virtaavat vyöhykkeet

Virtaavat vyöhykkeetJuha Kostiainen,

Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014

Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen

YIT |

Virtaava maailma

ASIANTUNTIJAT

FYYSISET VIRRAT

(Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen)

OPISKELIJAT

MATKAILIJAT

YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT

Piilaakso

Beijing

Soeul

Lontoo Pietari

Tampere

PÄÄOMA

VIRTUAALISET VIRRAT

TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO

KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

2 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet

Osaamispohjaiset toiminnotkeskittyvät edelleen

(patentointiaktiivisuus, www.citylab.com)


YIT |

Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää

Lähde: Seppälä & Ali-Yrkkö 2013

4 | Virtaavat vyöhykkeet

YIT |

Arvonlisäyksien osuudet neljässä tekstiilituotteessa,

kun otetaan huomioon, mistä maasta kuluttaja ostaa tuotteen (valmistettu Kiinassa)

Lähde: Ali-Yrkkö 2013

5 | Virtaavat vyöhykkeet

• Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70)

• Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eliHelsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!)

• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaanseutukuntiin

• Määrällisesti eniten muuttotappiota saivatmaakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista enitenmuuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren jaVarkauden seudut

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom 2014

Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä

muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013


Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle

• Muuttoliike on erittäin valikoivaaiän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.

• Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

• Muuttoalttius on korkein 20-24-ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on kaksinker-taistunut 1990-luvun alkuunverrattuna.

• Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.)muuttavat 11 kertaa useamminkuin esim. 60-64 -vuotiaat.

1972–1974

1975–1979

1980–1984

1985–1989

1990–1994

1995–1999

2000–2004

2005–2009

2010–2012

0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014


Kaupungistumiskehitys jatkuu

• Suomen kaupungistumisaste onnoin 10-15 % jäljessä Ruotsin jamuiden vanhojen EU-maiden kehityksestä.

• Suomessa edelleen noin 500 000-600 000 ihmisenmuuttopotentiaali suuriinkaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitysnoudattaa esim. Ruotsinkehitystä.

Suomen kaupungistumisaste on noin 70 %


100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:

• Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta

• Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

• Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueellaasuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

• Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueillaasuu noin 90 % koko maan väestöstä

• Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoima-politiikan tarvetta

Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki -konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014Kartta: Timo Widbom 2014

Alue- ja yhdyskunta-rakenteen tuleva vyöhykkeisyys?


Alueen potentiaalinen saavutettavuus ”paljastaa” vyöhykkeisyyden

Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ-paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:

① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue

② Pohjanmaiden työssäkäyntialue

③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos


• Laajan, monipuolisen ja kasvavantyövoimapoolin

• Kasvavat kaupan, palveluiden jaasumisen markkinat

• Mahdollisuuden yhä erikoistuneempienpalveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen

• Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan

• Kehittyvien yliopistojen osaamispohjan• Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta• Maankäytön suunnittelun,

liikennejärjestelmien suunnittelunja kaavoituksen kokonais-valtaisempaa otetta?

Vyöhykkeiset suuralueetvoivat tarjota yrityksille

Markku Pääkkönen / Suhteet-taideportti (2011) /Vantaan Leinelä.

Kuva: Aino Huovio. Ornamo.


• Kasvavan ja kehittyvän asuin-ja elinympäristön

• Kiinnostavat työmarkkinatkahdelle korkeasti koulutetulle

• Mahdollisuuden vaihtaa työtäilman muuttoa

• Erilaisia asumisen vaihtoehtoja• Erikoistuvia palveluita, jotka

ovat saavutettavissa yhähelpommin

• Mahdollisuuden valita kotikunta useasta vaihtoehdosta

Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota kuluttajakansalaiselle

Kuvataiteilija Ilkka Väättiin teos on mukana yhteisteoksessa Väliaika, joka rajaa työmaa-aluetta Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.

Juha Suonpää on kuvannut Tampereen Vuoreksen kaupunginosan sähkökaappien kylkiin aikaa ennen rakentamista. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.


• Määrätietoista liikenneratkaisujenkehittämistä: kaupunkien sisäinen joukkoliikenne, liityntäpysäköinti, kaupunkien välinen joukkoliikenne, maksukäytännöt ja lippujärjestelmät,lentoliikenne jne.

