen kieltä, sanoo perusopetuk-sen maahanmuuttajakoordinaattori Katja Simonen.

Tampereella opetetaan tällä hetkellä 24:ää eri äidinkieltä perusopetuksessa täy-dentävänä opetuksena kaksi tuntia viikossa.

Oman äidinkielen opettajat jakavat esitettä oppilaidensa vanhemmille. Myös päivähoito ja neuvolat jakavat esitettä.

Esitettä voi tilata Multiprintistä Sirkku Latomaan kautta, sirkku.latomaa@uta.fi. Suomenkielinen versio oppaasta tulee myöhemmin Looraan.

Oppaan on ideoinut ja toteuttanut oman äidinkielen opettajien yhdistys Kiel-ten mosaiikki ry. Esitettä ovat rahoittaneet Tampereen kaupunki ja Majaoja-säätiö.

M iki li

Monikielisyys-esite julkaistiin myös japaniksi.

Tänään olen pilkko-nut perunoita, pa-

kannut annosaterioita ja tiskannut. Työhöni kuu-luvat avustavat tehtävät keittiössä. Olen myös tehnyt kääretorttuja valmiista pohjista, kertoo Tampereen Aterian Tamme-lakeskuksen keittiössä ahertava Miikael Salonen.

Hän aloitti työharjoittelijana elokuussa. Vaihte levat ja monipuoliset tehtävät ovat ol-leet 19-vuo tiaan nuorukaisen mieleen. Hän on tyytyväinen myös siihen, että työmarkkinatu-keen tulee työharjoitte lusta ylläpitokorvaus ja korotusosa.

– Työpäivät kuluvat nopeasti, ja t yökaverit ovat mukavia. He ovat suhtautu neet minuun ennakkoluulottomasti ja kär sivällisesti sekä opastaneet aina tarvittaessa, Salonen sanoo.

Hän valmistui lihanleikkaajaksi ammatti-opistosta keväällä 2011. Kesätöiden jälkeen hän oli vuoden työttömänä, kunnes otti yhteyt-tä verkostotyöpajaan siitä kuultuaan.

– Hain ehdotetuista harjoittelupaikoista tänne, koska tämä vastaa eniten omaa alaani, hän perustelee.

Tammelakeskuksen keittiössä niin harjoit-telijasta kuin verkostotyöpajastakin löytyy vain hyvää sanottavaa.

– Aina vain paremmin on mennyt. Miika-el on kova tekemään töitä. Hän mieluummin kysyy, mitä tehdään kuin jää seisoskelemaan. Eikä hänelle tarvitse monta kertaa sanoa oh-jeita, työharjoittelua ohjaava palveluvastaava Anne Eiranto-Nieminen kiittelee.

– On hienoa, että nuorilla on tällainen

mahdollisuus tutustua työelämään. He nä-kevät, onko ala oma. Myös me saamme uu-

sia ideoita. Tämä on op-pimista puolin ja toisin,

kiteyttää tiimiesimies Elina Lahti.

– Ja saamme lisää nuoria ja reip-paita käsiä, Eiranto-Nieminen lisää.

Heidän mielestään harjoittelijoiden työl-listäminen kannattaa.

– Meillä on ollut harjoittelija verkostotyö-pajan kautta aikaisemminkin. Hyöty on mo-lemminpuolinen, ja tämä on meille helppoa. Ei ole mahdotonta paperirumbaa. Me voimme kertoa, millaista harjoittelijaa tarvitsemme.

Tavoitteista sovitaan aloituspalaverissa, ja ohjaajan kanssa voi pohtia tarvittaessa ke-hitettävää. Lisäksi on väli- ja loppuarvioinnit.

Asiakastyöhön sopivia löytyyMyönteisiä kokemuksia on myös Hatanpään terveysasemalla, jossa on työskennellyt use-ampi verkostotyöpajan nuori. Kaksi on saanut myöhemmin työpaikan kaupungilta, ja yksi on jatkanut työelämään oppisopimuskoulu-tuksessa.

– Toiveemme on otettu huomioon, ja harjoittelijan sopivuutta koulutuksen ja ko-kemuksen perusteella on mietitty yhdessä. Toimistoharjoittelijoilta olemme toivoneet alan koulutusta. Laitoshuoltajaharjoittelijoilta on edellytetty vähintään suoritettua hygienia-passia, osastonhoitaja Maarit Maja kertoo.

– Harjoittelijat ovat yllättäneet positiivi-sesti. Useimmat nykyajan nuoret ovat oma-aloitteisia, kohteliaita ja sosiaalisia, mikä on tärkeää asiakastyössä, Maja kehuu.

Joonas Järvinen, 23, sai tuntumaa lai-toshuoltajan työhön Hatanpäälla viime ke-sänä aluksi kuusi viikkoa harjoittelijana. Sen jälkeen pesti jatkui vuosilomasijaisena toiset kuusi viikkoa.

– Tämä oli mielestäni todella kiva työpaik-ka. Mukavaa myös oli, että pääsin harjoittelun jälkeen samaan paikkaan töihin.

Järvinen oli lukion jälkeen noin vuoden työttömänä ja osallistui Kipinä-ryhmään. Hän luonnehtii verkostotyöpajaa toimivaksi.

– Suosittelen. Se on hyvä varsinkin sellai-sille, joilla ei ole vielä työkokemusta. Oppii työnhakua. Ohjaaja tulee mukaan harjoittelu-paikan työhaastatteluun. Ohjaus on hyvää, hän kiittää.

Maarit Maja kiittää nuorta harjoittelijaa.– Joonas on positiivinen persoona, jolla

on hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään koulutuksen kautta.

Työ-

harjoittelussa

aika kuluu

siivillä

10 VILKKU 6 / 2012

Petra Unkila ker-too, että muistelu-laukkujen tavarat on kerätty kirjastoista tai saatu lainaksi Tampereen museois-ta. Myös lahjoitukse-na on saatu tavaraa. Osa esineistä on löytynyt kirpputoreil-ta tai ostettu varta vasten uutena.

hoitohenkilöstö ovat lähteneet rohkeasti avar-tamaan tehtäväaluettaan uusille vesille, toteaa koordinaattori Elina Willberg tilaajaryhmästä.

– Tämä on meille kaikille hyvin innostavaa ja myönteistä yhteistyötä, Willberg jatkaa.

Hoitohenkilöstön ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä on hyviä käytännön kokemuksia jo Kulttuurikaaren ajalta, mutta puolin ja toisin erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen vaatii valmennusta ja yhteistyötä.

– Jotta kulttuuritoimija voi luontevasti ohja-ta ikäihmisten ryhmää päiväkeskuksessa, se vaa-tii keskeisempien toimintaa rajoittavien asioiden ymmärtämistä. Tähän esimerkiksi työväenopisto tarjoaa ”Mitä on vanhuus” -kursseja, joita aio-taan jatkaa, kertoo Willberg.

Kehittämistyöryhmän vetäjän Tuula Haavis-ton mukaan myös henkilöstön työhyvinvoinnin lisääntyminen on tärkeää.

– Kulttuuri on osa ihmisten, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin, elämänlaatua. Hoitotyön-tekijälle annetaan tilaa ja lupa käyttää työssään omia vahvuuksiaan, kertoo Haavisto.

