VILLA SJÖBERG / VILLA KORSO

1950-LUVUN MODERNISMIN SUOMALAINEN TAIDONNÄYTE

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Vantaalla 8.7.2010

Vantaan kaupunki / kaupunginmuseorakennustutkija Jaana Moberg

1

Sisällysluettelo

1. Johdanto 3

2. Kohteen esittely / perustiedot 4

3. Villa Sjöbergin rakennushistoria 6

4. Arkkitehti Woldemar Baeckman 8

5. Rakennus ja sen lähiympäristö 9

6. Villa Sjöbergin arkkitehtuuri ja sen taustavaikuttajat 14

7. Keskeiset muutokset ja nykytilanne 16

8. Arvottaminen 18

9. Lähteet 19

2

3

1. Johdanto

Kyseessä on Vantaan kaupungin toimesta laadittu rakennushistoriallinen inventointi Korsossasijaitsevasta yhden perheen asuinrakennuksesta, jonka alkuperäinen nimi on ollut Villa Sjöberg.Rakennusta on myöhemmin kutsuttu myös nimellä Villa Korso.Inventointi tuli ajankohtaiseksi, kun kohteena olevalla tontilla käynnistyi kaavamuutoshanke. Hankkeenyhteydessä nousi esiin keskeisenä kysymyksenä rakennuksen suojelun määrittäminen. Kohteesta ei oletehty aikaisemmin inventointeja.

Villa Sjöberg on ollut saman perheen hallussa vuodesta 1961. Rakennuksen alkuvuosien aikaisenarvostuksen, esiin nostamisen ja kansainvälisenkin julkisuuden jälkeen se oli jäänyt unholaan. Vastavuonna 2008 kaavamuutoshankkeen käynnistyttyä sen merkitys nousi jälleen esiin. Voitiin todeta, ettäkyseessä on merkittävä rakennuskulttuurikohde ja selvä suojelutapaus. Rakennus tullaan suojelemaanasemakaavassa.Kyseessä on todennäköisesti myös valtakunnallisesti merkittävä kohde.

4

2. Kohteen esittely / perustiedot

Kohde Villa Sjöberg / Villa KorsoRuusuvuorenkuja 201450 Vantaa

81. kaupunginosa KorsoKortteli 81203Tontti 8 : 124

Kiinteistötunnus 401-8-124Nimi: Hurmekallio

Suunnittelija Arkkitehti Woldemar Baeckman

Omistus Per Olof Söderbergin perikunta

Valmistunut 1959Alkuperäiset lupapiirustukset on päivätty 25.10.1957.Rakennusrekisterin mukaan rakennus on valmistunut 1959.

Tontin koko 6000 m2

Rakennuksenpinta-ala 240 m2

Kiinteistö sijaitsee Korson keskustan pohjoispuolella Keskuspuiston reunassa. Nykyisessä asemakaavassakortteli on julkisten rakennusten aluetta. Korttelin pohjois- ja itäpuoli on asuinkerrostalojenkorttelialuetta. Pohjoispuolen korttelissa on 1980-luvulla valmistunut 3-4 -kerroksinen asuinkerrostalo.Itäpuolella Ruusuvuorenkujan varrella on 1970-luvulla valmistuneita VAV:n 3-4 -kerroksisiaasuinkerrostaloja.

Tontille on vireillä asemakaavan muutos nro 002034: Villa Sjöbergin suojelu, käyttötarkoituksen muutos jatontin täydennysrakentaminen.Asemakaavan muutoksella on haettu lisärakentamisoikeutta 4-kerroksiselle asuinkerrostalolle.

Samalla esitetään Villa Sjöbergin suojelemista asemakaavassa. Rakennus sisältyy Vantaan moderninrakennuskulttuurin kohteisiin ja on arvotettu suojeluluokkaan A1 (merkittävimmät kohteet).Keskeisiä kysymyksiä kaavamuutosta laadittaessa ovat olleet, kuinka paljon lisärakennusoikeutta voidaansallia Villa Sjöbergin läheisyyteen ja kuinka lähelle uudisrakentaminen voidaan tuoda.

