vuosikertomus 2015 ÅrsberÄttelse 2015

VUOSIKERTOMUS 2015ÅRSBERÄTTELSE 2015

2

HELSINKIMISSIO – VUOSIKERTOMUS 2015K

uva

: Mu

isti

kuva

Resonaari täytti 20 vuotta vuonna 2015. Juhlavuoden kunniaksi Resonaari soi -konsertti valloitti Savoy-teatterin kahtena iltana. Kuvassa 5. toukokuuta järjestetyn konsertin esiintyjät ottamassa vastaan suosionosoituksia.

3

HELSINKIMISSIO – VUOSIKERTOMUS 2015

SISÄLLYSLUETTELO

Pääkirjoitus .............................................................................4

HelsinkiMission avainlukuja ...................................... 6

Lähellä ihmistä ................................................................... 8

Hallinto ja henkilöstö ................................................... 10

Hoppet förenar oss ........................................................ 12

Vapaaehtoistoiminta, seniorityö ......................... 14

Äiti- ja isämentoritoiminta .......................................16

Kun ei ole ketään auttajaa .......................................18

Vapaaehtoistoiminta, Albertin olohuone ja

nuorten tukihenkilötoiminta ............................... 20

Den svenskspråkiga seniorverksamheten ...22

Keskustelu- ja kriisiapu, Senioripysäkki .........24

Keskustelu- ja kriisiapu,

Nuorten kriisipiste .........................................................26

Keskustelu- ja kriisiapu,

Krisjouren för unga .......................................................28

Aggredi .................................................................................. 30

Minkä kadulla voittaa, sen käräjillä

häviää ......................................................................................32

Yhteisöllisyys ......................................................................34

HelsinkiMission konsertit ..........................................36

Resonaari ..............................................................................38

Vaikuttavaa viestintää ................................................ 40

Tuloksellista varainhankintaa ................................42

Yritysyhteistyötä monin tavoin .............................44

Enneagrammi avuksi vankityöhön ...................46

Tutkimus ja kehitys .......................................................48

Talous ..................................................................................... 50

Tulevaisuudennäkymät .............................................56

Yhteystiedot .......................................................................58

4


Yhdessä olemme vahvoja. Yksin emme ole simpanssia

tai ihmisapinaa merkittävästi pätevämpiä, mutta

merkittäviä eroja alkaa tulla esiin, kun ylitämme

150 yksilön kynnyksen.

4


Ku

va: E

sko

Jäm

sä

5


100 000 vuotta sitten maapallolla asui ainakin kuusi ihmis-lajia. Nyt lajeja on vain yksi: Homo sapiens.

Miten meidän lajimme onnistui selviytymään ja kehitty-mään nykyisenkaltaiseksi?

Tätä pohdiskelee professori Yuval Noah Harari huo-miota herättäneessä teoksessaan Sapiens, ihmisen lyhyt historia.

Hänen vastauksensa on sama kuin muidenkin evoluutio-tutkijoiden. Homo sapiens oppi liittoutumaan. Sillä tavalla metsästäjistä tuli kaupunkien ja kuningaskuntien rakentajia.

Yhdessä olemme vahvoja. Yksin emme ole simpanssia tai ihmisapinaa merkittävästi pätevämpiä, mutta merkittä-viä eroja alkaa tulla esiin, kun ylitämme 150 yksilön kynnyk-sen. Ja 1000–2000 yksilöön päästäessä eroavaisuudet ovat ällistyttäviä.

Albert Einstein ei olisi koskaan kyennyt rakentamaan kuualusta. Siihen tarvittiin miljoonien ihmisten panos alkaen terästuotannosta kaivoksineen ja päätyen tuhansien tiedemiesten, insinöörien ja fyysikkojen yhteistyöhön koko maapallolla.

”Todellinen ero meidän ja simpanssien välillä on se myyttinen liima, joka sitoo yhteen suuria määriä ihmisiä, perheitä ja ryhmiä. Tämä liima on tehnyt meistä luomisen mestareita,” Harari toteaa.

Tästä ”liimasta” on kyse tässä vuosikertomuksessa. Kädessäsi on HelsinkiMission vuoden 2015 tarina. Sen yti-messä on tuhansien ihmisten yhteinen liitto kaupunkilaisen köyhyyden – yksinäisyyden – voittamiseksi.

Suurin kasvu löytyy vapaaehtoistyössä. Suurin kasvu löytyy vapaaehtoistyössä. Aktiivisia vapaaehtoisia oli mu-kana toiminnassa 871, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin

edellisvuonna. Tilastoista näkyy myös lahjoittajien määrän 62 prosentin kasvu. Viime vuonna 9166 henkilöä tuki työ-tämme lahjoituksin, kun vuonna 2014 lahjoittajia oli 5665.

Olemme paljon tutkineet vapaaehtoisiamme ja lahjoitta-jiamme. Kun kysymme, miksi päätit tukea juuri HelsinkiMis-siota, vastaus on yleensä yksi ja sama:

”Kun te pyysitte.”Lyhyeen kysymykseen saa lyhyen vastauksen. Mutta se

jättää oven auki lisäkysymykselle: ”Mikä sai teidät vastaa-maan avunpyyntöömme?” Siinäkin vastaus on pohjimmal-taan yksi ja sama:

Myötätunto.Arvelen, että tässä ollaan ”Hararin liiman” koostumuk-

sen ytimessä. Myötätunto saa vapaaehtoisen uhraamaan osan ajastaan jonkun hänelle tuntemattoman lähimmäisen auttamiseksi. Myötätunto myös avaa merkillisesti ihmisen kukkaron.

Kiinnostavaa on sekin, että siihen tarvitaan pyyntö.Ehkä me suomalaiset olemme sillä tavalla hienotuntei-

sia, ettemme tyrkytä apuamme, mutta vastaamme mielel-lämme avunpyyntöön.

Tämän vuosikertomuksen myötä tahdon kiittää kaikkia teitä, jotka vastasitte meidän avunpyyntöihimme.

Vuosibudjettimme oli yli viisi miljoonaa euroa. Yhteiskunnallista rahaa saimme siihen 38 prosenttia. Loput pyysimme teiltä, lahjoittajat, säätiöt ja yritykset.

Samoin on aika jälleen kerran kiittää teitä, jotka vastasit-te vetoomuksiimme ryhtyä vapaaehtoisiksi auttajiksi.

Näin se vaan menee. Pyydä, niin avunpyyntöösi vasta-taan. Sillä hyvyys ei ole kadonnut tästä kaupungista.

HELSINKIMISSIO JA SEN MYYTTINEN LIIMA

För 100 000 år sedan befolkades jorden av åtminstone sex människoarter. Nu finns det bara en: homo sapiens. Hur kom det sig att just vår art överlevde och utvecklades till dagens människor?

Professor Yuval Noah Harari som skrivit den uppmärk-sammade boken ”Sapiens. En kort historik över mänsklig-heten” har en teori: homo sapiens förenade sig och började samarbeta. Tillsammans är vi starka.

”Det som skiljer oss från schimpanserna är det mytiska kittet som binder ihop människor, familjer och grupper”, säger Harari.

HelsingforsMissions årsberättelse år 2015 handlar

HELSINGFORSMISSION OCH DET MYTISKA KITTET

om det ”kittet”. Kärnan i vår berättelse är de tusentals människor, som har förenat sig för att övervinna stadsbor-nas fattigdom: ensamheten.

Vår verksamhet växer stadigt. Den största tillväxten skedde inom volontärarbetet, där speciellt engångshjälpen ökade i popularitet. Också antalet givare ökade.

Varför vill folk hjälpa? Min gissning är att Hararis ”kitt” spelar in. Medkänsla och välvilja driver oss att hjälpa våra medmänniskor, även dem vi inte känner. Vissa ger av sin tid, andra skänker pengar.

Välviljan har inte försvunnit från vår stad. Med den här årsberättelsen vill jag tacka alla er som hjälpt oss!

Olli Valtonentoiminnanjohtaja

6


HELSINKIMISSION AVAINLUKUJA 2015

AMMATILLINEN

TYÖ

269

senioria osallistuiryhmiin

nuorta sai lyhytkestoista keskusteluapua

nuorta sai lyhyt-kestoista keskusteluapua

annettua opetustuntia

HelsinkiMission Senioripysäkki

10ryhmäkäyntiä

670

yksilökäyntiä

senioria osallistui ryhmiin

Nuorten kriisipiste

3117

asiakas-tapaamista

747

Krisjouren för unga

939 asiakastapaamista

Valtakunnallinen Senioripysäkki

yli 20

paikka-kunnalla ympäri Suomea

yli 100 Seniori-pysäkki-ryhmää

600

139

Resonaari

Aggredi

69

91uutta asiakasta

asiakasta yhteensä

274

oppilasta musiikkikoulussa

8400

käyntikertaa4900

7 uutta ammatillisesti ohjattuaryhmää senioreille

4050ryhmää

7


koulutettuaEspoon kaupungin työntekijää

VAPAAEHTOIS-

TOIMINTA

YHTEISÖLLISYYS

871 aktiivista vapaaehtoista

Suomenkielinen seniorityö

kontaktia

460vapaa-ehtoista

ryhmä-kontaktia

149

tukisuhdetta

1017avustus-keikkaa

4683 vastattua Aamukorva-puhelua

33

14 816

seniori-ryhmää

Ruotsinkielinen seniorityö

130vapaaehtoista

35tuki-suhdetta

404

200

13 000

senioria osallistui perinteiseen joulu-juhlaan

kontaktia Laula kanssamme -tilaisuuksissa

avustuskeikkaa

4 seniori-ryhmää

354 ryhmäkontaktia

2048

ryhmäkontaktia kulttuurisen sosiaalityön kautta

Albertin olohuone

26

ryhmää lapsi-perheille ja senioreille

5063 asiakaskontaktia

Pelastakaa suku-polvi -hanke

Nuorten tukihenkilötoiminta

75

tukisuhdetta

109

koulutettua tuki-henkilöä

119mentoriamukanatoiminnassa

68

uutta koulutettua äiti- ja isämentoria

74

uutta mentori-suhdetta

1776

14

asiakas-kontaktia

3846

kontaktia

3576

tukihenkilö-kontaktia

800 420vapaaehtoista virkistäytyi Vapaalla-konsertissa

kävijää Kynttilä-konsertissa

140senioria asuu palvelutalo Ceciliassa

5340

yli 250

senioria osallistuiretkille

2000 diakonia-avunruokailijaa

8


I Finland råder ekonomisk recession. Tjänster skärs ner och förtroendebristen breder ut sig i samhället. Samtidigt är vårdreformen på god väg, vilket förhoppningsvis förenklar förvaltningen och struktureringen av samhällstjänsterna. Med förnyelsen vill man se till att alla människor behandlas likvärdigt. En av målsättningarna är att trygga tjänsterna för alla och envar oberoende av boningsort.

Det finns dock en risk att den här förändringen ökar ensam-heten och skapar nya ensamhetsfällor.

När HelsingforsMission grundades år 1883 var nöden an-norlunda. Då var det brist på mat och bostäder, prostitutio-nen florerade och såväl den själsliga och som den andliga nöden var stor.

Vår grunduppgift har inte förändrats ett dugg på 130 år. Vår uppgift är att söka, finna och känna igen stadsbornas nöd och motarbeta den.

Nöden i städerna handlar fortfarande om fattigdom och bostadslöshet. Men den största bristen i dag är ensamhe-ten, att inte ha kontakt med andra. Människan är och förblir ensam. Att minska ensamheten utgör därför kärnan i vår verksamhet.

Som en följd av ensamheten sinar förtroendet – man tappar tron på sina närmaste, på samhället, på livet. Att stärka förtroendet är en central del av HelsingforsMissions hjälparbete. HelsingforsMissions uppgift är att stärka det sociala kapitalet i alla dess element – i form av nätverk, ömsesidighet och tillit – såväl i människornas egen vardag som i samhället.

HelsingforsMissions strategi heter Nära människan. Strate-gin utmanar organisationen att förnya, utvidga och effek-tivera sin verksamhet. I framtiden behövs ett nytt slags ledarskap, mer omfattande samarbete, resultatinriktad utvecklingsverksamhet, stark sakkunskap, modiga försök, förnyade tjänsteprocesser och mångsidigt utnyttjande av datasystemen.

LÄHELLÄ IHMISTÄ NÄRA MÄNNISKANSuomessa vallitsee taloudellinen taantuma, palveluita karsitaan, yhteiskunnassa vallitsee laaja luottamuspula. Samaan aikaan sote-uudistus toivottavasti etenee kohti maaliaan ja selkeyttää hallintoa sekä palvelujen tuotan-torakennetta yhteiskunnassa. Uudistuksella tavoitellaan säästöjen lisäksi muutosta ihmisten eriarvoiseen asemaan. Siihen, että palvelut turvattaisiin yhdenvertaisesti asuinpai-kasta riippumatta.

Tässä muutoksessa, murroksessa, yksinäisyys on eittämät-tä vaarassa lisääntyä, ja myös uusia yksinäisyysloukkuja syntyy.

HelsinkiMissio perustettiin vuonna 1883, jolloin kaupunki-lainen hätä näkyi mm. ruoan ja asuntojen puutteena. Prosti-tuutio kukoisti, henkinen ja hengellinenkin hätä oli suurta.

HelsinkiMission perustehtävä ei ole yli 130 vuoden aikana muuttunut mihinkään. Tehtävänämme on etsiä, löytää ja tunnistaa kaupunkilainen hätä ja taistella sitä vastaan.

Kaupunkilainen hätä on tänäänkin osattomuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta. Mutta suurinta köyhyyttä tänä päivä-nä on yksinäisyys. Sitä, ettei ole yhteyttä toisiin ihmisiin. Ihminen on ja jää yksin. Sen vuoksi toimintamme ytimessä on yksinäisyyden vähentäminen.

Yksinäisyyden seurauksena luottamus alkaa rapautua – suhteessa itseen ja omiin mahdollisuuksiin, lähimmäisiin, yhteiskuntaan, elämään. Juuri tuon luottamuksen vah-vistaminen on HelsinkiMission auttamistyössä keskeistä. HelsinkiMission tehtävänä on sosiaalisen pääoman kaikkien elementtien – verkostojen, vastavuoroisuuden ja luotta-muksen – vahvistaminen paitsi omassa arjessaan, myös yhteiskunnassa.

HelsinkiMission strategian nimenä on Lähellä ihmistä. Se myös haastaa järjestöä uudistamaan, laajentamaan ja tehostamaan toimintaansa. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista johtamista, entistä laajempaa yhteistyötä, tuloksellista kehittämistoimintaa, vahvaa asiantuntijuutta, rohkeita kokeiluja, palveluprosessien uudistamista ja tieto-järjestelmien monipuolista hyödyntämistä.

Sari Vapaavuoriapulaistoiminnanjohtaja

Mission Söka, finna och hjälpa ensamma stadsbor. Utmana alla att arbeta för de bortglömdas väl mot ensamheten

Vision Den mest innovativa aktören för att lindra stadsbornas ensamhet

Värderingar Närvaro, välvilja, mod

De strategiska tyngdpunkterna för vår verksamhet är

1. En stark ekonomi

2. Sakkunskap

3. Att utvidga, förnya och digitalisera verksamheten

4. En stark kommunikation och dialog

Missio Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaikki toimimaan unohdettujen puolesta – yksinäisyyttä vastaan

Visio Innovatiivisin kaupunkilaisen yksinäisyyden lievittäjä

Arvot Läsnäolo, suopeus ja uskallus

Toimintamme strategisia painopisteitä ovat

1. Vahva talous

2. Asiantuntijuus

3. Toiminnan laajentaminen, uudistaminen ja digitalisaatio

4. Vahva viestintä ja vuoropuhelu

9


Tehtävämme on etsiä löytää ja

tunnistaa kaupunkilaisten hätä ja taistella

sitä vastaan.

9


Ku

va: E

sko

Jäm

sä

10


HALLINTOHelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka auttaa senio-reja, nuoria, lapsiperheitä sekä erityisryhmiä. Auttamistoi-minta jakautuu vapaaehtoistoimintaan ja ammatilliseen työhön. Ammatillisen työn työmuotoja ovat keskustelu- ja kriisiapu, Resonaari ja Aggredi. Taloushallinnon, viestinnän ja varainhankinnan sekä tietohallinnon yksiköt mahdollista-vat toimintaa.

HelsinkiMission ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous. Vuonna 2015 se kokoontui 22.4. Yhdistyksellä oli vuoden 2015 lopussa 91 jäsentä.

Yhdistyksen kokouksen valitsemaan valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Reijo Karhinen sekä varapu-heenjohtajat Ahti Hirvonen ja Sirkka Hämäläinen. Valtuus-kunnan jäseniä olivat Metropoliitta Ambrosius, Irja Askola, Anne Brunila, Arto Bryggare, Helena Helve, Harri Hollmén, Olli Härmänmaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Pentti Kivinen, Lasse Koivu, Eija-Riitta Korhola, Johannes Koroma, Antti Kuljukka, Matti Leikola, Mauri Niemi, Kari Neilimo, Leena Majander-Reenpää, Pekka Merilampi, Topi Paananen, Paavo Pitkänen, Tapani Ruokanen, Karsten Slotte, Kari O. Sohlberg, Timo Strandberg, Sakari Tamminen, Astrid Thors, Seppo Tirkko-nen ja Liisa Tuovinen. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa: 22.4. ja 26.11.2015.

Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluivat vuon-na 2015 Tapio Aaltonen, Jaana Hallamaa, Caroline Lilius, Yrjö Kopra, Anne Birgitta Pessi, Heikki Ropponen ja Hannu Tonteri. Hallituksen puheenjohtajana toimi Hannu Tonteri ja varapuheenjohtajana Tapio Aaltonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa.

HelsinkiMission toiminnanjohtaja oli Olli Valtonen.

HelsinkiMission talousvaliokuntaan kuuluivat puheenjohta-jana Hannu Tonteri, jäseninä Sipi Penttilä, Heikki Ropponen, Olli Valtonen, Sari Vapaavuori, sihteerinä Marja Jussila sekä pysyvinä asiantuntijoina kiinteistöasioissa Kari Karvonen, Ukko Laurila, Mauri Niemi.

Yhdistyksen vuosikokous valitsi yhdistyksen ja konsernin tilintarkastajaksi KHT Johanna Hildenin ja varatilintarkasta-jaksi KHT Pasi Purasen.

HENKILÖSTÖVuoden 2015 lopussa HelsinkiMissiolla oli 86 (79) työ-suhteessa olevaa työntekijää (kokoaikaisiksi muutettuina). Näistä koostui tilikaudella 75 henkilötyövuotta ja konserni mukaan laskien 76 henkilötyövuotta.

Henkilöstön määrä on lisääntynyt vuoden aikana. Vuoden 2014 lopulla oli täyttämättä joitakin toimia, jotka täytettiin 2015. Osin lisäykset ovat olleet mahdollisia hankerahoituk-silla. Varainhankintaa on vahvistettu myös uusilla työnteki-jöillä.