Elina Willberg (vas.), Eeva Päivärinta ja Tuula Haavisto nostavat peukut pystyyn yhteistyölle, jonka avulla kulttuuri ja liikunta saadaan osaksi kaikkien ikäihmisten elämää.

Muistelumatkoja lapsuuteen, tanssia, sir-kusta, musiikkiterapiaa, jumppaa, kuva-

taidetta ikäihmisille… Tarjontaa on, sillä Tam-pere on iso kulttuurikaupunki. Viime vuonna päättynyt Kulttuurikaari-projekti toi kulttuuria ja liikuntaa erityisesti laitoshoidossa olevien ikäih-misten ulottuville, nyt siitä halutaan pysyvä osa ikäihmisten elämää, asuivatpa he sitten palve-lutalossa, laitoshoidossa tai omassa kodissaan.

Kulttuuri ja liikunta ovat keskeisiä asioita ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun säilyttä-misessä ja lisäämisessä.

– Ihmisen ikääntyessä kulttuurin ja liikun-nan merkitys vain kasvaa, vaikka julkinen puhe ja huoli keskittyvät lähinnä sairaanhoitoon ja hoitajien lukumäärään, toteaa ikäihmisten pal-velujen tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta.

Päivärinnan mukaan etenkin museot, kir-jasto, porukalla liikkuminen ja kuntosalit ovat miltei pohjattomia lähteitä, joista ikääntyvät ja iäkkäät kuntalaiset voivat ammentaa aineksia elämänlaatunsa tueksi.

– Esimerkiksi museot ja kirjasto ovat ke-hittäneet uudenlaisia tapoja, joilla tukea ikäih-misten toimintakykyä ja rakentaa mielekästä tätä päivää ikäihmisten omista kokemuksista. Vertaistuki on arjen voimanlähde muisteltaes-sa ja jaettaessa pitkän elämän aikana koettua. Voidaan todeta, että on kannattanut elää ja että elämällä on merkitystä vielä nykyäänkin, sanoo Päivärinta.

Toiminnassa pyritään nyt entistä paremmin huomioimaan myös maahanmuuttajat ja kielivä-hemmistöt. Sen vuoksi tänä syksynä on aloitettu esimerkiksi venäjänkielisten oma kirjallisuuspiiri.

Eri toimijat puhaltavat yhteiseen hiileenKulttuurin ja liikunnan tuomisessa esimerkiksi sairaalaan on pitkälti kyse yhteistyöstä. Mukana ovat ikäihmisten tilaajaryhmä, kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, museot ja työväenopisto. Li-säksi kaupungin omaa tuotantoa täydennetään ostamalla ulkopuolelta muun muassa musiikki-painotteista ryhmätoimintaa.

– Työntekijät tekevät arvokasta, poikki-hallinnollista työtä. Sekä kulttuuritoimijat että

Kulttuuria ja liikuntaa kaikille

ikäihmisilleTEKSTIT MARIKA HAAPALA KUVAT ARI JÄRVELÄ

VILKKU 6 / 2012

Muistelulaukut johdattavat matkalle menneeseen

Liikunnanohjaaja Päivi Nurmikolu-Vilpponen napsauttaa cd-soittimen

päälle ja 15 varttuneempaa jumppaajaa aloittaa reippaat kädenojennukset Kai-ja Koon tahdissa. Näky on tuttu, sillä Pispan palvelukeskuksessa voimistellaan joka viikko. Siellä jumpalla käy lähialueel-la asuvia ikäihmisiä, jotka pitävät kun-nostaan hyvää huolta.

– Jotain rajoitteita ikäihmisten oh-jaamisessa tietysti on, mutta osa 60+ -ryhmäläisistä voi olla paremmassa kun-nossa kuin työikäiset, toteaa Nurmikolu-Vilpponen.

Nurmikolu-Vilpponen on ohjannut Tampereella jo kahdeksan vuotta ikä-ihmisten jumppia sekä erityisryhmien liikuntaa.

Tietopalvelusihteeri Petra Unkila kirjaston koti- ja laitospalveluis-

ta on koonnut kolme matkalaukullis-ta tavaraa ikäihmisten muisteluhetkiä varten.

Jokaisella laukulla on oma teeman-sa. Pula-ajan laukusta löytyy esimerkiksi kenttäpostia, ostokortteja ja keittokirja. Saunalaukussa taas on saippuaa ja pyyhkeitä sekä tamperelaisia tekstejä yleisistä saunoista. Kolmannen laukun mukana matkustetaan 1930–1950-lu-vuille ja muistellaan lasten leikkejä ja koulunkäyntiä repun, rihvelitaulun, aa-pisten ja lastenlaulujen avulla.

Laukuissa on jokaiselle aistille jota-kin: voi lukea kirjoja ja katsella vanhoja valokuvia, tunnustella pula-ajan pape-rikangasta, kuunnella kuinka löylyvesi sihahtaa kiukaalla tai haistella koivun tuoksua. Kaikkeen saa koskea, sillä esimerkiksi valokuvat ja kortit on lami-noitu tai laukussa on kopio alkuperäi-sestä kuvasta.

– Jokaisessa laukussa myös kier-tää kirja, johon voi kirjoittaa omia muisteluhetkessä herääviä muistoja, kertoo Unkila.

Laukut ovat osa kirjaston uutta työmuotoa, jonka avulla tuodaan kult-tuuria ikäihmisten luo. Vastaavanlaisia muistelukasseja ja -arkkuja on myös museoilla. Yhteensä Tampereella nii-tä on kymmenkunta. Laukkujen on tarkoitus kiertää palvelukeskuksissa ja vanhainkodeissa, joissa esimerkiksi askarteluohjaajat voivat pitää muis-teluhetkiä.

Unkila opastaa tarvittaessa lauk-kujen käyttöön, mutta muisteluhetkien järjestäminen onnistuu esimerkiksi pal-velukeskusten henkilökunnalta helposti itsenäisestikin.

– Ei tarvitse olla historian asian-tuntija, sillä laukussa on ohjeita, jotka helpottavat muistelua, sanoo Unkila.

Jumppa

pitää

ikäihmiset

kunnossa

– Ihania ihmisiä kaikki, olen kyllä tykännyt työstäni.

Ikäihmisille hän vetää erilaisten voimisteluryhmien lisäksi kuntosalihar-joittelua, venyttelyä ja vesiliikuntaa. Hänen toimialueensa on Länsi-Tampe-re, niinpä aamulla ennen Pispan pal ve-lukeskuksen jumppia hän on jo vetä-nyt tuolivoimistelua Männistöntuvalla Lentävänniemessä ja kuntovoimistelua

Rientolassa Lielahdessa. Yli 60-vuotiaille tarkoitetut liikun-

taryhmät ovat hyvin suosittuja ja tulijoi-ta olisi esimerkiksi kuntosalille enem-män kuin voidaan ottaa.

– Liikunnan lisäksi jumppa on tär keä sosiaalinen tapahtuma, jossa vaih detaan kuulumisia ja tavataan toi-sia ihmisiä, kertoo Nurmikolu-Vilppo-nen.

TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ KUVAT ARI JÄRVELÄ

Rungossa olevat kolot ja halkeamat voivat kertoa puun huonosta kunnosta. Heli Vuorilampi tarkastaa koivun kunnon mikroporan avulla.

Tampereen Eteläpuiston helmiä ovat iäkkäät koivut, uljaat mongolianvaahterat ja rannas-

sa kasvavat näyttävät männyt. Myös tuulessa keinuvista salavista muutamat ovat puulajitie-teellisesti harvinaisia.

− Teimme kesän aikana puustoselvitystä Ra-tinanrannassa. Kartoitimme, mikä Eteläpuistossa on arvokasta ja säilyttämisen arvoista. Aluees-ta tulee todennäköisesti suunnittelukilpailu, ja selvitys kuuluu kilpailun aineistoon, Tampereen Infran puuasiantuntija Heli Vuorilampi kertoo.

Vuorilampi valmistui arboristiksi eli puun-hoitajaksi vuonna 2000 ja aloitti työt kaupungin puuasiantuntijana vuonna 2006. Sitä ennen hän työskenteli puutarhurina. Atalan toimipisteessä paiskii töitä hänen lisäkseen kaksi arboristia, seitsemän metsuria, metsurien työnjohtaja sekä metsänhoitopäällikkö.

− Koen olevani unelma-ammatissani. Pidän työssäni lähes kaikesta. On hienoa työskennellä porukassa, joka on aidosti innostunut työstään.

Mikroporalla tietoa puun terveydestäHeli Vuorilampi arvioi työssään puiden kuntoa. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä vain puiden runkojen ollessa sulia, joten tarkastukset ajoit-tuvat toukokuun ja joulun väliin. Päiväkotien ja koulujen pihoissa olevia puita tarkkaillaan eri-tyisen huolellisesti, jottei vaaratilanteita pääsisi syntymään.

Puuasiantuntijan tärkein työkalu on omien aistien ja arboristin koulutuksesta saadun tiedon

lisäksi mikropora, jonka millinpaksuisen terän avulla saadaan tietoa puun kunnosta. Ohut terä ei vahingoita herkkää kohdetta, mutta suoraan tietokoneelle tallentuva käyrä kertoo, miten tihe-ää ja tervettä puuaines on.

Lahot ja huonokuntoiset puut joudutaan kaatamaan, etteivät ne aiheuttaisi vaaratilan-teita. Vuorilammen mukaan tämä on työn ikä-vimpiä puolia, koska hienoista puista on joskus vaikea luopua.

− Suosikkipuistojani ovat Hatanpään puis-tokartano ja Näsilinnan puisto. Pyynikin kirkko-puistosta löytyy myös vanhoja puita.

Vuorilampi päivittää parhaillaan kaupungin puurekisteriä. Rekisteriin merkitään yksityiskoh-taista tietoa esimerkiksi puiden kasvupaikasta ja mitoista. Myöhemmin rekisteristä on tarkoitus saada esiin puunhoidon työohjelma eli tietylle vuodelle suunnitellut toimenpiteet.

− Rekisteristä voidaan myös tarkistaa puun tiedot, kun esimerkiksi kuntalaiset soittelevat kertoakseen tai kysyäkseen puista.

Vuorilampi toimii työnjohtajana arboristeille ja johtaa myös puunhoito- ja taimistotöitä sekä kausikasvien istutuksia.

− Osallistun työvuosisuunnitelman tekemi-seen, mutta tilauksia ja kyselyitä tulee myös kau-pungilta ja kuntalaisilta. Kuntalaiset soittelevat esimerkiksi myrskyn vuoksi kaatuneista puista. Käyn tarkastamassa, ovatko puut kaupungin mailla ja miten ne ovat siirrettävissä pois. Jos joku vaurioittaa puita tai puut vahingoittavat jonkun omaisuutta, teen myös korvausarvioin-tikäyntejä.

Tuore puukiipeilyn Suomen mestariPuukiipeilytekniikan opetus on osa arboristin koulutusta. Kiipeilytaitoja tarvitaan esimerkiksi puiden hoitotöissä sekä niitä kaadettaessa. Tur-vallisen työn takaavat oikea tekniikka ja varus-teet, kuten kiipeilyyn tarkoitetut köydet ja kypärä.

Vaikka Heli Vuorilampi kiipeilee työssään harmillisen vähän, sujuu se silti tottuneesti: hän on nimittäin tuore puukiipeilyn Suomen mesta-

Puuasiantuntija Heli Vuorilammen mukaan muutamat Eteläpuiston rannassa kasvavista salavista ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa.

Arboristi tuntee kaupungin puut

VILKKU 6 / 201212

ri. Pyynikillä toukokuussa järjestetyissä kotikisoissa kolmas kerta sanoi toden ja Vuorilampi palkittiin naisista parhaimpana.

− Puukiipeilyn SM-kilpailu järjestetään arbo-risteille vuosittain, ja kil-pailussa testataan taitoja muun muassa hoitokiipei-lyssä, puusta pelastami-sessa, nopeuskiipeilyssä sekä jalkalukkotekniikas-sa. Finaalipäivänä puussa tehdään erilaisia tehtäviä, kuten oksalla kävely, Vuo-rilampi kertoo.

13VILKKU 6 / 2012

Arvostettu festivaali, tinkimätön ohjelmisto ja marraskuun valopilkku – Tampere Jazz

Happening kerää kiittäviä määritelmiä niin Suo-messa kuin kansainvälisestikin. Tapahtuman tai-teellinen johtaja Juhamatti Kauppinen ei epä-röi myöntää, että Tampereen festivaalijärjestäjillä on homma hanskassa.

Kauppinen on vastannut Tampere Jazz Hap-peningin ohjelmistosuunnittelusta vuodesta 2002 lähtien. Tämän vuoden kattausta hän katselee tyytyväisenä, vaikka kiirehtiikin huomauttamaan, että koskaan ei voi saada kaikkea haluamaansa. Artistien aikataulut ja hinnat asettavat ohjelmis-tosuunnitteluun oman haasteensa.

– Tiedusteluja tehdään todella paljon, ja verkkoja saa olla laittamassa vesille koko ajan. Toisaalta festivaalin maine on hyvä, joten artis-tit tulevat tänne mielellään, Kauppinen kertoo.

Jukka Eskola Quintet esiintyi viime vuoden Happeningissä täyteen myy-dyn Telakan lavalla.

– Happening on nyt sopivan kokoinen ja kävijälle sujuva: on kolme hyvää lavaa saman pihan äärellä.

Laajenemisen asemesta kes kitytään si sältöön. Tinkimät-tömyys on määritelmä, jonka Kauppinen liittää mielellään ohjelmistovalintoihin.

– Kuulijalle ei tarjota ihan sitä kaikkein helpointa vaihto-ehtoa, ja samalla venytetään jazzin käsitettä vähän suuntaan jos toiseenkin, hän kuvaa.

Oman kädenjälkensä Kaup-pinen tunnistaa ennen kaikkea siinä, että Happening on saa-

nut uusia, nuoria kävijöitä liikkeelle. Torstain ja sunnuntain ilmaiset konsertit antavat kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden päästä sisälle Happeningin tunnelmiin.

