VirkNumero 4 / 2014

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Varsinais-SuomenViro-keskus ryViron kunniakonsulaattiTurussa ja Varsinais-Suomessa

-Perustettu 1994.-Jäseniä yli 400: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä.-Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä välistä yhteistyötä.-Yhdistyksen toimisto palvelee kunnia-konsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilö-kortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin.Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan.

Puheenjohtaja: Armas LahoniittySihteeri: Reino Lemmetyinen

Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs

Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 TurkuKäynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krsToimiston puhelimet: +358 2 250 3359 +35840 1475221

Toiminnanjohtaja: 040-822 7851sähköposti: toimisto@viro-keskus.fiInternet-sivu: www.viro-keskus.fi

Virk 4 / 2014Julkaisija:Varsinais-Suomen Viro-keskus ryPäätoimittaja: Kirsi ÄyräsPainopaikka: X-copy, Turku

Ansiomerkit juhlailtanaVarsinais-Suomen Viro-keskus ry:n 20-vuotisjuhlaillallisella Alabama-ravintolassa 13.11. jaettiin Viro-yhdistysten liiton ansiomerkkejä. Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Bongwirnso kutsui yleisön eteen palkittaviksi neljä Viro-keskuksen pitkäaikaista voimahahmoa: ansiomerkin saajat olivat Aila Grönholm, Armas Lahoniitty, Reino Lemmetyinen ja Mikko Sedig.

Kannen kuva:Melidana Reek 24.11.2014”Katrin kerjäläiset” eli Kadrisandid valmistautumassa, keskellä ryhmää ohjannut opettaja Airi Tamm.

Pikkukuva: Tartto juhla-asussaan, kuvannut Mikko Sedig 5.12.2014

Aila Grönholm, Armas Lahoniitty, Reino Lemmetyinen ja Mikko Sedig kiittämässä huomionosoituksista.

Viimane  leht  värisebkase  õblukesel  käelTuul  räsib  pilviKorraks  päikest  näen

Karvad  tõusevad  püsti  hetkeks  mu  erksal  nahal

NovemberSügis  tahab  lahkudaTalv  piilub  lehe  tagant

Ja  juba  leht  loperdabkieemale  kase  käestKask  lehvitab  järelekummargil  tuule  käes

Imbi Kolkkanen

Virk 4 / 2014

Sunnuntaina  9.11.2014  tuli  kuluneeksi  25  vuo.a  Eurooppaa  jakaneen  Berliinin  muurin  murtumisesta.  Kehitys  tähän  suuntaan  oli  kuitenkin  alkanut  jo  useita  vuosia  aikaisemmin.  Kukaan  ei  kuitenkaan  arvannut  muutosten  nopeu.a  millä  viimeiset  tapahtumat  vyöryivät.  Tähän  muutokseen  sisältyi  myös  Viron  itsenäisyyden  palau.aminen.

Itsenäisyyden  palau6aminen  vaa?  yleisen  ?lanteen  kehi.ymistä  Euroopassa,  mu.a  virolaiset  itse  olivat  kuitenkin  se  voima,  joka  oA  vaarin  historiallisesta  mahdollisuudesta.  Ajatus  itsenäisyydestä  ei  ollut  koskaan  kuollut  mu.a  konkreeAses?  sitä  koh?  oli  toimi.u  vasta  viimeiset  vuodet.

Tuo  tapahtumaketju  sai  koko  Suomessa  ja  täällä  Varsinais-­‐Suomessa  tuhannet  suomalaiset  liikkeelle.  Joillakin  oli  ollut  jo  vuosia  yhteyksiä  Viroon  ja  virolaisiin  mu.a  suuremman  joukkoliikkeen  muodon  Viron  yhteyksien  luominen  sai  vasta  virolaisten  oman  liikehdinnän  ale.ua.  Tässä  yhteydessä  syntyi  suomalaisten  halu  tukea  itsenäistymispyrkimyksiä  ja  au.aa  monilla  tavoilla  veljeskansaa.

Tuon  kansanliikkeen  seurauksena  perusteAin  monia  yhdistyksiä  organisoimaan  yhteistyötä.  Tuossa  vaiheessa  syntyi  myös  Varsinais-­‐Suomen  Viro-­‐keskus  ry.  Myöhemmin  yhdisteAin  kolmen  seuran  -­‐  Turun  seudun  Viroseuran,  Turku-­‐Tar.o  yhdistyksen  ja  Varsinais-­‐Suomen  Viro-­‐keskuksen  resurssit.  Silloin  syntyi  koko  Suomenkin  mi.akaavassa  rii.ävän  vahva  seura  20  vuo.a  si.en.

