Suomen Broileryhdistys -Finlands Broilerförening ry.

VUOSIKERTOMUS 2012

42. TOIMINTAVUOSI

2

3

SISÄLTÖ: Puheenjohtajan katsaus.............................................................................................4 Vuosi 2012 tilastoina..................................................................................................5 Vuosikokous- ja siipikarjan terveyspäivä Ikaalisissa 22.3……………........................6 Vuosikokousseminaari Ikaalisissa………………………………………………………..7 Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin -hankkeessa perehdyttiin WQ -menetelmään ja järjestettiin koulutusta kasvattajille ………………8 Muut hankkeet...........................................................................................................10 Kannanotot rakentamisen vaatimuksiin, elävän IB-rokotteen erityislupaan ja hyvinvointituen perusteisiin....................................................................................11 Kesäpäivätkin vietettiin..............................................................................................13 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä...................................................................15 ETU-työ.....................................................................................................................16 Siipikarja-lehti, kotisivu..............................................................................................17 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät...............................................................18 Jäsenistö...................................................................................................................19 Tilinpäätös 2012........................................................................................................20 Toiminnantarkastuskertomus....................................................................................22

4

Suomen Broileryhdistyksen toimintavuoden 2012 tärkeimmät tekemiset koskettivat sidos-ryhmävaikuttamista. Yhdistys piti aktiivisesti yhteyttä valtiovaltaan eli maa- ja metsätalous-ministeriöön ja Eviraan. Hyvinvointidirektiivin valvonta alkoi maassamme ja kuten yhdistys ennusti jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa, ilman ongelmia ei selvitty. Ikäväkseni saatiin todeta valvontaviranomaisten ohjeistuksen mahdollistavan erittäin suuren tulkintaerimieli-syyden. Ilmeisesti kävi niin, että yhdistys ei puheenjohtajansa johdolla onnistunut vakuut-tamaan keskushallinnon viranomaisia yksityis-kohtaisen valvontaohjeen välttämättömyydes-tä. Työtä siis on edelleen tiedossa, jotta asia saataisiin säälliselle tolalle. Hyvinvointidirektiiviin sopeutuminen -hank-keessa aloitettiin Welfare Quality -ohjelman pilotointi broilerilla, Euroopan ensimmäisten maiden joukossa. Eläimen havainnointiin pe-rustuvat indikaattorit tulevat olemaan tulevai-suudessa entistä tärkeämpiä ja siksi on hyvä, että maamme broileriala on kehityksessä mu-kana. Vaikka varsinainen Welfare Quality -ohjelma ei broilerille ole edes valmis, saadaan kuitenkin hyvää tietoa mittausten tekemisestä ja tätä kautta on myös mahdollista antaa ohjel-man suunnittelijoille palautetta siitä, mikä ker-too jotain broilerin hyvinvoinnista ja mikä ei. Kertomusvuonna aloitettiin siipikarjan hyvin-voinnin tuen valmistelu. Työ oli vuoden lopus-sa vielä aika lailla alkutekijöissään. Yhdistys pyrki kuitenkin kaikin keinoin tuomaan alan näkemyksiä esiin ja siten turvaamaan broile-rintuotannon edut. Broilerin lihan kulutus jatkoi kasvuaan, mikä on kaikille alan toimijoille myönteinen asia. Luvut lähestyvät jo EU:n keskiarvoa, joten jää nähtä-väksi, koska kulutuksen rajat tulevat vastaan. Vastaansanomaton fakta kuitenkin on, että broilerin lihan tuottamiseen vaadittava ympä-ristökuormitus on lihalajien alhaisin. Tämä tu-lee edelleen tukemaan kasvupotentiaalia. Mii-nuspuolelle on kuitenkin vuodelta 2012 lasket-tava se, että tietyissä tuoteryhmissä kauppa-liikkeiden oma merkki oli markkinajohtaja. On

kin hyvin mahdollista, että alan kasvu saattaa koitua ensisijaisesti private labelien hyödyksi. Näissä tuotteissa katteet ovat merkkituotteita matalammat, mikä ei tue teurastamojen tilitys-kykyä. Lisäksi osa private labeleista on ulko-maista alkuperää, mikä entisestään huonontaa alan mahdollisuuksia. Kertomusvuoden jälkeen jään itse pois yhdis-tyksen puheenjohtajan paikalta palveltuani täy-den kolmivuotiskauden kuten puna-armeijassa. Puheenjohtajaksi ryhtyminen ei ollut aikanaan minulle aivan kivutonta, muun muassa siksi, että arvelin joutuvani avaamaan kanalani ovet A-studiolle. Näin ei aivan käynyt. Yleisradio meni oikein, mutta kanava oli YLE Fem ja ohjelmakin oli eri. Broilerintuotannosta ollaan kuitenkin kiinnostuneita ja avoimuus-vaade lisääntyy. Tämä on se hinta, minkä ko-honneesta lihan kulutuksesta on alan makset-tava. Näin ollen kannattaa olla tiedottamisessa etunojassa, jolloin mediassa on suurempi mahdollisuus saada läpi viesti joka perustuu tosiasioihin eikä ennakkoluuloihin. Petri Yli-Soini

Puheenjohtajan katsaus

5

Broilerimarkkinat

Vuonna 2012 broileria tuotettiin 99 miljoonaa kiloa (+ 6 %). Broilerin kulutus kasvoi 4 %. Keskiteuraspaino oli samansuuruinen kuin edellisvuonna, 1,64 kg.

Tuonti oli hieman suurempi kuin vuonna 2011 ja edusti 13 % kulutuksesta. Vienti oli noin 16 % suurempaa kuin vuosi sitten.

Broileria vietiin pääasiassa Viroon (32 %), Venäjälle (28 %) ja Latviaan (13 %). Vienti oli pääasiassa luullista lihaa, useimmiten puolikkaita, neljänneksiä, koipi-reisipaloja ja siipiä.