Vuoden festivaali 2012Finland Festivals on valinnut Tampere Jazz Hap-peningin Vuoden festivaaliksi 2012. Valinnan perusteluissa ei kehuja säästellä: tapahtuma on ajan hermolla, löytää kiinnostavimmat esiintyjät, suhtautuu jazziin avarakatseisesti ja on suoras-taan marraskuun valopilkku. Tampereella kiitok-siin suhtaudutaan varsin rauhallisesti.

– Tietysti se antaa lisäarvoa ja motivoi, kun tällä tavoin maanlaajuisesti noteerataan, Kaup-pinen muotoilee.

Tampere Jazz Happening soi 1.–4. marras-kuuta Tullikamarin Pakkahuoneella, Klubilla ja Telakalla. Tarkemmat tiedot ohjelmistosta ovat tapahtuman sivuilla osoitteessa www.tampe-remusicfestivals.fi/jazz/ohjelma/. Netissä on tarjolla myös musiikkinäytteitä festivaalin esiin-tyjiltä.

Taiteellisen johtajan tärpitVijay Iyer Trio

”Tämän ajankohtaisempaa esiintyjääei voi keksiä juuri nyt.”

John Scofield Trio”Legenda, joka nähdään Tampereella

22 vuoden tauon jälkeen.”Actuum, WorldService Project ja

Big Blue”Uusia tuttavuuksia torstai-illassa. Näitä kannattaa aina suositella.”Klubin maailmanmusiikki-illat

perjantaina ja lauantaina.

Tampereella on myös tarjottavanaan houku-tus, jota muilla jazzfestivaaleilla ei ole. Täällä ni-mittäin voi päästä uimaan kylmässä ja pimeässä.

– Viemme festivaalin vieraita ja artisteja Rauhaniemeen joka vuosi, ja moni oikein odottaa pääsevänsä sinne, Kauppinen naurahtaa.

Jazzfestivaalin vuosirytmiin ei juuri taukoja mahdu. Kun yksi festivaali on saatu päätökseen, suunnataan kohti seuraavaa. Jotta homma py-syy hanskassa, tarvitaan jatkuvaa innostusta ja alan seurantaa, verkostoitumista ja paljon työtä.

Yhden pihan ympärilläViime vuonna Tampere Jazz Happening vietti 30-vuotisjuhlaansa ja ylitti samalla 10 000 kä-vijän rajan. Tapahtuma on vuosien varrella kas-vanut ja kehittynyt, ja Kauppisen mukaan se on saavuttanut mittansa.

14 VILKKU 6 / 2012

Meneillään on alkusammutusharjoitus. Laitoshoidon turvallisuuspäällikkö Pasi

Keinonen opastaa Koukkuniemen henkilökun-taa sammuttamaan tulipalon alkuja sammutus-peittoja ja vaahtosammuttimia käyttäen. Laitos-hoidossa turvallisuus koetaan kaikkien asiaksi: tänä vuonna alkusammutuskoulutuksiin on osal-listunut jo 600 henkeä. Keinonen kertoo, että turvallisuuden parantamiseksi tehdään paljon ennakoivaa työtä

− Aluksi irrotetaan sokka ja sitten letku suunnataan liekkien juureen, Keinonen opastaa vaahtosammuttimen käytössä.

Tämän vuoden aikana laitoshoidossa on tehty poikkeuksellisen suuri työ turvallisuuden parantamiseksi. Alkusammutusharjoitusten li-säksi turvallisuuspäällikön johdolla on kierretty Koukkuniemen, Rauhaniemen sairaalan, Kaupin sairaalan ja Hatanpään puistosairaalan kaikki osastot. Nämä sisäiset palo- ja turvallisuustar-kastukset alkoivat helmikuussa.

− Tarkastuksien ideana oli saada koko lai-toshoidon henkilökunta tekemään turvallisuus-työtä. Yhdessä on helpompi havaita epäkohtia, Keinonen kertoo.

Keinosen mielestä tarkastuksien tärkein tavoite on saada aikaan muutosta, jolla varmis-

tetaan potilasturvallisuus, helpotetaan työnte-kijöiden arkea ja parannetaan sen kautta myös tyytyväisyyttä työhön. Esimerkiksi pienet tekniset ratkaisut, kuten helposti avattavat ovet, voivat helpottaa työtä merkittävästi, jolloin hoitohenki-löstö pystyy paremmin keskittymään varsinaisiin työtehtäviinsä.

− Pyrimme tekemään tarkastuksista jatku-mon ja henkilökunnan kanssa yhdessä paran-tamaan työssä jaksamista ja viihtyvyyttä, Kei-nonen sanoo.

Työsuojelupäällikkö Virva Iisalan mukaan työn tekee Koukkuniemessä erittäin haastavaksi laitoshoidon suuruus ja se, että erityyppisissä rakennuksissa työskennellään kellon ympäri. Vaikka haasteita riittää, koulutus ja yhteistyö minimoivat riskejä.

Turvallisuudesta tapa toimiaTarkastuksissa käytiin läpi paloturvallisuuteen liittyviä asioita, joiden lisäksi keskityttiin erityi-sesti pistostapaturmien ehkäisyyn sekä lääke-turvallisuuteen. Mukana kierroksilla olivat Pasi Keinosen lisäksi työsuojelupäällikkö Virva Iisala,

työsuojeluvaltuutettu Ritva Tuokko, hoitotyöstä vastaava päällikkö sekä osaston esimies tai joku muu henkilökuntaan kuuluva. Usein mukana oli myös talon työsuojeluasiamies.

− Neulojen käsittely on osastoilla nykyään turvallisempaa, sillä niiden varastointiin ja keräi-lyyn saatiin muutoksia parantamalla keräilyasti-oita, Keinonen kertoo.

− Kierroksilla tarkastettiin kaikki pikapalo-postit, joiden toimivuus täytyy tästä lähtien tar-kastaa vuosittain. Sammutuspeitteitä on myös tuotu osastoille lisää. Lisäksi pelastussuunni-telmat ovat vaatineet päivitystä, sanoo Iisala.

Keinosen ja Iisalan mielestä työsuojeluasia-miehet tekevät osastoilla loistavaa työtä. Työ-suojeluasiamiesten koulutukset ovat tärkeitä, jotta turvallisuusasiat pysyvät tuoreina mielessä. Tavoitteena on, että turvallisuudesta tulisi osas-toilla tapa toimia.

Koivula-talossa työskentelevä perushoita-ja, työsuojeluvaravaltuutettu Tiina Mäki on samaa mieltä.

− Mielestäni on hyvin tärkeää, että henkilö-kunta tietää, mitä on tehtävä, kun oikea tilanne tulee eteen.

Iisala ja Keinonen toivovat, että heihin otettaisiin yhteyttä kaikissa riskitilanteissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. On parempi ennakoida ajoissa kuin maksaa myöhemmin. Osastoille tullaan myös mielellään puhumaan, kun osastonhoitajat pyytävät.

− Laitoshoidon työturvallisuus paranee koko ajan, Keinonen iloitsee.

Työturvallisuus on Koukkuniemessä yhteinen asia

Vastaava sairaanhoitaja Marita Pausola ja työ-suojelupäällikkö Virva Iisala varmistavat, että tämäkin pikapaloposti on tarkastettu. Pika-palopostien toimivuus täytyy tästä lähtien tar-kastaa vuosittain.

TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ

15VILKKU 6 / 2012

Siivooja Ritva Vähä-Peltomäki aloittaa työt joka arkiaamu kello seitsemän. Tämä

on tuttu rutiini, sillä hänen työpäivänsä ovat kestäneet aina seitsemästä puoli neljään. Ve-dettyään siniset työvaatteet ylleen siivooja kerää puhtaat mopit ja liinat mukaansa siivousvau-nuun ja aloittaa kierroksen. Frenckellin käytävät, toimistot, kahvihuoneet ja wc-tilat puhdistuvat ammattilaisen käsissä.

Vähä-Peltomäen aluetta ovat Frenckellin toinen ja kolmas kerros, ja hän huolehtii vuorol-laan myös ravintolan siisteydestä. Frenckellissä työskentelee viisi vakituista siivoojaa.

− Meitä on tällä hetkellä naisporukka, mut-ta välillä sijaisina on ollut myös miehiä. Töitä on mukavaa tehdä, koska tulemme hyvin toimeen.

Vähä-Peltomäen siivoojan ura alkoi Tampe-reen kaupungin tilakeskuksessa 14 vuotta sitten. Hän oli työskennellyt parikymmentä vuotta teks-tiilialalla Suomen Trikoolla ja kaipasi elämäänsä uusia haasteita. Vähä-Peltomäki hakeutui aluksi

Asukkaat ovat tyytyväisiä Koukkuniemen hoitoon

Koukkuniemen asukkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä saa-maansa hoitoon. Tämä selvisi asiakastyytyväisyyskyselystä, jossa kysyttiin asukkailta, mil-laisena he kokevat elämänsä Koukkuniemessä.

Noin 80 prosenttia vastanneista asukkaista koki, että heitä hoidetaan hyvin tai erinomaisesti. Kyselyyn vastanneet arvioivat hoidon 3,75:n arvoiseksi asteikolla yhdestä viiteen. Noin 77 pro-senttia vastanneista oli sitä mieltä, että heillä on koko ajan tai melkein aina hyvä olla Koukkuniemessä.

Yli 56 prosenttiavastanneista asukkaista oli sitä mieltä, että he saavat hoitohenkilökunnalta riittä-västi aikaa itselleen. Henki-lökunta koettiin kiireiseksi, mutta siitä huolimatta erittäin ystävälliseksi ja ammattitai-toiseksi.

Noin 86 prosenttiavastanneista ajatteli, että Koukkuniemessä saa elää haluamallaan tavalla: liikkua, nukkua ja käydä wc:ssä itsel-le sopivaan aikaan.

Vastaajien mielipiteet jakautuivat ulkoilun suhteen: noin 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ulkoile-maan pääsee riittävän usein ja noin 32 prosentin mielestä ulkoilumahdollisuuksia ei ole tarpeeksi. Kyselyä varten haastateltiin 97:ää Koukku-niemen asukasta.

TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ

metallikursseille ja koulut-tautui koneistajaksi, mut-ta lama teki työnhausta lähes mahdotonta. Hän ei kuitenkaan lannistu-nut, vaan aloitti työt sii-voojana.

− Kiersin aluksi eri pai koissa, mutta myö-hem min työskentelin pi-dempään Peltolammin ja Kissanmaan kou luilla. Frenc kellissä olen tehnyt töitä neljä vuotta. Frenc-kell on kouluihin verrat-tuna mukava työ paikka, koska kouluil la on hie-

man sotkuisem paa, eivät-kä roskat aina päädy roskikseen asti, Vähä-Peltomäki kertoo.

Uuden oppiminen virkistää mieltäRitva Vähä-Peltomäen mukaan siivoojan työssä on parasta se, että työt saa suunnitella ja tehdä itsenäisesti. Hänen mielestään asiakkaat ovat mukavia ja heidän kanssaan on helppo sopia asioista. Vähä-Peltomäen mieltä lämmittää myös asiakkaiden antama positiivinen palaute.

− Siivoojan työ on raskasta, enkä ole enää niin hyvässä kunnossa kuin ennen. Joudun työssäni kantamaan painavia jätesäkkejä ja kävelemään paljon ja siksi väsyn välillä, Vä hä-Peltomäki kertoo työn haasteista.

− Pidän vapaa-ajalla kuntoani yllä lenk-keilemällä silloin tällöin. Myös venyttely on tär-keää fyysisesti raskaan työn jälkeen.

Vähä-Peltomäki haluaa kehittää itseään ja oppia uutta. Teollisuusompelulinjan ja ko-neistajan tutkinnon suoritettuaan nainen opis-keli vielä oppisopimuksella laitoshuoltajaksi muutama vuosi sitten. Lisäksi mielen pitävät virkeänä ristikot, joita hän täyttää mielellään vapaa-ajallaan.

16

Suomeen tulleet pakolaistaustaiset maahan-muuttajat kantavat usein poikkeuksellisen

raskasta taakkaa. He ovat eläneet kriisialueilla ja kokeneet järkyttäviä tapahtumia, kuten ki-dutusta, pahoinpitelyä tai raiskauksia. Julman menneisyyden takia monet maahanmuuttajat voivat henkisesti pahoin.

Tampereen mielenterveysongelmista kärsi-viä maahanmuuttajia on hoidettu yli kymmenen vuoden ajan heille tarkoitetulla kunnallisella psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikalla.

Irma Tähkävuori opastaa, kuinka erilaisilla liike-harjoituksilla voidaan rauhoittaa potilaan mieltä.

TEKSTI PÄIV I PAJULA

KUVAT SUSANNA LYLY

MITÄ TE ILLÄ TEHDÄÄN?

Tampere uranuurtaja:

Maahanmuuttajien mielenterveyttä hoidetaan

omassa yksikössä

VILKKU 6 / 2012

Poliklinikan toiminnasta vastaava psykiatri Tapio Halla on maahanmuuttajien mielen-terveyden hoidon uranuurtaja Suomessa. Hän on tutkinut ja hoitanut maahanmuuttajia sekä kehittänyt monikulttuurista psykiatriaa ja psyyk-kisten traumojen hoitoa jo 16 vuotta. Viime vuo-sina poliklinikan potilasmäärät ovat kasvaneet.

− Hoidamme vuosittain noin 200:aa poti-lasta, joista iso osa tulee tällä hetkellä Afganis-tanista ja Irakista, Halla kertoo.

Psykiatrin työhön kuuluvat hoidon suun-nittelu, työkykyarvioinnit, terapia ja lääkityksen määrääminen. Sarviksen tiloissa sijaitsevassa yk-sikössä Hatanpäällä työskentelevät myös fysiote-rapeutti Irma Tähkävuori ja sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Helin. Kolmikko kouluttaa ja neu-voo sosiaali- ja hoitoalan työntekijöitä ympäri Suomea, joten Tampereen poliklinikka on tullut tunnetuksi laajemminkin terveydenhoitoalalla.

Työryhmä on pysynyt jo vuosia samana muutamia sijaisjaksoja lukuun ottamatta.

– Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä ja saamme toisiltamme tukea työn vaikeinakin hetkinä, Tähkävuori kertoo.