 Viime  kuukaudet  ovat  jälleen  tuoneet  Euroopan  poliiAselle  taivaalle  tummia  pilviä  ja  kaikkia  meitä  askarru.aa  mihin  Ukrainan  kriisi  voi  johtaa.  Kun  tarkastelemme  25-­‐vuo.a  si.en  tapahtuneita  muutoksia  voimme  todeta,  e.ä  tar.umalla  historiallisiin  mahdollisuuksiin,  toimimalla  yhteistyössä  ja  perustamalla  toimintamme  kestäviin  arvoihin,  saamme  tuloksia  aikaan.

Armas  Lahonii6y

puheenjohtaja

20  VUOTTA  VIRON  JA  SUOMEN  YHTEISTYÖTÄ

Juhlakonsertti tähti-taivaan sfääreissä

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n 20-vuotisjuhlakonsertin tähti oli säveltäjä Urmas Sisask, joka johdatti Sigyn-saliin kokoon-tuneen yleisön musiikillaan ja tarinoillaan avaruuden sfääreihin.Konsertti kuului myös Sigyn-salin 20-vuotisjuhlakonserttien sarjaan.

Kuva: Melidana Reek

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n 20-vuotisjuhlaillallisilla ravintola Alabamassa 13.11.2014 juhlapuheen piti Viron suurlähetystön edustajana apulaispäällikkö Vahur Soosaar. Turussa, 13. marraskuuta 2014Arvoisat rouvat ja herrat! Hyvät Viron ystävät!Minulla on suuri kunnia tervehtiä Teitä juhlapäivänänne täällä Turussa niin omasta puolestani kuin koko Viron Suurlähetystönkin puolesta.

Kirjailija Eduard Vilde kuvasi 1900- luvun alkuvuosina ilmestyneessä romaanissaan "Prohvet Maltsvet" sitä, miten fanaattiset maltsvetilaiset odottivat vuoden 1861 kesällä mystistä valkoista laivaa, toivoen tämän vievän heidät luvatulle maalle. "Valkoisen laivan" odotus on jatkunut, ajatus on saattanut ihmisiä Suomenlahden eteläpuolella vuosikymmeniä. Kirjallisuus ja kulttuuri laajemmalti sekä meri ovat yhdistäneet Suomea ja Viroa niin hyvinä kuinka hieman huonompinakin aikoina. Kulle Raig - eräs karaistunut yhteyslenkki välillämme - on sanonut:”Olemme aina olleet läheisiä. Aikojen alusta saakka. Suomenlahti on enimmäkseen yhdistänyt meidät, ei erottanut.”Usein me uskomme, että tiedämme toisistamme melkein kaiken, kiitos maantieteelliselle läheisyydelle, samankaltaiselle kielelle ja kulttuuritilalle - ja pohjoismaisellle rauhalliselle, harkitsevalle ajattelutavalle - sekä tiiviille kanssakäymiselle työmiehistä politiikoihin ja akateemikoista liikemiehiin. Kuuluminen yhteiseen Eurooppa-kotiin on tiivistänyt suhteita myös Suomen ja Viron välillä. Toisaalta, kuten olen jo huomannut puolentoista kuun pituisella työkokemuksellani Helsingissä, voisi yhtä hyvin korostaa Suomen ja Viron erilaisuutta, kun katsoo tarkemmin suuren samankaltaisuuden syvyyksiin huomaa erilaisuuksia yksityiskohdissa.

Kulttuuri ja meri yhdistävät

Vahur Soosaar

Juhlassa kuultiin Urmas Sisaskin musiikkitervehdys.

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Heti tulee mieleen suomalaisten miellyttävä tapa sinutella, joka voi asettaa teitittelyyn tottuneen Virosta tulijan joskus vaikeaan tilanteeseen.Tässä yhteydessä olette juuri Te tehneet olennaista ja tarpeellista työtä viimeisen 20 vuoden aikana, monet teistä kauemminkin. Tehdä Viroa tunnetuksi Suomessa ja Suomea Virossa - ja auttaa välttämään niitä vaikeita tilanteita, joita ajoittain saattaa tapahtua kahden kulttuurin kohdatessa.