Henkilöstön kehittämisen ja johtamisen lähtökohtia ovat strategian lisäksi arvot – läsnäolo, suopeus ja uskallus – sekä työtehtävässä luotettavuus, ammattimaisuus ja asiakaslähtöisyys.

Henkilöstön kehittämisessä ja työhyvinvoinnin tukemi-sessa on tarkasteluvuonna panostettu työnohjauksen kehittämiseen ja sen eri muotojen tarjoamiseen. Tämä työ jatkuu edelleen. Myös esimiestyön kehittämistä on jatkettu. Henkilöstön yhteisillä koulutuspäivillä on otettu käyttöön aikaisempaa paremmin osallistava työskentelytapa.

Järjestö on Sosiaalialan työnantajat ry:n ja Sivistystyönanta-jat ry:n jäsen.

11


HENRIK WINBERG TUO HALLITUKSEEN KIINTEISTÖ-OSAAMISTA

11


Ku

va:

Jan

i Lau

kkan

en

Viime syksynä HelsinkiMission hallitukseen valittiin vuo-siksi 2016−2017 pitkän linjan kiinteistötalousmies Henrik Winberg, jonka erikoisalaa ovat kauppakeskukset. Winberg on toiminut Forumin ja Kampin kauppakeskusten toimitus-johtajana ja ollut mukana useissa eturivin hankkeissa, kuten Entressessä ja Kaaressa.

Hallituksella on järjestössä iso vastuu, sillä se vastaa peri-aatteessa kaikesta. Winberg arvostaa aktiivista hallitustyös-kentelyä.

− Suomessa näkyy vielä tsaarinaikainen hallinnon koodi, olemme usein liiankin varovaisia. Välillä voisi sanoa painok-kaasti, että minun mielestäni asia on näin.

Winbergin mukaan hallinnon jämäkkyys on erityisen tärkeää, kun organisaatiolla on pehmeät tavoitteet. Kansa-laisjärjestön varainhankinnan budjetointia on vaikea hallita, sillä tulorahoitus perustuu ihmisten hyvään tahtoon, joka voi ailahdella.

− Talouden hallinta vaatii raporttien tarkkaa lukemista ja hyvähermoisia päättäjiä. Pitää ymmärtää, mistä raha tulee ja minne se menee. Onneksi HelsinkiMission talous on kun-nossa, ja hallinnossa on kokenutta väkeä, Winberg sanoo.

Hän uskoo yksityishenkilöiltä saatavien lahjoitusten kasva-van, sillä keskimäärin väestön varallisuus kasvaa. Kilpailua-kin on, sillä lukuisat järjestöt keräävät varoja hyviin tarkoi-tuksiin, kuten katastrofiapuun. – Meidän apumme kohdistuu ilmiöihin, jotka ovat ulkonaisesti paljon arkisempia, kuten yksinäisyys.

Winberg oli nuorena opiskelijana monena vuonna kesätöis-sä Tammiharjun mielisairaalassa. Työ suljetulla osastolla ja sosiaalikuraattorina toivat erilaista elämänkokemusta kansantalouden ja historian opintojen rinnalle. – Se avasi silmiä, ja näin monenlaisia ihmiskohtaloita.

Henrik Winberg tuo hallitukseen myös vahvan kaksikieli-syyden ja ruotsinkielisen kansanosan tuntemuksen. Hän muistuttaa, että yksinhuoltajaäidin tai iäkkään leskirouvan avun tarve on yleensä ihan sama äidinkielestä riippumatta.

Winberg on toiminut myös Tammisaaren kaupunginjohta-jana, mikä on tuonut ylätason näkymän julkisen sektorin johtamiseen. Kunnan päätöksenteossa korostuvat säädösoi-keus ja pykälien noudattaminen.

– Mutta järjestö voi oikoa mutkia ja toimia tarvittaessa nopeasti. Ei keskitytä muotoseikkoihin, oikein tekemiseen, vaan tehdään oikeita asioita.

Anu Karttunen

12


Den svenska verksamheten vid HelsingforsMisison är upp-byggd kring vissa kärnvärderingar. För det första måste alla människor bli bemötta på sitt eget språk.

– Ensamhet lindras bäst med samvaro – inte med adminis-trativa åtgärder. Människor måste få bemötas på sitt eget hjärtespråk, som de får med våra volontärer, säger Hilkka Olkinuora.

För det andra vill man värna om den finlandssvenska kultu-ren med sina många traditioner, som inte kan ersättas med direkta överföringar från finskan.

– Den finlandssvenska kulturen bygger på tolerans, gemen-skap och väldigt fina traditioner. Jag är stolt och glad över HelsingforsMissions kulturella verksamhet med sång, musik och litteratur.

En av fördelarna med volontärarbete är att man får göra det man själv brinner för. I arbetslivet är det ofta tvärtom: arbetsgivaren söker en viss profil, där du ska försöka passa in.

– Varje människa som kommer in och vill vara med kommer med sin egen arbetsbeskrivning. Den gåva du har tas till vara.

Den principen har Olkinuora lånat från tiderna vid Mummon Kammari, som grundandes i Tammerfors i slutet av 1980- talet och blev föregångare till allt volontärarbete som görs inom dagens organisationer.

Olkinuora, som själv är prästvigd, var ombud i kyrkomötet förrförra perioden och har gjort mycket frivilligarbete också med anknytning till kyrkan. Det var den vägen hon fick upp ögonen för HelsingforsMission, där hon nu sitter i både delegationen och styrgruppen för svenska ärenden.

– Vi glömmer ofta att även förtroendeuppdrag är en form av volontärarbete där organisationer konkurrerar om folk. Man vill känna till ideologin bakom verksamheten, och man vill veta vem man jobbar med. Ingen vill väl jobba med tråkiga, besvärliga typer? Vid HelsingforsMission finns kloka, varma, praktiskt lagda människor som gör ett betydelsefullt arbete.

Olkinuora kom själv med på grund av att hon var nyfiken och ville lära sig nya saker.

– Det har länge varit tabu att säga att man själv vill få ut något av att vara volontär. Nu har det äntligen börjat bli legitimt att uttrycka sina egna motiv och förhoppningar.

HelsingforsMissions svenska verksamhet vilar stadigt på två ben: volontärverksamheten för seniorer och Krisjouren för unga. Enligt Olkinuora blir en av de största utmaningar-na i samhället framöver att riva muren mellan generationer-na.

– Det finns redan gemensamt boende för seniorer och stu-derande. Farfar i skolan är ett annat koncept som etablerats. Vi behöver fler liknande möjligheter där människor i alla åldrar kan umgås och ha utbyte av varandra.

På ett samhälleligt plan efterlyser Olkinuora en bredare dis-kussion kring ansvarsfrågan. I takt med att pengarna sinar och de sociala tjänsterna i samhället skärs ner, hamnar allt grövre problem på volontärernas bord.

– Vem tar ansvar för vad? Hur ska tjänstemannaansvaret synkroniseras med frivilligsektorn? Det behövs forskning kring och utveckling av ledarskapet inom volontärverksam-heten. Där går HelsingforsMission i täten.

Olkinuora understryker att vi måste ta hand om våra vo-lontärer och se till att de mår bra. Att vara volontär är tidvis tungt, och den bördan ska ingen behöva bära ensam. Det är viktigt att den som får ett uppdrag är uppdraget mogen.

– Vi vill erbjuda en ljusare framtid både för volontären och för den som får hjälp. Vi träffas inte för att älta, utan för att hoppas tillsammans.

Den allra största frågan inför framtiden är ändå den, som redan utgör ryggraden för HelsingforsMissions verksamhet, nämligen ensamheten.

I dagens samhälle ska man helst vara ung, framgångsrik och socialt begåvad. Ensamhet upplevs som skamligt. I värsta fall blir skammen så stark att den hindrar folk från att söka hjälp. Skammen leder också till att den som redan har fått hjälp kanske inte vill tala om det.

– Ensamheten finns överallt omkring oss, bland såväl gamla som unga. Den är svår att mäta trots att alla vet att den finns. Ensamheten är en dödlig epidemi.

HelsingforsMissions arbete har burit frukt: allt fler tar kontakt, både människor som känner sig ensamma och människor som vill erbjuda sin hjälp.

– HelsingforsMission är en modern organisation som fak-tiskt når ut till människor. Det värmer mitt hjärta att märka hur mycket välvilja det finns omkring oss. Vi finns här för att kanalisera den välviljan.

Anna Högström

Vår verksamhet handlar om hopp. Vi träffas inte för att älta, utan för att hoppas tillsammans. Det är unikt, säger Hilkka Olkinuora, ordförande för den svenska styrgruppen vid HelsingforsMission.

HOPPET FÖRENAR OSS

13


13


Ku

va: A

nn

a H

ög

strö

m

– Den finlandssvenska kulturen bygger på

tolerans, gemenskap och väldigt fina traditioner.

Jag är stolt och glad över HelsingforsMissions

kulturella verksamhet med sång, musik och

litteratur.

14


Tukihenkilö Kimmon Niemen, 42, löytyminen pelasti Paula Tolvasen, 77, elämän. – Naimisissa olevat eivät tiedä, millaista oikea yksinäisyys on. Kukaan ei käy. Iltaisin tuntuu joskus niin ahdistavalta, ettei jaksaisi elää, Paula kuvailee. Kimmon käyntejä hän odottaa joka viikko. – Hän on minun pelastajani. En olisi hengissä ilman häntä.

14


Ku

va: J

ani L

aukk

anen

15


Vapaaehtoistoiminnan kontaktimäärä oli vuonna 2015 yli 27 000, mikä on noin 4 000 kontaktia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa vapaaehtoistoiminnan toimintamuodoissa asiakas- ja kontaktimäärät kasvoivat edellisvuodesta.

Seniorien keikka-avussa 272 vapaaehtoista tekivät yli tuhat auttamiskeikkaa, ja yhä useampi seniori sai myös kauan kaipaamansa tukihenkilön. Albertin olohuoneessa seniori-ikäisiä vapaaehtoisia koulutettiin toimimaan lapsiperheiden parissa avoimessa olohuonetoiminnassa, jolloin sukupol-vien kohtaaminen tapahtui luontevasti. Ryhmätoiminnassa tarjottiin senioreille monipuolista yhteisöllisyyttä luovaa toimintaa eri puolilla kaupunkia.

Pelastakaa sukupolvi -hankkeen 2015 lopussa mentori-toiminta saatiin Raha-automaattiyhdistyksen toistaiseksi jatkuvan rahoituksen piiriin osana HelsinkiMission vapaa-ehtoistoiminnan yksikköä. Äiti- ja isämentoritoiminta laajeni Espooseen keväällä 2015.

Uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaeh-toistoimintaan 326 (vuonna 2014 koulutettiin 296 uutta vapaaehtoista). Vapaaehtoisia koulutettiin seniorityöhön, äiti- ja isämentoreiksi, nuorten tukihenkilöiksi sekä Albertin olohuoneen toimintaa ohjaamaan. Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2015 aikana 14 työntekijää.

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä Clara otettiin käyttöön 2015 syyskuun alusta koordinaattoreiden työkaluksi. Claran avulla apua tarvitsevat asiakkaat ja vapaaehtoiset on pys-tytty yhdistämään entistä kätevämmin ja nopeammin.

AAMUKORVAAamukorva-puhelin tukee seniori-ikäisten hyvinvointia tarjoamalla keskusteluapua aamun yksinäisinä tunteina. Aamukorva-puhelin päivystää koulutettujen vapaaehtois-ten voimin vuoden jokaisena aamuna kello 5-9, jolloin muut auttavat puhelimet eivät toimi.

Vuonna 2015 vapaaehtoiset vastasivat 4683 puheluun (2014 vastattiin 4803 puheluun).

Uusia päivystäjiä koulutettiin ennätykselliset 62 (vuonna 2014 koulutettiin 8 päivystäjää). Vuoden 2015 aikana Aa-mukorvassa toimi yhteensä 76 päivystäjää.

KEIKKA-APUKeikka-avussa vapaaehtoiset ovat auttaneet senioreja arjen askareissa sekä lähteneet seuraksi kävelyretkille tai tueksi lääkärikäynneille. Suomenkielisessä toiminnassa keikkoja tehtiin 1017 (950 vuonna 2014) ja ruotsinkielisessä toimin-nassa 404 (224 vuonna 2014). Yhteensä keikkoja tehtiin 1421.

Keikka-avussa oli mukana 272 vapaaehtoista ja apua saa-neita senioreja oli 423. Uusia keikka-auttajia koulutettiin suomenkieliseen toimintaan 104 ja ruotsinkieliseen 41.

TUKIHENKILÖTOIMINTA JA RYHMÄT Tukihenkilön vierailu saattaa olla seniorille merkkitapahtu-ma, joka tuo vaihtelua yksinäisiin päiviin. Seniorien tukihen-kilötoiminnassa oli 184 tukisuhdetta, joista ruotsinkielisiä 35. Tukihenkilökontaktien määrä vuonna 2015 oli noin 4600 (4000 vuonna 2014).

Ryhmätoiminnan tavoitteena on ollut tarjota senioreille virkistävää ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 va-paaehtoiset ohjasivat 42:ta senioriryhmää, jotka toimivat HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanei-den palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Ryhmistä neljä toimi ruotsin kielellä.

Vapaaehtoistoiminta on HelsinkiMission toiminnan keskiössä. Vuonna 2015 koulutettuja vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa ennätysmäärä, 871 henkilöä.

VAPAAEHTOISTOIMINTA

TOIMINNASSA MUKANA OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄ

2013 2014 2015

600

700

871900

800

700

600

500

400

300

200

100

0

16


16

HELSINKIMISSIO – VUOSIKERTOMUS 2015K

uva

: Ja

ni L

aukk

anen Pari vuotta sitten kolmekymppinen neljän

lapsen isä Erkka Laakso kaipasi keskustelu-kumppania, jonka kanssa voisi jakaa arjen paineita. HelsinkiMission kautta löytyi vertaistueksi vapaaehtoinen isämentori ja perheenisä Karlos Kotkas.

17


ÄITI- JA ISÄMENTORITOIMINNALLE JATKUVA RAHOITUS

Pelastakaa sukupolvi, HelsinkiMission lapsiperhetyön vapaaehtois-toiminnan kehittämishanke, käynnistettiin syksyllä 2012. Sen tavoitteena oli lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäiseminen vapaaehtoisten äiti- ja isämentoreiden avulla.

Pelastakaa sukupolvi -hanke oli kumppanuushanke, jossa HelsinkiMissio toimi Pienperheyhdistyksen ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Lisäksi HelsinkiMissio teki tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa: neuvolat ja perheiden varhainen tuki ohjasivat asiakasperheitään mentoriavun piiriin.

Hankkeen toimintamuodot olivat HelsinkiMission äiti- ja isämentoritoiminta yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa, Pienperheyhdistyksen mieskaveri- ja mummilatoiminta, Helsingin Diakonissalai-toksen vapaaehtoistoiminta lasten ja perheiden parissa, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilö-, tukiper-he- ja lomaperhetoimintaa.

Hankkeessa vapaaehtoiset pystyivät hakeutumaan moni-puolisiin vapaaehtoistehtäviin lasten ja perheiden tueksi HelsinkiMission ja kumppanien toiminnassa. Vapaaehtoiset toimivat tavallisen ihmisen taidoin, mutta saivat tehtävään-sä koulutuksen, tukea ja virkistystä.

Nelivuotinen hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, jolloin Raha-automaattiyhdistys myönsi mentoritoiminnalle jatkuvan rahoituksen. HelsinkiMission yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa jatkuu, ja mentoritoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vuonna 2015 mentoritoiminta käynnistettiin myös Espoossa, jossa yhteistyötä tehdään Espoon kaupun-gin kanssa.

137 PERHETTÄ SAI MENTORIN Koko hankkeen aikana infokoulutuksiin osallistui 300 va-paaehtoistoiminnasta kiinnostunutta. Heistä 148 koulut-tautui äiti- tai isämentoriksi ja 134 kumppanijärjestöjen tai Helsingin kaupungin vapaaehtoiseksi. Vuosina 2012–2015 mentorin on saanut 137 perhettä.

Loppuvuodesta 2015 äiti- ja isämentoritoimintaan vapaa-ehtoiseksi hakeutuminen muuttui siten, että hakemuksia

otettiin ainoastaan suoraan mentoritoimintaan. Aikaisempi-en vuosien käytäntö, jossa HelsinkiMissio otti vastaan myös yhteistyökumppaneiden vapaaehtoishakemukset, lopetet-tiin sillä hanke oli päättymässä ja painopistettä siirrettiin oman toiminnan kehittämiseen. Yhteistyö kumppanien kanssa jatkuu, mutta aiempaa väljempänä (esim. yhteiset koulutus- ja virkistystilaisuudet vapaaehtoisille ja perheille).

Vuoden 2015 aikana uusia mentorisuhteita aloitettiin 74. Vapaaehtoisia mentoreita koulutettiin vuonna 2015 neljä kertaa. Koulutuksista kolme järjestettiin Helsingissä ja yksi Espoossa. Mentoreita koulutettiin Espooseen 21 ja Helsinkiin 47 henkilöä.

MENTORITOIMINNALLA MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIAPelastakaa sukupolvi -hanke huipentui syksyllä 2015 päätösseminaariin, jossa julkaistiin tutkimusraportti äiti- ja isämentoritoiminnasta ja sen vaikutuksista. Raportista sel-viää, että mentoriapua saaneet perheet ovat kokeneet avun merkitykselliseksi. Mentorit sekä varhaiset tuen työntekijät arvioivat toiminnan vaikuttavuutta samansuuntaisesti.

Vanhempien mukaan yksinäisyyden tunne oli vähentynyt ja jaksaminen parantunut. Kun apua oli saatu ajoissa, arjen haasteet eivät olleet kasvaneet ongelmiksi.

Mentorit kokivat toiminnan antoisaksi. Heidän mukaansa se antoi enemmän kuin he olivat odottaneet. Tärkeyden kokemus vaikutti mentoreiden mukaan positiivisesti omaan kokemukseen itsestä.

Helsingin kaupungin varhaisen tuen työntekijät kokivat, että mentoritoiminta on tullut tarpeeseen ja sen toivottiin jatkuvan. Heidän mukaansa mentoritoiminta on erilaista ja uutta järjestöjen tarjoamien palvelujen kentällä.

18


Kaikki alkoi neljästä ruuvista. Ne piti muuton jälkeen ruu-vata uuden kodin seinään, jotta kirjahylly pysyy paikallaan hiukan kiikkerällä lattialla. Salme Olmala, 82, muistutti vuokratalon huoltomiestä asian hoitamisesta muutaman päivän välein.

Lopulta alkoi kiukuttaa. Tavaroita piti päiväksi siirtää vuoteelle, jotta 29 neliön asunnossa mahtui liikkumaan. Ja illalla sama show uudestaan, tavarapino yöksi lattialle. Vasta viiden viikon kuluttua ruuvit löysivät paikoilleen.

– Silloin päätin, että kun näin pitkään kestää, en enää pyydä omasta talosta apua.

Kodin sisustaminen jatkui. Seuraavassa vaiheessa Olmalalla oli uusi apu puikoissa.

