IlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

19.12.2011

nro 6

Virtuaaliyhtiöiden lipunkantajat

levikki 440015. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan unioni Iau ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

Päätoimittajajuha-matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

Toimituskuntamarkus Berg

Pekka hintikkaarto Kujala

ari miettinenVesa sunisari Virta

jyrki Väyrynen

Toimitusjohn stenbergin ranta 6

Pl 33700531 helsInKI

Fax. (09) 47857 250

Osoitteenmuutoksetliiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

Ilmestyminenlehti ilmestyy 2012 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu sivulla 30.

Aineistotoimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

Ulkoasuelina rajala

Painosälekarin Kirjapaino oy

somero

KansIKuVa: Italiassa oli Borgioiden aikaan 30 vuotta terroria ja verenvuodatusta, mutta siellä syntyivät michelangelo, Da Vinci ja renessanssi.

sveitsissä on ollut 500 vuotta veljellistä rakkautta ja rauhaa, ja mitä he ovat keksineet? Käkikellon.

lainaus - orson Welles hollywoodmaalaus Valloittaja - Paul Klee sveitsiKannen pastissi - elina rajala helsinkiIdea - jm Koskinen matkoilla

SISällyS6•2011

6 • 20112

3 Pääkirjoitus4 Varaosastolla palvelu pelaa7 raamisopimus on voitto palkansaajille9 lyhyt kääntö9 Finnair ja slsY sopivat säästöistä10 hapsu - Vuosi vaihtuu13 eläkettä on haettava13 Iltapäivän teemana eläkkeet14 edustajat koolla16 Kentän tasolta17 swissport aloitti helsinki-Vantaalla17 huolehdi jäsenyydestäsi18 jukeboksi - en etsi valtaa loistoa

22 työturvallisuusmessut a+a tasoa

24 jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi25 Kolumni26 missä Kuljimme Kerran27 huugo tungo28 eläkekassan puhallus29 asbesti sairastuttaa edelleen30 saK:n kulttuuriapurahat haussa30 Kuvakulma31 Vastarakki32 hyvää joulua

turvakengät naistentansseihin.

12.12.2011

6 • 2011 3

Onko vuosi 2012 käänteentekevä 89 vuotta vanhan lentoyhtiön historiassa?

tinan kääntäjä

Vuosi 2011 alkaa olla nähty ja 2012 jo kolkuttelee ovella. Siitä voi IAU:n edunvalvonnallisesta näkökulmasta odottaa vähintäänkin haastavaa. Lentoliikenteen teknisten- ja maapalveluiden pirstaloituminen yhä pienemmille keskenään kilpaileville yrityksille jatkuu. Myöskään sen-

kaltaiset päätökset, jotka muuttavat peruuttamattomasti suomalaista ilmailualaa eivät vaikuta tyystin poissuljetuilta.

Finnair-konsernin ja sen välittömien alihankkijoiden tulevaisuudesta tiedäm-me kuormauksen siirtyneen Helsinki-Vantaalla Swissportille. Matkustajapalvelun ja rahdin osalta toiminta jatkunee toistaiseksi kutakuinkin entisenlaisena. Vuoden alusta kahdeksi erilliseksi yhtiöksi jakautuvan Cateringin osalta konserni on ilmoit-tanut hakevansa yhteistyökumppaneita.

Vaikein tilanne tällä hetkellä on kuitenkin Finnair tekniikassa. Viime vuodet va-kautuksesta yt- neuvotteluja seuranneisiin laajoihin irtisanomisiin ovat olleet poik-keuksellisen raskaita. Nyt tarkoituksena on: ”kartoittaa vaihtoehtoja laite- ja moot-torihuollon kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi.” Jo sävy asettaa työnte-kijöiden tulevaisuuden taas epävarmuuden tilaan. Tämä historia tulisi yrityksen henkilöstöpolitiikassaan kyetä ottamaan huomioon.

Nähtäväksi jää myös miten päätöksiin tekniikan tulevaisuudesta tulee vaikutta-maan se, että valtio on valinnut Finnairin enemmistöomistuksen strategiseksi linja-uksekseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suoraa taloudellista tulosta tärkeämpi tavoite on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tukeminen tarjoamalla Suomesta ja Suomeen mahdollisimman laajat ja sujuvat lentoyhteydet. Voiton sijaan keskeisin taloudel-linen tavoite on asetettu niin, että Finnairin tulee ilman valtion rahoitusta suoriu-tua tehtävästään. Lentokaluston teknisen luotettavuuden ja huoltovarmuuden yl-läpidon luulisi siksi olevan aivan erityisen panostuksen kohteena.

Muiden lentoliikenteen palvelujen kannalta tilanne säilynee suunnilleen ennal-laan. Blue1:n ja Air Balticin kannattavuusongelmat luovat toki epävarmuutta nii-den työntekijöiden lisäksi alihankintaa suorittavien ISS Aviationin ja North Hub Servicesin toiminnalle. Edellä mainittujen yritysten lisäksi Inter Handlingin ja Ser-visairin näkökulmasta on merkityksellistä millaiseksi maapalveluiden hintakilpai-lu lähiaikoina kehittyy. Sopimusalallamme on lisäksi suuri joukko pienempiä yri-tyksiä, joiden näkymät ovat hyvin yksilölliset.

Niiden joukkoon ei kuulu Finavia, jonka työntekijöistä entisten lisäksi huomat-tava osa järjestäytyi Ilmailualan Unioniin kuluneen vuoden aikana. Heidän edun-valvontansa järjestäminen tulee olemaan tärkeimpiä tehtäviämme ensi vuonna.

Tämän enempää ei tinasta ollut luettavissa. Hyvää vuodenvaihteen juhlanrytkettä.

jm KosKInen

tina turner - tinan kääntäjä

6 • 20114

mIkä Työ?

Kävin tutustumassa varas-totyöntekijöiden työhön Finnairin omistaman tekniik-kayhtiön varastoissa. Varas-totyöntekijät ovat nykyisin Suomen Transval Oy:n työn-tekijöitä. Yrityksen palveluk-seen he siirtyivät kesäkuun alussa ns. vanhoina työnte-kijöinä liikkeenluovutuksen yhteydessä.

Finnairilta siirtyi Transval Oy.n pal-velukseen yhteensä 62 varastotyönteki-jää, kertoo luottamusmies Tommi Rii-himäki, jonka työtä seuraan lentoko-nehuollon työkaluvarastossa.

Työkaluvarastossa on työkaluja mo-menttiavaimesta, lentokoneiden testi-

Varaosastolla palvelu pelaa

laitteista, kemikaaleista, henkilösuojai-mista aina sukeltajan varahappipulloon saakka, joka on tarkoitettu hätäkäyttöön polttoainesäiliötyössä.

Varastossa, jossa tehdään normaalisti työtä kahdessa vuorossa, kerätään huol-toihin tuleville lentokoneille tarkoitetut varaosat erillisiin pyörillä varustettuihin isoihin kärryihin, jotka varastotyöntekijä toimittaa huollon alkaessa lentokoneen viereen. Näin huoltoa tekevältä mekaa-nikolta tai asentajalta säästyy aikaa ja jal-koja, kun varaosat löytyvät helposti ko-neen vierestä.

Näkyvin ja aikaa vievin työvaihe on kuitenkin työkalujen lainaaminen, sillä työkalupakkien sisältö on aina tarkastet-tava työkaluja lainattaessa ja palautta-essa. Tarkastuksen tekee työkalujen lai-naaja yhdessä varastotyöntekijän kanssa.

Näin varmistetaan että työkohteeseen ei unohdu työkaluja.

Työkaluja rikkoutuu joskus ja niistä kyllä muistetaan ilmoittaa varastomie-helle, mutta sähköisen vikailmoituksen tekemisestä toisinaan luistetaan. Säh-köisen vikailmoituksen täyttö on kui-tenkin työkalua käyttävän mekaanikon tai asentajan vastuulla. Vialliset työka-lut varastomies laittaa korjattavien työ-kalujen hyllyyn.

Tavaraa piisaaToimipisteitä alueella on noin kymme-nen. Yhteensä varastonimikkeitä on kaiken kaikkiaan hämmästyttävät sata-tuhatta. Valtava määrä varaosia ja tar-vikkeita.

Käytyäni Raaka-aine varastossa ha-vahduin siihen kuinka monimuotoista

6 • 2011 5

Varaosastolla palvelu pelaa

toiminta varastoissa on. Siinä missä toi-sessa pisteessä tilatun tavaran toimitta-minen kestää lyhyimmillään muutaman minuutin. Täällä muutaman tilausrivin toimittaminen vie helposti koko työ-päivän. Ymmärrän sen kun katson val-tavaa metallitankoa, josta saatetaan tilata vaikkapa vain yksi viiden sentin pätkä ja kaksi seitsemän sentin kappaletta.

Suurimmassa toimipisteessä, jos-sa työtä tehdään ympäri vuorokauden kaikkina päivinä viikossa, on varastoi-tuna noin puolet tuosta sadastatuhan-

Hyllykilometreittäin lentokoneen osia.

Riku Niemi käsittelemässä tilaus-ta tietokoneella

Viiden sentin paloja kolme kappaletta, kiitos.

6 • 20116

Mira Kajo pakkaa ja tarkistaa.

Lentokonemekaanikko Panu Turu-nen tarkastaa että lainatut työka-lut ovat paikoillaan yhdessä varasto-mies Tommi Riihimäen kanssa.

nesta varastonimikkeestä. Kaikki osat ovat tullessaan käyneet läpi vastaan-ottotarkastuksen, jossa varmistetaan että varaosa tai laite täyttää kaikki sil-le asetetut vaatimukset ja määräykset.

kauppaa varaosillaSeuraan Mira Kajon työskentelyä. Hän pakkaa myytyjä lentokoneosia laatikoi-hin, jotka toimitetaan varaston lähet-tämön kautta uudelle omistajalle. Osat ovat lentokonetyypistä, jolla varaston pääasiakas ei enää ole operoinut vuo-siin. Huoltovalmius konetyyppiin on kuitenkin ollut aina näihin päiviin as-ti olemassa, mutta nyt siitä on päätet-ty luopua. Mira pehmustaa pakatta-van kappaleen kuplamuovilla ja laittaa sen pahvi tai puulaatikkoon. Laatik-koon laitetaan myös osan ”paperit”, il-man niitä lentokoneosalla ei ole käyt-töarvoa.