Aiempaa suurempi osuus broilerin tuonnista oli valmisteita, pääosin kypsennettynä (osuus 73 %). Broilerinlihaa tuotiin eniten Brasiliasta (30 %), Alankomaista (20 %) ja Tanskasta (10 %), kun taas valmisteita tuotiin varsinkin Thaimaasta (39 %), Tans-kasta (18 %) ja Saksasta (15 %).

Broilerin kulutus henkeä kohti oli 16,9 kg. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Vuosi 2012 tilastoina

6

Ajankohtaista siipikarjan terveydestä

HK Agri Oy:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Eija Kau-konen kertoi kanojen tarttuvan keuhkoputkentuleh-duksen eli IB:n aiheuttajaviruksesta, leviämisestä, oireista ja näytteenotosta. Tuolloin maaliskuun lop-pupuolella tartunta oli todettu 30 tilalla Satakunnas-sa ja Varsinais-Suomessa, ja keskustelua elävän rokotteen käyttöönoton puolesta ja vastaan käytiin niin Ikaalisissa kuin muissakin siipikarjaväen koko-uksissa. ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nau-holzin aiheena oli antibioottien väärinkäyttö siipi-karjatuotannon uhkana. Antibioottien laajaa käyttöä broilerituotannossa oli ilmennyt varsinkin Saksas-sa, jossa siipikarjanlihanäytteistä oli löytynyt moni-resistentti MRSA/ESBL-bakteeria. ESBL on moni-en tavallisten suolistobakteerienkin kantama ent-syymi, joka pilkkoo tiettyjä antibiootteja ja aiheuttaa näin resistenssiä. ESBL-ominaisuutta tavataan esim. E. coli -bakteerilla ja salmonelloilla. Broilereil-la ESBL-bakteerit ovat Pohjoismaissa erittäin har-vinaisia, ja ihmisten suurin ESBL-riski tulee matkai-lun ja tuontielintarvikkeiden kautta. EU:ssa laske-taan n. 25 000 ihmisen kuolevan vuosittain resis-tenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, ja mo-ninkertaisen määrän saavan tartunnan terveyden-hoidossa. Tartunta uhkaa myös eläinten kanssa

työskenteleviä. Eläinlääkäri Nauholz korostikin vas-tuullisen toiminnan tärkeyttä tuotantoeläinketjussa ja eläinlääkäri- ja lääkärikunnassa. Hannele Nauholzin tilaisuudessa esittelemiä eu-rooppalaisia antibioottien käyttömäärätilastoja tuo-tantoeläimille johtivat Alankomaat ja Ranska, Poh-joismaat erottuivat vähäisen käytön ansiosta. Suo-messa ETT:n keräämän käyttötilaston mukaan broilerinkasvatuksessa ei ole viime vuosina (2010-2011) käytetty lainkaan antibiootteja. Hannele Nau-holz tähdensi tartuntojen ennaltaehkäisyn ja terve-ystarkkailun tärkeyttä, virustautien torjumista tarvit-taessa rokotuksilla, mutta myös eläinten lääkitse-mistä silloin kun se on tarpeen. Antibiootteja käy-tettäessä oikea lääke valitaan ko. bakteerin herk-kyysmäärityksen avulla, ensisijaisesti käytetään penisilliiniä ja vältetään ihmisille elintärkeiden lääk-keiden määräämistä eläinten hoitoon. Luomutuotantoon tautiriskien hallintaa Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi totesi luomun säädöksiin ja käy-täntöihin liittyvän osittain suurempia tautiriskejä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tulevaisuudes-sa eläinaineksen pitäisi olla luomualkuperää ja li-hasiipikarjan mielellään hidaskasvuista ainesta; todennäköisesti se tuotaisiin ulkomailta, mikä on aina tautiriski, ja vielä suurempi jos joudutaan tuo-

Vuosikokous- ja siipikarjan terveyspäivä Ikaalisissa 22.3.

Ikaalisten Kylpylässä maaliskuussa pidettyyn vuosikokoustilaisuuteen liittyi Siipikarjalii-ton ja Eläintautien torjuntayhdistyksen yhdessä järjestämä Siipikarjan terveys- ja hyvin-vointipäivä. Ajankohtaisista aiheista esillä oli mm. IB-tauti, antibioottiresistenssiuhka, luomutuotannon terveysriskit ja terveydenhuolto. Myös ruokinta-asioista ja siipikarjatut-kimuksen koetoiminnan järjestämisongelmista kuultiin.