– Hän oli Hasse, nuori mies, joka on tässä lähellä päivätyös-sä. Hän tuli sähköporan kanssa laittamaan taulut ja ryijyt seinille ja kuultokudokset ikkunaan. Siinä meni kaksi iltaa, sitten juotiin kahvit ja seurusteltiin tovi. Minulle jäi tunne, että hän jutteli mielellään kanssani.

Hassen ja Salme Olmalan tiet kohtasivat HelsinkiMission välityksellä.

– Nuori feissari kertoi Narinkkatorilla järjestöstä, jolloin kuulin mitä kaikkea siellä tehdään. Jonkin ajan kuluttua tarvitsin keikka-apua. Kun ei ollut ketään muutakaan, oli helppo soittaa HelsinkiMissioon ja asiat tulivat sutjakasti hoidettua.

Seuraavaksi hän joutui pyytämään HelsinkiMissiosta tukea kauppa- ja apteekkireissuille.

– Olin varvasleikkauksessa, minä jälkeen jopa roskapussin vienti oli hankalaa, koska kuljin viikkoja kainalosauvoilla. Kaikki kantaminen Kampin keskuksesta kotiin olisi ollut mahdotonta ilman toisen ihmisen apukäsiä.

FARMASEUTIN SILMÄT JA SIROT SÄÄRETLeivonmäeltä lähtenyt Salme Lappalainen kouluttautui farmaseutiksi. Työ vei ympäri maata. Pisin työrupeama, 26 vuotta, tuli tehtyä Orimattilassa.

Työhaastattelussa Keuruulla hän ajatteli apteekin proviiso-rista, että onpa virallisen näköinen mies.

Sittemmin virallisen näköisestä Carl Johan Wikströmistä ja Salme Lappalaisesta tuli aviopari. – Mieheni paljasti, että hän näki työhaastattelussa minusta vain siniset silmät ja sirot sääret.

Yhtä ehdittiin pitää vain kolme vuotta. Puoliso kuoli sydän-veritulppaan täytettyään juuri 50 vuotta.

– Jäin leskeksi 29-vuotiaana parivuotisen tytön kanssa.

Nyt Susanna-tytär puolisoineen asuu Teuvalla.

– Tytär oli koulukiusattu, ajoittain hyvin sulkeutunut ja it-setuhoinen. Parisuhde muutti tilanteen. Hän elää elämänsä onnellisinta aikaa.

Salme Wikström viihtyi pitkään leskenä kunnes vastaan tuli toimittaja Reino Olmala. Se oli menoa ja hän avioitui uudelleen.

Viidentoista aviovuoden jälkeen mies menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään. Pian sen jälkeen Salme Olmala muutti viideksi vuodeksi Hollantiin.

KUKA LÄHTISI TEATTERIIN?Luovan kirjoittamisen kurssit ovat tältä lukukaudelta päättyneet Toimelan kansalaisopistossa. Joitakin pausseja lukuun ottamatta kurssi on ollut Olmalan viikko-ohjelmassa monia vuosia.

Kolme matkalaukkua komeilee lähtövalmiina Olmalan olohuoneen kaappien vierellä. Seinillä on matkamuistoja Egyptistä, Nepalista ja Japanista. Tuoreessa muistissa on omatoimimatka Etelä-Koreaan.

– Sen ostin Stockmannin Hulluilta päiviltä. Matkoilla koen eläväni täysillä, ihan sataprosenttisesti.

Nyt mieltä polttelee jo Karibian risteily, mutta matkakump-pani puuttuu.

– Lähtisitkö mukaan, hän kysyy.

Sitä ennen hän jännittää, tuleeko kutsu haastatteluun ja sitä tietä keikkatöihin Heurekaan. Tiedekeskus hakee yli 70-vuotiaita määräaikaiseen työsuhteeseen, esittelemään talon näyttelyjä.

Yksinään asuvan pitää koko ajan muistuttaa itseään siitä, että terveydestä on huolehdittava.

– Käyn ohjatussa liikunnassa viikoittain. Leikattuja varpaita pitää voimisteluttaa ahkerasti venyttelemällä.

Olmala toteaa, että iäkkäältä yksin jääneeltä puuttuvat su-vun rippi-, ylioppilas- ja muut perhejuhlat. Niitä hän kaipaa

– Olen ajatellut seuraavaksi etsiä kaveria kulttuuririentoihin. Toivon, että sellainen löytyy taas HelsinkiMission avulla.

Lea Taivalsaari

– HelsinkiMissio on minulle kuin omainen. Näin kuvaa senioreille tarkoitettua keikka-apua saanut Salme Olmala.

KUN EI OLE KETÄÄN AUTTAJAA

19


APUA ARKEEN

HelsinkiMission keikka-apu tarjoaa lyhytkestoista apua arjen haasteissa ja pulmatilanteissa pääkaupunkiseudulla asuville yli 60-vuotiaille. Keikka-auttaja voi lähteä myös saattajaksi esim. lääkäriin tai seuraksi teatteriin. Keikka-apua voi pyytää puhelimitse tai sähköpostitse: Puh. 044 054 6236 tai [email protected]

Ku

va J

ani L

aukk

anen

19


Salme Olmala on saanut HelsinkiMissiosta keikka-apua ja juttuseuraa.

mailto:[email protected]

20


Albertin olohuoneen kohderyhmää ovat pääkaupunkiseu-dun seniorit ja lapsiperheet, erityisesti pienten lasten kans-sa kotona olevat vanhemmat lapsineen. Kohderyhmää ovat myös HelsinkiMission vapaaehtoiset ja Albertin olohuoneen omat vapaaehtoiset.

Viime vuoden tavoitteena oli avoimen toiminnan asiakas-kunnan laajentaminen ja kävijämäärän kasvattaminen. Lisäksi haluttiin kehittää toimintamuotoja, tarjota lisää mahdollisuuksia sukupolvien kohtaamiselle sekä lisätä oppilaitosyhteistyötä. Kaikki tavoitteet saavutettiin.

Vuonna 2015 asiakkaille järjestettiin avointa toimintaa neljänä päivänä viikossa sekä lisäksi tapahtumia ja ryhmä-toimintaa. Tapahtumissa sukupolvien kohtaaminen toteutui parhaiten, sillä niihin osallistui runsaasti sekä senioreja että lapsiperheitä. Asiakkailta saadun palautteen mukaan olo-huoneen toimintaa pidetään erittäin tarpeellista. Toiminnas-sa mukana olleet vapaaehtoiset ovat saaneet paljon kiitosta asiakkailta.

Toimintaan osallistui kaikkiaan 1341 asiakasta vuoden 2015 aikana. Kokonaiskontaktimäärä toimintavuonna (avoin toi-minta ja ryhmät) oli 5063 (vuonna 2014 asiakaskontakteja oli 4256). Ryhmiä toimi kaikkiaan 26 (vuonna 2014 ryhmiä toimi 17). Aktiivisia vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 53. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 35.

Avointa toimintaa ja ryhmiä ohjasivat pääosin vapaaehtoi-set ja opiskelijat, mutta myös HelsinkiMission työntekijät. Ryhmien toiminta on suunniteltu niin, että niiden jälkeen on luontevaa siirtyä olohuoneeseen kahvittelemaan ja tutustu-maan muihin osallistujiin.

Sekä seniorit että lapsiperheet ovat olleet tyytyväisiä Albertin olohuoneen toimintaan. Eräs pienten lasten äiti kiteytti sähköpostiviestissään monen asiakkaan suullisen palautteen joulukuussa 2015:

Kiitokset aivan käsittämättömän upeille vapaaehtoisille ja teille kaikille, jotka olitte suureksi avuksi ja iloksi meidän per-heelle taas tänäkin vuonna. Olette pelastaneet monta päivää vain sillä, että teidän kynnys on niin matala että olkkariin on helppo tulla kahden pienenkin kanssa. Teette arvokasta työtä suurella sydämellä, ja se kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuu-teen näiden Olkkarissa kasvaneiden lasten mukana.

Albertin olohuone -hanke on HelsinkiMission lapsiperhetyön ja seniorityön yhteishanke. Sen tavoitteena on luoda sukupolvet yhdistävää ja yhteisöllistä toimintaa lapsiperheille ja senioreille yksinäisyyden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTANuorten tukihenkilötoiminta ehkäisee nuorten syrjäyty-mistä ja edistää heidän hyvinvointiaan aikuisten vapaa-ehtoisten tuen avulla. Tukihenkilön antama tuki on tärkeä voimavara nuorelle, jolta puuttuu turvallinen aikuinen omasta lähipiiristään.

Monelle nuorelle tukihenkilö on merkinnyt yksinäisyyden loppua. Usein käy myös niin, että tukisuhteen loppupuo-lella nuoren elämään on tullut muitakin merkityksellisiä ihmissuhteita, jotka kantavat tukisuhteen jälkeen. Monilla tukipareilla ystävyys säilyy vielä tukisuhteen päätyttyä.

Vuonna 2015 Helsingin Seta ry välitti tiedon, että sa-teenkaarinuoret kokevat yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Keväällä 2015 HelsinkiMissio reagoi tähän rekrytoimalla ja kouluttamalla tukihenkilöitä sateenkaarinuorten tueksi. Tuettavien nuorten joukossa on myös maahanmuuttajia, ja koulutuksissa on otettu huomioon monikulttuurisuus.

Vuonna 2015 tukihenkilöitä oli noin 100, joista noin 65:llä oli oma tuettava nuori. Tukihenkilöiden hyvinvoinnista huo-lehdittiin tarjoamalla jokaiselle mahdollisuus ryhmätyönoh-jaukseen kahdeksan kertaa vuodessa. Nuorille ja tukihenki-löille järjestettiin kesällä yhteinen kaupunkisuunnistus, joka sai hyvää palautetta.

ALBERTIN OLOHUONE

2013 2014 2015

1080

4256

50635000

4000

3000

2000

1000

0

ALBERTIN OLOHUONEEN ASIAKASKONTAKTIEN MÄÄRÄ

21


Albertin olohuoneen syysretkellä vapaaehtoinen emäntä Irma Reijonen on saanut syliinsä pikkuisen Islan, joka osallistui retkelle äitinsä kanssa.

21


22


Via oss kan en senior få en egen, långvarig stödperson eller kortvarigare engångshjälp i vardagen, till exempel i form av promenadsällskap eller följe till läkaren. Vi erbjuder också seniorerna möjligheten att knyta kontakter med andra äldre via kulturella evenemang och olika nätverksträffar. Det kos-tar ingenting för seniorerna att delta i verksamheten.

VÄXANDE VERKSAMHET HelsingforsMissions svenskspråkiga senior- och volontär-verksamhet startade hösten 2011. Sedan dess har verksam-heten vuxit med fart. Just nu arbetar två anställda på heltid för att främja seniorernas välmående och livsglädje. Arbetet görs med hjälp av 130 volontärer som ger sin tid för att er-bjuda trygg närvaro, samtal och vardagshjälp för ensamma seniorer i Helsingfors.

HelsingforsMission samarbetar aktivt med andra finlands-svenska organisationer och institutioner via nätverket Frivilligt på svenska. Vi har också grundat ett nätverk där olika organisationer arbetar tillsammans för att bättre nå de äldre som är ensamma hemma. Nätverket ordnar träffar i oli-ka stadsdelar och består av fyra arbetsgrupper: SenioRöst, SeniorNord, SeniorSyd och SeniorVäst.

MUSIKENS GLÄDJANDE EFFEKTMusik är bra för hälsan. Att sjunga tillsammans, lyssna på musik och känna gemenskap har en glädjande och terapeu-tisk effekt. Ny forskning visar också att musik kan hjälpa att förebygga minnessjukdomar.

HelsingforsMission ordnar olika sorters musikstunder för svenskspråkiga äldre, bland annat ”Allsång på Albertsga-tan”, där seniorerna sjunger bekanta sånger tillsammans med professionella musiker. Den hjärtliga och varma stäm-ningen har gjort Allsången till ett mycket populärt evene-mang som brukar samla 30-40 seniorer varje vecka.

HelsingforsMissions seniorverksamhet finns till för att motarbeta ensamhet och isolering bland seniorerna.

TILLSAMMANS ÄR VI MINDRE ENSAMMA

”Musik till kvällskaffet” med Ann-Kristin Schevelew är en annan satsning som varit omtyckt bland seniorerna. Vi bjuder på trevligt umgänge ackompanjerat av klassisk musik och gott kaffe. HelsingforsMission besöker också svensk-språkiga seniorer på olika vårdhem i Helsingfors och för musikens glädje till dem som inte själva orkar komma till sångstunderna.

ALLT FLER FÅTT STÖDPERSON OCH ENGÅNGSHJÄLPFör att nå både seniorer och potentiella volontärer i olika delar av huvudstadsregionen behövs konsekvent synlig-het i medierna och på nätet. För att nå ensamma seniorer skickade vi ut ett direktbrev till seniorer i åldern 70-85 år i Helsingfors. Brevet resulterade i att många nya seniorer tog kontakt. Av dem fick 9 nya seniorer en egen stödperson, vilket innebär att sammanlagt 35 seniorer nu regelbundet träffar en stödperson.

Engångshjälpen i vardagen växte ännu mer. I fjol fick 75 seniorer engångshjälp sammanlagt 349 gånger.

2013 2014 2015

117

224

349400

300

200

100

0

ENGÅNGSHJÄLP, KONTAKTER

23


Musikstunderna Allsång på Albertsgatan, som startade år 2012 och ordnas varje torsdag, blir allt populärare. År 2015 hade Allsången över 1300 besök, vilket är en ökning på 27 % från året innan (1052 besök år 2014).

23


24


Vuonna 2015 entistäkin useampi seniori ja nuori sai HelsinkiMissiolta ammatillista keskustelu- ja kriisiapua. Toimintamuotoina olivat yksilö- ja ryhmätapaamiset. Uutena toimintamuotona aloitettiin ammattilaisten ohjaamat pari-suhde- ja keskusteluryhmät senioreille.

Senioripysäkin toiminnan ytimessä ovat ryhmät, mutta se tarjoaa tarvittaessa myös yksilöllistä apua. HelsinkiMission Senioripysäkki toimi Helsingissä ja valtakunnallisia Seniori-pysäkki-ryhmiä toimi yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. Senioripysäkin ryhmien ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuodesta.

Nuoret saivat välitöntä apua Nuorten kriisipisteen ja Kris-jouren för ungan vastaanotto-, puhelin- ja chat-päivystyk-sestä. Apu oli lyhytkestoista terapeuttista keskusteluapua, jonka työmuotoina olivat yksilö-, pari- perhe- ja ryhmäta-paamiset. Keskeinen toimintamuoto oli myös oppilaitosyh-teistyö.

SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki vähentää ja ehkäisee tehokkaasti yli 60- vuotiaiden yksinäisyyttä ja siitä aiheutuvia psykososiaalisia ongelmia. Samalla se vähentää toimintaan osallistuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä ehkäisee muisti-sairauksien syntyä ja laitoshoidon tarvetta.

Senioripysäkin työmenetelminä ovat ammattityön ohjaamat keskusteluryhmät sekä vapaaehtoisten tuottama ryhmä- ja tukihenkilötoiminta. HelsinkiMission luoma Senioripysäkki-ryhmämalli on ainutlaatuinen Suomessa.

Senioripysäkin asiakkaat kärsivät yksinäisyyden lisäksi usein jonkin asteisesta masennuksesta ja ahdistuksesta. Asiakkaat ovat keskimäärin 60–70-vuotiaita.

Senioripysäkki-ryhmä kokoontuu kerran viikossa puolen-toista tunnin ajan. HelsinkiMission toteuttamien ryhmien pituus on noin vuosi ja valtakunnallisten ryhmien kesto noin neljä kuukautta (15 kokoontumiskertaa). Senioripysäkin palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

SENIORIPYSÄKKI-OHJAAJIEN KOULUTUSHelsinkiMissio kouluttaa Senioripysäkki-ohjaajia Helsin-gissä ja valtakunnallisesti. Helsingissä valmistui 11 uutta Senioripysäkki-ohjaajaa vuonna 2015. Ohjaajakoulutusta

järjestettiin lisäksi Jyväskylässä, Kuopiossa ja Kouvolassa. Puolentoistavuoden pituisen ohjaajakoulutuksen aloitti tai sitä jatkoi 57 henkilöä, jotka kävivät koulutuksissa 605 kertaa.

Valtakunnallisten Senioripysäkki-ryhmänohjaajien työnoh-jausta oli 48 kertaa kahdeksalla paikkakunnalla. Käyntejä oli yli 300, ja niihin osallistui 65 eri henkilöä.

HELSINGIN SENIORIPYSÄKKIHelsingissä Senioripysäkin toiminnasta vastaavat ryhmän-ohjaajat, ja ryhmät ovat luonteeltaan terapeuttisia keskuste-luryhmiä. Vuonna 2015 Helsingin Senioripysäkiltä sai apua 269 henkilöä (tavoitteena oli 250 asiakasta). Ryhmäkäyntejä oli 4050, mikä ylitti reiluisti tavoitteen (3750). Ryhmiä ko-koontui 10. Yksilökäyntejä oli 670 ja niiden avulla varmista-maan, että asiakkaat ohjautuvat heidän kannaltaan oikeisiin ryhmiin.

Helsingin Senioripysäkillä työskenteli vuonna 2015 neljä ryhmänohjaajaa sekä keskustelu- ja kriisiavun päällikkö, jonka toimenkuva jakautui puoliksi Senioripysäkin ja Nuor-ten kriisipisteiden kesken.

SENIORIPYSÄKKI VALTAKUNNALLISESTISenioripysäkin toiminta on laajentunut alun perin Hel-singissä tapahtuvasta ja HelsinkiMission toteuttamasta toiminnasta valtakunnalliseksi toiminnaksi. Ensimmäinen Senioripysäkki-ryhmä käynnistyi Helsingissä vuonna 2001 ja vuonna 2006 aloitettiin RAY:n tuella Senioripysäkin valta-kunnallistamishanke.

Tähän mennessä on koulutettu jo lähes 120 ohjaajaa, jotka ohjaavat Senioripysäkki-ryhmiä omilla paikkakunnillaan. Vuonna 2015 aktiivista Senioripysäkki-toimintaa oli yli 20 paikkakunnalla, joilla toimi yli 100 ryhmää. Valtakunnalli-sissa Senioripysäkki-ryhmissä oli noin 600 asiakasta ja noin 10 000 asiakaskontaktia.

Valtakunnallisten Senioripysäkki-ryhmien ohjaajat ovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet Senioripysäkki-ohjaajakoulutuksen. Ryhmät ovat luonteeltaan keskusteluryhmiä.

HelsinkiMission Keskustelu- ja kriisiapuun kuuluu kolme matalan kynnyksen toimintamuotoa: Senioripysäkki, Nuorten kriisipiste ja Krisjouren för unga.

KESKUSTELU- JA KRIISIAPU

25


TAAS ON VIRTAA AKUSSA– Tämä on yksi uusi polku tallattavaksi. Olen siitä aivan innoissani, sanoo laajasalolainen Matti Rikman.