Keho reagoi stressiinMaahanmuuttajien yleisimpiä mielenterveyson-gelmia ovat traumaperäiset stressihäiriöt ja ma-sennus. Stressihäiriö voi aiheuttaa esimerkiksi ylivireyttä, jolloin ihminen on ikään kuin koko ajan hälytystilassa. Tällaiset potilaat voivat olla ärtyneitä ja kyvyttömiä keskittymään.

− Psyykkiset häiriöt hankaloittavat kielen oppimista ja näin myös sopeutumista uuteen maahan sekä kulttuuriin, Tapio Halla kertoo.

Fysioterapeutti Irma Tähkävuoren mukaan monet mielenterveyden häiriöt vaikuttavat suo-

17VILKKU 6 / 2012

raan potilaiden vartaloon. Mieli ja keho kun ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa.

− Kehomme kantaa sen, mitä mielemme ei jaksa käsitellä. Tästä syystä traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa kipua, särkyä, hengitysvaikeuksia tai lihasjännitystä, Tähkä-vuori kuvailee.

Potilaiden fyysisiä oireita lievennetään psy-kofyysisellä fysioterapialla, joka ei rajoitu ainoas-taan yhden vartalonosan hoitamiseen. Tarkoitus on pitää huolta sekä kehosta että mielestä koko-naisvaltaisesti. Stressihäiriöstä kärsivää potilas-ta rauhoitetaan muun muassa liikeharjoittelun, hieronnan ja kosketuksen avulla.

Maahanmuuttajapotilaiden hoitojaksot ovat usein pitkiä, ja niihin sisältyy kotikäyntejä ja tukikeskusteluja.

− Edistämme potilaiden paranemista myös järjestämällä allasterapiaa ja kuntosaliohjausta, Tähkävuori kertoo.

Potilaskäynneillä tarvitaan tulkkiaErikoissairaanhoidon poliklinikasta huolimatta maahanmuuttajien hoitoon pääsy ei ole Tapio Hallan mukaan perusterveydenhuollossa erityi-sen hyvällä tolalla. Maahanmuuttajat eivät esi-merkiksi pysty varaamaan aikaa lääkärille pu-helimitse, ja viranomaisen on järjestettävä aina tarvittaessa tulkki potilaskäynneille. Yhteisen kielen puuttuminen viivästyttää hoitoja.

Mielenterveysongelmista kärsivät maahan-muuttajat ohjataan psykiatrian poliklinikalle lääkärin lähetteellä.

Toisinaan hoidon aloittamista hankaloit-taa potilaan eriävä käsitys sairaudestaan ja sen hoidosta. Kaikissa kielissä, kuten kurdin kielessä, ei ole esimerkiksi masennusta merkit-

sevää sanaa lainkaan. Hallan mukaan monet maahanmuuttajapotilaat pelkäävät psykiatriaa ja leimautumista.

− Lisäksi joillakin lääkäreillä ja sosiaali-toimen työntekijöillä on valitettavasti edelleen asenteellisia ongelmia maahanmuuttajia koh-taan, ja siksi avun saaminen voi olla joskus vaikeaa, Halla arvelee.

Mielenterveyden palveluihin vaikuttavat myös perusterveydenhoidon niukat työvoima-resurssit. Poliklinikan työntekijät toivovatkin, että Hervannassa sijaitsevaan maahanmuutta-jien terveyspalveluyksikköön saataisiin maahan-muuttajien hoidosta vastaava lääkäri nykyisen terveydenhoitajan rinnalle.

”Töissä maailmanympärimatkalla”Jotta potilaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa, poliklinikan työntekijät ovat jatkuvasti yhteydessä useisiin eri viranomaisiin. Maahan-muuttajien asioita selvitetään muun muassa työvoimaviranomaisten, ulkomaalaistoimiston ja Pirkanmaan tulkkikeskuksen työntekijöiden kanssa. Vaikka kulttuurierot lisäävät hoitotyö-hön haastavuutta, ne myös avartavat maail-mankuvaa.

− Tämä on vähän kuin olisi maailmanympä-rimatkalla töissä. Kaikesta huolimatta ihmisluon-to on kuitenkin pohjimmiltaan samanlainen joka puolella maailmaa, Tapio Halla sanoo.

Suuri osa poliklinikan potilaista toipuu työ-kykyisiksi, joten kolmikko voi olla ylpeä teke-mästään työstä.

− Työ maahanmuuttajien parissa on erittäin antoisaa. Täällä kuulee hienoja selviytymista-rinoita. Totta kai rankkaakin on, niinpä välillä itketään ja sitten taas nauretaan, Halla kertoo.

Muumilaakson väki muuttaa

Tove Janssonin alkuperäisiä muumi-taideteoksia esittelevä Tampereen

taidemuseon Muumilaakso ja sen työn-tekijät muuttavat.

Pääkirjasto Metson pohjakerrokses-sa 25 vuotta majaillut museo on suljettu muuton ajan 26. marraskuuta alkaen. Se avaa ovensa tammikuun ensimmäisellä viikolla Tampereen taidemuseon alaker-rassa kymmenen minuutin kävelymatkan päässä entisestä sijainnistaan.

Taidemuseon suojissa Muumilaakso odottaa lähivuosina toteutettavaa uutta museotilaa. Syynä väliaikaisiin tiloihin siirtymiseen on pääkirjasto Metson re-montti. Muutolla varmistetaan, ettei remontista aiheudu vaaraa korvaamat-tomien taideteosten turvallisuudelle.

Muumilaakso ja Tampereen taidemuseo ovat avoinna 2.1.2013 alkaen ti–pe 9–17, la–su 10–18. Muumilaakson viimeinen aukiolopäivä Metsossa on sunnuntai 25.11.Muumilaakson kauppapuoti jää entiselle paikalleen Metson alakertaan.

Fysioterapeutti Irma Tähkävuori, sosiaalityöntekijän sijainen Merja Mäkelä ja psykiatri Tapio Halla korostavat, että mielenterveystyön perusta on luottamuksellinen vuorovaikutus potilaan kanssa.

Muumit lähtevät marraskuussa evakkoon Tampe-reen taidemuseon alakertaan.

18 VILKKU 6 / 2012

KI ITOKSIA

Sydämelliset kiitokset kaikille, jotka muistitte minua siirtyessäni eläkkeel-le. Lämminhenkinen juhla puheineen, lauluineen ja lahjoineen jää lähtemät-tömästi mieleeni. Seija Turpeinen

Lämmin kiitos teille kaikille yhteisistä työvuosista ja muistamisesta jäädessä-ni eläkkeelle. Pirjo T. Aalto

Poistumisharjoitus osoitti tarpeellisuuten-sa keskusvirastotalossa syyskuun lopus-

sa. Hälytys ei kuulunut kaikkiin paikkoihin tai kuului liian vaimeasti.

– Havaitut puutteet korjataan välittömäs-ti. Toinen harjoitus täytyy järjestää jo ennen ensi kesää, selvittää henkilöstösuunnittelija Sami Uusitalo henkilöstöyksiköstä.

Uusitalon mukaan harjoitus sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Koko virastotalon henkilöstö poistui rakennuksesta ja meni suoraan ko-koontumisalueelle.

