www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

NUKARIN KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA 2013 – 2014

1. Koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta

Nukarin koululla korostetaan toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Tärkeää

on myös vastuuntuntoon, terveeseen itsetuntoon ja rehellisyyteen kasvattaminen.

2. Lukuvuoden tavoitteet

2.1.Koulutuspalveluiden talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet:

Oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen alueellisen yhteistyön kautta

Opetustilojen TVT -peruskalustamisen loppuun saattaminen ja henkilökunnan kouluttaminen

laitteiden käyttämiseen

2.2.Koulutuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite:

Oppilaskuntia ohjaavat opettajat kokoontuvat lukuvuoden aikana jakamaan

oppilaskuntatoimintaan liittyviä hyviä käytänteitä. Lisäksi järjestetään alueelliset oppilaskuntien

hallitusten edustajien tapaamiset. Oppilaiden tapaamisten koollekutsujina toimivat alueiden

yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset.

2.3.Koulun omat tavoitteet sekä laatutyö ja kehittämissuunnitelmat:

Laatutyön tuloksena esiin nousseiden kehittämissuunnitelmien toteutus, seuranta ja väliarviointi

- Laadittujen kehittämissuunnitelmien päivittäminen ja keväällä 2013 arvioitujen

laatukorttien huomioiminen uusien kehittämiskohteiden valinnassa on vielä vähän

kesken. Haluamme saada edellisen projektin ensin valmiiksi, jonka jälkeen valitsemme

uuden kehittämiskohteen. Laatukortit olemme jo arvioineet.

- Lukuvuodelle 2012-2013 valitsimme koulumme kehittämiskohteeksi oppilaiden

yksilöllisyyden huomioimisen. Tavoitteena oli, että jokainen oppilas saisi omalle

tasolleen sopivaa opetusta ja onnistumisen elämyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuli

löytää oikeita tukikeinoja niitä tarvitseville. Tämä projekti on vielä kesken, joten

jatkamme sitä myös lukuvuonna 2013-2014. Tavoitteena on käydä aiheeseen liittyvissä

koulutuksissa ja jakaa niistä tietoa muille opettajille sekä tehdä mahdollisesti materiaalia

opetukseen.

Mahdolliset muut koulun omat tavoitteet

- Kiva-koulu toiminnan käynnistäminen

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- Välituntitoiminnan kehittäminen (koulun välituntialue väliaikaisen päiväkodin paikasta

johtuen pieni)

- Oppilaskuntatoiminnan ja oppilaiden osallistamisen lisääminen

3. Resurssien jako

Koulun tuntikehys ja sen käyttö (yleisopetus, erityisopetus, erityistehtävät, tukiopetus,

kerhotunnit)

- opetukseen 133,8h/vko (+resurssiopettaja 24h/vko)

- tukiopetukseen 3,7h/vko

Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite 2)

Opettajien erityistehtävät

- Tietotekniikkavastaava: Sanna Heiskanen

- Av-vastaava: Eemeli Räihä

- Musiikkivastaava: Sari Turunen

- Luokanvalvontatyö: Kyösti Nora

Koulussa järjestettävät kerhot

- Rahat kerhoon kehyksen ulkopuolelta

Koulukohtaiset lisätehtävät

- Laatuvastaava: Marjo Miettinen

Koulukohtaisen kehittämisrahan kohdentaminen (TVA -raha)

- Laatuvastaava: Marjo Miettinen

4. Lukuvuonna toteutettavat opetussuunnitelmaprojektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus

Projektien vastuuhenkilöt

- 6. luokan leirikoulu: Kyösti Nora

- 3.-4. luokan mahdollinen yökoulu: Marjo Miettinen ja Eemeli Räihä

- 3. luokan iltakoulu: Marjo Miettinen

- 5. luokan tuleva leirikoulu elokuussa 2014: Sanna Heiskanen

Projektien ajoitus

- 6. luokan leirikoulu 23.-28.3.2014

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- 3.-4. luokan yökoulu keväällä 2014

- 3. luokan iltakoulu syksyllä 2013

- 5. luokan tuleva leirikoulu elokuussa 2014: Sanna Heiskanen

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa)

Aihekokonaisuuksista valitsemme viestintä ja mediataidot, joita aiomme toteuttaa

seuraavasti:

- osallistumalla aikakausi- ja sanomalehtiviikkoon

- tekemällä koulun oman lehtijutun urheilukisoista

- järjestämällä aiheesta pysäkkityöskentelypäivän keväällä

- tehdään animaatiot/”elokuvat” luokissa ryhmissä ja pidetään koko koulun elokuvahetki

(esitetään luokkien parhaat)

- koko koulun vanhempainilta aiheesta keväällä, jos löytyy ilmainen luennoitsija

- kuviksessa aihekokonaisuuteen liittyvä työ (Sirkku järjestää)

- Nukarin koululaisten tuki ry painattaa myyntiin kalenterin, johon tulee oppilaiden ottamia

kuvia

Koulun tapahtumakalenteri

- Urheilukilpailut Jokelassa Lepolan kentällä (7.9.)