Hän on juuri saanut kutsun ohjaajakoulutukseen, jossa leivotaan kokemustoimijoita eli vertaistukihenkilöitä diabe-teksen kanssa eläville sekä sydän- ja kilpirauhassairauksista kärsiville.

Vapaaehtoistyö on pankista eläköityneelle kouluttajalle tuttua jo ennestään. Kesällä 2015 hän hakeutui lehtijutun perusteella Helsingin seurakuntayhtymän velkaneuvoja-koulutukseen.

– Uusi haaste jännitti. Kunnes huomasin ajattelevani, että jos minulla on osaamista, niin miksen jakaisi sitä eteenpäin.

Tämän vuoden alusta hän ryhtyi kirjoittamaan kirjaa lap-suudestaan yhdessä lapsuudenystävänsä Raimon kanssa. Fyysistä kuntoaan hän ylläpitää käymällä kuntosalilla.

– Asun yksin, mutten ole yksinäinen. Tällä hetkellä vapaaeh-toistyö ja harrastukset yhdistyvät hyvin.

Kolme vuotta sitten Matti Rikmanin elämä oli toisella mallil-la. Hän oli silloin ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 10 vuotta.

– Virta oli vähissä. Mikään ei tahtonut kiinnostaa. Oli katke-ruutta ja kyynisyyttä. Halusin erakoitua, mikä vaikutti myös suhteeseeni neljään lapseeni.

Alavireisyys ei ollut ihme, sillä elämänkumppaneiksi oli hiipinyt monta vaivaa, kilpirauhassairaus, sydänvaivoja ja diabetes. Rikman tarvitsee rollaattoria kotiloissaan ja lähti-essään kaupungille.

Onnekseen hän sai otettua yhteyttä seurakuntaan ja pääsi määräaikaiseen keskusteluryhmään. Voimattomuus kuiten-kin jatkui. Hän soitti vielä ryhmän vetäjälle ja kysyi apua.

– Yksi vaihtoehto oli terveyskeskus, mutta tiedettiin pitkät jonot. Sitten tuli esiin HelsinkiMission tarjoama toiminta ikääntyville ihmisille.

Kotitietokoneen äärellä Rikman avasi HelsinkiMission sivut ja kelasi avun palettia. Pian hän jo istui Senioripysäkin työntekijän Sari Eskelinin juttusilla. Ensin puhuttiin kahden kesken, minkä jälkeen hän pääsi 10 hengen keskusteluryh-mään.

– Siellä huomasin, etten ole ainoa, jolla virta on vähissä. Alussa olimme vähän arkoja, mutta mitä pidemmälle kurssi eteni, sen rohkeammin ilmaisimme itseämme. Jokainenhan rakastaa omaa ääntään, Rikman naurahtaa.

Teemat liikkuivat luottamuksesta, mustasukkaisuuteen ja aikuisten lasten huomioimiseen.

– Puhumisen vaikutus oli ihmeellistä, sillä akut alkoivat lataantua. Löydöistä yksi oli se, miten tärkeää on suhde omaan itseen.

Senioripysäkille kokoonnuttiin 30 kertaa. Sen jälkeen ryh-mä on jatkanut tapaamisia omin neuvoin.

Nyt Rikman vie kilvan viestiä HelsinkiMissiosta muillekin. Yhdistyksen lehden hän panee mukaan joulupaketteihin.

Lea Taivalsaari Ku

va J

ani L

aukk

anen

25


26


ASIAKASLÄHTÖINEN ARVIOINTIMENETELMÄ TEHOSTAA NUORTEN KRIISITYÖTÄNuorten kriisipisteen työntekijät kävivät 2013 opinto-matkalla Kööpenhaminassa tutustumassa uusiin tapoihin auttaa nuoria. Tanskalaisilla kollegoilla oli käytössä asi-akkaiden hyvinvointia mittaava FIT-arviointimenetelmä, ja hyvien kokemusten perusteella se haluttiin käyttöön myös Kriisipisteen ja Krisjouren för ungan asiakastyöhön.

– FIT-menetelmä otettiin meillä käyttöön vuoden 2015 alussa, kriisityöntekijä, tiimivastaava Heidi Rouhiainen kertoo. – Menetelmässä nuorelta kysytään joka käynnil-lä, vastasiko tarjoamamme apu hänen toiveitaan. Näin pystymme tarjoamaan kullekin asiakkaalle laadukasta, juuri hänelle sopivaa keskusteluapua. Pääsemme myös käsiksi tehottomiin hoitoihin ja voimme ehkäistä hoidon keskeytyksiä.

Rouhiaisen mukaan apua tarvitsevien nuorten toiveet ovat yksilöllisiä ja ne pitää selvittää.

– Joku toivoo kriisityöntekijältä kuuntelua, joku taas tie-toa ja neuvoja, eikä toiveita voi tietää, ellei niitä kysytä.

FIT-lyhenne tulee sanoista Feedback Informed Treatment. Menetelmä on yksinkertainen ja tehokas. Kun nuori tulee kriisityöntekijän luokse sovittuun tapaamiseen, hän arvioi käynnin alussa hyvinvointiaan lomakkeessa olevalla neljällä elämän alueella (henkilökohtainen hyvinvointi, ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot ja elämäntilanne). Tapaamisen lopuksi nuori arvioi keskustelun ja yhteistyön laatua samaan tapaan arviointilomakkeella. Tutkimusten mukaan hyvä yhteistyösuhde vaikuttaa eniten siihen, että hoito onnistuu.

– Vastaukset pisteytetään, ja pisteet taulukoidaan jokai-sesta istunnosta. Hoidon edetessä muutokset asiakkaan hyvinvoinnissa ja yhteistyössä työntekijän kanssa piirty-vät visuaaliseksi käyräksi, Rouhiainen kuvailee.

Käyrä kertoo edistyykö nuoren hyvinvointi, pysyykö se paikallaan vai huononeeko vointi. Asiakaslähtöisen arvioinnin ansiosta työntekijät ovat pystyneet säätämään työskentelyään paremmin asiakkaan toiveiden mukaisesti. Se on nostanut kriisihoidon laatua.

– Nuorten kriisipisteen FIT-pilottivuoden 2015 tuloksena voidaan todeta, että Kriisihoidossa olevista nuorista 66,5 prosenttia voi paremmin kriisihoidon jälkeen. Mielestäni voimme olla tyytyväisiä tähän tulokseen, Rouhiainen iloitsee.

Jaana Kiuru


26

Ku

va: E

sko

Jäm

sä

27


Kriisipisteen apu on lyhytkestoista terapeuttista keskustelu-apua. Apu on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, työmuotoina ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmätapaamiset. Nuori voi tulla Kriisipisteelle ilman ajanvarausta ja ilman diagnoosia tai lähetettä. Halutessaan Kriisipisteellä voi asioida anonyymisti. Kaikki palvelut ovat nuorelle maksuttomia.

Nuorten kriisipisteen asiakkaaksi tullaan päivystyksen kautta. Päivystys laajeni viisipäiväiseksi entisestä neljästä päivästä. Päivystys palveli tiistaista torstaihin klo 9–12, jolloin nuori saattoi soittaa tai tulla käymään ilman ajanvarausta. Puhelin-päivystys palveli lisäksi maanantaisin klo 9–11 ja chat-päivys-tys perjantaisin klo 9–11.

Nuorten kriisipiste sijaitsee Helsingissä, mutta palvelee ilman paikkakuntarajoja chatin välityksellä ja puhelimitse. Suurin osa yhteydenotoista on tullut pääkaupunkiseudulta, mutta yhteydenottoja on tullut myös muilta paikkakunnilta ja ulko-mailla asuvilta suomalaisopiskelijoilta.

Päivystystoiminnan lisäksi Nuorten kriisipiste tarjosi lyhyt-kestoista keskustelu- ja kriisiapua varatuilla käynneillä. Yksi-lötapaamisissa asiakkaille on riittänyt pääsääntöisesti viiden tapaamiskerran jakso. Päivystyksen ja varattujen käyntien lisäksi Nuorten kriisipisteen toimintamuotoja olivat erilaiset ryhmät sekä aktiivinen oppilaitosyhteistyö.

Vuonna 2015 Kriisipisteen asiakkaiden ja asiakaskäyntien määrät kasvoivat merkittävästi.

Vuoden aikana Nuorten kriisipisteelle varattiin tapaamisaika 747 nuorelle, jotka kävivät yhteensä 3117 kertaa vastaanotol-la. (Vuonna 2014 aika varattiin 360 nuorelle, jotka kävivät vastaanotolla 1852 kertaa.) Oppilaitosyhteistyön, erilaisten nuorille suunnattujen työpajojen, luentojen ja tapahtumien yhteydessä tavoitettiin noin tuhat nuorta.

Nuorten kriisipisteen asiakkaista oli naisia 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia. Suurin osa yhteyttä ottaneista oli opiskelijoita tai koululaisia, työssäkäyviä nuoria oli alle 30 prosenttia. Asiakkaiden keski-ikä oli 20 vuotta. Suurin ikäryh-mä oli 18–23-vuotiaat.

Toimintaa tehostettiin ottamalla käyttöön Yhdysvalloissa kehitetty asiakaslähtöinen arviointimenetelmä. Menetelmän avulla voidaan mitata asiakkaalle annettavan avun sopivuutta ja tuloksellisuutta. Arviointimenetelmän ansiosta on pystytty selvittämään, onko kriisityöntekijän antama apu ollut nuo-relle sopivaa. Jos näin ei ole ollut, nuori on ohjattu muiden palvelujen piiriin, muun muassa psykiatrian poliklinikalle, terveyskeskukseen ja YTHS:lle.

Kriisipisteen antaman avun tehosta kertoo se, että yli 60 prosenttia asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa viiden keskus-telutapaamisen jälkeen.

Nuorten kriisipiste tarjoaa helposti saatavaa, maksutonta ammattiapua 12–29-vuotiaille nuorille ja aikuisille, heidän perheilleen sekä nuorille pariskunnille. Asiakastyön tavoitteena on ylläpitää nuorten toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä nuorten itsemurhia.

NUORTEN KRIISIPISTE

LYHYTKESTOISTA KESKUSTELUPUA SAANEIDEN NUORTEN MÄÄRÄ

2013 2014 2015

382360

747

700

600

500

400

300

200

100

0

28


Målsättningen med verksamheten är att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och förebygga ensamhet. Verksamhetens fokus är klientarbete, gruppverksamhet, skolsamarbete, nätverkssamarbete samt information och marknadsföring, med förebyggande arbete som nyckelord inom respektive delområde.

Klientarbetet består i huvudsak av telefon-, besöks- och e-postjour samt reserverade individuella och parbesök. Vid behov kan också besök för familjer ordnas. Orsakerna till att människor kontaktar Krisjouren för unga har i huvudsak va-rit psykiskt illamående i olika former samt sociala svårighe-ter. Av dem som lidit av psykiskt illamående har majoriteten sagt sig uppleva ångest. Ångesten är ofta svår att definiera av den hjälpsökande själv. Vi har också allt oftare blivit kon-taktade av personer som känner sig deprimerade.

I fråga om sociala svårigheter har de flesta kontakttagning-arna kommit att handla om unga personer som upplever det som svårt att ta och få kontakt med andra människor. Många söker sig också till Krisjouren för unga då de upplever att det är utmanande att hitta sin egen väg i livet. Det kon-kurrensutsatta samhället, och de värderingar som följer därmed, gör att många som söker sig till oss är rädda för att inte räcka till, eller till och med hamna utanför. Ensamhet är en stor anledning till att människor söker sig till oss för att få hjälp. Ensamheten handlar oftast om att personer känner sig ensamma med sitt psykiska illamående.

I början av år 2015 hade enheten 5 anställda. Siffran juste-rades till 4 anställda till följd av en föräldraledighet. 2015 har inneburit en medveten och intensifierad satsning på skolor på såväl grund- som högre nivå. Som ett led i den satsningen erbjöds det också under 2015 fler gruppverk-samheter än tidigare hos Krisjouren för unga. Utvecklingen av gruppverksamheter har skett dels inom enheten men också i samarbete med vårt nätverk. 2015 var också året då ett antal gruppverksamheter har piloterats utanför Krisjour-en för ungas lokaler. Det är en satsning som vi fortsätter med under perioden 2016/17.

Skolsamarbetet är mycket viktigt för Krisjouren för unga. Arbetet med skolor har haft olika former under 2015. Enhe-ten har ansvarat för workshops och deltagit i utbildandet av tutorer, men vi har också närmat oss föräldrar till skolung-domar. Att närma sig föräldrarna har varit en ny satsning för enheten. Arbetet har handlat dels om att närvara vid föräld-ramöten, men vi har också startat ett pilotprojekt i form av en stödgrupp för föräldrar till barn som mår psykiskt dåligt.

Klientantalet har under 2015 hållit en i det närmaste iden-tisk nivå med år 2014. År 2015 hade Krisjouren för unga to-talt 139 klienter som stod för 939 reserverade besök hos en krisarbetare. Den stora ökningen av kontakter har legat på samarbetssidan där Krisjouren för unga under 2015 arrang-erade 33 stycken olika typer av föreläsningar/workshops hos samarbetspartners.

Krisjouren för unga har också under 2015 aktivt arbetat för att det ska talas mer öppet om psykisk ohälsa. Det här arbetet har lett till medverkan i olika former av medier och större evenemang. Att ha en aktiv samhällelig roll och kun-na påverka de diskussioner som förs om och kring psykisk ohälsa är en viktig del av vårt arbete. Detta är en satsning som enheten siktar på att intensifiera under kommande år.

KRISJOUREN FÖR UNGA

Krisjouren för unga betjänar 12–29-åriga svenskspråkiga ungdomar, unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen genom att erbjuda dem samtalshjälp i olika kris- och problemsituationer.

ANTAL KLIENTER VID KRISJOUREN FÖR UNGA

2013 2014 2015

136 137 139150

100

50

0

29


Krisjouren för unga erbjuder avgiftsfri samtalshjälp för ungdomar och deras närstående. Psykiska och sociala svårigheter är de främsta orsakerna till att ungdomarna tar kontakt.

29


Ku

va: S

ann

a O

ntt

o

30


Aggredin kohderyhmää ovat kodin ulkopuolisiin väkivaltari-koksiin syyllistyneet 18–39-vuotiaat sekä vakavasti väkival-lalla oireilevat, kuten koulu- ja joukkosurmaa suunnittelevat (fantasiapohjainen väkivalta) nuoret aikuiset. Koulu- tai joukkosurmaa suunnittelevien alaikärajaa laskettiin Aggre-dissa, sillä koulu- tai joukkosurman tekijät ovat yleensä hakeutuneet alaikäisinä mielenterveyspalveluiden piiriin yrittäen saada apua ongelmiinsa. Alaikärajan laskemisella yritetään tavoittaa alle 18-vuotiaat riskiryhmään kuuluvat riittävän ajoissa.

Vuonna 2015 toiminnan painopiste oli asiakasohjauksen varmistamisessa, asiakkaiden tavoittamisessa sekä asiakas-työn kehittämisessä ja asiakasmäärän kasvattamisessa.

ASIAKASSUHTEITA KEHITETTIINAsiakastyötä kehitettiin asiakassuhteiden kestoa pidentä-mällä ja tapaamiskertoja lisäämällä. Tutkimusten mukaan lyhyet tai kesken loppuneet asiakassuhteet eivät vaikuta tehokkaasti väkivaltarikosten loppumiseen. Myös arviointia ja seurantaa asiakastyössä kehitettiin

Tavoitteena oli nostaa asiakaskäyntien määrä 15 käyntiin asiakasta kohti, kun aiemmin keskimääräinen käyntimäärä oli 9. Vuonna 2015 käyntikertoja oli keskimäärin 11, joten 15 kerran tavoitteeseen ei vielä päästy. Asiakaskohtaisen käyntimäärän kasvamisen vuoksi myös asiakassuhteen pituutta pystyttiin kasvattamaan 5 kuukauteen (aiemmin se oli 4,5 kk).

Sovittuja asiakastapaamisia oli 771. Asiakaskäyntien ja yhteydenottojen määrät kasvoivat edellisvuodesta: asiak-kaiden yhteydenottoja oli 280, yhteistyötahojen yhteyden-ottoja oli 660.

Uusia asiakkaita tavoitettiin 69 vuonna 2015. Yhteensä asiakkaita oli 91, heistä miehiä 84 ja naisia 7. Aggredissa työskentelee 5 työntekijää.

VAIKUTTAVAA YHTEISTYÖTÄTavoitteena oli myös lisätä Aggredin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehdä aktiivista yhteistyötä väkivallan ehkäisyyn liittyvien kotimaisten ja kansainvälisten toimijoi-den ja työryhmien kanssa. Yhteistyö väkivaltaisen ekstre-mismin ennaltaehkäisemiseksi jatkui sisäasiainministeriön kanssa luomalla paikallisesti ja pilottikaupunkeihin toimiva malli koulu- tai joukkosurmaa suunnittelevien asiakkaiden tavoittamiseksi.

Aggredin valtakunnallinen toiminta ja yhteistyö laajenivat suunnitelman mukaisesti 2015. Helsingin ja Kuopion Agg-redit ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä videoneuvottelujen, yhteisten tapaamisten, työnohjauksien sekä koulutuksien avulla. Yhteistyö ja kokemusten vaihto Oulun Via Visin kanssa on ollut aktiivista. Tampereen Setlementin kanssa on käyty neuvotteluja Tampereen Aggredin perustamisesta.

Aggredin tunnettuutta ja asiantuntija-asemaa sosiaali- ja terveysalan kentällä vahvistettiin viestinnän keinoin tar-joamalla medialle juttuideoita ja asiantuntijahaastatteluja. Aggredi kiinnostikin mediaa ja sai näkyvyyttä mm. Aamu-tv:ssä ja Systole-lehdessä. Myös järjestön omassa lehdessä sekä sosiaalisessa mediassa oli säännöllisesti Aggredi-asiaa.

Aggredin keskeisiä kumppaneita ja asiakasohjautuvuusta-hoja vuonna 2015 olivat:

Helsingin Rikosseuraamuskeskus (Helsingin yhdyskunta-seuraamustoimisto), useat vankilat, Helsingin vankilassa ja yhdyskuntaseuraamustoimistossa toimivat arviointikeskuk-set, Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto/Vantaan, Espoon ja Porvoon toimipaikat, Helsingin poliisi, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelun jälkihuolto, Sini-nauhasäätiön asumispalvelut, sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden organisaatio, Rikosuhripäivystys, Jussi-työ, Kriminaalihuollon tukisäätiö sekä KRIS Helsinki.

AGGREDI

Aggredin päätavoitteena on asiakkaidensa väkivaltarikosten vähentäminen tai lopettaminen. Päätavoitteeseen liittyy kiinteästi yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin joutuneen nuoren aikuisen väkivaltakierteen pysäyttämiseksi.

31


Aggredin asiakastyö on terapeuttisesti orientoitunutta hoidollista työtä. Kuvassa väkivaltatyöntekijä Sami Keski-Nisula Aggredin toimipisteessä Kurvissa Hämeentiellä.