5

Nykytilanne

Peruskartta vuodelta 1958

6

3. Villa Sjöbergin rakennushistoria

Maanmittauskonttorin rekisterikartan otteeseen vuodelta 1957 on merkitty tilan 8:124 (Hurmekallio) jasitä ympäröivien tilojen 8:55 (Elanto) ja 8:103 (Orava) rajat. Kartan tilaajana on ollut Tienhaaran ÖljytehdasOy -niminen yhtiö. Tila kuului tuolloin Helsingin maalaiskuntaan, Alikeravan kylään.Tonttia on kutsuttiin Hurmekallioksi siihen asti kunnes alue kaavoitettiin.

Villa Sjöbergin rakennutti Suomen Väri ja Vernissatehdas Oy tehtaan teknisen johtajan asunnoksi.Tekninen johtaja vastasi tuolloin tehtaan johtajaa. Tehdas sijaitsi Korsossa, asuinrakennukselta katsottunaetelämpänä radan toisella puolella. Vuonna 1970 Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy:n Korson tehtaatsiirtyivät Schildt & Hallbergin omistukseen (vuodesta 1975 Tikkurilan Väritehtaat Oy).

Korson Väritehtaat, Oy Schildt & Hallberg Ab (Tikkurilan Väritehtaat) vuonna 1971.

Tehtaan johtajan asuin- ja edustusrakennuksen suunnittelu aloitettiin 1957 ja se valmistui 1959.Tekninen johtaja oli nimeltään Sjöberg, jonka mukaan talo myös sai nimensä. Perheeseen kuuluivat vaimoja lapsi.

Talo siirtyi jo vuonna 1961 uuden teknisen johtajan, Per Olof Söderbergin haltuun. Rouva Söderberg olialuksi kauhistellut rakennuksen karua pihapiiriä ja sijaintia kaukana "korvessa". Söderbergien muuttaessataloon ympärillä oli vain metsää, lähimpänä naapurina oli noin 200 metrin päässä sijainnut Tanhurinteentanssilava. Rakennuksen eteläpuolella kallioinen rinne laskeutuu Rekolanojan laaksoon ja maisema olituolloin avarampaa. Marcus Söderberg kertoi, että asuinkerroksen parvekkeelta näkyi kauas Valtatielle(nykyinen Korsontie). Tulva-aikoina Rekolanojan vedenpinta saattoi nousta kalliorinteeseen saakka.Eläkkeelle jäädessään johtaja Söderberg lunasti kiinteistön itselleen. Kiinteistön omistaa nykyisinSöderbergin perikunta ja talossa asuu edelleen rouva Söderberg.

7

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman.Baeckmanin toimistossa projektiin osallistuivat arkkitehdit Nordström, Leskelä ja Moberg.Rakennustaiteen seuran tallenteessa vuodelta 1994 (kaksi CD:tä) arkkitehti Sirkka-Liisa Jetsonenkeskustelee Woldemar Baeckmanin kanssa hänen urastaan. Baeckman itse nimeää keskustelussa omastamielestään kaksi parasta työtään, nämä ovat: Sibelius-museo ja "huvila Korsossa". Baeckman mainitseemyös, että rakennusta oli esitelty mm. ranskalaisessa arkkitehtilehdessä, mutta ei koskaan SuomenArkkitehti-lehdessä. Lisäksi se oli esillä Ruotsissa, jossa oli mm. kommentoitu sen ilmentävän"wrightilaista lennokkuutta".

Baeckman kirjoitti eräänlaisia muistelmiaan 1970-luvun alussa, kauniilla selkeällä käsialalla ruudulliseenvihkoon. Hän kertoi lapsuudestaan ja elämästään, mutta erityisesti työtehtävistä ja arkkitehtikilpailuista,joihin hän osallistui.Villa Sjöbergistä hän kirjoitti seuraavasti: " Villa Sjöberg (Suomen Väri ja Vernissa) Korso 1957. Ehkä parashuvila, jonka olen piirtänyt. Vahinko, että omistajan sisustus, kuten niin usein on asian laita, ei täyttänytedes kohtuullisia vaatimuksia. Heikki Havas valokuvasi rakennuksen kauniisti."Lisäksi hän kirjasi muistiin julkaisut ja näyttelyt, joissa rakennusta on esitelty.