Kirjallisuus yhdistää meitä. Sofi Oksasta saamme kiittää siitä, että suomalaiset ja muutkin kansat tietävät Viron historian vaikeimmista ajoista. Oksasen teokset ovat hyvin tunnettuja myös Virossa. Virolainen kirjailija Jaan Kross puolestaan tunnetaan Suomessa hyvin, lähes yhtä hyvin kuin hänet tunnetaan kotimaassaan. Turku ja Tallinna kantoivat vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä. Tämä antoi lisäsysäyksen yhteisiin projekteihin ja laajemmalti valtioiden väliseen yhteistyöhön. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen presidentti Lennart Meri kehotti löytämään "Viron Nokian" - tämä oli vetoomus, joka toisaalta näytti pientä kateutta Suomen kehityksen suhteen ja toisaalta antoi sysäyksen Viron edistymiselle. Tänä päivänä Suomen ja Viron IT-alat tekevät yhteistyötä valtioiden erilaisten suurimittaisten rekisterien yhdistämiseksi ja hallitsemiseksi: X-tie projekti on yhteistyötä parhaimmillaan.

”Tehdä Viroa tunnetuksi Suomessa ja Suomea Virossa”

20-vuotisjuhlan tunnelmia Alabama-ravintolassa. Tarjoilijoina toimivat ammatti-instituutin opiskelijat.

Juhlan avasi maljapuheella yhdistyksen puheenjohtaja

Armas Lahoniitty.

Juhlan menun suunnitteli kokki-opiskelija Martti Kass, ja kokkitiimiä johtivat tuttuun tapaan Tarja ja Jorma Haranen.

! ! ! ! ! ! ! ! ! !

Tässä oli vain joitakin esimerkkejä, jotka kuvaavat Suomen ja Viron välisiä hyviä ja toimivia suhteita. Haluan tässä vielä kerran korostaa juuri Varsinais-Suomen Viro-keskuksen ja laajemmalti koko kansalaisyhteisön tärkeää roolia kahden valtion välisen yhteistyön edistämisessä. Tätä roolia luonnehtii juuri yhteenkuuluvuuden tunne ja yhdessä tekemisen ilo. Meillä ja teillä yhdessä on erittäin tärkeä tehtävä luoda mielenkiintoa naapurivaltiota kohtaan myös nykyisten opiskelijoiden joukossa. Yhä suuremman merkityksen saavat henkiset arvot. Tiedon vapaa liikkuminen Euroopan Unionissa, hyvä sivistys ja laaja käsitys kulttuurillisesta olemuksestamme auttavat meitä ymmärtämään, keitä olemme tänään.

Lähetystö yhdessä Viro-instituutin ja Archimedes-säätiön kanssa aloitti vuonna 2009 sivistysprojektin "Viro käy koulua". Olemme virolaisten opettajien kanssa käyneet kertomassa maastamme jo monessa kymmenessä Suomen koulussa. Projektin avajaiset tapahtuivat aikanaan juuri Turussa, Turun yliopistossa ja avauspuheen piti Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry on toiminut 20 vuotta, teillä on jo vakiintunut oma toimintarytminne ja teitä luonnehtii jatkuva toiminnan ilo. Kun Viro-keskuksessa syntyy jokin idea, jolle odotetaan vaikkapa moraalista tukea lähetystön puolelta, vakuutan, että Viron lähetystö haluaa olla tukenanne ja on valmis mahdollisuuksien mukaan aina auttamaan teitä. Keskuksen ihmisten kanssa on kollegoillani ja koko suurlähetystöllä ollut aina erittäin hyvä yhteistyö. Samoin minulla on hyvä mieli siitä, että teidän kanssanne saman katon alla toimii Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen - tämä yhdistää sekä Suomessa asuvia virolaisia että Viron ystäviä Suomessa. Suuri kiitos teille tästä! Toivon teille voimia ja jaksamista tulevissa toimissanne sekä tähänastisen ahkeruuden jatkumista jotta Viro ja Suomi tulisivat toisilleen vieläkin lähemmiksi!

Vahur SoosaarKäännös: Annika Arminen

Juhlapuheen tekstin lyhentänyt Kirsi Äyräswww.viro-keskus.fi -sivulla alkuperäinen kokonaisuudessaan

Jaan Kaplinski

Jaan Kaplinski syntyi 22. tammikuuta 1941. Tarton oma poika Kaplinski on kansainvälisesti tunnettu virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko. Kaplinski opiskeli kielitiedettä Tarton yliopistossa ja on työskennellyt kielentutkijana, sosiologina, ekologina ja toimittajana.