31


Ku

va: J

ani L

aukk

anen

32


Petri Salakka, 43, päätyi auttajaksi vaivihkaa. Koulu ei kiinnostanut, ja nuorukainen valmistui Loimaalla oppisopi-muskoulutuksella kokiksi 18-vuotiaana, meni armeijaan ja muutti omilleen Helsinkiin vuonna 1993.

– Olen sosiaalinen luonne. Minua ei luotu hautumaan keittiön uumeniin. Into ravintolatyöhön katosi, mutta jätti haaveen tehtävistä, joista voi tuntea intohimoa.

Salakka vastaa HelsinkiMission Aggredi-työn vetämisestä. Hän oli perustamassa työmuotoa 10 vuotta sitten. Viisihen-kinen työryhmä auttaa aggressiivisesti käyttäytyviä, katu-väkivaltaan syyllistyneitä 18–39-vuotiaita. Heitä yhdistää usein rankka rikostausta, tuomiot tai rikosten suunnittelu.

VAPAAEHTOISESTA AMMATTILAISEKSISalakan sosiaalityöura alkoi, kun hän työttömänä kokki-na ryhtyi vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi Aseman lasten Walkers-nuorisokahvilassa 1993. – Jäin jumiin systeemiin.

Vuosien jälkeen hän totesi, että jos auttaminen on papereis-ta kiinni, ne hankitaan. Hän on ainut Suomen gastronomien seuraan kuuluva sosionomi ja ratkaisukeskeinen työnohjaa-ja.

Itselle sopiva työ löytyi poliisin ehdotuksesta. – Nuorisopoliisi ehdotti väkivaltarikollisten auttamista kym-menen vuotta sitten. Silloin ei ollut mitään paikkaa, missä katuväkivallan tekijöitä olisi autettu, Salakka kertoo.

HelsinkiMission Nuorten kriisityön silloinen johtaja Olavi Sydänmaanlakka perusti Salakan kanssa Aggredin ko-keiluhankkeen, Aikalisän. Kymmenen vuoden ajan rahoitus on tullut Raha-automaattiyhdistykseltä. Aggredi on yhä ainut työmuoto Suomessa, joka auttaa kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syylistyneitä.

VAHVOJA TULOKSIAAggredin asiakkaista yli puolet on istunut ehdotonta van-keutta kovista väkivallanteoista. Hoidollisen auttamisen tavoitteet ja tuloksetkin ovat kovia.

– Tavoitteemme on vähentää asiakkaan väkivaltaisuutta tai saada se kokonaan loppumaan, Salakka sanoo.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Aggredi-prosessin läpikäyneistä asiakkaista 75 prosenttia lopettaa väkivaltarikokset. Prosessin lopettaneista puolestaan 75 prosenttia uusi rikoksia.

Petri Salakka nojaa parvekkeen kaiteeseen Helsingin Kurvissa. Viereinen aukio tunnetaan Piritorina. Vankila on kilometrin päässä. Oiva paikka tavata rikollisia ja auttaa heitä uuteen alkuun.

MINKÄ KADULLA VOITTAA, SEN KÄRÄJILLÄ HÄVIÄÄ

– Rikollisella voi olla omasta näkökulmastaan oikeat arvot. Avain parempaan on, että hänen identiteettinsä muuttuu. Hänen uusi minäkuvansa voi sitoutua lapsiin, puolisoon, opiskeluun tai työhön, joista hän ottaa vastuun ja vahvistaa identiteettiään.

Salakan mukaan maailma estää usein muuttumista. – Virallinen yhteiskunta ei luota vangin onnistumiseen. Rikollisen leima pysyy pitkään, vaikka kaikki olisi sovitettu. Lisäksi vanhasta kaveripiiristä pitää päästä eron.

LYÖJÄ KERÄÄ KEHUJAVäkivaltarikollinen kokee lyömisen yleensä oikeutetuksi, eikä tunne häpeää. Väkivalta voi liittyä velkoihin, kostoon tai toisen käyttäytymiseen. Oman pinnan katkeaminen ja päihtymys kelpaavat myös selityksiksi.

Lyöminen on keino saada kunnioitusta. On hienompaa olla hakkaaja kuin alistettu. Sillä saa jopa naisia. ”Kaikki gimmat juoksee mun perässä, kun mulla on paha maine”, sanoo yksi asiakkaista.

Toinen toteaa väkivallanteoistaan, että ”yleensä ihmiset on 85-prosenttisesti ansainnut sen mitä ne on saanut. 15 prosenttia on tapahtunut pilleripäissä.”

Salakan mukaan naisten ja miesten katuväkivallalla on iso ero. – Miehiä sitoo kunniakoodi, että naista ei kadulla haka-ta. Naisasiakas sen sijaan hakkaa kadulla ketä vaan.

TEKIJÄKIN ON UHRIAggredissa nähdään, että väkivallan tekijä on itse men-neisyytensä uhri. Hänen auttamisensa on uhrityötä, joka ennaltaehkäisee uusia rikoksia. Se hyödyttää tekijää ja yhteiskuntaa.

Aggredissa ei syyllistetä eikä kontrolloida. Asiakas saa kertoa oman totuutensa, jota ei kyseenalaisteta. Aggredi ei katso asiakkaan taustoja, ennen kuin tämä antaa siihen luvan. Päihtymys tai uusi vankilatuomio ei katkaise asiak-kuutta. Vain seuraavasta tapaamisesta ei luisteta.

– Asiakkaiden mukaan me olemme ensimmäinen paikka, jossa heitä uskotaan ja otetaan todesta. Jokaisen kuoren alta löytyy ihminen.

Sakari Sarkimaa

33


Ku

va: J

ani L

aukk

anen

Moni asiakas sanoo, että vasta nyt ensimmäistä

kertaa joku kuuntelee eikä tuomitse.

Me kunnioitamme asiakkaan omaa

totuuden määrittelyä.

33


PETRI SALAKKA

34


Myös pääkaupunkiseutulaisia houkuteltiin mukaan toimin-taan. Tavoitteena oli saada kaupunkilaiset liikkeelle. Ajatuk-sena, että mikään ei vähennä yksinäisyyttä tehokkaammin kuin yhteys toisiin ihmisiin.

YHTEISLAULUA, RETKIÄ JA DIAKONIA-APUALaula kanssamme -tilaisuuksia järjestettiin säännöllisesti HelsinkiMission tiloissa Kinaporinkadulla, Albertinkadulla ja palvelutalo Ceciliassa. Niihin osallistui viikoittain noin 300 senioria.

Laula kanssamme -kesäkonsertti järjestettiin perinteises-ti yhdessä Töölön seurakunnan kanssa Temppeliaukion kirkossa. Kirkkosalissa kajahti komeasti, kun yli 600 senioria ryhtyi laulamaan. Mukaan oli kutsuttu myös suomen- ja ruotsinkielisiä vapaaehtoisia.

Vuosittainen kesäretki suuntautui Vanajanlinnaan. Retkelle osallistui noin 140 senioria. Kesän aikana tehtiin myös usei-ta päiväretkiä Nurmijärvelle järjestön omaan kesäpaikkaan Sääksiin.

HelsinkiMission diakoniatoiminnan kautta on mahdollista saada aineellista apua ja keskusteluapua, joka on tarkoitettu lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Yhteisiä nimittäjiä ovat: vähävaraisuus, arjessa selviytymisen haasteet, erilaisten turvaverkkojen ulkopuolella oleminen sekä yksinäisyys ja siitä syntyvät suorat ja välilliset ongelmat. Vuonna 2015 olemme pystyneet auttamaan erityisesti vähävaraisia lap-siperheitä, nuoria ja vanhuksia. HelsinkiMissio on tukenut myös turvapaikanhakijoita säännöllisellä sunnuntain soppa-ruokailulla ja mm. henkilökohtaisilla hygieniatarvikkeilla.

MUKANA ARJESSA JA JUHLASSA Yhteisöllisyyttä luovat kohtaamiset, mm. juhlapyhiin ja loma-aikoihin liittyvää toiminta lisääntyi. Erityisesti kesä-aika on apua tarvitsevalle ja yksinäiselle todella vaikeaa ja yksinäistä aikaa. Panostimme diakoniatyössämme myös kesäaikana tapahtuvaan säännölliseen kohtaamiseen.

Olemme kahvitelleet, ruokailleet, viihtyneet ja kokoontu-neet keskustelemaan niin ryhmissä kuin pienemmissäkin kokoonpanoissa.

YHTEISÖLLISYYS

Ateriointi yhdistää, olemme järjestäneet ja tukeneet sään-nöllisesti useita yhteisruokailuja.

Yhdessä Tuomasmessun kanssa on järjestetty Agricolan kirkon kryptassa sunnuntain sopparuokailuja, joihin on osal-listunut noin 2000 henkilöä. Tyypillinen sopparuokailuun osallistuva on vähävarainen seniori, mielenterveyskuntou-tuja tai opiskeleva nuori. Ruokailijoilla on ollut mahdollisuus osallistua ruoan valmistukseen.

PALVELUTALO CECILIA HelsinkiMission palvelutalo Cecilia tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista ohjelmaa sekä kaikki senioreiden tarvitsemat palvelut saman katon alla. Ceciliassa on 128 asuntoa. Asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta. Asukasvaih-tuvuutta oli jonkin verran (21 asukasta). Vuoden lopussa Ceciliassa asui 140 asukasta.

Cecilian hoivapalvelut on ulkoistettu Hoiva Oy:lle, ravinto-lapalvelut, kiinteistön isännöinti ja huolto on myös ulkois-tettu. Myös Helsingin kaupungin kotipalvelu osallistuu asukkaiden hoitamiseen.

Cecilian palveluassistentti auttoi, tuki ja opasti arjessa Ceci-lian asukkaita. Tärkeä osa hänen tehtävänkuvaansa on myös yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vuoden aikana jatkettiin aktiivista ohjelmatoimintaa, erityisesti kulttuurin läsnä-oloa Cecilian asukkaiden elämässä. Kulttuuripainotteisia tilaisuuksia oli liki 30, isompia juhlia oli kaksi ja kesäretkiä tehtiin kaksi. Retkille ja tilaisuuksiin järjestettiin aina ovelta ovelle kuljetus. Erilaisia juhlapäiviä juhlistettiin yhdessä. Cecilian nimipäivänä 22.11. kokoonnuttiin perinteisesti yhdessä juhlimaan. Hartauksia järjestettiin säännöllisesti, myös jouluaattona. Lisäksi Vuosaaren seurakunta vieraili säännöllisesti Ceciliassa.

Yhteensä Cecilian tilaisuuksista syntyi 5510 kontaktia. Lisäksi Ceciliassa kokoontui useita vapaaehtoisten vetämiä ryhmiä.

Palvelutalo sai vuonna 2015 ensimmäisen sponsorin, tukijan – kaikki Cecilian asukkaat saivat joululahjaksi joko hieronnan tai jalkahoidon.

HelsinkiMission yhteisöllisiä kohtaamisia, tilaisuuksia, tapahtumia, retkiä ja konsertteja, tarjottiin HelsinkiMission palvelujen piirissä oleville asiakkaille ja vapaaehtoisille. Ne kiinnostivat ja keräsivät pääsääntöisesti paljon osallistujia.

35


Yhteislaulu virkistää muistia ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, se saa iloiselle mielelle ja karkottaa yksinäisyyden kauas pois. Laula kanssamme -tilaisuudet kokoavat joka viikko noin 300 senioria nauttimaan yhteislaulusta ja mukavasta seurasta.

35


Ku

va J

ani L

aukk

anen

36


Erilaisille oppijoille opetetaan Resonaarin musiikkikoulussa soittamisen ohella bänditoimintaa, jossa toimitaan yhdessä toisten kanssa. Senioreille järjestetään viikoittain yhteislau-lutilaisuuksia sekä suomen että ruotsin kielellä. Musiikkia käytetään apuna Nuorten kriisityössä ja musiikilla ilahdute-taan muistisairaita vanhuksia hoitolaitoksissa.

Tämän kaltaisen kulttuurisen sosiaalityön lisäksi Helsinki-Missio järjesti useita hienoja konsertteja vuonna 2015.

Konserttivuosi – ja samalla Resonaarin juhlavuosi – käyn-nistyi Resonaarigroupin ja Riskiryhmän keikalla Hotelli Pre-sidentin Pressan yökerhossa 30. tammikuuta. Ilta onnistui yli odotusten: Resonaarin kaksi yhtyettä Resonaarigroup ja Riskiryhmä tarjosivat yökerhoyleisölle koskettavia musiik-kielämyksiä ja vauhdikkaita tanssituokioita.

Vuosittainen Vapaalla-konsertti Aleksanterin teatterissa ke-räsi salin täyteen HelsinkiMission vapaaehtoisia kuulemaan Mikko Leppilampea, Tuure Kilpeläistä ja Suora Lähetys -yhtyettä. Yllättäen helmikuussa menehtyneen HelsinkiMis-sion vapaaehtoisen Kristian Tista Nilssonin ideoimasta ja järjestämästä kiitoskonsertista on tullut vapaaehtoisille kevään odotettu tapahtuma.

Resonaarin 20-vuotisjuhlan kunniaksi Resonaari soi -kon-sertti järjestettiin ensimmäistä kertaa kahtena iltana 4. ja 5. toukokuuta entisen yhden konsertin sijasta. Molemmat konsertit vetivät Savoy-teatterin lähes täyteen yleisöä.

Jouluinen Kynttiläkonsertti järjestettiin tuttuun tapaan Mi-kael Agricolan kirkossa sunnuntaina 13.12. HelsinkiMission

ja Tuomasmessun yhdessä järjestämä konsertti on muodos-tunut jokavuotiseksi jouluperinteeksi sadoille helsinkiläisil-le. Konsertissa virittäydytään joulutunnelmaan ja osallistu-taan yksinäisten kaupunkilaisten auttamiseen, mistä syntyy hyvää joulumieltä ja auttamisen iloa.

Suomalaisten suosikkiartistit antoivat oman panoksensa yksinäisyyden vähentämiseen. Kynttiläkonsertin 2015 esiintyjäkaarti oli valovoimaisempi kuin koskaan aikaisem-min: Leri Leskinen, Samuli Edelmann, Anssi Kela, Pau-la Koivuniemi, Lilli Paasikivi, Diandra, Mikko Leppilampi ja TriSis-trio esiintyivät palkkiotta konsertissa, jonka tuotto ohjattiin HelsinkiMission työhön yksinäisyyttä vastaan.

Muusikko Anssi Kela, perusteli osallistumistaan näin:

– Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat isoja ongelmia. Liian monen kohtalona on olla yksin. Onneksi suomalaisista löytyy paljon vapaaehtoisia, jotka ovat valmiina kulkemaan rinnalla. Heidän kouluttamiseensa tarvitaan varoja. Tämä konsertti on yksi tapa kerätä varoja tärkeään työhön ja olla mukana auttamassa.

Kynttiläkonsertilla kerättiin varoja nyt ensimmäistä kertaa myös television välityksellä. Nauhoitettu Kynttiläkon-sertti nähtiin joulun aikaan kolme kertaa Neloskanavalla. Lähetyksissä katsojille annettiin mahdollisuus lahjoittaa tekstiviestillä rahaa HelsinkiMission työhön. Televisiossa nähty konsertti kuului joulunajan katsotuimpiin ohjelmiin ja tekstiviestilahjoituksia kertyikin yli 14 000 euroa.

Musiikki kuuluu tärkeänä osana HelsinkiMission auttamistyöhön. Sen avulla vähennetään yksinäisyyttä. Lisäksi HelsinkiMissio järjestää konsertteja, joissa nautitaan musiikista – ja yhteisöllisyyden kokemuksesta.

SYKÄHDYTTÄVIÄ KONSERTTIELÄMYKSIÄ

37


Ku

va: M

arek

Sab

og

al

Vapaalla-konsertin järjestäjä Tista Nilsson ja juontaja Mikko Leppilampi Aleksanterin teatterin lavalla huhtikuussa 2015.

38


Resonaarista on kahdessa vuosikymmenessä kehittynyt maailman johtaviin kuuluva erityismusiikkikasvatuksen ja kulttuurisen sosiaalityön asiantuntija ja edelläkävijä. Uudessa musiikkikasvatuksen alan tutkimuksessa Resonaa-rin opettajat ja oppilaat nähdään aktivisteina, jotka tekevät yhteisöllistä vaikuttamistyötä musiikin avulla.

Resonaarissa työskentelee kaksi johtajaa. Resonaarin musiikkikoulussa on 4 päätoimista sekä 7–9 sivutoimista työntekijää. Lisäksi Resonaarissa toimii sivutoiminen osa-aikainen hallintoassistentti.

RESONAARIN MUSIIKKIKOULU Musiikkikoulu tarjoaa tavoitteellista musiikinopetusta erilaisille oppijoille, joista suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset ihmiset. Muita kohderyhmiä ovat mm. liikunta- ja näkövammaiset, oppimishäiriöistä kärsivät, mielenterveyskuntoutujat sekä seniorit.

Oppilasmäärä on kasvanut vuosi vuodelta, 2015 oppilaita oli 274. Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yli 8400 (7 200 vuonna 2014) ja opetuksen kokonaismäärä oli yli 4900 tuntia (4 100 tuntia vuonna 2014). Resonaarissa toi-mivaan erilaisten oppijoiden ammattiorkesteriin Resonaari-groupiin kuuluu 6 muusikkoa.

Vuonna 2015 Resonaari sai runsaasti medianäkyvyyttä Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen Euroviisuedustuksen ansiosta. Yhtyeen soittajista kolme on Resonaarin kasvatte-ja, mikä lisäsi kiinnostusta Resonaaria kohtaan.

Resonaarin tuottamista konserteista merkittävimmät olivat Resonaari soi -konsertit Savoy-teatterissa toukokuussa. Juhlavuoden kunniaksi vuosittainen Resonaari soi -konsert-ti järjestettiin kaksi kertaa, 4. ja 5. toukokuuta. Molemmat konsertit olivat lähes loppuunmyytyjä.

RESONAARIN ASIANTUNTIJAPALVELUT Resonaarin asiantuntijayksikkö palvelee kaikkia musiikkia erityisryhmien parissa työssään tai toiminnassaan käyttäviä tahoja ja toimijoita sekä laajemmin kaikkia musiikista ja

musiikkitoiminnan vaikutuksista ja merkityksistä kiinnostu-neita ihmisiä.

Vuonna 2015 koulutusten, konsultaatioiden ja Resonaariin tehtyjen vierailujen avulla tavoitettiin noin 1300 henkilöä.

KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEITAVuonna 2015 asiantuntijapalvelut oli mukana useissa erityismusiikkikasvatuksen, kulttuurisen sosiaalityön ja musiikkiterapian kehittämis- ja tutkimushankkeissa.

Asiantuntijapalveluihin liittyy olennaisesti myös moni-ammatillinen yhteistyöverkosto. Verkostoon kuului yli 300 henkilöä eri ammattiryhmistä Suomesta ja ulkomailta. Mukana on opettajia, musiikkikasvattajia ja -terapeutteja, tutkijoita sekä hoitoalan ammattilaisia.

Vuonna 2015 Resonaari järjesti useita koulutustapahtumia itsenäisesti sekä yhdessä verkostotoimijoiden kanssa. Lisäk-si Resonaari osallistui useiden artikkelien ja kirjan lukujen laatimiseen ja kirjoittamiseen.