• Liikenteen solmukohtien kaupallistenpalveluiden kehittämistä

• Koordinoitua maankäytön suunnitteluaja kaavoitusta, MALPE-strategia Liikennerevoluutio 2011)

• Vetovoimaisten kaupunkiympäristöjenkehittämistä

• Asumisen vaihtoehtojen mahdollista-mista

• Laajempaa ymmärrystä elinkeinopolitiikasta

Hyötyjen saaminenedellyttää mm.


Havaintoja kestävät yhdyskunnat tutkimuksesta

Asuinympäristön laatu• Puhdas ilma,

puhdas vesi, melu, rikollisuus yms.

• Suomi paras

Mixed-use• Kaupat, posti, pankit,

kulttuuripalvelut kävelyetäisyydellä

• Irlanti 1. Suomi 15.

Joukkoliikenne• Kulkutapaosuus

matkoista

• Unkari 1. (38 %)

Suomi 15. (15 %)

Kasvihuonekaasupäästöt• Päästöt / hlö• Latvia 1.

Suomi 19.

• Asuinympäristöt laadukkaita, mutta yksipuolisia• Autoilukaupunki hallitseva kaupunkisuunnittelun paradigma, joukkoliikenteen kilpailu puuttunut kauttaaltaan• Energiatehokkuudessa fokus jatkossa kiinteistöistä alueeseen ja arjen sujuvuuteen

(Winston 2014)

Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokonteos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.


Virtaavat vyöhykkeet kaupunkiensisällä: Kaupunkijärjestelmien teoria

Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokonteos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.

C Kuvat: Leo Kosonen


JalankulkukaupunkiYdinalue (0-1 km)

Reuna-alue (1-2 km)

JoukkoliikennekaupunkiSisempi joukkoliikenne- kaupunki (yleensä < 8 km)

Ulompi joukkoliikenne- kaupunki (nopeat bussilinjat, seutubussit)

AutokaupunkiAutokaupunki (Muiden kaupunkijärjestelmien päällä ja ympärillä)

CBD - Kolmen kaupunki- järjestelmän yhdistelmä

Alakeskukset ovat joukkoliikenne- taiautokaupungin yksiköitä – tai molempia

Lähde: Leo Kosonen

8 km2 km

KAUPUNKIJÄRJESTELMÄT - URBAN FABRICS

Peruskaavio 8 kmKolme kaupunkijärjestelmää

JÄRJESTELMIEN ALUEET JA MITOITTAVAT KEHÄT


“Eventification” (Jakob 2013)


Elämyksellisyyteen perustuva markkina-arvo

Yllätykselli-syyteen

perustuvainnovaatio

Nähtävyys, esitys,

tapahtuma

Järjestäjä VierasElämyksellisyys

MaksuSisäänpääsy

Lähde: Jeannerat 2012

• Paikkaan sidottu tuotanto ja kulutuksenkonteksti

• Temaattiset kokonaisuudet, tapahtumat• Yllätyksellisyys: teeman muuntelu,

syvällisempi kokemus

• Perustuu ihmisten liikkuvuuteen sekäasukkaiden ja vierailijoiden sitouttamiseen

• Tuotteiden ja palveluiden laatu kytkeytyy paikan laatuun

• Suomessa Helsinki edelläkävijä,Turku, Tampere ja muut seuraavat


Asumisen heimot

Yhteisö VarikkoArvoLuonto

Omassa rauhassa

”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella”

”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa”

”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto”

”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen

kodiksi”

”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan

panostaa”

”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä

alueella lähellä keskustaa”

”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella

perheelle koti”

”Edullinen, rauhallinen ja kompakti”

”Keskustassa elämän keskellä ”

Kartanoasujat

Pesänrakentajat

Sosiaaliset Urbaanit

Arvoalueiden kodinrakentajat

Humun keskellä

Edullisesti lähiössä

Esteetikot


YIT |

Liikennejärjestelmä 2035

Kuopio

Rovaniemi

Helsinki- Vantaa

Oulu

Vaasa


”Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta.”

www.nokkelakaupunki.fi

Michel de Montaigne (1533–1592)


virtaavat vyöhykkeet

Real Estate