Kirjallisuus alkoi Kaplinskin elämässä jo varhain. Koulussa hän oppi venäjää, mikä johdatti suoraan klassikoiden portille. Haltioitunut nuorukainen yritti jopa kääntää Lermontovia Viroksi. Tästä alkoi myös oma kirjallinen ura, joka on kestänyt näihin päiviin saakka.

Opiskellessaan yliopistossa Kaplinski kiinnostui Kaukoidän kulttuureista. Tämä kiinnostus syveni 1960-luvulla hänen matkustellessaan Burjatissa, jossa Neuvostoliiton viranomaiset olivat avanneet yhden luostarin matkailijoille nähtäväksi. Idän ja lännen kulttuurien eroja Kaplinskin on pohdiskellut usein esseissään.

Viron uudelleen itsenäistymisen alkuvuosina 1992–1995 Kaplinski oli Viron parlamentin Riigikogun jäsen.

Kaplinski on julkaissut yhteensä 14 runokokoelmaa sekä joitakin esseekokoelmia, lastenkirjoja ja proosaa. Lisäksi hän on kääntänyt viron kielelle runoutta ranskasta, englannista, espanjasta, kiinasta ja ruotsista. Kaplinskin teoksia on käännetty monille kielille mm. suomeksi, norjaksi, ruotsiksi, japaniksi ja venäjäksi.

Lauri Nissinen

Piirros: Matti Äyräs

”yhteenkuuluvuuden tunneja yhdessä tekemisen ilo”

VirkSuomen itsenäisyysjuhlat Tartossa

Turun Karjalakuoro esiintymässä yliopiston juhlasalissa.

Tarton yliopisto ja Suomen Viro-instituutti järjestivät 5.12.2014 Suomen 97. Itsenäisyysjuhlat Tartossa perinteikkäässä yliopiston juhlasalissa. Tervehdyksensä esittivät yliopiston rehtori Volli Kalm,Suomen Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen,Tarton kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aadu Must ja Tarton suomalaisen koulun johtaja Tuula Friman.Juhlapuheen piti Åbo Akademin sosiologian professori Mikko Lagerspetz otsikolla "97 vuotta itsenäisenä valtiona Pohjolassa". Juhlan yhteydessä Turun Karjalaisten sekakuoro esiintyi johtajanaan Marianne

Länne. Juhlassa oli yleisöä n. 150 henkeä. Turusta juhlaan osallistui myös Viro-keskuksen delegaatio Reino Lemmmetyinen, Heimo Välimäki, Seppo Rounas ja Mikko Sedig puheenjohtaja Armas Lahoniityn johdolla. Delegaatio kävi matkallaan tapaamassa Tallinnassa sosiaali - ja työministeri Urmas Kruusea, joka aiemmin toimi Tarton kaupunginjohtajana.Itsenäisyyspäivänä 6.12. Raatihuoneen torilla oli juhlallinen hetki klo 14.02 kun Raatihuoneen kellot soittivat Sibeliuksen Finlandian!

Prof. Mikko Lagerspetz:

Hyvinvointivaltio pohjana sivistykselle ja tuottavuudelle-Suomi on ollut 97 vuotta itsenäisenä valtiona Pohjolassa. Melkein näin kauan On kulunut siitä, kun Suomen eduskunta 6. joulukuuta 1917 hyväk-syi senaatin kaksi päivää aiemmin antaman julistuksen Suomen itse-näisyydestä, Suomen kansa otti itselleen, kuten julistus sanoo, "vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen". -Erilaiset vertailut valtiontalouksien kilpailukyvystä, innovatiivisuudesta, elinympäristöstä, kansalaisten taloudellisesta tasa-arvosta tai vaikkapa heidän onnellisuudestaan nostavat aina Pohjoismaat ensim-mäisten joukkoon, Suomen muiden mukana ja joskus vieläpä ensim-mäisenä. Pohjoismaisuus on kaiken muun ohella hyvä tavaramerkki, brändi. Pohjoismainen yhteistyö ei ole menettänyt merkitystään. -Julkisen sektorin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on kaikissa pohjoismaissa useimpia muita maita korkeampi. Tarkasteltaessa julkisten menojen rakennetta huomataan, että eron syynä ovat nimenomaan hyvin-vointipalvelut (esim. koulutus ja terveydenhoito), eivät tulonsiirrot