Merkittävintä tutkimusyhteistyötä tehtiin Music for All -tut-kimusryhmän sekä Arts Equal -tutkimushankkeen kanssa. Asiantuntijapalvelu pystyi palvelemaan kohderyhmiään nopeasti ja tehokkaasti, ja vastaamaan myös kyselyihin ja konsultaatiopyyntöihin.

TUNNUSTUSTA Resonaari sai toimintavuonna merkittävän tunnustuksen: Kehitysvammaliitto ry myönsi Resonaarille Aino Miettinen -palkinnon. Palkinnon perustelujen mukaan Resonaari on koko olemassaolonsa ajan, yli 20 vuotta, toiminut suunnan-näyttäjänä ja edistänyt kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhteiskunnassa selviytymistä merkittävällä tavalla.

Vuonna 2015 Resonaarin johtaja Markku Kaikkonen toimi International Society for Music Education ISME:n Special Music Education and Music Therapy -komission puheenjoh-tajana, johon tehtävään hänet valittiin kaudelle 2014−2016.

RESONAARIResonaari on musiikin erityispalvelukeskus, joka koostuu erityisryhmille suunnatusta musiikkikoulusta, asiantuntijayksiköstä ja Resonaarigroup-yhtyeestä. Vuonna 2015 Resonaari vietti 20-vuotisjuhlaansa järjestämällä useita konsertteja ja tapahtumia.

39


39


Ku

va: H

elm

i Uu

sita

lo

Kitaran varressa Resonaarin musiikkikoulun oppilas Sakari Leppänen Resonaari soi -konsertissa 4.5.2015.

40


HelsinkiMission tarjoama kanava auttamiseen ja avun kohdistamiseen nostettiin vahvemmin esille. Aktiivinen lehdistötiedottaminen, jatkuva ja laajeneva läsnäolo sosiaa-lisessa mediassa ja näkyvä kampanjointi nostivat Helsinki-Mission medianäkyvyyden uudelle tasolle. Mediaosumia oli ennätykselliset 548 ja osumia netin toimitetuissa medioissa 293, yhteensä 841 osumaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 530, joten näkyvyytemme kasvoi 59 % prosenttia. Reso-naarin juhlavuosi ja Pertti Kurikan nimipäivien menestys Euroviisuissa nostivat Resonaarin näkyvyden 21 osumasta vuonna 2014 viime vuoden 149 osumaan, näkyvyys kasvoi peräti 610 %.

Facebook on muodostunut merkittäväksi kansalais- keskustelun areenaksi. Myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa Facebook on keskeisin kanava. HelsinkiMission Facebook-sivulla oli vuoden 2015 lopussa 34 000 tykkääjää. Kasvua edelliseen vuoteen oli 18 000. Tykkääjistä 83 % oli naisia ja 15 % miehiä, pääasiassa 25-65-vuotiaita. Päivityksiä tehtiin 390. Suosituin päivitys oli varainhankinnallinen vetoomus, seniori Pirkko Helakorven tarina, joka keräsi yli 78 000 näyttöä (55 000 orgaanista ja 23 000 maksettua) ja 4000 reaktiota. Twitter vakiintui vaikuttamis- ja asiantuntijavies-tinnän kanavaksi. Vuoden lopussa tilillä oli 600 seuraajaa. Twitter-päivityksiä tehtiin 259 kappaletta ja ne keräsivät 159 300 näyttöä. Eniten näyttöjä (22 016) keräsi toukokuus-sa tehty twiitti Myötätuntosukista hallitusneuvottelijoille Smolnaan.

Instagram-tili avattiin kesäkuussa #äläjätäihmistäyksin -kampanjalla, jossa julkkikset lähtivät puolestapuhujiksi yksinäisyyttä vastaan. Vuoden lopussa tilillä oli yli 500 seuraajaa. Päivityksiä tehtiin 40.

Uusien helsinkimissio.fi-nettisivujen rakentaminen jatkui koko vuoden 2015. Kokonaisuudessaan uudet asiakaslähtöi-set ja mobiilioptimoidut sivut julkaistiin marraskuun alussa.

HelsinkiMission lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden sisältöä ja ulkoasua kehitettiin. Vuosikertomusnumeroon panos-tettiin. HelsinkiMissio voitti PWC:n Avoin raportti 2015 järjestöjen ja säätiöiden sarjan ja palkittiin onnistuneesta sidosryhmäraportoinnista.

NÄKYVÄÄ JA PALKITTUA KAMPANJOINTIAVuoden 2015 pääkampanjassa HelsinkiMission vapaaehtoi-set nousivat kolmeen mainospilariin Helsingin keskustassa marraskuun puolivälissä. Jokainen vapaaehtoisista piteli käsissään Vapauta yksinäisyyden vangit -kylttiä. Sama vies-ti toistui kauppakeskusten digitaalisissa mainostauluissa ja lehti-ilmoituksissa. Yksinäisyyden vangit mainospilareissa palkittiin Vuoden huiput 2015 -kilpailussa ulkomainossar-jassa Hopeahuipulla. Kampanjan ilmoitus palkittiin marras-kuun parhaana aikakauslehtimainoksena.

Vuoden 2014 Älä jätä ihmistä yksin -kampanja palkittiin vuoden 2015 varainhankintatekona. Maailmanmainetta kampanja sai yltämällä lokakuussa International Fundraising Conferencen kolmen parhaan varainhankintakampanjan joukkoon. Kampanjan filmissä muistisairas, yksinäinen Eila-vanhus vaelsi pakkasessa ilman päällysvaatteita kaupungin katuja, eikä kukaan pysäyttänyt häntä.

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

HelsinkiMission näkyvyys mediassa jatkoi kasvuaan. Järjestö erottautui, kävi kansalaiskeskustelua ja vahvisti provokatiivista brändiään taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

41


41


Ku

va: M

iika

Hyv

ärin

en

HelsinkiMission vapaaehtoiset vuorottelivat kolmessa mainospilarissaHelsingin keskustassa marraskuussa. Pilarissa seisova ihminen sai ohikulkijoiden päät kääntymään.

42


Ku

va J

ani L

aukk

anen

CLARA-JÄRJESTELMÄVARAINHANKINNANAPUNASyöpäsäätiö, suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoit-taja Suomessa, otti keväällä käyttöön uuden Clara-nimisen asiakkuusjärjestelmän. HelsinkiMission kehittämä järjestelmä palvelee aluksi varainhankintaa ja siihen kuuluvaa lahjoittaja-rekisteriä.

Clara, joka on saanut nimensä pyhimyskalenterista, korvaa säätiön kaksi erillistä lahjoittajarekisteriä, jotka eivät enää pal-velleet säätiön tarpeita.

– Meneillään on sisäänajo. Käyttökokemukset ovat olleet po-sitiivisia, Syöpäsäätiön ja Suomen Syöpäyhdistyksen pääsih-teeri, dosentti, LT Sakari Karjalainen kuvaa.

Clara on suunniteltu kolmannen sektorin tarpeisiin.

– Järjestelmä on yksinkertainen, selkeä ja tarkoitukseen sopiva. Se on myös joustava monine kehitysmahdollisuuksi-neen. Kustannuksiltaan se oli paras vaihtoehto kilpailijoihinsa nähden, Karjalainen kertoo.

Tuore rekisteri luo mahdollisuudet pitää säännöllistä oikea-aikaista yhteyttä lahjoittajiin.

– Palveluhenkinen suhde lahjoittajiin on entistä tärkeämpää. Ketään ei saa unohtaa ja päällekkäisyyksiä tulee välttää.

– Kun lahjoittajan koko ura, viesteineen ja toiveineen, näkyy rekisterissä, henkilökohtainen suhde säilyy silloinkin, kun työntekijä järjestössä vaihtuu.

Karjalainen on viime kesästä ollut mukana HelsinkiMission Aamukorvassa, yli 60-vuotiaille tarkoitetussa auttavassa puhelimessa.

– Kuulin Aamukorvasta ensi kertaa rotaryklubilla, jossa Hel-sinkiMission työtä esiteltiin innostavasti. Sitten meni aikaa ennen kuin pääsin koulutukseen. Nyt päivystän puhelimessa yhtenä aamuna kerran kuussa kello 5–7.

Karjalaisen kokemuksen perusteella kaikilla soittajilla ei ole välitöntä hätää. Joillekin soitto on jutustelua, aamutervehdys.

– Mutta on myös ahdistusta, pelkoja, surua. Ihmissuhde-kysymykset eri muodoissaan ovat keskeinen syy soittoon. Puheluissa kuulee, että monen elämässä ei tapahdu mitään. Silloin soitto saattaa voimauttaa arjen askareisiin. Aika moni soittaa toistuvasti.

Lääkäri on soittoringissä vapaaehtoisena talkoolaisena. Mitä se antaa?

– Siinä kokee olevansa iloksi ja hyödyksi jollekin. Pidän tätä toimintaa tarpeellisena.

Lea Taivalsaari

43


Varainhankinnan tuotot olivat 1 471 319 (1 395 904) euroa, eli kasvu oli 5,4 %. Edellisenä vuonna toteutui enemmän testamenttilahjoituksia. Kun varainhankinnan tuotoista poistetaan testamenttilahjoitukset, niin varainhankinnan tuotot kasvoivat 25,4 %. Tuotot säätiöiltä olivat 862 055 euroa. Varainhankinnan tuotot säätiöt mukaan lukien olivat 2 333 374 euroa.

Kuukausilahjoittaminen on keskeisin yksityislahjoittamisen muoto. Laskutettavien kuukausilahjoittajien määrä kasvoi 18,2 %. Uusia kuukausitukijoita tuli 1921, lopettaneita oli 855. Edellisvuoteen verrattuna tukijoiden nettomäärä saatiin positiiviseksi ja hyvään kasvuun. Kuukausitukijoita oli yhteensä 5605.

Kertalahjoittajien määrä kasvoi peräti 275 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2014 kertalahjoituksia teki 950 henkilöä ja vuonna 2015 kertalahjoittajia oli 3560.

Yritysten ja yhteisöjen osuus varainhankinnan tuotoista oli 10,7 %. Suuren osan tuloksesta muodosti joulun kampan-jointi yrityksille, jonka tuloksena saatiin 130 000 euroa joululahjavaroja yksinäisyyden vastaiseen työhön.

TULOKSELLISTA VARAINHANKINTAA

Kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta varainhankinta ylitti sille asetetut tavoitteet. Erityisesti yksityislahjoittajien suoramarkkinointituotot, kuukausilahjoitukset, merkkipäivä- ja suurlahjoitukset sekä testamenttien realisoituminen toivat varoja yli tavoitteen.

VARAINHANKINNAN KEINOVALIKOIMAA LAAJENNETTIINUusina varainhankintakeinoina kokeiltiin suuren volyymin suoramarkkinointia, tv-konserttia, lipaskeräystä, ulkomai-nonnan innovaatioita sekä testamentti-infoa.

Vuoden aikana aloitettiin testamenttimarkkinointi. Tuotet-tiin testamenttiesite. Syyskuussa järjestettiin infotilaisuus ja avattiin verkkopalvelu.

Perinteinen Jouluinen Kynttiläkonsertti televisioitiin en-simmäisen kerran. Se lähetettiin Nelosella kolmesti joulun pyhinä varainhankinnalliset vetoomukset sisältäen.

Järjestön historian suurin suorapostitus 56 500 pääkaupun-kiseutulaiselle ajoitettiin joulun alle. Postitus toteutettiin osana vahvasti varainhankinnallista Vapauta yksinäisyyden vangit -kampanjaa. Suoramarkkinoinnin kehittämistä ja Jä-sen 360 -segmentoinnin hyödyntämistä jatkettiin. Lahjoitta-japrofiilin tunteminen ja tämän mahdollistama kohdistami-nen uusasiakashankinnassa näkyi hyvässä keräystuloksessa.

Kampanjan yhteydessä pilotoitiin ensimmäisenä Suomessa kauppakeskusten digishopper-mainostauluja, jotka reagoi-vat liikkeeseen ja maksukortilla lahjoittamiseen. Ensimmäis-tä kertaa jalkauduttiin myös isommin kadulle lipaskeräyk-seen.

3


KULUT KULULAJEITTAIN

HENKILÖSTÖKULUT 67,0 %

VARAINHANKINNAN KULUT 0,1 %

MUUT KULUT 32,9 %

1 375 063euroa

Vapaaehtoistoiminta

VARAINHANKINTA SISÄLTÄEN SÄÄTIÖTUOTOT

SÄÄTIÖT 36,9 %

KUUKAUSILAHJOITTAJAT 25,8 %

YRITYKSET JA YHTEISÖT 10,7 %

TESTAMENTTI- LAHJOITUKSET

12,4 %

YKSITYISET LAHJOITTAJAT

14,2 %

2 333 374euroa

TUOTOT TYÖALOITTAIN

AVUSTUKSET: RAY 62,5 %

AVUSTUKSET; SÄÄTIÖT YMS

28,2 %

KOHDISTETTU VARAINHANKINTA 1,6 %

MUUT TUOTOT 0,2 %

MUU JULKINEN SEKTORI 7,5 %

1 369 754euroa


44


Kolme pääyhteistyökumppaniamme, Sokotel, Helsingin Op ja Fennia jatkoivat toimintamme tukijoina ja olivat mukana myös tekemisessä, esimerkiksi antamalla työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua lipaskeräykseen syksyn pääkam-panjassamme. Yhteistyö Sokotelin hotellien kanssa jatkui edellisvuoden tavoin. Radisson Blu -ketju keräsi syyskuun vastuullisuuskuukautensa aikana varoja Nuorten kriisityölle. Sokos Hotels -ketjun hotelleista esimerkiksi Original Sokos Hotel Presidentissä järjestettiin konsertteja sekä baarikirp-putoreja Resonaarin toiminnan tukemiseksi. Original Sokos Hotel Vaakunan iloiset seniori-iltapäivät keväällä ja ennen joulua ovat muodostuneet jo perinteeksi.

Vuonna 2015 saimme uudeksi yhteistyökumppaniksi videotuotantoihin Smile Oy:n, joka teki meille mm. testimo-niaalivideoita. Käynnistimme yhteistyön myös Darlings Oy:n kanssa joka tuottaa meille Aggredin esittelyvideon. Nettisi-vujen tekemiseen pro bono -osaamistaan antoi Palvelumuo-toilutoimisto Palmu.

Pro bono -kumppaneina osaamistaan meille mm. antoivat syksyn Vapauta yksinäisyyden vangit -kampanjan suunni-tellut mainostoimisto Folk Finland sekä Heku ja, joita ilman emme pystyisi kampanjoimaan huomiota herättäen ja pienin kustannuksin. Seed tuki meitä ammatillisen osaami-sen kasvattamisella, Eeva Pitkänen Novetoksesta lahjoitti työnohjausta.

Yhdessä yritysystäviemme kanssa järjestimme erilaisia virkistäviä tilaisuuksia asiakkaillemme. Aberdeen Asset Ma-nagementin kanssa järjestetty virkistystapahtuma lapsiper-heille Jääpuistossa maaliskuussa tarjosi yli 100 mentoritoi-minnan sekä läheisten yhteistyökumppaniemme perheille ohjelmallisen hetken yhdessä.

Yritysten ja yhteisöjen osuus koko varainhankinnasta pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla niin prosentuaalisesti 10,7 % kuin euromääräisestikin vuonna 2015.

Lukuisat yritykset tukivat toimintaamme lahjoituksin. Clear Channelilta ja Allerilta saadun mediatilan ansiosta syksyn pääkampanjamme saavutti hyvän näkyvyyden. Kanniston Leipomo lahjoitti Minun kirjani -iltapäivien senioreille pullat koko vuoden ajan. Ravintola La Maison keräsi varoja senio-rityöllemme. Henkelillä oli loppusyksystä kampanja, jossa asiakkaat saivat ohjata valikoituja tuotteita meille. Sonera teki joululahjoituksen HelsinkiMissiolle ja Soneran tuen avulla saimme ensimmäistä kertaa Kynttiläkonsertin televi-sioituna Neloselle. Finnish Flash lahjoitti edellisen vuoden tavoin golfturnauksen tuoton nuorten kriisityölle, Wella tilasi perinteisen joulukonserttinsa toteutuksen meiltä. Kauppakeskus Ruoholahti lahjoitti hyväntekeväisyyshuuto-kaupan tuotot meille. DNA:n äänestyksessä, jossa asiakkaat saivat valita mieluisimman lahjoituskohteen, olimme jo toista kertaa mukana. Finnair tilasi meiltä vapaaehtoisten neulomia villasukkia.

Yritysten joululahjakampanja oli yksi tuottoisa osa syksyn Vapauta yksinäisyyden vangit -kampanjaamme. Jouluke-räyksessä yli 30 yritystä lahjoitti varoja HelsinkIMissiolle, moni jo useatta vuotta peräjälkeen. Mukana keräyksessä olivat: ACE European Group, DNA, Doctagon Oy, ET-lehti, Farmasian Oppimiskeskus, Finnair, Genelec Oy, Helen Oy, Indepro Oy, Integro, Kehittämispalvelut Annika Juonela Oy, MOL Suomi MOL (Europe), Natural Bootcamp Oy, RALA Oy, Renor Oy, Ruoholahden kauppakeskus, Sampo Oyj, Sentica Partners, SF Ammattimiehet, Sjöman Helsingin nosturit, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Työeläkevakuuttajat TELA, TeliaSonera, Telva Oy, VVO Palvelut Oy, Webropol, Wärtsilä.

MONINAISTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ

HELSINKIMISSION PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

45


YHDESSÄ YKSINÄISYYTTÄ VASTAAN

Ku

va J

ani L

aukk

anen

Soneran brändi- ja kuluttajamarkkinoinnin johtajan Erna Rusin mielestä HelsinkiMission ja Soneran toimialat sopi-vat hyvin yhteen. Molemmat osapuolet haluavat vähentää yksinäisyyttä ja estää ihmisiä syrjäytymästä.

– Halusimme valita joululahjoitukselle sellaisen kohteen, joka koskettaisi mahdollisimman laajasti ihmisiä ja olisi samalla ajankohtainen. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat aiheita, joista on käyty paljon yhteiskunnallista keskuste-lua.

– Palvelujemme avulla ihmiset voivat olla läsnä lähei-silleen, vaikka nämä olisivat fyysisesti kaukana. Meitä kosketti myös HelsinkiMissiosta huokuva aito välittäminen ja yksinäisyysteema, joka on hyvin tunteisiin vetoava. Halusimme olla mukana omalta osaltamme ratkaisemassa tätä ongelmaa.

Rusi toivoo, että yhteistyö HelsinkiMission kanssa vaikut-taa Soneran brändimielikuvaan positiivisesti.

– Koska Sonera on iso yritys, meistä saa helposti etäisen ja vaikeasti lähestyttävän kuvan. Tekemällä yhteistyötä HelsinkiMission kanssa haluamme häivyttää tällaista mie-likuvaa. Haluamme kertoa, että olemme yhtä lailla ihmisiä, jotka välittävät toisista ihmisistä ja haluamme olla mukana tällaisessa työssä. Haluamme ottaa kantaa yrityksenä ja brändinä sellaisten asioiden puolesta, joihin itse uskom-me.