Kuvat Ulla Holma

7

maan suoraan tuotantopolvea. Valku-aisrehujen tuonti merkitsee etenkin sal-monellariskiä. Karkearehun mukana tai ulkotarhasta voi levitä sikaruusua. Ulos pääsevällä siipikarjalla on suurempi riski saada myös esim. kampylo-, sal-monella- tai jopa lintuinfluenssa- tai Newcastlen-tartunta. Kokkidioosi ja suolinkaiset voivat tulla ongelmaksi kasvatusajan pidentyessä. Lääkitysra-joitusten Kortesniemi katsoi vaaranta-van lintujen hyvinvointia, jos hoito jäte-tään antamatta; tuhoeläintorjuntamene-telmien niukkuus rajoittaa puolestaan tautisuojausta. ETT:ssä kaivataankin luomusääntöihin ohjeita tautien ennalta ehkäisyyn. Ennen tuotannon aloitta-mista on syytä laatia terveydenhuolto-suunnitelma. Sinänsä tautisuojauksessa samat periaatteet pätevät Kortesniemen mukaan kaikille olosuhteisiin soveltaen, ETT:n ohjeet siis myös luomutiloille. Terveydenhuolto toimii broilerituotannossa, mutta lisääkin panostusta tarvitaan Terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Atria Suomi Oy:stä (kuvassa) alusti vuosikokous-terveyspäivän seminaarissa terveydenhuollon ke-hittämisestä broilerituotannossa. Teurastamojen sopimustuotannossa terveydenhuolto toimii käy-tännössä esimerkillisesti, vaikka säännöllisiä ter-veydenhuoltokäyntejä ei tuotantopolven tiloille ole-kaan tehty. Mahdollinen hyvinvointituen ulottami-nen broileriin edellyttää tilakäyntien lisäämistä, ja siihen tarvitaan broilerituotantoon perehdytettyjä eläinlääkäreitä. Tiloille olisi laadittava terveyden-huoltosuunnitelmat, joiden tavoitteiden toteutumis-ta käynneillä seurataan. Teurastamot tuottaisivat terveydenhuoltokäynnin tekevälle eläinlääkärille tarpeelliset taustatiedot. Tarvitaan myös valtakun-nallista tietojen keräämistä ja rekisterin pitoa ter-veydenhuoltokäyntien havainnoista ja muista hy-vinvoinnin tunnusluvuista. Yli-Soini piti tärkeänä selvittää vapaaehtoisen, keskitetyn, kaikelle tuo-tantosiipikarjalle yhteisen rekisterin perustamista.

Ruokinta-asioista Tutkija Erja Koivunen MTT:stä esitteli soijarouheen vaihtoehtoja siipikarjan ruokintaan: rypsirouhe ja palkokasvit. Yhteistä näille vaihtoehtoraaka-aineille on kuitenkin käyttömääriä rajoittavat haitta-aineet ja siipikarjalle tärkeiden aminohappojen alhainen pitoisuus, vm. voidaan teollisissa rehuissa korjata aminohappolisäyksin. Rypsi kuluu nautojen ruokin-taan eikä sitä juuri riitä siipikarjalle. Hernettä voi-daan käyttää broilereiden ruokinnassa jopa 45 %, kun tärkeimpien aminohappojen ja kivennäisten lisäyksestä rehuun huolehditaan. Ulkomaisten koe-tulosten mukaan broilereilla härkäpavun käyttö-määrä voisi olla jopa 25 %, jos haitta-aine-

pitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyk-sestä huolehditaan. MTT:n kokeessa kotimaisista valkuaisista koostuvilla kasvatusrehuilla (hernettä 35-40 %, rypsirouhetta 6-10 % ja härkäpapua 6-11%) saatiin lähes yhtä hyvät tuotantotulokset kuin soijaa ainoana valkuaisrehuna sisältävillä rehuilla. Tutkija Petra Tuunainen kertoi tutkimuskeskuksen tarvitsevan lisää siipikarjatiloja yhteistyökumppa-neiksi, koska MTT:n johtokunta oli säästösyistä päättänyt lakkauttaa omat koekanalat vuoden 2012 aikana. Siipikarjaliitto ja Broileryhdistys olivat osal-taan pyrkineet estämään siipikarjatutkimusresurssi-en alasajoa tähdentämällä asian merkitystä mm. maa- ja metsätalousministerille, mutta tuloksetta.

Kehityspäällikkö Marja Hongisto Raisioagrosta valotti broilerikasvatuksen näkymä hollantilaisen eläinlääkärin Johanna van der Stroomin (Elanco) suomalaisista broilereista tekemien havaintojen pohjalta; kyseinen asiantuntija vierailee Suomessa vuosittain seuratakseen kokkidiostaattien tehon säilymistä, mutta hänen tutkimuksissaan selviää muitakin huomionarvoisia asioita. Maaliskuun alku-puolella avatuista neljän tilan 22-27 päivän ikäisistä broilereista näkyi viitteitä ihoraapamien lisääntymi-sestä aikaisempiin tuloksiin verrattuna (epäiltiin valaistuksen kirkastamisen vaikutusta; vaarana on selluliitin muodostus), hieman ärsytystä ilmapus-seissa, joku vesipöhöinen, jalkapohjat eivät aivan yhtä täydellisiä kuin aikaisemmin, lihasmahasta saattoi löytyä rikkaruohonsiemeniä. Kokkidioosia tai kuolioista suolistotulehdusta ei tälläkään kertaa löytynyt, joten rehun ravintoaineet tulevat hyvin hyväksikäytetyiksi, mitä todisti myös jalkojen luus-ton hyvä kunto.

Kaikki vuosikokoustilaisuudessa pidetyt esitykset on koottu siipi.net -sivuston Ajankohtaista-osioon.

8

Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin -hankkeessa perehdyttiin WQ -hyvinvoinnin arviointimenetel-mään ja järjestettiin koulutusta kasvattajille

Welfare Quality: hyvinvoinnin eläinpe-rustainen mittausmenetelmä

Siipikarjaliiton ja MTT:n 2010 alkanut han-ke Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin (rahoitus Makeran sika- ja siipikarjatalouden rakenteen kehit-tämiseen ohjatuista varoista) sai jatkoai-kaa vuoden 2013 puoliväliin. MTT:ssä jat-ketaan broilereiden hyvinvointimittariston kehittelyä aikaisemmassa hankkeessa luodun hyvinvointi-indeksin pohjalta ja in-tegroiden yhteiseurooppalaiseen Welfare Quality -järjestelmään. WQ -hyvinvoinnin arviointimenetelmästä järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilai-suus Seinäjoella; brittiläisen eläinten hy-vinvointiprofessori Andy Butterworthin opastuksella arviointia harjoiteltiin kasvat-tamossa, jossa linnut olivat 36 vuorokau-den ikäisiä. Koulutukseen osallistui lihata-lojen, MTT:n, Helsingin yliopiston ja Siipi-karjaliiton edustajia. (Lisää asiasta Siipikarja-lehdessä 4/2012)

WQ-arvioinnin kävelytestiä varten lintuja sul-jettiin ensin aitaukseen ja päästettiin sitten yksitellen tepastelemaan.