- Koulukuvaus (11.9.)

- Oman koulun tyhy syksyllä

- Nkt:n kustantama retki Kino-Juhaan (jos toteutuu)

- Eläinten viikko 4.-10.10.2013

- Luistelu jäähallissa (syys-joulukuussa sekä keväällä, jos mahdollista)

- Uinnit (marras-joulukuussa ja tammi-helmikuussa)

- Itsenäisyyspäivän lipunnosto ja laulua (5.12.)

- 4.luokkalaiset mahdollisesti kunnanjohtajan itsenäisyyspäivän vastaanottoon

- Joulukirkko

- Joulujuhla (19.12. klo 9.30 ja klo 18.00)

- Ystäväviikko (vko 7)

- Hiihtokilpailut (14.2.2014)

- Kantti kestää keväällä (6. luokka)

- Nuoren Suomen liikuntaseikkailu (1.-5. luokka)

- Vappujuhla (30.4.)

- Kevätretki mahdollisuuksien mukaan

- Koulualueen siistiminen (samana päivänä koko kylän siivouksen kanssa)

- Teemapäivä aihekokonaisuuteen liittyen

- Koulutulokkaiden tutustumispäivä ke 15.5.2013

- Kevätjuhla (30.5.)

- Todistusten jako (31.5.)

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- Seurakunnan aamunavaus kerran kuukaudessa

5. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestäminen

Tukiopetus

- Tukiopetusta annetaan koulutyössä tukea tarvitsevalle.

- Tukiopetuksen antamisesta aloitteen tekee opettaja, vanhemmat tai oppilas itse.

- Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen aiheesta ja ajankohdasta.

- Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilasta kyseisessä aineessa opettava opettaja.

Tukiopetusta voivat antaa myös muut opettajat, jos kyseiselle opettajalle ja oppilaalle ei

löydy yhteiseen tukiopetukseen sopivaa aikaa.

- Mikäli tukiopetuksesta ei ole riittävää apua, otamme käyttöön muut tukitoimenpiteet

(neuvoja kotiin oppilaan ohjaamiseksi, mahdollisuuksien mukaan erityisopetusta).

Osa-aikainen erityisopetus

- Marjukka Lautala työskentelee koululla torstaisin ja perjantaisin yhteensä kymmenen

tuntia.

- Erityisopettaja työskentelee oppilaiden kanssa joko omissa tiloissaan tai sitten yhdessä

opettajan kanssa luokassa.

- Opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen

vahvistamiseksi.

Eriyttäminen

- Jokainen opettaja eriyttää omassa luokassaan sekä alas että ylöspäin mahdollisuuksien

mukaan.

- Eriyttämistä toteutetaan esimerkiksi antamalla erilaisia tehtäviä oppitunnilla ja

kotiläksyksi.

- Valitsemamme laatutyö liittyy myös tänä lukuvuonna juuri mm. eriyttämiseen, joten

tänäkin vuonna työstämme tätä aluetta erityisen paljon käymällä mm. aiheeseen

liittyvissä koulutuksissa ja jakamalla tietoa aiheesta toisillemme. Tavoitteena olisi saada

aikaan myös konkreettisesti eriyttämiseen liittyvää materiaalia.

Joustavien opetusryhmien käyttö

- Käytämme tarvittaessa.

Koulunkäynnin ohjaajan tuki

- Koulunkäynnin ohjaajan tunnit (22,44 h) on jaettu kunkin luokan tarpeen mukaan

ensimmäisessä opettajakokouksessa. Tarvittaessa teemme muutoksia.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Oppilashuollon/opiskelijahuollon suunnitelma

- Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa.

- Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja,

psykologi ja opettaja.

- Tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokoukseen osallistuvat myös oppilaan vanhemmat

ja/tai ulkopuolinen asiantuntija.

- Terveydenhoitaja käy koululla tiistaisin.

- Hammastarkastuksessa käyvät 1., 3. ja 5. luokkien oppilaat. Lisäksi 2. ja 6. luokille

pidetään koulussa suun terveydenedistämistunti. 4. luokkalaiset kutsutaan

hammashoitolaan huoltajan kanssa yksilölliselle terveydenedistämiskäynnille, jossa

neuvotaan ja ohjataan suun omahoitoa. Oppilaat kuljetetaan tarkastukseen kouluilta,

jotka eivät sijaitse kävelymatkan päässä hammashoitolasta. Jatkohoito- ja

oikomishoitokäyntien kuljetuksista vastaavat huoltajat.

- Koulukuraattori on koululla kaksi kertaa kuukaudessa ja tarvittaessa.

- Koulupsykologi on paikalla tarvittaessa.

Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan

- Jokainen opettaja merkitsee oman luokkansa oppilaiden poissaolot Helmiin.- Etukäteen tiedossa olevista poissaoloista tulee tehdä kirjallinen anomus (1-3 päivää

omalta opettajalta ja yli 3 päivää rehtorilta).- Vanhemmat laittavat tekstiviestin tai soittavat aamulla koululle ja ilmoittavat, jos oppilas

on sairaana. Opettaja ottaa yhteyttä vanhempiin, jos ilmoitusta ei ole tullut ja oppilas on poissa.

6. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Yhteistyön painopisteet

- Koko koulun sekä luokkien omat vanhempainillat- Tiedottaminen (Helmi, koulun nettisivut, paperiset tiedotteet)- Koulun tapahtumat- Nukarin koululaisten tuki ry- Koulun johtokunta

Yhteistyön muodot yksittäisen luokan ja koulun tasolla

- Vanhempainillat- Helmi - Vanhempainvartit- Tiedotteet- Koulun kotisivut internetissä- Urheilukilpailut ja muut tapahtumat- Koulun juhlat- Tapaamiset koululla- Keskustelut puhelimitse

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- Nukarin koululaisten tuki ry tukee koulun retkiä ja tapahtumia sekä rahoittaa esim. välituntivälineitä

7. Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen

Työ- ja loma-ajat

Syyslukukausi 12.8. - 21.12.2013

Koulu alkaa ma 12.8.2013

Syysloma 14. - 20.10.2013 (vko 42)

Joululoma 22.12.2013 - 6.1.2014

Kevätlukukausi 7.1. – 31.5.2014

Talviloma 17. - 23.2.2014 (vko 8)

Pääsiäisloma 18. - 21.4.2014

Lukuvuoden päätöspäivä la 31.5.2014

Lisäksi yksi johtokunnan määräämä lauantaityöpäivä. 

Lyhennettävien koulupäivien ajankohdat

- 7.9., 14.2. ja 17.4.

Päivittäinen työaika (oppituntien alkamis- ja päättymisajat)

- 1. tunti 8.10 - 8.55 - 2. tunti 9.10 - 9.55 - 3. tunti 10.10 - 10.55

RUOKAILU - 4. tunti 11.25 - 12.10 - 5. tunti 12.25 - 13.10 - 6. tunti 13.25 - 14.10 - 7. tunti 14.10 - 14.55

Päivänavaukset

- Seurakunta käy koululla pitämässä aamunavauksen kerran kuussa ja opettajat pitävät

päivänavaukset omissa luokissaan tilanteen mukaan.

Koulun tuntijako (liite 4)

8. Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä

- Koululle valitaan oppilaskunnan hallitus syksyllä 2013. Jokaisesta luokasta valitaan kaksi

jäsentä ja heille varajäsenet.

- Jokainen opettaja pitää vaalit omassa luokassaan.

- Oppilaskunta järjestää lukuvuoden aikana kaksi teemaviikkoa, joista toinen on ystäväviikko.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- Oppilaskunta osallistuu naamiaisten ja talent-kilpailun järjestämiseen.

- 5.luokkaliset 2.luokkalaisten kummeiksi ja 4.luokkalaiset 1.luokkalaisten kummeiksi

kummit käyvät lukemassa satuja ja aineita

kummit tekevät tehtäviä esim. kummivihkoihin

kuunnellaan myös oppilaiden ideoita mahdollisesta yhteisestä toiminnasta

9. Koulun tiedottaminen

9.1.Sisäinen tiedottaminen

Tiedottamisen käytännöt

- Rehtorilta sähköpostitse ja välillä myös suullisesti, ilmoitustaulu (2 viikkoa kerrallaan), Helmin pääkäyttäjien viestit ja opekokoukset

Vastuuhenkilöt

- rehtori ja vararehtori

9.2.Ulkoinen tiedottaminen

Tiedottamisen käytännöt

- Helmi, koulun nettisivut, sähköposti ja paperitiedotteet

Vastuuhenkilöt

- Rehtori, vararehtori ja opettajat

9.3.Sähköinen tiedottaminen, Helmi –tiedottaminen

Tiedottamisen käytännöt

- Helmi, koulun nettisivut ja sähköposti

Vastuuhenkilöt

- Rehtori, vararehtori ja opettajat

10. Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä

Yhteissuunnitteluun varatut ajat

- Opettajakokous keskiviikkoisin klo 13.10-

Työpaikkakokoukset

- Opettajakokous keskiviikkoisin klo 13.10-

Virkistystilaisuudet

- Kyläilemme nyyttäriperiaatteella noin kaksi kertaa vuodessa jonkun henkilökunnan jäsenen luona

- Oman koulun tyhy-päivä syksyllä ja alueellinen tyhy keväällä

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen

- Uusien opettajien tervetulotilaisuuteen osallistuminen

- Pidempään koulussa työskennelleet neuvovat uusia

- Perehdyttämiskansion ohjeet

11. Koulun suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Koulun toimintamallit hyvien käytänteiden jakamisessa

- Keskustellaan ja jaetaan tietoa opettajakokouksissa

- Tarvittaessa pidetään erillinen koulutus omien opettajien kesken

Käytössä olevat resurssit

- Koulun budjetista riittää noin kahden opettajan maksulliseen koulutukseen vuodessa.

