Sisältö

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus.......................................................................3

Puheenjohtajan palsta.....................................................4

In/Out...............................................................................4

Kopon palsta....................................................................5

Ajankohtaista...................................................................5

Preemion palsta...............................................................6

Valmistuneet....................................................................6

Amanuenssilla on asiaa..................................................7

Kyllin hyvää......................................................................8

Vaihdossa nousevan auringon alla..............................10

From Russia with love...................................................12

Optimin oranssista armeijan vihreisiin.....................14

Yritysmessut...................................................................16

Excursio..........................................................................18

Pärjäätkö valmistuttuasi työelämässä?.......................20

Joen Valmennus.............................................................21

Parasta hallitusvuodessa...............................................22

Optimi maailmalla........................................................24

Jatkokertomus................................................................25

Kuin kaksi marjaa..........................................................26

Kvartaalin kasvot...........................................................27

ToimitusPäätoimittaja Anu Arosanervoosavuosikatsaus@optimiry.org

ToimittajatPetri Makkonen/ Eeva Kalliomaa/ Lauri Jukarainen/ Ulla Turunen/Jenna Toivanen/Jaakko Jokinen/Saara Ukkonen/Elisa Immonen/Simo Sarttila/Petteri Lauronen/

Iina Ahokas

OikolukijaMira Tahvanainen

Kannen kuva:K-P Andersson Jr.

Julkaisija: Optimi ryPaino: Kopijyvä Oy, Joensuu

Painos 100 kpl

Copyright 2012© Optimi ry

Osavuosikatsaus on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen

kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö Optimi ry:n neljännesvuosijulkaisu.

Monet toivovat joulusta valkeaa. Kieltämättä lumi tuo joulutunnelmaa, mutta minulle lumi tarkoittaa sitä, että en näe isääni kovinkaan paljoa jouluaattona. Jonkunhan täytyy pitää joulunakin huolta siitä, että tiet ovat ajokunnossa. Minulle joulutunnelman tuo pikemminkin yhdessäo-lo perheen kanssa ja Lumiukko.

Tähän lehteen on kertynyt paljon juttuja ulkomailta: Jaakko ja Saara raportoivat vaihtokokemuksistaan ja Iina kertoo Optimin excursiosta Riikaan. Ulkomaille olisi kieltämttä kyllä mukava itsekin lähteä, aina-kin kun Joensuussa alkavat -20 ° pakkaset. Opiskelijabudjetista johtuen täytyykin tyytyä etelän lämmön sijaan laittamaan huopikkaat jalkaan.

Lehdessä on myös vuosijuhlavastaavamme Elisan (tunnetaan nykyisin myös nimellä oppilas Immonen) raportti armeijasta. Pieni ja pippu-rinen tulenjohtaja jatkaakin järjestötoimintaa Reserviupseerikoulun talousjaoston puheenjohtajana. Harvalla naisella riittää intoa lähteä armeijaan, varsinkaan 18-vuotiaiden seuraan. Pisteet siis Elisalle roh-keudesta uskaltaa.

Tämän vuoden aikana Osarista on tullut minulle rakas. Tulen varmasti haikeudella muistelemaan kirjoittajien ahdistelua deadlinesta muistut-tamalla. Joskus on jopa täytynyt käyttää perinteisiä lastenkasvatuskeino-ja (kiristys, lahjonta, uhkailu) tekstien hankkimisessa. Taittaminen on ollut yllättävän hauskaa ja InDesignin parissa vietetyt ilon ja ahdistuk-sen hetket jäävät mieleen. Jätän kuitenkin pestini luottavaisin mielin Jennille ja siirryn ensi vuonna pari sivua eteenpäin kertomaan koulu-tuspoliittisia kuulumisia.

Kaikella rakkaudella,

Anu

I’m dreaming of a white black Christmas

A

PD

Puheenjohtajan palsta Kopon palsta

Ville Saali aikoo aloittaa opiskeluun panostamisen kunnolla. Erityisesti psykologian sivuaineopinnot kiinnostaisivat häntä. Syynä tähän tosin ei kuulemma ole itse aineen hyödyllisyys tai

kiinnostavuus vaan psykan tytöt. Toimitus jää odottamaan Saal-istajan opintojen tulevia käänteitä.

NESU-dagen tulee! NESU-vuoden odotetuin tapahtuma on vuonna 2013 Joensuussa. Osavuosikatsauksen toimitus odottaa jännityksellä Dageneiden saapumista Joensuuhun. Jutun juurta

ainakin pitäisi riittää tuntien nesulaisten biletystyylin.

4 5

In Out

Huhhuh! Tapahtumarikas, elämäni rankin, työteliäin ja antavin vuosi alkaa olla takanapäin! Tunteet alkavat olla pinnassa. Muistan kuin ei-lisen viime vuoden marraskuun syyskokouk-sen, jossa lähdin hakemaan puheenjohtajuutta. Takana oli niin (hyvinkin) rankka Pietarin ex-cursio kuin järjestämäni Kylterifutis ja fiilikset olivat aikalailla samanlaiset kuin nytkin. Kai-kkeni antaneena minulla oli paukut lopussa. Mutta paloa hommaan vielä löytyi ja puheen-johtajaehdokkuus oli lopulta itsestään selviö.

Optimille vuosi on ollut merkittävä. Keväällä pidetyt ensimmäiset pyöreät vuosijuhlat, 10-vuotisjuhlat, siivittivät Optimin uudelle vuosikymmenelle ainejärjestötoiminnassa. Optimi on vuosien saatossa kasvanut huomat-tavasti alkuajoista, mutta on huomattava, että työ on yhä edelleen kesken. Optimi elää mur-rosvaihetta ja peruspilareiden vakiintuessa on aika lähteä kasvattamaan toimintaa suurem-maksi ja näkyvämmäksi.Tästä esimerkkinä toimii ainejärjestömme liittyminen Pohjois-Karjalan Kauppakamarin jäseneksi. Kauppak-amarin jäseninä saamme näkyvyyttä pohjois-karjalaiseen liike-elämään, mikä on tärkeää niin yritysten kuin optimilaistenkin kannalta. Tavoitteena jäsenyydellä on saattaa Optimi jokaisen yritysvaikuttajan tietoisuuteen ja tar-joten näin potentiaalista työvoimaa ja osaa-mista ainejärjestömme jäsenistä yrityksille. Kyseessä on win-win –tilanne ja yhteistyön kehittyessä on Optiminkin mahdollista tehdä parempaa yhteistyötä yritysten kanssa aine-järjestönä.

Syksyn toimintaa painotti Optimin superti-istai, eli marraskuun yritysmessut, kampuss-itsit ja Hope at Night –bileet. Messut olivat tänä vuonna syksyllä, joten pystyimme aloittamaan valmistautumisen messuihin jo hyvissä ajoin. Jo keväällä kiinnitetyt Toivo Sukari ja Riku

Rantala antoivat osviittaa messujen suhteen. Kauppakamarimme toimitusjohtajan tul-lessa vielä kolmanneksi puhujaksi, oli kattaus todella mielenkiintoinen. Messujemme teema “Yrittäjyys elämäntapana” sai kolme erilaista tarinaa niin pohjoiskarjalaisittain, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kampussitsit –ajatus lähti Optimista ja saimme ylpeänä olla näyt-tämässä tietä joensuulaiselle akateemiselle kulttuurille. Paikalla oli opiskelijoita 18:sta eri ainejärjestöstä, joten tapahtuma oli poik-kitieteellinen sanan jokaisessa merkityksessä. Supertiistain huipensi baaritapahtuma ja il-lan tuotot lahjoitettiin Hope Yhdessä ja Yh-teisesti ry:lle. Tuottoihin kuuluivat myös lelut, joita saimme lähes 200 erilaista. Lelut menevät suomalaisille vähävaraisille lapsiperheille.

Vuoden 2013 hallitus valittiin 19.11. Vaikkakin uudessa hallituksessa on kahdeksan vanhan hallituksen jäsentä, on uusi hallitus mielestä-ni nuori ja erittäin motivoitunut. On ollut ilo seurata tänä syksynä, miten hallitustyöskentely kiinnostaa ihmisiä ja on helppo ja hyvä jättää Optimi turvallisiin käsiin. Vielä kerran, onnea uusi hallitus ja tsemppiä Mira! Teidän työnne on tärkeää.

Ensi vuoden teemoina Optimissa tulee nä-kymään alumnitoiminta sekä tiimitoiminnan kehittäminen. Alumnitoiminta näkyy Op-timin vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa ja tarkoitus on järjestää ensimmäinen virallinen alumnitapahtuma syksyllä 2013. Vuoteen 2013 kuuluvat myös olennaisesti kansalliset tapah-tumat. Alkuvuodesta järjestettävä NESU-Da-gen sekä syksyllä pidettävä Kylterifutis. Paljon on siis jälleen luvassa seuraavalle vuodelle.

Itselläni on aika kiittää Optimia kahdesta hienosta hallitusvuodesta. Hommia on ol-lut riittämiin, mutta ilolla olen niitä tehnyt.

Asia, jonka joku ajattelee tärkeäksi, on tärkeä

Toivon, että jonkinlainen kädenjälki työstäni ja työstämme kahden vuoden aikana jää Opti-min historiaan. Ensi tammikuusta lähtien mi-nulla on ilo ja kunnia nauttia ainejärjestömme antimista ensimmäistä kertaa aitona rivi-jäsenenä. Pysyköön Optimi jatkossakin olen-naisena osana opiskeluamme.

OI OPTIMI!

KIITTÄEN

Petri MakkonenPuheenjohtaja Optimi ry

Vuosi 2012 on viimeistä kuukautta vaille paketissa. Vuosi on ottanut ja antanut paljon. Nyt on ihana alkaa pikkuhiljaa valmistautua jouluun ja lomaan. Kerrankin on aikaa rentoutua ja jättää kampuselämä joksikin aikaa taakseen.

Marraskuussa lähetin teille optimilaisille perinteisen jäsenkyselyn. Su-uret kiitokset vastanneille! Tietenkin olisi ollut mukava, että suurempi osuus jäsenistöstä olisi vastannut kyselyyn, jolloin olisimme saaneet todenmukaisemman mielipiteen koko jäsenistöltä. Nyt vastausprosentti jäi valitettavasti noin 8,3 prosenttiin. Avaan nyt osittain jäsenkyselyn tuloksia teille. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Optimin tapahtu-matarjontaan. Ne ketkä eivät olleet kokonaan tyytyväisiä, jakautuivat kahteen leiriin: toivottiin enemmän monipuolisempia urheilutapah-tumia sekä tapahtumia, jotka liittyisivät koulutukseen ja opiskelu-alaamme. Jäsenistön mielipiteestä tiedotetaan ensi vuoden hallituksen jäsenille, jotka yrittävät ottaa toiminnassaan huomioon nämä paran-nusehdotukset.

Iloa meille nykyisen hallituksen jäsenille tuotti huomata, että kaikki vastanneet fuksit olivat olleet tyytyväisiä Optimin fuksiviikkojen aktivi-teetteihin. Toivon sydämestäni, että kaikilla fukseilla on ollut ikimuis-toinen syksy.

Yksi kysymys käsitteli kurssitarjontaa; pitäisikö optimilaisten mielestä esimerkiksi laajentaa opintojemme kurssitarjontaa. Monen mielestä pitäisi. Erityisesti laskentatoimen kursseja haluttiin lisää. Joulukuun puolivälin tienoilla järjestetään laitoksella kauppatieteiden kandidaatin koulutuksen kehittämisaivoriihi. Kyseiseen tilaisuuteen opiskelijoiden puolesta osallistuvat ainakin minä sekä tuleva koponne. Viemme laitok-sen väelle optimilaisten terveiset.

Allekirjoittaneelle tämä on vuoden viimeinen kopopalsta. Olo on haikea ja jotenkin ontto. Jätän kopoperintöni ja palstani iloisin mielin Opti-min vuoden 2013 kopolle. Olen varma, että hän tulee hoitamaan pestin vähintään yhtä tyylikkäästi.

Iloista joulun odotusta kaikille!

Rakkaudella

EevaKopo ja vpj

Vika neljännes

Eeva suuntaa kohti uusia haasteita Optimin projektivastaavana.

AjankohtaistaOptimin hallituksen vuoden 2013 kokoonpano

Puheenjohtaja Mira Tahvanainen Kopo/Varapuheenjohtaja Anu Arosanervo

Sihteeri Ida Swahne Talousvastaava Jenni Soininen

Yrityssuhdevastaava Jere Lehtosaari Projektivastaava Eeva Kalliomaa

Juhlavastaava Iina Ahokas Tapahtumavastaava Emmi Rissanen

NESU-vastaava Nora KettunenMediavastaava Ville Saali

Osavuosikatsauksen päätoimittaja Jenni JärvinenLiikunta- ja fuksivastaava Konsta Pälvi

VERONPALAUTUKSETJes, tilillä on rahaa! Tosin se on korotonta valtion lainaamaa rahaa, mutta väliäkö sillä.