Hankkeen puitteissa WQ-pilotointi jatkuu tutkija Petra Tuunaisen (MTT) ja aiheesta pro gradu -työtä tekevän Helsingin yliopis-ton kotieläintieteen opiskelijan yhteistyö-nä. Yhteensä noin 45 parven arvioinnin ja teurastamolla tehtyjen mittausten perus- teella pyritään saamaan tietoa suomalais-ten broileriparvien hyvinvoinnista ja mah-dollistamaan vertailu muiden maiden vas-taaviin tuloksiin. Hankkeen tavoitteeksi asetettua eläinten hyvinvointitukeen liittyvää terveydenhuol-tokäynnin sisältöä ja dokumentointia kehi-tellään ETU-siipikarja-asiantuntija-ryhmässä.

9

Eläinsuojelulain muutos (L 321/2011) edellyttää broilereiden pitäjältä (lintujen hoidosta vastuussa olevilta) vähintään Opetushallituksen vahvistamaa tuotan-toeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammatti-tutkinnon siipikarjanlihan ja/tai munien tuottamisen tutkinnon osaa vastaavaa osaamista ja koulutuksen järjestäjän anta-maa todistusta siitä. Siirtymävaiheessa aluehallintovirasto myönsi kuitenkin päte-vyystodistuksen vähintään kolmen vuo-den käytännön kokemuksen 30.6.2010 mennessä hankkineille, todistusta piti ha-kea 1.5.2012 mennessä. Yli 90 prosentilla nykyisistä kasvattajista onkin avi:n anta-ma pätevyystodistus.

Uusitut ammattitutkinnon perusteet, jotka sisältävät eri tutkinnonosien ammattitaito-vaatimukset ja niiden tasokriteerit, tulivat voimaan 1.8.2012, minkä jälkeen maata-lousalan oppilaitokset saattoivat hakea koulutuksen järjestämislupaa. Tuotan-toeläinten hoidon ja hyvinvoinnin tutkinto-koulutusta monimuoto-opetuksena tarjoa-vat ainakin Ahlman-instituutti Tampereella ja Sedu Aikuiskoulutus Ilmajoella. Tutkin-tosuoritukseen kuuluu kirjallisen osuuden lisäksi toiminnallinen osa eli näyttötutkin-to, jossa ammattitaito osoitetaan käytän-nön työtehtävissä, yleensä omassa kana-lassa. Näyttötutkintojärjestelmä perustuu työelämän ja opetusalan yhteistyölle ja sitä valvovat opetushallitus ja tutkintotoi-mikunnat, joissa on sekä työntekijöiden, työnantajien että opetusalan edustajia. Useimmat tutkinnon suorittajat osallistu-vat valmistavaan koulutukseen, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Koulutus räätä-löidään kullekin osallistujalle yksilöllisesti eli laaditaan kirjallinen henkilökohtaista-missuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot, työkokemus ym. Tutkintosuorituksissa on aina kolme ar-vioijaa: työntekijän, työnantajan ja opetuk-sen edustajat.

Hankkeen puitteissa järjestettiin Broileryh-distyksen ja lihatalojen yhteistyönä 29.-30.11. Ahlman-instituutissa Tampereella Broilerinkasvattajien koulutuspäivät, jotka oli suunnattu erityisesti pätevyysto-distuksen tutkinnon kautta tarvitseville. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Koulutustilaisuuden aluksi Ahlmanin opin-to-ohjaaja Anne Huotari selvitti näyttötut-kintojärjestelmää, ja päivien aikana hän myös haastatteli osallistujat alustavasti jatkosuunnitelmia ja henkilökohtaistamista varten. Asiantuntijaesitykset painottuivat hyvinvointidirektiivin koulutuksen sisällös-tä antamiin määräyksiin sekä siipikarjanli-han tuottamisen tutkinnonosan arviointi-kohteisiin:

suojelusäädökset ja niiden valvonta eläinten käyttäytyminen ja eläinfysiolo-gia tuotantoketju kasvatusolosuhteet rehustus ja ruokintasuunnitelman toteuttaminen eläinten hyvinvoinnista, tuotantohy-gieniasta ja tautien ehkäisystä huoleh-timinen broileritilan kirjanpito ja tuotannonseu-ranta broilerinkasvattajan hyvinvointi ja työ-turvallisuus

Kouluttajina toimivat Helena Hepola Evi-rasta, Ville Paulaniemi MELA:sta, Elina Santavuori HKAgrista, Mari Korkeaoja-Nurmo Satarehu Oy:stä, Petri Yli-Soini Atrialta ja maatalousyrittäjä Hanna Hami-na. Esitykset on tallennettu Broileryhdistyksen kotisivulle (siipi.net) -> Ajankohtaista broileris-ta.

Broilerinkasvattajien pätevyyskoulutus

10

Muut hankkeet Broileryhdistys tukee Satafood Kehittämisyh-distyksen ”Elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen” -hanketta pyydetyn 2000 eu-ron verran kahtena vuotena. Hankkeen tavoit-teena on selvittää mm. korkeaenergisen siipi-karjanlannan kuivamädätystä biokaasulaitok-sessa. Broileryhdistyksen puheenjohtaja kuu-luu hankkeen ohjausryhmään. Maatalousviraston maataloustuotteiden markki-noinnin ja tuotannon kehittämisen tuesta haet-tiin 70.000 euron avustusta Broileria.fi- inter-netsivuston tuottamiseksi broilerin tuotannosta

tiin 70.000 euron avustusta Broileria.fi- inter-netsivuston tuottamiseksi broilerin tuotannosta ja tuotteesta. Tarkoitus oli menekin edistämi-seksi suunnitella ja rakentaa viestintätoimiston avulla nettisivusto Possupedian ja kalkkunaa.fi malliin: Kerrottaisiin broilerin kasvatusoloista, tuotannon historiasta, ympäristövaikutuksista, lihan ravintoarvosta sekä annettaisiin ruuanval-mistusohjeita. Sivuille päivitettäisiin myös tutki-mustuloksia, hyvinvoinnista kertovia tunnuslu-kuja, uutisia ym. Myös lehdistössä oli tarkoitus kampanjoida. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty.