Woldemar Baeckman otti työmaakäynneilleen usein mukaan tyttärensä Britan, joka muisteli pitäneensätaloa jo tuolloin lapsena kauniina.

Projektiin osallistuvattyöntekijät työmaakäynnilläKorsossa.Woldemar Baeckman ontaustalla baskeri päässään.

8

4. Arkkitehti Woldemar Baeckman

Työpöydän ääressä

Työmaalla

Woldemar Baeckman 1911-1994

Woldemar Baeckman syntyi Pietarissa vuonna 1911. Hän opiskeli arkkitehtuuria Helsingin teknillisessäkorkeakoulussa ja valmistui arkkitehdiksi 1938. Samalla kurssilla Baeckmanin kanssa opiskeli muun muassaAarne Ervi. Baeckman työskenteli opiskeluaikanaan monissa aikansa tunnetuissa arkkitehtitoimistoissa:Hytönen & Luukkonen, Jukka Siren, Kaj Englund. Hän osallistui myös Lasipalatsin suunnitteluuntyöskennellessään arkkitehtitoimistossa Rewell - Kokko - Riihimäki.

Vuosina 1938-41 Baeckman työskenteli Helsingin kaupungin rakennustoimistossa Gunnar Taucherinalaisena. Jatkosodan aikana vuosina 1942-44 hän toimi SAFA:n standardisoimislaitoksen palveluksessatyötovereinaan muun muassa Rewell ja Ervi. Rakennustoimiston vuosinaan Baeckman tutustui arkkitehtiHugo Harmiaan, jonka kanssa hän osallistui arkkitehtikilpailuihin hyvällä menestyksellä. Tunnetuimpanatyönä tältä ajalta on kenties Kauppakorkeakoulun suunnittelukilpailu, jonka he voittivat. Baeckmanin jaHarmian yhteistyö jatkui aina Harmian kuolemaan saakka vuonna 1952. Tämän jälkeen Baeckman jatkoitoimistoa omalla nimellään. Baeckmanin tytär Brita valmistui sisustusarkkitehdiksi ja teki jonkin verranyhteistyötä isänsä kanssa. Vuonna 1973 Baeckmanin arkkitehtitoimiston osakkaaksi tuli Brita Baeckmaninpuoliso arkkitehti Jaakko Aartelo.

Woldemar Baeckman työskenteli arkkitehtina aina 1970-luvun lopulle saakka. Hänen pitkään uraansasisältyi julkisia rakennuksia, toimisto- ja asuinrakennuksia ja merkittävänä ryhmänä teollisuusrakennukset.Baeckmanin tunnetuimpia töitä Helsingissä ovat Kauppakorkeakoulu 1950 (Hugo Harmian kanssa),Koskelan raitiovaunuhallit 1953, asuintaloryhmä Ruskeasuolla Raisiontiellä 1946-51 (Hugo Harmiankanssa), ruotsinkielinen työväenopisto 1958 sekä Nya Svenska Läroverket 1962 (Eero Miikkulaisenkanssa). Baeckmanin tunnetuimpia teollisuusrakennuksia on Sinebrychoffin panimo Helsingissä vuodelta1970 sekä Oy Asea Ab:n teollisuusrakennukset 1961 (Eero Miikkulaisen ja Kurt Mobergin kanssa). Turussamerkittäviä kohteita ovat Sibelius-museo 1969, Åbo Akademin Gadolinia rakennus 1969 (HelmerLöfströmin kanssa) ja Åbo Akademin kansliarakennus / saneeraus (Brita Baeckmanin ja Jaakko Aartelonkanssa).