Rusin mukaan mainonnalla on nykyään vaikea erottautua, koska mainonta ympäröi meidät kaikkialla. Onkin parempi tehdä ”bränditekoja”, jotka jättävät muistijäljen. Tällainen bränditeko oli viime helmikuussa järjestetty Soneran ystä-vänpäiväratikka, jossa Olavi Uusivirta esiintyi.

– Ystävänpäiväratikan teemoina olivat ystävyys, yhteyden-pito ja välittäminen. Sen takia kutsuimme HelsinkiMission mukaan toteuttamaan sitä. Ja tarkoituksemme on jatkaa vastaavanlaisia yhteisiä tempauksia, Rusi lupaa.

Rusi kertoo, että tänä päivänä yrityksiltäkin odotetaan kannanottoja. Doing Good Marketing -tyyppinen lähes-tyminen, se että markkinoinnin keinoilla tehdään jotain hyvää, on nyt trendi, jota kuluttajat arvostavat.

– Yhteistyö ei kuitenkaan saa olla päälle liimattua, vaan sen täytyy istua yrityksen arvoihin ja sen edustamiin pal-veluihin. Mielestäni HelsinkiMission kanssa meillä löytyy tällainen side, ja yhteistyömme on luontevaa.

Yhteistyökumppani: Sonera kuuluu Telia Companyyn, joka on Pohjoismaiden ja Baltian suurin teleliikennealan yhtiö. Soneran henkilöstömäärä Suomessa on noin 3500 henkilöä. Soneran ja HelsinkiMission yhteistyö alkoi vuon-na 2015.

Tuki: Sonera tuki HelsinkiMission työtä yksinäisyyttä vastaan merkittävällä summalla vuonna 2015.

Jaana Kiuru

46


Jokainen on jollain lailla oman persoonallisuutensa vanki. Toisten kalterit ovat näkymättömät, toisten kovaa rautaa sellin ikkunassa. Molempia itsetuntemus auttaa vapau-tumaan kahleistaan, pohtii työmuodon Suomeen tuonut enneagrammiohjaaja Laura Valtonen.

– Enneagrammilla on itsetuntemustyökaluna hämmäs-tyttäviä mahdollisuuksia, Valtonen on nähnyt työssään ja elämässään.

VANGEISTA ITSETUNTEMUSLÄHETTEJÄValtosen vetämä seminaari on juuri päättynyt Helsingissä. Se oli Suomen Enneagrammiyhdistyksen 20-vuotisjuhla-tapahtuma. Seminaarin osana kolme amerikkalaisvierasta kertoi enneagrammin käytöstä vankien auttamiseksi.

Lähes koko ikänsä vankiloissa viettäneellä Victor Sotolla on ensimmäistä kertaa elämässään passi, ja hän on ensim-mäistä kertaa ulkomailla. Oman persoonallisuuden piirtei-den ja niistä johtuvan toiminnan ymmärtäminen katkaisi hänen vankilakierteensä ja johti vapauteen – nyt myös Helsinkiin.

Yhdysvaltojen vankien keskuudessa enneagrammin avulla tehtävää itsetuntemustyötä esittelivät seminaarissa Soton lisäksi työmuodon perustaja, kouluttaja Susan Olesek sekä toinen entinen vanki, pankkirosvo ja niin ikään ennea-grammilähetti Clay Tumey. Olesek perusti työlleen vuonna 2012 järjestön nimeltä Enneagram Prison Project, joka toimii tällä hetkellä kolmessa vankilassa Kaliforniassa.

ENNEAGRAMMI PANI SEINÄÄ VASTENHyvän perheen poika Clay Tumey päätyi pankkirosvoksi ha-lutessaan testata, kuinka voi selvitä pankkien turvatoimista jäämättä kiinni. Hän halusi tehdä täydellisiä ryöstöjä.

Tumey kertoo, että hänet havahdutti muutoksen polulle alun perin vankilan yrittäjäohjelma, jossa kukin osallistuja antoi arviota vankitoveristaan. Tumey ällistyi palautteesta. Suurin osa piti häntä ylimielisenä kusipäänä.

– En ollutkaan se mitä olin kuvitellut, Tumey kertoo.

Mies kantoi vankilassa listaa häntä kuvailevaista sanoista ja kamppaili niiden kanssa.

– Ajattelin, että tänään en halua olla tuollainen. Muutaman päivän kuluttua tästä pääsin Susan Olesekin vetämään itsetuntemusryhmään, ja siitä alkoi muutokseni. Ajoitus oli kannaltani täydellinen.

Tumey kertoo, että enneagrammi kuvasi hyvin hänen toi-mintamallejaan.

– Siihen saakka en ottanut saamaani palautetta tosissa-ni, mutta nyt jouduin seinää vasten. Minussa syntyi halu muuttua.

KATU OLI KOTINIVictor Soton elämä alkoi repaleisena. Isä päätyi vankilaan hyväksikäytettyään siskoa. Äiti käytti huumeita, ja poika joutui kuusivuotiaana laitokseen.

– Vihasin kaikkea, auttajianikin. Käännyin katujen puoleen, mistä sain hyväksyntää.

Victor Soto alkoi seitsemänvuotiaana myydä jengissä huu-meita ja käyttää niitä itse 8–9-vuotiaana.

– Etsin perhettä kadulta. Minulla oli tarve kuulua johonkin, Soto kertoo.

Hän sanoo, että pyrki kadulla täyttämään muiden toiveita, mutta ei osannut elää omilla ehdoillaan. Tästä muodostui hänen toimintamallinsa, joka johti vankilakierteeseen.

– Lopulta vankilassa enneagrammi löysi minut ja antoi avai-met ja sanat luonteelleni, mies toteaa.

Soto oli mies, jonka kukaan ei odottanut onnistuvan. Kah-deksan kuukautta vapautumisensa jälkeen hänet pestattiin töihin raittius- ja kuntoutuskeskukseen.

EI OLE AIKAA VIHATAEnneagrammi auttaa ihmistä vaikuttamaan omaan toimin-taansa. Se ei syyllistä vaan kannustaa.

– Itsetuntemusryhmässä kaikki voivat oppia toinen toisil-taan ja peilata itseään, Laura Valtonen selvittää.

Tumey ja Soto sanovat, että ohjelma auttoi näkemään, miten toimin ja kuka olen. He haluavat palata laitoksiin kertomaan kokemuksistaan ja elämänsä muutoksesta.

TUTKIMUSTIETOA ONNISTUMISISTAEnneagram Prison Project on kerännyt tutkimustietoa ja näyttöä toiminnan vaikutuksista vankilatyössä.

Susan Olesek kertoo, että vapautuneista vangeista Yh-dysvalloissa noin 60 prosenttia uusii vankilaan johtavan rikoksen ensimmäisen siviilivuoden jälkeen.

– Enneagrammiohjelman läpi käyneistä vankilaan päätyy takaisin vuoden sisällä noin joka kymmenes, hän toteaa.

– Yksittäiset tarinat vahvistavat, että mikään muutos ei ole mahdotonta, kun oma sisäinen motivaatio siihen löytyy.

Sakari Sarkimaa

HelsinkiMissio on alkanut auttaa vankeja enneagrammin avulla. Yhdysvalloissa siitä on jo hyviä kokemuksia. Työn pioneerit vierailivat viime vuonna Helsingissä. Suomessa työ on käynnistynyt Hämeenlinnan vankilassa.

ENNEAGRAMMI AVUKSI VANKITYÖHÖN

47


Vankien auttamisesta Yhdysvalloissa enneagrammin avulla kävivät syksyllä 2015 Suomessa kertomassa toiminnan perustaja Susan Olesek (vas.) sekä entiset vangit Victor Soto ja Clay Tumey. Laura Valtonen (oik.) toimi ohjaajana pilottihankkeessa Hämeenlinnan vankilassa. K

uva

: Jan

i Lau

kkan

en

47


48


Tutkimuksen mukaan äiti- ja

isämentoritoiminta auttaa erityisesti

yksinäisyydestä kärsiviä vanhempia

ja perheitä.

Ku

va: E

sko

Jäm

sä

48


49


Tutkimustiedolla lisäämme ymmärrystä HelsinkiMission toiminnalle keskeisistä ilmiöistä kuten yksinäisyydestä, myötätunnosta, vapaaehtoistoiminnan vaikutuksista ja huono-osaisuudesta. Tavoitteena on aina kehittää työtäm-me ja toimintaamme.

Vuonna 2015 HelsinkiMissio on osallistunut Suomen en-simmäisen yksinäisyystutkimusverkoston toimintaan sekä siihen linkittyvään Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaan Suomalaisten yksinäisyys -hankkeeseen. Tutkimus- ja ke-hitystoiminnan johtaja Henrietta Grönlund ja tutkija Hanna Falk ovat myös tutkineet yksinäisyyden vähentämistä kolmannella sektorilla. Tutkimustietoa julkaistaan vuonna 2016 yksinäisyyttä käsittelevässä tutkimusantologiassa (toim. Juho Saari).

HelsinkiMissio on ollut mukana asiantuntijakumppanina Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan monitietei-sessä CoPassion – Myötätunnon mullistava voima -tutki-mushankkeessa, jossa tutkitaan myötätuntoista työelämää ja muun muassa yritysten vapaaehtoistoimintaohjelmien yhteyttä työhyvinvointiin. Grönlund ja toiminnanjohtaja Olli Valtonen antavat hankkeeseen asiantuntemustaan.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on rahoittanut tutkimusta äiti- ja isämentori-vapaaehtoistoiminnasta. Hanna Falk on haasta-tellut tukea saaneiden perheiden vanhempia, asiakasohja-usta tekeviä Helsingin ja Espoon kaupunkien työntekijöitä sekä vapaaehtoisia. Vuonna 2015 teetettiin Kansalaisaree-nan sekä Kirkkohallituksen kanssa kyselytutkimus suoma-laisten osallistumisesta ja asennoitumisesta vapaaehtois-toimintaan. Näiden tutkimusten sekä vuoden 2014 lopussa Lastensuojelun keskusliiton kanssa tehdyn tutkimuksen perheiden avun tarpeista ja avun saamisesta tuloksia julkaistiin syksyllä 2015 tutkimusraportissa Vapaaehtois-toiminta lapsiperheiden tukena (toim. Henrietta Grönlund). Tutkimustuloksia on esitelty laajasti mediassa sekä tieteel-lisissä ja soveltavissa konferensseissa ja seminaareissa. Haastattelututkimuksen tuloksia tullaan julkaisemaan myös tieteellisinä artikkeleina vuoden 2016 aikana.

Äiti- ja isämentoritoiminnan tutkimuksen tuloksia voidaan pitää merkittävinä, koska tieteellistä ymmärrystä vapaa-ehtoistoiminnan vaikuttavista tekijöistä on hyvin vähän. Yhteiskunnallisesti merkittävää on, kun vapaaehtoisen avun vaikutuksia pystytään osoittamaan asiakkaiden itsensä kokemina sekä ammattiauttajien arvioimina. Resurssien suuntaaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja organisoimiseen edellyttää, että toiminnan vaikutuksia pystytään osoittamaan ja selittämään. Tämä on erityisen keskeistä sosiaali- ja terveyssektorin uudistuksissa, joissa kolmas sektori tarvitaan yhä kiinteämmin tuomaan omaa osaamistaan julkisen sektorin ja yritysten rinnalle ja yhteis-työhön niiden kanssa.

Resonaarin toimintaan liittyy vahvasti tutkimustoiminta. Resonaarissa toimii Music for All -tutkimusryhmä, jonka taustayhteisöinä ovat Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkimustoimintaan liittyen on järjestetty lukuisia pienempiä tutkijatapaamisia ja erillinen tutkimusseminaari. Resonaari on myös yhtenä partnerina vuonna 2015 Taideyli-opistossa käynnistyneessä Arts Equal -tutkimushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan, miten taide ja taidekasvatus voivat lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa 2020-luvun Suomessa.

Uusimpia Resonaaria käsitteleviä tutkimusartikkeleja on jul-kaistu arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa. Tutkimuk-sissa on korostettu Resonaarin toimintaa innovatiivisena ja monipuolisena organisaationa, jonka ansiosta yhä useampi voi kokea myönteisen muutoksen elämässään voimaannut-tavan musiikkitoiminnan avulla. Resonaari nähdään yhteis-kunnallisena vaikuttajana, joka vie eteenpäin suomalaista musiikkikasvatusta merkittävänä koulutus- ja kulttuuripoli-tiikan uudistajana.

Eri työalojen toimintaan liittyen on myös tehty pro gradu ja muita opinnäytetöitä. Resonaariin liittyen on lisäksi käyn-nissä kaksi väitöstutkimushanketta.

Henrietta Grönlundtutkimus- ja kehitystoiminnan johtaja

HelsinkiMissiossa tutkimme itse, osallistumme tutkimusverkostoihin ja -hankkeisiin sekä teemme yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, jotka tutkivat toimintaamme.

HELSINKIMISSION TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

50


HELSINKIMISSIO RYToimintavuoden 2015 varsinaisen toiminnan tuotot olivat 3 234 903 (3 438 583) euroa. Säätiötuotot kasvoivat noin 24 % ja myös muut tuotot kasvoivat saman verran. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia on tuotoissa noin 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Varsinaisen toiminnan tuotot vähenivät kuitenkin kokonaisuudessaan noin 6 prosenttia, sillä Kotivuoren lastenkodin ostopalvelutuotot loppuivat toiminnan päättyessä edellisen vuoden lopussa.

Varsinaisen toiminnan kuluja toteutui 4 573 725 (4 717 443) euroa. Kulut vähenivät edellisestä vuodesta noin 3 %. Henkilöstökulujen osuus oli 3 274 850 (3 292 710) euroa. Muut kulut, jotka olivat 1 278 131 (1 399 248) euroa, vähenivät lähes 9 prosenttia. Varsinaisen toiminnan alijäämäksi muodostui 1 338 822 euroa.

Varainhankinnan tuottoja saavutettiin 1 471 319 (1 395 904) euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 5,4 %. Va-rainhankintaan panostettiin ja varainhankinnan jäämäksi muodostui 1 195 782 (1 299 052) euroa. Yritysvarainhan-kinta ja keräystuotot kasvoivat noin 25 %. Vuonna 2014 testamenttien perusteella saatuja tuottoja oli runsaammin kuin vuonna 2015. Testamenteilla saadut tuotot ohjataan testamentissa määriteltyyn kohteeseen. Sijoitus- ja rahoi-tustoiminnan ylijäämä oli 36 458 (214 995) euroa. Kulut kasvoivat noin 17 % ja tuotot vähenivät 37 %, mikä johtui enimmäkseen lastenkodin tilojen jäätyä ilman vuokralaista.

Tilikauden 2015 tulos oli alijäämäinen 106 582 (ylijäämä 228 576 ) euroa. Maksuvalmiustilanne pysyi hyvänä koko vuoden. Helsinkimission taseen loppusumma 31.12.2015 oli 2 759 494 (2 877 318) euroa. Oma pääoma koostuu tilikausien yli/alijäämien lisäksi toimintapääomasta ja kah-desta muistorahastosta. Rahastot ovat tilikauden tuloksen kirjaamisen yhteydessä perustettuja eivätkä ole sidottuja tai omakatteisia rahastoja.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET JA KONSERNI-TILINPÄÄTÖSHelsinkimissio ry:n tuloslaskelma on laadittu yhdistyksen tuloslaskelmakaavaa käyttäen. Liitetiedot täydentävät tuloslaskelman suppeassa muodossa esitettyjä tietoja. RAY-rahoitteisissa toiminnoissa on noudatettu RAY:n ohjeistusta

tulojen ja menojen käsittelyssä. Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen emoyhdistyksen tuloslaskelmakaavaa. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tuotot ja kulut on esitetty sijoitus- ja rahoitustoiminnassa.

Tässä vuosikertomuksessa on esitetty Helsinkimissio ry:n tilinpäätös suppeasti. Tasekirja löytyy osoitteesta http://www.helsinkimissio.fi/julkaisut/vuosikertomus-2015.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Aktori Oy, omistus-osuus 100 %, Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia, omistusosuus 100 %, Asunto Oy Harjunportti, omistusosuus 63,78 %.

Konsernituloslaskelman ylijäämä oli 107 405 (403 843) euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 17 682 026 (18 290 449) euroa.

TYTÄRYHTIÖT

AKTORI OY Aktori Oy harjoittaa pienimuotoista matkatoimintaa sekä palvelu- ja kirjamyyntiä. Liikevaihto oli 18 650 (19 307) euroa ja tilikauden voitto 982 (1 442) euroa. Oma pääoma oli 8 926 (7 943) euroa, osakepääoma 8 409 euroa. Sitä vah-vistaa lisäksi 3 080 euron pääomalaina emoyhdistykseltä. Taseen loppusumma oli 15 722 (19 273) euroa.

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN CECILIAKiinteistö Oy Helsingin Cecilia omistaa ja ylläpitää kiinteis-töä, jossa Palvelutalo Cecilia toimii. Yhtiön tilikauden voitto oli 29,77 (23,28) euroa poistojen 424 380 (458 017) euroa ja tilinpäätössiirtojen 253 170 (168 108) jälkeen. Yhtiön ra-hoituskulut olivat 262 974 (329 747) euroa. Yhtiön pysyvät vastaavat olivat 12 683 899 (13 105 435) euroa ja lainat rahoituslaitoksilta 12 103 211 (12 772 908) euroa. Taseen loppusumma oli 13 811 945 (14 282 952) euroa.

ASUNTO OY HARJUNPORTTIHelsinkimissio ry omistaa Asunto Oy Harjunportissa ker-hosalin sekä vuokralla olevia asunto-, toimisto- ja liikehuo-neistoja. Yhtiön tilikauden tulos oli voittoa 16 366 (tappio 4 186) euroa ja taseen loppusumma 2 675 865 (2 673 233) euroa.