Siipikarjaliitto tuotti vuonna 2012 suomenkielisen pai-noksen kehutusta hollanti-laisesta siipikarjaoppaasta nimeltä Poultry Signals.

11

Kannanotot rakentamisen vaatimuksiin, elävän IB-rokotteen

erityislupaan ja hyvinvointituen perusteisiin Tuettavaa rakentamista koskevat raken-nustekniset ja toiminnalliset vaatimuk-set Broileryhdistys antoi alkuvuonna yhdessä Siipikarjaliiton kanssa lausunnon maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnokseen tuetun rakentamisen vaatimuksista. Monet luonnoksen sisältämät puutteet ja ristiriidat muuhun lainsäädäntöön nähden tulivatkin suurimmaksi osaksi korjatuiksi lopulliseen asetukseen (MMMas. 533/2012), mm. ase-tuksen ulkopuolelle jäävien peruskorjaus-ten ja pienehköjen laajennusten määrittely ja oviaukkojen kokovaatimus. Avokanalois-sa yhteispesien tilavaatimukseksi tuli eläin-suojelumääräysten mukainen väh. 1m

2/120

kanaa tai emoa. Luonnoksessa esitetty 20 broilerin enimmäistiheys neliöllä muuttui tiheyden määräämiseksi yleisten eläinsuo-jelumääräysten mukaisesti. Myös luonnok-sessa esitetty ilmanvaihdon aiheuttaman ilmanvirtauksen yläraja 0,25 m/s poistettiin (mahdollistamaan lintujen viilennys kesäl-lä). Lantavarastomääräykset poistettiin lo-pullisesta asetuksesta (määritelty ympäris-töluvissa), samoin siipikarjarakennukseen vaadittavien muiden tilojen määräykset. Kanojen tarttuva keuhkoputken- tulehdus (IB) Talvella 2011/2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa todettiin D274-tyypin rokote-viruksen kaltaisen IB-viruksen levinneen sekä broileri- että kananmunantuotantoti-loilla, aiheuttaen hengitystieoireita ja mu-ninnanlaskua. Varsinkin broileriemotiloilla tuotantotappiot saattoivat olla suuria. Elä-vän rokotteen käyttöön saamisesta virisi keskustelu, kananmuna-ala kuitenkin vas-tusti tätä katsoen emojen rokotuksen tape-tulla valmisteella nuorikkokasvattamosta siirron yhteydessä riittävän. Fimea pyysi broileripuolelta tulleesta erityislupahake-muksesta elävälle rokotteelle lausuntoa sii-pikarja-alan toimijoilta. Broileryhdistyksen lausunnossa puollettiin erityisluvan myön- .

tämistä elävälle IB-rokotteelle, mutta koros-tettiin, että se ei saa johtaa rokotusten välit-tömään aloittamiseen. Yhdenkään toimijan ei tule saada rokotteen käyttölupaa ilman broilerialan yhteistä hyväksyntää. Koska pelkästään meillä todettua virusta sisältä-vää rokotetta ei ole, maahan tuotava rokote sisältäisi toisenkin viruskannan ja sen le-viämisen riskin. Rokotteita tulisi käyttää tar-kan etukäteissuunnitelman mukaan ja raja-tusti. Kananmuna-alan lausunnossa erityisluvan myöntämistä vastustettiin jyrkästi. Taudin vastustussuunnitelmien tarkentamiseksi toivottua munapuolen IB-tilanteen kartoi-tusta ei suunnitelmista huolimatta saatu toteutettua. Kesällä Suomesta ei löytynyt uusia tartuntatapauksia, mutta syksyn mit-taan tartuntoja jälleen ilmeni. Hyvinvointituen valmisteluun osallistuminen Eläinten hyvinvoinnin tuen ulottamista siipi-karjalle Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelman 2014 alkavalla kaudella on valmisteltu vuoden aikana. Tuen laajennus-ta valmisteleva työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Maaseutu-viraston, Helsingin yliopiston, MTT:n, MTK:n, ETT:n, ProAgrian sekä eläinsuoje-lujärjestöjen (Animalia, SEY) edustajista. Asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistu-neet mm. Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. Tuella korvattaisiin hyvinvoinnin parantami-seen käytettävää ylimääräistä työkustan-nusta, ei investointeja. Korvausten yleiset ehdot sisältävät terveydenhuoltoon, ruokin-taan ja pito-olosuhteisiin liittyviä toimenpi-teitä ja koskevat laajemmin siipikarjaa, va-linnaiset lisäehdot olisivat eri siipikarjaryh-mille kohdennettuja hyvinvointitoimenpitei-tä. Korvausten suuruudesta ei ole esitetty tarkempia arvioita. Siipikarja-alan edustajat ovat voineet kommentoida työryhmän alus-tavia, päivittyviä ehdotuksia.