JOULULAHJATOli sitten aikuinen tai lapsi, lahjat ovat kivoja. Ja joulupukki on olemassa, ainakin joulukuussa.

LOMAVapaata aikaa! Tosin muutama loman aikana tehtävä harjoitu-styö hieman himmentää joululoman hohtoa. Toimitus kuitenkin haluaa muistuttaa, että motivaation kannalta on tärkeää myös nauttia glögiä ja levätä.

LÄMMIN SISÄILMAAinakaan Joensuun Ellin asunnoissa perinteisesti eristäminen ei ole ollut kovin suuressa huudossa. Opiskelija huomaakin talven tulleen, kun kämpässä on sisällä lähes yhtä kylmä kuin ulkona.

SKARPPIJoensuun Elli saa nyt hieman kylmää kyytiä ja tässä kohdassa aivan syystä. Ainejärjestöillä on taas yksi mahdollinen bilepaikka vähemmän.

POJATTai oikeastaan pojat hallituksessa. Optimin uudesta hallituksesta

peräti kolme neljäsosaa on tyttöjä. Tosin toimitus ei usko hal-lituksen poikien sitä panevan pahakseen.

Preemion palsta Amanuenssilla on asiaa

Tämän päivän viestinnän haasteena on, löytääkö viesti kohderyhmän. Tätä pohdimme markkinoidessamme kauppatieteitämme abeille, mutta myös viestiessämme tärkeistä asioista nykyisille opiskelijoillemme. Vies-tintäkanavia löytyy entisaikaan verrattuna kymmenkertaisesti enemmän. Vielä kymm-enen vuotta sitten viestittiin opiskelijoille opiskeluun liittyvät asiat ainoastaan ilmoitu-staulun välityksellä. Lappu nastalla ilmoitu-staululle ja se oli siinä. Opiskelijan vastuulla oli käydä lukemassa ilmoitustaululla olevat viesti-laput, jos halusi pysyä kärryillä ajankohtaisista asioista, muutoksista tai uusista tuulista. Nyky-isin viestintäkanavia on ”miljoona”: WebOodi, internetsivut, intranet, viestiryhmät, Moodle, opinto-opas, Facebook, Twitter, sähköposti yms. sekä amanuensseille outo ja vieras vies-tintäkanava KVG.

Viestinnän haasteena on myös, meneekö viesti oikeanlaisena perille. Taannoin eräänä päivänä lausahdin murrosikäiselle tyttärelleni jotain mielestäni erittäin älykästä. Tyttäreni tokaisi minulle: LOL. Lämpö tulvahti sydämeeni ja hymy huulillani yritin halailla tytärtäni. Tytär kavahti säikähtäneenä kauemmaksi ja ky-syi, ymmärsinkö minä mitä hän oli sanonut. Tämän jälkeen tuli pitkä selvitys (voima-sanoineen) siitä, että LOL ei todellakaan tar-koita ”Lots Of Love”.

Amanuenssien oma hallinnollinen (ja by-rokraattinen?) kieli luo omat haasteensa vies-tinnässä. Lyhenteitä löytyy: OPS, HOPS, Oodi, intra, paljo, yota, inno, tara, Lukari, AHOT jne. Saatamme puhua huomaamattamme sellaisel-la sanastolla, että kuulija luulee kuulevansa latinaa. Edes opettajat (ml. professorit) eivät

Viestinnän viidakossa

Ajalla 14.8.–7.11.2012 valmistuneet:

1 Kauppatieteen tohtoriKTT, johtaminen, Häkkinen Sari, Lap-peenranta

9 Kauppatieteen maisteria

KTM, oikeustaloustiede, Eronen Anna, TaipalsaariKTM, laskentatoimi, Kekäläinen Anssi, JoensuuKTM, johtaminen, Lamminluoto Henna, LiperiKTM, laskentatoimi, Leppänen Saila, KouvolaKTM, johtaminen, Nenonen Juho, JoensuuKTM, laskentatoimi, Nurmi Janne, Joen-suuKTM, yritysoikeus ja -talous, Sopanen Niklas, KajaaniKTM, palvelujohtaminen, Tapanen Hanne, Joensuu

Kolmannen periodin kurssit (ilmoittautuminen alkaa 1.12. klo 8):

5215209 Yrittäjyyden monet muodot (verkkokurssi)5211224 Liiketoimintaosaaminen matkailualalla (verkkokurssi) 5211225 Johtajuus ja esimiestyö (verkkokurssi)5215207 Oman osaamisen tuotteistaminen (verkkokurssi)5215113 Knowledge Management (verkkokurssi) 5211322 Trust in Organizations (oppimistehtävä) 5210109Yritysoikeuden perusteet 7.1.5010103 Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppa-tieteilijöille 7.1.5214212Johdon laskentatoimen jatkokurssi 8.1.5210106 Liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet8.1. 5210103 Rahoituksen perusteet9.1.5311612 Työoikeus 14.1.5215102 ManagingInformation Systems14.1.5010104Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 14.1.5211240 Fundamentals of Marketing Research 15.1.5311206Elinkeinoverotuksen perusteet 15.1.5211325 Destination Marketing and Management 22.1.

6 7

5211212International Business Management 29.1.5210301 Laadullisen tutkimuksen perusteet, kauppatieteiden har-joitukset 29.1.5211321 Kilpailukyvyn ja muutoksen johtaminen 5.2.5311622 Law on Financing of International Trade 5.2.5311604 Johdatus yksityisoikeuteen 11.2. 5212311 Yritysoikeus ja liiketoiminnan suunnittelu 11.2.5214322 Strateginen laskentatoimi 13.2.5210211 Johdon laskentatoimen perusteet 18.2.5214225 Konsernitilinpäätös 19.2.5210240 Accenture ConsultingAnalyst School 25.2.5212221Yrityspeli 25.2.5311614 Yhtiöoikeus 27.2.5010105 Haastattelu- ja tekstiaineistojen analyysi 5.3.5311111 Kilpailuoikeus5.3.5210203Service Management 7.3.

Kevään tentit Löytyvät kätevästi WebOodistaKauppatieteiden laitos (Joensuun kampus) opinto-oppaasta, välilehdeltä ”Tentit” joko tenttipäivittäin tai opintojaksoittain.

Lisäsi yksi maisteri, joka ei ole antanut lupaa nimensä julkaisuun.

9 Kauppatieteen kandidaattia

KTK, yritysoikeus ja -talous, Fisk Sari-anne, JoensuuKTK, laskentatoimi, Hulkkonen Iida, MikkeliKTK, yritysoikeus ja -talous, Ikonen Rauni, KiteeKTK, johtaminen, Lamminluoto Henna, LiperiKTK, johtaminen, Nenonen Juho, JoensuuKTK, palvelujohtaminen, Paakkunainen Titta, KontiolahtiKTK, yritysoikeus ja -talous, Ruotsalainen Sanna-Mari, JoensuuKTK, markkinointi, Yli-Saunamäki Antti, Hyvinkää

Lisäksi yksi kandidaatti, joka ei ole antanut lupaa nimensä julkaisuun.

aina ole kärryillä, mistä me puhumme. Tyhjä, lasittunut katse ja kulmat ihmetellen kurtussa kertovat meille, että viesti ei taida mennä oikeanlaisena perille. Mutta me amanuenssit olemme taitavia kertomaan asioita monella eri tavalla. Aina löytyy oikeanlainen lauserakenne ja sanasto, jolla viesti menee perille sellaisena kuin me tarkoitamme. Jos siis puheemme kuulostaa latinalta, voit aina rohkeasti pyytää suomennosta.

Laitoksen ja amanuenssien vastuulla on vies-tittää opiskelijoille ajankohtaisista asioista ja muutoksista. Yritämme laittaa viestejä mil-loin mitäkin reittiä opiskelijoille pohtien samalla, löytävätkö (lukevatko) opiskelijat lähettämämme tiedotteet. Opiskelijoiden vas-tuulla taas on lukea ajankohtaiset asiat milloin mistäkin. Tärkeimpänä viestintävälineenämme on yliopiston intranet-sivuilla oleva kauppati-eteiden viestiryhmä opiskelijoille. Nämä viestit voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen, jol-loin niitä ei edes tarvitse varta vasten käydä in-trassa lukemassa. Erittäin tärkeät ajankohtaiset asiat lähetämme kaikille opiskelijoille sähkö-postitse. Tällöin on tärkeää, että opiskelijalla on ajantasainen sähköpostiosoite rekisterissä.

Viestintää ja viestintävälineitä on nykyisin melkeinpä ähkyyn saakka. Toivottavasti kuitenkin viestinnän viidakossa edes meidän amanuenssien lähettämät (tärkeät) viestit saa-vuttavat kohderyhmämme eli opiskelijamme, olivat he sitten missä päin maailmaa tahansa.

Kuten tiedetty, lehdet ovat viestinnän ammat-tilaisten käsissä. Asiapitoinen palsta onkin hyvä lopettaa lainaukseen lehdestä:” Saarisen mukaan kymmenien opettajien van-

hemmat uhkasivat jo vaihtaa lapsensa toiseen kouluun, jos työrauhaa ei kouluun palauteta. (Keskisuomalainen)” *

Joulunodotusterveisin

UllaPS. Anna Kuikka (markkinointivastaavamme) jää mammalomalle ja lähettää kaikille paljon terveisiä.

* Lähde: http://koti.welho.com/slemmett/huu-mori/lainaukset.htm

Pääyhteistyökumppanit 2012 Heippa!

Jouluun on enää reilu kuukausi aikaa, ja Pree-miossakin aletaan vähitellen odottamaan ai-kaa, jolloin uusi hallitus ottaa vetovastuun ja vanhat parrat vapautuvat tekemään kuka mitäkin. Viimeinen kuukausi on ollut täynnä huikeita tapahtumia, joiden eteen moni ih-minen on antanut panoksensa. Myös optimi-laisiakin on näkynyt mukavasti muun muassa NESU-sitseillä lokakuun lopussa. Taisi Kuopi-on Haalaribileissäkin Optimilta olla päällikkö Makkosen johtama pieni, mutta äänekäs, del-egaatio paikalla.

Kuopion Haalaribileet olivatkin Preemion su-urin tapahtuma syksyllä, kun Onnelan valtasi noin tuhatpäinen joukko haalarikansaa juhli-maan Stigin tahtiin. Lippuja olisi mennyt en-emmänkin kaupaksi, mutta valitettavasti kaik-kia innokkaita juhlijoita ei voitu ottaa sisään. Haalaribileiden kanssa samana päivänä järjest-ettiin vielä Kylterifutis 2012. Dramaattisen tur-nauksen voitti tänä vuonna Pörssi ja näin ollen mestaruus matkasi Jyväskylään ja boomarit jäivät nuolemaan näppejään. Preemion osalta turnaus ei ollut kovin mairitteleva, sillä kil-pajoukkueen sijoitus oli neljäs. Myöskään henkilövahingoilta ei vältytty, kun muutama preemiolainen satutti nilkkansa ja taisipa joku katkaista jalkansakin.

Merkittävää on, että Kuopiossa järjestetään ensimmäistä kertaa SEFEn liittokokous ja sa-malla juhlitaan Pohjois-Savon Ekonomien 75-vuotista taivalta marraskuun 24. päivä. Näiden juhlien järjestelyssä Preemiolla on ol-lut vahva panoksensa ja itse liittokokouksessa tullaan käsittelemään monia kyltereitä koske-via mielenkiintoisia asioita ja esityksiä.

Juhlien ja muiden tapahtumien ohella merkit-tävintä on kuitenkin se, että Preemion hallitus vuosimallia 2013 valittiin syyskokouksessa 13. päivä marraskuuta. Monen vuoden tauon

jälkeen Preemion johdossa on ensi vuonna nainen ja muutenkin naisia on ensi vuonna en-emmän kuin kahdessa edellisessä hallituksessa yhteensä. Uskon vahvasti, että uusi porukka tulee taas kehittämään Preemion toimintaa en-tistä paremmaksi. Uskon myös yhteistyön Op-timin kanssa jatkuvan vähintään yhtä hyvänä kuin se on tähänkin asti ollut.