Pääsen myös seuraamaan varaosia ke-räävän Riku Niemen toimintaa. Vauhti on melkoinen kun Riku kerää varaosat hyllyistä ja pakkaa ne pusseihin. Sitten hän toimittaa ne putkipostiin, joka kul-jettaa kevyet pienet osat hetkessä tarvit-sevalle työntekijälle. Isoimmat osat Riku nostaa noudettavien tavaroiden tiskille. Tai jos osaa ei tarvita heti, hän laittaa sen kuljetuksen hyllyyn, josta kuljettaja sit-ten toimittaa sen sovittuun paikkaan.

Rikun järjestelmällisyydestä ja ripey-destä on helppoa havaita, että hän todel-lakin pitää työstään.

teksti ja kuvat marKus Berg

6 • 2011 7

SAK:n puheenjohtajat kiittivät raamisopimuksen etuja val-tuuston kokouksessa marras-kuussa.■ SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä työmarkkinoiden raamisopi-mus on työn ja suomalaisen palkansaa-jan voitto. Hänen mukaansa sitä voi-daan pitää suomalaisen työmarkkina-mallin voimannäyttönä.

- Tämän on mahdollistanut erityisesti SAK:n ja SAK:laisten liittojen sekä koko ammattiyhdistysliikkeen vahva yhteistyö ja vahva tahtotila keskitetyn työmark-kinapolitiikan puolesta. Tämä on ollut meiltä johdonmukaista toimintaa, Lyly sanoi 24.11. SAK:n valtuuston kokouk-sessa Nurmijärven Kiljavalla.

Hänen mukaansa riittävän katta-vuuden saavassa raamisopimuksessa on kolme tärkeää asiaa: työllisyys, työl-lisyys ja työllisyys. Palkansaajille osto-voiman myönteinen kehitys on erityi-sen tärkeää.

- Kotimaisin työmarkkinavälinein vas-tataan ulkoisiin myllerryksiin ja tehdään ihmisille ennustettavuutta elämän, Lyly

tiivisti raamisopimuksen merkityksen.Lylyn mukaan raamisopimuksella vie-

dään eteenpäin sellaisia työelämän uu-distuksia, joita ei liittokierroksella sa-massa laajuudessa pystyttäisi tekemään. Lisäksi keskitetyllä sopimisella saadaan hänen mukaansa vahvistettua koko am-mattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yh-teiskunnan kehittämisessä ja työlainsää-dännössä.

- On tärkeää, että työelämän suurim-massa murroskohdassa on löydetty uu-denlainen sopimusmalli tupojen jälkeen. Malli jota voimme kehittää jatkossa, Ly-ly totesi.

Paluu kolmikantaiseen päätöksen-tekoon- Raamisopimuksesta neuvottelun myötä kolmikantainen sopiminen on palannut yhdeksi keskeiseksi tavaksi edistää ihmisoikeuksia työelämässä. Se on palkansaajan etu, iloitsi SAK:n halli-tuksen varapuheenjohtaja Matti Huu-tola.

- Toki liittokierroksillakin on viime vuosina saatu aikaan säällisiä ja vastuulli-sia sopimuksia. Työntekijöiden etuja täy-tyy edistää kuhunkin aikaan sopivalla ta-valla, ja uusi raamisopimus on juuri nyt osoittautumassa sellaiseksi.

Huutolan mukaan ei ole tarpeen aset-taa vastakkain liittokierrosta ja keskitet-tyä sopimusta.

- Ay-liikkeen on tehtävä edunvalvon-tatyötä laajalla rintamalla, jotta se onnis-tuisi työelämän kehittämisessä. Se vaatii vahvan ammattiyhdistysliikkeen ja vah-van yhteisen tahtotilan.

Tuloksellisten kolmikantaisten sopi-musten edellytys on tietysti myös se, että maamme hallituksella on ohjelma, jos-sa se sitoutuu neuvottelemaan työelä-män kysymyksistä työmarkkinajärjestö-jen kanssa. – Nyt yhteistä tahtoa tuntui-si löytyvän, Huutola totesi.

saK/VIestIntä

raamisopimus on voitto palkansaajille

Asiakkaistamme95 % voisi suositella meitä lämpimästi.Jotain olemme siis tehneet oikein. Uskomme, että asiakkaidemme tyytyväisyy-teen on yksinkertainen selitys: ensiluokkainen ja suora palvelu. Jos sinulla on sisar, lankomies tai hyvänpäiväntuttu, joka mielestäsi ansaitsee hyvää kohtelua, vinkkaa hänelle, että on olemassa palvelevampi ja reilumpi vakuutusyhtiö. Teet palveluksen kaverillesi sekä itsellesi. Asiakassuhteeseen johtaneen suosittelun palkitsemme K-ryhmän 20 € lahjakortilla.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Tee läheisellesi palvelus suosittelemalla meitä osoitteessa turva.fi/kaveri

180x230_IAU_Unioni_Suosittelu_5_2011.indd 1 22.11.2011 16:07:12

kääNTöly

hyT

6 • 2011 9

kä ateriakorvausten ja kannustinpalkkioi-den muutoksia.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että SLSY on osoittanut ymmärrystä lentoliikentees-sä tapahtuvaa valtavaa murrosta kohtaan”, sanoo Finnairin asiakaspalvelusta vastaa-va johtaja Anssi Komulainen. ”Nyt sovi-tut muutokset tuovat säästöjä ja paran-tavat työn tuottavuutta, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.”

Sopimukseen kuuluu myös irtisanomis-suoja edustamillemme työntekijöille vuo-den 2013 loppuun saakka, mikä oli meil-le tärkeää,” sanoo SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkers.

Finnair kertoi elokuun 5. päivä 2011

Finnair ja slsY sopivat säästöistä

slt:n kotisi-vut uudistui-vat

■ liiton suurin ammatti-osasto siviililentoliikenteen työntekijät ry on uudista-nut kotisivunsa osoitteessa www.sltry.fi. sivustoa yllä-pitää Finnair Catering oy:ssä työskentelevä kuljettaja-kuor-maaja jyrki Väyrynen. Käy tutustumassa.

■ Finnair ja Suomen Lentoemän-tä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry ovat yhdessä sopineet kustannussäästöi-hin ja työn tuottavuuden parantami-seen tähtäävistä toimenpiteistä, joilla saavutetaan usean miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Sääs-töt ovat osa Finnairin kustannussääs-töohjelmaa, joka tähtää 140 miljoo-nan euron säästöihin vuosittaisista kustannuksista.

Yhdessä sovittuihin toimiin kuu-luu muutoksia, jotka mahdollistavat henkilöstön tehokkaamman käytön kaukoliikenteen lisääntyessä, säästö-jä hotelli- ja kuljetuskustannuksissa se-

tavoittelevansa kulutasonsa pysyvää alentamista 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä. Tähän liittyen Finnair on jo kertonut, että se on siirtä-nyt matkalaukku- ja asematasopalvelut Swissportille, tekee muutoksia laivaston-sa kokoon Euroopan lentoliikenteessä, kartoittaa vaihtoehtoja laite- ja mootto-rihuollon kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi, selvittää mahdollisia yh-teiskumppaneita catering-tuotannon ja Finncateringin osalta, keventää hallintoa ja tehostaa markkinointi- ja jakeluakti-viteettejaan, sekä on aloittanut ja aloit-taa lukuisia, pienempiä säästötoimia yh-tiön eri toiminnoissa.

Työsuojelun peruskurssi■ Työturvallisuuskeskuksen järjestä-män ilmailualan työsuojelun perus-kurssin ilmoittautumisaika päättyy 25.12.2011. Nyt on kurssille haluavien syytä ilmoittautua nopeasti.Peruskurssi on tarkoitettu työsuoje-lupäälliköille, esimiehille, työsuojelu-valtuutetuille, -varavaltuutetuille, työ-suojeluasiamiehille, työterveyshuollon henkilökunnalle, sekä muille yhteistoi-mintahenkilöille.Aika: 1. jakso 24.–26.1.2012 ja 2. jakso 15.–16.2.2012.Paikka: Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa.Ilmoittautuminen: www.ttk.fi –> kurssikalenteri.

liikkeen luovu-tus Turussa ja Tampereella■ ISS Aviationin Turun ja Tampereen työntekijät siirtyivät 1.12.2011 alkaen liikkeen luovutuksen ehdoin ns. van-hoina työntekijöinä Interhandling Tu-run palvelukseen. Samalla siirtyivät työnantajan velvollisuudet ja oikeudet. Järjestely liittyy yhteistyöhön, jolla yh-tiöt pyrkivät parantamaan toimintan-sa tehokkuutta suurimmilla Helsinki-Vantaan ulkopuolisilla lentoasemilla.IAU on solminut aiemmin erilliset ta-soittuvan työajan sopimukset koskien sekä Interhandling Turkua että ISS Avi-ationin Helsingin ulkopuolisia kenttiä. Sopimukset eroavat toisistaan työvuo-rojen enimmäis- ja vähimmäispituuk-sien ja tasoittumisjakson suhteen. Liik-keen luovutuksen myötä sovellettavak-si tulee Interhandling Turun sopimus, jota voidaan tarvittaessa muuttaa neu-votteluteitse.

6 • 201110

Uudelleen järjestäytyminenKuluvana vuonna ilmailualan työnte-kijöiden uudelleen järjestäytyminen on ollut vilkasta. Jo aiemmin IAU:n jäse-niksi liittyneet Airpron työntekijät pe-rustivat elokuussa uuden ammattiosas-ton, Finavian Maapalvelutyöntekijät ry 009:n. Syyskuussa Finavian lennonjoh-to-operaattorit järjestäytyivät uudel-leen siirtymällä Pardian jäsenyydestä IAU:hun ja lokakuussa Ilmailutietotek-niset ILTT ry:n ylimääräinen jäsenko-kous hyväksyi perustamissopimuksen. Siinä sovituilla menettelytavoilla liit-to liittyy osaksi IAU:ta. Vuoden 2012 alusta ILTT:stä tulee IAU:n seitsemäs ammattiosasto.

Uudelleen järjestäytymisen yhteinen päämäärä on vahvistaa ilmailualan eri työnantajien palveluksessa olevien pal-kansaajien ammattiliittokokonaisuutta. Tällä tavoin toimien tehostetaan edel-leen työntekijöiden edunvalvontaa ja vastataan siihen kohdistuviin toimin-taympäristön muutoksiin.