toimeentulotuen, eläkkeiden tms. muodossa. Nämä palvelut ovat sellaisia, joista hyötyvät ennen kaikkea lapset, nuoret ja vanhukset, ei niinkään se työssä käyvä terve väestönosa, joka ne kustantaa. Miksi he suostuvat tähän? -Mikä saa ihmiset veroina maksamaan palveluista, joita he itse tarvitsevat ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua, tai joista hyötyä saa seuraava sukupolvi? Pohjoismailla on hyvä kilpailukyky ja innova-tiivisuus. Nämä saavutukset eivät ole syntyneet sattumalta, vaan juuri sen ansiosta, että yhteiskunta, joka pystyy tarjoamaan jäsenilleen tukea heidän elämänsä eri vaiheissa, on myös paras ympäristö korkeasti tuottavaa työtä ja innovaatiota varten. En ole kuullut vaihtoehdosta, joka pitkässä perspektiivissä olisi tätä yhteiskuntamallia parempi.

Tarton juhlista raportoi: Mikko Sedig

Virk esittelee:Kuka olet?Duha Elsayed, fennisti ja Agricolan tutkija. Olen myös monen alan wannabe: ensimmäinen näytelmäni "Pohja edellä" kantaesitettiin Helsingissä lokakuussa.Nimeni johtaa harhaan. Olen ihan suomalainen, kotoisin Kymenlaaksosta.

Mitä kieliä osaat?Periaatteessa aika monia kieliä. Mutta olen hyvin itsekriittinen, niinpä en esimerkiksi kerro, että olen lukenut yliopistossa venäjää. :) Harvinaisemmasta päästä on myös arabia ja intohimoni turkki, joka on ehkä tärkein harrastukseni tällä hetkellä.

Mistä kiinnostuksesi kieliinon syntynyt?Toki kiinnostus on minulla osin teoreettista laatua, mutta tunne on siinä aina mukana. Uuden kielen mukana aukeaa kokonainen maailma. Uudet ihmiset, historia, kirjat, elokuvat, ruoka, musiikki, käsityöt...

Miten päädyit opiskelemaan viroa?Ihan ensimmäisenä yliopistovuonna ihastuin sekä vanhaan kirjasuomeen että lähisukukieliin. Innostavilla opettajilla oli siinä oma osuutensa, ehkä myös erikoisella huumorintajulla. Edelleenkin minulla pikkuisen suupieli värähtää, kun kuulen suomalaisen korvaan hassun vironkielisen ilmauksen.

Kuinka sinusta tuli viron kielen auktorisoitu kääntäjä?Olin vuonna 1988 Tallinnan opettajakorkeakoulussa stipendiaattina neljän muun suomalaisen tytön kanssa. Siellä tietysti kielitaito hioutui aika vahvaksi, ja Suomeen tultua oli halu osoittaa se jollakin tavalla.

Käännöstutkinto meni läpi heittäen. Nyt voisi totta puhuakseni olla hiukan vaikeampaa.

Mitä auktorisoitu kääntäjä tekee?Kääntää virallisia asiakirjoja, kuten koulutodistuksia, liiketoimintaan liittyviä asiakirjoja ja oikeuden päätöksiä. Auktorisoidulla käännöksellä on sama todistusvoima kuin alkuperäisellä asiakirjalla. Siihen liittyy tietysti iso vastuu, mutta myös paljon vilkun viilaamista ja rutiineja.

Mieliinpainuvin muistosi Virosta?Olen aika iloinen siitä, että sain viipyä Virossa juuri siihen aikaan, kun siellä alkoi hulmuta sini-must-valge. Vaikka Neuvostoliitto oli vielä olemassa, virolaisten henki oli jo vapaa, ja soome tütarlaps tunsi elävänsä keskellä suurta historiallista mullistusta. Karu tänavan asuntolassa pelättiin yhä salakuuntelua, mutta rohkeat virolaiset ystävät näyttivät meille toisen maailman.Stipendikauteni aikana sain esimerkiksi aika vahvat Raimond Valgre -vaikutteet, koska vierailin usein Need vanad armastuskirjad -elokuvan tekijöiden Lilian ja Mati Põldren kodissa. He jopa uskaliaasti kutsuivat minut mökilleen Loksaan, joka siihen aikaan oli ulkomaalaisilta kiellettyä sotilasaluetta. Valgren laulut ovat monista illanistujaisista painuneet lähtemättömästi mieleen.