Olenkin vakuuttunut, että jätämme istuvan hallituksen kanssa hyvän perinnön tulevaa vuotta ajatellen. Syyskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma ja sitä kautta uusi to-imikuntarakenne, jossa toimikuntien määrää lisätään vuonna 2013, tulee helpottamaan huomattavasti toiminnan läpiviemisessä. Heti alkuvuodesta lähtien tehtävää on todella pal-jon, sillä kotisivu-uudistuksen lisäksi olisi tarkoitus taas järjestää Kuopion Haalaribileet ja Preemion vuosijuhlat, jotka ovat vuosittain suurimmat tapahtumamme niin taloudellisesti kuin kävijämäärältään.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Lauri JukarainenPuheenjohtajaPreemio ry

Kyllin hyvää

Se on jo syyslukukausi melkein paketissa ja joululoma aluillaan. Syksyn tapahtumia kiertäessäni ja opiskelijoita tavatessani minulle on tullut paljon kysymyksiä SEFEen liittyen. Koska monella voi olla samat kysymykset mielessä, seuraavassa joitain useasti kysyttyjä kysymyksiä vastauk-sineen:

1. Mistä saan jäsennumeron SEFEn jäsensivuille kirjautumiseksi?Jäsennumero löytyy helpoiten Ekonomi-lehden takakannesta (edellyttäen, että se on tallessa) tai laittamalla viestiä Kyllille eli minulle.

2. Mikä on Kylteripäivät?Kylteripäivät eli KYPÄ on kauppatieteen opiskelijoiden asiantuntija- ja viihdetapahtuma, joka järjestetään vuosittain tammi-helmikuun vai-hteessa yleensä Helsingissä. Tämä yksi vuoden parhaista (jopa paras!) kylteritapahtuma koostuu ensimmäisen päivän seminaarista ja iltajuhlasta sekä seuraavan päivän silliksestä, jolloin kylterit ympäri Suomen pääsevät verkostoitumaan keskenään.

3. SEFEn nettisivuilla lukee, että osallistujia Kylteripäivillä on n. 500, mutta ilmoittautuessa paikkoja näkyi olevan vain 300. Miksi?Viidestäsadasta paikasta noin 200 on kiintiöpaikkoja, jotka on varattu mm. kylteriainejärjestöjen hallituksille. (Taas yksi hyvä syy hakeutua hal-litukseen..!)

4. Voinko tilata pelkästään Kauppalehden iPad-version?Valitettavasti et. Jotta voit aktivoida lukuoikeuden Kauppalehden näköislehteen, sinun on tilattava ensin lehtipainos. Lehden voit tilata osoit-teessa www.kauppalehti.fi/kylteri.

5. Sponsoroiko SEFE Optimia?SEFE muun muassa tukee rahallisesti erilaisia tapahtumia ja voi tarjota tapahtumissa jotain kivaa, kuten sitseille usein snapsin tai järjestää es-imerkiksi CV-klinikan, kuten Yritysmessuille oli järjestetty.

6. Kuulun jo toiseen ammattiliittoon. Voinko silti liittyä SEFEen ja kuulua täten kahteen liittoon?Kyllä voit. Voit kuulua kahteen liittoon samanaikaisesti, mutta ainoastaan yhteen työttömyyskassaan.

7. Mistä saa Kylteri-merkkejä?Kylliltä, tule ja kysy kun näet tapahtumissa.

Viimeisenä, mutta tärkeimpänä ja eniten kysymystä herättävänä…8. Miksi SEFEen pitäisi liittyä tai minkä takia siihen on syytä kuulua?Hyödyt tiivistetysti:- Ilmainen Talouselämä ja Ekonomi-lehti- Kesätyöpalkka-, gradupalkkio- ja vastavalmistuneen palkkasuositukset- Uraneuvonta: Keskustelut uraohjaajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan ja työnhakuun ja saat muun muassa henkilökohtaista palautetta CV:stäsi.- Juristien palvelut: Työsuhdeneuvonta auttaa kaikissa työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Voit esimerkiksi tarkistuttaa työ-sopimuksesi ennen allekirjoittamista.- Voit kuulua IAET-kassaan SEFEn kautta. Jos et löydä haluamiasi töitä heti valmistumisen jälkeen, kassan jäsenenä turvaan toimeentu-losi. (Mm. tästä lisää seuraavassa Osarissa!)

Muihin kysymyksiin vastaukset suoraan Kylliltä :)

Piparintuoksuista joulun odotusta toivotellen,

Kylli-täti Jenna

Jenna ToivanenKylteriyhdyshenkilö, Itä-Suomen yliopistoSuomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki040-7710781jenna.toivanen@sefe.fiwww.sefe.fi

Heipparallaa!

8

Tervehdys kaikille nousevan auringon maasta. Olen Jaakko Jokinen, kolmannen vuoden oppilas ja tällä hetkellä vaihdossa Japanissa Osakan Kansai Gaidai yliopistossa. Ennen kuin lähden enempää kertomaan kokemuksistani Japanissa, haluan suositella jokaiselle vaihtoon lähtem-istä. Ilman pienintäkään epäilystä, tämä on ollut elämäni hauskin, mielenkiintoisin ja opettavin kokemus, ja en ole ollut täällä vielä edes ensimmäistä lukukautta!

Jo päästessäni sisään Itä-Suomen Yliopistoon olin päättänyt, että haen vaihtoon Japaniin ja vaihto sopi täydellisesti kolmanteen vuoteeni yli-opistossa. Japaniin lähdön lähtökohdat olivat varsin hyvät: olen käynyt Japanissa aikaisemmin, luen japanin kieltä sivuaineenani, olen aina pitä-nyt Japanista ja japanilaisista sekä toimittuani kansainvälisenä tutorina Joensuussa, minä tunsin lukuisia oppilaita kohdeyliopistostani. Kaike-sta tästä huolimatta kyllä siinä vaiheessa, kun kone laskeutui elokuun lopussa Kansai International Airportille, niin olo oli hieman orpo. Ei jännittänyt yhtään, mutta oli äärimmäisen innostunut olo ja ei mitään tietoa mitä tulisi tapahtumaan, että ei oikein tiennyt mitä ajatella. Nyt sitä mennään ja todella eeppisellä tavalla!

Jo lentokentällä huomasi Japanin yhteiskunnan järjestäytyneisyyden. Japani on hieman Suomea isompi maa, mutta väkiluku pyörii tällä het-kellä jossain 127 miljoonan tuntumassa. Tähän kun lisää sen, että Ja-pani on vuoristoinen maa ja asutettavaa aluetta on vain lähinnä tietyt rannikkokaistaleet, niin tuloksena on varsin suuret ihmismassat kaik-kialla. Tästä huolimatta, tai ehkä tästä johtuen, Japani on kuitenkin järj-estyksen ihannemaa. Ihmiset jonottavat kaikkialle, eivät puhu junissa, ja kaikin puolin toimivat monessa asiassa niin huomaamattomasti ja järjestäytyneesti, että välillä sitä unohtaa kuinka paljon täällä oikeasti pyörii ihmisiä ympärillä. Toisin oli Shanghaissa, jossa opiskelin kesälo-malla. Shanghaissa vallitsi viidakon laki: jonotus oli täysin vieras käsite, ihmiset huutelivat toisille kovaan ääneen ja muutenkin sitä tuli ihme-

teltyä, että miten tällä lailla voi mikään toimia, etenkin maailman toisik-si suurimman talousmahdin sykkivä sydän. Japani ja Kiina ovat hyvin erilaisia kokemuksia, kiehtovia molemmat, mutta erilaisia.

Järjestäytyneisyydestä onkin hyvä siirtyä puhumaan siitä mitä tässä maassa on vielä enemmän kuin ihmisiä: säännöt. Niitähän täällä riittää. Asian voisi tiivistää näin, että Japanissa kaikki on sallittua, mutta mitään ei saa tehdä. Laki ei kiellä montaa asiaa, mutta yhteiskunnan normit kieltävät. Ei ole hyvän tavan mukaista esimerkiksi kävellä ja syödä/juoda samaan aikaan, vaan silloin pitää istua alas. Kaikista mieluiten tietysti ei syö/juo ollenkaan julkisilla paikoilla. Yhteiskunnan normeja on loput-tomasti, mutta onneksi japanilaiset eivät odota ulkomaalaisilta mitään, joten jos vahingossa (tai no, joskus ihan tietoisestikin) rikon jotain normia niin ei ole heti jotain isoäitiä repimässä minua korvasta. Japa-nissa onkin sanonta, että normien rikkominen on hyväksyttävää kol-melta ryhmältä ihmisiä: ulkomaalaiset, humalaiset sekä lapset. Toisin sanoen, Suomesta tutut pussikaljanuoret olisivat aika villejä ja vapaita tässä maassa.

Miksi ihmiset seuraavat näitä normeja? Kaikessa on kyse kunnioituk-sesta. Japanissa on hyvin vahva kunnioituksen ilmapiiri; jokainen tietää oman asemansa. Se miten sinä puhut ja miten sinulle puhutaan, riippuu täysin iästäsi ja asemastasi. Täällä käytetään aivan eri sanoja ja taivu-tuksia riippuen ihmisten välisestä asemasta. ”Alemmassa asemassa ol-eva” kumartaa syvemmälle kuin mitä ”korkeammassa asemassa oleva” kumartaa takaisin, ja välillä vaikuttaa siltä, että ihmiset kommunikoivat täällä ainoastaan sanoilla ”kiitos” ja ”anteeksi”. Normit ja kunnioitus määrittävät kaiken, ja niitä rikkomalla menettää kasvonsa, joka on var-sin suuri asia täälläpäin maailmaa. Kaiken kaikkiaan Japani on hyvin mielenkiintoinen ja kollektivistinen yhteiskunta.

Nyt on hyvä aika siirtyä keskustelemaan siitä mikä varmasti kiinnostaa teitä, arvoisat Osavuosikatsauksen lukijat, kaikista eniten: miltä tuntuu opiskella ja elää ulkomailla, ja etenkin Japanissa. Täydelliseltä. Siinä ly-

hyt ja ytimekäs vastaus, mutta ehkä on soveliasta hieman avata enemmän millaista täällä on opiskelijaelämä vaihto-opiskelijoille. Tämä koulu, eli Kansai Gaidai, on tunnettu kansainvälisyydestään. Koulun nimi tulee sanoista Kansai GaikokugoDaigaku, joka tarkoittaa Kansain vieraid-enkielten yliopisto. Vaihtareita on paljon ja paikalliset opiskelijat ovat hyvin avoimia ja ystävällisiä ulkomaalaisille niin sanotuille ”gaijineille”, joka on hieman vanhahtava, mutta paljon käytetty termi ulkomaalais-ille. Olin juuri ehtinyt laskea saappaani kampukselle, kun japanilaiset opiskelijat halusivat jo tutustua. Itse luonnollisesti aluksi uskottelin sen johtuvan karismaattisuudestani ja komeudestani, mutta totuushan on, että Japanin ollessa etnisesti hyvin homogeeninen maa, niin ulkomaal-aiset näyttävät ja vaikuttavat hyvin kummallisilta, mutta ainakin koulun japanilaisten opiskelijoiden mielestä hyvässä mielessä. Onneksi Suomi ei ole mikään Albania (kaikella kunnioituksella kyseistä maata kohta-an), vaan suuri osa japanilaisista tietää Suomen, ja ei ollut tarvetta selit-tää, että me ollaan se jäätävän kylmä ja pimeä joulupukin kotimaa. Sain ystäviä tosi nopeasti, etenkin kun asuin kaksi ensimmäistä kuukautta koulun asuntolassa, joka on sääntöjä täynnä oleva opiskelija-asuntola. Nykyään irstailen omassa yksiössäni Osakan keskustassa, joka on myös hieno kokemus. Ensimmäisestä päivästä asti paikalliset opiskelijat sekä vaihtareiden aivan mahtava yhteishenki on saanut minut tuntemaan it-seni todella tervetulleeksi, ja se on varmasti auttanut siinä, että en ole tuntenut ollenkaan koti-ikävää. Opiskelijoita on todella monesta eri maasta, mutta suurin osa on Yhdysvalloista. Englantia ja japania tu-lee joka päivä käytettyä niin paljon, että olen nykyään vielä entistäkin huonompi suomen kielessä. Olen varma, että Osavuosikatsauksen oiko-lukija saa harmaita hiuksia korjatessaan tätä todella huonolla suomella kirjoitettua tekstiä (toim. huom. pitää paikkansa).

Kampuksella on hienoa, mites sitten luokkahuoneessa? Aivan yhtä loistavaa. Japanin kieltä opiskellaan joka aamu ja iltapäivisin on itse valitsemiasi kursseja. Opettajat ovat aivan loistavia. Japanin kielen opet-tajat ovat luonnollisesti japanilaisia, ja Kansainvälisen laitoksen, jossa me vaihtarit opiskellaan, opettajat ovat pääsääntöisesti amerikkalaisia. Opetus on todella korkeatasoista ja hommia ja läksyjä riittää kyllä joka päivälle. Mutta se ei haittaa, ainakin kielitaito paranee joka päivä, mikä auttaa jokapäiväisessä elämässä. Tässä maassahan ihmiset eivät paljon englantia puhu, ja länsimaisia aakkosiakin saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että japania olisi pakko osata en-

10 11

nen kuin tänne tulee. Neuvokas ihminen pärjää aina, ja täällä oppii tar-vittavat asiat tarvittavan nopeasti.