UudelleenjärjestelytViimeisen vuosikymmenen aikana so-pimusalamme työt ovat olleet lähin-nä sen suurimman toimijan Finnairin rakennemuutoksista johtuen liiketoi-mien uudelleenjärjestelyjen kohteena. Aiemmin omana tuotantona suoritet-tuja toimintoja on järjestelty ulkopuo-

Vuosi vaihtuuhAPSU

5/2011

Kulunutta vuotta ovat sävyttäneet ilmailualan työntekijöiden uudelleen järjestäytyminen ja lii-ketoimien uudelleenjärjestelyt. Tapahtumat jättävät tulevalle vuodelle monenkirjavan perin-nön.

listen toimijoiden toteutettavaksi. Ku-luneena vuonna uudelleenjärjestelyjen dramaattisimmat muutokset on koettu työpaikoilla, joissa olemassa ollut toi-minta on ollut mahdollista siirtää myös fyysisesti toisaalle.

Finnairin tekniikkaa koskeneen va-kautussopimuksen päätyttyä vuoden alussa sen yhtiöissä toimeenpantiin yt-neuvottelut, jotka johtivat laajoihin ir-tisanomisiin. Rankimmin työpaikkojen vähentäminen koetteli lentokonekorjaa-moa, joskaan työpaikkojen menetyksil-tä ei vältytty yhtiöiden muissakaan yk-siköissä. Vuoden loppua lähestyttäessä arvailut tekniikan yt-neuvottelujen käyn-nistämisestä uudelleen ovat valitettavasti voimistuneet. Synkimmissä uhkakuvis-sa Finnairin uudet irtisanomispäätökset tänä vuonna toteutettujen työvoimavä-hennysten päälle merkitsisivät, että osa nykymuotoisista lentokoneiden huol-totöistä saattaisi loppua Suomessa ko-konaan.

Uudet työantajat Valtaosaan liiketoiminnan uudelleen-järjestelyistä ei kuitenkaan liity toimin-nan siirtämisiä pois nykyisestä toimin-taympäristöstä. Kehityssuuntana on ollut ennemminkin työnantajien vaih-tuminen yhä enemmän ulkomaalaises-sa omistuksessa oleviksi yhtiöiksi. Tuo-rein esimerkki tästä on kaksivaiheinen

järjestely, jossa Northportin työnteki-jöiden työsopimukset siirrettiin aluk-si joulukuussa 2009 henkilöstövuok-rausyritys Baronalle ja uudelleen ku-luvan vuoden joulukuun alusta lukien Swissportille, Finnairin myytyä tälle Northportin asematasotoiminnot.

Swissportin rantautumisen myötä maapalvelutyötekijöiden enemmistöllä on ensi vuonna työnantajana ulkomaa-laisessa omistuksessa oleva yritys. Muita kansainvälisen taustan omaavia yrityksiä ovat ISS Aviation, Servisair sekä North Hub Services. Lisäksi uusista toiminto-jen uudelleenjärjestelyistä on tiedotet-tu kuluvana vuonna Finnairin catering -tuotannossa, jonne on yhtiön ilmoituk-sen mukaan haussa myös kansainväli-nen toimija.

Maapalvelujen uudelleenjärjestelyihin liittyen itsenäiset maapalveluyhtiöt, ISS Aviation ja Inter Handling, solmivat ku-luneena vuonna sopimuksen keskinäi-sestä työnjaosta kuudella lentoasemalla. Muutosten myötä työntekijöiden työn-antajat vaihtuivat keskenään osassa toi-mintoja. Laajempi työnantajien vaihtu-minen saattaa olla kuitenkin vasta edes-sä, jos kilpailu maapalvelusopimuksista leviää nykyistä laajemmalle.

juhanI haaPasaarIIau:n puheenjohtaja

6 • 2011 11

juha

ni h

aapa

saar

i

6 • 201112

TyöhyvINvOINTI

Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset.

ALENNUS1,7snt/l

Alennuksen saa kaikilta yli 300 Teboil-huoltamolta ja automaattiasemalta. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta.Teboil Maksuaikakortilla saat aina kuukauden korottoman maksuajan ostoksillesi, sekä seuraavat liittosi neuvottelemat erityisalennukset:2,2 senttiä/litra alennusta polttoaineista 10% alennusta voiteluaineista (koskee 10 litran ja sitä pienempiä astioita)5% alennusta nestekaasusta (koskee pullon sisältöä)

www.teboil.fi /liitto

6 • 2011 13

Vietimme taas iltapäivän yli kahdeksankymmenen elä-keläisen voimin IAU:ssa. Se sujui kuunnellen asiaa, tava-ten vanhoja ystäviä ja rupatel-len kuulumisista.

Tiistaina 8 päivä marraskuuta oli jäl-leen eläkeläisiltapäivä Hakaniemessä. Anneli Alaluusua Porasto Oy:stä ja Ra-mi Heino Finnairin eläkesäätiöstä sel-vittelivät meille työeläkkeen ja Finnai-rin lisäeläkkeen kertymistä. Antamalla selkoa sen maksuperusteista ja muista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Po-rukka olikin valmistautunut huolella aiheeseen. Ilma oli sakeana kysymyk-sistä ja kertomuksista mieltä askar-ruttaneista asioista. Annelin ja Ramin vastauksista ja muiden kokemuksista saimme toivottavasti apua näihin mel-koisen monimutkaisiin asioihin. Vielä-pä asioihin, jotka vaikuttavat jokavuo-tiseen ansioomme.

eläkettä on haettava

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea täyt-tämällä ja allekirjoittamalla eläkeha-kemus. Työ- ja kansaneläkkeen hake-miseen riittää yksi hakemus. Jokaista eläkelajia varten on oma hakemuslo-makkeensa. Voit hakea eläkettä paperi-lomakkeella tai verkossa täytettävällä ja tulostettavalla lomakkeella.

Voit jättää eläkehakemuksesi mihin tahansa yksityisen tai julkisen alan elä-kelaitokseen tai vakuutusyhtiön kontto-riin, Eläketurvakeskukseen, Maatalous-

yrittäjien eläkelaitoksen asiamiehelle tai Kelan palvelupisteeseen. Saat myös niil-tä kaikilta eläkkeen hakemiseen liittyviä ohjeita ja neuvoja.

Eläkepäätöksen antaa se työeläkelai-tos, jossa viimeksi olet ollut vakuutet-tuna ja se myös maksaa eläkkeesi. Pää-tös sisältää sekä yksityisten että julkisten alojen työsuhteista karttuneet eläkkeet. Tähän ns. viimeisen laitoksen periaat-teeseen on joitain poikkeuksia.

Kansaneläkepäätöksen antaa Kela.

lisäeläkkeen hakeminenJokainen Suomessa ansiotyötä teke-vä henkilö on työnantajan puolesta va-kuutettava jonkin työeläkelain mu-kaan. Jos työnantaja tämän pakollisen

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Lentokentän sinitakki-set miehet muistelivat menneitä.

Asiapitoisemman osuuden jälkeen kah-vi maittoi vielä hyvän tovin. Oli ilo sekä kat-sella että kuunnel-la kuinka vanho-jen ystävien tapaa-minen nosti salissa iloisen puheensori-nan. Ja kuinka van-hojen asioiden se-kä tapahtumien muistelu nostatti naurunremakoita siellä ja täällä pit-kin salia.

Kiitokset jäl-leen IAU:lle kah-vista ja kakusta. Tapaammehan jälleen ensi keväänä.

PS. Entiset esimiehetkin tuntuvat jo saaneen anteeksi lähes kaiken.

erKKI luotoeläkeläinen

Iltapäivän teemana eläkkeet

työeläkkeen lisäksi järjestää henkilölle ns. parannetun edun, kuten mahdolli-suuden siirtyä eläkkeelle ennen lakisää-teistä eläkeikää tai korotuksen eläkkeen määrään, kutsutaan tätä järjestelyä lisä-eläketurvaksi.

Jos lisäeläke alkaa eri aikana kuin laki-sääteinen työeläke, lisäeläkettä on haet-tava erikseen. Jos lisäeläke alkaa samaan aikaan kuin lakisääteinen työeläke ja mo-lemmat eläkkeet maksaa sama eläkelai-tos, eläkkeitä haetaan yleensä yhdellä lomakkeella. Asia kannattaa varmistaa siitä eläkelaitoksesta, jossa lisäeläke on järjestetty.

lähteet: tYöeläKe.FI ja IlmarInen

6 • 201114

Edustajisto piti sääntömää-räisen syyskokouksensa liiton kokoustiloissa Hakaniemessä 25.11.2011.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömää-räisten asioiden lisäksi poikkeuksellis-en paljon edustajistolle tulleita aloittei-ta.

Sääntömääräiset asiatLiiton hallituksen puheenjohtaja Ju-hani Haapasaari esitteli liiton toimin-nan ja talouden suuntaviivat tulevalle vuodelle. Ne hyväksyttiin muutoksit-ta. Toimintaa jatketaan samoilla linjoil-la kuin tähänkin saakka.

Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki esitteli hallituksen esi-tyksen liitossa maksettavista palkkiois-ta ja kulukorvauksista. Niitä korotettiin ’raamiratkaisun’ mukaisesti.

Syyskokouksen asialistaan kuuluu myös jäsenmaksusta päättäminen. Lii-ton osuus päätettiin pitää ennallaan 1,25 %:ssa. Jäsenen maksettavaksi tulevaan jä-senmaksuun sisältyy myös ammattiosas-tojen itse päättämä osuus, sekä työttö-myyskassan jäsenmaksu, jonka vakuu-tusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain. Yhteismäärä tulee vuonna 2012 olemaan sama 1,57 %, kuin tänäkin vuonna.

Edustajisto päätti myös, että kuluvan kauden ylijäämää ei siirretä työtaistelu-rahastoon, vaan se siirretään toiminta-pääomaan. Näin se on tarpeen vaatiessa helpommin vapautettavissa käyttöön.

AloitteetAmmattiosastot 001 ja 003 tekivät yh-teisen sääntömuutosaloitteen. Sen tar-koituksena oli vahvistaa jo käytössä oleva periaate, jonka mukaan työehto-

sopimusasioista päätettäessä päätäntä-valtaa käyttävät ne ammattiosastot, joi-den työehtoja asia koskee.