Vantaalle Baeckmanin toimisto suunnitteli Keimolaan teollisuusrakennuksen Aluma Oy:lle vuonna 1957.Tätä työtään Baeckman piti yhtenä parhaista teollisuusrakennuksistaan.Lisäksi toimisto suunnitteli Vantaalle teollisuusrakennuksia Schildt & Hallbergille (myöhemmin TikkurilanVäritehtaat): keskusvarasto (yhdessä Kurt Simbergin kanssa) 1953-70 (purettu), lämpökeskus 1963(purettu), auto- ja pukeutumishalli 1966, pääkonttori 1960. Tikkurilan Väritehtaat Oy:lle Baeckmansuunnitteli Jaakko Aartelon kanssa laajennuksen 1982.Vantaan Hämeenkylään valmistui 1975 Baeckmanin ja Aartelon suunnittelema teollisuusrakennusyritykselle nimeltä Suomalainen Hattutehdas Oy. Rakennusta on myöhemmin laajennettu.

9

5. Rakennus ja sen lähiympäristö

Kuva työmaavaiheesta

Rakennus sijaitsee kallioisessa jyrkänteessä, joka on osa Ruusuvuorenmäen etelärinnettä. Jyrkännelaskeutuu Rekolanojan muodostamaan tasaiseen laaksomaiseen viheralueeseen. Alue on osa Korsonetelä-pohjoissuunnassa kulkevaa Keskuspuistoa, jonka keskellä ovat ketjumaisesti Rekolanojastamuodostuneet Ankkalammet.Pitkänomainen rakennusmassa on sijoitettu maastoon niin, että korkeuserot tasoittuvat lähes täysin.Alarinteen puolella kellarikerros on upotettu syvälle rinteeseen, jolloin sen yläpuoliseen pääkerrokseenpäästään kolmelta suunnalta läheltä maanpinnan tasoa.

10

Julkisivut koilliseen ja lounaaseen (jyrkänteen puoli).

Huomiota herättävä elementti rakennuksen julkisivuissa on katettu parveke, joka reunustaa jyrkänteenpuoleista pitkää sivua sekä osittain päätyä. Parvekkeen muurimainen kaide korostaa rakennuksenhorisontaalisuutta.Rakennus näyttää tasakattoiselta, vaikka todellisuudessa katto muodostuukin kahdesta loivastapulpettikatosta. Katemateriaalina oli alunperin huopa, räystäissä käytettiin kuparipeltiä.

11

Huolella suunniteltu yksityiskohta rakennuksessaon katon sadeveden poistojärjestelmä.Poistoputket nousevat räystäiden vesikourujen ylija vesi johdetaan kourusta putkeen sen sivulta.

Alapohjassa, kellarikerroksen ulkoseinissä sekä välipohjassa pääasiallisena rakenteena on teräsbetoni.Ensimmäisen kerroksen ulkoseinät ovat pääasiassa kevytsoraharkkoa. Jyrkänteen puoleisen pitkän sivunulkoseinät ovat puurakenteiset.Yksityiskohtien suunnittelu näkyy mm. talon tunnelmaan sopivissa seiniin kiinnitetyissä ulkovalaisimissa.Pääkerroksen kivipintaisten julkisivujen käsittelynä oli alunperin valkoinen rappaus. Kellarikerroksenbetoniseinät oli jätetty käsittelemättömiksi. Ikkunat ja ulko-ovet ovat kuultokäsiteltyä puuta.Parvekkeen lattia ja sisäänkäyntien askelmat ovat vaalean harmaata mosaiikkilaattaa. Parvekemuurinpäällä on siitä selkeästi irrallaan puinen kulmikas käsijohde. Parvekkeen alla kellarikerroksen edustalla onliuskekivilaatoitus.