Auktorisoidun kääntäjän palvelut löytyvät nyt Viro-

keskuksen kautta:viro-suomi -kääntäjänä

Turussa toimii Duha Elsayed.

Virk

Hei.  Nimeni  on  Pille  Pärtelson,  aloitin  harjoittelun  Viro-­‐keskuksessa    1.12.14  ja  olen  täällä  toista  kertaa.  Opiskelen  taloushallintoa  Salossa  ja  minulla  pitäisi    valmistua  heinäkuussa  2015.  Viime  vuonna    tein  Viro-­‐keskuksessa  asiakaspalvelu  tutkinnon,  täällä  hetkellä  olen  tekemässä  toimistopalvelu  ja  työvälineiden  ohjelmien  osaamisen  käyttö.  Aikuisena  ja  neljänlapsen  äitinä  on  opiskelut  sujunut  hyvin,  kyllä  se  kodin,  koulun  ja  perheen  välillä  jakaminen  vaati  järjestelmällisyyttä  ja  suunnittelutaitoa.  

Minun  nimeni  on  Annika  Arminen.  Aloi?n  harjoi.elun  Viro-­‐keskuksessa  15.  syyskuuta.  Olen  kotoisin  Etelä-­‐Virosta.  Muu?n  Suomeen  neljä  vuo.a  si.en.  Tarton  yliopistossa  opiskelin  englannin  kieltä  ja  kirjallisuu.a  sekä  valmistuin  kääntämisen  maisteriksi  vuonna  2007.  Työskentelin  englannin  kielen  ope.ajana  11  vuo.a.  Turun  yliopistossa  opiskelin  suomen  kieltä  ja  kul.uuria  ulkomaalaisille  vuosina  2012  –  2013.  Viro-­‐keskuksessa  olen  pääasiassa  tehnyt  käännöstöitä  ja  ollut  avuksi  tapahtumien  järjestämisessä.

Diana Hirv ja Annika Arminen juhlakonsertin lipunmyyjinä Sigyn-salissa.

Mina teen endast parima, et muuta Eesti keskus ja Eestlaste klubi Turus nähtavamaks, kuuldavamaks ja tähtsamaks. Selle eesmärgi saavutamisel toetun ma Eesti siseministeeriumist, jalgpalliliidust ja spordimeediast ammutatud kogemustele, kommunikatsioonijuhtimise magistrikraadile Tartu Ülikoolist ning tohutule sisemisele motivatsioonile. Soome ja Eesti on sõbrad, meie saame seda sõprust vaid suurendada!

Olen valmiina tekemään parhaani, että Viro-keskus ja virolaisten klubi muuttuu entistäkin näkyvämmäksi. Tiedotustyössä on hyötyä taustastani, olen työskennellyt Viron sisäministeriössä, jalkapalloliitossa ja urheilutoimittajana.

Lennart Komp

Virk

Kaisan  eli  Katariinan  päivää  (Kadripäev)  vietetään  25.  marraskuuta.  Tämä  on  viron  kansankalenterin  merkkipäivä,  joka  on  saanut  nimensä  Aleksandrian  pyhimyksen  Katariinan  muistopäivän  mukaan.  Euroopan  kansojen  keskuudessa  sai  pyhä  Katariina  suosituksi  karjanhoidon  suojeluspyhimyksenä  ja  synnyt-­‐täjien  avustajana.  Virossa  Kaisan  päivän  vie.o  vakiintui  1500-­‐luvulla.  Kaisan  päivää  pidetään  naisten  juhlana,  koska  siksi  ajaksi  naiset  saivat  valmiiksi  karjanhoitoon  lii.yvät  syksyn  ulkotyöt.Kaisan  päivän  ero.amaton  osa  oli  ns.  Katrin  kerjäläisten  vierailu.  Virossa  Katrin  kerjäläiset  olivat  ty.öjä,  jotka  pukeutuivat  puhtaisiin  valkoisiin  vaa.eisiin.  Virolaisille  kadripäev  on  ollut  perinteikäs,  esimerkiksi  sinä  päivänä  keri?in  lampaita  ja  odoteAin  karjaonnea.  Tyypillinen  Katrin  rituaali  oli  seuraava:  Kaisan  päivän  aa.ona  men?in  naamioituina  kylään  laulaen  ja  soi.aen  musiikkia.  Ovien  takana  