Painopisteet

- TVT-taidot, eriyttäminen ja oppilaskunta/oppilaiden osallisuuden lisääminen

Menettelyt koulutukseen hakemisessa

- Rehtori päättää maksullisista koulutuksista ja sijaisia vaativista koulutuksista

Suunnitelma veso- ja muusta koulutuksesta

- Osallistumme koulutoimen järjestämiin veso-koulutuksiin

- Muihin koulutuksiin osallistumme koulun painopisteiden ja omien kiinnostusten

mukaisesti

- Pyrimme suosimaan ilmaisia koulutuksia

Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä

- Koko päivän koulutuksessa sijainen, lyhyemmät (muutama tunti) teemme otona tai otuna

- Koulutukseen lähtevä opettaja tekee ohjeet tuntiensa pidosta

12. Oppimisympäristöt ja turvallisuus

Koulun toimintamalli oppilaan ojentamisen ja kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen sekä näihin

liittyvät käytännöt

- Kansliassa kansio, johon merkitään kurinpitotoimenpiteet ja ojentamiset- Kurinpitotoimenpiteitä ovat opettajan puhuttelu, rehtorin puhuttelu, soitto oppilaan

huoltajalle ja jälki-istunto

Liitteinä:

Koulun järjestyssäännöt (liite 5)

Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite

6)

Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 7)

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

13. Koulun suunnitelma itsearvioinnista ja kehittämistoimenpiteistä (katso kohta 2.3.)

Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat

- Rehtorin kehityskeskustelut opettajien ja koulunkäynnin ohjaajan kanssa tammi-helmikuussa

- Eri oppiaineissa tapahtuvaa itsearviointia pitkin lukuvuotta (opeoppaissa hyviä malleja)- Vanhempainvarttia varten voi tehdä oppilaiden kanssa luokassa itsearvioinnin

Kehittämisen periaatteet ja painopisteet

- Lukuvuodelle 2012-2013 valitsimme koulumme kehittämiskohteeksi oppilaiden

yksilöllisyyden huomioimisen. Tavoitteena oli, että jokainen oppilas saisi omalle

tasolleen sopivaa opetusta ja onnistumisen elämyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuli

löytää oikeita tukikeinoja niitä tarvitseville. Tämä projekti on vielä kesken, joten

jatkamme sitä myös lukuvuonna 2013-2014. Tavoitteena on käydä aiheeseen liittyvissä

koulutuksissa ja jakaa niistä tietoa muille opettajille sekä tehdä mahdollisesti materiaalia

opetukseen.

Työsuunnitelman liitteet:- Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä (liite 1)

- Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite 2)

- Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat (liite 3)

- Koulun tuntijako (liite 4)

- Koulun järjestyssäännöt (liite 5)

- Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite 6)

- Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 7)

Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä (Liite 1)

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

luokka 1 2 3 4 5 6 yhteensä

1 10           10

2 20 20

3 14 14

4     17      17

5 21 21

6 17 17

yhteensä 99

Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite 2)

Sari Turunen (1. luokka), 27h

Sirkku Koponen (2. luokkka), 27h

Marjo Miettinen (3. luokka ja vararehtori), 28h

Eemeli Räihä (4. luokka), 27h

Sanna Heiskanen (5. luokka ja rehtori), 19h

Kyösti Nora (6. luokka), 29h

Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat (liite 3)

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

6. luokan leirikoulu Vuokattiin 23.-28.3.2014. Leirikoulu tulee olemaan liikuntapainotteinen. Tarkempi

ohjelma tulee tietoon tammikuun alussa 2014.

Koulun tuntijako (liite 4)

Oppiaine / vuosiluokka 1 2 3 4 5 6

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4

A1-kieli - 1 2 2 2 2

Matematiikka 4 4 4 4 4 4

Ympäristö- ja luonnont. 1 2 3 3

Biologia ja maantieto 2 1

Fysiikka ja kemia 1 1

Uskonto/ET 1 1 1 1 2 2

Historia - - - - 1 2

Taito- ja taideaineet 5 5 8 8 6 6

(mu, ku, kä, li) (2, 1, 2,

2)

(1, 1, 1,

2)

(2, 2, 2,

3)

(2, 2, 2,

3)

(1, 2, 2,

4)

(1, 2, 2,

4)

Valinnaisaine 1

Yhteensä 20 20 24 24 25 26

Vapaaeht. A2-kieli 3 3

Koulun järjestyssäännöt (Liite 5)