Kokous totesi, että esitykseen sisälty-vä ajatus on kirjattu kokouksessa myö-hemmin käsiteltävään Toiminnan peri-aatteet -asiakirjaan, joten ei nähty tar-peelliseksi hyväksyä esitystä.

Osasto 007 esitti sääntömuutosta am-mattiosastojen mallisääntöjen mukai-seen johtokunnan ehdokasasetteluun. Esityksen mukaan ehdokkaat tulisi asettaa aina etukäteen, eikä kokoukses-sa enää voisi esityksiä tehdä.

Kokous päätti, että käynnistetään sääntöjen kokonaisvaltainen tarkastelu ja tehdään kaikki tarvittavat muutosesi-tykset edustajiston vuoden 2012 syysko-kouksen käsiteltäväksi.

Osasto 007 esitti myös, että sen halli-tuspaikoista tehtäisiin uusi äänestys.

Edustajisto päätti, että esitys ei aiheu-ta toimenpiteitä.

Osasto 001 teki esityksen, jonka tarkoi-tuksena oli, että liiton omistama Pääs-kyvuoren tila, joka tunnetaan parem-min Salmijärven mökkinä, saatettaisiin sellaiseen kuntoon, että se paremmin palvelisi jäsenistöä.

Edustajisto päätti, että tila pidetään edelleen liiton omaisuutena. Lisäksi an-nettiin hallitukselle toimeksianto selvit-tää millaisia mahdollisuuksia kiinteistön kunnostamiseen tai uudisrakentamiseen on olemassa.

Toimeksiantoon sisällytettiin myös velvoite tehdä esitys kunnostamisen ra-hoituksesta. Yhtenä vaihtoehtona voi-

edustajat koolla

Kokouksessa kukitettiin syntymäpäiväsankareita. Vasemmalta Markku Elomaa, Juhani Haapasaari ja Lilli Ansari.

6 • 2011 15

daan harkita Saariselän lomaosakkeen myymistä.

Asiasta tehdään selvitys ja esitys edus-tajiston kevätkokoukselle.

ToimintaperiaatteetToiminnan periaatteet -asiakirjasta käytiin vilkasta keskustelua. Eniten pu-hutti se, miten aiemmin mainittu pää-täntävaltakysymys niihin kirjataan. Yh-teistä näkemystä asiaa ei löytynyt, joten asia palautettiin hallituksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että edustajiston kevätkokous voi päättää asiasta.

teksti: arto Kujala Kuvat: arI mIettInen

Kokousväkeä vakavissa mietteissä. Vasemmal-ta Arto Kujala, Sami Rajala, Hannele Kapanen, Mikko Tuunanen, Jouni Kapanen, Kalle Virta-nen, Pasi Virkkala, Petri Riitinki, Panu Turu-nen. Taustalla Pasin takana Reita Virnes.

IAU:n säännöt 7 §, kohta B5. Edustajiston sääntömääräisissä syyskokouksissa käsitellään vuosit-tain seuraavat asiat: a) päätetään toiminnan ja talouden suuntaviivoista; b) päätetään edustajiston, hallituksen ja sen asiantuntijaelinten palk-kioista ja kulukorvauksista; c) päätetään ammattiosastojen liittojäsenmaksun suuruudesta; d) päätetään ammattiosastojen liittojäsenmaksun kertymän työtais-telurahastoon rahastoitavasta osuudesta; e) päätetään edustajiston jäsenten ja hallituksen jäsenten esittämis-tä aloitteista; f ) päätetään muista hallituksen esittämistä ja kokouskutsussa maini-tuista asioista. Joka neljäs vuosi toimikausien mukaan pidettävän vaalikokouksen jälkeisessä syyskokouksessa käsitellään edellisten kohtien lisäksi: g) päätetään vaalikokousten välisen toimikauden toiminnan periaat-teista.

6 • 201116

kENTäN TASOlTA

1. Oletko viettänyt jouluasi töissä?2. Entä tänä vuonna?3. Uskotko joulupukkiin?4. Perustele

teks

ti ja

kuv

at:

jYrK

I Vä

YrYn

enTONI kAllIOINENFinnair Catering Oy1. Olen.2. Vaihteeksi vapaalla.3. Totta kai.4. Kuka muukaan ne lahjat toisi?

vIllE WIdEmANInter handling Oy1. En ole.2. En tiedä vielä.3. Totta kai uskon.4. Ei uskon asioita pysty perustelemaan.

mATTI SAArElmA Barona handling Oy1. Olen.2. Töissä ollaan.3. En.4. Kantani asiaan on alkanut hieman muuttumaan nähtyäni Rare Exportsin.

JAAkkO kAINUlAINEN Barona handling Oy1. Olen.2. Olen joulun vapailla.3. En.4. Vanhempani paljastivat minulle aikoinaan totuuden.

6 • 2011 17

Finnair valitsi Swissportin tuottamaan matkatavara- ja asematasopalvelunsa Hel-sinki-Vantaan lentokentällä.

Finnair on tehnyt aikaisemmin il-moitettujen suunnitelmien mukaan so-pimuksen sveitsiläisen maapalveluihin erikoistuneen Swissportin kanssa Fin-nairin matkatavara- ja asematasopal-veluiden tuottamisesta Helsinki-Van-taan lentokentällä 1. joulukuuta 2011 lähtien. Sopimus on viisivuotinen. Ai-kaisemmin Finnair on ostanut vastaa-vat palvelut Barona Handlingilta.

”Yhteistyön tavoitteena on entises-tään parantaa matkatavarankäsittelyn ja asematason palveluiden laatua, nopeutta ja kustannustehokkuutta. Swissport on globaali toimija, jolla on pitkä kokemus maapalveluiden tuottamisesta kansain-välisillä lentokentillä sekä ensiluokkai-nen osaaminen ja prosessit,” sanoi Fin-nairin toimitusjohtaja Mika Vehviläi-nen.

Jäsentietojen muutoksista tulee ilmoittaa liittoon. Jäsen-tietolomakkeella voi tehdä liittymisen lisäksi kaikki jäse-nyyteen liittyvät muutokset. Lomakkeita saa luottamus-miehiltä ja jäsenkirjureilta. Lomakkeen voi myös tulostaa liiton nettisivuilta. Sieltä löy-tyvät myös täyttöohjeet.

Työnantajan vaihtuminenTyönantajan vaihtuessa ilmailualal-la tulee täyttää jäsentietolomake ja toi-mittaa se uuden työnantajan allekirjoi-

swissport aloitti helsinki-VantaallaKumppaniverkoston kehittäminen on

keskeinen osa Finnairin strategiaa ja sen rakennemuutosta, jolla tavoitellaan tun-tuvia kustannussäästöjä. Samalla pyri-tään vauhdittamaan kasvua toiminnan laatua kehittämällä. Finnairin tavoittee-na on kasvattaa Aasian-liikenteensä 74 viikoittaisesta lennosta noin 140 lentoon ja kaksinkertaistaa Aasian-liikenteen lii-kevaihto vuoteen 2020 mennessä.

Kuva

: sw

issp

ort

Swissport International Ltd on yksi maailman johtavista maapalveluyrityk-sistä. Se tarjoaa maapalveluita noin 100 miljoonalle matkustajalle 650 ilmailu-alan asiakkaan puolesta. Swissport toi-mii 180 lentokentällä 36 maassa ja vii-dessä maanosassa. Henkilöstöä on noin 35 000.

Swissportin tuloa Suomeen käsitel-lään kolumnissa lehden sivulla 25.

lähde: FInnaIr oY

Työnantajan vaihtuminen

huolehdi jäsenyydestäsitettavaksi, mikäli haluaa, että työnan-taja perii jäsenmaksun. Jos haluat, että liitto tekee ilmoituksen puolestasi, pos-tita lomake suoraan liittoon allekirjoi-tuksellasi varustettuna.

Jäsentietolomakkeen voi postittaa liit-toon ilmaiseksi laittamalla kirjekuoreen osoitteeksi: Ilmailualan Unioni IAU ry, Tunnus 5015942, 00003 VASTAUS-LÄHETYS.

Itse maksavien jäsenten tulee il-moittaa liittoon työnantajan vaihtu-misesta ja pyytää liitosta maksuviitteet maksun suorittamiseksi. Maksuviitteet saa lähettämällä sähköpostin osoit-teeseen jasenasiat@iau.fi tai soit-

tamalla Ari Miettiselle numeroon (09) 4785 7228. Maksuviitteitä pyy-dettäessä tulee ilmoittaa aikaväli jo-hon maksu kohdistuu ja henkilötun-nus.

Siirryttäessä toiselle alalle haetaan jäsenyyttä uudesta liitosta ja se ilmoit-taa liiton vaihdosta.

Jäsenmaksu pitää sisällään myös työttömyyskassan jäsenmaksun, jo-ten myös tämän takia on tärkeää, että jäsenmaksujen perintään ei tule kat-koja. Mikäli työnantaja huolehtii jä-senmaksun perinnästä, tarkista vie-lä tilinauhastasi että maksu on perit-ty palkastasi.

6 • 201118

JUkEBOkSI

en etsi valtaa loistoaJoulu lähestyy talvimyrskyn nopeudella. Sekä horisontaa-lisesti että vertikaalisesti mustaa maata piiskaava vesisade ei ole omiaan nostamaan tunnelmaa. Kauppakeskuksissa jytäävä tekoreipas tonttujen hissimusiikki on saada aikaan verensyöksyn, eikä orpoina tuulessa heiluvat jouluvalot kykene korvaamaan kadonnutta aurinkoa. Luottakaamme siis parhaisiin saatavilla oleviin maailmanluokan toimijoihin.

Zacharias Topelius kirjoitti 1887 runon, jonka hän yksinkertaisesti ni-mitti Julvisaksi. Tämän sananmukai-sesti Joululaulun Jean Sibelius sävelsi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kum-pikaan tekijöistä ei ollut varsinaisia pakkosuomen kannattajia, joten kului 14 vuotta ennen kuin se ilmestyi suo-menkielisenä. Tällöin käännöstekstin tekijäksi mainitaan useimmiten Mart-ti Korpilahti, joskaan täyttä varmuut-ta tästä ei ole. Suomenkieliseen vir-sikirjaan se otettiin Niilo Rauhalan kääntämänä 1986, mutta useimmiten se esitetään ja ehdottomasti parhaiten tunnetaan nimenomaan alkuperäisenä versiona.