Kadrisandid trallitasid Turus

pyydeAin  lupaa  astua  huoneeseen.  Kun  lupa  anneAin,  si.en  haasta-­‐tel?in  perheenväkeä,  esitel?in  arvoituksia,  lauleAin,  roiskuteAin  ve.ä  ja  heiteAin  viljaa.  Lopuksi  kun  lahjat  oli  saatu,  lauleAn  kiitos-­‐laulu  ja  poistuessa  vielä  hyvästelylaulu.EnnustuksetKun  Kaisanpäivänä  on  suoja  sää,  tarkoi.aa  tämä  sitä,  e.ä  andreksen-­‐

päivänä  (30.  marraskuuta)  on  kylmä.  Kun  Kaisan  päivänä  on  tuulet  ja  myrskyt,  silloin  jouluna  on  kaunis  sää.  Kun  Kaisan  päivänä  kylme.ää  tai  lumi  on  maassa,  kinokset  aidan  vieressä,  si.en  ensi  vuonna  tulee  hyvä  viljasato.  Kun  Kaisan  päivän  ja  joulun  välillä  on  runsaas?  huurre.a,  ensi  vuonna  ruisleikkuun  aikana  on  kaunis  sää.  Kaisan  päivänä  syksy  muu.uu  talveksi.  Katri  vesi.ää  ja  sula.aa  sen,  minkä  Andres  (Andreksenpäivä,  30.  marras-­‐kuuta)  kylme.ää.  Sellainen  sää  kuin  Kaisan  päivänä,  on  todennäköises?  myös  kynAlän-­‐päivänä  (2.  helmikuuta).Muita  enteitä  ja  tapojaKaisan  päivänä  ei  saanut  kehrätä,  ommella,  kutoa,  keritä  lammasta  eikä  metsästää  metsäeläimiä.Jos  Kaisan  päivänä  tulee  vieras  mies  taloon,  syntyy  lampaille  vain  pässikaritsoja.  Kaisan  päivänä  ei  saanut  kei.ää  kanakei.oa,  muuten  kanat  syövät  kaalit.

Annika  Arminen  Lähde:  wikipedia

Virolaisten klubin Kadrisandid tekivät yllätysvierailun Viro-keskuksen syyskokoukseen Manillaan!

Virk

Luki ja Oki ja posti-mees Vitja

Ühel  hommikul  Vitja  Lasnamäeljäi  ilma  oma  käestTa  nukralt  pead  vaid  vangutasKäe  koera  suust  ära  kangutasÜtles,  oh  sa  mees!Õnneks  oli  vaid  protees!

Koer  teispool  teed  aina  lõrisesKoerapüüdja  hüppas  kõrisse:”Ah  siin  sa  oled  mu  Primera!Tule  musirull  läheme  minema!”Koerapüüdja  osutus  mammikskes  tänavaid  nädala  kammis

”Kao  ära  mu  silmist  idioot!Niikuinii  vaid  laaberdad,  jood!Ära  kiusa  mu  nunnut  tõukoera-­‐mul  on  kodus  kaks  politseist  poega!Kui  tuled  vjeel  mu  ligi,vjiskan  sulle  kivi!”

Ühel  hommikul  Vitja  Lasnamäelsai  tunda  tõde  LasnamäestPures  koer  kaks  sõrme  käeltSai  lõpuks  minema  mäeltKa  käe  sai  õnneks  tagasiVõAs  siiski  whiskyt  enne  magamist…

Imbi  Kolkkanen

Soomes haruldased, kuid Eestis alati oodatud kadrisandid üllatasid kadripäeval ja hanipäeval (ehk kadri laupäeval!) siinset rahvast, käies igati kombekohaselt “katri jooksmas”.

Eestlaste klubi kadrisandid külastasid hanipäeval Suurtori ruumides eesti keelt õppinud soomlasi, ajades viimastel silmad suurest hämmeldusest lausa tõllaratta suuruseks. Päev hiljem aga käidi karjaõnne viimas Edela-Soome Eesti-keskuse aastakoosolekul.

Nagu kord ja kohus, küsis tosinapealine seltskond lauluga luba tuppa tulemiseks, misjärel pandi uue aasta plaane arutanud seltsilised aju ragistama eesti mõistatustega ja lõpuks ka rukkilõikuse saatel tantsu lööma. Loomulikult ei lahkutud tühjade kätega, sest kui kadrisandid juba karjaõnne tooma tulevad, peavad nad ka preemiat saama!