1. Tulen kouluun ajoissa.

2. Noudatan koulumatkalla liikennesääntöjä.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

3. Huolehdin kotitehtävistäni.

4. Varustaudun liikuntatunnille asianmukaisesti.

5. Käytän kypärää luistellessa.

6. Pysyn koulun sovitulla välituntialueella.

7. Siirryn ripeästi välitunnille, enkä oleskele turhaan käytävillä tai muissa koulun tiloissa.

8. En heittele kiviä, keppejä, lumipalloja tms.

9. Käytän pipoa pakkasella.

10. En kiusaa, syrji, enkä vahingoita ketään.

11. Laitan vaatteeni ja kenkäni siististi naulakkoon.

12. Annan jokaiselle luokassa työrauhan.

13. Käytän huolellisesti koulun tavaroita ja palautan ne omille paikoilleen.

14. Pidän matkapuhelimeni äänettömällä ja käytän sitä opettajan luvalla.

15. Noudatan hyviä ruokailutapoja.

16. Maistan kaikkia ruokalajeja ja syön kaiken, mitä itse otan lautaselleni.

17. Käyttäydyn kohteliaasti ja muita kunnioittaen.

Olen lukenut Nukarin koulun järjestyssäännöt. Ymmärrän ne ja sitoudun noudattamaan niitä.

Paikka ja päiväys___________________________________________

Oppilaan allekirjoitus________________________________________

Huoltajan allekirjoitus________________________________________

Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. (Liite 6)

1. Kiusaamisen ja häirinnän tunnistaminen

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- Rohkaistaan oppilaita kertomaan kiusaamisesta aikuiselle.

- Opettajat puuttuvat kaikkiin esille tuleviin kiusaamistapauksiin heti.

- Vanhempia on kehotettu ottamaan yhteyttä kouluun heti, jos heidän tietoonsa tulee kiusaamista.

- Välituntivalvoja seuraa välituntitilanteita tarkasti (mahdollista syrjintää, leikin muuttumista

kiusaamiseksi ym.).

2. Kiusaamiseen puuttuminen ja asian hoitaminen

- Opettaja(t) puhuttelee kiusaajan ja tarvittaessa myös rehtori.

- Koulusta otetaan yhteyttä sekä kiusaajan että kiusatun kotiin.

- Tarvittaessa huoltajat kutsutaan koululle keskustelemaan ja mukaan otetaan muuta koulun

henkilökuntaa (esim. kuraattori).

- Pyritään varmistamaan, ettei kiusaaminen pääse toistumaan.

- Vakavissa kiusaamistapauksissa otetaan yhteyttä muihin viranomaistahoihin.

(Liite 7)

NUKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin

syksy 2013

1. Mistä saa apuaTärkeät puhelinnumerotKoulun oppilashuollon yhteystiedotLasten ja nuorten tukipalvelut

2. TiedottaminenTiedottaminen koulullaTiedottaminen koulun ulkopuolelle

3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä

Traumaattisen kriisin vaiheet

4.Toimintamalleja kriisitilanteisiin

4.1 Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa4.2 Perheväkivalta4.3 Itsemurhauhkailut4.4 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily4.5 Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti” -tilanteet 4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet4.7 Koulukiusaaminen4.8 Aggressiivisen lapsen kohtaaminen4.9 Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen

5. Hätäensiapuohjeet6. Miten järjestetään jälkihoito7. Henkinen työsuojelu8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

1. Mistä saa apua

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Tärkeät puhelinnumerot

yleinen hätänumero 112

terveyskeskus 09- 2500 31

myrkytyskeskus 09-471977

poliisi 0718735208 (Nurmijärven palvelutoimisto)

työterveyshuolto ajanvaraus 09- 2500 3071

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 83940000

Hyvinkään kriisikeskus Mobile 019-4593910, kriisipäivystys 0400-755284,

seurakunta 09-8789960, Hyvinkään sairaala 019-45871

Koulun oppilashuollon yhteystiedot

Terveydenhoitaja Bella Kannala käy koululla tiistaisin. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta 040-3174421

Erityisopettaja Marjukka Lautala 040-3174679

Kuraattori Sirpa Hyvärinen 040-3174498

Psykologi Ritva Koivusaari 040-3173663

Rehtori Sanna Heiskanen 040-3174153

Lasten ja nuorten tukipalvelut

Kasvatus- ja perheneuvola p. 09-2500 2233. Puhelinajat: maanantaina 13-14 sekä tiistaina, keskiviikkona ja

torstaina 11-12.