Laulua ovat pitäneet ja pitävät jat-kuvasti repertuaarissaan näin loppu-vuodesta lähes kaikki kynnelle kykene-vät, ja suurin osa kykenemättömistäkin, suomalaisartisteista. On mielenkiintoi-nen havainto, että kappaleen alkuperäis-tä sovitusta ei juuri koskaan näissä esi-tyksissä peukaloida. On vaikeata kuvi-tella Maamme-laulu pois lukien toista musiikkiteosta, josta vallitseva näkemys

olisi näin samankaltainen aina kirkko-kuoroista pitkäpartaisimpiin hevimie-hiin. Siinä on siis sekä sävellyksenä et-tä sanoituksena oltava enemmän kuin vain ripaus jo hävinneeksi luultua kult-tuurillista yksimielisyyttä. Jotain, johon yhä uusien sukupolvien on helppoa kiin-nittyä.

kadonnutta aikaa etsimässä Osa taiteen merkityksestä on aina liit-tynyt sen kiinnittymiseen vallitsevaan ajan henkeen. Vuoropuheluun, jota se käy vallitsevien käsitysten ja normis-tojen kanssa. On mahdotonta ajatel-la maamme itsenäistymisprosessia il-man Eetu Iston Hyökkäys -maalausta, jossa kaksipäinen kotka raastaa lakikir-jaa suomineidon hyppysistä. Tai anta-essaan mielikuvituksensa vaeltaa rau-hanliikkeen syntysijoille soi taustamu-siikkina The Beatlesin All you need is love. Tyystin toinen asia on kuinka oi-keita nämä pelkistetyt mielikuvat ovat. Jostain toisesta näkökulmasta katsot-tuna venäläiset viranomaiset yrittivät vain yhtenäistää valtion kattavaa lain-

säädäntöä ja poistaa erioikeuksia aika-na, joita meilläpäin on ollut tapana kut-sua sortovuosiksi. Samoin tiedämme, että herttaisen 60-luvun kukkaisnuori-son liepeillä touhusivat maailman jaka-neiden blokkien salaisten palveluiden kyyniset voimat, aivan muut asiat kuin rock, rauha ja rakkaus mielessään.

Paradoksaalisesti tässä tulee esille tai-teen toinen merkitys. Sen ajattomuus.

6 • 2011 19

Suomineidon silmistä kuvastuva yksi-lön ahdistus hänen puolustaessa lailli-sia oikeuksiaan pakkovaltaa vastaan, se-kä John Lennonin jalostama suuri oival-lus loiston ja kullan tarpeettomuudesta rakkauteen verrattuna. Molempien te-osten ydinviesti on siis itse asiassa ko-vin lähellä Topeliuksen tekstin keskei-sintä sanomaa – pyyntöä, että edes jou-lun hetken niin köyhät, kuin rikkaatkin

saisivat nauttia rauhasta ja toisistaan il-man ulkopuolisen maailman luomaa uh-kaa tai painetta.

Taivas varjele, mitä sieltä tulee Entä kuinka hyvin tämä toive mielen-rauhasta toteutuu näin joulun alla? Luulisin, että ei kovinkaan hyvin. Aina-kaan niiden osalta, jotka seuraavat tie-dotusvälineitä. Siitäkin huolimatta, et-

tä epäviisaasti jättäisimme huomiot-ta sodat, katastrofit ja muut vitsaukset, jotka yleensä pelkoja aiheuttavat. Niin pelkkä läntisen maailman velkakriisin aiheutama taantuma näyttää pian ra-vistelevan elämäntapaamme perustuk-sia myöten.

On vaikeata välttyä mielikuvalta, että jotain mullistavaa ei olisi jo tapahtunut. Siitä kertovat ne täysin ristiriitaiset joh-

6 • 201120

JUkEBOkSI

topäätökset, joita sekä tutkijat, journalis-tit, suuryritysten edustajat, että poliitikot samasta materiaalista vetävät. Toki kai-killa mainituilla on aina ennenkin ollut toisiinsa nähden linjaerimielisyyksiä, ja luonnollisesti edelleen on vastaanottajan kannalta tärkeätä huomioida mitä int-ressipiiriä kulloinenkin puhuja edustaa. Mutta uutta on se päätelmien epäjoh-donmukaisuus, joka vallitsee jopa yritys-maailman sisällä tai poliitikkojen kesken, silloinkin kun ei puhuta edes normaalis-ta oppositio-hallitusasetelmasta. Viimei-set 20 vuotta on puhuttu markkinoiden luottamuksesta avaintekijänä talouden trendien ennustamiseksi. Nyt luottamus tuntuu romahtavan sekä palautuvan päi-vittäin kuuden ja puoli yhdeksän uutis-ten välisenä aikana, vajotakseen uudes-taan kymmeneen mennessä.

ja pysyykö se raamissa?Tässä tilanteessa ei ole mikään ihme, että keskusjärjestöjen johdolla tehty raamisopimus saavutti jopa tulopoliit-tisiin kokonaisratkaisuihin verrattuna historiallisen suuren kannatuksen. Oli varmasti poliittisesti viisasta pyrkiä eli-minoimaan edes ne epävarmuustekijät, joihin täysin itsenäisesti voimme vai-kuttaa. Estää alojen välinen palkanko-rotuskilpailu, ja siihen läheisesti liitty-vät mahdollisista työtaisteluista synty-vät kustannukset.

Siihen asti kunnes käytössämme on historian suoman jälkiviisauden rajatto-mat mahdollisuudet, on lähinnä katsojan näkökulmasta kiinni lähdettiinkö sam-mutustyöhön oikein ja riittävin varus-tein. Neuvottelujen vielä jatkuessa poh-diskeli Jorma Ollila Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa suomalaisten työmark-kinoiden ja yritysten tilaa Elinkeinoelä-män Tutkimuslaitoksen ETLA:n tutki-jan, professori Mika Malirannan laati-man analyysin Suuri kuoppa – Suomen hyvät työllisyysluvut kätkevät tuottavuu-den romahduksen pohjalta.

Hänen johtopäätöksensä olivat var-sin hyytäviä. Niiden mukaan yrityksissä

on tällä hetkellä karkeasti ottaen 150 000 työntekijää liikaa. Tuottavuus taloustie-teen terminä on tietysti hieman eri asia kuin sanan arkisemmin ymmärretty si-sältö. Enkä lainkaan usko Ollilan tarkoit-taneen, että Oulullinen työntekijöitä lor-vailee apaattisessa mitääntekemättömyy-den tilassa työpaikoillaan. Pikemminkin kysymys lienee ollut jo elinkeinoelämän tutuksi tulleista vaatimuksista: Entistä nopeammin reagoivista, entistä epätasa-arvoisemmista ja entistä sääntelemättö-mämmistä työmarkkinoista. Ollilan näke-myksen mukaan siis ”Tulee huomattavasti lisätä työelämän joustoja ja tehdä raken-teellisia ratkaisuja, joilla saattaa olla epä-suosittuja sivuvaikutuksia.”

Siinä taisi mennä maja rauhaisa, las-ten joulupuu ja ansiosidonnainen työttö-myysturva. Jumalan sanan valon saa tois-taiseksi pitää, jos vastineeksi suostuu ko-rottamaan eläkeikää.

Alas sihtauksia Yksilön kannalta rakenteiden muutok-set, niin välttämättömät kuin vältettä-vissä olevat, ovat yleensä taustakohi-naa kunnes niiden vaikutukset ulottu-vat koskemaan, joko häntä itseään tai välitöntä lähipiiriään, vaikkapa työyh-teisöään. Miksi ne muuta olisivatkaan? Kovin harvalla on tuskin milloinkaan vaikutusmahdollisuuksia juuri mui-hin kuin itseä tai omaa toimintaa kos-keviin kysymyksiin. Tästä huolimatta yksilöitä ehdollistetaan, ja on aina eh-dollistettu, ottamaan huomioon myös heitä itseään epäsuorasti koskevia ta-voitteita. Näitä ovat esimerkiksi yri-tyksen tai muun yhteisön, kunnan tai valtion menestys. Useimmiten men-neinä aikoina yksilö saattoi olla ainakin jossain määrin luottavainen, että hänen antamansa panos tulee tarpeeseen, jo-ka takasi hänelle itselleen turvallista jat-kuvuutta. Sivutuotteena se synnytti yh-teenkuuluvuutta, ammattiylpeyttä ja lo-jaaliutta kollektiivia kohtaan. Ja mikä merkillepantavaa, se loi myös huomat-tavan pitkän ja vakaan kasvun.

Kovin joustaviin työmarkkinoihin liittyviä ongelmia käsitellään harvoin tästä näkökulmasta. Monesti erilaiset työllisyyttä tukevat toimet tuomitaan puuhasteluna, näpertelynä tai vippas-konsteina. Mutta eikö samaan katego-riaan kuulu myös ennalta mahdotto-miksi asetetut säästötavoitteet, tuotta-vien toimintojen alasajot tai vaikka yt -neuvottelujen käyminen vuositolkulla pääsemättä puusta pitkään? Voidaan-ko niiden katsoa merkittävästi lisän-neen kansatalouden tai yritysten reaa-lista tuottavuutta tai tehokkuutta? Vai olisivatko ne olleet muutenkin tavoitet-tavissa? Tähän on vaikeata vastata. Yk-silöiden silmissä näkyy useimmin vain läheisimmän työyhteisön jonnekin nä-

6 • 2011 21

EN ETSI VALTAA, LOISTOA

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan.Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo. Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu. Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu. Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin. Jumala sanan valoa, ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa. Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan. Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.

GIV MIG EJ GLANS

Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt i signad juletid. Giv mig Guds ära, änglavakt och över jorden frid. Giv mig en fest, som gläder mest den Konung jag har bett till gäst. Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt, giv mig en änglavakt.

Giv mig ett hem på fosterjord. En gran med barn i ring.En kväll i ljus med Herrens ord, och mörker däromkring. Giv mig ett bo med samvetsro, med glad förtröstan, hopp och tro. Giv mig ett hem på fosterjord, och ljus av Herrens ord.