Tilaohjelma

Ruusuvuorenkujan suunnasta rakennukselle saavutaan pihatietä pitkin kohden itäpäätyä.Alkuperäinen pääsisäänkäynti on ylärinteen puolella pitkän sivun keskellä olevan erkkerimäisen osanvieressä. Pihajärjestelyt olivat sen mukaiset, että myös autolla päästiin ajamaan päädyn ohi lähellesisäänkäyntiä.Kaakkoispäädyssä on autotalli ja sen vieressä sivusisäänkäynti. Vastakkaisessa päädyssä on lisäksi ollutsisäänkäynti rakennukseen nk. keittiöpihan kautta.

12

Pääkerros

Talon keskuksen muodostaa halli, joka on lähellä pääsisäänkäyntiä, eteistä ja keittiötä. Sisäänkäynninläheisyydessä on portaat kellarikerrokseen. Hallin keskellä on seinäkkeillä erotettu ruokailutila. Keskeisenhalliosan kautta päästään joko päädyn levyiseen olohuoneeseen tai vastakkaiseen suuntaanmakuuhuonesiipeen. Käytävän varrella on kaksi makuuhuonetta ja työhuone. Jokaisesta huoneesta onollut oma uloskäynti pitkälle parvekkeelle.

Kellarikerros

Sauna- ja peseytymistilat ovat kellarikerroksessa. Pohjakerokseen pääsee myös ulkokautta olohuoneenuloskäynnin vieressä olevia jyrkkiä portaita pitkin. Portaat laskeutuvat laatoitettuun ja osittain katettuunulko-oleskelutilaan, jonka yhteydessä on ulkotakka.

13

Myös rakennuksen sisätilojenmateriaaleja ja kiinteitä yksityiskohtia onsuunniteltu huolella. Pääoleskelutilojenkatto myötäilee vinon vesikaton linjaa jaluo avaruutta tiloihin. Pintamateriaalinakatossa on puu.Olohuoneessa on keittiöpihanpuoleisella seinällä katon rajassalasitiilinauha.

Olohuoneen ja ruokailutilan suurtenikkunoiden kautta avautuu hienonäköala kallioiseen rinteeseen jalaaksomaisemaan.

Olohuoneen takka ontalon tyylin mukaisestiselkeälinjainen,pintakäsittelynäyläosassa vaalea rappausja alaosassa puhtaaksimuurattu Kupittaankeltainen sauvatiili.

14

6. Villa Sjöbergin arkkitehtuuri ja sen taustavaikuttajat

Villa Sjöberg julkisuudessa

Villa Sjöberg herätti valmistuttuaan mielenkiintoakotimaassaan ja myös Suomen ulkopuolella.Rakennus oli mukana Suomen rakennustaiteenmuseon kiertävässä näyttelyssä esimerkkinäsuomalaisesta 1950-60 -lukujen arkkitehtuurista.Näyttely oli Tukholmassa 1960 ja Hampurissa 1961.Kirjassa "Suomalaista rakennustaidetta tänään"(Egon Tempel, Otava 1968) Villa Sjöbergiä esitelläänosiossa yhden perheen talot.Ranskalainen arkkitehtilehti L'architectured'aujourdhui esitteli vasta valmistunutta huvilaa.Julkaisuissa rakennusta esiteltiin Heikki Havaksentaidokkaasti ottamilla valokuvilla.Villa Sjöbergiä ei kuitenkaan koskaan esiteltySuomessa Arkkitehti-lehdessä, mikä oli Baeckmanillesuuri pettymys.

Villa Sjöberg löytyy myös uudemmasta arkkitehtuuriteoksesta. Slovenialainen arkkitehti ja tutkija PetraCeferin pohtii teoksessaan "Constructing a legend" (Gummerus 2003) kansainvälistä käsitystäsuomalaisesta arkkitehtuurista. Kirjassa esitellään arvostettuja suomalaisia arkkitehtuurikohteita, joille ontunnusomaista erityisesti herkkä maisemaan sovittaminen, rakennuksen selkeät muodot, taidokasluonnonmateriaalien käyttö ja yksityiskohtien huomioiminen. Yksi esitellyistä kohteista on Villa Sjöberg.Tutkija asettaa kirjassa kysymyksen, missä määrin kansainvälinen mielikuva suomalaisesta arkkitehtuuristaon lähtöisin korkealuokkaisista ja taidokkaasti rajatuista valokuvista.Villa Sjöbergin kohdalla Havaksen valokuvien esittämä tunnelma vastaa kuitenkin hyvin todellisuuttarakennuksen valmistumisen aikoihin.