Mitä Japanissa tehdään vapaa-ajalla? Lista on lukematon. Täällä on niin paljon tekemistä, että mainitsen vain muutaman kohokohdan, jotka todennäköisesti kiinnostavat teitä lukijoita eniten. Japani on täynnä täysin toisistaan erilaisia kaupunkeja, kaikissa on paljon nähtävää, mutta sen lisäksi luonto ja paikalliset temppelit ovat uskomattoman kauniita. Juna on nopea ja maailman täsmällisimmin, mikä helpottaa kaupungista toiseen siirtymistä. Yöelämässä on loputon määrä teke-mistä. Perusbaarien ja yökerhojen lisäksi on myös paljon muuta. Ne, keitä nämä muut asiat kiinnostavat, voivat henkilökohtaisesti tulla mi-nulta kysymään, kun joskus kaukaisessa tulevaisuudessa palaan, koska en todellakaan lähde niitä tähän kirjoittelemaan. Ajattelin joskus saada työpaikankin jostain. Yksi erityispiirre mikä varmasti kiinnostaa meitä kaikkia optimilaisia hyvin paljon on japanilaisissa ravintolabaareissa (izakaya) oleva tarjous nimeltä ”nomihoudai”, joka tarkoittaa ”juo niin paljon kuin haluat”. Eli maksat tietyn summan ja sitten saat juoda niin paljon kuin haluat tietyn ajan verran. Usein 2 tuntia on noin 1000-2000 yenia, eli noin 10-20 euroa. Sanomattakin selvää, että tämä konsepti johtaisi jokaisen baarin vararikkoon Suomessa. Kuvitelkaa mielessänne millaisen tsunamin verran alkoholia menisi optimilaisten kurkusta alas, jos Bepopilla olisi tällainen tarjous haalaribileissä. Joskus hyväksikäyt-täessäni nomihoudaita olen vannonut itselleni, että muutaman nimeltä mainitsemattoman optimilaisen kanssa en koskaan lähde tähän leikkiin.

Kaiken kaikkiaan suosittelen jokaiselle lämpimästi vaihtoon lähtöä ja etenkin Japania. Odotukseni olivat korkealla, mutta kuitenkin tämä maa, ja koko vaihtokokemus, on ylittänyt ne. Ne taidot, joita vaih-dossa oppii ja ne kokemukset, joita hankkii, ovat todella arvokkaita, ja varmasti jokaisella vaihtoonlähtijällä, riippumatta kohteesta, tulee ole-maan elämänsä hauskinta ja makeinta aikaa. Sen voin luvata.

Parhaimmat terveiset pallon toiselta puolelta ja oikein hyvää lukuvuotta teille kaikille! Nähdään yliopistolla joskus tulevaisuudessa!

Jaakko Jokinen

Vaihdossa nousevan auringon alla

Lähdin Pietariin vaihtoon hieman pelonsekaisin ajatuksin. Mieliku-vani Venäjästä ja venäläisistä rajoittuivat lähinnä vaativiin ja hieman epäkohteliaisiin asiakkaisiin Joensuun Hennes & Mauritzin kassalla. Sateisen ja kylmän kesän jälkeen olisinkin mieluummin suunnannut vaihtoon Balin hiekkarannoille palmujen katveeseen. Ai miksikö sitten Pietari? Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielitaidon tuomista hyödyistä puhutaan Suomessa jatkuvasti. Halusin lähteä vaihtoon paikkaan, josta ajattelin saavani parhaan mahdollisen hyödyn tulevaa uraani ajatellen.Mielikuvani muuttuivat heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Pietarin juna-asemalla minua oli vastassa erittäin ystävällinen venäläinen tu-torini Arthur. Hän saattoi minut ja kolme muuta suomalaista Finljand-ski Stationilta tulevaan kotiini nimeltään ”общежитие” eli asuntolaan. Opiskelija-asuntolassamme asuu lähes kaikki vaihto-opiskelijat, noin sata ihmistä. Asumme kahden hengen huoneessa ja jaamme keittiön ja kylpyhuonetilat noin kymmenen muun samassa kerroksessa asuvan kanssa. Asuntolamme sijaitsee yliopistomme FINEC:in takana aivan Pi-etarin ytimessä, aivan upealla paikalla Nevan varrella. Myös asuntolav-uokra on varsin kohtuullinen eli 70 euroa kuussa.

Yllätyksekseni opiskelija-asuntolassa asuminen on mahtavaa, vaikka tilat ovat hieman epäsiistit eikä täällä ole yksityisyyttä juuri ollenkaan. Luulin, että oman tilan puute alkaa jossain vaiheessa häiritsemään, mutta vielä en ainakaan ole juuri edes kaivannut yksityisyyttä. Täällä

From Russia with love

opiskelee aivan upea vaihtariporukka, joiden kanssa mielelläni vietän vapaa-aikani. Heitä onkin helppo käydä moikkaamassa, kun kaikki asuvat saman katon alla. Vaihto-opiskelijoita on täällä muun muassa Saksasta, Itävallasta, Suomesta, Ranskasta, Kiinasta ja Sveitsistä, ja kai-kki ovat mahtavia. Saksalaisten kanssa varsinkin jutut menee hyvin yh-teen –ovat varsin samanlaisia kuin suomalaiset.

Venäläiset taas ovat hyvin erilaista kansaa. Venäläiset ovat hyvin tai-kauskoisia, mikä on tullut esiin kummallisissa tilanteissa. Esimerkiksi

12 13

Kuva: Raphael Wulf

saimme kuntosalilla alennusta sillä perusteella, miten monta numero yhdeksää meillä on passissa. Meille selitettiin, että tämä todennäköis-esti johtuu siitä, että numero yhdeksän on jonkunlainen onnennumero kuntosalin omistajalle. Byrokratia ja paperiasioiden hoitaminen ovat olleet varsin uuvuttavia. Venäläiset rakastavat leimoja ja allekirjoituksia. Muun muuassa kuntosalisopimukseni minun oli allekirjoitettava kuu-teen kertaan.

Aluksi ihmetystä herätti lisäksi muut varsin oudot tavat. Eräällä mie-hellä oli esimerkiksi baarissa mukana hihnassa jänis. Kohtasimme myös miehen, joka kuljetti huuhkajaa mukanaan kadulla. Eipä tämä tuntunut mitenkään oudolta venäläisten näkökulmasta, mutta herätti huvittunei-suutta vaihto-opiskelijoiden kesken. Myös suurpiirteisyys kuvaa hyvin venäläisiä. Aikakäsitys on venyvämpi kuin suomalaisilla. Tärkeintä ei ole se, että oppitunti alkaa tasan ilmoitettuna ajankohtana, kunhan se ylipäätään alkaa.

Yliopistossa olen valinnut Venäjän kaupan kursseja englanniksi ja venäjän kielen kurssin. Kaupan kurssit ovat varsin perustasoisia kursse-ja, mutta mielenkiintoisen niistä tekevät Venäjä-näkökulma. Venäjän kieltä taas opiskelevat kaikki vaihto-opiskelijat 12 tuntia viikossa. Kielen

opetus on tasokasta ja parasta harjoitusta on tietenkin, kun kieltä pää-see harjoittamaan käytännöntilanteissa. Itse opiskelin 1,5 vuotta venäjän kieltä ennen vaihtoon lähtöä. Suosittelenkin, että Venäjä-vaihtoa harkit-sevilla on vähintään tyydyttävä kielipohja taustalla. Venäjällä ei juuri englantia puhuta, joten muuten käytännön asioiden hoitaminen on vaikeaa.

Vaihtoaika on ollut mahtavin kokemus tämän hetkisen opiskelijaelämä-ni aikana. Venäjä on kiehtova ja upea maa, ja uskon Venäjä-tuntemuk-sen hyötyihin tulevalla urallani. Vaihtoaika on kehittänyt sekä englannin että venäjän kielen taitoani, olen saanut elinikäisiä ystäviä ja mahtavia kokemuksia! Suosittelen ehdottomasti kaikille!

Saara tai venäläisittäin Саара

Ps. Terveiset suomalaisilta vaihtaripojilta: ”Vodka on hyvää ja halpaa!”

Muu

t kuv

at: S

aara

Ukk

onen

“Esimerkiksi saimme kuntosalilla alennusta sillä perusteella, miten monta numero yhdeksää meillä on

passissa.”

Vuorokausi kuluu hetkessä, koska on niin pal-jon ohjelmaa. Päivä varuskunnassa kuluu näin: 06.00 “Patterissa herätys, taistelijat ylös pun-kista!” minkä jälkeen välittömästi vaihtamaan vaatteet, koska pian: “Tupa Salla, aamutoimiin siirtymiseen aikaa kolme minuuttia”, toisin sa-noen kaksi minuuttia aikaa särmätä punkka eli pedata sänky, sillä viimeisen minuutin aikana seisotaan asennossa valmiina siirtymään ohjat-tuihin aamutoimiin. Aamutoimet tarkoittavat aikaa käydä vessassa ja pestä naama ja ham-paat. Aikaa 3 min. Ohjattujen aamutoimien tarkoituksena on porrastaa 70 upseerioppilaan aamutoimia. Oikeasti fiksua vaikka kuulostaa

Kauppatieteen kandin paperit käteen kesäkuussa ja alokkaana Pohjois-Karjalan Prikaatissa heinäkuussa. Kun opiskelutoverit laittoivat syksyllä hakemuksia Erasmus-vaihtoon, minä lähetin hakemukseni aluetoim-istoon. Välivuoden voi hyödyntää monella tapaa yliopistomaailmassa. Yleisin vaihtoehto on lähteä toiseen maahan “opiskelemaan” eli ot-tamaan aurinkoa, tapaamaan uusia ihmisiä, tutustumaan toiseen kulttu-uriin, oppimaan vierasta kieltä ja juhlimaan. Tuloksena puolen vuoden jälkeen kuusi hyväksiluettavaa opintopistettä opiskeluissa etenemistä varten.

En ole haaveillut armeijaan lähtemisestä 6-vuotiaasta asti. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen mielessäni ei todellakaan käynyt vapaaehtoinen asepalvelus. Ajatus armeijan vihreistä tuli fuksivuoden jälkeen. Olin hyvää tahtia kerännyt 100 noppaa ensimmäisenä vuotena ja toisen vuo-den syksyllä pakolliset kurssit alkoivat olla käytynä ja kandidaatintyö odotti aloittamistaan. Sai muuten hetken odottaakin, hallitukseen valit-tuna sain järjestää Optimin 10. vuosijuhlat ja kiertää muutamat kylteri-tapahtumat ennen parin kuukauden kirjoitusrupeamaa lämpenevässä alkukesässä.

14 15

Kahteen vuoteen kandin tutkinnon tiivistäminen ei ollut missään vai-heessa suunnitteilla, mutta kun niitä opintopisteitä alkoi kertyä, niin annoin palaa. Pieni kouluähkyhän siitä sitten tuli ja totaalinen maise-manvaihdos pyöri mielessä. Ulkomaille ei ollut hinkua, mutta tulevaa uraa miettiessäni armeija ja varsinkin johtajakoulutus RUK:ssa alkoi tuntua erinomaiselta idealta. Johtaminen sivuaineena ei mielestäni anna kovinkaan hyviä valmiuksia toimia työelämässä ihmisten johta-jana. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssi sekä sen jälkeinen johtajakausi antavat kokemusta, jota ei siviilissä saa. Kirjoista luettavan johtamisen korvaa armeijassa syväjohtaminen ja sen harjoittelu. Syväjohtamin-en on johtamismalli, joka tarkoittaa johtamiskäyttäytymisen tun-nistamisen kautta tapahtuvaa johtajana kehittymistä ja kasvamista. Omia johtamistaitoja arvostelee itseni lisäksi kouluttajat, vertaiset ja alaiset. Näiltä saadun palautteen kautta pystyn tiedostamaan omaa johtamiskäyttäytymistä paremmin ja sitä kautta kehittämään itseäni.