12

Broileryhdistyksen antamassa lausunnossa työryhmän ensimmäisiin ehdotuksiin koros-tetaan, että tuen ehtojen tulee olla realisti-sia ja toteutettavissa olevia (sellainen ei ole esimerkiksi broilerille ehdotettu 15 kg/m2 eläintiheys). Virikkeiden käytön tukemista lausunnossa pidetään hyvänä asiana, kun-han virikkeillä voidaan osoittaa olevan oike-asti positiivisia vaikutuksia eläinten hyvin-vointiin. Perustoimenpiteistä: Broileritiloilla tervey-denhuolto käytännössä toimii jo teurasta-mon tuotantosopimuksen kautta. Tervey-denhuollon menettelyt tulee suunnitella Eläintautien torjuntayhdistyksen ETU-työ-ryhmässä. Tuotannonseurantavaatimuksiin yhdistyksellä ei ollut huomauttamista.

Lisätoimenpiteiksi lausunnossa ehdotetaan untuvikkojen paperiruokintaa, mikä edistää kasvuun lähtöä, kostutuslaitteistoja ilman lämpötilan alentamiseen sekä maksimi-ilmanvaihdon vähimmäistasoa. Kokonais-ten jyvien käyttöä virikerehuna tehdasre-hun seassa pidettiin hyvänä ja perusteltu-na. Muut kasvit ja niiden osat katsottiin ter-veysriskiksi. Myös jyvien heittely pehkun sekaan on hygieeninen riski broilereille ja häiritsee teurastusta edeltävää paastotus-ta. Broileriala hyväksyy lisäksi esityksen jalkapohjatulehdusten pistemäärän alle 40 tuen lisätoimenpiteeksi. Työryhmän kanssa on jatkettu keskustelua hyvinvointitoimenpiteistä. Mm. uuden eläin-tiheysehdotuksen 33 kg/m

2 on laskettu

merkitsevän n. 20 prosentin tulonmenetys-tä, mitä hyvinvointikorvaus ei voi kattaa.

13

Saarioisilla Sahalahdella kasvattajakun-nan puheenjohtaja Erkki Mäkijärvi toivotti broileriväen tervetulleeksi ja pohjusti mait-tavan lounaan yhteydessä kuultuja alus-tuksia. Saarioislaiset tuottajat ovat ylpeitä edelläkävijän roolistaan markkinointiin osallistumisessa: he halusivat vastata ku-luttajien vaatimuksiin tietää ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja antoivat nimensä ja kuvansa lihapakkauksiin. Kannatta-vuusasiat huolettavat tuottajia, nousevien rehu- ja energiakustannusten lisäksi myös eläintenpitosäädösten mahdollisesti tuo-mat muutokset.

Saarioisilla tutustuttiin valmisruokate-ollisuuden historiaan ja nykypäivään

Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mä-kelä kertoi elintarvikkeiden teollisen val-mistuksen alkaneen Saarioisten kartanos-sa 1950-luvulla. 1957 alkoi maksalaatikon, lihapullien ja vispipuuron valmistus – kaik-

ki nämä ovat yhä tuotannossa ja suoma-laisten suosikkeja. Yritys kuuluu Artekno-Saarioinen konserniin, ja omistajina ovat alusta lähtien olleet Avotien ja Dieckman-nin perheet. – Myös broilerintuotanto alkoi Saarioisilla 1950-luvun lopussa. Saarioisten broilerituotteiden jäljitettävyyt-tä konkretisoivat pakkauksissa näkyvät kasvattajatiedot, yhtiön kotisivulla on laa-jemmat esittelyt. Jyväbroilerin hiilijalanjälki on selvitetty ja merkitty pakkauksiin, ja sitä pyritään edelleen pienentämään. Mäkelä vakuutti lihan kotimaisuuden olevan tärkeä asia, ja karppausinnostuskin lienee edistä-nyt kulutuksen kasvua. Lihan hintaraken-teeseen vaikuttavista asioista Mäkelä tote-si rehunhintojen nousun jatkuvan sääolo-jen vaihdellessa päätuotantoalueilla, ja toisaalta lihankulutuksen kasvun nostaes-sa myös rehun kysyntää esim. Aasiassa. Tuotehintojen nostaminen sitten onkin ko-van takana; hinnat tulee kaupalle antaa jo

Kesäpäivätkin vietettiin

Joka toinen vuosi kutsutaan Broileryhdistyksen jäsenistö yhteen viettämään Kesäpäiviä, joille eri alueiden tuottajakerhot pyrkivät vuorollaan kehittelemään entistä vetovoimaisem-man ohjelman. Saarioisten tuottajakunnan järjestämään tapahtumaan Sappeen Matkailu-keskuksessa heinäkuun lopussa kokoontui lähes sadan osallistujan joukko, siitäkin huoli-matta että ajankohta osui kesän harvoihin hellepäiviin. Ohjelmassa oli sopivasti asiaa ja viihdykettä, leikkimielisiä joukkuekilpailuja, rentoa yhdessä oloa ja paljon hyvää ruokaa. (Kuva Lea Lastikka)

14

syksyllä seuraavaa kevättä varten ja HoRe-Ca sektorilla vieläkin pidemmälle. Kilpailu-kyvyn parantaminen onkin Saarioisten toi-mitusjohtajan mukaan haasteena sekä alku-tuotannolle että teollisuudelle. Saarioisilla on panostettu tuotekehittelyyn keväällä 2012 valmistuneen, myös asiakas- ja koulutustiloja sisältävän uudisrakennuk-sen muodossa. Kesäpäivävieraat pääsivät tutustumaan Innolaan, jonka maksalaatik-koa muistuttava ulkomuoto sekä valoisat ja värikkäät tilat herättivät kovasti ihastusta.