15

Arkkitehtuurista

Erityisesti alkuvuosien valokuvista välittyy rakennuksen dramaattinen arkkitehtuuri ja vaikuttavatunnelma. Sen saa aikaan vastakohtien korostaminen: tarkan geometrinen valkoinen rakennussijoitettuna epäsäännölliseen, elävään, melko tummaankin kalliorinteeseen.

Rakennuksen dramaattinen luontoon sijoittuminenja hallitut, selkeät suuret linjat ovat piirre, jossa onnähty yhtymäkohtia Frank Lloyd Wrightinarkkitehtuuriin. Rakennuksessa onkin sukulaisuuttaWrightin Falling water -nimisen asuinrakennuksenkanssa (1934).

Villa Sjöbergin arkkitehtuurille ominaista valkoistenhorisontaalien linjojen ja tumman taustanyhdistelyä Baeckman on myöhemmin käyttänytmyös isommassa projektissa, Nokian kartanonuuden päärakennuksen suunnittelussa. Vanhapuinen Theodor Höijerin suunnittelemapäärakennus purettiin 1960-luvun alussa jauudisrakennuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu.Uuden päärakennuksen suunnitteli WoldemarBaeckman ja se valmistui 1963. Rakennus toimiinykyisin koulutuskeskuksena.

Arkkitehti-lehden vuoden 1997 numeron 2 liitteessä on kuvailtu osuvasti Baeckmania arkkitehtina: " Hänseurasi uransa aikana arkkitehtuuri-ilmaisun muuntumista 1940-luvun kodikkuudesta aina 1960-luvunkonstruktivismiin. Hänen töilleen on ominaista suurten linjojen hallinta, joka yhdistyy huolelliseenyksityiskohtien suunnitteluun ja harkittuun materiaalien käyttöön."

Piirros hallin ja olohuoneenliittymisestä ulkotilaan japarvekkeeseen.

16

7. Keskeiset muutokset ja nykytilanne

Villa Sjöberg on ollut asuin- ja edustuskäytössä ja siinä asutaan edelleen.Rakennuksessa on tehty verrattain vähän muutoksia vuosien varrella. Suurimmat muutokset rakennus jasen lähiympäristö kokivat 1970-luvun puolessa välissä tehdyn laajamittaisen julkisivuremontin yhteydessä.Alkuperäinen valkoinen rappaus korvattiin nykyisellä vihertävällä sävyllä. Pintakäsittelyssä käytettiinTikkurilan väritehtaan omaa muodissa ollutta ruiskurappausta, jossa oli vihreitä väripisteitä.Kellarikerroksen seinien raakabetonipintaa on paikoitellen maalattu.Myös autotallin ovet ja parvekkeen muurimainen kaide saivat uuden vihreän värin.

17

1970-luvun remontin yhteydessä myös pihajärjestelyt muuttuivat. Pihasuunnitelma tilattiin tunnetultapuutarha-arkkitehdilta Onni Savonlahdelta.Ajo tontilla muuttui niin, että pääsisäänkäynnille ei enää päässyt autolla, vaan autot jätettiinkaakkoispäätyyn autotallin edustalle. Sisäänkäynnille johtaa nykyisin betonilaatoista tehty polku japortaat.Vuosien varrella kasvillisuus rakennuksen ympärillä on lisääntynyt ja tuuheutunut. Alkuperäinen valoisa jaavoin tunnelma on muuttunut varjoisaksi ja sulkeutuneeksi. Rakennus ikään kuin piiloutuu kallioiseenmetsään.

18

Olohuonetiloista parvekkeelle johtavan oven kohdalla on ulkotakan yläpuolella nykyisin pleksikate. Alunperin se on ollut avoimena.