Aamuja on jo yli 100 takana. Akateemisesta vapaudesta ei ole tietoakaan. Tuvan jakaminen viiden (nuoremman) naisen kanssa, aikaset herätyk-set, teltan pystyttäminen pilkkopimeässä ja makuupussissa nukkumin-en tunnin pätkissä saa kylterin miettimään valintojaan. Vuosi sitten kun herätyskello soi 7.30 ja luento alkaisi 8.15, mutta ikkunasta ulos kat-soessa näki kylmän ja märän syysmyrskyn, saatoin vetää peiton korville ja katsoa, jos seuraavalle luennolle herätessä sää olisi parempi. Nyt se on “Ylös, ulos ja lenkille. Ja tahti on mars mars!” En ole ikinä ollut mil-lään lailla erähenkinen vaan päinvastoin mukavuudenhaluinen kylteri. Siksipä juuri niitä outoja ja ihmetteleviä katseita tuli sangen paljon, kun kerroin suunnitelmastani kavereille ja sukulaisille.

Tavoitteet olivat selkeät palvelukseen astumispäivästä lähtien: RUK, “Suomen suurin johtajakoulu”. Ja siellä nyt olen. Kauppatieteet eivät ole jääneet kuitenkaan kokonaan pois kuvioista. Aliupseerikurssilla minut valittiin rahastonhoitajaksi ja nyt RUK:ssa hain oppilaskunnan hallituk-seen talousjaoston puheenjohtajaksi. Kauppatieteiden kandin papereilla ja vakuuttavalla puheella edustajisto äänesti upseerioppilas Immosen yksimielisesti virkaan. Merkinnät cv:ssä tulevat näyttämään hyvältä.

Optimin oranssista armeijan vihreisiin

oudolta. Tämän jälkeen siirtyminen takaisin tupaan ja valmistautuminen aamupalalle si-irtymiseen. Valmistautumisen päätteeksi koko yksikkö siirtyy ripeästi neliriviin yksikön edu-stalle, josta siirrymme muodossa muonitusk-eskukseen. Syömiseen on varattu koko linjalle aikaa 30 minuuttia, jonka päättyessä on oltava takaisin yksikössä.

7.45 alkaa ensimmäinen oppitunti. Opiske-lemme kolmea eri “ainetta”: johtamista, taktiikkaa ja aselajioppia. Johtaminen on johtamistaidon ja kouluttamisen teoriaa, tak-tiikka käsittää joukkojen puolustus- ja hyök-

käystapoja ja aselajioppi on oman linjani eli tulenjohdon teoriaa. Lounas syödään puolilt-apäivin yhtä ohjatusti kuin aamupalakin. Op-pituntien välillä on sulkeisjärjestysharjoituksia, joissa harjoittelemme mm. muodossa liikku-mista, aseotteita ja käännöksiä. Tarkoituksena hioa yhdenaikaisuutta, täsmällisyyttä ja vais-tomaista reagointia käskyihin. Koskaan koko päivä kasarmilla ei ole pelkästään oppitunteja. Sulkeisten lisäksi voi olla suunnistusharjoituk-sia tai muuta liikuntakoulutusta.

RU-kurssin 98 vuorokaudesta 27 vietetään metsässä maastoharjoituksissa eli leireillä, jol-loin testataan ja kehitetään henkistä ja fyysistä pääomaa harjoittelemalla sodan ajan tilanteita. Henkistä luomalla paineita ja fyysistä rajoit-tamalla unen ja ruuan saantia sekä molempia lisäämällä varusteiden määrää ja marssien pituutta. Kasarmilla päivällinen syödään klo 17.00 ja yksikköön palattua alkaa päivittäinen tupa- ja aluepalvelu. Kuulostaa kivalta, mutta se tarkoittaa yksikön siivoamista. Siivoustar-kastusten jälkeen alkaa vapaa-aika, jonka aika-na voi käydä lenkillä, lukea kokeisiin tai käydä sotilaskodissa tapaamassa kavereita muista yksiköistä. 21.30 vapaa-aika päättyy, tehdään päiväpeitosta pinkka ja valmistaudutaan ilta-vahvuuslaskentaan ja klo 22.00 alkaa hiljaisu-us. Oma vapaa-aikani Haminassa on kulunut vahvasti oppilaskunnan hallituksen tehtävissä. Kurssin alku meni jaostojen budjetteja laat-iessa ja tällä hetkellä valmistelen kurssituot-teiden hankintoja eli kurssipukujen, -kassien ja sissipuukkojen tilauksia upseerioppilaille ja samalla yritän opiskella kokeisiin.

Yksi tapaus on jäänyt vahvasti mieleeni syk-systä. Olin päässyt aliupseerikurssille ja oli ensimmäinen linjakohtainen neljän vuo-rokauden maastoharjoitus. Maanantaina metsään ja torstaina pois. Optimilla oli silloin keskiviikkona fuksisitsit. Sitsit ovat mielestäni vuosijuhlien jälkeen parhaita juhlia kylterin elämässä! Perinteiset fuksisitsit business-teemalla jäi minulta väliin ja se otti päähän. Muistan erittäin hyvin mitä mielessäni liikkui. Klo 19 istuitte pöytiin, minä harjoittelin pari-kaapelin asentamista maastoon vesisateessa, takana 6 tuntia nukkumista yhteensä kahdelta yöltä. Klo 23 siirryitte baariin, me kasasimme telttaa, edelleen vesisateessa. 00.00-02.00 olen kiertovartiossa pilkkopimeässä metsässä täys-varustuksessa vartioimassa aluettamme ja kalustoa, kun te olitte bilettämässä Popissa sitsien jatkoilla. Pääsen nukkumaan tunniksi ja klo 03-04, kun te olitte pilkun aikaan läh-dössä nukkumaan/jatkojen jatkoille, oli minun vuoroni herätä pitämään skapparikipinää, eli valvomaan luutnanttien telttaan, että heidän kaminassaan pysyy tuli ja lisätä välillä puita. 04-05 saan taas nukkua, kunnes viideltä herä-tys, teltan purku ja aamiainen, jonka jälkeen koulutus.

Päivärytmi armeijassa

Aseen käsittely, ampumataitotesti ja taistelijan perustutkinnon suorit-taminen metsäöitä unohtamatta on jo nyt opettanut uusia asioita it-sestäni. Kärsivällisyys on kasvanut, paineensietokyky kehittynyt ja kunto noussut. Äärirajoilla käydään säännöllisesti niin henkisesti kuin fyysis-estikin. Vuoden kestävä intervalliharjoittelu. Omien mukavuusalueiden ulkopuolella oleminen ketuttaa sillä hetkellä, mutta palkitsee myöhem-min. Välivuosi avaa myös silmiä siviilielämän suhteen. Metsävuoro-kausien jälkeen lomilla arvostaa tavallista arkea uudella tavalla.

Meikäläinen ei ole fyysisesti ihan sellainen keskiverto taistelija, mutta asenteella, halulla ja päättäväisyydellä pääsee yhtä pitkälle. Märät vaat-teet, univelka, nälkä ja kylmyys tuntuvat inhottavilta, mutta kun kaikki ovat samassa tilanteessa niin kukaan ei valita. “Mitä kovempi koulutus sitä helpompi taistelu”, “hiki säästää verta”, “munat turpeeseen” ja “mitä nopeammin, sitä nopeammin” säestävät harjoituksia. Sitähän se on. Tästäkin saa kuusi opintopistettä.

Upseerioppilas Elisa Immonen

"Mitä kovempi koulutus,

sitä helpompi taistelu"

16 17

Optimin yritysmessut 6.11. CareliallaYrityssuhdevastaava Petteri Lauronen kertoo tämä vuoden yritysmessujen tarinan.

Yritysmessut ovat nyt ohi ja pitkä projekti on saatu päätökseen. Muistan vieläkin vuoden 2011 syyskokouksen, kun hain yrityssuhdevastaavaksi Optimin hallitukseen vuodeksi 2012. Olin päättänyt, että yritysmes-suista tulee huikeimmat Optimin historiassa. Olin päättänyt hankkia seminaariin puhujiksi henkilöitä, jotka varmasti vetäisivät kuuntelijoita saliin enemmän kuin edellisvuosina. Ajattelin, että kun seminaarissa

on hyvät ja tunnetut puhujat, niin ständipaikkojen myynti yrityksille olisi helpompaa. Näin jälkiviisaana voin todeta, että asia ei ihan näin yksinkertainen ollutkaan.

Pohdin pitkään teemaa yritysmessuille ja päädyin aiheeseen “Yrittäjyys elämäntapana”, sillä ajattelin aiheen koskettavan tavallaan jokaista ih-mistä. Sanoin vuoden 2011 syyskokouksessa, että tavoittelen Toivo Sukaria puhujaksi yritysmessuille. Mielestäni Toivo Sukari kuvastaa henkilönä Yrittäjyys elämäntapana -teemaa loistavasti; lapsi köyhästä maalaistalon perheestä, joka on tyhjästä omalla rohkeudellaan luonut mm. Maskun ja Ideaparkin. Keväällä yritin tavoitella Toivoa useaan ot-teeseen ja huomasin, että edes Toivon puhelinnumeron saaminen ei ol-lut mikään helppo tehtävä. Olin keväällä todella yllättynyt, kun Toivo soitti minulle eräänä tiistai-iltana ja kertoi halukkuudestaan tulla puhu-jaksi yritysmessuillemme.

Keväällä tutustuin Pohjois-Karjalan uusyrityskeskuksen nuorisoneuvo-ja-hankkeen projektipäällikköön Arttu Taposeen. Uusyrityskeskus oli halukas lähtemään yritysmessujen pääyhteistyökumppaniksi, mikä oli Optimin kannalta loistava uutinen. Artun kanssa mietimme yhdessä toista puhujaa messuille ja päätimme ottaa yhteyttä Madventures-mat-kailuohjelmastakin tuttuun toimittajaan Riku Rantalaan. Kun sopimus Rantalan tulosta puhujaksi oli allekirjoitettu keväällä, olin todella tyy-tyväinen. Messuille oli tulossa kaksi puhujaa, jotka varmasti kiinnostai-sivat yleisöä.

Vietin kesän Kuusamossa ja palattuani Joensuuhun syyskuun alussa alkoi ständipaikkojen myynti yrityksille. Yllätyin, miten vaisua yrit-ysten kiinnostus yritysmessuja kohtaan oli. Asiaan vaikutti varmasti tämänhetkinen taloustilanne, mutta mielestäni myös edellisten vuosien yritysmessut. Aiempien vuosien yritysten palautteesta kävi selvästi ilmi se, että kävijöitä messuilla on ollut yritysten mielestä aivan liian vähän. Suurin osa edellisinä vuosina messuilla olleista yrityksistä kieltäytyi ja monesti syyksi mainittiin se, että yritys ei saa messuilta tarpeeksi vasti-netta omalle panokselleen. Syykuussa kiinnitimme messuille kolman-nen puhujan, Pohjois-Karjalan kauppakamarin uuden toimitusjohtajan Anne Vänskän.

Syksy ennen yritysmessuja oli kiireistä ja stressaavaa aikaa. Yllätyin, mi-ten paljon järjestettävää messujen kaltainen tapahtuma lopulta vaatii. Paljon työtä, josta suurin osa ei ulospäin näkynyt varmasti muuten kuin yrityssuhdevastaavan kasvoilta. Huumorintajuisesta, usein äänessä ol-evasta ja kantaa ottavasta yrityssuhdevastaavasta oli tullut totinen, Opti-min toimistolla aikaa viettävä haahuilija, jolla ainoa päässä pyörivä asia oli aivan liian nopeasti lähestyvät yritysmessut.

Yritykset toinen toisensa jälkeen kieltäytyivät yritysmessujen ständipai-koista. Välillä olo oli kuin Don Quijotella – toivoton taistelu tuulimyl-lyjä vastaan. Loppujen lopuksi ständipaikkoja saatiin myytyä kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin edellisinäkin vuosina ja ilokseni sain todeta, että olimme saaneet mukaan yrityksiä, jotka eivät ole muuta-mana edellisenä vuonna messuillamme olleet.

Itse messupäivä meni mielestäni hyvin. Käydessäni päivän aikana muu-taman kerran Carelian ala-aulassa, oli yritysten ständeillä hyvin kävi-jöitä. Lisäksi C2-tilassa järjestetty seminaari oli mielestäni menestys. En ole ikinä ennen nähnyt salissa niin paljon ihmisiä kuin Toivo Sukarin ja Riku Rantalan luentojen aikaan. Mielestäni tämä osoittaa, että Optimin yritysmessuilla on kysyntää myös ensi vuonna.