Till hög, till låg, till rik, till arm, kom helga julefrid. Kom barnaglad, kom hjärtevarm i världens vintertid. Du ende, som ej skiftar om, min Herre och min Konung, kom.Till hög, till låg, till rik,till arm, kom glad och hjärtevarm.

ennäispuuhastelun ja työpaikan menet-tämisen pelon sekaan kadotettu työteho. Järjestäytymätön downshifting -liike, jota kutsutaan myös lystikkäällä nimellä leppoistaminen, kehottaa jättämään ora-vanpyörän loistoine ja kultineen. Parem-min on järjestäytynyt se osa liike-elämää, joka kutsuu oravanpyörän loputonta uu-delleen keksimistä tehostamiseksi.

Hyvää joulua niille, jotka saavat viet-tää sen rauhassa ja rakkaittensa ympä-röimänä. Ja niille, jotka viettävät sen ahdistuneena ja yksin. Sekä niille, jot-ka ahdistuvat, kun eivät voi viettää si-tä yksin.

teksti: jm KosKInen Kuvitus: elIna rajala

6 • 201122

Finnair Technical Servi-ces Oy:n työsuojeluvaltuu-tettu Markus Berg ja Finnair Catering Oy:n työsuojelu-valtuutettu Reijo Hiltunen päättivät lähteä katsomaan mitä A+A messuilla Düssel-dorfissa olisi tarjolla. Reissu-päiväksi valikoitui perjantai 21.10 2011. Heidän lisäkseen nelipäiväisessä tapahtumassa kävi yli 60 000 muuta messu-vierasta.

Siispä menoksi. Tehokaksikkom-me selviytyi kunnialla läpi ruuhkaisen chekkauspisteen ja turvatarkastuksen. Pienen teknisen delayn jälkeen Fins-kin Emppu selviytyi ilmaan ja hetken kuluttua saimme eteemme maistuvat sämpylät lentoemännän kauniin hy-myn kera. Tuotapikaa olimme saksan-maalla. Edelleen selviydyimme ripeästi bussin, joka vei perille messualueelle.

Tätä ja muitakin työturvallisuuteen liittyviä ongelmia pohdimme lakisäätei-sellä ruokatauolla.

...ja opittavaaMessut ovat oiva paikka käydä tutustu-massa alan uusimpiin tuotteisiin. Ja näi-tä reissuja kannattaa tehdä jo siksikin, että paljon jäi esitteitä laukkuun, joita voi hyödyntää turvallisemman työpai-kan ja -ympäristön puolesta käyttäväs-sä taistelussa.

Tehokaksikkomme joutui kuitenkin irtautumaan messujen mielenkiintoises-ta ja kiehtovasta maailmasta suunnaten lentokentälle.

Koneeseen mahduimme ja lento su-jui hyvin. Siirtyminen kentältä kotiin su-jui myös turvallisesti, vaikka kuljettaja kuului suurimpaan riskiryhmään, sekä liikenteessä, että elämässä muutenkin. Hän oli nimittäin nuori mies iältään noin 18–21vuotta.

messuterveisin,marKus ja reIjo

työturvallisuus-messut a+a tasoa

Kuva

t: m

arku

s Be

rg

Älyvaate mittaa käyttäjän elin-toimintoja. Niiden tilaa voidaan valvoa toisaalla. Myös puvun ol-kapäiden valot kertovat käyttä-jän kunnon.

Paljon nähtävääEsittelyalue käsitti kahdeksan kohtuul-lisen kokoista hallia. Paikalla oli yli1500 näytteilleasettajaa, joten tarjontaa oli-si riittänyt enemmän kuin vain päivän tarpeiksi.

Tehokaksikkomme ei tästä häkelty-nyt, vaan otti tilanteen haltuun, ja ryh-tyi käymään halleja systemaattisesti lä-pi. Tutkittavaa riitti yllin kyllin: kuu-lonsuojaimia, suojalaseja, työkäsineitä, suojakenkiä, työvaatteita, putoamissuo-jaimia, rakseja, köysiä, mittareita, työva-loja, ynnä muuta. Mielikuvituksen ra-jaa hipoen.

Kävimme mielenkiintoisia keskuste-luja esittelijöiden kanssa erilaisten tuot-teiden ominaisuuksista. Kiinnitimme huomiota kiinalaisten tuottajien nope-asti lisääntyneen lukumäärään työtur-vallisuusalalla. Niitä oli paikalla 251. Il-meisesti tuotteiden kopioinnista ollaan sielläpäin siirtymässä myös niiden myy-miseen ilman välikäsiä. Kotimaisia yri-tyksiä paikalla oli noin kymmenen. Laa-tu korvaa tietysti määrän.

6 • 2011 23

Suojalaseihin voidaan vaihtaa pikakiinnityksellä sankojen tilalle kuminau-hat. Ikä-, kauko- ja ulkonä-köä voidaan korjata erilli-sillä linsseillä.

Vuokratyöoikeuden profes-sori Hiltunen kuunteli alan uusimman tiedon noin tu-hannesta kuulosuojaimesta, ja totesi hyväksi.

Terveisiä Düsseldorfin messuilta. Käyttäkää suojahanskoja.

6 • 201124

Tatsi on lehti työttömille. Pysy kiinni duunissa & elämässä.

Tilaa lehti ilmaiseksi!LÄHETÄ MEILI:

tilaukset@tatsi.org”Tatsin tilaus”

Nimesi & postiosoitteesi

Työttömien edunvalvojawww.tatsi.org/tatsi-lehti Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry TATSI

käynti työ- ja elinkeinotoimistossaIlmoittaudu työ- ja elinkeinotoimis-toon viimeistään ensimmäisenä työt-tömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Ota en-simmäisellä käyntikerralla mukaan lo-mautustodistus tai työtodistus sekä ir-tisanomisilmoitus.

Työvoimaviranomaiset työ- ja elinkei-notoimistossa antavat työttömyyskassal-le hakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhaku on pidettävä voi-massa työ- ja elinkeinotoimiston mää-räämällä tavalla.

hakemukset liitteineen työttömyys-kassaan Työttömyysajalta sinulle voidaan mak-saa työttömyyskassan kautta ansiopäi-värahaa. Päivärahaa voidaan maksaa työssäoloehdon täyttäneille jäsenille, joilla jäsenyys on kestänyt vähintään 34 viikkoa ja jäsenmaksut ovat kunnossa. Päivärahaa maksetaan vain hakemuk-sen perusteella. Hakemuksen saat joko työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tu-lostaa sen sivulta www.tyj.fi.

jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi

Ensimmäistä hakemusta ei voi täyt-tää sähköisesti, vaan se tulee pos-tittaa työttömyyskassalle. Päivärahahakemus tulee täyttää huo-lellisesti ja hankkia liitteeksi kaikki tar-vittavat asiakirjat. Puutteellisesti täy-tetty hakemus viivästyttää käsittelyä. Mikäli palkanlaskija toimittaa palkka-todistuksen suoraan kassalle, ilmoita siitä hakemuksessasi.

Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikä-teen. Ensimmäisen hakemuksen liittei-neen voi lähettää kahden viikon työttö-myyden jälkeen, jatkossa ansiopäivära-haa haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäi-västä lähtien. Kassa huomioi korvauk-settomat päivät. Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, ei-kä jaksotusajalta ole oikeutta ansiopäi-värahaan. Ensimmäisestä hakemukses-ta otetaan 7 arkipäivän pituinen oma-vastuuaika.

Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin seuraavat liitteet:

• Palkkatodistus alkuperäinen pal-kanlaskijan tekemä palkkatodistus 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomaraha ja – korvaus, maininta palkattomista poissaoloista, työnantajan y-tunnus sekä palkanlaskijan yhteystiedot.

• Kopiotyötodistuksestataiirtisano-misilmoituksesta

• Kopiolomautusilmoituksesta

Seuraamalla hakemuksen ohjeita, tiedät mikäli juuri sinun tulee toimittaa muita liitteitä.

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työt-tömyyskassan osoite on: Kaisaniemen-katu 10, 8 krs, 00100 Helsinki. Työttö-myyskassa on avoinna maanantaista per-jantaihin klo 9.00-14.00.

6 • 2011 25

Paskaduuniankkurinappi

Laatu, nopeus ja kustannustehokkuus paranevat, tai ainakin vaatteet vaihtuu.

”Kun kohdattiin, oli pimeää, kun erottiin oli pimeämpää. Ankku-rinappi, sinun puserosta jäi, ank-kurinappi, vain muistoksi jäi”;

lauloi muuan Karjalaisen J jo viime vuosituhannella. Vanhanparakin ai-kaan vissiin. Vaan kun kaksi vuotta sit-ten kohdattiin maken neukkarissa – sil-loinkin oli pimeää – piti säveltää ja sa-noittaa ihan uusi ankkuriaiheinen hitti. Siinä laulettiin mm. seuraavaa: ”Paska-duuniankkuri on laskettu ja se pitää – barrikaadeille paskaduuneja vastaan”. Loppusoinnuista ei tosin ollut havain-toa, eikä sävellyskään ollut ehdolla Tof-fe-patsaita jaettessa. Mutta sanoma oli selvä. Ja kun kuorossa lauloi 500 lauk-kumiestä, ei kapellimestareilla ollut muuta virkaa kuin poseerata siellä sun täällä ja vetää pari sooloa sekaan. Sano-ma meni myös perille. Ja kun nyt erot-tiin maken neukkarissa – oli taas pime-ää – muistoksi jäi vain paskaduuniank-kurinappi.

Otsikon termillä siis viitataan edel-leen varsin ajankohtaiseen työelämän ke-hitykseen, jossa ns. kunnon työ (decent work) yhä useammin pyritään pääsään-töisesti korvaamaan ns. silppu-ja pätkä-töillä (shit work). Työelämän ongelma-kenttään tulee toki lukea myös uhkaava työttömyyden kasvu (shit happens), jos-ta siitäkin on saatu lentoliikenteen pal-velujen alueella vaivaa, kun ns. globali-saatiokehitys (holy shit) on siirtämässä lentokoneiden huoltoja sinne mistä hal-vimmalla saadaan. Ei kuitenkaan Tuurin kyläkauppaan (shit).

Viimeisen kahden vuoden aikana ovat Finnairin johto ja hallituksen puheenjoh-taja vaihtuneet. Maapalvelujensa näkö-kulmasta jotain mystistä on tapahtunut.