Eestlaste klubi kadrisante-lapsi juhendas muusikaõpetaja Airi Tamm, kes ise “Kadriko” regilauluga nooremad kadrid reipaks laulis.

Siit ka üleskutse lapsevanematele – paneme kokku lasteansambli, et lapsed saaksid rohkem kokku ja tuttavaks ning seda tehes õppida nii eesti- kui soomekeelseid laule-tantse, sest õpetaja on ju olemas! Kirjuta aadressil virokeskus@gmail.com ja paneme ansambli käima!

Esiintymässä kielikurssilaisille Viro-keskuksessa.

VirkTagaotsitavad:  laulu-­‐  ja  tantsuhuvilised  mehed!

Sügis  saabus  Turu  eestlastele  tegusamalt  kui  varasematel  aastatel.  Urmas  Sisaski  juhtimisel  alustas  laulukoor,  Sigrid  Kilp  õpetab  rahvatantsu  ja  pered  on  leidnud  tee  Höveli  perekohvikusse.  Kõikidel  rinnetel  aga  napib  mehi!

Nimeka  helilooja  Sisaski  taktikepi  all  algasid  kooriharjutused  juba  septembris  ja  lauljate  read  on  tasahilju  kasvanud.  Arglikest  hääleharjutustest  on  arenenud  enesekindel  laulmine  ehk  edasiminek  on  olnud  märgatav.

Kus  on  laulu,  seal  peab  olema  ka  tantsu!  Pimedate  õhtute  saabudes  käivitus  rahvatantsugrupp,  kes  käib  koos  igal  nädalavahetusel  ja  oskuste  lihvimiseks  kutsus  maratontrenniks  külla  õpetaja  Aime  Vilu  Eestist.  Neljatunnine  harjutuskord  viis  oskuseid  edasi  seitsmepenikoorma  saabastega,  kuid  tagas  ka  järgmisteks  päevadeks  mõnusalt  kanged  lihased.  Aga  see  kangus  oli  mõnus!

Nii  koor  kui  rahvatantsurühm  on  planeeritud  segakollektiivina  ehk  naisi  ja  mehi  peaks  ideaalis  olema  üsnagi  võrdselt.  Seni  on  aga  naisvägi  olnud  oluliselt  aktiivsem.  Kutsume  üles  kõiki  

Turus  elavaid  mehi,  nii  soomlasi  kui  eestlasi  liituma  kas  laulu-­‐  või  tantsugrupiga  või  lausa  mõlemaga.  Ja  naisi  oma  või  teiste  mehi  julgustama!  Kui  on  tarvis  lisainfot,  siis  seda  saab  Edela-­‐Soome  Eesti-­‐keskusest,  helistage  või  kirjutage  meile!

Hoogsalt  on  käima  läinud  ka  eestlastele  vähetuntud  perekohvikute  traditsioon.  Lastega  pered  kohtuvad  regulaarselt  nädalavahetuste  hommikutel,  et  rüübata  mõnus  sõõm  kohvi,  rääkida  omavahel  juttu  ja  anda  lastele  arendavat  tegevust.  Selle  sügise  teema  on  olnud  keraamika  alates  voolimisest  lõpetades  glasuurimisega.  Ühtlasi  toimus  ka  mänguasjalaat.

Kõikide  tegevuste  kohta  saab  Facebooki  lehelt  https://www.facebook.com/eestlasteleturus  või  võttes  otse  ühendust  Edela-­‐Soome  Eesti  keskusega.  Ja  ühendust  võtke  julgelt!

Virolaisten klubin aktiivinen syyskausi: Urmas Sisaskin kuoro aloitti syyskuussa, ja on päässyt jo hyvään vauhtiin harjoittelussa. Ja missä laulua, siellä tanssia - virolainen kansantanssiryhmä luotiin marraskuun pimeydessä. Sekä kuoroon että tanssiryhmään odotetaan mukaan lisää sekä virolaisia että suomalaisia, varsinkin miehiä! Syksyllä myös perhetoiminta on ollut vauhdikasta: virolaisten klubin perhekahvila on ollut koolla Pop Up -vapaa-aikatilassa Pansion Hövelissä, ja ohjelmassa on ollut mm. keramiikkaa, askartelua ja ajankohtaista kouluasiaa.

Tutolan salissa kansantanssi-harjoituksissa.