Hyvinkään seurakunnan perheasian neuvottelukeskus 019-4561 239

Järvenpään perheasian neuvottelukeskus p. 09-280322

Hyvinkään sairaala, 09-45871 (neuvonta)

Hyvinkään nuorisopsykiatrinen poliklinikka 019-414 920

Tukinainen raiskauskriisikeskus (maksuton) 0800-97899

2. Tiedottaminen

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

2.1. Tiedottaminen koululla

Kriisitilanteen havainnut aikuinen antaa ensiavun ja/tai hälyttää apua. Koululla tapahtuvasta kriisistä

tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen

läheisesti liittyville sekä kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada vähintään 2-3 jäsentä

paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, oppilashuollonryhmän kutsuu koolle apulaisrehtori tai muu

ryhmän jäsen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta

koulun sisällä ja ulkopuolelle, ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä.

Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden

on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten

vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita

annetaan.

2.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle

Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetustoimen johtaja.

Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA.

Lastensuojelulaki 40§. Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai

seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut

tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava

asiasta viipymättä sosiaaliviranomaisille.

Säännöksestä ilmenee, ettei näillä viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa vaan ilmoitusvelvollisuus menee

jopa salassapitovelvollisuuden ohi. Mihinkään muuhun toimenpiteeseen ilmoitusvelvollisuuden piiriin

kuuluvilla tahoilla ei ole velvollisuutta ryhtyä.

Ilmoitus tehdään puhelimitse kirkonkylän sosiaalitoimistoon lastensuojelutyöntekijälle (puh. 09-25002215 (A-

K), 09-2004270 (M-Q), 2239 (R-Ö) ). Ennen soittoa selvitä oppilaan kotiosoite, syntymäaika ja

mahdollisuuksien mukaan huoltajat. Koulukuraattori antaa lisätietoja ilmoituksen tekemisestä.

Sosiaalityöntekijöitä voi myös konsultoida nimettömänä.

3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko

kouluyhteisöä –aikuisia ja lapsia. Tällaisia tapahtumia voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai

fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös

päihteiden käytön ja lapseen kohdistuva perhe- tai seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia

eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat

tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta.

Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen

ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus,

elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä,

odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen

joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut

hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhan.

Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä

ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma

koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit,

silminnäkijät jne.

Traumaattisen kriisin vaiheet

Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen

suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai

eri järjestyksessä.

Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai

saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista, että uhrin on vaikea uskoa tapahtunutta ja

hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo,

yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu.

Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku

hiljaa ymmärtämään mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana

saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentämään. Reaktiovaiheessa oleva uhri tarvitsee

aktiivista apua vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat

tunnereaktiot.

Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa

saamaan enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely

ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta

tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan.

Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu.

Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin on huomioitava erityisesti:

rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri

myötäeläminen ja huolenpito

reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen

uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisit kokenut jotain vastaavaa, pyri olemaan puhumatta

omista kokemuksistasi tässä vaiheessa

tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen

levollinen läsnäolo, yritä varmistaa ettei uhri jää yksin

tietojen pitäminen ajan tasalla.

Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja

rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja –ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot

ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset

lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen,

miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisellä voi esiintyä kehityksen taantumista,

maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia

somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa

tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa.

Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla,

leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä

jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja

ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen

turvallisuutta tuoviin rutiineihin.

4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin

4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa

Väkivaltaan tulee aina puuttua. Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden

selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti

asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15-vuotias,

pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei

rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta.

Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua

poliisilta. Tiedottaa välittömästi rehtorille

Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille

tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai

suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden

edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn

luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan.

4.2. Perheväkivalta

Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse

osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata

lapsi lisäavun piiriin.

Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta:

- lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen turvallisena aikuisena

- tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselle rohkea teko. Kerro, että nyt aikuisten on mahdollista auttaa

häntä ja hänen perhettään.

- Älä lupaa olla puhumatta asiasta, sillä joudut pettämään lapsen luottamuksen tekemällä

lastensuojeluilmoituksen, viemällä asian koulukuraattorin/-psykologin tietoon.

- Voit sen sijaan todeta lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta voitte paremmin auttaa häntä

ja hänen perhettään. Ohjaa lapsi tai mene hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin

vastaanotolle.

- Jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, mene hänen kanssaan välittömästi

kouluterveydenhoitajan luo.

- Kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopivat opettajan kanssa työnjaosta ja hoitavat jatkoyhteydet

sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Toimivat lapsen tukena.

Lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee jotain muuta kautta ilmi:

kuuntele vanhempaa ja rohkaisen tapahtumista kertomiseen

anna tunnustusta siitä, että on uskaltanut ottaa väkivallan esille

ohjaa vanhempi joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulukuraattorille tai –psykologille, perhe- ja

kasvatusneuvolaan

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

kerro vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää ja ota perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa

ja/tai ohjaa hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle.

Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyri selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen

elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita.

Voit ottaa perheväkivallan jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten ”Kaikissa perheissä

riidellään, millaisia riitoja teidän perheessä on ja miten ne selvitetään?”