– Henkilöstö tiesi etukäteen harjoitukses-ta, ja niin onkin parempi kuin että harjoitus tulisi yllätyksenä. Jos poistumisharjoituksesta ei tiedoteta etukäteen, se saattaa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia ja tapaturmien riski kasvaa.

Poistumisharjoitusta järjestettäessä on muistettava kiinteistöön sovitut tapaamiset, eikä se saisi kohtuuttomasti haitata kuntalai-sille annettavaa palveluakaan.

Tulipalotilanteessa virastotalossa ei ole mahdollista käyttää kulunvalvontajärjestelmää sen selvittämiseen, ketkä ovat olleet sillä het-kellä työpaikalla. Etukäteen nimetyt turvalli-suusvalvojat varmistavat tilojen tyhjentymisen, ja työyhteisö katsoo kokoontumispaikalla, että kaikki työssä olleet ovat päässeet ulos raken-nuksesta. Kokoontumispaikalla kerrotaan ti lanteesta se, mitä sillä hetkellä tiedetään.

– Poistumisharjoituksia täytyy järjestää kaikissa kaupungin kiinteistöissä säännölli-sesti. Harjoitukset ylläpitävät tietoa turvalli-suuteen liittyvistä tekijöistä, ja niistä saa arvo-kasta tietoa asioista, joihin on syytä varautua paremmin, Sami Uusitalo korostaa.

Pelastuslain mukaan kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan raken-nuksesta. Kaupungin jokaiselle kiinteistölle pitää olla nimettynä turvallisuusjohtaja, joka päivittää kiinteistön pelastussuunnitelmaa.

Keskusvirastotalossa työskennelleet

remonttimiehet lähtivät muiden mukana virasto-

talosta ulos.

Esimiespäivä marraskuussaEsimiespäivä järjestetään jälleen 6. marraskuuta kello 12–16 Tampere-talossa. Päivän tavoitteena on tarjota esimiehille mahdollisuus tavata kollegoja sekä mennä kuulemaan pääesiintyjä Mikko Kuustosen näkö-kulmia asenteeseen, aikaan ja luovuuteen. Päivi Rautiainen innostaa esimiehiä luovuuteen taidepajoissa. Iltapäivän aikana esimiehet verkostoi-tuvat ja kirkastavat yhdessä ajatusta siitä, mitä on olla Tampereen tekijä.

Aluepelastuslaitos voitti Tampere golfinHenkilöstön Tampere golfissa pronssia ottivat Tammerkoski-Klassillisen koulun joukku-een Jussi Melkko (vas.), Henri Kalliomeri ja Petteri Kylliäinen, kultaa ja joukkuekilpai-lun kiertopalkinnon Jarmon kilven Aluepelastuslaitoksen joukkueen Matti Isotalo, Timo Silander ja Sakari Bragge sekä hopeaa Tampereen Veden joukkuueen Riku Pulli, Tommi Kivimäki ja Pekka Seppä. Pis-tebogey-sarjan voitti vs. palomies Sakari Bragge.

Virastotalon väki harjoitteli hätäpoistumista

Muumiot-näyttelyyn kaksi yhden hinnalla

Tampereen kaupungin työntekijät saavat joulukuussa Vapriikin Muumiot-näytte-

lyyn kaksi lippua yhden hinnalla. Mukaansa muumioita ihmettelemään voi kutsua vaikkapa perheenjäse-nen tai ystävänsä.

Muumiot – matka kuole-man valtakuntaan -näyttely vie kävijän muinaiseen Egyptiin. Vapriikin Muumiot-näyttely on koottu yhdessä Firenzen egyptologisen museon kans-sa. Näyttely perehdyttää muun muassa palsamoinnin ja muu-mioinnin saloihin.

Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa uskonnois-sa. Se askarrutti myös muinai-sia egyptiläisiä, jotka varusti-vat vainajansa viimeiselle mat-kalle tarkkojen sääntöjen mu-kaan. Ruumiit palsamoitiin ja muumioitiin. Vainajan mukaan varustettiin niin arkisia tarve-kaluja kuin kallisarvoisia ritu-aaliesineitäkin.

Egyptin hautakammiot aarteineen ovat kiehtoneet ihmismieliä vuosisatojen ajan ja vetäneet puoleensa hau-danryöstäjiä, onnenonkijoita, tutkijoita ja arkeologeja.

Muumiot-näyttely Vapriikissa 16.11.2012–31.3.2013. Lisätietoja: www.vapriikki.fi

19VILKKU 6 / 2012

Tampereella kymmenen vuotta toiminutta hyvinvointineuvo-

lan moniammatillista tiimipalvelua on ryhdytty kehittämään entistä saavutettavammaksi, asiakasläh-töisemmäksi ja vaikuttavammaksi.

Tätä hyvinvointineuvolan asian-tuntijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen palvelua pyritään tuo-maan tunnetummaksi sekä suo-raan pikkulapsiperheille että las-ten kanssa työskenteleville. Kei-noina ovat erityisesti erilaisen vies tinnän tehostaminen, palvelun vaikuttavuuden systemaattisem-pi seuranta, palve lun rajapinta-määrittelyt muiden palveluiden kanssa sekä palvelun kehittämisen vas tuuttaminen sovitusti entistä useam malle tuotantoalueelle.

Hyvinvointineuvolatiimi pal-velee nopeasti pikkulapsiperheitä, joiden arjessa on pieniä tai vähän suurempiakin pulmia. Nukkumis-vaikeudet, parisuhteen solmukoh-

dat ja vanhemmuuteen liittyvät erilaiset haasteet ja tunteet ovat esimerkkejä ratkaistavista aiheista.

Tiimin kokoonpano vaihtelee asiakastarpeen mukaan. Käytet-tävissä ovat terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja. Työmenetelmät ovat jo pitkälle kehittyneitä ja työssä voi-daan keskittyä itse asiakkaaseen.

Pikkulasten kanssa työskente-le vät ammattilaiset voisivat aiempaa herkemmin ohjata ja tarjota pal-velua pikkulapsiperheille ja siten saada myös tukea omalle työl-leen.

Kevät 2013

AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut

Opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

HAKUAIKA 1.11.–30.11.2012

TAMK TÄYDENNYSKOULUTTAA

> Depressiohoitajakoulutus > Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla > Lastensuojelu ja perhetyö > Psykofyysinen fysioterapia > Hyvinvoinnista liiketoimintaa > Liikenne- ja väyläsektorin osaaja

Lisätietoja ja sähköinen haku

www.tamk.fi/erikoistumisopinnot

TEKSTI TUULI O INONEN

Taloushallinnon palvelukes-kus Kipala lisää eri yksiköissä

työskentelevien yhteyshenkilöiden-sä koulutusta. Kipala on myös kas-vattanut oman henkilöstönsä kou-lutuksen määrää. Yksi syy tähän on toukokuussa tehdystä asiakastyyty-väisyyskyselystä saatu palaute.

− Yhteyshenkilöistämme esi-merkiksi esimiesten on hyvä osata antaa meille työntekijää koskevat tiedot oikein ja sillä tavoin kuin työehtosopimuksessa sanotaan, kertoo palkanlaskentaryhmän pal-velupäällikkö Aila Grén.