Uusi johto on onnistunut siinä, missä vanha ei - tekemään maapalveluistaan sopimuksen oikean maapalveluyrityk-sen kanssa. 2007 neuvoa pidettiin Men-zieksen kanssa ja Swissportin kanssa vii-meksi syksyllä 2010. Nyt Swissportin si-vuilla Mika Vehviläinen mainostaa: ” Our aim is to further improve the qua-lity, speed and cost effectiveness of our baggage handling and apron services. Swissport is a global player with exten-sive experience in ground services in in-ternational airports, and their compe-tencies and processes are world-class.” Hei Mika! Mika hei! Eikö tästä puhut-tu? Oikeesti hei! (Ja siis Mikan sitaatilla ei ole mitään tekemistä otsikossa maini-tun p-alkuisen sanan kanssa.) Sanotaan-ko nyt vaikka näin: Toblerone on laatu suklaata, mutta Fazerin sininen on silti ihan eri planeetalta. Tai kysytään suo-raan: Jos Finnairin maapalvelut Helsin-ki-Vantaalla on valittu maailman par-haiksi jo ajat sitten, niin miksi ja miten ne vaatteita vaihtamalla paranee?

Lopuksi joulupossun taloussinappi-huntu (economy shit): Northport teki tappiota, Barona teki tappiota ja silti kai-ken maailman oskarit kertoilee ääneen, että Swissport tekee homman Finnairil-le vielä halvemmalla!? Ja paremmin – ja nopeemmin!? How come? Olen joo huono matikassa, mutta totisesti vai-kuttaa siltä, että Sveitsinportti tarvit-see todellakin uusia asiakkaita. Tai eh-kä mun pitää mennä jollekin kurssille. Vai olenko vain loman tarpeessa. Tule joulu kultainen!

PeKKa KähKönen

swissport FInlanD oy:n pääluottamusmies

arto

Kuj

ala

6 • 201126

Missä kuljimme kerran (Där vi en gång gått) on elokuva Helsingistä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikym-meninä. Se kuvaa yhdellä kielellä kah-den kokonaan erilaisen ja toisilleen vie-raan todellisuuden.

Varakkaan perheen tytär Lucie on it-senäistyvä nainen, joka ei halua perin-teistä rouvan roolia. Valokuvaaja-Eccu haluaisi olla kaunottarelle enemmän kuin ystävä, mutta ei pysty vapautta-maan mieltään kansalaissodan koke-muksistaan, eikä taiteilijan rooliaan tiukalta jakaukselta. Lucien veli Cedi raaistuu vankileirin nöyryytysten seu-rauksena, eikä tunne armoa vähempi-osaisia kohtaan. Unelmiinsa pettyy myös puna-Enokiksi kutsuttu kapinapäällikkö Kajander, jonka poika Allu hurmaa jal-kapallotaidoillaan Lucien.

Elokuva kertoo paitsi kansalaissodan aiheuttamista traumoista myös inhimil-lisistä toiveista ja pettymyksistä. Aika, paikka ja taustan suomat mahdollisuu-det riepottelevat tarinan henkilöitä vuo-roin yhteen, vuoroin erilleen. 1920-lu-vun nousukaudesta siirrytään suuren laman kautta 1930-luvun äärioikeiston nousuun ja lopulta toisen maailmanso-dan viimeisiin vuosiin.

Peter Lindholmin elokuvassa on pal-jon luontevaa ja hyvää. Näitä ovat, ka-donneen Helsingin kuvat onnistuneine, siis huomiota herättämättömine, kuva-manipulointeineen, vahva ja kaunis ka-meratyöskentely, sekä pääosin onnis-tuneet näyttelijäsuoritukset. Erityisesti kannattaa mainita Jessica Grabowsky ja Jakob Öhrman.

Ongelmat ovat samoja kuin Westön romaanissakin. Henkilöitä, joiden sisäl-lölliselle tarkoitukselle ei löydy perustei-ta on paljon. Osa päähenkilöistäkin jää hiukan paperisiksi, todistamaan enem-män ajalle ominaisista ihmistyypeistä kuin varsinaisista lihaa ja luuta olevis-ta hahmoista. Draaman pitkä aikajänne johtaa nykivään kertomiseen, jossa moni kohtaus jää irralliseksi kokonaisuudes-ta ja juoni voi olla jopa hankala seurat-tava niille, jotka eivät tunne alkuteosta.

Toivottavasti osittain ohueksi jäävät teemat, kuten esimerkiksi Allun ja Lu-cien luokkarajat ylittävä rakkaus, saavat väkevämmän muodon FST5 kanavalla pian alkavassa televisiosarjassa.

jm KosKInen

missä kuljimme kerranohjaus – Peter lindholmKäsikirjoitus Kjell Westön romaanin pohjalta – jimmy Karlssonlucie – jessica grabowsky eccu – jakob öhrman Cedi – oskar Pöysti allu – andreas af enehjelm

missä Kuljimme Kerran

Vastakkainasettelulla on puolensa.

scan

box

ente

rtai

nmen

t Fi

nlan

d

6 • 2011 27

hUGO TUNGO

Meidän perheessä joulun-vietto ei aiheuta enää stressiä. Tämä johtuu siitä, että olemme puo-

lison kanssa juteltu selväksi pahimmat ongelmakohdat. Ei perinteiden tarvitse olla kahlitsevia, vaan jokainen voi teh-dä oman joulunsa juuri itsensä näköi-seksi. Anna sinäkin itsellesi ihana jou-lufiilis.

Ennen lahjaostosten tekeminen aihe-utti kauhean haloon. Piti juosta tavarata-lojen elektroniikkaosastot, kirjakaupat, sukka- ja alusvaateosastot ja alko. Kaik-kialla oli kauhea ryysis. Vaimo ja anop-pi nalkuttivat stereona ja niiden takana jonkun muun vaimo ja anoppi ja niiden takana ja niiden takana… loputtomiin. Sitten kun hankinnat oli viimein tehty, alkoi niiden raahaaminen puolen kilo-metrin päähän autolle. Mutta nyt kun me saatiin molemmat kenkää töistä vii-me vuonna, niin meillä on todella yksi huoli vähemmän.

Me ollaan ajateltu niin, että vaikka ta-loudellisesti on tiukempaa, emme kui-tenkaan aio lähteä tinkimään joulupöy-dän antimista. Ruuan valmistuksesta-kin meinasi aina ennen tulla sanomista kun piti valmistaa seitsemäntoista lajin päivällinen. Kyyneleet kierivät kulhoon kun Synnove-tädin lipeäkala epäonnis-tui vuosi toisensa jälkeen. Ehtoisa emän-tä makasi kylmä kääre otsallaan kylpy-huoneen lattialla migreenin runtelema-

na. Sitten me löydettiin karppaus. Tänä vuonna meillä on tarjolla 28 kiloa gua-temalalaista kinkkua. Sähkön kulutus on vähän noussut, mutta muuten ei tullut pöperö hinnan kiroihin. Vain 2.95. Me ollaan kaikki hoikistuttukin vähän.

Ehkä pahinta joulussa oli kuitenkin aattoillan painajainen kun joutui ole-maan yhdessä perheen kanssa. Näytte-lemään joulupukkia ja tanssahtelemaan typeriä tonttuleikkejä. Tässäkin me ol-laan kehitytty. Juuri äsken laitettiin lap-sille facebookiin viesti, jonka ne olivat jo ehtineet lukea ja toinen jopa tykkäsi.

Se kuului: FYI. Huomenna, jos Jumala suo, mi-

kä olis ihan sika ihquu, on meidän Her-ramme ja Vapahtajamme armorikas syn-tymäjuhla. Hbd. Ja julistetaan siis täten, ASAP, yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla har-taudella viettämään, sekä muutoin hil-jaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään. Trollaajat bannataan. Sillä se, joka tä-män rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jol-lakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, lol, on raskautta-vien asianhaarain vallitessa syypää sii-hen rangaistukseen, jonka laki ja asetuk-set kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Ei tod EVVK tai VMP. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa :)

oli poro nimeltään

6 • 201128

eläkekassan puhallus Olin varmaan viiden ikäinen kun naapurin vesselit kertoi-vat, ettei joulupukkia ole ole-massa. Tivasin, että miten niin ei ole? Totta kai joulu-pukki on olemassa. Tuohan se aina niitä lahjoja. Nyt sitten 35 vuotta Finnairia palveltu-ani ja lopputilin saatuani elä-keiän kynnyksellä minulle on selvinnyt, että naapurin vesse-lit olivat sittenkin oikeassa.

Odotin koko pitkän työurani lahjaa, jonka joskus Finnairista eläkkeellä ol-lessani saisin. Lopputilin yhteydessä sain vapaakirjan, jossa lisäeläke oli las-kettu nollaksi euroksi. Miksi minulla se on nolla kun muille on luvattu sato-ja euroja kuukaudessa, ja he ovat myös sen saaneet.

Tapahtui niinä päivinäVuonna 2005 meidän 8700 Finnairilai-sen lakisääteiset TEL-eläkkeet siirret-tiin silloisen pääjohtaja Keijo Suilan johdolla eläkevakuutusyhtiö Ilmarisel-le. Ilmariselle siirrettiin 492 miljoonaa euroa varallisuutta ja TEL-eläkevastui-ta. Lisäeläkkeisiin kuuluva varallisuus 320 miljoonaa euroa jäi Finnairin elä-kesäätiölle. Finnairin ilmoituksen mu-kaan näiden osalta vain lisäeläkkeen laskenta ja hoito siirtyi Ilmariselle.

Siirron jälkeen jostain kumman syys-tä Eläkekassasta löytyi vielä runsaat 20 miljoonaa ylimääräistä henkilökunnan eläkkeisiin varattuja varoja. Ne siirret-tiin yhtiön kassaan. Julkisuuteen selitys oli, että kassan sääntöjä on uudistettu ja rahoja ei enää tarvita. Mitä ne rahat oli-

vat? Mihin ne oli tarkoitettu? Mitä sään-töjä muutettiin niin paljon, että jäi noin paljon yli?

Nyt vasta on alkanut selvitä, että li-säeläkkeitten laskennassa on todellakin käytössä uudet sääntötulkinnat, jotka ei-vät toisi kenellekään enää yhtään mitään maksettavaa. Nykyisin Ilmarinen laskee eri tavalla lisäeläkkeet kuin ne on aiem-min säätiön toimesta laskettu, vai kuka ne oikeasti laskee? Vapaakirjan allekir-joittaa yhä Finnairin eläkesäätiö ja laskel-man antaa myös säätiö. Ei siis ole vaikea arvata kenen rahoja tuolloin puhallettiin ja puhalletaan yhä.