Haluan kiittää messuemäntiä, yrityssuhdetiimiläisiä ja Optimin halli-tuksen jäseniä siitä tuesta, jota sain teiltä messujen järjestelyssä ja itse messupäivänä. Suuri kiitos kuuluu myös messupääyhteistyökump-paneillemme Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskukselle ja Ernst & Youn-gille, sekä niille yrityksille, jotka ständeineen olivat Carelialla mes-supäivänä. Hallitusvuosi alkaa olla lopuillaan ja ilokseni voin todeta, että olen henkisesti kasvanut vuoden aikana paljon ja oppinut uusia asioita. Hallitusvuosi antoi minulle paljon, mutta paljon se myöskin otti. Tulen kuitenkin varmasti muistamaan aina sen, että olen vuoden ollut Optimin hallituksessa ja saanut olla järkkäämässä hienoja tapahtumia, joista itselläni varmasti vuosien jälkeen päällimmäisenä mieleen jäävät juuri yritysmessut. Kiitos ja hyvää joulua kaikille.

Petteri Lauronen

18 19

Five days of excursionLähdimme exculle torstaina 22. marraskuuta kello 6.30 aamulla. Su-untana oli Helsinki ja Accenturen yritysvierailu. Accenturella tutus-tuimme yritykseen, sen toimintatapoihin ja Accentureen työnantajana. Paikalla oli myös kaksi entistä optimilaista kertomassa omaa tarinaansa, kuinka he päätyivät Accenturelle. Accenturen yritysvierailun jälkeen suuntasimme Länsisatamaan, jossa tapasimmekin jo excutoverimme Pörssin. Pienen terminaaliodottelun jälkeen pääsimme majoittumaan hytteihimme ja nauttimaan Baltic Princessin tarjoamista mukavuuk-sista Tallinnan risteilyllä. Ensimmäinen ilta meni kaikkien kuulemieni kertomusten mukaan loistavasti, excujännitys purkautui ja pääsimme tutustumaan myös ennalta tuntemattomiin pörssiläisiin.

Toisen päivän aamu olikin jo hieman hankalampaa verrattuna ensim-mäiseen iltaan. Lähtömme satamasta kello 9.20 venyi hieman, mutta onneksemme olimme kuitenkin ennen kymmentä matkalla kohti Pär-nua. Pärnussa pidimme ruokatauon ja jatkoimme matkaa kohti Prisma Deglavaa, jossa Henrik Härkönen jo meitä odotti.

Prisma-vierailu oli erityisen kiinnostava koskien Latvian ja Riian taloudellisia asioita. Useaa yllätti varmasti eniten harmaan talouden os-uus maan taloudesta, sekä peruspalkka, mitä kansalaiset saavat Latvias-sa. Parin euron tuntipalkka, eikä hintataso ole kuitenkaan useassakaan tuotteessa paljoa Suomen hintatasoa alempana. Ylellisyystuotteet ovat Latviassa jopa kalliimpia kuin Suomessa. Prisma-vierailu oli kaikin puo-lin mielenkiintoinen ja oli mielenkiintoista kuulla, kuinka optimilainen oli päätynyt Latviaan töihin. Monien mielestä myös vierailun tarjoilut olivat mukavaa plussaa muutenkin hyvälle vierailulle.

Matkalla Tallinnasta Riikaan ja Prisman yritysvierailussa meni hieman odotettua pitempään, joten hotellille majoittumiseen ei jäänyt paljoa ai-kaa, kun olikin jo aika lähteä Riian vanhan kaupungin kävelykierrokselle. Jakauduimme neljään ryhmään ja tutustuimme vanhaan kaupunkiin ja sen historiaan paikallisten oppaiden välityksellä. Kierroksen aikana kävimme myös maistelemassa Riga Black Balsamia paikallisessa Black Magic – nimisessä kahvilassa. Balsamin maku jakoi mielipiteitä, mutta esimerkiksi itse pidin sitä hyvänmakuisena perinteisesti mustaherukka-mehuun sekoitettuna. Ja parantaahan se kaikki vaivat, joten onko tuolla maulla niin väliä, jos ei maistuisikaan.

Perjantaina kaikki jatkoivat iltaa valitsemal-laan tavalla, laivamatkan väsyttämät unilla ja virkeämmät kaupunkiin tutustuen.

Lauantaina oli excursion vapaaehtoinen osio, vierailu Livu Akvaparksiin, joka sijaitsee Jur-malassa. Pörssiläisiä tuolle reissulle lähti 21 ja meitä optimilaisia huikeat 3. Yritimme kuiten-kin edustaa parhaamme mukaan ja laskujeni mukaan enemmän kuin 10 liukua tuli laskettua erilaisin renkain ja välinein. Liukumäkien (tai niiden portaiden) väsyttäminä siirryimmekin allasbaarien puolelle, jossa nautiskelimme uutta lempidrinkkiämme (Kuum Eesti Mees) kuumassa porealtaassa rentoutuen. Muutaman tunnin vierailun jälkeen palasimme hotellille valmistautumaan iltaa varten.

Lauantai-iltana yhteisessä ohjelmassamme oli illallinen Lido Recreation Centerillä. Illal-linen oli ainakin minun mielestäni yksi excun kohokohdista. Pitkät puiset pöydät, paikal-lista ruokaa sekä Lidon olutta. Ruuan mait-tavuudesta oltiin eri pöydissä montaa mieltä, mutta maistoimmepa kaikki perinteistä latvi-alaista ruokaa mäkkiruokien lisäksi. (Hotel-

liltammehan oli runsaat 3 korttelia lähimpään Mc Donald’siin, josta sai ruokaa vuorokauden ympäri.) Lidossa vietimme runsaat neljä tun-tia ja mielestäni aika ennemminkin loppui kesken kuin sitä olisi ollut liikaa. Loppuajasta muun muassa lauloimme sitsilauluja ja tilasimme niin paljon mojitoja, että Lidon Beer Cellarin suhteellisen isot drinkkilasit loppuivat kesken. Lidosta lähti mukaan myös matkamuisto ex-cursiosta Optimin toimiston kirjahyllylle, Li-don oma lasinen olutkannu.

Illallisen jälkeen jatkoimme iltaa kukin taval-lamme, joko hotellilla, vanhassa kaupungissa tai yökerhoissa.

Sunnuntaina eli viimeisenä päivänämme vu-orossa oli bussiajelumme oppaan kanssa. Osal-listujamäärä oli jo hieman karsiutunut johtuen luultavimminkin siitä, että oli jo excun neljäs päivä, eikä toisilla unitunteja ollut ehtinyt olla liiaksi asti aikaisempina öinä. Siitä huolimat-ta starttasimme bussin kahdentoista aikaan ja kuulimme hienolla belgialaisaksenttisella englannilla kaupungin historiasta, nykyti-lasta ja sen tärkeistä rakennuksista. Minulle päällimmäisenä jäi mieleen huima ero Riian

vaurauden ajan sekä Neuvostoajan rakennusten välillä ja se, että yhden erittäin hienon rakennuksen koristeissa oli nainen ja käärme, ja ne kuu-lemma sen takia, että ovathan naiset käärmeitä. Että en sitten tiedä. ;)

Viimeisen illan ohjelmassamme oli mennä hotellimme 26. kerroksen Skyline-baariin, jossa fiilistelimme kulunutta excursiota ja intoilimme vielä viimeisen illan kunniaksi. Tuolta toiset jatkoivat iltaa jo unille päin, sillä lähtömme oli seuraavana aamuna tasan kello kahdeksan. Vasta-kohtana tälle toiset juhlivat tuonne aamukahdeksaan asti, ettei bussista myöhästymistä ainakaan nukkumisen takia tulisi. Huhu kiertää usem-mankin excuilijan olleen hotellin casinolla aamukuuden aikoihin ilmei-sesti syömässä.

Maanantaina sitten lähdimme kohti Joensuuta, väsyneinä, mutta iloi-sina. Pörssin excuvastaavan Nooran kanssa vielä halailimme ja intoil-imme onnistunutta excursiota paluulaivamatkamme Helsingin päässä; kaikki tulivat elossa, loukkaantumattomina ja ryöstämättöminä takaisin Suomeen. Olimme kaikkemme antaneita, mutta onnellisia. Pystyi vain sanomaan: Mieletön reissu. Toivon, että muut olette myös samaa mieltä.

Iina Ahokas

20 21

Pärjäätkö valmistuttuasi työelämässä?Akateemisen opiskelun hienouksia on sen vapaus. Opetus on teoreet-tista ja kurssista riippuen tarkoitus on joko ottaa haltuun laajoja ko-konaisuuksia tai syventyä tiettyyn aihepiiriin. Monet – kuten minäkin – jäävät kuitenkin kurssin jälkeen ihmettelemään: mitähän opittu oikeasti tarkoittaa ja miten asia hoituu käytännössä?

Kärjistetysti sanoen me yliopisto-opiskelijat emme tiedä työelämän kuvioista juuri mitään ennen kuin pääsemme sinne kunnolla sisään. Markkinointikampanjat, matriisit, johtaminen ja muut opit saavat aivan uuden merkityksen kuin teoria koulun kalvoilla. Luemme ylistyksiä eri lähteistä, miten olemme erittäin vahvoilla työmarkkinoilla KTM-tut-kinnolla, mutta kuitenkin Kauppalehden verkkosivujen uutinen (per-jantaina 31.08.2012) kertoi akateemisen työttömyyden suuresta kasvus-ta. Kilpailun koventuminen tuo omat haasteensa työllistyä.

Oman alan työtä ei ole helppo löytää. Useat meistä olivat kesätöissä, mutta moni ei välttämättä löytänyt työtä, joka olisi liittynyt suoraan omiin opintoihin. Jotkut eivät edes yrittäneet etsiä, miksi? Yhteiskun-tamme puskee kovin yksiulotteista ohjemallia meille opiskelijoille; sen mukaan nopea valmistuminen on se paras tie. Toki kansantalouden kannalta on sitä parempi mitä nopeammin opintotuen nostajista tulee veronmaksajia. Helposti tosin unohdetaan miten kilpailtuja työpaikat ovat nykyisin. Pelkkä koulutus ei takaa enää hienoa uraputkea (kuten ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten vanhemmillemme), vaan työpaikat pitää todella ansaita. Mikä sitten takaa oman alan työpaikan valmistumisen jälkeen?

On totta, että omat intressit eivät pysy muuttumattomina, koska opimme itsestämme uutta nuorina aikuisinakin, joten opintojen alussa sitä ”omaa juttua” ei välttämättä osaa sanoa. Silti on hyvä miettiä omaa tulevaisu-uttaan jo opiskelujen ensimmäisestä päivästä alkaen - mikään kun ei putoa ilmaiseksi syliin työmarkkinoilla. Tätä puoltaa myös Marjukka Liiten kirjoitus Helsingin Sanomissa ”Työt opintojen ohessa avittavat uraputkeen” (19.12.2011).Kirjoituksessa viitataan Osmo Kivisen ja Jou-ni Nurmen tutkimukseen, jossa vertailtiin yliopisto-opintojen kulkua ja työllistymistä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 12 Euroopan maassa. Suomi pärjää vertailussa hyvin. Maisteriksi valmistuttuaan suomalainen opiskelija löytää koulutusta vastaavaa työtä noin vuoden kuluttua, kun taas esim. Sveitsissä vastaavaan voi mennä lähes kymm-enen vuotta. Tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijoille on kertynyt valmistumiseen mennessä keskimäärin kaksi vuotta työkokemusta, josta noin puolet liittyy omaan opintoalaan. Suomalaiset siis työllistyvät hyvin, koska ovat hankkineet oman alan työkokemusta opiskeluaikana, vaikka valmistuvatkin verrattain myöhään.

Toki olemme yliopistossa opiskelua varten ja sen vaatimaa aikaa ja paneutumista en missään nimessä kiellä. Ymmärrän siis perustelun: kesällä on kiva laittaa aivot narikkaan ja tehdä helppoja kesätöitä tu-tun firmassa – kuten joka vuosi aiemmin. Kuitenkin haluaisin haastaa kanssaopiskelijoitani aktiivisuuteen oman alan työkokemuksen kerryt-tämisessä. Kyllä niitä oman alan töitä on tarjolla ja opiskelun oheista työpaikkaa on paljon helpompi lähteä hakemaan, jos sinulla on edes hieman hajua mihin aiot urallasi erikoistua. Meillä kauppatieteilijöillä on hieman se ongelma, että opiskelemme vähän sitä sun tätä emme-kä välttämättä erikoistu mihinkään yksittäiseen aihealueeseen. Oman nichen löytäminen olisi kuitenkin avainasemassa työpaikkoja etsiessä ja opintoja puurtaessa. Opitut asiat tuntuvat miellekkäämmiltä, kun tarkastelet niitä omasta perspektiivistä, johon haluat erikoistua. Mieti mikä voisi olla sinun nichesi työmarkkinoille mahdollisesti jo opintojen aikana.