Rakennekehitystä tarvitaan edelleen

Kilpailukyvystä puhui myös Hankkija-Maatalous Oy:n toimitusjohtaja Ensio Hytö-nen. Hän korosti rakenteiden uusimistarvet-ta maataloudessa ja elintarviketuotannossa. Elintarvikealalla Hytönen totesi kuitenkin kotimaisuuden keskimäärin säilyneen kor-keana. Maataloutemme omavaraisuusas-

teeksi hän ilmoitti kaikkineen 65 %. Arvo-ketjujen (maatalous – teollisuus – kauppa) keskinäinen tasapaino on Hytösenkin mu-kaan muuttunut kaupan hyväksi muuallakin Pohjois-Euroopassa, ja EU:n kilpailulain-säädännön kautta asetelmaan yritetään puuttua. Toimitusjohtaja Hytönen katsoi maatilojen rakennekehityksen olevan meillä hitaampaa kuin kilpailijamaissa. Nousevien kustannus-ten kattaminen edellyttää kasvua, muuten edessä on taantuminen, oli sitten kyseessä maatila tai teollisuuden tai kaupan yritys. Kasvu edellyttää kansainvälistymistä, Hytö-nen sanoi, markkinaosuustaistelu hinnoilla kotimaassa merkitsee sitä, että tuottajat voi-vat huonosti. Elintarviketuotannon kasvatta-minen merkittävämmille markkina-alueille onkin iso haaste suomalaisille yrityksille, mutta vaihtoehtona on joutuminen yritysos-tojen ja -järjestelyjen kohteeksi, Ensio Hytö-nen varoitti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vieraili Sappeella Kesäpäivien iltatilaisuudessa (kuvassa Petri Yli-Soinin kanssa). Hän kiitteli broilerituottajia yhtenäisestä esiintymisestä esim. ministeriövierailuilla. Ministeri oli myös tyytyväinen broilerituotteiden uuteen pakkausstrategiaan, joka johdattaa tuotantotilalle; lähiruoka- ja tuotantotapakeskustelussa tämä on tärkeä asia, varsinkin kun EU:sta ei ole lähiaikoina tulossa alkuperämer-kintään velvoittavaa lainsäädäntöä. - Myös ravintolan ruokalistaan voi merkitä alkuperän! ministeri huomautti. Kotimaisen tuotteen valitseminen pyörittää joka tapauksessa euroja kotimaassa. Elintarvikevientimme osuus on vain kolmanneksen verran tuonnin arvosta, ja vaihtotaseen korjaaminen edellyttää panostusta myös koti-maiseen energiaan, Koskinen sanoi. Broilerituotannolle ministeri ennusti hyvää tulevaisuutta, kunhan energi-an ja rehujen hinnat eivät karkaa käsistä. Kuluttajat ainakin luottavat kotimaiseen ruokaan.

15

Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä

Okra-maatalousnäyttely Oripäässä 4.-7.7. Okra-näyttelyssä Broileryhdistys oli Siipikarjaliiton Kananmunatie-dotuksen ja Kalkkunajaoston kanssa yhteisellä telttaosastolla. Broilerituotannon esittelyvastuu oli paikallisilla, varsinaissuomalaisilla broilerituottajilla. (Kuva Lea Lastikka)

ELMA-maaseutumessut Helsingissä 9.-11.11. (Kuva Sirpa Perkkiö)

Broileryhdistys on ollut kaikilla ELMA-messuilla niiden alusta lähtien. Vuosi sitten osaston sisustus uudistettiin; untuvikkojen pienoishalli on vanhempaa perua ja edelleen tärkein messukaluste. Esit-telytyö jaettiin aikaisempaan tapaan kunkin lihatalon tuottajille vuoropäivin.

16

ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto) Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry koordinoi kansallista tuotantoeläinten terveydenhuoltoa yhteistyössä tuottajien, viranomaisten ja elintarviketeol-lisuuden kesken. Toiminnan painopisteenä on sairauksien ennaltaehkäisy ja tuottavuuden nosto.

ETU-Kansallisen terveydenhuollon lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä (elinkeinon edustajina Eija Kauko-nen pj, Hanna Hamina, Mari Korkeaoja-Nurmo, Reijo Jokela, Anita Mäkelä, Petri Yli-Soini, Pekka Wiro, Sirkka Karikko, Lea Lastikka sekä Saija Kalenius, Niina Tammiranta, Teija Kokkonen, Päivikki Perko-Mäkelä ja Laila Rossow Evirasta, Matti Nyberg ja Taina-Riitta Seppälä (avi), Pirjo Kortesniemi ja Hannele Nauholz, ETT) on käsitellyt kokouksissaan ajankohtaisia siipikarjan terveysasioita, päivittänyt terveyden-huollon kansalliset tasot ja tavoitteet, päivittänyt siipikarjatautien vastustussuunnitelmaa, kerännyt sairastu-vuustietoa ja laatinut ohjeita ennaltaehkäisyyn, kehittänyt terveydenhuoltoa sekä kerännyt vuosittain tiedot mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjatuotannossa. ETU-työstä www.ett.fi ja www.siipi.net -sivuilla.

ETU- lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä 20.03.12

Kansallinen taso broilerintuotannossa 2012

1. Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa vähintään: munintatulokset, rehun kulutuksen eräkohtaisesti ja veden kulutuksen päivittäin, kuolleisuuden, hylkäykset, lihantar-kastustulokset ja painonseurannan.

2. Isovanhempaispolven nuorikkokasvattamot ja munittamot kuuluvat terveystarkkailuun ja vanhempaispolvesta osa niin, että terveystilanne voidaan luotettavasti arvioida.

3. Isovanhempais- ja vanhempaispolven rokotuksissa noudatetaan siipikarjatautiasiantuntijatyö-

ryhmän suosittelemaa rokotusohjelmaa. 4. Broileritilalla:

toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella (johon kuuluu eläimetön tauko) hallit pestään, annetaan kuivua ja desinfioidaan erien välillä käytetään kuivikkeita, jotka vaihdetaan erien välillä

5. Nuorikkokasvattamoissa otetaan käyttöön kertakäyttöisiä tai helposti pestäviä orsia tai ritilä-

tasoja ennen neljän viikon ikää, jotta linnut oppisivat hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja käyt-tämään orsia/ritilöitä.

6. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti

virkaeläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti kerran vuodessa eläinlääkärin käynti pitää sisällään dokumentoidun tuotantohygieenisen kat-selmuksen salmonellavalvontakäyntilomaketta käyttäen, josta lähetetään kopio teurastamolle tiloille, joille luovutetaan rokotteita, tehdään vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyn-tiä, joiden yhteydessä päivitetään tilan terveydenhuoltosuunnitelma (sisältää rokotusohjelman)

7. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten ja rehujen tuonnissa. 8. Tiloilla on käytössä tautisulku. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet

sitä varten rajatulla alueella. 9. Kuivikkeiden ja rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit. Tilalla on käytössä siilonumerointi. 10. Mikäli tilalla käytetään viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten.

17

Suomen Siipikarja on Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä ker-taa vuodessa. Vuoden 2012 broileriosioissa käsiteltiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin mit-tareita ja muiden maiden laatujärjestelmiä, esiteltiin käytännön broileritiloja ja mm. kotimaisen energian hyödyntämistä, kerrottiin ruokintakokeiden tuloksista ja rehunvalmistuksesta, mutta seurattiin myös tuotemarkkinoita ja esiteltiin ulkomaiden opintomatkoilla ja konferensseissa nähtyä ja kuultua. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa suomalaisia broilerialan edustajia osallistuu vuosittain järjestettäville Pohjoismaisille Siipikarjapäiville (Nordic Poultry Conference), jotka 2012 olivat Tukholmassa 5.-7.12. Myös vuosittain järjestettävä pohjoismaisten siipikarjaliittojen kokous oli kesäkuussa 2012 Helsingissä, ja siihen osallistuivat Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. (Tilaisuudesta kerrotaan Suomen Siipikarjassa 3/2012). Suomen Siipikarjan artikkeleja voi lukea myös Siipikarjaliiton/Broileryhdistyksen kotisivulta:

Broileryhdistyksen kotisivulla: Yhdistyksen esittely Organisaatio Tuotantorakenne Näin kasvatetaan broileri Hyvä tuotantotapa Broilerin tarina Laatujärjestelmä Ajankohtaista broilerista Historia Tilastoa Usein kysyttyä Uskomuksia broilerista

18

Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät

Johtokunta v. 2012 (vuosikokouksessa 22.3. valittu, suluissa varajäsenet) Puheenjohtaja Petri Yli-Soini Ryhmä 1. Eeva Korimäki (Tiina Varho-Lankinen) Suvi Rantala-Sarjeant (Juha Kiviniemi) Satu Hampaala (Pertti Hakulinen) Mari Korkeaoja-Nurmo (Hanna Hamina) Matti Kangas (Riku-Sippo Uotila) Ryhmä 2. Reijo Jokela (Vesa Jokela) Antti Pirilä (varapj.) (Kari Knuuttila) Ryhmä 3. Eija Talvio (Essi Tuomola) Jarmo Seikola (Anu Leino) Harri Rosenberg (Juha-Petri Jussila) Pekka Wiro (Tuija Lilja) Ryhmät 4 ja 5. Petri Yli-Soini (Eija Kaukonen) Juhani Ruohonen (Eija Valkonen) Marja Hongisto (Veli-Matti Reunasalo) Jarkko Jokinen (Ari Mahlamäki) Lea Lastikka (Päivi Heikkilä) Johtokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2012.

Saarioisten toimitalo Tampereella on johtokunnan mieluinen kokouspaikka. Aulaan kokoontuneina vasemmalta alarivissä Pekka Wiro, Lea Lastikka, Marja Hongisto, Reijo Jokela ja Petri Yli-Soini, keskellä Satu Hampaala, Tiina Varho-Lankinen, Antti Pirilä ja Eeva Korimäki, ylempänä portailla Eija Talvio, Juhani Ruohonen, Jarmo Seikola, Matti Kangas ja Harri Rosenberg.

19

Broileryhdistyksen jäsenistö sääntöjen mukaan ryhmiteltynä:

Jäsenmäärä 2012 2011 2010

Ryhmä 1. (kasvattajat) 168 173 171

Ryhmä 2. (jalostajat, munan- 36 37 38 tuottajat, nuorikkokasvattajat)

Ryhmä 3. (teurastamot) 3 3 3

Ryhmä 4. (rehutehtaat) 3 3 3

Ryhmä 5 (tutkijat, neuvojat ym.) 11 12 13

Yhteensä 221 228 228

Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikunta hoitaa yhdistyksen messuosallistumisiin liittyvät järjestelyt ja esim. vär-vää esittelijät. Toimikunnan pitkäaikaisia messukonkareita ovat Mari Anttila Pertti Hakulinen ja Eija Knuuttila. Lisävahvistuksena toimikunnassa ovat Suvi Rantala-Sarjeant ja Satu Hampaala. Edunvalvonta-asioista yhdistyksessä huolehtii johtokunta, yhteistyössä MTK:n siipikarjanli-hajaoston kanssa, ja tarvittaessa voidaan nimetä työryhmiä. Broileryhdistyksen puheenjohtaja osallistuu siipikarjanlihajaoston kokouksiin asiantuntija-na. Viestintävastuu on yhdistyksen puheenjohtajalla, verkostona MTK ja ETT sekä lihatalot ja Lihatiedotus. Muihin viestintätehtäviin voidaan nimetä yhdistyksestä työryhmä.

20

Jokioisten Tilitoimisto Oy ‑ SA

21

Jokioisten Tilitoimisto Oy - SA

22

23

24

Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry

Keskuskatu 21 31600 Jokioinen puh. (03) 438 4737 fax (03) 438 4738 www.siipi.net