Pyydä tarvittaessa apua oppilashuoltoryhmältä.

4.3. Itsemurhauhkailut

Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja –vihjailuja esittäneeseen; hänen esille tuomia pulmia ei saa

vähätellä.

Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta. Voit kysyä esimerkiksi ”Mitä tarkoitat sanoessani, että sinun

elämällä ei ole väliä? Tai Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa?”

Älä arastele kysyä neuvoa tai ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologille sekä kasvatus- ja

perheneuvolaan voi soittaa aina ja konsultoida.

4.4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin

tapahtumalla on selviä todisteita tai silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita

ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta

kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän

saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikea luottaa ihmisiin, koska aikuinen on

pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen

itseensä. Tämä usein ilmenee masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisen/tahattomana

vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot,

puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys,

kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia

lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja

vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja

jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen,

rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa

tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai

terveydenhoitajalta.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

- kuuntele lasta ja osoita, että uskot häntä. Älä kuulostele tai pakota tunnustamaan.

- kirjoita sanatarkasti ylös mitä lapsi on sanonut

- epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voit nimettömästi konsultoida

sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun

työntekijät)

- Muista, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan

puhumaan vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu.

4.5. Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti”- tilanteet

OPPILAAN KUOLEMA(sairaus/onnettomuus/itsemurha)

- ilmoitus rehtorille, tarkista tiedon oikeellisuus

- rehtori tiedottaa henkilökunnalle ja koululle

- muistohetki ja suruliputus

- luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa

- tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen,

oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa.

- Yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla

- Perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta

OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA

- toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa

- läheisin työtoveri käy kuolleen kotona

OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA

- Yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti, huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän

uskomuksiaan ja tapojaan

- Luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa

- LO käsittelee asiaa luokassa eri tavoin, heti asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa

(sovittava oppilaan kanssa)

- LO valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun

ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi)

- perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa käsiteltävän.

- Syyllisyydentunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä

- Jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä luokassa.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS

- sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa mitä muille oppilaille kerrotaan

- kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä

- opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle

- rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen

-

4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet

Jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi

apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa.

Toisen aikuisen tultua, viekää oppilas rauhalliseen tilaan esim. terveydenhoitajan huoneeseen. Asiasta

pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) Verikokeisiin ei voida

pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa.

Vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Vanhemmat vastaavat jatkosta.

Jos yläasteen oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta, otetaan yhteys yläasteelle ja oppilaan kotiin.

Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin.

Jos oppilas on väkivaltainen tai ei muuten ole hallittavissa, voidaan kutsua poliisi.

Alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin

arkistoitavaksi.

Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Lasta ei

anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle.

Juopuneen/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata ruveta

keskustelemaan. Voit pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen ollessa selvä. Ennen kuin lasket lapsen

kotiin, varmista, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hanki lapselle

aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkista onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse

voi mennä. Ota yhteys rehtoriin välittömästi. Keskustele lastensuojeluilmoituksen tekemisestä

koulukuraattorin tai –psykologin kanssa.

Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa.

- Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä

asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku

tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille.

4.7. Koulukiusaaminen

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim.

koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy sitä ja sen kitkemiseksi teemme päättäväisesti kaiken

voitavamme.

Koulukiusaaminen on saman lapsen toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kaikki

aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista.

Emme hyväksy kiusaamista ja oppisisällöissä on asetettu tavoitteeksi ennaltaehkäisevä kasvatus.

Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja ja rakentavia toimintatapoja oppilaiden kanssa.

Puuttumisessa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja vastuun ottamiseen. Asiasta keskustellaan kaikkien

kiusaamiseen osallistuneiden kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen esimerkiksi käymällä läpi

vastuun portaat. Sovitaan yhteinen seuranta-aika ja toimenpiteet sen varalle, että sopimus ei pidä. Kaikkien

osapuolten vanhemmille ilmoitetaan sopimuksen sisältö.

Katsojan roolissa olevat oppilaat ovat myös osallisina kiusaamisessa. He toimillaan joko hyväksyvät tai

vastustavat kiusaamista. Tämän joukon kiusaamista vastustavien asenteiden ja toimien rohkaiseminen on

avain onnistumisellemme.

4.8. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen

Myös opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta.

Kukin meistä reagoi kriisitilanteissa omalla persoonallisella tavallaan. Kriisitilanteesta riippuen meissä

käynnistyy ”fight or flight” eli taistele tai pakene reaktiot. Ihmiset eroavat tavoistaan reagoida yllättävissä

tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten

on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Joku saattaa toimia kuin viilipytty erittäinkin raskaissa

tilanteissa, kun taas toinen menee kokonaan toimintakyvyttömäksi. Reagointitapoja esimerkiksi

väkivaltatilanteita vastaan voi harjoitella etukäteen mielikuvittelemalla ja laatimalla turvasuunnitelmia, ihan

samalla tavoin kuin harjoituksia tulipaloja varten tehdään.

Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja

oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita,

on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös

vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi

hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös

aikuiselle raskas –fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään

kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomaat itse raivostuvasi kyseisessä tilanteessa tai pelkäät omia reaktioitasi,

pyydä jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian

rauhaisaan paikkaa pois toisten lasten luota esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää

on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. myös: Perusopetuslaki 1.8.2003 36b§

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

4.9. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen

Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan

kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua.

Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti paranoidinen tai hysteerinen. Mikäli koet

epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari

tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen

tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstötoimiston laatimasta Apua uhkatilanteisiin –monisteesta löytyy hyviä

käytännön vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa anna hänelle

tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Myötäile, vaikka et voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä.

Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta, äläkä naura. Vältä äkkinäisiä

liikkeitä ja kerro mitä teet ja varmista että se sopii. Pyri saamaan hänet istumaan. Rikoslain

hätävarjelupykälän mukaan meillä kaikilla on oikeus itsemme suojeluun riippumatta työstä, jota teemme.

Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua

työterveyshuollosta. Myös tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää.

Myös sanallisen uhkailun edessä pyri säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi. Älä rupea väittelemään

aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua

rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua

myös puhelimitse. Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös ja pyri lopettamaan puhelu mahdollisimman pian.

Kerro esimiehellesi ja/tai työsuojeluvaltuutetulle uhkauksista. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia.

5. Hätäensiapuohjeet

Arvioi tilanne rauhallisesti. Käänny kouluterveydenhoitajan puoleen, jos hän on tavattavissa.

Lievissä tapaturmissa anna välitön ensiapu koulussa. Tarvittaessa ota yhteys lähimmälle terveysasemalla

(Nurmijärven terveyskeskus p. 2500 31). Soita ennen kuin lähetät oppilaan. Ilmoita lapsen huoltajalle.

Vaikeita tapaturmia ovat mm. epäily vammasta kallon, kaularangan, lantion tai alaraajan alueella. Anna

välitön ensiapu koulussa. Peittele oppilas, älä siirtele. Turvaa oppilaan hengitys. Tyrehdytä verenvuoto

puhtaalla painositeellä. Tilaa ambulanssi p.112 . Ambulanssin henkilökunta tietää, mikä on lapselle sopivin

hoitopaikka. Ilmoita lapsen huoltajalle.

Lievissä silmätapaturmissa peitä silmä tai silmät ja toimita oppilas terveyskeskukseen. Soita ennen kuin

lähetät oppilaan. Huuhdo runsaalla vedellä, mikäli lapsen silmiin on roiskunut syövyttävää ainetta tai roskia.

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Vaikeissa silmätapaturmissa toimita oppilas selällään maaten molemmat silmät peitettyinä ambulanssilla

silmäklinikalle. Soita etukäteen ja ilmoita tapaturmasta p. 4711. Neuvonta silmätautien klinikka puh. 09-

47173155.

6. Miten järjestetään jälkihoito

Käy tilanne ja tunteesi läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms.

kanssa. Käy tilanne läpi ennen kuin menet kotiin. Keskustele luokan kanssa. Väkivaltatilanteessa mukana

oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita, pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa.

Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat

herättää myös syyllisyyttä taikka vihaa ja suuttumusta. Älä vähättele tunteita ja tilannetta. Älä salaile

tapahtunutta.

Seuraavana päivänä tieto oppilashuoltohenkilöstölle. Tilanteen kartoitus: Mitä tapahtui? Mitä tunsit? Ajattelit?

Mitä jatkotoimenpiteitä lapsi / aikuinen tarvitsee? Seuranta? Koulun ulkopuolinen apu?

Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa

kriisiryhmän palveluja Mobilesta. Kunnassa ei ole tällä hetkellä omaa kriisiryhmää.

Sovi tapaaminen perheen tai lapsen kanssa mahdollisimman pian, kun olet itse käynyt tilanteen läpi ja olet

rauhallinen. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa et pysty ajattelemaan järkevästi. Käy

tilanne lapsen kanssa läpi esim. vastuun portaat Älä hyväksy tekoa, mutta älä hylkää lasta! Vanhempien

kanssa keskustellessa ota mukaan toinen koulun aikuinen.

Puhu luokassa mitä todella tapahtui.

Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita

posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla mm ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus,

tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Ota tarvittaessa yhteyttä

työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.

7. Henkinen työsuojelu

Vakavassa väkivaltatilanteessa keskustele rikosilmoituksen tekemisestä rehtorin kanssa. Ota yhteys poliisiin

ja työterveyshuoltoon.

8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

www.nurmijarvi.fi

18.9.2013

Tämä kriisisuunnitelma on päivitetty pvm 10.9.2013.