Tutkinnon lisäksi muutakin näytettävää

Oman alan työkokemus on valttia sitä ensimmäistä vakituista työpaik-kaa etsiessä. Oman alan töissä luot ns. trackrecordia työnantajille, jotka joku päivä katsovat sitä sinun KTM-tutkintoasi ja miettivät ”hienoa, että tutkinto löytyy, mutta tekiköhän tuo opiskeluaikana muutakin?”Elämme 2000-lukua, tiettyihin tehtäviin KTM-tutkinto on yksinkertaisesti

pelkkä edellyttävä lähtötaso, sen jälkeen alkavat ”play off ” – karsinnat. Työhaastattelussa haastattelijan intressit vaihtelevat työtehtävän mu-kaan, mutta lisäarvoa tuovia tekijöitä ovat varmasti:

- Kävit vaihdossa, plussaa. - Osaat englannin lisäksi 1-2 kieltä, plussaa (katsopa huviksesi kuinka monessa työtehtävässä pääkaupunkiseudulla vaaditaan ruotsin osaamista - ei se ihan turha kieli ole).- Osaat Officen lisäksi muitakin tietokonejärjestelmiä, plussaa. - Sinulla on oman alan työkokemusta, loistavaa.

Tätä kirjoittaessa on marraskuu. Kesätyöhaut alkavat jo monessa yrityk-sessä näillä näppäimillä. Hakijoita on valtavasti, mutta älä anna tämän masentaa, sillä työn saaminen ei ole onnesta kiinni vaan omasta tahdos-ta. Tämän todisti esimerkiksi helmikuussa Helsingin rautatieasemalla kyltin kanssa seissyt vaasalainen kylteri Julius Repo (IS 31.07.2012). Sin-nikäs toiminta tuotti tulosta ja Repo sai töitä Helsingin OP-Pohjolasta. Jokainen meistä ei kehtaisi välttämättä mennä talvipakkasella seisoskel-emaan kyltin kanssa keskelle väenpaljoutta, enkä pitäisi tätä kaikkien parhaimpana keinona. Julius Repo kuitenkin osoitti tärkeän pointin; tuloksia tulee menemällä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Moni lukijoista oli varmasti 06.11.2012 yritysmessuilla (suuri kiitos Optimille ja erityisesti Petteri Lauroselle niiden järjestämisestä). Yrit-täjyyden ilosanomasta olivat luennoimassa Toivo Sukari ja Riku Ran-tala. Miehet olivat aikoinaan päättäneet ruveta tuumasta toimeen ja seisovat nyt esimerkkeinä yliopisto-opiskelijoillekin. Sukari sanoi osu-vasti: ”Maailma on loppujen lopuksi kiinni yrittämisestä.” Isot yritykset ovat aloittaneet pienestä; nokkela idea, kahden ihmisen yhteiset intressit ovat kohdanneet tai yksinkertaisesti ison yrityksen työntekijä/työnteki-jät ovat tajunneet, että jokin asia voitaisiin tehdä paremmin, jolloin ympärille on muodostunut uutta liiketoimintaa. Asialle, jolle on kysyn-tää, löytyy tarjontaa.

Yliopistossa yrittäjyys on oppiaineena pimennossa, mikä ihmetyttää su-uresti. Suomen koko elinkeinorakenne on kiinni pk-yrityksistä. Suurta ihmetystä herättää myös yrittäjyyden arvostus Suomessa. Suomessa ei kannusteta yliopisto-opiskelijoita valjastamaan taitojaan liiketoiminta-an itse, vaan yleinen toiminta on ns. liukuhihna-malli, jossa vasta KTM on tarpeeksi kypsä sanomaan mikä voi toimia ja mikä ei.

Suomen arvomaailma vaatisi hieman korjausta. Yhdysvalloissa koko käsite ”American Dream” sisältää ajatuksen siitä, että olet oman onnesi seppä. Täällä Pohjolassa moinen käsite otetaan leukailuna. Olemme pi-eni kansantalous, globalisoitumisen keskellä, täten me otamme vastaan vaikutteita, emmekä luo niitä. Tämä mielessä voisimme ottaa amerik-kalaisen mentaliteetin tosissaan, mikäli pyrimme kansainvälisessä kil-pailussa pärjäämään.Tuoreen elinkeinoministerinkin mielestä kilpai-lukyvyn nostaminen pitäisi olla ykkösprioriteetti (HS 16.11.2012).

Yrittäjyys on hyppy tuntemattomaan. Vähän kuin laskuvarjohyppääjän hyppy koneesta: hän tietää, että teoriassa kaikki menee hyvin, jos varjo avautuu, mutta entä jos ei? Suuren epävarmuuden ja ison riskin takia monelta jää hyppy suorittamatta. Suomalaiset ovat solidaarisia ja nöyriä, mutta osataan täällä kyllä myös markkinoida, vaikkei sitä aina uskoisi. Voisimme ottaa Roviosta mallia: painetaan eteenpäin asenteella, jossa emme hetkeäkään kyseenalaista omaa onnistumista.

Lopuksi

Omana ohjenuoranani on siis ajan ja energian sijoittaminen itsensä ke-hittämiseen ja tulevaisuuden ”hedelmien” viljelemiseen, teoriaopiske-lun ohessa. Tämän reseptin johdonmukainen toteuttaminen luo edelly-tykset tulevaisuuden menestykselle, niin työssä kuin muissakin elämän osa-alueissa. Meissä on potentiaalia, uskokaa pois.

Simo Sarttila

Muutaman vuoden tauon jälkeen myös Joensuussa on tarjolla val-mennuskursseja kauppatieteisiin ensi keväänä. Valmennuskurssien järjestäjänä on syyskuussa perustettu Joen Valmennus Oy, jonka perust-ajina on kolme yrittäjyyshenkistä Optimin jäsentä: Petri Silvennoinen, Jani Hakala ja Teemu Hallikainen. Idea yrityksen perustamiseen syn-tyi vajaat kaksi vuotta sitten, missäpä muualla kuin liiketoiminnan ja yrittäjyyden kurssilla. Alkuperäinen liiketoimintasuunnitelma laadit-tiin kurssilla tehtynä harjoitustyönä ja saadun positiivisen palautteen seurauksena liikeidea ja halu yrittäjyyteen jäi kytemään.

“Mietimme Teemun ja Janin kanssa sellaista liiketoimintaa, jolle Joensu-ussa voisi olla kysyntää ja jota ei vielä ole täällä tarjolla. Hyvin nopeasti mieleen tuli ajatus valmennuskursseja tarjoavasta yrityksestä. Luonnol-lisesti kauppatieteet omana alanamme tuntui selkeältä valinnalta ensim-mäisten kurssien järjestämiseen”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Petri Silvennoinen.

“Kurssien järjestämiseksi keväällä 2011 liikeideamme syntyi liian myöhään ja idea jäi hautumaan tulevia vuosia varten muiden opiskelu- ja työkiireiden vuoksi. Loppukesästä iltaa istuessamme muistelimme menneitä, ja ajatus valmennuskurssitoiminnan aloittamisesta kirkastui”, lisää Jani Hakala.

Hakijamäärät kauppatieteisiin ovat kasvaneet viime vuosina, ja näin ol-len myös opiskelupaikan saaminen on vaikeutunut riippumatta yliopis-ton sijainnista. Samaan aikaan valmennuskurssien kysyntä valtakun-nallisesti on kasvanut, ja yhä useampi uusista Optimin jäsenistäkin on käynyt valmennuskurssin.

“Ensisijaisten hakijoiden määrä Joensuun kampukselle oli viime vuon-na jo lähes 300, ja oletamme, että tällä alueella hakijoita kauppatietei-siin on jonkin verran enemmän. Tämän perusteella kysyntää valmen-nuskursseille siis on”, kertoo Teemu Hallikainen.

Toistaiseksi perustajajäsenet työskentelevät yrityksessä osa-aikaisesti pyörittäen yritystä muun työn ja opiskelun ohella. Tulevaisuudessa tavoitteena kuitenkin on yritystoiminnan kehittäminen niin, että omistajat voisivat työskennellä yrityksessä päätoimisesti ja mahdol-lisesti tarjota työtä myös muutamalle ulkopuoliselle. Keväällä 2013 Joen Valmennus järjestää kaksi kontaktiopetuskurssia kauppatieteisiin pyrkiville sekä tarjoaa itseopiskelumateriaalia ja harjoitusvalintakoetta omina tuotteinaan.

“Ensimmäisenä vuonna kurssitarjontamme on kohtalaisen suppea, sillä haluamme edetä toiminnassa maltillisesti. Tällöin pystymme varmistamaan, että kurssimme ovat laadukkaita ja osallistujat tyy-tyväisiä”, summaa Silvennoinen.

Myös Optimi toimii yhteistyössä Joen Valmennuksen kanssa. Yhteistyön painopiste on valmennuskurssien markkinoinnissa, jossa Optimi pystyy tarjoamaan merkittävää hyötyä Joen Valmennukselle.

“Olemme erittäin tyytyväisiä Optimin kanssa solmittuun sopimukseen. Itsekin Optimin jäseninä toivomme, että yhteistyö on toimivaa ja hyö-dyllistä molemmille osapuolille”, päättää Hakala.

“Lopuksi terveiset kaikille Osarin lukijoille ja oikein hauskaa joulua, muistakaahan olla kiltisti!” toivottavat Joen Valmennuksen jäsenet.

Joen Valmennus

Joen Valmennuksen esittelypiste Joensuun kampuksen Abi-päivässä herätti paljon mielenkiintoa.

22 23

Parasta hallitusvuodessa

Petri

Mira

Jenni S .

Elisa

Jenni J.

Jere

Anu

Eeva

Ville

Iina

Petteri

Marko

Kysyimme Optimin vuoden 2012 hallitukselta “Mikä on ollut parasta hallitusvuodessa?”.

Parasta hallitusvuodessa olivat Anu, Eeva, Elisa, Iina, Jenni J., Jenni S., Jere, Marko, Mira, Pete ja Ville. KIITOS teille jokaiselle. Ilman te-itä Optimi ei olisi tänä vuonna ollut Optimi. Teidän jokaisen panos työhön oli äärettömän tärkeä. Parasta oli myös Optimin 10. juhla-vuosi ja se tunne, kun kaikki se duuni, mitä tehtiin keväällä kulminoitui rakkaaseen vuosi-juhlapäiväämme. Muisto, joka ei unohdu.

Pakko sanoa, että parasta vuodessa on ehdot-tomasti ollut verkostoituminen. NESU-vastaa-van hommissa tuli “muutamat” sitsit kierrettyä ja tuttavia kerättyä niistä piireistä. Tähän vielä kaupan päälle muihin kylterihallituksiin tu-tustuminen. Ei tarvii enää nukkuu taivasalla missään kylteritapahtumassa - aina joku tuttu naama paikalla! Ja onhan se oma hallitus mel-koisen mahtavaa porukkaa täynnä. Kiitokset vuodesta 2012!

Oman pestini vuoksi vuoden huikeimpana aikana pidän varmaankin syyskuun ensim-mäisiä viikkoja kun uudet fuksit aloittivat yliopistotaipaleensa. Muita mieleenpainuneita hetkiä koettiin mm. myös Sefe- ja Kylteripäiv-illä Helsingissä, Optimin 10v vuosijuhlilla ja muilla edustusreissuilla! Mutta parasta halli-tusvuodessa on ollut uudet ihmiset, joihin olen saanut tutustua sekä tiivis yhteishenki jonka P-macin johdolla loimme. Kiitos!

Ihmiset. On ollut mahtavaa päästä tapaamaan muiden kylterikaupunkien edustajia ja tutus-tua heihin. Kuitenkin kaikkein parasta on ol-lut rakkaat hallituskaverit, ilman teitä ei tämä vuosi olisi ollut näin mahtava.

Myös Osarista on tullut oma lempilapsi, jota on haikeaa jättää (onneksi sentään minun ei tarvitse Osaria kokonaan hylätä).

Kaikista parasta on omat hallituskaverit, joita ei alkuvuonna tuntenu hyvin, mutta joista on jokaisesta tullu vuoden aikana tärkeitä. Kai-kki tapahtumat Joensuussa ja muualla on ollu mahtavia, etenkin vuosijuhlat. Myös se tunne, kun saahaan järjestettyy onnistunut tapah-tuma kaiken suunnittelun ja stressaamisen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan parasta on siis ollu uusiin ih-misiin tutustuminen Joensuussa ja muissa kyl-terikaupungeissa ja uudet kokemukset, mitä on vuoden aikana saanut.