− Olemme lisänneet aiemmin saadun palautteen perusteella kou-lutusta myös omalle henkilökunnal-le. Päivitettävistä asioista voimme järjestää koulutukset itse.

Kipala antaa uusille työnte-kijöille, kesätyöntekijöille ja har-joittelijoille koulutusta esimerkiksi tietosuojasta ja tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksusta.

− Kaikissa koulutuksissa py-rimme siihen, että jokainen tietää mahdollisimman laajasti eri asiois-ta. Useimmiten kysymykset ovat kuitenkin ihan perusasioita vero-kortista tai palkkatodistuksesta. Niihin pystyy vastaamaan, vaikka ei olisikaan henkilön oma palkka-palvelusihteeri.

Palvelun keskiarvoksi 8,4Kipalan asiakaskyselyyn vastan-neiden mielestä kaikki palvelukes-kuksen päivittäispalvelut ovat kes-kiarvoltaan 8,4 asteikolla 4–10. Tyytyväisyys on noussut verrattuna aikaisempiin kyselyihin.

Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ilahduttavat asiakkai-ta eniten.

− Saimme tällä kertaa palkan-laskennan onnistuneesta palvelusta paljon palautetta. Aina ei ole ollut

näin. Aiemmin moni koki palvelun heikentyneen, kun omassa yksi-kössä ei ole palkkapalvelusihtee-riä, jonka voisi tavata kasvokkain, selvittää Aila Grén.

Suurin kehittämisen kohde on viestinnän selkeys ja riittävyys.

− Olemme jo keväällä yrittä-neet tiedottaa enemmän. Ennen lomia kerroimme muun muassa mitä termit lomaraha ja lomaen-nakko tarkoittavat. Pyrimme vies-timään aiempaa useammin myös Looran kautta.

Fyrkka, Ansio, Etu ja Lipari pysyvätPalkanlaskentatiimien nimet Fyrk-ka, Ansio, Etu ja Lipari ovat tulleet jo tutuiksi kaupungin työntekijöille.

− Nämä palkkaan liittyvät nimet olivat neutraalimpia kuin esimerkiksi jako numeroihin tai kirjaimiin. Organisaatioiden muut-tuessa, yhdistyessä ja eriytyessä nimiä pitäisi muuttaa esimerkiksi sote-tiimistä hyvinvointipalveluiksi, mutta nyt nämä nimet ovat pysyviä, sanoo Aila Grén.

Tietojärjestelmien kehittämistä tarvitaanPalvelukeskuksen muiden ryhmi-en asiakkaat olivat tyytyväisempiä erityisesti kirjanpidon sekä osto- ja myyntilaskujen henkilöstön palve-lualttiuteen ja ystävällisyyteen. Kir-janpidon ja myyntilaskujen henki-löstön osaaminen nousi erityiseksi vahvuudeksi. Asiakkaiden mielestä toimintaa pitäisi kehittää tietojär-jestelmiä parantaen.

Koko palvelukeskusta koske-vaan asiakastyytyväisyyskysely lä-hetettiin kaupungin eri yksiköihin ja ulkoisille asiakkaille. Kyselyyn vastasi 241 henkilöä, ja vastauksia saatiin 49 prosentilta.

Palaute sai palkanlaskennan lisäämään koulutusta

Pikkulasten kanssa työskenteleville tarjolla hyvinvointineuvolan tiimipalvelua

Lisätietoja: Neuvolatoiminnan koordinaattori Pia Hietanen, 050 468 4078, 70877Loora: Lasten ja nuorten terveyspalvelut > Äitiys- ja lastenneuvolat > Hyvin-vointintineuvola

Tampereesta tulee entistä reilumpiTEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN

Reilun kaupan viikko jatkuu 28.10. saakka.Lisätietoja: www.facebook.com/ReiluTampere ja www.reilutampere.fi

Tampere on mukana keväällä alka-neessa kolmivuotisessa Reilun kau-

pan kaupunki -hankkeessa. Hankkeen kotipaikka on Frenckellissä kestävä yhdys-kunta -yksikössä. Mitä hankkeessa teh-dään, projektikoordinaattori Enni Lep-pälä?

– Parannamme Reilun kaupan kau-punki -arvonimen näkyvyyttä ja edistäm-me tuotteiden käyttöä kaupungin han-kinnoissa ja tapahtumissa. Teemme myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

– Tässä Reilun kaupan edistämis yh-distyksen vetämässä EU-hankeessa ovat Tampereen lisäksi mukana Espoo, Joen-suu ja muutama virolainen kaupunki. Ta voitteemme on syventää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden tietämystä reilusta kaupasta ja eettisestä kuluttami-ses ta. Tampere sai ensimmäisenä suo ma lai se-na kaupunkina Reilun kaupan kau pun ki -arvonimen jo vuonna 2008. Mi hin Tam-pere on sitoutunut saatuaan arvo nimen?

– Maailmassa on jo yli tuhat Reilun kaupan kaupunkia, joista Suomessa on kuusi. Kaupunki käyttää pääsääntöisesti Reilun kaupan kahvia ja teetä tilaisuuksis-sa ja kokouksissa. Lisäksi olemme sitou-tuneet käyttämään säännöllisesti muita Reilun kaupan tuotteita. Tampereella

toimintaa koordinoi Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Kaupungin-

valtuusto päätti Tampereen sitoutu misesta Reilun kaupan kaupungiksi.Mitä Reilun kaupan tuot tei-ta kaupunki hank kii ja mis-sä niitä on tarjolla?

– Tampereen Ate-rian valikoimiin kuulu-vat Reilun kaupan kahvi,

tee, banaanit, appelsiinitäysmehu, sokeri, hunaja, kaakao, suklaa ja suklaakeksit. Kaupungin henkilöstöravintoloissa sekä ammattioppilaitosten ja palvelukeskusten ravintoloissa juodaan ainoastaan reilua kahvia. Näiden tuotteiden käyttö kasvoi merkittävästi Aterian toimipaikoissa viime vuonna. Myöhemmin kaupunki voisi ot-taa uudenlaisia tuotteita käyttöön, kuten Reilun kaupan urheilupalloja.Miten henkilöstö voi suosia Reilun kau-pan tuotteita?

– Kahvitauoilla voi juoda reilua teetä ja kahvia. Erilaisia laatuja on paljon. Kai-kista Reilun kaupan tuotteista on puo let luomutuotteita. Tauoilla voi myös suo-sia reiluja hedelmiä, pähkinöitä, mysli-patukoita.Mitä Reilu kauppa oikeastaan on? Voi-ko tuotteita ostava luottaa tuotteen reiluuteen?

Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa. Tuotteista maksetaan viljelijälle maailmanmarkkinoiden heilahteluista riippumaton takuuhinta ja työntekijälle lakien mukainen palkka. Reilun kaupan lisän tuottajayhteisöt voivat käyttää esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulu-tukseen tai viljelymenetelmien paran-tamiseen. Valvonta ja kaupankäynti on erotettu toisistaan. Kaikki tuottajat ja tuotantoketjuun osallistuvat tarkastetaan säännöllisesti. Lapsityövoimaa ei tuotan-toketjussa käytetä.