Yhtiö on tehnyt useita liikkeenluovu-tuksia. Niiden yhteydessä on luvattu tur-vata lisäeläkkeet siirtämällä niiden vas-tuu uudelle työnantajalle. Eläkesäätiön säännöissä lukee: ”…säätiön toimintapii-riin kuuluvilla on oikeus säätiön etuuk-sia vastaaviin etuuksiin työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa.”

Nyt kuitenkin uusien työnantaji-en vakuutusyhtiöstä löytyy kyllä siir-tyneen henkilön nimi, mutta saldo on nolla euroa. Siis Finnairin eläkesäätiö ei ole siirtänytkään yhtään mitään uuden työnantajan vastuulle vaan puhalsi nä-mäkin rahat.

Että yhteiset rahat katosivatKun 20 miljoonaa oli siirretty yhtiön kassaan, niin Finnairin tulos näytti hy-vältä ja pörssikurssi nousi yli kuuden euron haamurajan. Se oli myös johto-portaan optio-ohjelman laukeamisraja. Johtajille maksettiin yhtiön pääkassasta muhkea potti palkkiona hyvästä tulok-sesta. Osakkeen omistajille jaettiin 21,7 miljoonaa osinkoina vuoden 2005 hy-västä tuloksesta, lisäeläkkeisiimme va-rattuja rahoja.

Tämä oli erittäin nerokkaasti suun-niteltu laillistettu eläkekassan puhallus. Jos joku olisi ryöstänyt pankista 20 mil-joonaa, tai syyllistynyt talousrikokseen istuisi hän linnassa ja pitkään.

Lisäeläkkeitten osalta eläkekassat suljettiin pääsääntöisesti jo vuonna 1992 uusilta työntekijöiltä. Tuo aika hieman vaihtelee riippuen tytäryhtiös-tä. Kassan A-osastoon jäivät aikaisem-min lisäeläke-edun ansainneet. Eläke-kassa putsattiin tyhjäksi myös rahastoi-duista henkilökohtaisista osuuksista. Olimme kaikki varmasti siinä uskos-sa, että lisäeläkerahat ovat turvassa elä-kekassassa ja hyvin sijoitettuna, mut-ta toisin kävi.

Olen tavannut useita entisiä finnairi-laisia, jotka ovat olleet yhtiön palveluk-sessa yhtä kauan kuin minä. Heille luvat-tiin vapaakirjassa ennen äsken kuvattuja toimia lisäeläkettä useita satoja euroja. Mutta nyt kun on tullut eläkeikä vastaan ja maksun aika, niin lisäeläke onkin las-kettu uusilla säännöillä ja maksettavaa osuus on pienentynyt huomattavasti, tai sitä ei ole tullut laisinkaan.

Yhtiössä puhaltavat siis yhä Suilan tuulet?

valtiovallan suojeluksessaKuinka tämä kaikki on mahdollista val-tiovallan ohjauksessa olevassa firmas-sa?

Lainsäädännön yksi kulmakivi on, että aikaisempia jo saavutettuja etuuk-sia ei yksipuolisesti muuteta. Se on ol-lut myös työehtosopimuksemme pykä-lä jo pitkään.

Finnairin eläkeuudistuksen toteuttaja Suila jäi eläkkeelle vuoden 2005 lopus-sa. Hän kuului silloin kymmenen eniten tienaavan eläkeläisen joukkoon Suomes-sa. Jäädessä eläkkeelle 60-vuotiaana hä-nen vuositulonsa nousivat 600 000 eu-rosta kahteen miljoonaan euroon vuosi-na 2005 ja 2006. Hän sai siis 4 miljoonaa euroa ylimääräistä.

Kun vielä joskus näette Finnairin len-tokoneen kyljessä joulupukin, niin muis-takaa, että kaikki on vain pahaa unta. Jot-kut vain saavat vähän enemmän.

taPIo juVanI

6 • 2010 29

Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994, mutta uusia asbestisaira-uksia todetaan edelleen. Syynä on se, että sairauden kehittyminen vie 10–40 vuotta, mutta myös uusia altistumisia tapahtuu. Työterveyslaitoksen ASA-re-kisterin mukaan vuonna 2009 asbestil-le altistui yli tuhat työntekijää.

– Toisaalta kaikkia asbestille altistu-neita ei edes ilmoiteta rekisteriin, joten todellinen määrä voi olla vieläkin suu-rempi, epäilee SAK:n asiantuntijalääkä-ri Kari Haring.

rakennusten purkutöissä suojaus tärkeääAltistumista tapahtuu eniten raken-nusten purku- ja korjaustöissä. Lain-säädäntö säätelee asbestitöitä, mutta kaikkia töitä ei tehdä säännösten mu-kaisesti. Henkilökohtaisten suojainten käytössä tapahtuu virheitä ja suojaus-toimet purkutöiden yhteydessä voivat pettää.

– Jos asbestitöissä suojautumisesta ei pidetä huolta nyt, uusien asbestisairauk-sien ilmeneminen tulevina vuosikymme-ninä jatkuu, Haring ennustaa.

Ennen asbestin käyttökieltoa altistu-neista yli 200 000 työntekijästä on edel-leen keskuudessamme noin 50 000 hen-kilöä. Osa heistä on vielä työelämässäkin.

Terveydenhuollossa puutteita– Asbestille altistuneiden terveyden seuranta ei toteudu niin kuin pitäisi. Lain mukaan asbestille altistuneiden terveydentilaa on seurattava. Työter-veyshuollon tulisi seurata edelleen työ-elämässä olevien terveydentilaa, vaikka

nykyisessä työssä ei enää altistusta oli-sikaan, Haring muistuttaa.

Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, työ-terveyshuollon pitäisi antaa hänelle oh-jeet seurannasta julkisessa terveyden-huollossa. Vastuu seurannan toteutu-misesta jää henkilölle itselleen. Hänen on itse oltava aktiivinen ja pyydettävä terveydenhuoltoa seuraamaan tervey-dentilaansa nimenomaan asbestialtis-tuksen näkökulmasta.

– Ongelma on se, että kaikki työssään asbestille altistuneet eivät edes itse tie-dä altistuneensa tai pidä altistumistaan merkittävänä.

Valitettavasti julkinen terveydenhuol-to ei aina ymmärrä seurannan perustei-ta, ja seuranta jää koulutuksesta huoli-matta toteutumatta. Asbestisairauksia ei aina tunnisteta eikä osata epäillä aina-kaan perusterveydenhuollossa. Viran-

asbesti sairastuttaa edelleenomaiset eivät myöskään valvo seuran-nan toteutumista.

Helpottaakseen seurantaa ammatti-liitot ja Hengitysliitto Heli ovat laatineet Asbestialtistuneen muistilistan. Siihen on lyhyesti koottu tietoa asbestialtistu-neiden seurannasta, ja ajatuksena on, että asbestialtistunut henkilö pitäisi sen mu-kanaan asioidessaan terveydenhuollossa.

Maailmanlaajuinen asbestikielto välttämätönMaailmanlaajuisesti asbestia tuotetaan ja käytetään edelleen kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tulee tappa-maan kymmeniätuhansia työntekijöitä tulevina vuosikymmeninä.

– Siksi olisi tärkeää saada voimaan maailmanlaajuinen asbestikielto mah-dollisimman pian. Täyskieltoa vaatii mm. Kansainvälinen työjärjestö ILO.

Rakennusten purku- ja korjaustöis-sä on oltava asbestin kanssa tark-kana. Pe

kka

Kain

ulai

nen

unIonIn IlmestYmInen 2012

Numero 1 ilmestyy 24.2. aineisto toimitukseen 6.2.Numero 2 ilmestyy 27.4. aineisto toimitukseen 9.4.Numero 3 ilmestyy 22.6. aineisto toimitukseen 4.6.Numero 4 ilmestyy 7.9. aineisto toimitukseen 20.8.Numero 5 ilmestyy 19.10. aineisto toimitukseen 1.10.Numero 6 ilmestyy 14.12. aineisto toimitukseen 21.11.

IlmoItusKoot ja hInnat (alv 0 %) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

ari m

iett

inen

6 • 201130

Puheenjohtaja Haapasaaren nuoruudenkuva. Rakas muisto ajalta, jolloin vaimon piti vielä silloin tällöin tukistaa.

saK:n kulttuuriapurahat haussa

saK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2012 apurahat haet-taviksi. apurahoja voivat hakea kaikki saK:laisen ammattiyhdis-tysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 1.11.2011 alkaen Ksr:n osoitteesta www.sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2011 mennessä hakijan omaan ammat-tiliittoon. Ilmailualan unionissa hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Ilmailualan unioni Iau ry, juha-matti Kos-kinen, Pl 337, 00531, helsinki.apurahojen saajien nimet julkaistaan saK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään 15.2.2012 sekä Palkkatyöläises-sä ja löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saa-jalle myös henkilökohtaisesti.lisätietoja antavat Pirjo vainio puh. 040 5278805 (pirjo.vainio@sak.fi) ja merja lehmussaari puh 040 5042152 (merja.lehmussaari@sak.fi).

Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa

Ilmailualan unioni Iau ry

toimisto on avoinna arkisin klo 9.00–14.00

osoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 helsInKIfaksi: 09 47857 209

kassanhoitaja Paula seppälä p. 09 47857 200kassanhoitaja sari meling p. 09 47857 202 kassanhoitaja mirva tuomi p. 09 47857 203kassanjohtaja Kari Kallio p. 09 47857 201

email: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.irkatk.fi

john stenbergin ranta 6Pl 33700531 helsInKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja juhani haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja reijo hautamäki (09) 4785 7221liittosihteeri juha-matti Koskinen (09) 4785 7225sopimussihteeri arto Kujala (09) 4785 7222työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227taloussihteeri ari miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: ari miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

6 • 2011 31

© jm

Kos

kine

n ja

elin

a ra

jala

6 • 201132

M Itella Posti OyItella Green

Hyvää joulua Toivottaa liiton väki

. Ilmailualan Unioni IAU ry ei lähetä joulutervehdyksiä yhteistyökumppaneille, vaan tekee lahjoituksen Hyvä Joulumieli -keräykseen

arto

Kuj

ala