TALOUS

http://www.helsinkimissio.fi/julkaisut/vuosikertomus-2015

http://www.helsinkimissio.fi/julkaisut/vuosikertomus-2015

51


1


TUOTOT JA KULUT 2015

TUOTOT TOIMINNOITTAIN

KULUT TOIMINNOITTAIN

TUOTOT TULOLÄHTEITTÄIN


AMMATILLINEN TYÖ 40,9 %

AMMATILLINEN TYÖ 42,8 %

RAY 34,8 %


VAPAAEHTOISTOIMINTA 27,7 %

VAPAAEHTOISTOIMINTA 27,2 %

SÄÄTIÖT 17,4 %

VARAINHANKINTA 23,9 %



TESTAMENTIT 5,8 %

MUUT 5,8 %

VARAINHANKINNAN KULUT

5,4 %

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

5,0 %

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 4,2 %

SIJOITUKSET 5,0 %

SIJOITUS- JA RAHOITUSKULUT 4,2 %

YHDISTYKSEN YHTEISET 0,3 %

YHDISTYKSEN YHTEISET 21,0 %

JULKINEN 7,3 %

MUUT KULUT 25,7 %

4 953 262

5 059 844

4 953 262

5 059 844

euroa

euroa

euroa

euroa

52


TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 3 234 902,53 3 438 583,65 Kulut Henkilöstökulut −3 274 849,8 -3 292 710,15 Poistot −20 743,71 -25 484,75 Muut kulut −1 278 131,60 -1 399 248,68 -4 573 725,11 -4 717 443,58 Tuotto-/Kulujäämä -1 338 822,58 -1 278 859,93 VARAINHANKINTA Tuotot 1 471 319,45 1 395 904,34 Kulut -275 537,22 -96 852,19 1 195 782,23 1 299 052,15 Tuotto-/Kulujäämä -143 040,35 20 192,22 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 247 042,43 394 712,64 Kulut -210 584,46 -179 717,80 36 457,97 214 994,84

Tuotto-/Kulujäämä -106 582,38 235 187,06 Välittömät verot -6 611,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -106 582,38 228 576,06

53


TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 646,80 5 800,53 Muut pitkävaikutteiset menot 26 315,35 31 582,01 29 962,15 37 382,54 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 966,63 5 966,63 Rakennukset ja rakennelmat 6 418,67 6 686,11 Koneet ja kalusto 35 851,41 35 124,41 48 236,71 47 777,15 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 560 407,53 1 557 907,53 Muut osakkeet ja osuudet 520 062,90 760 062,90 2 080 470,43 2 317 970,43 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 158 669,29 2 403 130,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikainen Vakuutustalletukset 58 658,44 58 457,80 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 3 080,00 3 080,00 61 738,44 61 738,80Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 30 340,62 47 189,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 952,19 39 984,95 Muut saamiset 15 910,00 3 044,90 Siirtosaamiset 72 406,82 121 776,67 123 609,63 211 995,52 Rahat ja pankkisaamiset 415 477,00 200 654,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 600 825,07 474 188,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 759 494,36 2 877 318,17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Toimintapääoma 1 128 755,01 1 128 755,01 Edit ja LJ Mantilan muistorahasto 325 410,02 325 410,02 Sakari Sohlbergin muistorahasto 16 818,79 16 818,79 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 508 706,86 280 130,80 Tilikauden yli/alijäämä -106 582,38 228 576,06 1 873 108,30 1 979 690,68 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 83 008,78 121 453,49 Muut velat 57 699,55 62 538,45 Siirtovelat 745 677,73 713 635,55 886 386,06 897 627,49 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 759 494,36 2 877 318,17

54

HELSINKIMISSIO – VUOSIKERTOMUS 2015HELSINKIMISSIO – VUOSIKERTOMUS 2015

KULUT TYÖALOITTAIN

RESONAARI 20,2 %

SENIORIPYSÄKKI 15,9 %

AGGREDI 15,8 %

YHTEISÖPALVELUT 10,1 %

KRISJOUREN FÖR UNGA 14,2 %

NUORTEN KRIISIPISTE 23,8 %

2 166 026euroa

TYÖMUOTOJEN TUOTOT JA KULUT 2015

Ammatillinen toiminta

TUOTOT TULOLÄHTEITTÄIN




AVUSTUKSET: SÄÄTIÖT YMS 22,6 %

AVUSTUKSET: HELSINGIN KAUPUNKI JA MUU JULKINEN SEKTORI

8,5 %



MUUT TUOTOT 18,5 %

MUUT KULUT 25,0 %

2 025 296

2 166 026

euroa

euroa


RESONAARI 20,4 %

SENIORIPYSÄKKI 17,0 %

AGGREDI 16,8 %

YHTEISÖPALVELUT 7,5 %

KRISJOUREN FÖR UNGA 14,2 %

NUORTEN KRIISIPISTE 24,0 %

2 025 296euroa

55


3





MUUT KULUT 32,9 %

1 375 063euroa

Vapaaehtoistoiminta

VARAINHANKINTA SISÄLTÄEN SÄÄTIÖTUOTOT

SÄÄTIÖT 36,9 %

KUUKAUSILAHJOITTAJAT 25,8 %

YRITYKSET JA YHTEISÖT 10,7 %

TESTAMENTTI- LAHJOITUKSET

12,4 %

YKSITYISET LAHJOITTAJAT

14,2 %

2 333 374euroa



AVUSTUKSET; SÄÄTIÖT YMS

28,2 %


MUUT TUOTOT 0,2 %

MUU JULKINEN SEKTORI 7,5 %

1 369 754euroa


56


Tulevina vuosina ainakin yksi asia näyttää selvältä: Helsinki-Mission kaltaisilla järjestöillä on entistä enemmän työtä.

Samalla yhteiskunnan sosiaali- ja vanhuspalveluiden resurs-sit ovat entistä tiukemmilla.

Se merkitsee ruuhkaa ja painetta järjestöjen palveluille.

Me koemme sen omassa toiminnassamme jo nyt. Muun mu-assa siinä, että julkisten palveluiden vähennyttyä esimer-kiksi Nuorten kriisipisteen asiakasmäärät ovat kasvaneet. Mielenterveyspalveluiden tukkoisuus tarkoittaa Nuorten kriisipisteelle entistä vaativampia kohtaamisia, vaikeampia asiakkaita.

Yhtälö on hankala, sillä Kriisipiste on peruskutsumukseltaan matalan kynnyksen paikka – tarkoitettu lyhyeen kriisi- ja keskusteluapuun eikä pitkäkestoiseen mielenterveystyöhön tai terapiaan.

Sama ilmiö näkyy myös työssämme vanhusten parissa. Resurssit kaupungin kotipalvelussa eivät riitä vanhusten hyvään hoitoon. Vapaaehtoisemme on koulutettu ennen kaikkea senioreitten yksinäisyyden lievittämiseen, mutta nyt osa heistä joutuu paikkaamaan kotipalvelun resurssiva-jetta – ilman ammatillista koulutusta.

Keskustelu kasvavan vapaaehtoistyön ja toisaalta ammatil-lisen sosiaalityön rajapinnoista on välttämätöntä. Mutta ku-kaan ei keväällä 2016 tiedä keiden kanssa, sillä koko Suomi odottaa sotea ja suuria rakenteellisia muutoksia.

HelsinkiMissio haluaa näissäkin olosuhteissa tehostaa työtään nimenomaan yksinäisyyden lievittämiseksi. Siksi jo olemassa olevien toimintamuotojen edelleen kehittäminen, ja tehokkuutta lisäävän toiminnanohjausjärjestelmämme Claran eteenpäinvieminen ovat avainasemassa tulevina vuosina.

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Olemme strategiassamme sitoutuneet etsimään ja löy-tämään toiminnallemme uusia kohderyhmiä. Haluamme seuraavina vuosina tulla tunnetuksi pääkaupunkiseudun innovatiivisimpana järjestönä yksinäisyyden torjumisessa.

Yksi uusi innovaatio on keväällä 2016 lähdössä lentoon. Se liittyy vankien parissa tehtävään itsetuntemus- ja ihmissuh-detyöhön. Toteutimme ensimmäisen pilotin Hämeenlinnan vankilassa ja useat vankilat ympäri maata ovat pyytäneet koulutusta omiin laitoksiinsa. Uskomme myös, että jo useita vuosia väkivaltarikollisten parissa vaikuttaneen Helsinki-Mission Aggredin osaamiselle on tulevaisuudessa entistä suurempaa kysyntää – valtakunnallisesti, mutta myös kansainvälisesti.

Työtä on siis tiedossa. Mutta riittääkö HelsinkiMission rahoituspohja tulevina vuosina kasvavan työn kustannusten kattamiseen?

Tässä on tulevaisuutemme haastavin yhtälö. Samalla kun yhteiskunta edellyttää järjestökentältä yhä enemmän, julki-nen rahoitus ja järjestöavustukset luultavasti pienenevät.

HelsinkiMission hallitus on tämän tähden linjannut oman varainhankinnan kehittämisen yhdeksi tulevien vuosien avainalueista. Suurin kasvu on viime vuosina tullut yhteis-työstä säätiöiden kanssa.

Uskomme myös yritysten kiinnostuksen arvopohjaisten hankkeitten tukemiseen kasvavan.

Ratkaisevaa taloudellemme on kuitenkin tavallisten ihmis-ten tuki. Rakennamme tulevaisuutta uskoen, että kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Toisessa ihmisessä.

Olli Valtonen

57


Lähtö 13.10. klo 11.30 Viking Linen XPRS-laivalla Helsingistä.

13.–16.10.2016 järjestettävään matkaan kuuluu juhlaillan lisäksi tutustumista Koillis-Viron merkittävimpiin kartanoihin ja nähtävyyksiin, muun muassa Palmsen kartanoon. Matkaamme mukavasti bussilla, vierailemme jylhässä Lahenmaan kansallispuistossa ja viehättävässä Käsmun kalastajakylässä. Tutustumme myös Rakveren historialliseen kaupunkiin.

JUHLAILLALLINEN ON 14.10. Nautimme juhlapöydän antimista, hyvästä musiikista ja toistemme seurasta. Juhlapuheen pitää toiminnanjohtaja Olli Valtonen.

Paluu 16.10. Tallinnasta Helsinkiin XPRS-laivalla klo 19.00.

JUHLAT KARTANOSSAElämässä täytyy olla kohokohtia. Tästä syystä HelsinkiMissio on päättänyt järjestää juhlat lokakuussa.

Kartano on Viron komeimpiin kuuluva Vihula Manor tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Tämä neljän päivän matka sisältää juhlaillan lisäksi paljon nähtävää ja koettavaa.

Matkanjohtajana pastori Pirjo Kantala. Monipuolisesta musiikista vastaa HelsinkiMission musiikkivastaava Inna Vintturi.

Matkan hinta 458 euroa sisältää laivamatkat, bussin, majoittumisen 2hh, suomenkielisen oppaan palvelut ja kohdeoppaat, 3 aamiaista, 4 lounasta/illallista, kaksi kahvitaukoa, juhlan musiikkeineen, pienen urkukonsertin Jöhvin kirkossa, yhteistä laulua ja yhdessäoloa, sisäänpääsymaksut ohjelmassa oleviin tutustumiskohteisiin.Yhden hengen huoneen lisä 81 euroa.

Pyydä tarkka ohjelma ja varaa matkasi HelsinkiMissiosta p. 09 2528 2711.

HelsinkiMission vapaaehtoisena annat läsnäoloasi jollekulle sitä kipeästi kaipaavalle lähimmäisel-le. Toimit hänen tukenaan, ystävänään ja arjen apunaan.

Vapaaehtoisena et tarvitse mitään erityistaitoja, mutta oman elämäsi tulee olla tasapainossa. Toivomme myös, että voit sitoutua toimintaan vähintään vuodeksi. Tehtä-vääsi saat koulutuksen ja jatkuvan tuen.

HelsinkiMissio tarjoaa monta vaihtoehtoa vapaaeh-toisena toimimiseen: Voit toimia nuoren, seniorin tai lapsiperheen tukena. Tai voit ryhtyä erilaisen oppijan soittokaveriksi.

Lue lisää nettisivultamme helsinkimissio.fi/vapaaeh-toistyo ja valitse itsellesi sopiva vaihtoehto. Nettisivulla voit täyttää myös hakemuslomakkeen. Seuraavan kerran haastattelemme hakijoita elokuun loppupuolella.

SINUSTAKO VAPAAEHTOINEN?

58


facebook.com/helsinkimissio

LAHJOITA Yksityishenkilöiden ja yritysten antama tuki työllemme on ensiarvoisen tärkeää. Valitse oma tapasi lahjoittaa. Tukeasi tarvitaan nyt.

TEE KERTALAHJOITUSLahjoita valitsemasi summa HelsinkiMission keräystilille FI 68 5008 5320 0123 05

TARVITSETKO TUKEA?KAIPAATKO APUA ARKEEN?OTA YHTEYS!Vapaaehtoistoiminnan päällikköJaana LeinonenPuh. 045 858 4375

LAPSIPERHEILLEÄiti- tai isämentorin tukea lapsiperheille.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit

Katariina Pelkonen Puh. 045 854 7528

Helsingin mentoritoimintaPuh. 044 054 6230

Maarita KettunenEspoon mentoritoimintaPuh. 045 341 0609

Albertin olohuoneAvointa ja ohjattua toimintaa lapsi-perheille ja senioreille.

Projektipäällikkö Päivi Kiuru Puh. 044 750 0143

NUORILLENuorten kriisipisteMaksutonta keskusteluapua 12−29-vuotiaille nuorille.Ota yhteys, puh. 045 341 0583 tai tule käymään: Albertinkatu 33, 00180 Helsinki.Puhelinpäivystys ma klo 9–11 Käynti-ja puhelinpäivystys ti−to klo 9−11 Chat-päivystys perjantaisin klo 9−11 [email protected]

Krisjouren för ungaSamtalshjälp för 12–29-åriga ungdomar och unga vuxna. Servicen kostar inget.Jourtider: tis–tors kl 11–13Albertsgatan 33, 00180 HelsingforsKristfn. 045 341 [email protected]

Nuorten tukihenkilötoimintaLuotettavan aikuisen tukea 12−29-vuotiaille arjen haasteisiin.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriLinda StarkPuh. 044 777 9691

Aggredi®Apua ja tukea väkivaltakierteen katkaisuun ja ennaltaehkäisyyn.Aggredi on katuväkivallan tekijöihin keskittyvä työmuoto. Se on suunnattu kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneille tai väkivaltarikoksia suunnitteleville 18–39-vuotiaille.Hämeentie 29, 3. kerros, 00500 HelsinkiAsiakasohjautuvuuspäivystys ma-pe klo 8–16. Puh. 045 341 0564 aggredi.fi

RESONAARIMusiikin erityispalvelukeskusja musiikkikoulu Kulosaaren puistotie 26, 00570 [email protected] resonaari.fi

Johtaja Markku KaikkonenPuh. 0400 766 712

Johtaja Kaarlo UusitaloPuh. 040 501 1371

SENIOREILLESenioripysäkki®-keskusteluryhmätAmmattilaisen ohjaamia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.Puh. 045 341 [email protected]

Tukihenkilötoiminta ja ryhmätTukihenkilön tukea ja virkistävää ryhmätoimintaa senioreille.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriHenna-Liisa PalojärviPuh. 045 872 3516

Keikka-apuApua arjen haasteisiin, kahvittelu- ja ulkoiluseuraa senioreille.Puh. 044 054 6236

AamukorvaYstävällinen kuulija aamun varhaisina tunteina.Puh. 045 341 0504 joka aamu klo 5−9.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriMarjut PuistoPuh. 045 875 7865

Albertin olohuoneAvointa ja ohjattua toimintaa senioreille ja lapsiperheille.

Projektipäällikkö Päivi Kiuru Puh. 044 750 0143

AMMATTILAISILLESenioripysäkki-ohjaajakoulutus Sari Eskelin Puh. 045 875 7872

Marjut Jaakkosela Puh. 045 341 0582

Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallistaminenMaria Mäntylä-GrandaPuh. 045 869 9064

Svensk seniorverksamhetEngångshjälp Tel. 045 869 0945

Engångshjälp och kulturellt förebyggande arbete Emma LunabbaTel. 044 712 9372

StödpersonverksamhetTamara BergkvistTel. 045 881 9743

TULE KUUKAUSI-TUKIJAKSIKuukausitukijana autat tehokkaimmin. Tule mukaan: lahjoita.helsinkimissio.fi Sopimuksen voit tehdä myös kadul-la HelsinkiMission feissarin kanssa.

ANNA AIKALAHJAHelsinkiMission Aikalahja on ainee-ton lahja, jonka voit ostaa lahjaksi ystävillesi. Samalla annat koulu-tettujen vapaaehtoisten aikaa ja läsnäoloa niille lähimmäisille, jotka ovat jääneet täysin yksin.

YRITYSYHTEISTYÖTarjoamme yrityksille mahdollisuu-den hyvän tekemiseen ja yhteiskun-tavastuun kantamiseen. Kysy lisätie-toja markkinointipäälliköltä.

TEE TESTAMENTTI-LAHJOITUSTestamentilla voit tukea auttamis-työtä, jota arvostat.

KAIKKI LAHJOITUSTAVAT: lahjoita.helsinkimissio.fiKeräyslupa:HelsinkiMission keräyslupa POL-2014-8805

VIESTINTÄ JA VARAINHANKINTA

Viestintäpäällikkö Kristiina BackbergPuh. 044 733 1544

MarkkinointipäällikköMarika Kauranen Face to face -varainhankinta ja kuukausilahjoittajatSonja KopponenPuh. 044 054 6225

Aleksi HarmokiviPuh. 050 444 2296

Toiminnanjohtaja Olli ValtonenPuh. 040 500 5329

Helsinkimissio ryAlbertinkatu 33, 00180 HelsinkiPuh. 09 2528 [email protected] avoinna klo 9–16 (kesällä 9–15)

ApulaistoiminnanjohtajaSari VapaavuoriPuh. 0400 678 858

Tutkimus- ja kehitys-toiminnan johtajaHenrietta GrönlundPuh. 045 872 1870

Keskustelu- ja kriisiavun päällikköSari ArolinnaPuh. 045 352 1848

Sähköpostit: [email protected]: [email protected]

HelsinkiMissio etsii ja löytää uusia, kaupunkilaisten elämään sovitettavia tapoja auttaa unohdettuja senioreita, lapsiperheitä ja nuoria. Valitse oma tapasi toimia ja tule mukaan!

Lisätietoja ja hakemuslomake: helsinkimissio.fi

PALVELUTALO CECILIATurvallista, viihtyisää ja yhteisöllistä asumista senioreille rauhallisessa ympäristössä Vuosaaressa.Lisätietoja:Irma Kallamäki Puh. 045 341 0244 tai 09 2528 [email protected]

HALUATKO AUTTAA? TULE VAPAA-EHTOISEKSI!









59


HelsinkiMission tiedotuslehti • ISSN-L 1799-7739 • ISSN 1799-7739 (Painettu) • ISSN 2242-2536 (Verkkolehti) • Julkaisija: HelsinkiMissio • Jakelu noin 14 000 kappaletta • Päätoimittaja Olli Valtonen • Toimitussihteerit: Jaana Kiuru ja Kristiina Backberg • Albertinkatu 33 • 00180 Helsinki • Taitto: Leipäpuutuotanto • Painopaikka: Erweko Oy • Helsinki 2016

Painotalo Erweko Oy tukee HelsinkiMission työtä mahdollistamalla lehteemme laadukkaan ympäristöystävällisen paperin ja painojäljen.

Haluaisitko paperilehden sijasta sähköisen lehden? Lähettämällä yhteystietosi sähköpostitse [email protected] saat sähköpostiisi neljästi vuodessa linkin uusimpaan verkkolehteen.

Albertin olohuone tukee lapsiperheiden arkea iloisella ryhmätoiminnalla jasukupolvet yhdistävällä olohuonetoiminnalla. K

uva

: Ves

a Li

nn

a


Albertinkatu 33, 00180 Helsinki

Puh. 09 2528 2711

helsinkimissio.fi

vuosikertomus 2015 ÅrsberÄttelse 2015

Documents