Vuosi on mennyt todella nopeasti ja on vähän haikea mieli, koska kohta tämä kaikki on ohi, varsinkin kun itse en enää ensi vuonna halli-tuksessa ole. Parasta hallitusvuodessa oli, että sai tutustua uusiin ihmisiin ja sai arvokasta kokemusta tulevaa työelämää varten. Tapahtu-mista mieleenpainuvimmat olivat vuosijuhlat ja yritysmessut. Yritysmessujen järkkääminen kasvatti minua henkisesti ja opetti löytämään omia rajojani. Välillä oli todella rankkaa ja jaksamista koeteltiin toden teolla, mutta silloin toisilta hallituslaisilta saama tuki oli kultaakin kalliimpaa! Hallituslaisista on tullut vuoden aikana minulle “toinen perhe”. Suosittelen lämpimästi nuorempia optimilaisia lähtemään mukaan järjestötoimintaan.

Parasta hallitusvuodessani on ollut, kuten uskoakseni monilla muillakin meistä, hal-litustyöskentelystä syntyneet ystävyyssuhteet ja muiden hallituslaisten sekä optimilaisten kanssa vietetyt hetket. Tehtävääni liittyen olen kuitenkin nauttinut luomisen tuskasta julisteiden ja muun markkinointimateriaalin parissa työskennellessäni. On ollut ilo nähdä omia tekeleitä esimerkiksi kauppojen ja ylio-piston rakennuksien seinillä. Olen nähnyt kun julisteet ovat herättäneet mielipiteitä ja kes-kusteluja. Lisäksi olen saanut markkinointima-teriaalin myötä muutamia muitakin vastaavia sivuhommia. Hallitusvuosi on siis ollut kaikin puolin palkitseva!

Hallitusvuosi on hurahtanut nopeasti ja on ollut mahtavaa tehdä töitä ihanien hallituska-vereiden kanssa. On ollut mahtavaa tutustua myös muihin kyltereihin sekä uusiin opti-milaisiin. Vuoden aikana on tullut kierrettyä useita eri tapahtumia, mutta erityisesti mieleen on painunut SEFE-päivä, vuosijuhlat ja NESU-sitsit. On ollut upea vuosi ja odotan ensi vuotta innolla. Kiitos unohtumattomasta vuodesta! Puss och kram!

Parasta hallitusvuodessa oli ehdottomasti uudet kaverit hallitushommien kautta sekä hallituksen sisältä että ulkopuolelta. Tapah-tumallisista kohokohdista vuosijuhlat ja koko vuosijuhlaviikko oli kyllä yksi vuoden huip-puhetkistä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä eli on top of the all excu tietenkin oli ihan par-hautta. Mulle henkilökohtasesti ihan vuoden ykkösjuttu siis! P

IHMISET. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Tutus-tuminen uusiin ja vanhoihin tuttavuuksiin. Totta kai itse Optimin toiminnan pyörit-täminen ja sen tekoon osallistuminen on ol-lut mahtavaa. On huipputunne, kun on tehnyt töitä jonkin asian eteen ja sitten lopputulos on toivottu ja onnistunut. Ehdottomasti kuitenkin ihmissuhteet on ollut ns. vuoden 2012 suola.

Hallitusvuosi on ollut yksi kasvattavimmista vuosista elämäni aikana. Vuoden aikana olen oppinut ottamaan ja jakamaan vastuuta, lait-tamaan itseni likoon ja kasvattamaan omaa mukavuusaluettani, tekemään kompromisseja sekä onnistumaan ja epäonnistumaan. Edellä mainittujen lisäksi olen oppinut stressinsi-etokykyä, priorisointia, ajanhallintaa sekä ylipäänsä ajattelemaan monipuolisesti ja eri näkökulmista, puhumattakaan käytännön tai-doista, kuten kokouskäytänteistä. Hallitusvuo-den jälkeen takataskussa on myös lukematon määrä tarinoita ja muistoja loppuelämää var-ten, ihania uusia ystäviä ja tuttavuuksia sekä arvokkaita kontakteja tulevaisuuden varalle. Hallituksessa työskennellessä olen päässyt vai-kuttamaan itseäni ja koko opiskelijayhteisöä koskettaviin asioihin ja toivottavasti myös osaltani jättämään pienen jäljen optimilaisten muistoihin. Kiitos kaikille, jotka teitte ku-luneesta vuodesta ainutlaatuisen!

Tutustuminen muiden kaupunkien kylterei-hin! Terkkuja erityisesti Enklaavin suuntaan!

JatkokertomusOptimi maailmalla

24 25

Legenda-sitsit

Tällä palstalla Optimi juhlii muiden kyltereiden kanssa.

Perjantai. Viikon kamalin päivä, jos multa kysytään. Miksi, miksi, miksi mä en vaan voinut silloin tehdä toisin. No jaa, nyt mä keskityn tähän espanjan tuntiin. Onneksi se ei tullut tänne tunnille. Ehkä se ei tule ollenkaan. Jes, se ei varmaan tulekaan.

No niin, nyt vaan äkkiä pois täältä. Ehdin vain Auroran ala-aulaan, kun Kristian tulee vastaan.“Moi.” Pahus.“Mennään vähän kävelemään.”

Onneksi täällä ei ole tähän aikaan paljoa porukkaa. Kaikki on toipumassa edellisen illan bileistä. Menemme Ystävyydenpuistoon ja istumme jäätävän kylmälle penkille.

“No, mitä sä halusit sanoa?” kysyn.“Mä haluaisin kertoa, mitä silloin tapahtui.”“Ei sun tarvitse mitään selitellä. Sait tekstarin tyttöystävältä, joka odotti hotellilla.”“Julia, kuuntele. Se oli mun veli, joka oli loukannut jalkansa ja mun piti mennä sairaalaan pitämään siitä huolta.”“Ai.”

Totta kai sillä oli hyvä syy.

“Mä olin vaan niin huolissani siitä, että mun oli pakko lähteä heti.”“Kyllä mä ymmärrän.”“Mä tykkään susta. Oikeasti. Voitaisko me vaikka nähdä joskus?”“Ehkä.”

Tuijotamme hetken toisiamme. Sitten Kristian kumartuu ja suutelee mua pehmeästi. “Vaikka tänä iltana?”“Harkitaan...”“Mä laitan sulle viestiä.”“Okei. Nähdään.”“Nähdään.”

Nyt täytyy vain keksiä, mitä mä sanon Jesselle.

Itä-Suomen NESU-kierroksen ensimmäinen etappi oli Kuopiossa 24.10. Iloinen sitsaajaporukka lähti Joensuusta näyttämään, millaisia legendoja susirajalta saapuu. Bussissa olikin elokuvataivaan tähtien lisäksi muun muassa Karhukopla, Lady Gaga ja Lauri Jukarainen. Asuja valmisteltiin kiivaasti matkan aikana. Esimerkiksi Lucia-neito kiinnitteli kynttilöitä kruunuunsa ja Lady Gagalle yritettiin luoda mahdollisimman hieno kampaus.

Saavuttuaan Savon sydämeen optimilaiset jakautuivat yöpaikkoihinsa viemään ylimääräiset tavarat ja hieman aloittelemaan ennen sitsejä. Pari tuntia kului yllättävän nopeasti ja pian olikin jo aika siirtyä Kuopion Onnelaan.

Tunnelma sitseillä oli huikea. Esimerkiksi heti sitsien alussa “pääsimme” näkemään Biisonin pelkässä tennissukassa. Yllättäen Optimi huudettiin ensimmäisenä på bordet. Optimin proggis oli vessapaperimuumiointi. Parin toisella osapuolella oli rajattu aika kääriä toista vessapaperiin. Sitsikansa päätti huutamalla voittajan. Optimi lahjoitti myös isännille veitsen, jotta he voisivat taistella tiensä Joensuuhun sitsaamaan seuraa-vaksi päiväksi.

Kuva

t: Je

nni J

ärvi

nen

Nesulaisten juomataidot tulivat taas esiin, kun monet olivat juoneet la-sinsa tyhjäksi reilusti ennen ensimmäistä taukoa. Tauon alkaessa jono baaritiskille olikin melkoinen, kun kaikki tilasivat vähintään kaksi juomaa kerralla. Onneksi juomien hinnat olivat Joensuun hintatasosta verraten erittäin edullisia.

Yksi illan mahtivimmista puolista oli muihin kyltereihin tutustumin-en. Useampi optimilainen pääsi esimerkiksi kirjoittamaan erään KY:n fuksin NESU-laulukirjaan. Haalarimerkkejä vaihdettaessa jouduttiin eräältä oululaiselta jopa repimään merkki haalareista irti.

Sitsien jälkeen juhlat jatkuivat Onnelassa pikkutunneille asti. On todet-tava, että Kuopiossakin osataan juhlia. Ainakin tunnelma tanssilattialla oli katossa.

Lopulta kaikki optimilaiset olivat päätyneet onnellisesti isäntiensä luokse nukkumaan, jotkut tosin joutuivat tyytymään nukkumiseen lattialla. Seuraavana päivänä pirteät optimilaiset lähtivät takaisin Joen-suuhun. Odotetusti suurin osa ihmisistä nukkui matkan ajan ja keräsi voimia viikon toisiin sitseihin.

Kvartaalin kasvotKuin kaksi marjaa

Jere LehtosaariLiikuntavastaava ja tutoryhdyshenkilö

MörköMuumi-hahmo

Emilia Rehn

26 27

Seuraavassa numerossa:

Pääkirjoitus ja muita vakiopalstoja.

Lopusta sisällöstä voitte ky-syä uudelta päätoimittajalta.

Valmistumisen kynnyksellä oleva optimilainen!

Nyt sinulla on mahdollisuus tilata Osavuosikatsaus kotiisi myös valmistuttuasi. Pysy kärryillä Joensuun kylterielämästä ja katsele haikeana raportointia nuorten ja kauniiden kauppa-tieteen opiskelijoiden elämän parhaista vuosista. Niistä, joihin sinulla ei ole enää paluuta. Mitäs menet valmistumaan, sitten se maksaa. Neljä lehteä vuodessa hintaan 17e. Erikseen sovit-

tavasta maksusta lähetämme mukaan myös nenäliinoja.Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosisähköpostiin osavuosikatsaus@optimiry.org

Hei Emilia! Esittele itsesi Osarin lukijoille muutamalla lauseella.Nimeni on Emilia Rehn ja olen kotoisin Lahdesta. Aloitin opiske-lut täällä Joensuussa tänä syksynä.

Hiusvärisi on vaihdellut brunetesta blondiin. Kummilla on haus-kempaa, bruneteilla vai blondeilla?Tuohon on kyllä vaikea vastata. Pidän yhtä paljon brunetista kuin blondista väristä. Tummaksi väri muuttui vähän ennen koulun alkua.Olin vuosia blondi, joten tämä on siis aika uusi juttu. Mukavana vaihteluna ainakin pidän tätä. En kyllä kaipaa ainakaan vielä yhtään sitä vaaleaa väriä, sillä brunettina on ollut ainakin tähän asti hauskaa.

Sinua nähdään harvoin naama mutrulla. Mikä on hymysi sal-aisuus?Olen perusluonteeltani eloisa ja yritän miettiä asioista aina positiivisia puolia. Elämässä on liian paljon positiivisia asioita, joita ihmiset eivät aina näe. Miksi pitäisi olla naama mutrulla, kun voi hymyillä ja nauttia elämästä?

Mikä sinusta tulee isona?Pituutta en ole kasvanut enää vuosiin, joten pituuskasvun varaan ei voi jättää enää mitään. Haluan varmastikin kasvaa eniten ih-misenä. Oma äitini on suurin idolini. Haluisin varmastikin isona omata samanlaisia piirteitä kuin äitini. Sillä elämänasenteella luulisin ainakin pääsevän pitkälle elämässä.

Uskotko joulupukkiin?Tottakai uskon. Ja tulen aina uskomaan, niin kuin tonttuihinkin. Koskaan en aio kasvaa liian isoksi, ettei voisi uskoa joulupuk-kiin. Parasta joulussa on juuri se, että saa vähän hassutella luvan kanssa.

Mikä on suosikkijoululaulusi?Suosikkijoululaulu on varmaan En etsi valtaa loistoa. Siihen liit-tyy eniten muistoja ajoilta, jolloin lauloin vielä kuorossa. Meillä oli joka vuosi Lahden kaupungin orkesterin kanssa joulukon-sertteja. Tässä joululaulussa parhaiten välittyy se todellinen jou-lun sanoma.

Vielä terveisiä Osarin lukijoille!Hyvää joulun odotusta kaikille! Muistakaa syödä paljon kink-kua ja muita herkkuja, sillä kuntoilun ennättää aloittaa joulun jälkeenkin.

Tällä palstalla kysytään kvartaalin optimilaiselta kaikkea maan ja taivaan väliltä.

I

B

C

E

DM

GB P KM

L

O

NK

DR

AHyvää joulua

ja onnellista uutta vuotta!

EO

OL

L

RM

I

N

N

NH

PP

P

D

Toivoo Osarin toimitus