Rakennus näyttää ulkoapäin tarkasteltuna pääosin hyväkuntoiselta. Kiireellinen korjauskohde onluoteispäädyn hormi, jossa tiilet ovat pahasti rapautuneet ja irtoilevat jo paikoitellen.Huoltoa vaativat myös ikkunat, lasiulko-ovet, sadevesijärjestelmä sekä parvekkeen maalattu kaide japuuosat.

8. Arvottaminen

Villa Sjöbergin suunnittelija on kansallisesti arvostettu arkkitehti Waldemar Baeckaman.Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä. Se valmistui tärkeän korsolaisen teollisuusyrityksen,Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan asunnoksi ja edustustiloiksi.

Rakennus edustaa hienosti aikansa arkkitehtuuria ja rakennustapaa. Siinä on käytetty korkealuokkaisiamateriaaleja ja suunnittelu on ollut kokonaisvaltaista aina sisätiloja ja lukuisia yksityiskohtia myöten.Rakennus on pääosin hyvin alkuperäisenä säilynyt. Nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä ei ollutmahdollisuutta tutustua rakennuksen sisätiloihin, joten niiden alkuperäisyysasteesta ei ole tarkkaa tietoa.

Kohteella on selkeää rakennustaiteellista arvoa, jonka on todistanut sen saama kansainvälinenkinjulkisuus. Villa Sjöberg kuuluu merkkirakennuksiin myös valtakunnallisessa mielessä.

19

9. Lähteet

PiirustuksetArkkitehtuuritoimistossa Waldemar Baeckman - Jaakko Aartelo Oy säilyneetpiirustukset rakennuksesta.

Painetut lähteet

Suomalaista rakennustaidetta tänään - Finsk byggnadskonst i dag; Egon Tempel;johdanto - inledning: Pekka Suhonen; suomennos Mirja Rutanen; svensk övers.: EilaPajastie, Birgitta Parland & Isotta Söderhjelm. Helsinki, Otava 1968.

Vantaan moderni teollinen rakennusperintö1930-1979. Amanda Eskola, Vantaankaupunki 2006.

Constructing a Legend; Petra Ceferin; The International Exhibition of FinnishArchitecture 1957-1967; Suomalaisen Kirajllisuuden Seuran Toimituksia 945;Gummerus, 2003.

Topos; The international review of landscape architecture and urban design;Architecture and Landscape; 57 / 2006

Pekka Pakkala: "Woldemar Baeckman 1911–1994", Arkkitehti -lehden liite no 2,1997.

Nokian kartanon seitsemän vuosisataa; Risto Husa, Karri Timgren, Katri-MariRuonala; Kirjapaino Libris, 1998.

Muut lähteetCD- tallenteena: Rakennustaiteen seuran arkkitehtihaastattelut: WoldemarBaeckman; haastattelijana Sirkka-Liisa Jetsonen, Pekka Pakkala; 1994.

Muistelmat: Woldemar Baeckman, arkkitehti SAFA, professor H.C.: "Studier,anställningar, uppdrag, tävlingar etc med kommentarer." Brita Baeckmaninyksityiskokoelma.

Suomen Rakennustaiteen museon verkkosivu, arkkitehtiesittelyhttp://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16656067

Haastattelut:Marcus Söderberg 13.5.2009Brita Baeckman 24.6.2009Kurt Moberg 30.6.2009

ValokuvatSuomen Rakennustaiteen museo: s.8 oik.ylh.Brita Baeckmanin yksityiskokoelma: s.7, s.8 vas. reuna, s.9.Brita Baeckmanin yksityiskokoelma, kuvaaja Heikki Havas: kannen kuva,

s.10, s.13, s.14Marcus Söderberg: s.16 oik.ylh., s.17 ylinNokian kaupungin kuva-arkisto: s.15Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto: s.6Vantaan kaupunginmuseo / Mikko Mälkki, Jaana Moberg: loput valokuvat